Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005"

Transkriptio

1 Marjukka Laine Gustav Wickström Jaana Pentti Marko Elovainio Anu Kaarlela-Tuomaala Kari Lindström Reetta Raitoharju Tiina Suomala Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005

2 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 2005 Marjukka Laine Gustav Wickström Jaana Pentti Marko Elovainio Anu Kaarlela-Tuomaala Kari Lindström Reetta Raitoharju Tiina Suomala

3 Työterveyslaitos TTL-Kirjakauppa Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh faksi (09) Työterveyslaitos ja kirjoittajat 2006 Toimitus: Hannele Okkonen Taitto: PixPoint ky, Kalervo Hirvonen Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista lupaa. ISBN (painettu) ISBN (PDF) Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere 2006

4 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 3 Sisällys 1 Johdanto Taustaa ja tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla Henkilöstö ja työsuhteet Ikä ja sukupuoli Ammatillinen koulutus Työsuhde Työ ja työolot Työn kuormittavuus työn luonne ja sisältö, palvelujen riittävyys, kiire työssä, eettinen kuormitus, työssä koetut tunteet Työn laatu ja palkitsevuus palvelun laatu, asiakassuhteiden toimivuus, onnistumisen kokemus ja palautteen saaminen, työn merkitys itselle, työn ja ammatin arvostus, mieluisin tulevaisuuden valinta Työyhteisö ja työilmapiiri työyhteisön toimivuus, työilmapiiri, toiminnan kehittäminen Hallinto, päätöksenteko ja johtaminen tavoitteiden asettaminen ja toiminnan seuranta, johtaminen, tiedonkulku, vaikutusmahdollisuudet, etenemismahdollisuudet Osaaminen ja kehittyminen valmius selviytyä tehtävistä, saatu koulutus ja perehdyttäminen, kehityskeskustelut tietotekniikan käyttö Työn ja muun elämän yhteensovittaminen Terveys ja työkyky stressi, koettu terveys ja työkyky, selviytyminen eläkeikään saakka Tulokset toimintasektoreittain Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito Kotipalvelu Vanhainkodit ja palvelutalot Vammaishuolto Mielenterveys- ja päihdetyö

5 4 Sisällys 5.7 Avoterveydenhuolto Terveyskeskusten vuodeosastot Sairaalahoito Tulosten tarkastelu Yhteenveto Sammandrag Summary Lähteet Liite: kyselylomake

6 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 5

7 6 Johdanto 1 Johdanto Sosiaali- ja terveysala muutoksessa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään kohdistuu jatkuvasti merkittäviä paineita. Väestön ikärakenteen muutos heijastuu hoidon ja hoivan tarpeeseen, ja pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen sekä lisääntyvä päihteiden käyttö aiheuttavat ongelmia, joiden torjuminen on haasteellista. Erikoissairaanhoidossa tapahtuva tekninen kehitys aiheuttaa kustannusten nousua. Viime vuosikymmenen taloudellisen laskusuhdanteen aikana tehdyt säästöt ja toiminnan tehostaminen ovat vaikuttaneet myös työelämän laatuun. Työolot, työn sisältö, työmäärä ja työympäristö vaihtelevat huomattavasti eri toimialojen ja ammattien välillä. KuntaSuomi tutkimus, jossa kuntien henkilöstöä seurattiin työyhteisökyselyin vuosina 1995, 1999 ja 2003, osoitti työelämän laadun heikentyneen viime vuosikymmenen puolivälistä erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa (Nakari 2000 ja 2004). Heikentymistä tapahtui työn sisäisessä palkitsevuudessa, vaikutusmahdollisuuksissa, työpaikan sosiaalisessa avoimuudessa, ristiriitojen hallintatavoissa ja henkilöstöjohtamisessa. Työtapaturmien ja ammattitautien esiintyvyyden suhteen sosiaali- ja terveysalan työympäristön laatu on parantunut, mutta useita riski- ja kuormitustekijöitä esiintyy kuitenkin edelleen. Työhön liittyvät terveysvaarat aiheutuvat ensisijaisesti työn ruumiillisesta ja henkisestä kuormittavuudesta. Työ on fyysisesti kuormittavaa etenkin kotipalvelussa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa huolehditaan vanhusten ja muiden huonosti liikkuvien potilaiden perushoidosta ja -hoivasta. Psyykkisiksi rasitustekijöiksi alalla koettiin vuonna 1999 tehdyssä valtakunnallisessa selvityksessä asiakkaiden suuri määrä ja moniongelmaisuus, kiire, monimutkainen ongelmanratkaisu ja päätöksenteko sekä vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys (Wickström ym. 2000). Myös eettisten kysymysten huomioonotto työssä kuormitti yhä enemmän (Wickström ym. 2002). Kuntasektorin selvityksen mukaan nimenomaan terveysalalla työ koettiin useimmin sekä fyysisesti että psyykkisesti raskaaksi, ja alalla esiintyi eniten myös uupumusta (Forma ym. 2004). Uhkakuvina nähtiin työmäärän lisääntyminen ja työtehtävien vaikeutuminen. Työ ja terveys -haastatteluun osallistuneista sosiaali- ja terveysalan työtä tekevistä työtään piti henkisesti rasittavana puolet (Piirainen ym. 2003). Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala. Vuonna 2005 alalla työskenteli 15 % Suomen työllisestä työvoimasta eli henkilöä (Työvoimatutkimuksen aineistot vuodelta 2005). Alaa luonnehtii työn painottuminen julkiselle sektorille, henkilöstön korkea keski-ikä sekä naisvaltaisuus. Yksityisten palveluntuottajien määrä on kasvamassa: vuonna 2004 yksityissektorin palveluksessa työskenteli henkilöä (Kauppinen & Forss 2005, Niskanen 2005). Henkilöstön terveys, hyvinvointi ja työssä jatkaminen Huolimatta useista kuormitustekijöistä sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ovat yleensä kuitenkin työhönsä tyytyväisiä. Työtä pidetään antoisana ja vaihtelevana, ja siinä katsotaan olevan mahdollista oppia koko ajan uutta. Terveydentilaansa ja työkykyään alan henkilöstö pitää hyvänä, mutta tästä huolimatta sosiaali- ja terveydenhuoltotyössä olevilla on enemmän sairauspoissaolopäiviä kuin ammatissa toimivilla keskimäärin. Eri ammattiryhmien välillä on suuria eroja sairauslomalle hakeutumisessa, mutta yhteistä kaikille on sairauspoissaolopäivien pikkuhiljaa tapahtunut, tasainen lisääntyminen. Osaava, riittävä ja hyvinvoiva henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon tärkein voimavara. Alalla työskentelevien työkyky ja motivaatio on henkilöstön määrän ohella keskeistä sosiaali- ja

8 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 7 terveyspalvelujen toimivuudelle. Kokemukset siitä, miten työn fyysisistä ja henkisistä vaatimuksista selviydytään, kehittyivät 1990-luvun mittaan kahdensuuntaisesti: entistä useampi sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä katsoi selviytyvänsä hyvin, mutta myös entistä useampi huonosti (Wickström ym. 2000). Henkilöstön ylikuormittuminen heijastuu ensisijaisesti heidän omaan terveyteensä, mutta samalla se saattaa vaikuttaa myös asiakkaiden tai potilaiden saaman palvelun laatuun. Kuten monilla muillakin toimialoilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa ennustetaan jatkossa olevan pulaa osaavasta työvoimasta. Henkilöstön ikääntyminen ja siitä aiheutuva eläkkeelle siirtyminen edellyttävät toimenpiteitä työelämässä olevien pitämiseksi alalla, varhaisen eläkkeelle jäämisen estämiseksi ja myös uuden työvoiman rekrytoimiseksi (Vallimies- Patomäki 2002). Sekä ammattikoulutukseen että työntekijöiden rekrytointiin liittyy nykyisin paljon kilpailua, eivätkä julkiset palvelut ole välttämättä suosituin vaihtoehto. Alalla on myös erottumassa alueita, kuten vanhusten palvelut, joita nuoret opiskelijat eivät pidä houkuttelevina. Henkilöstöstä huolehtiminen tulee näin entistä tärkeämmäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Alan työolosuhteisiin, oman työn hallintamahdollisuuksiin, joustaviin työaikajärjestelyihin sekä ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota.

9 8 Taustaa ja tavoitteet 2 Taustaa ja tavoitteet Viime vuosina sairaaloissa työskentelevät ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivat ovat olleet perusteellisten selvitysten ja seurannan kohteena (esim. Forma 2004, Nakari 2000 ja 2004, Vahtera ym. 2002a). Näiden ohella Tilastokeskuksen työolotutkimuksissa ja Työterveyslaitoksen Työolot ja terveys -haastatteluissa on selvitetty eri toimialojen tilannetta, mikä on mahdollistanut vertailun sosiaali- ja terveysalan ja muiden toimialojen välillä. Näissä selvityksissä kunkin toimialan henkilömäärä jää kuitenkin suhteellisen pieneksi, joten toimialan sisällä ei voi tehdä enää alaryhmittäisiä vertailuja. Stakes ja Työterveyslaitos tekivät vuonna 1992 valtakunnallisen kyselytutkimuksen, jolla selvitettiin sosiaali- ja terveysalan henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä silloisista työoloistaan (Elovainio ja Lindström 1993). Kysymykset liittyivät organisaatioiden rakenteisiin, johtamiseen, työntekijöiden mahdollisuuksiin vaikuttaa työhönsä, työpaikan palvelukykyyn, työn rasitustekijöihin sekä työtyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Erityisen tarkastelun kohteena oli tällöin sosiaali- ja terveydenhuollon välinen yhteistyö. Tutkimus uusittiin Työterveyslaitoksen toimesta vuonna Tavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveysalan muutoksia 1990-luvun aikana. Kyselyyn sisällytettiin tällöin joitakin teemoja, joita ei ollut tarkasteltu edellisellä kerralla, ja samalla jätettiin pois sellaisia teemoja, jotka eivät olleet enää ajankohtaisia. Tuloksista kootussa raportissa kuvattiin alan henkilöstön kokemuksia ja arvioita työoloistaan vuonna 1999 sekä työoloissa 1990-luvun aikana tapahtuneita muutoksia (Wickström ym. 2000). Raportissa sekä tarkasteltiin tuloksia koko alan tasolla että verrattiin eri toimintasektoreilla ja eri tehtävissä toimivien vastauksia toisiinsa. Sosiaali- ja terveysalaa koskeva valtakunnallinen kyselytutkimus tehtiin kolmannen kerran vuonna Tavoitteena oli jatkaa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työolojen ja hyvinvoinnin tilanteen kehityksen seurantaa. Kyselyyn sisällytettiin useita samoja kysymyksiä kuin aikaisempinakin vuosina. Näin joidenkin teemojen kehitystä pystyttiin seuraamaan kolmen mittausvuoden 1992, 1999 ja 2005 välillä, ja toisia teemoja pystyttiin seuraamaan kahden viimeisimmän tutkimusvuoden välillä. Teemoja, joita laajennettiin uusilla kysymyksillä, olivat työn etiikka ja arvopohja, hallinto ja päätöksenteko sekä tietotekniikan käyttö. Uutena teemana kyselyyn sisällytettiin työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Tässä julkaisussa esitetään tuloksia koko alan, eri toimintasektoreiden ja eri tehtävissä toimivien tilanteesta vuonna Lisäksi tarkastellaan tilanteen kehitystä edellisiin kyselyihin verrattuna.

10 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 9 3 Aineisto ja menetelmät Vuonna 2005 uusittiin sosiaali- ja terveysalalle vuosina 1999 ja 1992 tehty valtakunnallinen kyselytutkimus, jolla selvitettiin alan työoloja sekä henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä. Tutkimuksiin poimittiin henkilön otokset Tilastokeskuksen työssäkäyntirekisteristä: vuonna 1992 käytössä oli vuosien , vuonna 1999 vuoden 1997 ja vuonna 2005 vuoden 2003 rekisteritiedot. Otokset perustuivat työntekijän työpaikan toimialaan. Ensimmäisessä kyselyssä sosiaali- ja terveysala jaettiin 13 otossektoriin (vuoden 1988 toimialaluokitus), toisessa kyselyssä kymmeneen (vuoden 1995 toimialaluokitus) ja viimeisimmässä niin ikään kymmeneen (vuoden 2002 toimialaluokitus). Otokseen poimittiin henkilöitä mukaan niin, että pienimmistäkin sektoreista tuli vähintään 200 henkilön otos. Uusimmassa kyselyssä kasvatettiin sektoreiden muut lääkäripalvelut ja neuvolat/avopäihde/muu sosiaalipalvelu otoskokoa 400 henkilöön. Vuoden 2005 kyselyn vastausprosentti oli 66,8 (vuonna 1999 se oli 72,2 % ja vuonna ,7 %). Tutkimusaineistoon hyväksyttiin vastaamishetkellä sosiaali- ja terveysalalla toimivat henkilöä (3 072 henkilöä vuonna 1999 ja henkilöä vuonna 1992). Lomakkeella kysytyt työpaikan 27 eri toiminta-aluetta luokiteltiin kymmeneen toimintasektoriin (taulukko 1) ja 92 ammattinimikettä tai -tehtävää 19 työtehtävään (taulukko 2). Vuosien 1992 ja 1999 aineistot yhdistettiin uusimpaan kyselyaineistoon, jolloin useiden kysymysten osalta oli käytettävissä kolmen mittauskerran poikkileikkaustulokset. Kaikkiin aineistoihin on laskettu kutakin otossektoria kohti otanta-asetelman ja katovirheen korjaava painokerroin. Näitä painokertoimia on käytetty kaikissa tämän tutkimuksen analyyseissä korjaamaan osuudet koskemaan koko sosiaali- ja terveysalaa. Tarkasteltavat teemat ja käytettävät mittarit Tässä julkaisussa esitetään tuloksia koko alan, eri toimintasektoreiden ja eri tehtävissä toimivien tilanteesta vuonna 2005 sekä tilanteen kehityksestä vuosien 1992, 1999 ja 2005 välillä. Liitteenä on vuoden 2005 kyselylomake. Mittareina käytettiin sekä yksittäisiä kysymyksiä että useista osioista koottuja niin sanottuja summamuuttujia. Kunkin summamuuttujan osiot on esitetty kyseiseen teemaan liittyvien tulosten esittelyn yhteydessä. Summamuuttujien sisäistä yhtenäisyyttä kuvaava Cronbachin alfaarvo on mainittu seuraavassa teemaesittelyssä kunkin summamuuttujan kohdalla. Taustatietoina olivat henkilön ikä, sukupuoli, ammatillinen koulutus, toiminta-alue ja ammattinimike, työnantajasektori, työsuhteen vakinaisuus sekä työaikamuoto. Työsuhteen epävarmuutta määritettiin toisiin tehtäviin siirron, pakkolomautuksen, irtisanomisen ja työttömyyden uhkaa koskevien vastausten perusteella. Työn luonnetta ja sisältöä selvitettiin kysymyksillä, jotka koskivat tehtävien sisällön, asiakastyön ja vastuun kuormittavuutta, eettisen toiminnan periaatteita ja käytäntöjä työpaikalla sekä tunnetyön kuormittavuutta. Palvelujen riittävyyttä selvitettiin kysymyksellä oman toiminta-alueen palveluiden riittävyydestä ja työn määrää kiireeseen liittyvillä kysymyksillä (alfa-arvo = 0,86). Työn laatua ja palkitsevuutta mitattiin kysymyksillä, jotka liittyivät työpaikan ja oman palvelun laatuun, asiakassuhteiden toimivuuteen, työssä

11 10 Aineisto ja menetelmät onnistumiseen ja palautteen saamiseen sekä oman työn arvostukseen työyhteisössä ja yhteiskunnassa. Lisäksi selvitettiin nykyisen työn merkitystä itselle (alfa-arvo = 0,82) sekä työssä jatkamista, mikäli talouden puolesta muutkin vaihtoehdot olisivat mahdollisia. Työyhteisöön ja työilmapiiriin liittyvät kysymykset koskivat työyhteisön toimivuutta (alfaarvo = 0,86), toiminnan kehittämistä (alfa-arvo = 0,81), vastuun tuntemista työyhteisön toiminnasta, tuen saantia, tasa-arvon toteutumista sekä luottamusta, avoimuutta ja työmoraalia työyhteisössä. Hallintoon, päätöksentekoon ja johtamiseen liittyen kysyttiin tavoitteiden tuntemuksesta ja niiden asettamisesta, toiminnan seurannasta sekä tyytyväisyydestä johtamiseen. Lisäksi kysyttiin arviota johtamisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta (alfa-arvo = 0,92), mahdollisuuksista vaikuttaa työhön (alfa-arvo = 0,81) ja työaikoihin (alfa-arvo = 0,87), tiedonkulusta sekä etenemismahdollisuuksista. Osaamista ja kehittymistä selvitettiin kysymällä valmiutta selviytyä tehtävistään, saatua ammatillista täydennyskoulutusta, uusiin tehtäviin perehdyttämistä ja kehityskeskustelun mahdollisuuksia. Lisäksi selvitettiin tietotekniikan käytön määrää ja tietoteknistä osaamista, kokemusta tietotekniikan hyödyllisyydestä (alfa-arvo = 0,92), käytön helppoudesta (alfa-arvo = 0,89) ja mieluisuudesta. Työn ja muun elämän yhteensovittamiseen liit tyivät kysymykset, jotka koskivat työn ja muun elämän myönteistä ja kielteistä vaikutusta toisiinsa, yhteensovittamisen vaikeutta, sitä helpottavia asioita, hoitovastuun jakautumista kotona sekä työpaikan organisaatiokulttuurin perhemyönteisyyttä. Terveyttä ja hyvinvointia mitattiin kysymällä vastaajan koettua terveydentilaa ja stressiä, arviota nykyisestä työkyvystä sekä arviota selviytymisestä terveyden puolesta ammatissa eläkeikään asti.

12 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 11 Taulukko 1. Tutkimukseen osallistuneiden määrä toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Toimintasektori sosiaalipalvelut yleinen sosiaalityö kasvatus- ja perheneuvolat lasten ja nuorten huoltolaitokset ensi- ja turvakodit, pakolaiskeskukset perhehoito lasten päivähoito päiväkotitoiminta perhepäivähoito muu lasten päivähoito kotipalvelu kotipalvelut vanhainkodit ja palvelutalot vanhusten laitoshuolto palvelutalot ja -asunnot, asuntolat vammaishuolto vammaisten erityispäivähoito ja opetus kehitysvammahuollon neuvolat ja ohjaustoiminta vammaisten laitoshuolto suojatyö ja työhön kuntoutus mielenterveys- ja päihdetyö päihdehuolto (avo) päihdehuoltolaitokset mielenterveystoimistot ja yksityiset psykoterapeutit mielisairaala avoterveydenhuolto terveyskeskusten avohoito yksityiset lääkäriasemat ja yksityisvastaanotot yksityiset hoito- ja tutkimuslaitokset sekä ammatinharjoittajat terveyskeskusten vuodeosastot terveyskeskusten vuodeosastot sairaalahoito yleissairaala muu sairaala muu sosiaali- ja terveydenhuolto ei tietoa Yhteensä

13 12 Aineisto ja menetelmät Taulukko 2. Tutkimukseen osallistuneiden määrä ammateittain vuosina 1992, 1999 ja Ammatti tai työtehtävä sosiaalityöntekijä sosiaalityöntekijä, sosiaalihoitaja, kuntoutusohjaaja, sosiaaliterapeutti ohjaaja sosiaalialalla ohjaaja, avohuollon ohjaaja, sosiaalikasvattaja (ei päiväkodeissa), sosiaaliohjaaja, kehitysvammaisten kodinhoidon tai avohoidon ohjaaja lastentarhanopettaja lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, sosiaalikasvattaja päiväkodissa päivähoitaja perhepäivähoitaja, päivähoitaja, lähihoitaja päivähoidossa, lastenhoitaja päivähoidossa, päiväkotiapulainen kotipalvelutyö kodinhoitaja, kotiavustaja, lähihoitaja kotipalvelussa avustava hoito- ja hoivatyö hoitoapulainen, osastoapulainen, laitosapulainen, sairaala-apulainen, välinehuoltaja sosiaali- ja terveysalan perushoitotyö perus- tai apuhoitaja, lähihoitaja (ei päivähoidossa tai kotipalvelussa), lastenhoitaja (ei päivähoidossa), kehitysvammaistenhoitaja, mielenterveys- tai mielisairaanhoitaja, sairaankuljettaja-lääkintävahtimestari, kuntohoitaja, jalkojenhoitaja, hieroja, terveyskeskusavustaja tai vastaanottoavustaja sairaanhoitaja sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, kätilö terveydenhoitaja terveydenhoitaja lääkäri lääkäri, erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri hammaslääkäri hammaslääkäri hammashoitaja ja -huoltaja hammashoitaja, hammashuoltaja, suuhygienisti laboratorio- ja röntgentutkimus laboratoriohoitaja, bioanalyytikko, röntgenhoitaja kuntoutustyö fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, vapaaajan ohjaaja, askartelunohjaaja, työnohjaaja psykologi psykologi, psykoterapeutti sosiaali- ja terveysalan lähiesimiestyö osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, kotipalvelunohjaaja, johtava kodinhoitaja, perhepäivähoidon ohjaaja sosiaali- ja terveysalan johtava työ ylihoitaja, johtava hoitaja, ylilääkäri, osastonylilääkäri, johtava lääkäri, johtaja, toiminnanjohtaja toimistotyö toimistotyöntekijä, osastoavustaja, osastosihteeri, puhelunvälittäjä muu toimialalla tehtävä työ ei tietoa Yhteensä

14 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 13 4 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla 4.1 Henkilöstö ja työsuhteet Ikä ja sukupuoli Vastaajien ikärakenne muuttui vuosien 1992, 1999 ja 2005 välillä. Nuorimpien, alle 35-vuotiaitten osuus pysyi edelliseen kyselyyn verrattuna ennallaan eli vajaassa viidenneksessä, vuotiaiden osuus laski noin kymmenellä prosentilla, ja yli 55-vuotiaiden osuus nousi 12 prosentista yli viidennekseen. Vastaajien keskiikä ensimmäisessä kyselyssä oli 41,4 vuotta, toisessa kyselyssä 43,8 ja kolmannessa 45,3 (taulukko 3). Henkilöstö oli vanhinta kotipalvelussa ja lasten päivähoidossa ja nuorinta mielenterveys- ja päihdetyössä sekä vammaishuollossa. Lasten päivähoidon henkilöstön keski-ikä nousi seuranta-aikana eniten; mielenterveys- ja päihdetyön sektorilla se sitä vastoin hieman laski. Ammattiryhmistä vanhimpia olivat sosiaali- ja terveysalan johtavaa työtä tekevät, lähiesimiehet, hammaslääkärit ja avustavaa hoito- ja hoivatyötä tekevät (taulukko 4). Nuorimpia olivat kuntoutustyötä tekevät, hammashoitajat- ja huoltajat, sairaanhoitajat ja lastentarhanopettajat. Hammaslääkäreiden, johtavassa asemassa olevien, avustavaa hoitotyötä tekevien, toimistotyöntekijöiden ja lääkärien keski-ikä nousi eniten. Sairaanhoitajien keski-ikä pysyi lähes ennallaan, ja psykologeilla, hammashoitajilla ja sosiaalialan ohjaajilla se laski. Naisia alalla toimivista oli edelleen valtaosa (91,4 %), kuten oli tilanne aikaisempinakin vuosina (taulukko 3). Eniten miehiä oli mielenterveys- ja päihdetyössä (noin neljännes), vammaishuollossa (viidennes) ja sosiaalipalveluissa (viidennes). Lasten päivähoidossa ei ollut yhtään miesvastaajaa, ja heidän osuutensa oli hyvin pieni myös terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa. Eri ammattikuntien vastaajista päivähoitajat, terveydenhoitajat, hammashoitajat ja avustavaa hoitotyötä tekevät olivat kaikki naisia. Eniten miehiä oli lääkäreissä (40 %), johtavassa asemassa olevissa (33 %) ja hammaslääkäreissä (28 %) (taulukko 4). Ammatillinen koulutus Alalla toimivat ovat korkeasti koulutettuja. Lähes 40 % oli saanut entisen keskiasteen opistotasoisen koulutuksen, lähes joka kymmenes oli valmistunut ammattikorkeakoulusta ja hieman useampi kuin joka kymmenes korkeakoulusta. Henkilöstö oli koulutetuinta sairaaloissa, avoterveydenhuollossa sekä mielenterveys- ja Taulukko 3. Ikä- ja sukupuolijakauma toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Toimintasektori Keski-ikä, v Naisten osuus, % sosiaalipalvelut 42,3 43,3 45,1 83,8 89,6 80,1 lasten päivähoito 40,2 42,9 45,8 97,7 97,6 100 kotipalvelu 42,1 45,1 46,4 98,3 98,2 96,7 vanhainkodit ja palvelutalot 42,7 43,9 44,8 95,9 96,9 98,1 vammaishuolto 41,8 43,8 43,8 81,0 86,2 78,6 mielenterveys- ja päihdetyö 42,3 44,2 43,7 71,8 71,1 77,1 avoterveydenhuolto 40,7 44,1 45,2 88,4 87,8 89,1 terveyskeskusten vuodeosastot 42,6 43,3 45,2 96,5 97,1 98,3 sairaalahoito 41,2 43,7 45,2 89,8 90,7 88,6 sosiaali- ja terveysala yhteensä 41,4 43,8 45,3 90,2 91,7 91,4

15 14 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla Taulukko 4. Ikä- ja sukupuolijakauma ammateittain vuosina 1992, 1999 ja Ammattinimike tai työtehtävä Keski-ikä, v Naisten osuus, % sosiaalityöntekijä 41,4 43,9 44,6 79,0 96,7 94,4 ohjaaja sosiaalialalla 39,9 42,3 42,9 72,5 87,6 80,0 päivähoitaja 41,5 44,0 46,6 99,2 98,7 100 lastentarhanopettaja 37,2 39,2 42,3 94,9 98,3 97,7 kotipalvelutyö 42,4 45,1 46,2 99,5 99,5 99,2 sosiaali- ja terveysalan perushoitotyö 39,7 43,7 44,8 89,1 89,4 92,4 avustava hoito- ja hoivatyö 45,4 46,4 49,8 98, toimistotyö 41,4 44,4 47,8 93,1 98,2 97,8 sairaanhoitaja 40,6 41,6 42,0 96,3 94,0 94,2 terveydenhoitaja 42,4 43,9 46, ,4 100 lääkäri 41,8 40,0 43,3 55,2 59,1 60,1 hammashoitaja ja -huoltaja 37,5 43,6 42, hammaslääkäri 42,2 44,0 49,2 67,6 66,8 72,3 laboratorio- ja röntgentutkimus 39,3 43,6 45,9 96,6 97,2 96,8 kuntoutustyö 38,1 40,7 41,9 83,0 84,7 82,2 psykologi ja psykoterapeutti 43,7 45,9 42,9 76,3 79,4 83,7 sosiaali- ja terveysalan lähiesimiestyö 45,2 47,7 49,4 96,5 98,2 97,8 sosiaali- ja terveysalan johtava työ 47,1 47,1 50,5 54,3 73,2 67,2 muu toimialalla tehtävä työ 42,0 44,9 46,4 81,8 81,8 79,8 päihdetyössä; näillä sektoreilla kolme neljästä oli saanut vähintään keskiasteen opistotasoisen koulutuksen. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli eniten avoterveydenhuollossa ja mielenterveystyössä viidesosa vastaajista; sosiaalipalvelujen sektorilla korkeakoulutettuja oli lähes viidennes. Keskiasteen koulutasoisen tai ammatti-instituuttikoulutuksen saaneita tai ammatillisen kurssin käyneitä oli eniten kotipalvelusektorilla (70 %), vanhainkodeissa (56 %) ja päivähoidossa (53 %). Verrattuna vuoteen 1999 ammatillisen kurssin käyneiden osuus väheni, ammatti-instituutin käyneiden osuus pysyi suunnilleen ennallaan, opistotasoisen koulutuksen saaneiden osuus väheni, ja ammattikorkeakoulutettujen sekä korkeakoulutuksen saaneiden osuus kasvoi. Koulutusrakenteen muutokset eivät kuitenkaan näkyneet samalla tavalla kaikilla sektoreilla. Lasten päivähoidossa ja kotipalvelussa koulutusrakenne pysyi suunnilleen ennallaan. Muilla sektoreilla lukuun ottamatta sosiaalipalveluita muutokset näkyivät kautta linjan lyhyempien koulutuksien (= ammatillinen kurssi ja ammat- tikoulu tai -instituutti) osuuksien vähenemisenä ja pidempien kasvuna. Vanhainkodeissa tämä ilmeni etenkin ammatillisen kurssin käyneiden vähenemisenä ja tätä korkeamman koulutuksen saaneiden kasvuna. Mielenterveystyön sektorilla sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla muutoskohta oli astetta ylempänä, eli ammattikurssin käyneiden lisäksi myös ammatti-instituuttitasoisen koulutuksen saaneiden osuus väheni, ja tätä enemmän koulutettujen määrä kasvoi. Vammaishuollossa, avoterveydenhuollossa ja sairaaloissa koulutustason nousu näkyi jo seuraavalla tasolla, eli myös keskiasteen opistokoulutuksen saaneiden osuus vähentyi ja ammattikorkea- ja korkeakoulutus lisääntyi. Sosiaalipalvelujen sektori erosi koulutusrakenteen muutosten osalta muista. Myös sosiaalipalveluissa opistotason koulutettujen osuus väheni ja vastaavasti ammattikorkeakoulutettujen määrä kasvoi, mutta siellä myös ammatti-instituuttitason koulutuksen saaneiden osuus nousi, ja poiketen muista sektoreista korkeakoulutettujen osuus väheni.

16 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 15 Työsuhde Vastaajista valtaosa (80 %) työskenteli julkisella sektorilla. Järjestöjen tai yksityisen työnantajan palveluksessa oli 16 % ja itsenäisenä ammatinharjoittajana muutama prosentti. Useimmin järjestöjen tai yksityisen työnantajan palveluksessa oltiin vanhainkodeissa ja palvelutaloissa (32 % vastaajista), sosiaalipalvelujen sektorilla (29 %) ja avoterveydenhuollossa (26 %). Yksityisellä sektorilla työssä olevien osuus kasvoi verrattuna vuoteen 1999; tällöin yksityisellä työnantajalla työskenteli 12 % vastaajista. Sosiaalipalveluissa yksityisellä työnantajalla työssä olevien osuus kasvoi eniten. Yli puolet vastaajista teki päivätyötä ja lähes 40 % kaksi- tai kolmivuorotyötä. Yötyötä teki muutama prosentti. Vastaajista 84 % ilmoitti olevansa vakinaisessa työsuhteessa (taulukko 5). Muita yleisemmin työsuhde oli määräaikainen tai tilapäinen sosiaalipalvelujen sektorilla (neljäsosa vastaa- jista), kun sen sijaan vähiten määräaikaisia oli avoterveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa. (kummassakin 10 %). Vuosien 1992 ja 1999 välillä selvästi yleistyneet määräaikaiset tai tilapäiset työsuhteet olivat nyt samalla tasolla kuin 1999, joskin sektoreiden välillä esiintyi eroja. Hienoista määräaikaisten työsuhteiden vähenemistä oli nähtävissä useilla sektoreilla; eniten muutosta tähän suuntaan tapahtui vammaishuollossa ja lasten päivähoidossa. Mielenterveys- ja päihdetyössä sen sijaan määräaikaiset työsuhteet hieman lisääntyivät, ja erityisen voimakkaasti näin tapahtui sosiaalipalveluiden sektorilla. Ammattitasolla määräaikaisia työsuhteita oli useimmin lääkäreillä, sairaanhoitajilla, avustavaa hoitotyötä tekevillä ja sosiaalityöntekijöillä (taulukko 6). Lääkäreillä kuitenkin määräaikaisuus väheni eniten vuoden 1999 tilanteeseen verrattuna; se sen sijaan lisääntyi sosiaalityöntekijöillä sekä hammashoitajilla ja -huoltajilla. Taulukko 5. Työsuhteen vakinaisuus toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Toimintasektori Vakinainen työsuhde, % sosiaalipalvelut lasten päivähoito kotipalvelu vanhainkodit ja palvelutalot vammaishuolto mielenterveys- ja päihdetyö avoterveydenhuolto terveyskeskusten vuodeosastot sairaalahoito sosiaali- ja terveysala yhteensä

17 16 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla Taulukko 6. Työsuhteen vakinaisuus ammateittain vuosina 1992, 1999 ja Ammattinimike tai työtehtävä Vakinainen työsuhde, % sosiaalityöntekijä ohjaaja sosiaalialalla päivähoitaja lastentarhanopettaja kotipalvelutyö sosiaali- ja terveysalan perushoitotyö avustava hoito- ja hoivatyö toimistotyö sairaanhoitaja terveydenhoitaja lääkäri hammashoitaja ja -huoltaja hammaslääkäri laboratorio- ja röntgentutkimus kuntoutustyö psykologi ja psykoterapeutti sosiaali- ja terveysalan lähiesimiestyö sosiaali- ja terveysalan johtava työ muu toimialalla tehtävä työ sosiaali- ja terveysala yhteensä Työsuhteeseen liittyviä epävarmuustekijöitä (siirto toisiin tehtäviin, pakkolomautus, irtisanominen, työttömyys) koettiin olevan vähemmän jo vuonna 1999 kuin Vuonna 2005 pakkolomautus tai irtisanominen ei juurikaan enää huolestuttanut vastaajia; sen sijaan työttömyyden koki uhaksi vielä 13 % vastaajista ja siirron toisiin tehtäviin 17 % huoli näistäkin kyllä vähentyi edelliseen kyselyyn verrattuna (kuvio 1). Eniten uhkaa työttömyydestä koettiin vammaishuollossa ja vuodeosastoilla. Työttömyyden uhan kokeminen väheni luvun alkuun verrattuna erityisen paljon lasten päivähoidon henkilöstöllä ja vuoteen 1999 verrattuna eniten vammaishuollossa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä sairaaloissa. Huolta siirrosta toisiin tehtäviin koettiin hieman mui- ta enemmän sairaaloissa, joskin lähellä samaa tasoa oltiin useilla sektoreilla. Huoli siirrosta väheni 1990-luvun alkuun verrattuna erityisen paljon niin ikään lasten päivähoidossa, mutta myös vammaishuollossa, mielenterveys- ja päihdetyössä sekä sosiaalipalveluissa. Ammatti- ja tehtävätasolla tarkasteltuna eniten yleisestä tasosta poikkesivat sosiaalialan ohjaajat ja avustavaa hoitotyötä tekevät, joista kummastakin ryhmästä lähes neljäsosa koki työttömyyden uhkaa; näistä ensiksi mainituilla huoli oli jopa suurempaa kuin aikaisemmin. Samat ryhmät olivat muita enemmän huolissaan myös siirrosta toisiin tehtäviin, kuten olivat myös terveydenhoitajat sekä laboratorio- ja röntgenhenkilöstö.

18 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla työttömyyden uhka (%) toisiin tehtäviin siirron uhka (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA avoterveydenhuolto kotipalvelu lasten päivähoito sairaalahoito vanhainkodit ja palvelutalot sosiaalipalvelut mielenterveys- ja päihdetyö terveyskeskusten vuodeosastot vammaishuolto Kuvio 1. Työttömyyden ja toisiin tehtäviin siirron uhka toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Työ ja työolot Työn kuormittavuus Työn luonne ja sisältö Kuinka usein seuraavat asiat ovat häirinneet, huolestuttaneet tai rasittaneet sinua nykyisessä työtehtävässäsi viimeisten kuuden kuukauden aikana? asiakkaiden tai potilaiden moniongelmaisuus motivoitumattomat asiakkaat tai potilaat asiakkaiden tai potilaiden väkivaltaisuus jatkuva monimutkainen ongelmanratkaisu ja päätöksenteko työn ruumiillinen raskaus ja rasittuminen työssä toisarvoiset työt vievät aikaa varsinaiselta, tärkeimmältä työltä jatkuvat muutokset Asiakkaiden tai potilaiden moniongelmaisuus rasitti usein tai jatkuvasti lähes 40 %:ia vastaajista (kuvio 2). Työn ruumiillinen raskaus, vastuu asiakkaista tai potilaista ja ajan kuluminen toisarvoisiin tehtäviin kuormitti usein noin kolmannesta. Vajaa neljännes piti rasittavana jatkuvia muutoksia, työhönsä liittyvää monimutkaista ongelmanratkaisua ja motivoitumattomia asiakkaita. Toisaalta % vastaajista työskenteli tehtävissä, joissa edellä mainitut tekijät kuormittivat vain harvoin. Asiakkaiden väkivaltaisuuden koki usein huolestuttavana tai rasittavana joka kymmenes alalla työskentelevä. Kolmen kyselykerran tulosten perusteella eri tekijöiden kuormittavuus näyttäisi lisääntyneen tasaisesti. Asiakkaiden moniongelmaisuus rasitti yleisimmin sosiaalipalvelujen (60 % vastaajista piti sitä usein rasittavana) ja mielenterveystyön (58 %) sektoreiden vastaajia (kuvio 3). Verrattuna vuoteen 1999 se rasitti nyt jossain määrin enemmän lähes kaikilla sektoreilla, mutta selvästi aikaisempaa enemmän sen koettiin rasittavan vanhainkodeissa, terveyskeskusten vuodeosastoilla ja mielenterveystyössä.

19 18 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) asiakkaiden/potilaiden väkivaltaisuus jatkuvat muutokset työn ruumiillinen raskaus ja rasittuminen työssä jatkuva monimutkainen ongelmanratkaisu motivoitumattomat asiakkaat/potilaat vastuu asiakkaista/potilaista toisarvoiset työt vievät aikaa tärkeämmältä työltä asiakkaiden/potilaiden moniongelmaisuus Kuvio 2. Työn sisältöön liittyvien asioiden rasittavuus tai häiritsevyys vuosina 1992, 1999 ja usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA lasten päivähoito avoterveydenhuolto sairaalahoito kotipalvelu vammaishuolto vanhainkodit ja palvelutalot terveyskeskusten vuodeosastot sosiaalipalvelut mielenterveys- ja päihdetyö Kuvio 3. Asiakkaiden tai potilaiden moniongelmaisuuden kuormittavuus toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja 2005.

20 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 19 Moniongelmaisuus kuormitti erityisesti sosiaalityöntekijöitä, sosiaalialan ohjaajia ja terveydenhoitajia (kuvio 4). Myös lääkärin, sairaanhoitajan, perushoidon, kuntoutuksen ja psykologin tehtävissä se koettiin kuormittavammaksi kuin alalla keskimäärin. Vuoteen 1999 verrattuna asiakkaiden moniongelmaisuus rasitti enemmän varsinkin perushoitotyöntekijöitä, sosiaalialan ohjaajia, kotipalvelutyöntekijöitä ja lastentarhanopettajia. Hammaslääkäreitä ja johtavassa asemassa olevia se sen sijaan kuormitti nyt vähemmän. Asiakkaiden motivoitumattomuuden koki rasittavana puolet sosiaalipalveluissa, lähes puolet mielenterveystyön sektorilla ja 40 % vuodeosastoilla työskentelevistä (kuvio 5). Se usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) toimistotyö laboratorio- ja röntgentutkimus päivähoitaja hammashoitaja/-huoltaja avustava hoito-/hoivatyö johtava työ kuntoutustyö hammaslääkäri lähiesimiestyö lääkäri kotipalvelutyö sosiaalityöntekijä lastentarhanopettaja perushoitotyö sairaanhoitaja terveydenhoitaja sosiaalialan ohjaaja psykologi/psykoterapeutti Kuvio 4. Asiakkaiden tai potilaiden moniongelmaisuuden kuormittavuus ammateittain vuosina 1992, 1999 ja 2005.

21 20 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA lasten päivähoito sairaalahoito vammaishuolto avoterveydenhuolto kotipalvelu vanhainkodit ja palvelutalot sosiaalipalvelut terveyskeskusten vuodeosastot mielenterveys- ja päihdetyö Kuvio 5. Asiakkaiden tai potilaiden motivoitumattomuuden kuormittavuus toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja koettiin nyt lähes kaikilla sektoreilla rasittavampana kuin vuonna Asiakkaiden motivoitumattomuus rasitti eniten sosiaalialan ohjaajia, sosiaalityöntekijöitä, hammashoitajia ja perushoitotyöntekijöitä (kuvio 6). Ohjaajia lukuun ottamatta rasitus lisääntyi näissä ryhmissä. Hammashoitajat kokivat asiakkaiden motivoitumattomuuden nyt huomattavasti rasittavampana kuin edellisessä kyselyssä; sen sijaan hammaslääkäreitä se kuormitti nyt vähemmän.

22 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 21 usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) toimistotyö päivähoitaja avustava hoito-/hoivatyö laboratorio- ja röntgentutkimus johtava työ lähiesimiestyö lääkäri lastentarhanopettaja kuntoutustyö psykologi/psykoterapeutti sairaanhoitaja kotipalvelutyö terveydenhoitaja hammashoitaja/-huoltaja perushoitotyö hammaslääkäri sosiaalityöntekijä sosiaalialan ohjaaja Kuvio 6. Asiakkaiden tai potilaiden motivoitumattomuuden kuormittavuus ammateittain vuosina 1992, 1999 ja 2005

23 22 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA avoterveydenhuolto vammaishuolto sairaalahoito mielenterveys- ja päihdetyö vanhainkodit ja palvelutalot sosiaalipalvelut lasten päivähoito kotipalvelu terveyskeskusten vuodeosastot Kuvio 7. Asiakkaista tai potilaista koetun vastuun kuormittavuus toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Monimutkainen ongelmanratkaisu koettiin kuormittavimmaksi mielenterveystyössä (36 % piti sitä usein kuormittavana) ja sosiaalipalveluissa (32 %). Monimutkainen ongelmanratkaisu rasitti mielenterveystyössä aikaisempaa enemmän samoin kuin terveyskeskusten vuodeosastoilla. Yli puolet psykologeista ja lähiesimiehistä sekä kolmasosa johtavassa työssä olevista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä, ohjaajista ja terveydenhoitajista koki monimutkaisen ongelmanratkaisun usein tai jatkuvasti rasittavaksi. Rasittavuus lisääntyi erityisen paljon psykologeilla ja lähiesimiehillä. Vastuu potilaista tai asiakkaista tuntui usealla sektorilla aiempaa rasittavammalta; vuodeosastoilla se koettiin kaikkein rasittavimpana (kuvio 7). Eri ammattiryhmistä vastuu kuormitti eniten lastentarhanopettajia, psykologeja, sosiaalialan ohjaajia ja lähiesimiehiä (kuvio 8). Kuormittavuus lisääntyi etenkin lastentarhanopettajilla, mutta myös sosiaalialan ohjaajilla, perushoitotyössä olevilla ja hammashoitajilla, joskin viimeksi mainitut tunsivat vastuun rasittavan selvästi alan muita ammattiryhmiä harvemmin.

24 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 23 usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) toimistotyö laboratorio- ja röntgentutkimus kuntoutustyö hammashoitaja/-huoltaja johtava työ terveydenhoitaja avustava hoito-/hoivatyö lääkäri hammaslääkäri perushoitotyö sairaanhoitaja lähiesimiestyö sosiaalityöntekijä päivähoitaja sosiaalialan ohjaaja kotipalvelutyö lastentarhanopettaja psykologi/psykoterapeutti Kuvio 8. Asiakkaista tai potilaista koetun vastuun kuormittavuus ammateittain vuosina 1992, 1999 ja 2005.

25 24 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA sosiaalipalvelut mielenterveys- ja päihdetyö avoterveydenhuolto vammaishuolto sairaalahoito lasten päivähoito kotipalvelu vanhainkodit ja palvelutalot terveyskeskusten vuodeosastot Kuvio 9. Työn ruumiillinen raskaus ja rasittuminen työssä toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Työ oli ruumiillisesti raskasta erityisesti vuodeosastoilla, joiden henkilöstöstä kaksi kolmasosaa piti työtään usein tai jatkuvasti fyysi - sesti kuormittavana (kuvio 9). Ruumiillista rasitusta oli tavanomaista enemmän myös vanhainkodeissa ja kotipalvelutyössä. Vuodeosastojen ja vanhainkotien lisäksi työn fyysinen kuormitus näyttäisi hieman lisääntyneen myös päivähoidon sektorilla. Raskaimmaksi työnsä kokivat avustavaa hoitotyötä ja perushoitotyötä tekevät sekä kotipalvelutyöntekijät (kuvio 10). Myös hammaslääkärit, hammashoitajat, sairaanhoitajat ja päivähoitajat tunsivat työnsä ruumiillisesti raskaammaksi kuin muissa tehtävissä työskentelevät. Verrattuna edelliseen kyselyyn olivat arviot useilla ammattiryhmillä suunnilleen samantasoisia. Perushoitotyöntekijät, päivähoitajat ja hammashoitajat kokivat kuitenkin työnsä nyt fyysisesti aiempaa raskaammaksi. Kotipalvelutyö näyttäisi sitä vastoin hieman keventyneen viime vuosikymmenen alkuun verrattuna.

26 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 25 usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) johtava työ psykologi/psykoterapeutti terveydenhoitaja sosiaalityöntekijä lääkäri sosiaalialan ohjaaja toimistotyö lähiesimiestyö lastentarhanopettaja kuntoutustyö laboratorio- ja röntgentutkimus hammashoitaja/-huoltaja sairaanhoitaja päivähoitaja hammaslääkäri perushoitotyö kotipalvelutyö avustava hoito-/hoivatyö Kuvio 10. Työn ruumiillinen raskaus ja rasittuminen työssä ammateittain vuosina 1992, 1999 ja 2005.

27 26 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA avoterveydenhuolto lasten päivähoito sairaalahoito kotipalvelu sosiaalipalvelut vammaishuolto vanhainkodit ja palvelutalot mielenterveys- ja päihdetyö terveyskeskusten vuodeosastot Kuvio 11. Asiakkaiden tai potilaiden väkivaltaisuuden rasittavuus toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Asiakkaiden väkivaltaisuus huolestutti usein yli viidesosaa vuodeosastoilla ja mielenterveystyössä olevista ja vajaata viidesosaa vanhainkotien, vammaishuollon ja sosiaalipalvelujen henkilöstöstä (kuvio 11). Huoli väkivaltaisuudesta lisääntyi etenkin vuodeosastoilla ja vanhainkodeissa. Eniten ja aiempaa enemmän asiakkaiden väkivaltaisuus rasitti sosiaalialan ohjaajia, sairaanhoitajia ja perushoitotyöntekijöitä. Toisarvoisten töiden katsottiin yleisimmin vievän aikaa varsinaiselta, tärkeimmältä työltä vuodeosastoilla, joissa 43 % vastaajista koki sen usein rasittavaksi. Ajan kulumisen toisarvoisiin tehtäviin koettiin lisääntyneen vanhainkodeissa, sitä vastoin mielenterveystyössä se ei häirinnyt enää niin usein kuin ennen. Ajan käyttäminen muuhun kuin varsinaiseen työhön rasitti eniten ja enemmän kuin ennen sairaanhoitajia (42 % koki usein rasittavaksi). Aikaisempaa vähemmän se sen sijaan häiritsi etenkin hammaslääkäreitä ja hammashoitajia. Jatkuvat muutokset koettiin kotipalvelussa (31 % vastaajista) ja sairaaloissa (27 %) rasittaviksi useammin kuin muilla sektoreilla. Vuoteen 1999 verrattuna muutokset rasittivat nyt enemmän etenkin kotipalvelussa, vuodeosastoilla ja avoterveydenhuollossa. Muutokset rasittivat eniten lähiesimiehiä (40 %), terveydenhoitajia (32 %), laboratorio- ja röntgenhenkilöstöä (30 %) sekä sosiaalityöntekijöitä (31 %). Viimeksi mainittua ryhmää lukuun ottamatta muutokset koettiin näissä ammattiryhmissä nyt aiempaa rasittavammiksi. Näin kokivat myös psykologit, sosiaalialan ohjaajat, lastentarhanopettajat, hammaslääkärit ja -hoitajat sekä perushoitotyöntekijät. Taloudellinen vastuu rasitti vammaishuollossa muita sektoreita enemmän (22 % vastaajista koki sen usein rasittavana). Vuoteen 1999 verrattuna taloudellisen vastuun rasittavuus tai häiritsevyys väheni lähes kaikilla sektoreilla. Useimmin taloudellinen vastuu rasitti johtavassa työssä olevia (59 %) ja lähiesimiehiä (42 %).

28 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 27 jokseenkin/täysin riittämättömät (%) 1992 lähes/täysin riittävät (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA lasten päivähoito vammaishuolto avoterveydenhuolto sairaalahoito kotipalvelu mielenterveys- ja päihdetyö vanhainkodit ja palvelutalot terveyskeskusten vuodeosastot sosiaalipalvelut Kuvio 12. Arviot palvelujen riittävyydestä toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja Myös vastuu työyhteisön ihmisistä kuormitti heitä huomattavasti muita enemmän. Verrattuna vuoteen 1999 etenkin lähiesimiehet kokivat vastuun työyhteisön ihmisistä nyt entistä kuormittavammaksi. Palvelujen riittävyys Onko oman toiminta-alueesi palvelujen määrä mielestäsi riittävä suhteessa tarpeisiin? Vastaajista 40 % katsoi, että palveluita suhteessa tarpeisiin on omalla toiminta-alueella tarjolla riittävästi. Riittämättöminä niitä piti saman verran eli 40 %. Edellisiin kyselyihin verrattuna tilanne näyttäisi jonkin verran huonontuneen (kuvio 12). Päivähoidon sektorilla palveluita pidettiin tavallista yleisemmin riittävinä, kun sitä vastoin mielenterveystyössä ja vuodeosastoilla ne katsottiin yhtä usein riittämättömiksi. Muutos huonompaan suuntaan näkyy selvimmin vuodeosastojen, mielenterveystyön ja vanhainkotien kohdalla. Ammattiryhmistä tarjolla olevien palvelujen riittämättömyyttä korostivat ennen kaikkea ja lisääntyvässä määrin sairaanhoitajat. Vuonna 1992 palveluita piti riittämättöminä 39 %, vuonna 1999 näin arvioi 46 % ja vuonna 2005 osuus oli jo 55 %.

29 28 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla Kiire työssä Kuinka usein seuraavat asiat ovat häirinneet, huolestuttaneet tai rasittaneet sinua nykyisessä työtehtävässäsi viimeisten kuuden kuukauden aikana? jatkuva kiire ja tekemättömien töiden paine henkilöstön määrällinen riittämättömyys liian vähän aikaa elvyttäviin taukoihin työpäivän aikana Työssä esiintyvää kiirettä mittaavan kolmen kysymyksen vastaukset yhdistettiin tuloksia analysoitaessa toisiinsa. Noin puolet vastaajista ilmoitti kokevansa usein tai jatkuvasti kiirettä työssä (kuvio 13). Kiire yleistyi selvästi vuodesta 1992 vuoteen 1999, mutta tämän jälkeen ei enää sanottavasti. Harvimmin, ja harvemmin kuin edellisessä kyselyssä, kiirettä raportoivat sosiaalipalveluissa toimivat. Selvästi yleisimmin sitä ilmoittivat terveyskeskusten vuodeosastoilla toimivat ja melko yleisesti myös sairaaloissa työskentelevät. Molemmissa näissä toiminnoissa kiireen raportointi oli edelleen yleistynyt edelliseen kyselyyn verrattuna. Ammateittain tarkastellen sosiaalialan ohjaajien työ näyttäisi olevan vähemmän kiireistä kuin sosiaalityöntekijöiden, ja päivähoitajien työ vähemmän kiireistä kuin lastentarhanopettajien. Erityisen yleisesti kiirettä ilmoittivat sairaanhoitajat (usein kiirettä 61 %, harvoin kiirettä 11 %) ja lähiesimiehet (usein kiirettä 61 %, harvoin kiirettä 12 %). Myös hammaslääkäreistä lähes 60 % ilmoitti, että heillä on usein kiire; harvoin sitä oli kuitenkin viidenneksellä. usein/jatkuvasti (%) 1992 harvoin/ei koskaan (%) SOSIAALI- JA TERVEYSALA sosiaalipalvelut vammaishuolto mielenterveys- ja päihdetyö lasten päivähoito avoterveydenhuolto vanhainkodit ja palvelutalot kotipalvelu sairaalahoito terveyskeskusten vuodeosastot Kuvio 13. Kiire työssä toimintasektoreittain vuosina 1992, 1999 ja 2005.

30 Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla 29 Eettinen kuormitus työssä Miten seuraavat eettiset periaatteet toteutuvat potilas- tai asiakastyössä työyksikössäsi? ihmisarvon kunnioittaminen huolenpidon periaate oikeudenmukaisuuden periaate itsemääräämisen periaate Miten usein kohtaat eettisiä tai moraalisia ongelmia? mietit, mikä olisi eettisesti tai moraalisesti paras mahdollinen päätös tai toimintatapa? olet epävarma, mikä olisi eettisesti tai moraalisesti oikea päätös tai toimintatapa? et voi toimia eettisesti tai moraalisesti oikein työpaikan rajallisten resurssien takia? havaitset, että työpaikallasi toimitaan epäeettisesti tai moraalisesti väärin? Neljän keskeisen eettisen periaatteen toteutumisen osalta kyselyn vastaajista suurin osa ilmoitti, että ihmisarvon kunnioittamisen ja huolenpidon periaatteet toteutuvat hyvin heidän työyksiköissään (kuvio 14). Myöskin oikeudenmukaisuuden toteutumista pidettiin hyvänä. Asiakkaan tai potilaan itsemääräämisen periaatteen katsottiin toteutuvan huonoiten. Ihmisarvon kunnioittamisen ja huolenpidon toteutumisen suhteen ei eri toimintasektoreilla ilmennyt eroja. Oikeudenmukaisuuden periaatteen katsoivat lähes kaikki lasten päivähoidossa toimivat toteutuvan hyvin; kriittisimpiä sen toteutumisen suhteen olivat kotipalvelutyössä ja terveyskeskusten vuodeosastoilla toimivat, joista 60 % katsoi sen toteutuvan hyvin. Potilaan tai asiakkaan itsemääräämisoikeuden toteutumista piti avoterveydenhuollossa hyvänä 72 % vastaajista, mutta terveyskeskusten vuodeosastoilla vain 41 % ja vanhainkodeissa 43 %. melko/erittäin huonosti (%) melko/erittäin hyvin (%) ihmisarvon kunnioittaminen huolenpidon periaate oikeudenmukaisuus itsemääräämisen periaate Kuvio 14. Eettisten periaatteiden toteutuminen potilas- tai asiakastyössä omassa työyksikössä vuonna 2005.

31 30 Tulokset teemoittain koko alalla ja eri sektoreilla kohtaa eettisiä tai moraalisia ongelmia miettii, mikä on eettisesti paras toimintatapa on epävarma, mikä on eettisesti oikea toimintatapa ei voi toimia eettisesti oikein työpaikan rajallisten resurssien vuoksi usein/erittäin usein (%) harvoin/ei koskaan (%) Asiakastyö Hallinnollinen työ usein/erittäin usein (%) harvoin/ei koskaan (%) Kuvio 15. Miten usein asiakas- ja hallinnollisessa työssä kohtaa eettisiä ongelmia, miettii parasta tapaa toimia, on epävarma miten toimia tai ei pysty toimimaan toivomallaan tavalla vuonna Eettisiä tai moraalisia ongelmia kohtasi asiakas- ja potilastyössä toimivista 40 % usein tai jatkuvasti, hallinnollisissa tehtävissä toimivista sen sijaan vain joka kymmenes (kuvio 15). Asiakastyössä runsas puolet joutui aika ajoin Eettisten ongelmien miettiminen miettimään, mikä tietyssä tilanteessa on eettisesti paras toimintatapa; hallinnossakin sitä mietti joka kolmas. Epävarmuus siitä, mikä kulloinkin on eettisesti oikea toimintatapa, oli harvinaisempaa kuin asian pohtiminen. Epävarmuus oikeasta Rajalliset resurssit rajoittavat eettisesti oikein toimimista SOSIAALI- JA TERVEYSALA avoterveydenhuolto sairaalahoito lasten päivähoito vammaishuolto kotipalvelu mielenterveysja päihdetyö sosiaalipalvelut vanhainkodit ja palvelutalot terveyskeskusten vuodeosastot usein/erittäin usein (%) harvoin/ei koskaan (%) 100 usein/erittäin usein (%) harvoin/ei koskaan (%) Kuvio 16. Miten usein miettii eettisesti oikeaa tapaa toimia tai ei pysty rajallisten resurssien vuoksi toimimaan oikeaksi katsomallaan tavalla toimintasektoreittain vuonna 2005.

Sosiaali- ja terveysalan kyselyt 1992, 1999, 2005 ja 2010

Sosiaali- ja terveysalan kyselyt 1992, 1999, 2005 ja 2010 Tutkimukseen osallistuneiden määrä toimintasektoreittain na 1992, 1999, 2005 ja 2010 03:38 Friday, February 04, 2011 1 Toimintasektori 1992 1999 2005 2010 sosiaalipalvelut 96 110 143 137 yleinen sosiaalityö

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015

Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen kelpoisuusehdot 1.7.2015 Fysioterapeutti vastaava aikaisempi rekisteröinti. Sosiaali- ja terveysalan fysioterapeutin (AMK) ammattikorkeakoulututkinto tai aikaisempi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166,

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden laskenta

Rekrytointitarpeiden laskenta Rekrytointitarpeiden laskenta Henkilöstön tarve kehittyy kuten palvelutarve Vaihtoehtoisessa laskelmassa henkilötyön tuottavuus paranee valitulla tasolla (esim. 0,5 %/v) Palvelutarve-ennuste perustuu ennustettuun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017

MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 MÄNTSÄLÄN KUNNAN VAKINAISET JA MÄÄRÄAIKAISET VAKANSSIT 31.12.2014 SEKÄ MUUTOKSET VUOSINA 2015-2017 PERUSTURVAPALVELUT PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO LKM 31.12.2014 LKM 31.12.2014 perusturvajohtaja 1 Avoimet

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien. Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien Kelpoisuus- ja kielitaito- vaatimukset 28.4.2015 1. Soveltamisala Sosiaali- ja terveysviraston virkojen ja toimien kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot INARIN KUNTA 30.9.2014 1/5 Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen henkilöstön kelpoisuusehdot Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 22.5.2007 60 Voimassa 1.7.2007 Muutos soteltk 13.11.2007 117,

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto

HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto HAASTENA TYÖVOIMA Sosiaali- ja terveydenhuolto Haasteena sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus Alalla työskentelevät eläköityvät Palvelutarpeen lisääntyminen kysynnän kasvu väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Hyvä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen!

Hyvä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen! Haastattelu- ja tutkimuspalvelut IRROITA KANSILEHTI JA KYSELYOSA TOISISTAAN KATKOVIIVAN KOHDALTA. Hyvä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen! Kuinka paljon voit vaikuttaa työaikoihisi? Saatko palautetta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2009 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta?

Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Hyvinvointialan työvoimapula tarua vai totta? Porin ammattiopisto 13..27 1 Sisältö - työvoiman rekrytointi, avoimet paikat - rekrytointiongelmat ja työvoimapula - rekrytointiongelmien syyt ja keinot -

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Hotti 18.6.2013. Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (7) Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2012 Lainsäädännön muutokset voimassa terveydenhuollon osalta vuodesta 2004 ja sosiaalihuollossa

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen

Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Hoitotieteen pääaineesta valmistuneiden työelämään sijoittuminen Sijoittumistiedot koskevat vuosina 2000 2008 hoitotieteen oppiaineesta valmistuneita, jotka ovat saaneet työllisyystilannetta koskevan kyselyn

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen

Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue. 27.11.2014 Heikki Miettinen Rekrytointitarpeiden ennakointi Porin selvitysalue 27.11.2014 Heikki Miettinen Laskelmat kuvaavat: a) eläkkeelle siirtymistä ja b) henkilöstötarpeiden ennakoitua muutosta korvaavan rekrytointitarpeen Tämän

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 Tietoisku 13/2009 Kuva: Samu Mäkelä Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Sinikka Niska-Virta Konsernipalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys Terveydenhuoltohenkilöstön terveys työssä; TULE näkökulma Pauli Forma 4.6.2009 Turku Terveydenhuoltoalan potilassiirtoergonomian asiantuntija- työseminaari Muuttuva kuntatyö Katukivenlaskijoita työssään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården 2010

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården 2010 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Löner och arbetskraftskostnader 2013 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2010 Personalen inom social- och hälsovården

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkomaalainen henkilöstö ja suomalaiset ulkomailla Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen

Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Naisyrittäjien työhyvinvointi ja naisyritysten liiketoiminnan kehittäminen Yrittäjänaisten Keskusliitto & Työterveyslaitos yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Helena Palmgren, vastuututkija,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla

Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla Eläköitymisen haasteet SOTE-alalla Etelä-Pohjanmaalla 5.5.2011 9.5.2011 1 Lähde: Tilastokeskus, väestöennusteet Eläkeikäisten osuus maakunnan väestöstä on kasvussa. Yli 65-vuotiaiden osuus lähentelee 30

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen

Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin henkilöstön kelpoisuusrekisteri 1.1.2016 alkaen Kelpoisuutena virkoihin ja työsopimussuhteisiin tehtäviin vaaditaan: 1. sairaanhoitopiirin johtajalta ylempi korkeakoulututkinto

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI. Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. 1 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖN KELPOISUUSREKISTERI Hallitus hyväksynyt kelpoisuusrekisterin kokouksessaan 26.1.2012 8. Tarkistettu kelpoisuusrekisteri tulee voimaan 1.3.2012 lukien Kelpoisuutena

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Ammatin vetovoimaisuus. Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry

Ammatin vetovoimaisuus. Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Ammatin vetovoimaisuus Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Sisältö Yhteiskunnan tilanne ja ammatin vetovoimaisuus Organisaation panostus vetovoimaisuuteen Oman työn merkityksellisyys 21.9.2015

Lisätiedot