j etuksena. Jätteenkulj etusten kilpailuttaminen toteutetaan j ätehuoltoviranomai sen myohemmin antaman paatoksen ehtojen mukaisesti.

Transkriptio

1 Hämeenhinnan hallinto-olkeuden päätös 1 (22) HAMEENUNNAN KAUPUNK Jäte!autakunta Saap. Drno Ryhrn ).i I 20 it)2/f3 /fo/o(p Antopaiva Päätosnurnero 14/0662/2 Diaarinumero 02384/13/ /13/ /13/ /13/ /13/ /13/5149 Asia Valittaja Jätteenkulj etuksen j irj estämistä koskeva valitus 1. Risto Kanerva, Järventaustan kylayhdistys r.y. viljelijayhdistys r.y. ja Lopen Järventaustan pien 2. Janakkalan kunnanhallitus 3. Lopen kunnanhallitus 4. Janakkalan Jätteenkulj etus, Janatrans Oy, Lammin Jätehuolto Ay j a Tmi Lo pen Jätehuolto Timo Ranta 5. Karl Ilkkala, Anu Perttunen j a Aimo Aiho 6. Lassila & Tikanoja Oyj Päätös, josta valitetaan Hämeenlinnan jätelautakunnan paatos Janakka Jätelautakunta määräsi kiinteistön haltijan järj estämän j ätteenkuljetuksen yh dyskuntajatteen (kuiva-, seka- ja biojäte) osalta paattymaan Hausj ärven Mom milassa , Hameenlinnassaja Hattulassa sekä lassa, Lopella ja Riihimäen haj a-asutusalueella EdeIlä mainittuj en paättymispaivienjalkeenjatteenkuljetus yhdyskuntajatteen (kuiva-, seka- biojäte) osalta toteutetaan jätelain mukaisena kunnan järj estämänä ja jätteenkul j etuksena. Jätteenkulj etusten kilpailuttaminen toteutetaan j ätehuoltoviranomai sen myohemmin antaman paatoksen ehtojen mukaisesti. Osoite Puhelinvaihde Telekopio - Sihköposti Raatihuoneenkatu hameen1inna.hao@oikeus.fi HAMEENLINNA

2 Vaatimukset hallinto-oikeudessa Paitösehdotuksen, joka tuli myos paatokseksi, johdanto-osan yhteenvedossa todettlin seuraavaa: 2 (22) Lain täyttymisen edellytyksia arvioitaessa on kyse useista asioista, joita on alustavassa arviossa tarkasteltu. Virkatyona tehdyn ja nähtävillä olleen alusta van arvion perusteella sekä edellä esitetyt lausunnot, mielipiteet ja perustelut huomioiden voidaan todeta, että kaikki jätelain 37 määrittimät edellytykset kiinteistön haltijan järjesttimälle jätteenkuljetusj ärjestelmälle eivät tayty Hattu lassa, Hämeenhinnassa, Janakkalassa, Lopella, Riihimäen haja-asutusalueella ja HausjArven Mommilassa yhdyskuntajatteen (kuiva-, seka- ja biojäte) kuije tusten osalta. Erityisen huolestuttavana voidaan pitäa kiinteistön haltijan järjestäman kuije tusjärjestelman hintoj en epätasa-arvoisuutta ja kuntalaisia syrjivää kohtelua palvelun saannin ja kilpailuttamismahdollisuuksien puuttumisen takia. Kunnan julkisoikeudellisten jätemaksujen ja kiinteistönhaltijan järj estämän kulj etusj är jestelmän yksityisoikeudellisten jätemaksujen määräytymisperusteita ja nhistä tehtäviä maksumuistutuksia on laajasti kasitelty alustavassa arviossa. Kiinteis ton haltijanjärjestämässä kuljetusjarjestelmassa asiakkaalla ei ole mahdolli suutta tehdä viranomaiselle osoitettua maksumuistutusta tai kohtuullistamisha kemusta. Kolmantena erityisen huolestuttavana asianajätelain edellytysten tayttymisen suhteen voidaan pitaa sitä, että kiinteiston haltijan jarjestamassa kuljetusjärjestelmässä on mahdollista, että kunnan vastuulle kuuluvajäte ei oh jaudu kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Täta on myos tapahtunut. Kunnan jarjestamassa kuljetuksessa se ei ole mahdollista. 1. Risto Kanervan, Järventaustan kylayhdistys r.y.:n ja Lopen Järven taustan pienviljelijäyhdistys r.y.:n valitus Valittaj at vaativat, että päätos puretaan (oikeastaan kumotaan) j a asia palaute taan j ätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Jätelautakunta, j onka viranhaltij ana toimii j ätehuoltokoordinaattori Hell Virta nen, tekee tiivistä yhteistyota Kiertokapula Oy:n kanssa. Kiertokapula Oy:n etujen mukaista olisi paasta hallinnoimaan myos Lopen kunnan alueella synty vää sekajatetta. Jätelautakunnan ja Kiertokapula Oy:n yhteistyo tekee Virtases ta esteellisen toimimaan esittelijänä ja paatoksen valmistelijanajätelautakun nassa. Virtanen on arvioinutjätelain kolmen en kohdan toteutumista en jarjes telmissä aivan en tavalla kuin Järventaustan kylalaiset. Virtasen tiivis yhteistyo Kiertokapula Oy:n kanssa on tehnyt hänestä kyvyttoman arvioimaan en vaih toehtoj a tasapuolisesti. Lopen kunnassa oh aiemmin käytossä kunnanjarjestamajatteenkuhjetus, mutta siitä luovuttiin ilmenneiden ongelmien vuoksi. Jätteenkulj etus Järventaustan kyhalla on ollut kattavaa, luotettavaaja edulhista. Ilman arvonhisäveroa sisal täen jatteenkasittely- ja laskutuskuhut 600 hitran astian tyhjennys maksaa 10,47 euroa. Ns. kimppa-astioilha vähänjätettä tuottavien kiinteistojenjätteet on ke rätty vakituisessa käytossä ohevien kiinteistojenjäteastioihin. Näinjäteastiat ovat silmallapidon allaja tyhjennysvalit pysyvat lyhyina,jolloin ymparistohle el aiheudu haju- ja terveyshaittoja. Yhtenäinen tyhjeimysrytmi rasittaa mahdol hisimman vähän ympanistoa ja heikkokuntoista tiestoä. Jatteenkuljetuksessa el

3 3 (22) ole oligopolia. Mikäli yrityksen hintaja laatu eivät ole oikeassa suhteessa,jou tuu se pois markkinoilta. Sen sijaan siirryttäessä kunnanjarjestamaanjatteen kuljetukseen saa Kiertokapula Oy monopoliaseman, mikä tulee nakymaan muun muassa hinnoissa. Jätelautakunta on ylittanyt toimivaltansa muuttaessaan j ätteenkulj etuksen j är jestajan Lopen kunnan alueella. Jatelautakunnanjohtosaannön mukaanjätteen kulj etusj ärj estelmä toteutetaan kunkin sopij akunnan oman nakemyksen mukai sena. Lopen kuiman toimielimet ovat olleet yksimielisesti kiinteistön haltijan j arj estämän j ätteenkulj etuksen kannalla. 2. Janakkalan kunnanhallituksen valitus Janakkalan kunta vaatii, että päätös kumotaanja asia palautetaanjatelautakun nalle uudelleen käsiteltäväksi. Lautakunta on ylittanyt toimivaltansa ratkaistes saan asianjatelautakunnan sopimuksenjajohtosaännon vastaisesti. PäätOs on perustunut puutteellisiin selvityksiin. Jätelautakunnan toimivalta perustuu kuntien valiseen sopimukseen yhteisesta j ätelautakunnasta. $opirnuksessa j a lautakunnan johtosäannössä todetaan, että ottaen huomioonjätelautakunnan toimialueen laajuusja kuntien paras tietämys oman alueensa olosuhteista, jätteenkuljetusjärjestelmä toteutetaan kunkin sopi jakunnan oman nakemyksen mukaisena ottaen huomioonjatelain maaraykset. Päätöksessä olisi tullut huomioida Janakkalan kunnan oma nakemys asiasta. Janakkalan kunnanhallituksen asiasta antaman lausunnon mukaan Janakkalan kunnan tulee pysyä kiinteistön haltij an järj estämässä jatteenkuljetusjarjestel mässä. Jätelautakunnan selvityksessa ei ole objektiivisesti ja pitävästi esitetty sellaisia jätelain 37 :n edellyttamia perusteluja, jotka estäisivät kiinteistön haltijan jar j estamän jätteenkuljetusjärjestelmän valinnan. Tältä osin valittaja vetoaa Ym paristoyritysten Liitto ry :n lausunnossaan 2$ esittämiin perusteluihin. Jätelautakunta on rikkonut hallintolain 31 :n mukaista selvittämisvelvoitetta, kun se ei ole tehnyt toimialuettaan koskevaa kuntakohtaista selvitysta jätteen kuljetuksesta. Se on tehnyt selvityksen ainoastaan koko alueen näkökulmasta. Jätelaki ja myös kuntien välinen sopimus mahdollistavat kuntakohtaiset ja kunnanosakohtaiset ratkaisut j ätteenkulj etuksen j arj estämisessä. Ottaen huo mioon jätelautakunnan velvoite kunnioittaa kuntien mielipidetta jätteenkulje tuksenjarjestamisessa, olisi asiassa tullut selvittääjätteenkuljetuksen tilanne kuntakohtaisesti ja tarvittaessa kunnanosakohtaisesti. Janakkalassa tällä hetkellä kaytossa olevan kiinteistön haltijanjärjestämänjät teenkulj etuksen palvelutaso on j ätelain 37 :n vaatimusten mukainen. Janakka lan kunnan alueella toimii usea alan yrittäja. Kunnan alueella tehtävä jätteen kuljetusurakointi on avoin kaikille alan yrittajille. Palvelutaso on ollut asiakas näkökulmasta riittävä, koska palautetta palvelun saatavuudesta tai hinnoista ei ole kuntaan juurikaan tullut. Kiinteistönhaltijat voivat vapaasti kilpailuttaa jät teenkulj etuksen. Siinäkin tapauksessa, ettäjätelautakunta olisi pitavasti osoittanut, että tietyn alueen nykyinenjatteenkuljetusjarjestelma ei täytä jätelain vaatimuksia, olisi sen kuntien välisen sopimuksen mukaisesti pitänyt pyrkia yhteistyossä kunnan

4 kanssa kehittämään järjestelmä kunnan oman tahdon mukaiseksi mukset täyttäväksi. 3. Lopen kunnanhallituksen valitus ja lain 4 (22) vaati Lopen kunta vaatii, että j ätelautakunnan päätös kumotaan j a asia palautetaan jätelautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Jätelautakunta on rikkonut kuntien välistä sopimustajättäessään huomioimatta Lopen kunnan näkemyksen jätteenkuljetukseen liittyvassa asiassa. Kuntien vä lisessä sopimuksessa on selkeästi ja eritellysti todettu, että lautakunnan on teenkuijetusta koskevista asioista päättäessaan huomioitava kuntien paikalliset olosuhteetja huomioitava sopijakuntien omat nakemykset. Lopen kunnan en toimielimet ovat yksimielisesti olleet kiinteiston haltijanjarjestamanjatteen kuljetuksen kannalla. Jatteenkuljetusta koskevassa päätöksessä olisi tullut huomioida Lopen kunnan erityisolosuliteet. Lopella on taaj amien ulkopuolella runsaasti haj aasutusta j a myos noin vapaa-ajan asuntoa. Haja-asutusalueella kiinteistöilla onjoko omat jätesäiliöt tai jätteenkuljetus on jarjestetty useiden kiinteistöjen yhteisilla jatesäiliöillä. Nämä ns. kimppakeraykset kattavat hyvin myös hankalien yhteyksien paassa olevien kiinteistöjenjätteenkuljetustarpeet, sillä kimppajate säiliöt on sijoitettu sellaisiin paikkoihin, joistajäteauto vol tyhjentaa säiliöt ympäri vuoden. Kiinteistön haltijan j ärjestäma jätteenkuljetusjarjestelmä on toimivaja sopii hyvin Lopen kunnan alueelle paikallisten olosuhteiden vuoksi. jät kulku Lopella tällä hetkellä käytössä olevan, kiinteistön haltijan jarjestaman j ätteen kuljetuksen palvelutaso onjätelain 37 :n vaatimusten mukainen. Lopen nan alueella toimii tällä hetkellä 3 4 alan yritystä. Kunnan alueella teenkuijetusurakointi on avoin kaikille alan yrittäjille. Kuijetuspalvelut katta vat koko kunnan alueen. Kiinteistönhaltijat voivat vapaasti kilpailuttaa kuljetuksen. Alueella toimivatjatekuljetusyrittajat ovat yhteistyossa, tujen kilpailutusten pohjalta suunnitelleetjäteautojen reitteja siten, että päal lekkaisyyksia on äärimmäisen vähän eikäjätteenkuljetuksista aiheudu erityisiä tai ylimaaraisia terveys- tai ymparistovaikutuksia. kun tehtäväjät jätteen toteutet Kunnan ymparisto- ja rakennuslautakunta on yllapitanyt jätehuoltorekisteriä, jota varten se on saanut säännöllisin väliajoin kayttoonsajatteenkuljetusyritys ten asiakasrekisteritiedot. Kattava valvonta on näin mahdollistaja myös kiln teistökohtaisiin jatteenkuljetusjarjestelyjen mahdollisiin puutteisiin on mahdol lista puuttua. Jätelautakunnan tekemä paätös on kielteinen Lopen kunnan asukkaiden, teistönhaltij olden ja kunnan alueella toimivien yritysten näkökulmasta. Jätelautakunnan tulkinta nykyj irj estelmän lainvastaisuudesta Lopen kunnan osalta on väärä ja päätos siten lainvastainen. 4. Ay:n Janakkalan Jätteenkuljetuksen, Janatrans Oy:n, Lammin ja Tmi Lopen Jitehuo1to Timo Rannan valitus Valittaj at vaativat, että jätelautakunnan päätös kumotaan ja päätöksen toönpano kielletään. kim Jätehuolto täytän

5 Asiassa on toimittu vastoin hallintolain 6 :n mukaisia hallinnon olkeusperi aatteita. Jätehuoltokoordinaattorin tekemä alustava arvio on yksipuolinen ja virheellinen. Asiassa ei ole toimittu puolueettomasti ja sitoutumattomasti. 5 (22) Asiassa ei ole esitetty sellaisia perusteluja, jotka estäisivätjatelain 37 :n mu kaisen kiinteistön haltijan jäijestaminjatteenku1jetuksen alueella. Alueella on tarjolla yksityisia jatteen kuijetuspalveluja kattavasti luotettavasti sekä koh tuullisinja syrjimattomin ehdoin. Tältä osin valituksessa on viitattu Ymparis toyritysten Liitto ry:n asiasta antamaan lausuntoon. Kunnallinen kilpailutus on varsin mhoisaajatteenkuljetusalan yritystoiminnalle. Josjoldn yritys häviää kilpailun, se menettaä mahdollisuuden yritystoiminnan harjoittamiseen ko. alueella. Kuijetusyritys joutuu mahdollisesti lopettarnaan toimintansa, jolloin seuraavalla kerralla tarj oaj Ia on vähemman j a hinnat nousevat. Kunnittainen kilpailutus ei ole alentanut hintoj a. Thmä ilmenee muun muassa Innolink Oy:n vuonna 2011 tekemastä tutkimuksesta. Jäteastioiden tyhjennyksessa kahden jätteenkuljetusjärjestelman välillä autojen päästojen erot ovat erittäin pienet. Asiasta on tehty tutkimus Oulun seudulla Ramboll Finland Oy:n toimesta. Kiinteistön haltij an j arjestamassa jätteenkuljetuksessa kuljetusyritykset ovat suunnitelleet tehokkaat kulj etusreitit. Kunnan kilpailuttamassa j arj estelmässä on todennäkoistä, ettei monilokeropakkaajien käytto onnistu. Julkiseen lutukseen osallistuminen on pienelle yritykselle haastavaa. Kunnan massäjatteenkuljetuksessa asuinkiinteistöt eivät vol vaihtaa palvelutarjoajaa, vaikka olisivat siihen tyytymattomia. Kuijettajien tyosuhteet muuttuvat nallisessa kilpailutuksessa maaraaikaisiksi. Edellä esitetty huomioon ottaen kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen sailyttaminen vaikuttaisi myönteisesti erityisesti alueen kotitalouksien asemaan, sekä yritysten ja viran omaisten toimintaan. ja idipal jarjestä kun Alustavassa arviossa on ylikorostettu kiinteiston haltij an jarjestaman kuljetuksen ongelmia. Järjestelmän myönteisiä asioita ei ole selvityksessa huo mioitu. Yksipuolinen ja virheellinen paatöksen esittelyteksti alustava arvio ovat johtaneet paattajat harhaan. Tältä osin valituksessa on viitattu alustavassa arviossa esiin tuotuun kirjeeseen, joka koski jätteenkuljetuksen lopettamista muutamassa taloudessa ja eräan yrityksen ennakkolaskutusta koskevaan kay täntöön. ja jatteen VATT:n tutkimuksessa esitetty tieto j ätemaksun alenemisesta 40 prosenttia 600 litraisen jateastian kohdalla ei vol pitaa paikkaansa, kun otetaan huomioon, että hinnasta keskimäärin 30 prosenttia on kuljetuksen osuuttaja 70 prosenttia jatteenkasittelymaksun osuutta. Hausj ärvellä kilpailutuksen jälkeen j ätteenkul jetuksen osuus hinnasta nousi 50 prosenttia. Muualla Suomessa on tehty paatöksia, joilla on jatkettu kiinteistön haltijanjär jestämää jätteenkuljetusta. Aluelden olosuhteet ovat vastanneet suurin plirtein Hämeenlinnan yhteisen jatelautakunnan toiminta-aluetta. Näin ollen kunnan paatösta el vol perustella sillä, etteivät jätelain edellytykset tayttyisi kiinteistonhaltijan jaijestamassa jätteenkuljetuksessa. jätelauta Päätöksessä el otettu huomloon kuntien mielipidettä. Tämä on vastoin kuntien itsehallintoa. Kuntien nakemykset osoittavatjätelain 37 :n edellytysten täytty misen. Yhteisestä j ätelautakunnasta tehdyn sopimuksen 7 kohdan j a lautakun nan johtosäännön 5 :n mukaisesti kuntien mielipide sitoo lautakuntaa. tä tehtäessä ei ole huomioitu muidenkaan lausunnonantajien, lukuun ottamatta Kiertokapula Oy:n, antamia lausuntoja. Päätös

6 Valittaj at vaativat, että j ätelautakunnan päätos kumotaan j a asia palautetaan j a 5. Karl Ilkkalan, Anu Perttusen ja Aimo Aihon valitus liiman yhteisessajatelautakunnassa aluksi oikaisuvaatimuksena. Thltä osin Va paikkakuntaa päätös ei koskenut. Päätökseen on liitetty väärä valitusosoitus. Asia olisi tuilut käsitellä Hämeen Päätös koski vain osaajätelautakunnan alueen kimnista. Näin ollen päätöksen seen numero 13/0308/3. tekoon osallistuneista lautakunnanjäsenistä puolet oil sellaisia,joiden koti lirnksessa on viitatm Kuopion hallinto-oikeuden tekemään päätök Päätöksen valmistelu on ollut perustuslain 2 :nja hahlintolain 6 :n sekajate asiaan liittymattomia ja asenteehlisia. Jätelain 38 :n mukaisia lausuntoja on pyydetty tahoilta (Tuusulan, Mäntsälän j a Valkeakosken tekniset j a ympäristö tutkimuksia j a tutkimuksia, j oihin yritykset ovat viitanneet el ole otettu huo toimet), joiden oloihin paätöksenteolla ei ole vaikutusta. Näille lausunnoille on myös annettu merkitysta kuljetusjärjestelman arvioinnissa. Yritysten teettämiä mioon päatoksenteossa. Jätehuoitokoordinaattori on esittanyt muun muassa ten seminaarinjarjestelyjen yhteydessa,jattaessaän huomiotta Riihimäen tek huoltokoordinaattori on kayttaytynyt sopimattomasti Riihimäen luottamusehin nisen lautakunnan toiveet esiintyjistä. Tiedottaminen puolestaan on ohlut puut aineistoon. Huomioiden tavan, jolla lausuntojen ja mielipiteiden kiinteistön lain vastaista. Valmistelussa tarvittavien tietojen sekä lausuntojen ja mielipitei den hankkiminen, analysointijajohtopaatokset ovat oileet osin puutteelhisia, leet asianmukaisesti iautakunnanjäsentenja yleison käytettävissä. Jäteiain 38 koon. Seminaarinjalkeen lausunnot tulivat nähtävilie vasta Kokous teellista kesakuussajarjestetyn kuulemistilaisuuden osalta. MyOskaan jätehuol tokoordinaattorin keräämät selvitykset ja niistä laaditut analyysit eivät ole ol minaarissa ei lautakunnan jäsenihlä ohlut aikataulun puitteissa mahdohhisuutta perehtya alkuperäiseen lausunto- j a mielipideaineistoon eikä yhteenvetotauluk :n mukaisista lausunnoistaja mielipiteista jätelautakunnalie järjestetyssä Se jätteenkuljetusalaaja yrityksia vähätteleviä ja syylhistavia kommentteja. Jäte järjestelmiin siirtymiselle, koska 37 :n mukaisen ku1jetusjärjeste1mn kayt sesti lain asettamien uusien velvoitteiden tayttämiseen tulisi varata kohtuulli muksensuojanja yhdenvertaisuuden vaatimuksen rikkomiseen mikä on vastoin kunnissa.joissa uudenjätelain voimaan tullessa oh käytossa sopimusperustel Jätelain 37 :n soveitaminen j ohtaa taaimehtivaan lainkayttoon sekä luotta perustuslakia. Länsimaisten oikeusperiaatteiden ja perustusiain suojan mukai voitteet eivät ole olleet voimassa. Hallituksen esityksessa 199/20 10 varattiin nen siirtymaaika eikä vaatimusten tayttymista voida arvioida ajalta, jolloin vel kin pudotettiin pois 37 :n mukaiseenjarjestelmaan siirtymiselta. Seurauksena nen jätteenkuljetus, syntyy tilanne, jossa yritysten toimintaa arvioidaan taan vilden vuoden siirtymaaika paitsi 36 :n nun myös 37 :n mukaisiin kuijetus nehtivasti. töönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vuoden 1993 jatelain sopimuspe rusteisen kuljetusjärjestelmän vaatimukset. Lakitekstistä siirtymaaika kuiten jätehuoitokoordinaattori Heli Virtanen ja kaupunginlakimies Mia Luukko ovat telautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden tulee määrätä, että asiassa esteellisiä, eivätkä voi osaiiistua asia kasittelyyn. Paätöksen täytan töonpano tulee kieltäa. 6 (22) oh Lautakunnan jäsenillä ei ole riittäviä mahdollisuuksia perehtya

7 7 (22) haltijanjärjestämääjätteenkuljetusta puoltava sisältö on systemaattisesti ty kieltämään, kyse on tarkoituksellisesta pyrkimyksesta estää paättäjia muo dostamasta omaa objektiivista mielipidettaan. Kaupunginlakimies ei ole puuttunut j ätehuoltokoordinaattorin selkeästi pyrit hallin tolain 6 :n vastaisiin toimiin ja valmisteluun. Kaupunginlakimies on myös itse antanut lausuntoja, jotka asettavat myos hänen toimiensa lainmukaisuuden ja puolueettomuuden kyseenalaiseksi. Kaupunginlakimies on virheellisesti väittänyt, ettäjos alueella on yksikin talous, jollejatteenkuljetusyritykset eivät tarj oa j ätteenkulj etuspalvelua, lain edellytykset kiinteistön haltij an j arjestä mään jätteenkuljetukseen siirtymiselle eivät tayty. Jätehuoltokoordinaattori on alustavaa arvioita varten suorittanut satunnaisotan taan perustuneen hinta- j a laskututkimuksen selvittääkseen, ovatko kuljetuspal velut ehdoiltaan syrjimattomiäja kohtuullisia. Tarkastelu olisi tullut tehdä yk sityiskohtaisemminja siten, ettäjätelain 37 :n mukaisten edellytysten minen voidaan arvioida alueittain. Jätelautakunnan alueella vol alueittain olla käytossä en kuljetusjarjestelmä. Tarkastelussa käytettiin vertailukohtana kun nan järjestäman jätteenkuljetuksen kuntakohtaisia perustaksoja. Tosiasiassa asiakkaan maksama hinta vol vaihdella kymmenia prosentteja kiinteiston olo suhteista niippuen. Valittajalle ei pyynnosta huolimatta ole luovutettu asiakas hintatietoja eikä muita tutkimusta koskevia tietoja. Alustavassa arvioissa on perustelemattomasti ja asiaa selvittämättä tuotu esiin, että kuljetusliike on To pettanut toiminnan kannattamattomilla alueilla. Jäteseminaarin yhteenvedossa on virheellisesti vaitetty, että eräällä alueella kuljetusyritys tyhjentaisi jäteastiat vain neljän yukon välein. Väitettä vapaa-ajan asuntojen jätehuollon taytty jarjesta mattomyydesta ei voida perustella Hämeenlinnan kaupungin vuonna 2012 kemällä asukaskyselylla, jossa vastausprosentti on ollut 11. Jätehuoltokoordi naattori pitäa ongelmana, jos alueella on vain yksi jatteenkuljetusyrittaja. Asialla on merkitysta vasta sitten, jos voidaan osoittaa, että ynittaja kayttaä määräävää markkina-asemaa väärin. Jätehuoltokoordinaattori on muun muassa maksuvaikeuksissa olevien kiinteistonhaltij oiden j a j ätteenkulj etusyritysten kilpailutilanteen osalta esittänyt keskenään ristiriitaisia kommenttej a. Päinvas tom kuin asiassa on väitetty, Kiertokapula Oy on voittoa tavoitteleva yhtio. Laskutuksen osalta valittajat ovat tuoneet esiin, että yksityisten toimijoiden laskut ovat tosiasiassa eritellympia kuin Kiertokapula Oy:n. Myos kiinteistön haltij an j ärj estämässä j ätteenkulj etuksessa asiakkaan on mahdollista tehdä maksumuistutus sekä hakeajätemaksun kohtuullistamista. Kuntien omistaman yhtion penimä jätemaksu on suoraan ulosottokelpoinen, mikä on asiakkaan kannalta ankara vaihtoehto. Päätös on yhteisen j ätelautakunnan toiminnan perustana olevan sopimuksen kohdan 7 ja lautakunnan johtosäännön 5 :n vastainen. Koska edellytykset tya kiinteistönhaltijanjärjestämäan jätteenkuljetukseen täyttyvat, olisi sessä tullut kunnioittaa niiden kuntien tahtoa, jotka lausunnoissaan olivat maisseet kunnan halun siirtyä kiinteistönhaltijan jarjestamaan jätteenkuljetuk seen. 6. Lassila & Tikanoja Oyj:n valitus te sun paatok Lassila & Tikanoja Oyj vaatii ensisijaisesti, ettäjätelautakunnan paatokseen Ilitetty virheellinen valitusosoitus poistetaan asia siirretään jätelautakunnalle ja ii

8 den päatos on ollut asianosaisten saatavilla. Ensisij aisen vaatimuksen perusteet 4.1 :n mukaisine viivastyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut tuan ja asia palautetaan jätelautakunnan uudelleen kasiteltavaksi. Jätelautakun käsiteltäväksi oikaisuvaatimuksena. Jätelautakunta tulee velvoittaa korvaa maan valittajan oikeudenkayntikulut korkolain 4.1 :n mukaisine viivästyskor koineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut päivästä, jolloin hallinto-oikeu Toissijaisesti Lassila & Tikanoja Oyj vaatii, ettäjätelautakunnan paätös kumo ta tulee velvoittaa korvaamaan valittaj an oikeudenkayntikulut korkolain paivasta, jolloin hallinto-olkeuden paatös on ollut asianosaisten saatavilla. Jätelautakunnan alueella toimii enemmän jatehuoltoyrityksia kuin jtehuolto koordinaattorin selvityksessa mainitaan. Ymparistoyritysten Liitto ry:n lausun non mukaan jätelautakunnan alueella toimii ainakin 23 jatehuokoyritysta. Jäte useampia jatteenkuljetusyrityksia tarjoamassa palveluitaan. Kyseisen lainkoh vähäinen määrä j oillakin alueilla el ole j ätelain 37.1 :n vastaista, kunhan dan mukaan riittävää on, ettäjätehuoltopalveluita on saatavilla kohtuullisinja aluetta perusteettomasti laskuteta toisistaan poikkeavasti. On luonnollista, että dellaja syrjimatt5myyde1la tarkoitetaan sitä, ettei mitään asiakasryhmäa tai markkina-asemaa ei käyteta väärin esimerkiksi hinnoittelussa. Kohtuullisuu syrj imättömin ehdoin. Palveluita tarj oavien jatehuoltoyritysten mahdollinen lain 37.1 :n edellytykset eivät vaadi, että kaikilla yksittaisilla alueilla, joilla on voimassa kiinteiston ha1tijanjärjestimäjätteenku1jetus, tulisi ama olla sinja syrjimattomin ehdoin Tarjolla onjatteen kuijetuspalveluja kattavastija luotettavasti sekä kohtuulli Jätehuoltokoordinaattorin selvityksessä ei ole tasapuolisesti aiwioitu 37.1 :n kuljetusjarjestelmän neutraliteetti, jota kilpailuvirasto (nykyisin Kilpailu- ja luvaiheessa antamissaan lausunnoissa korostaneet. kuluttaj avirasto), talousvaliokunta j a hallintovaliokunta ovat j ätelain valmiste edellytyksia. Päätöksessä ei ole toteutunutjatelain mukainen kahdenjätteen selle eivät tayty tarkastusalueen kunnissa. Jätehuoltokoordinaattorin suorittama arvio pohj autuu koko tarkastusalueeseen kokonaisuudessaan. Yhtä tiettya jätelain 37.1 :n edellytykset kiinteiston haltijan järjestämälle jätteenkuljetuk jätelain 37.1 :n edellytykset eivät tayty missään tarkastusalueen kunnassa. edellytys. PäätOsehdotus on perustunut virheelliselle väitteelle, jonka mukaan Jätehuoltokoordinaattori on selvityksessaan virheellisesti ja tarkoitushakuisesti käsitellyt erilaisia seikkoja, joista mikään ei ole jätelain 37.1 :ssä mainittu aluetta koskevat huomiot ovat johtaneet siihen virheelliseen yleistykseen, että Päätös on puutteellisesti valmisteltu Toissijaisen vaatimuksen perusteet sen. tävä valituksen sijasta oikaisuvaatimus. Tätä tukee aimettu Kuopion hallinto-oikeuden päatös numero 13/0308/, jossa Kuopion hallinto-oikeus jätti valituksen tutkimattaja poisti paatokseen liitetyn virheellisen valitusosoituk Koskajätelautakunnan päatos on tehty jatelain 37 :n nojalla, olisi asiassa teh $ (22)

9 tavasti. Valittaja on viitannut Innolink Research Oy:n vuonna 2011 kunnittain j a niistä j ohtuva j ätteenkulj etuksen hinnoittelu voivat erota toisistaan huomat käänjätelain 37.1 :n mukainen edellytys. Jätehuoltokoordinaattorin suoritta j etusolosuhteet sekä kulj etusmatkoj en pituus. asiakkaiden hintoihin vaikuttavat kiinteistöjen ja noutoalueiden kerays- ja kul Jätehuoltokoordinaattorin väite siitä, että kiinteistön haltijan järjestämässä jat kunnan jrjestämässä on virheellinen. Halpa hinta sellaisenaan ei ole myos maa hintojen vertailua ei ole suoritettu objektiivisesti eikä riittävän kattavasti. teenkuljetuksessa hinnat ovat yleisesti ottaen noin % kalliimmat kuin Keskiarvot eivät osoita sitä, että tarkastusalueen kunnissa hinnat laskisivat siir ryttaessä kunnanjarjestimäänjätteenkuljetukseen. Kahden kunnan olosuhteet samalla ajokerralla. Tyhjennyskerrat eivät kiinteistön haltijanjarjestamassajat On kohtuutontaja irrelevanttia väittää, etteivatjätelain 37.1 :n edellytykset tayty sen takia, että samalla kadulla ajaa useita autoja. Jatehuoltokoordinaattori sesti vähemmän kunnanjärjestämässäjätteenkuljetuksessa. Ramboll Finland Oy:n tekemän selvityksen perusteella kiinteistön haltijanjarjestamassajatteen Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämassä jätteenkulj etuksessa usealla yrityksel sessa jätteenkuljetus tehdään lähes poikkeuksetta j ätelajeittain, jolloin jokainen suurille kansallisille tai ylikansallisille yhtioille. Kunnan j ärj estämä jätteenkul kiinteistön haltijan jarjestamassa j ätteenkuljetuksessa eivät kuulu jätelain tavoitteiden toteutuminen ei ole j ätelain 37.1 :n edellytyksena j a siksi se tulisi kiinteistön haltijan järjestämä j ätteenkuljetus tukee j ätehuollon paikallista ke hittämistä, kun alueen pienemmatkin toimijat ovat markkinoilla. Kunnan jar tämiseen. Kiupailutuksessa ilman sopimustajaaneiden yritysten toimintaedelly tykset heikkenevät ja niiden mahdouuisuudet menestya seuraavassa kiupaiuutuk sessa huononevat ja riskinä on jätehuoftotoimijoiden poistuminen kokonaan ollen on ilmeistä, etteivat ne myoskaan tue jatehuoluon alueellista kehittämistä. markkinoilta. Myos Kiupailu- ja kuluttajaviraston lausuiinossa asiassa HE tämät kilpailutukset eivät kannusta palvelun sisällolliseen kehittimiseen. Näin teenkulj etuksessa lisaanny, vaan voivat j opa laskea. Keskitetyssa kilpailutuk 199/2010 vp jatelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi on todettu, etta kunnan jan es jätelajijoudutaan ajamaan erikseen. Argumentit liikenneriskien lisaantymisesta jetusjirjestelmä ei kannusta investointeihin eikä muutoinkaan toiminnan kehit jestäman kilpaiuutuksen seurauksena toiminta on paäsaantoisesti keskitetty jättää huomioimatta käsilla olevassa tapauksessa. On myös huomattava, että kulj etuksessa kulj etusreitit suunnitellaan tehokkaasti eikä hukka-aj oj a tehdä :n tarkastelun piiriin. Myoskaan energiatehokkuusdirektiiviin ( EED ) tulee tukeajätehuollon alueellista kehittornistä eikä se saa aiheuttaa vaaraa Jatekuljetuksen on edistettäväjätehuollon yleistd toimivuutta kunnassaja sen tal haittaa terveydelle tal yrnpäristolle tehuoltomaksut olivat alemmat kiinteistön haltijan j ärjestämassa j ätteenkulje ruutuslisän yli 20 metrin matkalle haja-asutusalueilla. Tällaisia usia ei yksityi sajätehuollon kustannukset vuositasolla olivat hivenen pienemmat kunnalli laatimaan vertailevaan hintatutkimukseen. Tutkimus osoitti, että omakotitalois sessa kilpailutuksessa, mutta rivi- ja kerrostalo-osakeyhtioiden vuosittaiset ja tuksessa. Valituksessa on vielä todettu, että kuntien jatemaksutaksat sisältavat usein erinäisiä usia, kuten astian siirtomaksun yli 10 metrin etaisyydella tai pe sillä jatehuoltoyrityksilla tyypillisesti ole. 9 (22) ei ole myoskaan millään tavalla osoittanut, että ajoja olisi tosiasiassa olennai lii on käytossään monilokeropakkaajia,jolloin uscampaajätettä voidaan kerätä

10 10 (22) Kokonaisuutena arvioiden paatosjarjestaa kunnanjatteenkuljetus kiinteistön haltuanjatjestamanajatteenkuljetuksena on myonteinen huomiolden ti vaikutukset kotitalouksien asemaan se/ca yritystenja viranomaisten taan erilyises toimin Suoritetussa arvioissa ei ole millään tavalla kasitelty jätelain 79 :n mukaisten hintoj en maaraytymisperusteiden toteutumista. Asiassa on j atetty huomloimat ta, että myos kunnan j ätteenkuljetuksessa hintaan vaikuttavat en näisetjätelaissa saädetyt hinnan maäräytymisperusteet. Väite, että kotitalouk silla ei ole todellista harkintapotentiaaliaja vain aktiivisimmat asukkaat voivat saada, osin hetkellisesti, tingittya tyhjennyshintaa alaspäin ei perustu mihin käan todelliseen selvitykseen. Normaali kilpailu pitäa huolen siitä, että teen hinta rnaaraytyy kysynnan ja tarjonnan perusteella. Asiassa ei ole teltu kiinteistön haltijan järjestämän j ätteenkuljetuksen vaikutuksia kotitalouk sien, yritysten ja viranomaisten asemaan. jrjestämassa tuot tarkas Kuntalaisten omille nakemyksille ei ole annettu minkaänlaista painoarvoa asian tarkastelussaja arvioinnissa vaikkajätelain 37.1 nimenomaisesti taa kuntalaisten asemaa yhtena edellytysten tayttymisen arvioinnis sa. osatekijnä koros Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksesta 1/2011 (Kilpailukatsaus 2:Viisas saantely - toimivat markkinat) ilmenee, että kuntalaisten valinnanmahdollisuus tosiasiassa vähenee, kun kunnallistenjatehuoltolaitosten asemaa vahvistetaan keinotekoisesti. Tästä seuraa todennäkoisesti toimialan yleisen kehityksen hi dastuminenja yksipuolistuminen. Lisäksi tämä vaikuttaa myös kierratysta har joittavienjateyritysten toimintaan, koskajatkossa nämä yritykset saavat entistä pienemman osuudenjätevirroista. Tätä voidaan pitaa ongelmallisena sena jätedirektiivin (2008/9$/EY) tavoitteiden kannalta. seurauk Jätelain 37 :n 1 momentin mukaisiin edellytyksiin ei kuulu mahdollisuus maksumuistutuksen tekemiseen. Jätehuoltokoordinaattori on näin ollen mene tellyt virheellisesti kayttäessään tällaista väitettä tarkoitushakuisesti. Toiseksi, kiinteiston hakij an järj estämän j atteenkulj etuksen osalta maksumuistutuksen tekeminen on nimenomaisesti mahdollistettujätelain 25.2 :ssä. Vastoin asiassa esitettya kunnanjärjestämä ldlpailutus ei tuo uusia toimijoita markkinoille. Uudet toimijat joutuisivat tekemään suuria investointeja kilpailu tetun sopimuksen takia, jonka kesto on yhdesta viiteen vuoteen ja jonka jäl keen takeita toiminnanjatkumiselle ei ole. Kiinteistön teenkuljetusjarjestelma on joustavampi, asiakaslahtoisempi toimivampi. jestelmä turvaa paremmin pienten keskisuurten yritysten toimintaedellytyk siä, tyollisyyttaja markkinoiden toimivuutta sekä edistää investointejaja vaatioita. Mikäli kiinteistön haltij an järj estämästä jatteenkuljetusjarjestelmasta siirrytäan kunnanjaijestamaanjatteenkuljetukseen, tiettyjen yritysten osalta se merkitsee todennäköisesti toiminnan loppumista kokonaan, koska kilpailutus ten seurauksena uusia tal vanhoja toimijoita voi tulla markldnoille vasta lutuskauden päatyttya. Näiltä osin valituksessa on viitattu Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen kuluttajaviraston vuoden 2011 selvityksiin. ja Kilpailuja ja haltijanjärjestämäjät ja Jar inno kilpai Hallituksen esityksen HE 199/2010 mukaanjätelain 37.1 :n edellyttämassa kokonaisarviossa tulisi ottaa huomioon vaikutukset en toimijoiden kustannuksiin j a tyomäärään. Kokonaisarviossa kunta voisi painottaa niitä jätehuolto

11 tusalueen kunta vol painottaa oman alueensa tarkeimpia näkökohtia. Mitään tällaisia tekij öitä ci ole otettu huomioon j ätehuoltokoordinaattorin selvitykses mukaisesta kasittelysta, julkiselta vallalta puuttuvat mainitussa EU:n toimin nasta tehdyssa sopimuksessa asetetut edellytykset asettaa rajoituksia tälle toi tuksenmukaista antaa kunnalle yksinoikeus j ätehuollon j arjestämiseen. Tämä Kilpailu-ja kuluttajavirasto on selvityksessaan todennut, että Mikäli jatteiden tuottajatja haltijat omilla valinnoillaan pystyvat huolehtimaanjätteiden asian sa. tekijöitä, joita se pitaä alueellisesti tärkeinä näkokohtina. Tarkastusalueen kun tien osalta lähtökohdatja alueet eroavat toisistaan, jonka takiajokainen tarkas minnalle. Jätedirektiivin valossa on varsin vaikea perustella, miksi olisi tarkoi selvitetty, vaan lausunnot on sivuutettu viitaten perustelujen puutteeseen. Tarkastusalueen kuntien nakemyksia nykyj ärj estelrnän säilyttamiselle ci ole en jätehuoltoalan toimij olden tekemiä kyselyita tai tutkimuksia. on todennut, ettei asian valmisteluvaiheessa otettu mukaan ns. mielipiteitä tai Jätelautakunnalle antamassaan lausunnossa valittaja tuo esille, ettäjätelain kuljetusjarjestelmasta kunnan jarjestamaanjatteenkuljetukseen. Valittajan lau asettamat edellytykset kiinteistön haltijan järjestamään jätteenkulj etukseen tayttyvat eikä näin ollen ole syyta siirtyä toimivastaja lainmukaisestajätteen painoarvoa j ätelautakuiman päätöksen valmistelussa. Jätehuoltokoordinaattori sunnolle, kuten myös esimerkiksi kuntalaisten mielipiteille olisi tullut antaa myös asian selvitw.misestä hallintolain 31 :ssä säadetty. mus. Tästä on saadetty myös hallintolain 6 :ssä. Asiassa tulee ottaa huomloon Tärkeanä periaatteena kaikessa hallintotoiminnassa on tasapuolisuuden vaati Asianosaisten mielipiteet onjätetty huorniotta on ylittanyt toimivaltuutensa. teenkuljetuksen jarjestamisestä tulee ensisijaisesti olla kunrialla. Jätelautakunta Myos kuntalaissa vahvistettu kuntien itsehallinto huomloon ottaen, päätos jat taan kuuluvien kuntien välillä sallitaan erojajatteenkuljetusjarjestelmassaja tetyin tavoin tarkastusalueen kunnissa. taan, kuten kunta itse parhaaksi katsoo. Kaikki tarkastusalueen kunnat ilmaisi vat halunsa jatkaa nykyisella, kiinteistön haltijan j arjestamalla jätteenkuljetus Jätelautakunnan perustamissopimuksen ja johtosäännön mukaan jatelautakun lähtökohtaisesti tulisi toimia nun, että kunkin kunnan jätteenkuljetus toteute järjestelmällä. Näin ollenjätelautakunnan paätös on tapahtunut virheellisessä jarjestyksessa, kunjätelain 37.1 :n asettamat edellytykset täyttyvat edellä esi päätos on tehty kuntien itsehallinnon vastaisesti Jätelautakunnan perustamissopimustajajohtosaäntoa ei ole noudatettuja sun taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi SGEI-palveluksi (Services of Gene pauksissajätehuolto voitaisiin katsoa SEUT 106 artikiassa tarkoitetuksi ylei voisi tulla kyseeseen lahinnä hyvin harvaan asutuilla alueilla, joillajossakin ta ral Economic Interest). 11(22)

12 ellei Kiinteiston haltuanjarjestarnajatteenkuljetus on ensisuainen vaihtoehto Jätehuoltokoordinaattori on j ohtanut j ätelautakunnan j asenia harhaan 12 (22) väittä mällä, että jätelain 36 :n mukainen kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestel ma olisi ensisijainen suhteessajätelain 37 :n mukaiseen kiinteistön haltijan jarjestämaanjatteenkuljetukseen. Hallituksen esityksen HE 199/20 10 mukaan kunta ei jarjestaisijätteenkuljetusta sellaisilla kunnan aluellia, joilla on kunnan päätoksen mukaisesti käytössä kiinteistön haltijan järjestama jätteenkuljetus. Kilpailu-ja kuluttajaviraston vuonna 2011 julkaisemajätehuoltomarkkinoiden toimivuutta koskeva selvitys osoittaa myös, että kiinteistön haltijanjarjestama jätteenkuljetus on vähintäänkin tasaveroinen peräti ensisijainen vaih toehto kunnan j ärj estämään j ätteenkulj etukseen verrattuna. Jatelautakunnan paatos on EU-oikeuden vastainen Jätelautakunnan paätos luo Kiertokapula Oy:lle yksinoikeuden yhdyskuntajat teiden kiinteistöittäisen kuljetuksen jarjestämiseen Kiertokapula Oy:n kuntien alueella. Päätöksellä lakkautetaan tällä hetkellä voimassa olevajatelain 37 :n mukainen kiinteistön haltijan järjestämä jatteenkuljemsjarjestelma, jon ka nojallajätteen haltijat ovat itse saaneet vapaasti valita, minkäjätteenkulje tuspalvelua tarjoavan yrityksen kanssa ne tekevät sopimuksen. Päätöksella kautetaan toimivaja kilpailtu markkina yhdyskuntajatteiden kiinteistöittäisestä kuljetuksesta, jolla valittaj a j a muut yksityiset jateyritykset toimivat. PäätOs on Euroopan unionin toirninnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) artikian 106 vastainen. SEUT:n mukaan yksinoikeuksien luominen ilman tyistä syyta on vastoin sopimuksen perusperiaatteita. järjestamisestäja osakas Artildan 106(1) SEUT soveltaminen edellyttaa. että kyseessa on valtion tama toimenpide, joka koskee julkista yritystä tai yritysta, jolle jasenvaltio on myöntänyt erityis- tai yksinoikeuden. Artikiassa kielletään toimenpiteet, jotka ovat ristiriidassa SEUT:n maaraysten kanssajajotka eivät tayta artikian 106(2) SEUT poikkeussaannon soveltamisedellytyksia. lak en suorit Artiklan 106(1) SEUT tarkoittamaa valtion toimenpiteen käsitettä tulkitaan EU-oikeudessa laajasti. Valtion toimenpiteet ovatjulkisyhteisonjulkista paä t.ntävaltaa käyttäessään tekemiä toimia. EU:n tuomioistuin on oikeuskäytän nossään katsonut, että esimerkiksi kunnat ja tietyin edellytyksin jopa yritykset rinnastuvat valtioon. Jätelautakunta tai vähintään jätelautakunnan jäsenkunnat riimastuvat valtioon. Jätelautakunnan paätös on artikian 106(1) tama valtion toimenpide. SlUT tarkoit Jätelautakunnan päatos antaa j ätelautakunnan j asenkuntien alueella j ätehuollon palvelutehtavia hoitavalle Kiertokapula Oy:lle yksinoikeuden yhdyskuntajat teiden ldinteistöittäisen kuljetuksenjärjestämiseen. Kiertokapula Oy on lassa 106(1) SEUT tarkoitettujulkinen yritys. artik Koska Kiertokapula Oy:lle on jätelautakunnan alueella muiden kuin tankastus alueen kuntien osaltajo aikaisemmin myonnetty yksinoikeus yhdyskuntajat teen jatehuoltopalveluiden järjestämiseen kunnan jarjestaman jätteenkuljetuk sen osalta, on Kiertokapula Oy myös artiklassa 106(1) $EUT tarkoitettu tys, jolle jäsenvaltiot myontävat erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia. yri

13 Artikian 106(1) vastaisuus edellyttää, että päatös on ristirlidassajonkin toisen nalla ilman objektiivista perustetta, kun kyseiset toiminnot olisi jijestettavissa tainen, koska se on ristiriidassa artikian 102 SEUT (määräävän markkina-ase man väärinkäyton kielto) kanssa. poistamiseen. EU:n tuomioistuimen mukaan määräävässä markkina-asemassa oleva yritys rikkoo artiklaa 102 SEUT varatessaan itselleen toimintoja läheisellä markki SEUT:n maarayksen kanssa. Jätelautakunnan päätos on mainitun artikian vas myös toisten yritysten toimesta. Myos määräävan markkina-aseman laajenta minen ilman objektiivista perustetta on sellaisenaan kielletty, kun laajentami nen on seurausta valtion toteuttamasta toimenpiteestä, joka johtaa kilpailun SEUT poikkeussaannön vaatimukset. Jäsenvaltiot voivat myontaa yrityksille erityis- ja yksinoikeuksia artikian 106 SEUT nojaila sellaisten artikian 14 SEUT mukaisten yleishyodyilisten palveluiden osalta, joiden tuottaminen kan salaisilie tai yrityksille muuten vaarantuisi jajoita markkinamekanismi ei Yksinoikeuden myontaminen on oikeutettua, jos se tayttä.ä artikian 106(2) ion markkina-alueen Suomessa, joten ulkomaisten toimijoiden markkinoiile j äsenvaitioiden välisen kaupan rakenteeseen. Artikian 102 SEUT soveltuminen edellyttäa myös, että määräävän markkina aseman väärinkäytöllä vol ofla vaikutustajäsenvaitioiden väliseen kauppaan, koska paatoksen myotä yksityisten yritysten toimintaedeliytykset markkinoiila heikkenevät. Päätös siten hankaloittaa muista jäsenvaltioista tulevien yritysten Suomessa, Ruotsissa, Latviassaja Venajalla. Jätelautakunnan päätos vaikuttaa pääsyä markkinoille, kun kannustimet aloittaa toiminta Suomessa heikkenevät. Jätelautakunnan toiminta-alue muodostaa taloudellisesti merkittävän jätehuol tulon kannaita sen kilpailuolosuhteilla on ratkaiseva merkitys. Valittaja toimii Lassila & Tikanoja konsemin toimintaan jäsenvaitioiden väliilä ja siten EU:n on tosiasiallista tal ainakin mahdollista. tä. Päätös luo siten tilanteen, j ossa määräävän markkina-aseman väärinkäyttö Markkinan monopolisoinnin johdosta Kiertokapula Oy tulee yksin tekemään paätökset yhdyskuntaj ätteiden kulj etuspalveluj en järj estämisestä, tarjoaj ista ja sovellettavista ehdoista, jonka seurauksenajätteenhaltijoiden mahdollisuus ku pailuttaa ja valita palveluntarjoaja lakkaa. Yksityiset jatteenkuljetusyritykset tulevat myös olemaan täysin riippuvaisia Kiertokapula Oy:stä ja sen paatoksis taisesti. EU-oikeuskäytannon mukaan artikian 106(1) SEUT soveltumisen kan aseman väärinkäyttöon ilman, että varsinaista rikkomusta on tapahtunut. Jäteiautakunta Iaajentaa siten paatokseiiaan omanjatepalveluyhtionsa Kierto kapula Oy:n määräävää markkina-asemaa artikiojen 106(1)ja 102 SEUT vas nalta on riittävää, että valtion toimenpide voisi johtaa määräävän markkina kaskunnan näillä kilpailluilla rnarkkinoilla. Jatelautakunnan paatos lakkauttaa yhdyskuntaj ätteen kiinteistön haltijan jarjestämää jätteenkulj etusta koskevat lassa yhdyskuntajatteen jätteenkuljetuksen kiinteistöittäistä jarjestämistä. voimassaolon aikana valittajat ovat luoneet taloudellisesti huomattavan asia toimivat ja kilpaillut markkinatja laajentaa Kiertokapula Oy:n määräävän markkina-aseman (monopolin) koskemaan myös Hattulassa, Hämeenhinnassa, Janakkalassa, Lopella, Riihimäen haja-asutusalueella ja Hausjärven Mommi Voimassa olevan kiinteistön haltijan jarj estämän j ätteenkuljetusjärjestelmän 13 (22)

14 pysty halutulla tavalla tuottamaan tehokkaasti. Artildan 106(2) SEUT polk kin palvelu on yleishyodyllinen ja että markkinat eivät tarjoa palvelua tyydyt tävällä tavalla, ja siten valtion viranomaiset hankkisivat palveluita myöntä mällä esimerkiksi tietylle yritykselle yksinoikeuden kyseessa olevalla sektoril Jätehuolto voidaan katsoa yleishyodylliseksi taloudelliseksi palveluksi. Kierto kapula Oy:lle ei ole kuitenkaan ollut välttämätöntä luoda yksinoikeutta yhdys hoidettu alueella tyydyttavalla ja toimivalla tavalla kiinteistön haltijanjarjesta mänä jätteenkuljetuksenajätteenhaltijoidenja yksityisten jatteenkuljetusyritys Ia. keussäänto tulisi sovellettavaksi tilanteessa,jossajäsenvaltio katsoisi, ettäjo kuntaj ätteiden j ätteenkulj etuksen j arj estämiseen, koska kyseista palvelua on Ollakseen laillista, omaisuuden pakkolunastus edellyttää lhes poikkeuksetta olevan kyse pakkolunastuksesta, ei tämä merkitse korvauskysymyksen rajautu mista pois. Korvaustarve vol syntyä pelkastaan perustuslain 15.1 :n misestajohtuen. Vaikka valittajan kasityksen vastaisesti asiassa ei katsottaisi korvauksen maksamista. Jätelautakunnan paätös on laiton korvausten puuttu taã tyhjennykset sekä hoitaa tyhjennyksiin liittyvän asiakaspalvelun ja lasku tuksen. Jatelautakunnan paätos tayttaa pakkolunastuksen tunnusmerkistön. Paatökses luopumaan omaisuudestaan (asiakaskunta), j oka siirretään j ätelautakunnan paatoksen perusteella Kiertokapula Oy:lle, joka kilpailuttaa kuljetukset, jarjes sä on kaytetty julkista valtaaja paatoksen myötä valittajajoutuu pakon edessä Perustuslain omaisuuden suojaa koskevan omaisuuden käsite on laajaja sen dostavat sellaisen varallisuusarvoisen edun tai intressin, joka on sekä Suomen tarkoituksena on suojata kaikenlaisia yksiloiden varallisuusaiwoisia oikeuksia perustuslain että Euroopan ihmisoikeussopimuksen tarkoittamaa omaisuutta. Näin ollenjätelautakunnan paatoksella puututaan valittajan omaisuudeksi kat sottaviin varallisuusarvoisiin etuihin. j a etuj a. Valittaj an taloudelliset intressit, asiakaskunta j a sopimussuhteet kintakäytännössä vahvistetut reunaehdot. Tällaisia reunaehtoja ovat muun perustuslaissaja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sekä niitä koskevassa ml Omaisuuden suojaan ja elinkeinovapauteen puuttumisen tulee tayttaa Suomen muassa riittävien korvausten maksaminen sekä riittävät siirtymajarjestelyt. PäätOs lottkkaa ornaisuuden suojaaja elinkeinovapautta den. Mikään ei viittaa siihen, ettei kiinteistön haltijanjärjestämäjätteenkulje Kunnan yksinoikeudestajohtuva rajoitus ei taytä myoskaan suhteellisuusperi aatteen vaatimuksia. Suhteellisuusperiaatteen mukaan kilpailunrajoituksen on oltava oikeassa suhteessa saavutettavaan etuun, eli palvelun turvaamiseen näh keuden luomista j a jota markkinamekanismi ei pystyisi halutulla tavalla tuotta maan tehokkaasti. tus toimisi alueella tai että se vaarantuisi ilman patöksen mukaista yksinoi tolle tilaisuus tulla kuulluksi. Edellä esitetty huornioon ottaen kyseessa on kilpailunrajoitus, jonka vuoksi hallinto-oikeuden on kilpailulain mukaan varattava Kilpailu- ja kuluttajaviras ten välisin sopimuksin. Näin ollen edellytykset artikian 106(2) SEUT sovelta miselle eivät tayty. 14 (22)

15 Lausunnot ja selitykset j a j outuisi pitamäan oikeudenkayntikulunsa vahinkonaan. ta pakkolunastusta ei ole tapahtunut. yleislausekkeen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla, vaikka varsinais Oikeudenkäyntikuluvaatimus Jätelautakunnan päätökseen on annettu virheellinen valitusosoitus, joten vail tusprosessi on aiheutunut viranomaisen virheestä. Lisäksi päätös on edellä esi ovat olleet puutteellisiaja virheellisiä. Nain ollen olisi kohtuutonta, jos valitta tetyin tavoin laiton. Jätelautakunnan on täytynyt ymmärtää, että selvitykset teltu esitettya kantaa asiaperusteilla, tehdyissa päätöksissä tans el. Nilden kuntien lausunnoissa, j otka ovat vastustaneet kunnan j arj estämään j at teenkuljetukseen siirtymista, on Lopen kuntaa lukuun ottamatta alunperin vi tuksen kaimaile. Tyypiilista lausunnoille on, että valmistelutekstissä on perus ranhaltijavalmistelussaja asian esittelyssa päadytty kunnanjärjestämän kuije Jätelautakunnan lausunnon liitteenä on ollut j ätehuoltokoordinaattori Hell Vir tasen selvitys esteellisyysvaitteen osalta. Seivityksessa on muun ohella todettu, säädännön edeliyttämällä tavalla. Jätehuoltoviranomaisella on iainsäädännön velvoittama yhteistyovelvollisuus kuntien j ateyhtion Kiertokapula Oy:n kans ratkaistu sitä, mikä taho kilpailuttaa kulj etukset. Kulj etusj arj estelmätarkastelu päristöalan yritysten tai en edunvalvojien intressissä. on tehty jätelakiin perustuen, el esimerkiksi jateyhtio Kiertokapula Oy:n, ym sa. Edelleen on huomioitava, että valituksen kohteena olevassa paatoksessa ei ettäjätekoordinaattori toimii työssään virkaveivollisuuksien mukaisesti lain toviranomainenja kuntien omistamajateyhtio Kiertokapula Oy toimivat tieto jateyhtio Kiertokapula Oy. Kunnan jätehuollon palvelutehtäviä ovat muun jnä yhteisessa jätelautakunnassaja vastaa muun muassa lautakunnassa käsi nan jätehuoltoviranomainen eli kuntien yhteinen jätelautakunta. Jätehuoltovi nan sopimuksen mukaan lautakunta huolehtii tehtäviensä edellyttamasta yh Oy:n kanssa. Jäteiautakunnan johtosäannön mukaan kuntien yhteinen jätehuol Lausunnoissa on todettu muun ohella, ettäjätelain 23 :n mukaisesti kunnalle kuuluvista jatelain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävista huolehtii kun ranomaisen tehtäviä on muun muassa jätteenkuljetusj ärjesteimäpaatökset. Jäte lautakunnan viranhaitij ana toimil j ätehuoltokoordinaattori, j oka toimii esitteli teltävien vastuualueidensa asioiden valmistelusta sekä pitää yhteytta yhteistyo kumppaneihin. Kunnan jätehuollon palvelutehtavat hoitaa kuntien omistama muassa kunnan vastuulle kuuluvan j ätteen kasittelyn j a hyodyntamisen j arj es rakentaminen j a yllapito seka j äteneuvonta j a tiedotus. Yhteisen j ätelautakun täminen j a kehittäminen, vaarallisten j ätteiden vastaanotto, kasittelypaikkojen teistyosta alueen kuntien, ymparistonsuoj eluviranomaisen j a Kiertokapula yhteistyossa ja vuorovaikutuksessa. Kiertokapuia Oy el puutu j ätelautakunnan päatoksentekoon eikä j ätehuoltoviranomainen tee omistaj aohj austa tai hoida Kiertokapula Oy:lle kuuluviajätehuollon palvelutehtavia. Yhteistyo Kiertoka pula Oy:n kanssa el tee jätehuoltokoordinaattorista esteellistä valituksen koh teena olevassa asiassa. tukset ja Lassila & Tikanoja Oyj :n oikeudenkayntikuiuvaatimus tulee hylatä. Jãtelautakunta on valituksista antamissaan lausunnoissa katsonut, että vail 15 (22)

16 16 (22) Hallituksen esityksessa j a Kuntaliiton yleiskirj eessä Jätehuoltoviranomaisen päätos jätteenkuljetusjärjestelmästä täsmennetään, millaisia seikkoja kuijetus järjesteimn osalta pitää ennen päätöksentekoa selvittää. Näitä asioita tehdyssa arvioissa on selvitetty. Jätelaissa ei ole tarkempia maarayksia siitä, millaisina alueina tarkastelu pitää tehdä. Tämä maaräytyy kaytännossä tapauskohtaisesti. MyOskaan kuntien lausunnoissa ei ole esitetty kuntien paikallisista olosuhteista sellaisia yksiloityja selvityksia, jotka olisivat vaikuttaneet tarkastelussa tehtyi hin johtopaitoksiin. Tarkastelu on toteutettu suhteellisuusperiaatetta noudat taen eikä siinä voida mennä esimerkiksi toiminnallisesti liian pieniin kurman osittaisiin tarkasteluihin. Se, millä tavalla j ätteenkulj etustarkastelu toteutetaan, kuuluu j ätelautakunnan tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Lausunnoissa on tuotu esiin, että lausuntojen liitteenä olevassa erillisessa yh teenvedossa kaydaan lapi j atteenkuljetustarkastelussa selvitettävat asiat j a niis tä tehdyt havainnot ja johtopäatokset. Yhteenveto yhdessa lautakunnan paätok sen kanssa osoittaa, että edellytykset kiinteistön haltijanjärjestämällejätteen kuljetukselle eivät tarkastelualueella tayty. Yhteenvedossa on todettu muun ohella, että kiinteistön haltijan jaijestamaa jätteenkuljetusta ei voi lain mukaan valita, jos yksikinjatelain 37 :n edellyrtyksista ei tayrty. Valituksissa ei ole edes yritetty kiistää paatösaineistossaja yhteenvedossa esitettyja kiinteistön haltijan järjestamän jätteenkuljetuksen kielteisiä vaikutuksia viranomaisten tiedonsaan tim, toimintaanja valvontaan. Valituksissa ei myoskaan ole otettu mitään kan taa jätelain ja j atehuoltomaaraysten vastaisesti alueella tapahtuneeseen den toimittamiseen ohi saadettyjen vastaanottopaikkojen Risto Kanerva, kyläyhdistys r.y. pienviljelijäyhdistys r.y. ovat antaneet selityksen. Järventaustan ja Lopen jättei Jarventaustan Janakkalan kunnanhallitus on antanut selityksen. Lopen kunnanhallituksel]e on varattu tilaisuus selityksen antamiseen. tystä ei ole annettu. Seli Janakkalan Jätteenkuljetus, Lopen Jätehuolto Timo Ranta ovat antaneet selityksen. Janatrans Oy, Lammin Jätehuolto Ay ja Tmi Karl Ilkkala on antanut selityksen. Anu Perttuselle tu tilaisuus selityksen antamiseen. Selitysta ei ole annettu. ja Aimo Aiholle on varat Lassila & Tikanoja Oyj on antanut selityksen ja toimittanut hallinto-oikeu delle oikeudenkayntikululaskelman, joka mukaan palkkiot ilman arvonlisäve roa on euroa. Muita merkintöjä Hallinto-oikeus on antamallaan välipäätöksellä numero 14/0123/2 hylannyt paatöksen täytantoonpanon kieltämistä koskevat vaatimukset.

17 17(22) Hallinto-olkeuden ratkaisu ja perustelut Hallinto-olkeus kumoaa j ätelautakunnan päatöksen j a palauttaa asian j ätelauta kunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus hylkaa Lassila & Tikanoja Oyj :n oikeudenkayntikuluvaati muksen. Perustelut Muutoksenhakujätelain 149 :n 4 mornentissa tarkoitetusta paatöksesta Valituksenalainenjätelautakunnan päatos perustuu jätelain 149 :n 4 moment 37 :n I momenttiin. Jätelain 137 :n 3 momentin mukaan lain 37 :n nojalla tehtyyn kunnan paatokseen haetaan valittamalla muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään. tiinja Kuntalain 11 luvussa säädetään oikaisuvaatimuksestaja kunnallisvalituksesta. Lain 89 :ssa säädetäan oikaisuvaatimusmenettelysta. Pykalän 1 momentin mukaan muun muassa lautakunnan paätokseen tyytymaton vol tehdä kirjalli sen oikaisuvaatimuksen. Pääiökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Lain 8$ :n mukaan tämän luvun säännoksiä sovelletaan oikaisuvaatimuksen teke miseen j a kunnallisvalitukseen kunnan j a kuntayhtyman viranomaisen paatoksesta, jollei erikseen lailla toisin säädetä. Jos päatokseen voidaan muun lain nojalla hakea muutosta kunnallisvalituksin, el 89 :ää sovelleta. Valituksessa,joka koskee jätelain 149 :n 4 momentin nojalla tehtya paatosta jatteenkuljetusjarjestelmasta, on kyse kuntalain 8$ :ssä tarkoitetusta muuhun lakiin perustuvasta kunnallisvalituksesta, johon ei sovelleta kuntalain 89 :n mukaista oikaisurnenettelya. Tähän nihden j ätelautakunnan valituksenalaiseen paatokseen on tullut päätokseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti hakea muutosta valittamalla suoraan hallinto-oikeuteen. Jätelautakunnan kokoonpano Yhteisestäjätelautakunnasta solmitun sopimuksenja Kiertokapula Oy:n kaskuntien yhteisen jätelautakunnan sopijakuntien yhteisenajatehuoltoviranomaisena siten kuinjätelain 23 :ssä säädetaän. Lautakuntaan voi kuulua kaksi isäntakunnan nimeämää jäsentä ja yksi jäsen muista sopijakunnista. Lautakunnan kokoonpanon osalta ei ole nettu erityisiä maarayksia käsiteltäviin asioihin liittyen. Tähän nähden kunta on ollut toimivaltainen käsittelemään asian kokoonpanossa, johon on kuulunut edustajia myös kunnista, joita asia ei ole koskenut. Esteellisyys osa johtosannön mukaan lautakunta toimii an lauta Kuntalain 52 :n 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkasta jan sekä kunnan virauhaltijan ja tyontekijan esteellisyydesta on voimassa, mitä hallintolain :ssä säädetään. Hallintolain 27 :n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian telyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos han on esteellinen. käsit

18 18 (22) Hallintolain 2$ :n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen: 1)jos han tai hänen läheisensä on asianosainen; 2) jos han tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa; 3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityista hyotya tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen; 4)jos ban on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvassa toimeksian tosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa en tyista hyötyä tai vahinkoa; 5) jos han tai hänen 2 mornentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituk sen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen j asenena taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisossa, saatios sä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyotya tai vahinkoa; 6) jos han tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu vi raston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja ky symys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai val vontaan; tai 7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisesta syysta vaaran tuu. Kun otetaan huomioon j ätehuoltoviranomaisen eli jätelautakunnan, j atehuolto koordinaattorin j a Kiertokapula Oy:n tehtävistä j a yhteistyostä j ätelautakunnan lausunnossa lausuttu, jätehuoltokoordinaattori ei ole ollut esteellinen osallistu maan nyt esillä olevan asian kasittelyyn. Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu etukäteen ottaa kantaa j ätehuoltokoor dinaattori Heli Virtasenja kaupunginlakimies Mia Luukon mahdolliseen es teellisyyteen asiaa uudelleen jätelautakunnassa kasiteltaessa. Pääasia Sovelletut oikeusohjeet ja asiassa saatu selvitys Hallintolain 31 :n 1 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävastaja asianmukaisesta selvittamisesta hankkimalla asian ratkaisemisek si tarpeelliset tiedot seka selvitykset. Jätelain 23 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan maaraama kuntalaissa tar koitettu toimielin (kunnan j atehuohoviranomainen). Pykalan 2 momentin mu kaanjos kunta on siirtänyt 43 :n mukaisesti kunnanjätehuollonjärjestämi seen liittyvan palvelutehtavan hoidettavaksi kuntien omistamassa yhtiossa, kunnan j atehuoltoviranomaisena toimii yhteistoiminta-alueen kuntien yhteinen toimielin tai näiden perustama kuntayhtyma siten kuin kuntalaissa saadetaan. Jätelain 35 :n 2 momentin mukaan kiinteistoittainenjatteenkuljetus onjarjes tamistavasta riippumattajarjestettava nun, etta tarjolla on jatteen kuljetuspal veluja kattavasti ja luotettavasti seka kohtuullisin ja syrjimattomin ehdoin. Jatelain 37 :n 1 momentin mukaan kunta vol paattaa, etta kiinteistoittainen jatteenkuijetus jarjestetaän kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija

19 19 (22) sopii siitä jätteen kulj ettajan kanssa (kiinteistön haltij an jaijestama jätteenkul jetus), jos: 1) nain järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35 :n 2 momentissa säädetyt edelly tykset; 2)jätteenkuljetus edistääjätehuollon yleista toimivuutta kunnassa, tukeejäte huollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ymparistolle; 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myonteisiksi ottaen erityi sesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan seka yritysten j a viran omaisten toimintaan. Jätelain 149 :n 4 momentin mukaan kunnan, jossa vuoden 1993 jätelaissa tar koitettu jarjestetty jätteenkuljetus tämän lain voimaan tullessa hoidetaan sopi musperusteisena j ätteenkulj etuksena, on tarkasteltava j ätteenkulj etuksen järj es tämistä tamn lain 37 :n 1 momentissa saadettyjen kiinteistön haltijanjärjes tämänjatteenkuljetuksen edellytysten perusteellaja tehtävä asiassa paatos vii meistään vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Yhteisestäjätelautakunriasta solmitun sopimuksen 7 kohdanja lautakunnan johtosiannon 5 :n mukaan lautakunta huolehtii sopijakunnille kuuluvistajäte huollon viranomaistehtavistäjätelain 23 :n mukaisesti. Näitä tehtäviä on muun muassa alakohdassa 3 mainittu jätteenkuljetukseen liittyvista asioista päattthninen. Muun muassajatteenkuljetukseen liittyvissa asioissa paatoksen teossa tulee ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Ottaen huomioonjätelauta kunnan toimialueen laajuuden ja kuntien parhaan tietamyksen oman alueensa olosuhteista, jatteenkuljetusjarjestelmä toteutetaan kunkin sopijakunnan oman nakemyksen mukaisena ottaen huomioonjatelain maaraykset. Tällöin kuijetus jarjestelmä vol vaihdella toimialueen en osissa. Yhteistä lautakuntaa koskevan sopirnuksen taustamuistiossa todetaan sopi muksen 7 :n kohdassa muun ohella seuraavaa: Sopimusta valmisteltaessa painotettiin, että sopijakuntien nakemykset paikallisten olosuhteiden huomioon ottamisesta tuodaan esille sopimuksessa erityisesti jatehuoltomaarayksiin, jät teenkuljetukseen sekäjatetaksaan liittyvissa asioissa. Vaikka yhteisenjatelau takunnan tulee käyttaa itsenäistä paatantavaltaa, lautakunta ei vol huolellisesti toimiessaan sivuuttaa paikallisia olosuhteita laajan toimialueen sisällä. Kuije tusjarjestelmän osalta t.mä tarkoittanee lähtökohtaisesti toimialueen nykyisten kuljetusjärjestelmien sailyttämista, mikäli ne täyttävtt uuden jätelain maarayk set. Jätelautakunnan toiminta-alueella Hattulassa, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Lopellaja Riihimäen haja-asutusalueella sekä Hausjärven Mommilassa onjät teenkuljetusjätelain voimaan tullessajarjestetty yhdyskuntajätteen osalta sopi musperusteisesti j atelain (1072/1993, vuoden 1993 j ätelaki) nojalla. Hattulan, Janakkalan ja Lopen kunnanhallitus sekä Hämeenlinna kaupungin hallitus ovat antamissaan lausunnoissa esittäneet, ettäjätteenkuljetusta tulisi jatkaa kiinteistön haltijanjärjestämänä. Saman nakemyksen lausunnoissaan esittivät myös Hausj ärven tehinen lautakunta j a ympanistolautakunta sekä Riihimäen ympäristolautakunta. Riihimäen tekninen lautakunta on ollut kun nan j ärj estämän j ätteenkulj etuksen kannalla j a Hämeenlinnan kaupungin viran omaispalveluiden lausunnossa esitettiin pemsteita kunnan järjestämänjätteen kuljetuksen puolesta.

20 Asiassa on laadittu alustava arvio ja paatosehdotus. Arvionjohdannossa 20 (22) tode taan, että kuljetusjarjestelmatarkastelu on tehty kokonaisuutena tarkastelun kohteena olevien kuntien osalta huomioiden kuitenkin kuntakohtaiset erot. Tarkastelun lähteinä on ollut j ätelaki (646/2011), HE 199/2010 j ätelain yksi tyiskohtaisista perusteista, Kuntaliiton materiaalit, kuten yleiskirj e JätehuoltovfranomaisenpäätOs jätteenkuljetusjärj estelmästä, Liikenne- j a viestintäministeriön julkaisuj a Valtakunnallinen jatelogistiikkaselvi tys, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportti Jätekuljetuk sen sopimusmallien yritysvaikutukset, Hmeen1innan kaupungin kesäasukas kysely 2012, Energiatehokkuusdirektiivi 201 2/27/EU, Energiapalveludirektiivi 2006/32/EYja Kuorma-autoalan TES. Lisäksi Hattulan, Hämeenlinnan, kalan, Lopen ja Riihimäen ao. viranomaisilta pyydettiin tietoja jätteenkuljetus ten nykytilanteesta. Lähteinä on kaytetty myos kuljetusyrityksiltä saatuja Janak asia kas- j a hintatietoj a sekä j ätehuoltoviranomaisen satunnaisotannalla kuntalaisil ta saatuja hinta- ja laskutietoja. Lisäksi arviointi perustuu jätehuoltoviranomai sen saamiin yhteydenottoihin sekäjätehuoltoviranomaisen yleiseen kokemuk seen ammattitaitoon. ja Arviossa on tarkasteltujätelain 37 :n edellytysten tayttymista kiinteistön hal tijan järjestämässäjätteenkuljetuksessa. Kuten johdanto-osassa on todettu, kastelu on paäosin tehty kokonaisuutena tarkastelun kohteena olevien kuntien osalta. Tarkasteluun on otettu myös kiinteistökohtaisenjatteenkuljetusjarjestel man osalta alueittain tai toimijoittain esiin tulleita ongelmia. Tarkastelua ei kuitenkaan ole suoritettu siten, etta sen perusteella voitaisiin kunta j a alue taisesti ottaa kantaajätelain 37 :n edellytysten tayttymiseen. tar koh Alustavasta arviostaja paatösehdotuksesta on saatu muun ohella edellä maini tut kuntien lausunnot. Lausunnoissaja lausuntojen valmisteluteksteissä onjoi denkin kuntien osalta tuotu esiin kunnan olosuhteitaja asian arvioinnissa huo mioon otettavia seikkoja. Jätelautakunnan lopullisessa paatosehdotuksessa asiaa on kuitenkin edelleen kasitelty lähinnä yhteisesti kaikkien kuntien osalta. Hallinto-oikeuden johtopäätökset Lähtökohtaisesti jätelautakunta vol valita kunnan järjestämän jätteenkuljetuk sen, vaikka kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkulj etuksen edellytykset tyisivat. Asian ratkaiseejätelautakunta itsenäisesti. Johtosäännölläja kuntien keskinäisellä sopimuksella el ole voitu rajoittaajatelautakunnalle lain mukaan siirrettyä paatosvakaa. Kuntien lausunnot eivät ole sitovia eikäjatelautakunta ole ylittanyt toimivaltaansa yksinomaan sillä perusteella, että päatöstä ei ole tehty kuntien esittämien mielipiteiden mukaisesti. tayt Nyt kysymyksessa olevassa tapauksessajatehuoltoviranomainen on tebnyt paatoksensa kunnan j aij estämastä jätteenkulj etuksesta kaikissa päätösta vissajasenkunnissaanja niiden kaikilla alueilla sillä perusteella, etteivät lytykset kiinteistönhaltijan j arjestaman jätteenkuljetuksen osalta täyty edella mainittujenjäsenkuntien millään alueella. Asiassa on valitustenjohdosta tava, onko kiinteistönhaltij an järjestämän jätteenkuljetuksen jätelain 37 :n edellytysten tayttymista tarkasteltujatelain 149 :n mukaisesti niissä kunnissa, joissa vuoden 1993 jatelaissa tarkoitettujarjestetty jätteenkuljetus nyt sovellet tavan lain voimaan tullessa on hoidettu sopimusperusteisenajatteenkuljetukse na. koske edel tutkit