Teollisuuskemikaalien tuotanto on 1950-luvulta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teollisuuskemikaalien tuotanto on 1950-luvulta"

Transkriptio

1 Myrkytys Kemikaalien aiheuttama joukkomyrkytys Vesa Riihimäki ja Irma Jousela Artikkelissa käsitellään maailmalla ja Suomessa viime vuosikymmenien aikana tapahtuneita kemiallisia onnettomuuksia, joissa on aiheutunut joukkomyrkytys tai sen uhka. Joukkomyrkytystilanteen tunnistamiseen esitetään keinoja ja kuvataan yleisimpien vaarallisten teollisuuskemikaalien sekä kemiallisina joukkotuhoaseina käytettyjen kemikaalien aiheuttamia oireita ja niiden hoitoperiaatteita. Teollisuuskemikaalien tuotanto on 1950-luvulta lähtien kaksinkertaistunut noin kymmenen vuoden välein, ja vuosittain markkinoille tuotetaan liki tuhat uutta kemiallista yhdistettä. Onneksi suuret kemialliset katastrofit ovat jääneet satunnaisiksi tapahtumiksi, mistä saamme kiittää kasvukehityksen kanssa rinnan parantunutta turvallisuutta. Viime vuosien aikana konkretisoitunut terrorismi on kuitenkin nostanut kemikaalien aiheuttaman joukkomyrkytyksen uudella tavalla huomion kohteeksi. Syitä ovat joukkomyrkytyksen suhteellisen helppo toteutettavuus ja mahdollisuus herättää suurta huomiota, jota terroristit tavoittelevat. Vajaa vuosikymmen sitten japanilainen uskonnollinen kultti levitti valmistamaansa erittäin myrkyllistä hermokaasua sariinia kahdessa kaupungissa pyrkien aiheuttamaan yhteiskunnassa kaaosta ja estämään toimintaansa kohdistunutta viranomaistutkintaa. Tuhovaikutukset jäivät kuitenkin odotettua pienemmiksi. Jokapäiväisessä käytössä olevat vaaralliset teollisuuskemikaalit voivat kuitenkin aiheuttaa yhtä vakavia joukkomyrkytyksiä erilaisissa onnettomuuksissa. Varautumista kemiallisiin uhkatilanteisiin vaikeuttavat mahdollisten agenssien monilukuisuus ja moninaiset vaaralliset ominaisuudet. Vaarallisten aineiden luettelossa (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 624/2001) on luokiteltu yli ainetta palo- ja räjähdysvaaran, hapettavan ominaisuuden taikka terveys- tai ympäristövaaran perusteella. Terroristien kenties eniten tavoittelemia, kemialliseen sodankäyntiin suunniteltuja aineita on noin 50 (EMEA 2003). Vaaranaiheuttajien toksikologinen kirjo on hyvin suuri, ja kriittisiä vaikutuksia sekä välittömiä että kroonisia on lukuisia (Internet: Toxnet, Hazardous Substances Data Bank, kts. tekstilaatikko s. 474). Lääkinnällisen pelastustoiminnan kannalta on tärkeää tunnistaa vaaran aiheuttaja ja tuntea sen toksikologinen profiili. Tätä silmällä pitäen maassamme on laadittu turvallisuusohjeet 83:lle teollisessa käytössä tai kuljetuksissa onnettomuuden vaaraa aiheuttavalle aineelle, ns. OVA-ohjeet (Internet: OVA). Hyvin tiedostettuja onnettomuuden vaaroja liittyy kemianteollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden laitoksiin, kemikaalien maahantuojien varastoihin sekä kemikaalien laajaan kuljettamiseen maanteitse, rautateitse ja vesitse. Väestökeskuksissa sijaitsevia muita konkreettisia vaarakohteita ovat esimerkiksi elintarvikkeiden Duodecim 2004;120:

2 suuret kylmävarastot ja jäähallit (jäähdytysaineena käytettävä ammoniakki), vesilaitokset ja uimahallit (kloorin käyttö veden puhdistukseen). Voimakkaasti ärsyttävän, syövyttävän tai myrkyllisen nesteen tai kaasun aiheuttaman vaaratilanteen hoitamisessa on eräitä ratkaisevia eroja verrattuna tavanomaisiin onnettomuuksiin. Pelastus- ja lääkintähenkilökunnan on pakko varautua käyttämään asianmukaisia suojaimia oman turvallisuutensa ja toimintakykynsä vuoksi ja puhdistamaan onnettomuudessa altistuneet potilaat ennen kuljetusta tai hoitopaikkaan ottamista. Joukkotuhoaseiksi suunnitellut myrkyt ovat jääneet vieraiksi useimmille terveydenhuollossa toimiville toisin kuin edellä mainitut teollisuuskemikaalit, joiden kyky aiheuttaa joukkomyrkytyksiä tunnetaan hyvin. Aivan viime aikoina tauteja aiheuttavat mikrobit ovat olleet näkyvämmin esillä ympäristöterveyden uhkakuvissa kuin kemikaalit. Pommi väestökeskuksessa tai tihutyö esimerkiksi vesilaitoksessa voivat levittää biologista tai kemiallista vaaranaiheuttajaa tai molempia. Heti agenssin levittämisen jälkeen saattaa aluksi olla vaikea erottaa biologista vaaraa kemiallisesta, mutta jos oireita pian alkaa ilmetä vain otaksutulla levitysalueella, kemiallinen tekijä on todennäköinen. Myöhemmin ilmaantuvia vaikutuksia on vaikeampi erottaa mikrobin aiheuttamasta taudista. Kemiallinen joukkomyrkytys voidaan aiheuttaa levittämällä myrkkyä ilmaan tai saastuttamalla ravinto tai juomavesi. Kun tällainen tilanne yllättäen paljastuu eikä vaaratekijä ei ole helposti aistein havaittavissa, psykologiset vaikutukset ihmisiin ovat huomattavat (DiGiovanni, 1999, Huttunen tässä numerossa). On odotettavissa, että pelkästään pelkoon ja paniikkiin liittyvät somaattiset oireet tuovat suuren joukon myrkylle altistumattomia tai minimaalisesti altistuneita jo muutenkin kuormittuneisiin hoitopaikkoihin. Joukkomyrkytystapauksia Vakavia joukkomyrkytyksiä ei ole tapahtunut Suomessa puoleen vuosisataan. Maassamme sattuu kuitenkin noin sata kemikaalionnettomuutta vuodessa, ja joissakin uhkaavissa tilanteissa suuronnettomuudelta on vältytty hyvällä onnella ja pelastusviranomaisten tehokkaan toiminnan ansiosta. Esimerkkeinä vuodelta 2002 voidaan mainita Anjalankoskella tapahtunut akryylinitriiliä sisältäneen varastosäiliön räjähdys, jossa levisi myrkyllisiä savuja ja kaasuja (akryylinitriili, syaanivety), ja Harjavallassa sattunut säiliöauton ojaanajo, josta aiheutui rikkidioksidivuoto. Pienimuotoisen joukkomyrkytyksen uhkan muodostavat Suomessa laittomasti kaupattavat, tuntematonta alkuperää olevat alkoholijuomat, jotka voivat sisältää terveydelle vaarallisia aineita, varsinkin metanolia. Viime vuosikymmeninä maailmassa tapahtuneisiin kemikaalikatastrofeihin ja joukkomyrkytyksiin (Ferner 1993, Murray ja Goodfellow 2002) on liittynyt laaja kirjo vaaranaiheuttajia ja syntytapoja. Kaasuonnettomuudet. Intialaisessa Bhopalin kaupungissa tapahtui vuonna 1984 yksi maailmanhistorian suurimpia kemiallisia katastrofeja (Dhara ja Dhara 2002). Torjunta-ainetta valmistavassa tehtaassa pääsi vettä metyyli-isosyanaattia sisältävään säiliöön, jolloin syntyi voimakas eksoterminen reaktio ja noin 30 tonnia metyyli-isosyanaattikaasua purkautui tehtaan vierellä sijaitsevan hökkelikylän ylle. Yli ihmistä kuoli kaasun aiheuttamiin keuhkovaikutuksiin ja yli sai eriasteisia oireita tai vammoja. Keuhkoödeema oli välittömin henkeä uhkaava tila. Limakalvovauriot silmissä ja hengityselimissä aiheuttivat pitkäaikaisia ja pysyviä vammoja. Elintarvike- tai vesivälitteiset kemikaalimyrkytykset. Madridissa paljastui vuonna 1981 omalaatuinen epidemia, jonka kliinistä kuvaa luonnehtivat yskä, kuume, hengenahdistus, kutiava ihottuma, lihaskivut, eosinofilia ja suolisto-oireet. Interstitiaalisesta pneumoniitista johtuva hengityselinten vajaatoiminta johti osassa tapauksista kuolemaan. Taudin pitkittyneessä muodossa esiintyi lihasatrofiaa, sensorista perifeeristä polyneuropatiaa, sklerodermaa ja siccasyndroomaa. Kaikkiaan noin ihmistä ( Madridissa) sairastui tähän autoimmuu- 466 V. Riihimäki ja I. Jousela

3 nityyppiseen tautiin ja yli 400 kuoli kahden ensimmäisen vuoden aikana. Taudin seurauksiin arvioidaan tähän mennessä kuolleen kaikkiaan noin ihmistä (Sánchez-Porro Valadés ym. 2003). Aluksi taudinaiheuttajaksi epäiltiin mikrobia, mutta epidemiologinen selvitystyö osoitti myöhemmin sairauden olevan yhteydessä ovelta ovelle kaupiteltuun teolliseen rapsiöljyyn, josta denaturointiaine aniliini oli yritetty poistaa. Spesifinen taudinaiheuttaja on jäänyt epäselväksi. Vuonna 1988 Camelfordissa Englannissa laskettiin 20 tonnia kahdeksanprosenttista alumiinisulfaattia vahingossa prosessisäiliön asemesta puhdistetun veden säiliöön ja kontaminoitunut vesi levisi vesijohtoverkostoon ja noin asukkaan kotitalouksiin. Hapan ja pahanmakuinen vesi aiheutti lukuisille ihmisille vatsavaivoja, haavoja suun limakalvoihin ja ihottumaa. Vielä kaksi vuotta myöhemmin noin 400 ihmistä ilmoitti kärsivänsä lihas- ja luukivuista, pahan olon tunteesta sekä keskittymis- ja muistivaikeuksista. Psykologisia mekanismeja ja ahdistuneisuutta pidettiin tuolloin oireiden todennäköisinä syynä. Myöhempi tutkimus on kuitenkin antanut viitteitä siitä, että alumiinisulfaattimyrkytys olisi aiheuttanut joillekin ihmisille pitkäaikaisia hermoston toimintahäiriöitä (Altmann ym. 1999). Tahalliset joukkomyrkytykset. Aum Shinrikyo -lahko on kahdesti tehnyt terrori-iskun sariini-hermokaasulla Japanissa. Vuonna 1994 sariinia levitettiin Matsumoton kaupungissa kuorma-auton lavalle sijoitetulla kuumailmapuhaltimella. Läheisten talojen asukkaiden ensimmäisiä oireita olivat aivastelu ja limaneritys nenästä, näön sumentuminen ja pahoinvointi. Myös kipua silmissä ja kurkussa, yskää, puristusta rinnassa, heikkoutta ja huimausta esiintyi. Joka toisella sairaalaan tuoduista potilaista oli mioosi ja akkommodaatiovaikeuksia. Oireita ilmeni noin YDINASIAT 600 ihmisellä, joista seitsemän kuoli. Pelastustoimiin osallistuneista 49 henkilöstä 18 sai myös myrkytysoireita. Vei jonkin aikaa, ennen kuin myrkytyksen aiheuttaja selvisi, eivätkä potilaat aluksi saaneet spesifistä antidoottista hoitoa (lukuun ottamatta atropiinisilmätippoja). Sittemmin paljastui, että myrkytyspotilaiden seerumin ja punasolujen koliiniesteraasit olivat inhiboituneet. Eloon jääneillä ne normaalistuivat ja he paranivat kuuden kuukauden kuluessa (Morita ym. 1995). Vuonna 1995 saman lahkon terroristit veivät ruuhka-aikana sariinia sisältäviä muovipusseja kolmen Tokion metrolinjan vaunuihin ja rikkoivat pussit, kun junat saapuivat suunnilleen yhtä aikaa samalle risteysasemalle. Matkustajat altistuivat pusseista haihtuvan sariinin höyryille. Oireet olivat edellä kuvatun kaltaiset. Kaksi asemavirkailijaa käsitteli pusseja ja sai nestettä iholleen; molemmat kuolivat myrkytykseen. Hoitoon hakeutui kaikkiaan metrojunissa ja asemalla ollutta ihmistä, ja heistä 12 sai surmansa. Suurin osa potilaista tuli sairaaloihin jalan tai yksityisautoilla. Pelastushenkilökunnasta ja lääkinnällistä ensihoitoa antaneista monet saivat akuuttioireita, joita olivat näön sumentuminen, nuha, puristava tunne rinnassa, yskä ja syljenerityksen lisääntyminen. Osalla myrkytyksen uhreista ja pelastushenkilökunnasta todettiin puoli vuotta tapahtuman jälkeen traumape- Kemikaalien aiheuttaman joukkomyrkytyksen uhka on reaalinen teollisuus- ja kuljetusonnettomuuksissa tai terroritoiminnassa. Paikallinen / alueellinen kemiallinen uhkakuva on lähtökohta varautumiselle. Lääkinnällisessä pelastustoiminnassa on varauduttava käyttämään asianmukaisia hengityksen ja ihon suojaimia. Kemikaalille altistuneet potilaat on varauduttava puhdistamaan ennen kuljetusta tai hoitopaikkaan ottamista. Sairastapauksina ilmenevä erityistilanne vaatii epidemiologista selvittämistä: sekä mikrobi- että kemiallinen etiologia ovat mahdollisia. Kemikaalien aiheuttama joukkomyrkytys 467

4 räiseen stressireaktioon liittyviä oireita ja joidenkin psykomotoristen toimintojen heikentymistä (Yokoyama ym. 1998). Myöhemmin on vielä saatu viitteitä muistin heikentymisestä kroonisena vaikutuksena. Kemiallisten vaarojen piirteitä Taulukko 1. Potentiaalisten joukkomyrkytyksiä aiheuttavien aineiden ryhmittely primaarisen vaikutustavan ja olomuodon mukaan. Silmiä, hengityselimiä tai ihoa ärsyttävät tai vahingoittavat kaasut, höyryt ja aerosolit Ammoniakki Fenoli (kuumana) Fluorivety Fosgeeni Kloori o-klooribentsylideenimaloninitriili (CS) ja muut sensoriset ärsyttäjät Kloorivety Lewisiitti Otsoni Rikkidioksidi Savukaasut (koostumus riippuu mm. palavasta materiaalista) Sinappikaasut Tolueenidi-isosyanaatti (TDI) Systeemisesti myrkylliset kaasut Hiilimonoksidi Kloorisyaani Rikkivety Syaanivety Systeemisesti myrkylliset nesteet, höyryt ja aerosolit Akryylinitriili Fentanyylijohdokset Hermokaasut 3-Kinuklidinyylibentsilaatti (BZ) LSD Rikkihiili Kroonisesti myrkylliset, neurotoksiset, karsinogeeniset, mutageeniset tai lisääntymiselle vaaralliset aineet Akryyliamidi Arseeni Bentseeni Butadieeni Klooratut fenolit Klooratut dioksiinit ja dibentsofuraanit (PCDD, PCDF) Polyklooratut bifenyylit (PCB) Vaaralliset kemikaalit voivat olla olomuodoltaan kiinteitä, nesteitä, kaasuja, höyryjä tai aerosoleja. Altistuneen oireiden ja löydösten laatu voi vaihdella myrkyn olomuodon ja altistumistien mukaan. Esimerkkejä vaikutustavan ja olomuodon mukaan ryhmitellyistä vaaranaiheuttajista on esitetty taulukossa 1. Esimerkkiaineiden valinnassa on huomioitu maamme olosuhteet ja potentiaaliset joukkotuhokemikaalit. Haittavaikutukset syntyvät paikallisesti kontaktissa ihoon tai silmien ja hengitysteiden limakalvoihin tai systeemisesti kemikaalin imeydyttyä verenkiertoon. Imeytyminen voi tapahtua monen eri reitin kautta, usein yhtä aikaakin: ihon läpi imeytymällä, keuhkojen kautta hengitysilman mukana, silmien kautta tai saastuneen ruoan tai veden välityksellä. Altistumisreitin selvittäminen helpottaa oireperusteista diagnoosin tekoa ja ennusteen arviointia. Diagnoosin varmistaminen edellyttää aineen välitöntä tunnistamista pakkausmerkinnöistä ja asiakirjoista, suoralla määrityksellä esimerkiksi ilmasta tai ympäristönäytteistä ja altistuneiden henkilöiden kliinisistä näytteistä tehtävillä kemiallisilla analyyseilla, jolloin tunnistaminen viivästyy väistämättä. Altistuneen potilaan vaatteet ja muut henkilökohtaiset tavarat voivat myös saastua kaasuista, nesteistä tai pölyistä. Ne saattavat toimia myrkyn lähteenä puhtaassa ympäristössä aiheuttaen sekundaarialtistusta. Tämän vuoksi saastuneet vaatteet ja tavarat on suljettava läpäisemättömään muovisäkkiin. Ensivasteen pelastushenkilökunnan samoin kuin vastaanottavan henkilöstön toimintakyvyn takaaminen edellyttää asianmukaisen suoja-asun ja hengityksensuojaimen käyttöä. Sekundaarikontaminaation riski on minimoitava dekontaminoimalla potilaat tarpeen mukaan ennen hoitoyksikköön ottamista (ks. Kuisma ja Frantsi, tässä numerossa). Lääkinnällisen ensiavun kannalta kemikaalien olennaisia välittömiä toksisia vaikutustapoja ovat: ärsyttävä tai syövyttävä vaikutus silmissä, hengityselinten limakalvoilla ja iholla sekä kudosten happeutumista heikentävä vaikutus, joka johtuu paikallisista tai systeemisistä vaikutuksista hengityselimiin (ilmateiden ahtautuminen, hengitysepiteelin vahingoittuminen) tai systeemisistä vaikutuksista hengitykseen (hengityslihas- 468 V. Riihimäki ja I. Jousela

5 ten lamaantuminen, hengityskeskuksen lamaantuminen), hapen kuljetukseen veressä (hypoksemia) tai soluhengitykseen (histotoksinen hypoksia). Jos kemikaalionnettomuuteen liittyy räjähdys tai tulipalo, mekaaniset traumat ja palovammat komplisoivat usein kemiallisia vammoja. Höyryjen tai kaasujen myrkyllisyyttä kuvataan usein Haberin säännön mukaan ilmapitoisuuden ja altistumisajan tulolla (Ct). Vaikka toksinen vaikutus riippuu sekä pitoisuudesta että ajasta, monien aineiden mm. kloorin myrkyllisyys riippuu enemmän pitoisuudesta kuin altistumisen kestosta. Ct-arvot tarkoittavat ulkoista altisteannosta. Suurella hengitystilavuudella ja tiheästi hengittävä ehtii saada keuhkoihinsa enemmän ainetta kuin pinnallisesti ja rauhallisesti hengittävä. Toksinen vaikutus riippuu myös imeytymisreitistä. Jos altistus tapahtuu ihon läpi, toksiseen vaikutukseen tarvitaan yleensä paljon suurempi annos kuin altistuttaessa hengityselinten kautta. Imeytyminen on nopeampaa kostean ja lämpimän ihon läpi kuin viileän ja kuivan ihon läpi. Potilaan kohtaaminen ja joukkomyrkytyksen toteaminen Ensimmäisenä myrkytyspotilaan kohtaavan lääkärin on syytä selvittää esitiedot huolella. Potilaan vointi saattaa huonontua nopeasti, jolloin hän ei enää pysty antamaan tietoja. Tilan seurantaa ja hoitotoimia suunniteltaessa on hyötyä alkutilanteen selkeästä kuvaamisesta ja kirjaamisesta (taulukko 2). Esitiedot on selvitettävä yhtäaikaisesti vitaalitoimintojen turvaamisen kanssa. Joukkomyrkytystapauksessa ensimmäisten potilaiden antamista tiedoista voidaan saada arvokasta tietoa kokonaistilanteesta. Oireiden ja löydösten perusteella tehtävä työdiagnoosi altisteen laadusta on oleellinen tieto vasta-ainehoitoja harkittaessa. Kemiallinen varmistus saattaa viipyä pitkäänkin (päiviä). Japanissa vuosina 1994 ja 1995 tehdyissä sariinihyökkäyksissä lääkärit päätyivät organofosfaattimyrkytykseen ennen kemiallista varmistusta aineen laadusta (Okudera 2002). Taulukko 2. Myrkytyspotilaan tilannetta arvioitaessa selvitettäviä seikkoja. Tiedot altisteesta Tunnistus Toksiset ominaisuudet Fysikaaliset ominaisuudet 1 : olomuoto, höyrynpaine, vesi- ja rasvaliukoisuus Tiedot altistumisesta Altistumistapa Imeytymistiet Pitoisuus ja altistumisen kesto Annos (ulkoinen, sisäinen) Altistumisen toistuminen Todetut toksiset vasteet Paikalliset Systeemiset Vakavuusaste Ajallinen kehitys ja ennuste Muut altisteet ja diagnoosit Vaihtoehtoinen myrkytyksen aiheuttaja Aineiden yhteisvaikutukset Muut vammat Tilaan vaikuttavat muut sairaudet 1 Vaikuttavat altistumiseen ja imeytymiseen Joukkoaltistusta vahingossa tapahtuneen kemikaalipäästön vuoksi tai tahallista myrkyttämistä kannattaa epäillä, kun 1) hoitoon lähes samaan aikaan hakeutuu yllättäen useita potilaita, joilla on samantapaisia oireita, 2) sattuu selittämättömiä sairas- tai kuolemantapauksia, 3) ilmaantuu epätavallisen aineen aiheuttama sairastapaus, 4) tavallinen tauti ei vastaa tavanomaisen hoitoon tai 5) tunnettu tauti esiintyy ympäristössä tai väestössä, jossa sitä ei juuri koskaan aiemmin ole todettu. Kaksi viimeistä kohtaa viittaavat lähinnä bioperäisiin taudinaiheuttajiin (Internet: WHO, Centers for Disease Control and Prevention, Department of Health). Joukkotuhokemikaalien vaikutukset Kemiallisiksi aseiksi suunnitellut kemikaalit (kemiallisten ja biologisten agenssien välimaastossa olevat toksiinit eivät sisälly tähän katsaukseen) jaetaan vaikutustensa perusteella taulukossa 3 esitettyihin luokkiin. Tässä yhteydessä käsitellään myös mellakantorjunta-aineita, joita ei Kemikaalien aiheuttama joukkomyrkytys 469

6 virallisesti luokitella kemiallisiin aseisiin. Kokonaan uudenkin aineryhmän kohtaaminen on mahdollista, sillä julkinen kirjallisuus ei paljasta kaikkia kehitettyjä kemiallisia aseita. Tukahduttavat aineet. Fosgeeni ja kloori ovat esimerkkinä keuhkoja ärsyttävistä aineista, jotka vaikuttavat ilmateihin alveolitasolla aiheuttaen tulehdusta ja kudostuhoa. Hyvin vesiliukoiset aineet (happosumut, rikkidioksidi, ammoniakki) aiheuttavat vaurioita lähinnä ylähengitysteissä. Rasvaliukoiset fosgeeni, otsoni ja typpidioksidi puolestaan vaurioittavat pieniä ilmateitä sekä alveoleja. Kloori, fenoli ja isosyanaatit jäävät välimaastoon. Hienojakoisena aerosolina aineet voivat päätyä syvälle keuhkoihin. Fosgeenia ja klooria käytettiin ensimmäisen maailmansodan aikana useita kertoja. Fosgeenilla on suora ärsyttävä vaikutus limakalvoihin. Alkuvaiheen vähäiset oireet voivat mennä ohi ja varsinaiset ödeemavaiheen oireet ilmaantuvat vasta latenssivaiheen jälkeen (taulukko 4). Ödeemavaiheen tuloa voidaan viivyttää pitämällä potilas täydellisessä levossa jo latenssivaiheen aikana. Vaara-alueelta pelastettujen vitaalitoimintoja pidetään yllä huolehtimalla ilmateiden auki pysymisestä, antamalla happea ja käyttämällä tarvittaessa mekaanista ventilaatiota ja antamalla inhaloitavaa bronkodilataattoria. Sekundaari-infektio hoidetaan antibiooteilla. Potilas on pidettävä vuodelevossa ja nesteiden ottoa on rajoitettava. Seurantaa sairaalassa on syytä jatkaa 24 tuntia myöhäisen keuhkovaurion riskin vuoksi. Spesifistä antidoottia ei ole. Beeta 2 -sympatomimeettien lisäksi voidaan mahdollisen bronkospasmin hoidoksi antaa steroideja tavalliseen tapaan parenteraalisesti, sillä steroidien pääsy inhalaatioteitse vaikutuspaikalle on epävarmaa. Fosgeenista voi jäädä hengityselinten pitkäaikaisia oireita, ja fibroosia tai bronkiektasioita saattaa muodostua. Yleismyrkyllisiin aineisiin luetaan syaaniyhdisteet syaanivety ja kloorisyaani. Syaanivety on hyvin myrkyllinen ja nopeasti vaikuttava aine. Syanidi-ioni sitoutuu reversiibelisti metalloentsyymeihin aiheuttaen sytokromioksidaasin eston ja häiriten näin solunsisäistä aerobista aineenvaihduntaa. Tämän vuoksi solu ei pysty käyttä- Taulukko 3. Yleisimmät tunnetut kemialliset aseet. Hermokaasut Tabuuni (GA), sariini (GB), somaani (GD), VX Yleismyrkylliset aineet Syaanivety (AC), kloorisyaani (CK) Tukahduttavat aineet Fosgeeni (CG), kloori (CK) Ihoa ja limakalvoja vahingoittavat aineet Sinappikaasut (HD, ND), lewisiitti (L) Sensoriset ärsyttäjät Kyynelkaasut (CN, CS), pippurisumute, adamsiitti (DM) Psykokemikaalit 3-Kinuklidinyylibentsilaatti (BZ), LSD, aine 15 Opiaatit Fentanyylijohdokset Taulukko 4. Fosgeenimyrkytyksen oireet. Alkuvaihe Silmä-ärsytys, kyynelvuoto, blefarospasmi Pahoinvointi, oksentelu Retrosternaalinen oireilu,»epämukavuus» Bronkokonstriktio Hypotensio, bradykardia tai takykardia Vakava altistus: hemolyysi ja nopea kuolema Latenssivaihe (20 min 4 h, jopa 48 h) Potilas voi suhteellisen hyvin Ödeemavaihe Ei-sydänperäinen keuhkopöhö Dyspnea, bronkospasmi Bronkiaalinen nekroosi Hypotensio Takykardia Hypoksia Hengitysvaikeusoireyhtymä Taulukko 5. Syaanivetymyrkytyksen oireet. Lievä myrkytys Dyspnea Päänsärky Pyörrytys Levottomuus Sinustakykardia Pahoinvointi Väsyneisyys Metallin maku Vakava myrkytys Hyperventilaatio sekunneissa Tajuttomuus Kouristukset Laajat, reagoimattomat pupillit Hengityksenpysähdys tai sydämenpysähdys minuuteissa Kuolema 470 V. Riihimäki ja I. Jousela

7 mään happea, laktaattia kertyy, ja seurauksena on solun kuolema hapenpuutteeseen. On hyvä muistaa, että reversiibelin sitoutumisen vuoksi syanidimyrkytys pyrkii rajoittumaan itsestään ja että alkuvaiheesta selvinneen uhrin toipumismahdollisuudet ovat hyvät. Hengitysaltistuksen aiheuttamat oireet on lueteltu taulukossa 5. On huomattava, että syaanivetymyrkytykseen ei välttämättä liity syanoosia, vaan ihonväri voi säilyä normaalina. Altistuksen ollessa 200 mg/m 3 kuolema tapahtuu 10 minuutissa ja altistuksella mg/m 3 minuutissa. Syaanivety voi imeytyä myös ihon kautta ja silmien kautta. Paikallisoireina silmissä saattaa esiintyä ärsytysoireita ja (ohimenevää) sokeutta. Hoitotoimissa tärkeää on nopea pelastaminen altistusalueelta. Kaasu haihtuu nopeasti, joten pelkän kaasualtistuksen jälkeen ei ole tarvetta dekontaminaatioon. Jos vaatteille tai iholle on tullut syanidiliuosta, huolellinen vaatteiden poisto ja ihon pesu vedellä ja saippualla on tarpeen. Oireenmukaiseen hoitoon kuuluvat 100-prosenttisen hapen anto ja tarvittaessa hengityksen tukeminen mekaanisesti sekä kouristusten, rytmihäiriöiden ja hypotension ja metabolisen asidoosin tavanomainen hoito. Henkeä uhkaavissa tilanteissa tulisi antaa antidoottia. Hydroksikobalamiini, natriumtiosulfaatti ja dikobolttiedetaatti ovat syanidi-ionia sitovia antidootteja. Natriumnitriitti, amyylinitriitti ja 4-dimetyyliaminofenoli muodostavat methemoglobiinia, joka sitoo syanidia reversiibelisti (EMEA 2003, Hoppu ja Pajarre-Sorsa, tässä numerossa). Hermokaasut ovat kaikkein myrkyllisimpiä tunnetuista kemiallisista aseista (Internet: Centers for Disease Control and Prevention, WHO). Ne voivat aiheuttaa kuoleman minuuttien kuluessa altistuksesta. Kokemuksia sariinimyrkytyspotilaiden hoitamisesta on saatu Japanissa kahden terrori-iskun yhteydessä sekä Irakin ja Iranin sodassa. Hermokaasut ovat organofosfaatteja. Samaan ryhmään kuuluu myös hyönteismyrkkyjä, joista toksisimpia ovat atsinfossimetyyli, isofenfossi, oksidemetoni-metyyli ja sulfoteppi). Elimistössä ne vaikuttavat erittäin nopeasti estämällä asetyylikoliiniesteraasia. Vaikutus on voimakas ja pitkäkestoinen. Seurauksena ovat asetyylikoliinin kertyminen ja kolinerginen ylistimulaatio sekä sentraalisesti että perifeerisesti (Laine 2000). Keskushermoston kautta välittyvinä oireina esiintyy yleistä heikkouden tunnetta, sekavuutta, hengityslamaa, vasomotorisen keskuksen lamaa, tajuttomuutta, kouristelua, ataksiaa, levottomuutta, rauhattomuutta, ahdistuneisuutta ja puheen puuroutumista. Perifeerisen hermoston muskariinireseptorien kautta välittyviä oireita ovat mioosi (pieni pupilli), näön hämärtyminen, limaisuus, keuhkoputkien supistuminen, lisääntynyt syljeneritys, pahoinvointi, vatsakrampit, ripuli, hikoilu, bradykardia sekä virtsan- ja ulosteenpidätyskyvyttömyys. Nikotiinireseptorien kautta välittyviä, pääasiallisesti hermo-lihasliitoksen salpautumisesta johtuvia oireita ovat lihasnykäykset, faskikulaatiot (lihasvärinä), lihaskrampit, lihasheikkous, velttohalvaus, hengityslihasten toiminnan lama ja hikoilu. Hermokaasumyrkytyksen aiheuttama kuolema johtuu hengityslihasten lamautumisesta ja samanaikaisesta hengityskeskuksen lamasta. Taulukossa 6 on lueteltu lievän, kohtalaisen ja vaikean myrkytyksen oireita altistuksen tapahduttua keuhkojen tai ihon kautta (Leikin ym. 2002). Japanissa 1994 tapahtuneen ensimmäisen sariinihyökkäyksen jälkeen potilaat valittivat akuuttivaiheen aikana yleisimmin näköhäiriöitä, mioosia ja päänsärkyä. (Okudera 2002). Pahoinvointi ja oksentelu ovat alkuoireina yleisiä mutta ripuli on harvinainen. Diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin, tietoihin altistumisesta ja laboratoriolöydöksiin. Asetyylikoliiniesteraasin aktiivisuus (punasoluissa) voidaan mitata, mutta muutokset eivät välttämättä korreloi oireiden vakavuuteen akuuttitilanteessa. Muina löydöksinä voidaan todeta asidoosia hypoksian seurauksena, hyperglykemiaa adrenergisen stimulaation aiheuttama ja muita oireista johtuvia sekundaarisia muutoksia. Varmuus tietystä altisteesta perustuu ilmaisulaitteiden antamaan tietoon (Internet: Environics) ja lopullisesti ympäristönäytteisiin. Ympäristönäytteiden vastaukset viipyivät Japanissa kuusi vuorokautta (Okudera 2002). Kemikaalien aiheuttama joukkomyrkytys 471

8 Taulukko 6. Hermokaasumyrkytyksen oireet. Akuutti inhalaatioaltistus Lievät oireet pienelle annokselle altistumisen jälkeen sekuntien tai minuuttien kuluttua altistuksesta Silmät ja nenä oireilevat eniten Mioosi, silmä- tai päänsärky Hämärtynyt tai epäselvä näkö Konjuktiviitti Nenän vuotaminen Bronkokonstriktio, ahdistava tunne rinnassa Lievästi lisääntyneet bronkuseritteet Kohtalaiset oireet keskisuuren annoksen jälkeen Ilman loppumisen tunne (kohtalainen tai huomattava dyspnea) Yskä Hengityksen vinkuna Pahoinvointi Oksentelu Lihasnykäykset Yleinen heikkouden tunne Vakavat oireet suurelle annokselle altistumisen jälkeen sekuntien tai minuuttien kuluttua altistuksesta Tajuttomuus Kouristelu Apnea Velttolihashalvaus Kuolema yleensä minuuttien kuluessa Akuutti ihoaltistus hermokaasuille: oireet ja löydökset Lievät oireet pienelle annokselle altistumisen jälkeen 10 min 18 h altistuksesta Altistuskohdan paikallinen hikoilu Altistuskohdassa vähäisiä lihasnykäyksiä Mioosi ei ole varhaisoire nesteen joutuessa iholle, voi puuttua kokonaankin Kohtalaiset oireet keskisuuren annoksen jälkeen Pahoinvointi Oksentelu Voimakas päänsärky Koko kehon lihasnykäykset Yleinen heikkouden tunne Ei vielä hengityselimistön oireita tai löydöksiä Vakavat oireet suurelle annokselle altistumisen jälkeen (minuutteja 1 h altistuksesta) Äkillinen tajuttomuus Kouristelu Velttolihashalvaus Apnea Kuolema Hoidon kulmakivet ovat varhainen dekontaminaatio, hengityksen avustaminen (hapen anto, ventilaatio), antidoottien erityisesti atropiinin anto (ks. Hoppu ja Pajarre-Sorsa, tässä numerossa) ja mahdollisten kouristusten tehokas hoito. Altistuksen pikainen lopettaminen siirtämällä potilas puhtaalle alueelle, ihon puhdistus (dekontaminaatio) ja saastuneiden vaatteiden riisuminen niistä vapautuvien höyryjen poistamiseksi on tärkeää. Pelkän höyryaltistuksen jälkeen ei ihon peseminen ole välttämätöntä, mutta nestemäisen myrkyn poistaminen keholta vaatii puhdistusta (ks. Kuisma ja Frantsi, tässä numerossa). Atropiini kumoaa perifeeriset muskariinivaikutukset. Kohtalaiset ilmatieoireet, bronkospasmi ja bronkuseritteiden lisääntyminen hoidetaan atropiinilla. Sen alkuannos aikuiselle on (1 )2 mg lihakseen tai mieluummin laskimoon. Annos voidaan uusia 5 10 minuutin välein, kunnes hengitys sujuu vaivatta. Potilaita, joilla on lieviä hengitysoireita, voidaan tarkkailla minuuttia ennen atropiinin antoa. Vakavissa myrkytystapauksissa alkuannosta voidaan suurentaa aina 6 mg:aan, jolloin lisäannokset ovat 2 mg 5 10 minuutin välein, kunnes hengitys on helppoa ja eritteet kuivumassa. Pelkkiin silmäoireisiin kannattaa antaa paikallishoitoa. Oksiimia (meillä obidoksiimia) annetaan asetyylikoliiniesteraasin vapauttamiseksi sitoutuneesta hermokaasusta. Ajan mittaan hermokaasun ja entsyymin sidos muuttuu irreversiibeliksi eli kompleksi»ikääntyy». Ikääntymisen tapahduttua oksiimi ei enää pysty reaktivoimaan entsyymiä. Somaani ikääntyy erittäin nopeasti (ikääntymisen puoliaika 2 min). Tämän vuoksi somaanimyrkytyksissä oksiimeista on hyötyä vain heti annettuina. Sariinilla ikääntymisen puoliaika on viisi tuntia ja tabuunilla ja VX:llä yli 40 tuntia. Obidoksiimin alkuannos on 175 mg lihakseen ja lisäannos mg laskimoon. Yleensä yksi lisäannos riittää. Jos tämän jälkeen vielä tarvitaan lisäannoksia, on syytä odottaa 2 4 tuntia ennen seuraavan annoksen antamista. Tulossa ovat H-oksiimit, jotka vaikuttavat tehokkaammilta. Kouristusten hoitoon annetaan diatsepaamia 5 10 mg laskimoon. Annos voidaan toistaa tarpeen mukaan. Pelastajien on käytettävä asianmukaista suoja-asua välttyäkseen altistumasta itse. Sekundaarialtistuksen vaara on olemassa myös puhtaalla 472 V. Riihimäki ja I. Jousela

9 Kuva 1. Sinappikaasun aiheuttama akuutti selän ihovaurio 16 tuntia Irakin kemiallisen hyökkäyksen jälkeen Punoittaville alueille kehittyi myöhemmin vesikkeleitä (Abbas Foroutan, henkilökohtainen tiedonanto 2003). Kuva 2. Lieviä ihovaurioita kolme vuorokautta Irakin kemiallisen hyökkäyksen jälkeen Käytetty sinappikaasu oli ilmeisesti heikkotehoista sodan alkuvaiheessa (Abbas Foroutan, henkilökohtainen tiedonanto 2003). alueella erityisesti puhdistamattomista vaatteista leviävän höyryn vuoksi. Ihoa ja limakalvoja vahingoittavat aineet. Rakkuloita muodostavia aineita ovat sinappikaasut (rikki- ja typpisinappikaasu) sekä lewisiitti, joka on orgaaninen arseeniyhdiste. Sinappikaasusäiliöitä ja -aseita upotettiin sotien jälkeen eteläiseen Itämereen, joten myös suomalaiset kalastajat voisivat altistua niille. Sinappikaasuja on käytetty ensimmäisessä maailmansodassa ja myöhemmin Lähi-idässä. Sinappikaasu on voimakkaasti elektrofiilinen ja alkyloiva aine. Se tunkeutuu nopeasti vaatteiden läpi, imeytyy ihosta ja hengitysteistä ja vahingoittaa irreversiibelisti limakalvoja ja ihoa. Se tekee toimintakyvyttömäksi, mutta kuolleisuuden on raportoitu olevan vain noin 5 %. Alkuoireina ensimmäisen tunnin aikana saattaa esiintyä pahoinvointia, oksentelua ja silmätuntemuksia. Iholle alkaa ilmaantua punoitusta tunnin kuluttua. Yleisoireet voimistuvat 2 6 tunnin kuluttua; potilaalle ilmaantuu pahoinvointia, väsymystä, päänsärkyä, silmätulehdusta ja -kipua, kyynelvuotoa ja valonarkuutta. Nenäeritteet runsastuvat, kasvojen ja kaulan ihon punoitus lisääntyy ja ilmaantuu takykardiaa ja potilaat valittavat kurkkukipua ja äänen käheyttä. Ihovauriot vastaavat toisen tai kolmannen asteen palovammoja (kuvat 1 ja 2). Vakavan altistuksen jälkeen voi kehittyä myös ihonekroosia. Sekundaari-infektio kehittyy helposti laajaan palovammaan. Hengitystieoireiden kehittyminen kestää 4 24 tuntia, jolloin ilmaantuu trakeobronkiitin oireita ja jopa keuhkopöhö sekä herkästi sekundaari-infektio. Keuhkojen röntgenkuvalöydös ei ole spesifinen sinappikaasulle. Sinappikaasualtistus voi johtaa luuytimen toimintahäiriöön ja pansytopeniaan. Oireet saattavat kestää pitkään, yli vuodenkin. Ensihoitona on potilaan siirtäminen altistusalueelta puhtaalle alueelle sekä kontaminoituneiden vaatteiden ja esineiden poisto (piilolasit, kellot yms.). Dekontaminaatio tehdään vedellä ja saippualla unohtamatta silmiä. Spesifistä antidoottia ei ole, joten hoito on oireenmukaista. Ihovauriot hoidetaan palovammojen tapaan. Ne voivat parantua erittäin hyvin. Nestehoidon tarve on selvästi vähäisempi kuin vastaavassa termisessä palovammassa. Ensihoitoryhmän on syytä suojautua suojavaatetuksella ja -käsineillä sekä hengitys- ja sil- Kemikaalien aiheuttama joukkomyrkytys 473

10 Internet-aineistoja Tietoja aineista: (United States National Library of Medicine, Hazardous Substances Data Bank, 1999) (Britannia, Department of Health, kemiallisia joukkomyrkytyksiä käsittelevä sivusto) (Yhdysvaltojen CDC-viraston (Centers for Disease Control and Prevention) kemiallisia ja biologisia aseita käsittelevät sivut varautumisohjein) print.html (Maailman terveysjärjestö) en.pdf (The European Agency for the Evaluation of Medicinal Products) Kotimaiset viranomaiset ja asiantuntijalaitokset: (sosiaali- ja terveysministeriön valmiusyksikkö) Laitteet: Kemiallisen aseen kieltosopimus: mäsuojaimilla. Erityisesti on muistettava sinappikaasun pysyminen pitkään vaatetuksessa ja maaperässä ja näin syntyvän sekundaarialtistuksen vaara. Lewisiitin aiheuttamat oireet ovat samankaltaiset, mutta ärsytysoireet ilmaantuvat aikaisemmin kuin sinappikaasumyrkytyksessä ja saavuttavat maksiminsa 4 8 tunnin jälkeen. Lewisiittiä varten on kehitetty antidootti dimerkaproli (BAL), mutta muitakin arseenia kelatoivia tioliyhdisteitä voidaan käyttää. Sensoriset ärsyttäjät. Mellakantorjunta-aineiksi kehitetyt kemikaalit saavat aikaan ärsytysoireita silmissä (ns. kyynelkaasut klooriasetofenoni, o-klooribentsylideenimaloninitriili) tai hengitysteissä (pippurisumute) tai jopa pahoinvointia (adamsiitti). Niiden tarkoituksena on tehdä altistunut toimintakyvyttömäksi. Vaikutusaika on yleensä lyhyt. Heti altistuksen jälkeen ilmaantuu silmäoireita, kipua, blefarospasmia, kyynelvuotoa, nenäeritteitä, hengitystieoireita, yskimistä, nuhaa ja epäselviä kiputuntemuksia. Myöhemmin voi kehittyä painon tunnetta rintakehään, hengitysvaikeuksia, polttavaa tunnetta suussa ja kielessä, lisääntynyttä syljen eritystä ja oksentelua. Ihooireitakin saattaa ilmaantua. Keuhkosairauksia poteville voi kehittyä bronkospasmi joskus hyvin harvoin jopa keuhkopöhö 24 tai jopa 48 tunnin kuluttua altistuksen jälkeen. Pippurille yliherkät ihmiset voivat saada voimakkaan allergisen reaktion pippurisumutteesta. Hoito on oireenmukaista. Tärkeää on altistuksen pikainen lopettaminen. Psykokemikaalit. Toimintakyvyttömäksi tekevät aineet on kehitetty nimenomaan vaikuttamaan altistuneen psyykeen, jotta hän ei pystyisi suoriutumaan tehtävistään. Ne voidaan luokitella neljään ryhmään: stimuloiviin, depressoiviin, psykedeelisiin ja sekavuutta aiheuttaviin. Aineet saattavat olla suurina pitoisuuksina myös tappavia. Tähän ryhmään kuuluvat 3-kinuklidinyylibentsilaatti (BZ), aine 15 (agent 15) ja LSD. Myös fentanyyli ja muut potentit opioidit voidaan lukea tähän ryhmään. BZ ja sen kaltainen aine 15 voivat aiheuttaa pitkäkestoisen antikolinergisen syndrooman eli atropiinin kaltaisen vaikutuksen (Laine 2000). Vaikutukset alkavat tunnin kuluessa inhalaation jälkeen ja ovat huipussaan 8 10 tunnin kuluttua. Ihoaltistuksen jälkeen oireet ilmaantuvat myöhemmin, tunnin kuluttua. Toipuminen tapahtuu asteittain 2 4 vuorokauden kuluessa. Ensiavun antajat voivat altistua sekundaarisesti. Potilaiden vaatteet on riisuttava ja eristettävä. Dekontaminaatio suoritetaan käyttäen vettä (ja saippuaa). Hoito on oireenmukaista. Potilaan sijoittaminen turvalliseen ympäristöön ja jatkuva seuranta ovat tarpeen. Kiihottuneisuuden ja kouristusten hoidoksi voidaan antaa bentsodiatsepiineja laskimoon. Hypertermia hoidetaan ulkoisella jäähdyttämisellä. Fysostigmiinia ei yleensä suositella sen lyhyen vaikutusajan vuoksi. 474 V. Riihimäki ja I. Jousela

11 LSD on klassinen hallusinogeeni. Aerosolisen LSD:n vaikutus alkaa minuuttien kuluessa altistumisesta. Vaikutus on huipussaan 2 5 tunnin kuluttua ja kestää 8 12 tuntia. Ennen hallusinogeenisia vaikutuksia voi ilmaantua pahoinvointia ja sympaattisen hermoston oireita: laajat pupillit, takykardia, hypertensio, tihentynyt hengitys ja hypertermia. Monien psykologisten oireiden lisäksi kehosta irtaantumisen tuntemukset ovat yleisiä. Hallusinaatiot voivat olla paitsi näköharhoja myös kuulo-, liike- tai hajuharhoja. Hoito on oireenmukaista. Vaikeita psykoottisia reaktioita voidaan hoitaa psyykenlääkkeillä. Fentanyylijohdoksia levitetään terrorihyökkäyksessä todennäköisesti aerosolina tai savuna. Niiden myrkyllisyys perustuu hengityslaman kehittymiseen hengityksen harventumisen, syanoosin ja tajuttomuuden jälkeen. Muita oireita ovat kivuttomuus, pienet pupillit ja lihasjäykkyys. Suuri annos aiheuttaa minuuttien kuluessa tajuttomuuden ja hengityksen pysähtymisen, josta toipuminen vaatii vasta-aineen pikaista antoa (Wax ym. 2003). Ensihoitona varmistetaan ilmatiet, annetaan happea ja aloitetaan hengityksen tukeminen tarpeen mukaan. Naloksonia suositellaan annettavaksi laskimoon tai lihakseen jopa kymmenkertainen annos tavalliseen verrattuna. Naloksonin lyhyen puoliintumisajan vuoksi annos uusitaan tarpeen mukaan. Lihasjäykkyyden hoitoon voidaan tarvita lihasrelaksantteja, jotta mekaaninen ventilaatio onnistuisi. Mahdolliset verenkiertovaikutukset hoidetaan tarpeen mukaan. Henkilöstön suojautumiseen riittää hengitysnaamari, jossa on partikkeli- ja hiilisuodatin. Suoja-asua voidaan tarvita, jos on käytetty jotain potenttia fentanyyliyhdistettä. Erotusdiagnostiikka kemiallisissa myrkytystilanteissa Psyykkisiä reaktioita on kuvattu esiintyneen sekavassa tilanteessa, jossa useita ihmisiä on altistunut myrkylle, ja jopa pelkästään uhkaavassa tilanteessa. Reaktiiviset oireet voivat muistuttaa todellisen altistumisen aiheuttamia oireita. Spesifisiä löydöksiä ei kuitenkaan tällöin todeta. Psyykkisesti vammautuneita on arvioitu olevan jopa nelinkertaisesti fyysisesti vammautuneisiin nähden (Romano 2001). Toinen erotusdiagnostisesti huomattava oireyhtymä on lämpöhalvaus, joka voi syntyä suoja-asuja käytettäessä. Lopuksi Koska joukkomyrkytysten mahdollisia aiheuttajia on useita ja koska aiheuttajien vaaralliset ominaisuudet ovat erilaisia, vaarojen torjunnan valmiuden kehittäminen on suuri haaste. Koska joukkomyrkytystilanteet ovat olleet hyvin harvinaisia, ei niissä toimiminen ole voinut kehittyä rutiinimaiseksi. Terveydenhuollon piirissä näihin tilanteisiin on kuitenkin varauduttava. Esimerkiksi paikallisen liikenteen ja teollisuuden mahdolliset vaaratekijät on selvitettävä ja lääkinnällisestä pelastustoiminnasta vastaavilla ryhmillä terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiireissä täytyy olla perustiedot vaaranaiheuttajien edellyttämistä toimenpiteistä. Myös välttämättömien antidoottien saatavuus on turvattava. Myrkytykseksi epäilty monipotilastilanne voi myös olla monimutkainen ja epidemian aiheuttaja aluksi tuntematon. Tällöin tapauksen selvittäminen ja potilaiden hoitaminen vaativat toksikologian, epidemiologian ja lääketieteen kliinisten erikoisalojen asiantuntijoiden yhteistyötä. Kirjallisuutta Altmann P, Cunningham J, Dhanesha U, Ballard M, Thompson J, Marsh F. Disturbance of cerebral function in people exposed to drinking water contaminated with aluminium sulphate: retrospective study of the Camelford water incident. BMJ 1999;319: EMEA (The European Agency for the Evaluation of Medicinal Products). EMEA/CPMP guidance document on the use of medicinal products for the treatment of patients exposed to terrorist attacks with chemical agents. EMEA/CPMP/1255/03. London: EMEA, Dhara VR, Dhara R. The Union Carbide disaster in Bhopal: a review of health effects. Arch Environ Health 2002;57: DiGiovanni C Jr. Domestic terrorism with chemical and biological agents. Am J Psychiatry 1999;156: Ferner RE. Chemical disasters. Pharmac Ther 1993;58: Laine K. Myrkytyksiin liittyvät toksiset oireyhtymät. Duodecim 2000; 116: Leikin JB, Thomas RG, Walter FG ym. A review of nerve agent exposure Kemikaalien aiheuttama joukkomyrkytys 475

12 for the critical care physician. Crit Care Med 2002;30: Morita H, Yanagisawa N, Nakajima T, ym. Sarin poisoning in Matsumoto, Japan. Lancet 1995;346: Murray V, Goodfellow F. Mass casualty chemical incidents - towards guidance for public health management. Public Health 2002; 116:2 14. Okudera H. Clinical features on nerve gas terrorism in Matsumoto. J Clin Neurosci 2002;9: Romano JA. Psychological casualties resulting from chemical and biological weapons. Mil Med 2001;166(Suppl 2):21 2. Sánchez-Porro Valadés P, Posada de la Paz M, de Andrés Copa P, Gimenez Ribota O, Abaitua Borda I. Toxic oil syndrome: survival in the whole cohort between 1981 and J Clin Epidemiol 2003; 56: Wax PM, Becker CE, Curry SC. Unexpected gas casualties in Moscow: a medical toxicology perspective. Ann Emerg Med 2003;41: Yokoyama K, Araki S, Murata K, ym. Chronic neurobehavioral effects of Tokyo subway sarin poisoning in relation to posttraumatic stress disorder. Arch Environ Health 1998;53: VESA RIIHIMÄKI, dosentti, apulaisosastonjohtaja vesa.riihimaki@ttl.fi Työterveyslaitos, riskinarviointiyksikkö Topeliuksenkatu 41 aa Helsinki IRMA JOUSELA, LKT, erikoislääkäri, ylilääkäri Sotilaslääketieteen laitos PL 50, Helsinki 476

Antidootti eli vastalääke tai vastamyrkky on

Antidootti eli vastalääke tai vastamyrkky on Myrkytys Antidootit ja muut myrkytyslääkkeet mitä mistä milloin Kalle Hoppu ja Suvi Pajarre-Sorsa Suuri osa myrkytysten hoidossa käytettävistä lääkkeistä antidootit mukaan luettuina on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Leponex täytyy toimittaa tarkan lääkinnällisen valvonnan alaisuudessa ja virallisten suositusten mukaan (ks. kohta 4.4).

Leponex täytyy toimittaa tarkan lääkinnällisen valvonnan alaisuudessa ja virallisten suositusten mukaan (ks. kohta 4.4). Leponex saattaa aiheuttaa agranulosytoosia. Sitä tulisi käyttää ainoastaan potilaille: - joilla on skitsofrenia ja joille psykoosilääkityksellä ei saada vastetta tai jotka eivät siedä hoitoa; tai potilailla,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Suorakulmainen, läpikuultava laastari suojakalvon päällä. Suojakalvo on suurempi kuin laastari.

VALMISTEYHTEENVETO. Suorakulmainen, läpikuultava laastari suojakalvon päällä. Suojakalvo on suurempi kuin laastari. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Matrifen 12 mikrog/tunti -depotlaastari Matrifen 25 mikrog/tunti -depotlaastari Matrifen 50 mikrog/tunti -depotlaastari Matrifen 75 mikrog/tunti -depotlaastari Matrifen 100 mikrog/tunti

Lisätiedot

Työsuojelujulkaisuja 86. Salme Rantanen, Rauno Pääkkönen. Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Työsuojeluhallinto

Työsuojelujulkaisuja 86. Salme Rantanen, Rauno Pääkkönen. Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Työsuojeluhallinto Työsuojelujulkaisuja 86 Salme Rantanen, Rauno Pääkkönen Työhygienia Kemialliset ja fysikaaliset tekijät Työsuojeluhallinto Tampere 2008 ISSN 1455-4011 ISBN 978-952-479-082-6 Multiprint 2008 2 ESIPUHE Tämän

Lisätiedot

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää

Lapsi ja. epilepsia. Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää Lapsi ja epilepsia Kai Eriksson Eija Gaily Pirjo Hyvärinen Pirkko Nieminen Leena Vainionpää 1 Lapsi ja epilepsia 3. uudistettu painos, 2013 Kirjoittajat Kai Eriksson, dosentti, lastenneurologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Alkoholi ja ihmisen elämänkaari

Alkoholi ja ihmisen elämänkaari Alkoholi ja ihmisen elämänkaari Alkoholi ja ihmisen elämänkaari Johdanto Julkaisija: Alko Oy Tekstit: Alko sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toimitus: Leena Sokolowski, Alko Oy Kuvitus: Kimi Issakainen

Lisätiedot

Miten akuutti porfyria periytyy?

Miten akuutti porfyria periytyy? For patients and families Print PDF File Print Akuutti porfyria Tällä sivulla on informaatiota potilaille, joilla on akuutti ajoittainen porfyria, porphyria variegata tai perinnöllinen koproporfyria, ja

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Työsuojeluhallinto. Ensiapuvalmius työpaikoilla

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33. Työsuojeluhallinto. Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33 Työsuojeluhallinto Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 33 Ensiapuvalmius työpaikoilla Työsuojeluhallinto Tampere 2013 ISBN 978-952-479-066-6 ISSN

Lisätiedot

Kouvolan seudun asukkaille

Kouvolan seudun asukkaille JULKINEN TIEDOTE KAIKKIIN TALOUKSIIN KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS 2010 TURVALLISUUSTIEDOTE SUURONNETTOMUUDEN VARALTA Kouvolan seudun asukkaille Tässä EU:n Seveso-direktiivin edellyttämässä turvallisuustiedotteessa

Lisätiedot

Vain parasta jo vuodesta 1883

Vain parasta jo vuodesta 1883 26.vuosikerta numero 1/2008 Vain parasta jo vuodesta 1883 Suomen Sairaalahygieniayhdistyksen hallitus 2007 Veli-Jukka Anttila HYKS /Medisiininen tulosyksikkö/infektiosairaudet, PL 340, 00029 HUS Puheenjohtaja

Lisätiedot

Sisältö I TERVEYDENHUOLTO EDISTÄÄ TYÖKYKYÄ II LÄÄKKEET JA TYÖKYKY ERI SAIRAUKSISSA III KEHITYS TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN SILMIN

Sisältö I TERVEYDENHUOLTO EDISTÄÄ TYÖKYKYÄ II LÄÄKKEET JA TYÖKYKY ERI SAIRAUKSISSA III KEHITYS TERVEYDENHUOLLON AMMATTILAISEN SILMIN LÄÄKKEET JA TYÖKYKY Sisältö Johdanto: Jussi Merikallio... 4 I TERVEYDENHUOLTO EDISTÄÄ TYÖKYKYÄ Hyvä työkyky tehdään yhdessä: Arto Laine... 8 Työterveyshuolto terveyden ja työkyvyn tukijalkana: Mauri Jussila...

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS

TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS Toimintamalli kokeilualueiden toimijoiden käyttöön 2011-12 Toimittaneet Juhani Hassi, Tiina Ikäheimo ja Veikko Kujala TERVEYDENHUOLLON KYLMÄ- JA KUUMAOPAS 2011 1 TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

ELÄMÄ PARKINSONIN TAUDIN KANSSA EI-MOTORISET OIREET

ELÄMÄ PARKINSONIN TAUDIN KANSSA EI-MOTORISET OIREET ELÄMÄ PARKINSONIN TAUDIN KANSSA EI-MOTORISET OIREET LIFE WITH PARKINSON S NON-MOTOR SYMPTOMS 2010 Parkinsonin taudin kanssa elävälle jokainen päivä on haaste 2 SISÄLTÖ 3 :n puheenjohtajan esipuhe Knut-Johan

Lisätiedot

Lukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta.

Lukijalle. kiittää suositukset laatineita asiantuntijalääkäreitä arvokkaasta työpanoksesta ja lopputuloksesta. Krooninen kipu Lukijalle Krooninen kipu Lääkärin työssä potilaan toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito on keskeinen tavoite. Tämä tavoite korostuu kroonisissa ja uusiutuvissa sairauksissa, joissa täydellinen

Lisätiedot

Myeloproliferatiiviset sairaudet. potilaan opas. Polysytemia vera essentiaalinen trombosytemia myelofibroosi. Eeva Juvonen Marjut Kauppila Minna Lehto

Myeloproliferatiiviset sairaudet. potilaan opas. Polysytemia vera essentiaalinen trombosytemia myelofibroosi. Eeva Juvonen Marjut Kauppila Minna Lehto Myeloproliferatiiviset sairaudet potilaan opas Polysytemia vera essentiaalinen trombosytemia myelofibroosi Eeva Juvonen Marjut Kauppila Minna Lehto T e k s t i Eeva Juvonen, sisätautien ja kliinisen hematologian

Lisätiedot

ÖLJYTUOTTEET - perusohjeita terveysvaarojen välttämiseksi

ÖLJYTUOTTEET - perusohjeita terveysvaarojen välttämiseksi ÖLJYTUOTTEET - perusohjeita terveysvaarojen välttämiseksi Korjaamot Konepajat Teollisuus Sisällysluettelo Johdanto 3 Moottoripolttonesteet 4 Moottoribensiinit 4 Dieselöljy 6 Voiteluaineet 7 Yleistä 7 Moottoriöljyt

Lisätiedot

Vaaralliset kemikaalit

Vaaralliset kemikaalit Työsuojeluoppaita ja ohjeita 20 Vaaralliset kemikaalit SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Sosiaali ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Tampere

Lisätiedot

Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. -opas työpaikoille

Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät. -opas työpaikoille Uudet käyttöturvallisuustiedotteet ja pakkausmerkinnät -opas työpaikoille Sisältö Johdanto... 1 Työpaikan kemialliset tekijät... 2 Kemiallisten tekijöiden tunnistaminen pölyt, savut ja lämpöhajoamistuotteet...

Lisätiedot

Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2/2013 Erikoisnumero Hyvä Uni SISÄLTÖLUETTELO Uniuutiset ja yhteystiedot... 2 Lukijalle, Mitä uni on... 3 Unen huolto,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mobic 15 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Yksi tabletti sisältää 15 mg meloksikaamia.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mobic 15 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT. Yksi tabletti sisältää 15 mg meloksikaamia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mobic 15 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 15 mg meloksikaamia. Apuaine(et): Laktoosi (19,0 mg) Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ

NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ NUORTEN DIABEETIKKOJEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ Lätti Sinikka Väänänen Riikka Opinnäytetyö Kevät 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Losec MUPS 10 mg enterotabletti Losec MUPS 20 mg enterotabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Losec MUPS 10 mg enterotabletti Losec MUPS 20 mg enterotabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Losec MUPS 10 mg enterotabletti Losec MUPS 20 mg enterotabletti VALMISTEYHTEENVETO 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 10 mg: Jokainen enterotabletti sisältää 10,3 mg omepratsolimagnesiumia

Lisätiedot

Kriisi on kuin kivi keskelle lammikkoa: laineet loiskuvat kauas - mutta keskellä on petollisen tyyntä.

Kriisi on kuin kivi keskelle lammikkoa: laineet loiskuvat kauas - mutta keskellä on petollisen tyyntä. TOMMI HAUTANIEMI - AILA JÄRVENPÄÄ ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI JULKAISUSARJA B: Raportit ISBN 952-452-034-6 Painatus: 2003 Julkistaminen: 10.2.2004 HENKIINEN ENSIIAPU KESKUSSAIIRAALASSA Myyntitiedot:

Lisätiedot

Kipu osana elämää et ole yksin. Kroonisen kivun. Suomen Kipu ry. Ensitieto-opas. www.suomenkipu.fi

Kipu osana elämää et ole yksin. Kroonisen kivun. Suomen Kipu ry. Ensitieto-opas. www.suomenkipu.fi Kipu osana elämää et ole yksin Suomen Kipu ry Kroonisen kivun Ensitieto-opas www.suomenkipu.fi Kroonisen kivun ensitieto-opas Tämän oppaan tekstien lainaaminen on sallittua, mikäli lähde merkitään selvästi

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinit Kuinka ne toimivat ja kuinka vieroittaa Lääketieteellinen tutkimustieto bentsodiatsepiinivieroitusklinikalta

Bentsodiatsepiinit Kuinka ne toimivat ja kuinka vieroittaa Lääketieteellinen tutkimustieto bentsodiatsepiinivieroitusklinikalta Bentsodiatsepiinit Kuinka ne toimivat ja kuinka vieroittaa Lääketieteellinen tutkimustieto bentsodiatsepiinivieroitusklinikalta tehnyt Professori C. Heather Ashton, D.M., F.R.C.P. School of Neurosciences

Lisätiedot

1.2004. Politiikasta toimintaan. ja päätöksen teko 7 Lääkevalmisteiden määräämiseen tai toimittamiseen liittyvistä

1.2004. Politiikasta toimintaan. ja päätöksen teko 7 Lääkevalmisteiden määräämiseen tai toimittamiseen liittyvistä 1.2004 L Ä Ä K E I N F O R M A A T I O T A L Ä Ä K E L A I T O K S E L T A LÄKEMEDELSINFORMATION FRÅN LÄKEMEDELSVERKET, FINLAND DRUG INFORMATION FROM THE NATIONAL AGENCY FOR MEDICINES, FINLAND Politiikasta

Lisätiedot

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä

Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä SUOSITUS Toimenpideohje torjuntatoimista tuhkarokkotapauksen yhteydessä Päivitetty 7.6.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi

Lisätiedot

Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa

Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Ensi- ja turvakotien liitto ry Tanja Henttonen Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Vauvojen kaltoinkohtelu Tunnistaminen ja puuttuminen ensikodeissa Tanja Henttonen Pro gradu

Lisätiedot