qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui"

Transkriptio

1 qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer Kannanotto kuntien tekemiin VPLhankintoihin tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston kilpailutustyöryhmä opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas dfghjk lzxcvbnmqwertyuiopasdfghjklz xcvbnmqwertyuiopasdfghjklzxc vbnmqwertyuiopasdfghjklzxcvb nmqwertyuiopasdfghjklzxcvbn mqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq

2 1 SISÄLLYS 1. Lukijalle.3 2. Tiivistelmä 3 3. Johdanto Kunta valitsee järjestämistavat kunnan palvelu- ja hankintastrategialla 3.2 Käyttäjäasiakkaan yksilöllisen tarpeen välittyminen hankintaan 4. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleisopimus Perusperiaatteet 4.2 Vammaisten osallistaminen 4.3 Esteettömyys ja saavutettavuus 4.4 Henkilökohtainen apu 4.5 Asuminen 4.6 Kuljetuspalvelut 5. Vammaispalvelulain tarkoitus Yleiset rakenteelliset vammaispalvelut 5.2 Vaikeavammaiselle henkilölle kuuluvat erityiset palvelut ja tukitoimet 6. Vammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät palvelut Tarkoitus 6.2 Tavoite 6.3 Kohderyhmä 6.4 Hankinnassa huomioon otettavat välttämättömät ehdot Palveluiden tulee vastata henkilön yksilöllisiä tarpeita Asunto Asunnon vuokra Palveluiden maksuttomuus Asiakasmaksut Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen Toiminnan asiakasrakenne Palveluluokat Henkilökunnan määrä ja kelpoisuus Muut laatukriteerit 7. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu Tarkoitus 7.2 Tavoitteet 7.3 Kohderyhmä 7.4 Hankinnassa huomioon otettava välttämättömät ehdot 7.5 Muut asiat 8. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut Tarkoitus 8.2 Tavoitteet

3 2 8.3 Kohderyhmä 8.4 Hankinnassa huomioon otettavat välttämättömät ehdot Kuljettajaan liittyviä Operaattoriin liittyviä 9. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta Tarkoitus 9.2 Tavoitteet 9.3 Kohderyhmä 9.4 Hankinnassa huomioon otettavat välttämättömät ehdot Kohderyhmä ja palvelun sisältö Tilat Kuljetukset Palvelujen maksuttomuus Asiakkaan poissaolot Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen Henkilöstö 9.5. Erityisiä laatutekijöitä Tilat Henkilöstö Sisältö Liite A: Hankinnan kehykset -kaavio

4 3 1. Lukijalle Vammaisfoorumin vaikuttajaverkoston kilpailutustyöryhmän kannanotto kuntien tekemiin hankintoihin vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa. Kilpailutus tulee toteuttaa niin, että hankinnoissa otetaan huomioon vammaispalvelulain palvelulle asettamat vaatimukset, jotka asettavat hankinnalle käyttäjäasiakkaan kannalta välttämättömät kriteerit ja laatuvaatimukset. 2. Tiivistelmä - Palveluiden järjestämisen lähtökohtana tulee olla kaikkien kuntalaisten perusoikeuksien toteutuminen - Vammaispalvelulain tarkoituksen, asiakkaan aseman ja itsemääräämisoikeuden huomioiminen hankinnoissa - Asiakkaiden kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen palvelutarpeen tulee vaikuttaa palveluiden järjestämistavan valintaan ja hankintojen sisällön määrittelyyn - Kunta on vastuussa eri tavoin järjestettävästä ja tuotettavasta palvelusta. Kunnan on huolehdittava palveluiden toteutuksen seurannasta ja valvonnasta, jossa myös hyödynnetään käyttäjäasiakkaiden näkemyksiä. - Kilpailutus on vain yksi tapa toteuttaa palvelua muiden järjestämistapojen rinnalla - Kuntaliiton julkisten hankintojen neuvontayksikön tulee vahvistaa kuntien osaamista palvelujen hankintojen ja järjestämisen asiakaslähtöisyydestä ja eri tavoin toimintarajoitteisten ihmisten tarpeiden huomioimista hankinnoissa. - Kuntien hankintaprosesseissa pitää osallistaa ja kuulla palvelujen käyttäjäasiakkaita, erityisesti hankinnan suunnitteluvaiheessa. 3. Johdanto Kuntien vastuulla on sosiaalipalvelujen järjestäminen, mutta lainsäädäntö antaa varsin avoimet puitteet, miten se käytännössä toteutetaan. Kunta voi järjestää sosiaali- ja vammaispalvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa, ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityiseltä palveluntuottajalta, kuten yritykseltä, järjestöltä tai säätiöltä. Lisäksi käytössä voi olla palveluseteli tai vaikeavammaisten henkilöiden erityiseen järjestämisvelvollisuuden alaisissa palveluissa SGEI-palvelu. Kunta voi järjestää sosiaalipalvelut parhaaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi vaikeavammaisen henkilön avun tarpeeseen voidaan vastata palveluasumisen kilpailutuksen sijaan henkilökohtaisen avun työnantajamallilla, palvelusetelillä tai henkilökohtaisella budjetoinnilla. Kaikkien järjestämistapojen käytössä on kiinnitettävä huomiota asiakkaan omaan mielipiteeseen ja ohjattava tarvittaessa asiakasta. EU lainsäädäntöön pohjautuvan hankintalain kohteena ovat tavarat, palvelut ja rakennusurakat. Miten tässä kuuluu sosiaalipalvelujen käyttäjien eli

5 vammaisten henkilöiden ääni? Julkiset hankinnat yksilöllisten sosiaalipalveluiden järjestämisessä ovat verrattain vaativia kuntien hankintayksiköille ja niiden toteuttamisessa on syytä lisätä osaamista ja tiivistä vuoropuhelua sosiaalipalveluista vastaavien viranomaisten välillä. Asiakasnäkökulmaa vammaisten elinolosuhteiden parantamisessa edustavat varsin hyvin vammaisjärjestöt, lisäksi tarvitaan erilaisia keinoja osallistaa ja kuulla palveluiden käyttäjiä palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Hankintalaki on luonteeltaan prosessuaalinen laki, joka sääntelee hyvinkin tarkasti julkisen hankinnan menettelyä, prosessin eri vaiheita ja tilaajan ja tuottajan välisiä suhteita. Sosiaali- ja vammaispalvelulainsäädäntö sääntelee kunnan vastuuta järjestää palvelut yhteisymmärryksessä sosiaalipalveluiden asiakkaiden kanssa. Lähtökohtana on, että sosiaalipalveluiden tarkoitus ja aineellinen sisältö ohjaavat palveluiden hankinnoissa kohteensa tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöä. Tarjouspyyntöjen palvelukuvauksiin, valintakriteereihin ja hankintasopimuksiin on mahdollista sisällyttää sosiaalipalvelujen yksityiskohtaisia määrittelyjä, esimerkiksi asiakaspalautejärjestelmästä, joustoa mahdollistavia sopimusehtoja tai asettaa jopa bonus- tai sanktiojärjestelmiä palveluntuottajalle. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöt haluavat olla mukana tukemassa kuntia toteuttamaan pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman ( ) mukaisia kirjauksia edistää laadukkaita, vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä sosiaali- ja terveyspalveluja maassamme. Erityisesti seuraamme kohtaa, jossa esitetään selvitystä hankintalain soveltamisesta nykyistä rajatuimmin sellaisissa tilanteissa, joissa on kyse mm. erityisen haavoittuvista asiakasryhmistä, kuten esimerkiksi vammaisista ja heidän tarvitsemansa pitkäaikaisista palveluista Kunta valitsee järjestämistavat kunnan palvelu- tai hankintastrategialla Kunnan palvelustrategia on kunnan perustehtävän haltuunottamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelustrategiassa tulee ottaa kantaa myös vammaispalveluiden järjestämis- ja hankintatapoihin. Jotta palveluiden käyttäjien ääni kuuluisi palvelustrategiassa, kunnan on tärkeä saada myös kunnan asukkaat, palvelujen käyttäjät ja yhdistykset mukaan työstämään palvelustrategiaa ja arvioimaan sen toteutusta. Palvelustrategiassa pyritään vastaamaan siihen, miten kunnat pystyvät turvaamaan palvelut myös tulevaisuudessa, linjaukset mm. eri-ikäisten kuntalaisten tarvitsemasta palvelurakenteista, palvelujen järjestämistavoista (ostopalvelut, palvelusetelit, oma tuotanto), tuotantotavat (teknologioiden käyttäminen), linjaukset palveluverkosta ja palveluprosesseista (mm. elämänkaarimalli) sekä kuntalaisten omatoimisuuden ja paikallisyhteisöllisyyden vahvistamisesta. 4

6 5 Palvelustrategiassa on hyvä ottaa kantaa myös vammaispalveluiden palvelutuotannon kehittämiseksi enemmän asiakaslähtöisemmäksi, missä asiakkaiden mahdollisuudet tehdä palveluvalintoja lisääntyvät. Asiakasosallisuutta tulee lisätä myös palvelusopimuskauden toteutumisen seurannassa eri keinoin. Kunta vastaa palveluiden valvonnasta ja toimenpiteistä vastata asiakaspalautteeseen. Palvelustrategia antaa johtamiselle vaikuttavan ohjausvälineen palvelurakenteiden muutosten toteuttamiseen. Palvelustrategiassa haetaan keinoja siihen, miten palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta huolehditaan niin, että eri-ikäiset ja toimintakyvyltään erilaiset asukkaat saavat yleiset peruspalvelunsa ja myös erityiset vammaispalvelunsa joustavasti ja mahdollisimman läheltä. Palvelurakenteiden, järjestämistapojen ja käytäntöjen muutoksissa kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä on neuvottava. Väestön ikääntyessä kunnan palvelu- ja hankintastrategiassa on hyvä ottaa sitova kanta palveluiden järjestämisen ja tuottamisen esteettömyydestä ja linjata kunnassa käytettävät palveluiden hankintatavat. Hankintastrategiassa on syytä painottaa, että hankintaprosesseihin varataan aikaa käyttäjäasiakkaiden kuulemiseen. Julkisissa hankinnoissa sosiaalinen näkökulma antaa mahdollisuuden palvelutuotannossa ottaa huomioon muun muassa vammaisten ihmisten työllistyminen sekä palveluilta edellytettävän esteettömyyden Käyttäjäasiakkaan yksilöllisen tarpeen välittyminen hankintaan Vammaispalvelulain mukaan kunnan on tehtävä jokaiselle vammaispalveluja tarvitsevalle henkilölle palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitteluprosessia tulee kehittää niin, että sosiaalityöntekijät voivat helpommin koota ja välittää asiakkaiden yksilöllisestä palvelutarpeesta tulevan tiedon yksilöllisten palvelujen hankintoja ohjaavaksi tiedoksi. Asiakas määrittelee toimintakykynsä mukaiset tarvitsemansa palvelut yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Palvelusuunnitelma on hyvä tehdä samassa työprosessissa hoito- ja kuntoutussuunnitelman kanssa, jolloin kunta voi kokonaistaloudellisesti arvioida palvelujen järjestämisen kokonaisuutta ja arvioida asiakkaan omatoimisen suoriutumisen tukemista, apuvälineiden tai vammaispalvelulain mukaisin palveluin tai tukitoimin. 4. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Suomi on allekirjoittanut YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen ja ratifiointityö on käynnissä. Sopimuksessa taataan vammaisille henkilöille yhdenvertaiset mahdollisuudet itsenäiseen elämään. Sopimuksen kantavana periaatteena on yhdenvertaisuuden toteutuminen ja vammaisten osallistaminen heitä koskeviin asioihin. Seuraavassa on käsitelty tarkemmin

7 6 sopimuksen yleisperiaatteita ja niitä yksittäisiä artikloita, joilla on merkitystä järjestettäessä kunnan yleisiä palveluja sekä vaikeavammaisille kuntalaisille asumis- ja kuljetuspalveluita, henkilökohtaista apua ja päivätoimintaa Perusperiaatteet Sopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Sopimuksen 1-9 artiklat määrittävät sopimuksen tarkoituksen ja periaatteet. Ne on huomioitava kaikkia muita artikloja sovellettaessa. Sopimuksen yleisinä periaatteina ovat muun muassa 1) yksilön riippumattomuuden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen mukaan lukien vapaus tehdä omat valintansa, 2) yhdenvertaisuus, 3) täysimääräinen ja tehokas osallistuminen sekä osallisuus yhteiskuntaan, 4) erilaisuuden kunnioittaminen, 5) esteettömyys ja saavutettavuus. Sopimuksella sopijapuolet sitoutuvat varmistamaan kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täysimääräisen toteutumisen kaikille vammaisille henkilöille sekä edistämään näitä ilman minkäänlaista syrjintää vammaisuuden perusteella. Sopijavaltiot sitoutuvat toteuttamaan tarpeelliset toimet oikeuksien täytäntöön panemiseksi ja vammaisia ihmisiä syrjivien säädösten, määräysten, tapojen ja käytäntöjen muuttamiseksi Vammaisten osallistaminen Vammaiset ihmiset itse osallistetaan mukaan: Ei mitään meistä ilman meitä - periaate on kirjattu sopimukseen. Lainsäädäntöä laadittaessa ja toimeenpantaessa sekä vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa heidät on osallistettava vahvasti.(4 artikla, 3 kohta) 4.3. Esteettömyys ja saavutettavuus Sopimuksessa on otettu fyysinen, sosiaalinen ja asenteellinen esteettömyys ja saavutettavuus hyvin esille. Esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutumisella voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Jotta vammaiset henkilöt voisivat elää itsenäisesti ja osallistua täysimääräisesti kaikilla elämänalueilla, vammaisille henkilöille on varmistettava muiden kanssa yhdenvertainen pääsy fyysiseen ympäristöön, julkiseen liikenteeseen, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään sekä muihin yleisölle avoimiin tai tarjottaviin järjestelyihin ja palveluihin. (9 artiklaan pohjautuen) 4.4. Henkilökohtainen apu Sopimusosapuolet vahvistavat jokaisen ihmisen synnynnäisen oikeuden elämään ja sitoutuvat toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen,

8 7 että vammaiset henkilöt voivat nauttia tästä oikeudesta tehokkaasti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla oikeus elämään edellyttää riittävän ja vamman vaatiman yksilöllisen tarpeen mukaisen riittävän avun saamista. Vaikeavammaisten henkilöiden osalta tämä tarkoittaa henkilökohtaista apua. Sopimuksessa taataan myös henkilön vapaus ja turvallisuus. Vaikeavammaisten henkilöiden osalta artiklan 14 sisältämä henkilön oikeus vapauteen ja turvallisuuteen edellyttää henkilökohtaisen avun konkreettista olemassaoloa. Tosiasiallinen vapaus edellyttää mahdollisuutta ilman ulkopuolisten tahojen perusteetonta puuttumista tehdä erilaisia elämään liittyviä valintoja. Vaikeavammaisten henkilöiden osalta näiden edellytyksenä on yksilöllinen, riittävä henkilökohtainen apu. Tilanteissa, joissa henkilökohtaista apua ei tarjota tai sitä tarjotaan tarpeeseen nähden liian vähän, eivät henkilökohtainen vapaus ja turvallisuus toteudu. Näissä tilanteissa julkisen vallan voidaan katsoa perusteettomasti puuttuvan ja rajoittavan henkilökohtaista vapautta ja turvallisuutta. (14 ja 19 artikla) 4.5. Asuminen Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa oikeus liikkumisvapauteen ja asuinpaikan valinnan vapauteen. Vammaisille henkilöille on myös taattu yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Vammaisilla henkilöillä on oikeus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyjä asumisjärjestelyjä. Lisäksi vammaisten henkilöiden saatavissa on oltava valikoima kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja sekä muita yhteiskunnan tukipalveluja mukaan lukien henkilökohtainen apu. (18 ja 19 artiklat) 4.6. Kuljetuspalvelut Sopimuspuolet ovat sitoutuneet toteuttamaan tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen, muun muassa 1) helpottamalla vammaisten henkilöiden liikkumista sillä tavalla ja silloin kun he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan, 2) helpottamalla hyvälaatuisen liikkumisen apuvälineiden, laitteiden, apuvälineteknologian sekä erilaisten avustajien sekä eri tuen tarpeista johtuvien saattajapalveluiden ja välittäjien saatavuutta vammaisille henkilöille kohtuulliseen hintaan. (20 artikla)

9 8 5. Vammaispalvelulain tarkoitus Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL 1 ). Tämä tarkoittaa perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkastellen sitä, että kaikkia vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja - tukitoimia järjestettäessä on arvioitava sitä, miten haettu palvelu tai tukitoimi edistää vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja osallisuutta yhteisössä. Sosiaalilainsäädännön puiteluontoisuuden vuoksi on tärkeää, että jokaisessa yksilöllisessä päätöksessä otetaan huomioon lainsäädännön tavoite ja tarkoitus. Sekä vammaispalvelulain ja sosiaalihuollon asiakaan asemasta ja oikeuksista annetun lain tarkoitus ohjaavat myös sosiaalipalvelujen hankinnoissa kilpailutuksen kohteen aineellisia sisältöjä Yleiset rakenteelliset vammaispalvelut Vammaispalvelulain 6 :ssä asetetaan velvoite kunnalle vammaisten elinolojen kehittämisestä poistamalla epäkohtia ja haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista. Lain 7 koskee kunnan yleisten palvelujen kehittämisestä siten, että ne soveltuvat myös vammaisille henkilöille. Kunnan on vastattava johdonmukaisesti muun muassa rakennusvalvonnan, kaavoituksen sekä maankäytön ohjauksen keinoin vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta paikallisesti ja alueellisesti. Vammaispalveluiden käytännön toteuttamisessa on kyse siis kunnan tai kuntien yhteenliittymien elinkeino- ja liikennepolitiikan sekä asumisen kehittämisestä siten, että nämä yleiset palvelut sopivat myös henkilöillä, jolla on erilaisia toimintakyvyn rajoitteita. Riittämättömien ja esteellisten yleisten palveluiden lisäksi on kunnissa järjestettävä tarvittava määrä vaikeavammaisille suunnattuja erityispalveluja Vaikeavammaiselle henkilölle kuuluvat erityiset palvelut ja tukitoimet Vammaispalvelulakia koskevan hallituksen esityksen (HE 219/1986 vp.) yleisperustelujen mukaan esityksen tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden tasa-arvoa ja mahdollisuuksia yhdenvertaiseen elämään muiden kanssa sekä lisätä yksilöllisiä osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia. Vaikeavammaisten kuntalaisten yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että heidän mahdollisuutensa saada heidän omatoimisen suoriutumisensa vuoksi välttämättömiä erityispalveluja ja tukitoimia tulisi valtakunnallisesti yhdenmukaisesti turvatuksi. Kunnalle erityisen järjestämisvelvollisuuden alaisia määrärahoista riippumattomia palveluja ja tukitoimia on laissa säädetty vaikeavammaiselle henkilölle muun muassa palveluasuminen, henkilökohtainen apu, kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine

10 9 saattajapalveluineen ja päivätoiminta. Tämän vuoksi ne on säädetty kriteerit täyttävälle henkilölle subjektiiviseksi oikeudeksi ja lähtökohtaisesti maksuttomiksi palveluiksi ja tukitoimiksi. 6. Vammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät palvelut 6.1. Tarkoitus Kunnan on vammaispalvelulain mukaan järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Palveluasuminen on vaikeavammaiselle ihmiselle subjektiivinen oikeus. Muille vammaisille henkilöille järjestetään asumispalvelut sosiaalihuoltolain perusteella. Palveluasumista ei voida järjestää terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vaikeavammaisten palveluasumisen käsitteeseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. On tarkoituksenmukaista, että palveluasumisessa asunto ja palvelu tulee järjestää ja hankkia erikseen. Tämä lisää vammaisen henkilön riippumattomuutta palveluntuottajasta asumisessa ja palvelujen järjestämisessä, mikäli itse palvelu ei ole laadukasta tai palveluntuottaja vaihtuu. Samalla lisätään vammaisen henkilön liikkumisvapausoikeuden käyttöä sekä tahdonvapautta päättää missä ja miten hän asuu sekä kenen kanssa. Vammaispalveluasetuksen mukaan palveluasumiseen liittyviä palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Kehitysvammaisten ihmisten asumispalvelut tulee järjestää kehitysvammalain perusteella erityishuoltona silloin, kun oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen ei ole. Erityishuollon tarkoituksena on edistää henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. ARA:n Palveluasumisen opas ( , s. 5-7) kuvaa asumisen palveluissa käytettäviä eri lakien mukaan eri tavoin määräytyviä kirjavia käsitteitä erityisryhmien kohdalla, kuten vanhusten, kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien, pitkäaikaisasunnottomien ja muiden erityisryhmien kannalta. Ongelmaksi erityisryhmien asumiseen liittyvien palvelujen järjestämisessä nousee eri lainsäädännössä eri tavoin määritelty kunnan järjestämisvastuun perusteet sekä velvoittavuus.

11 6.2. Tavoite Vammaispalvelulain 8 :n mukainen palveluasuminen on vaikeavammaiselle henkilöille subjektiivinen oikeus, joka on kunnan järjestettävä määrärahoista riippumatta ja joka on saajalle maksuton erityispalvelu. Sosiaalihuoltolain 22 :ssä määritelty asumispalvelut määritellään sisällöllisesti eri tavalla ja niistä voidaan periä asiakasmaksuja sosiaalihuollon asiakasmaksulain mukaisesti. Sosiaalipalvelujen asiakkaan kannalta on merkittävää tietää, minkä lain nojalla hänelle päätös tehdään asumiseen liittyvistä palveluista. Sovellettavan lain valinta vaikuttaa myös asiakkaalle hankittavan sosiaalipalvelun sisältöön. Vammaisten henkilöiden asumisen järjestämisen tavoitteena on mahdollistaa hänen itsenäinen eläminen ja osallisuus yhteisössä omien yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tämä voi edellyttää esteettömän asunnon suunnittelua, hankintaa, asunnon muutostöitä, palveluasumisen järjestämistä ja toisen henkilön antamaa apua sekä erilaisia apuvälineitä. Vaikeavammaisten palveluasumisen tavoitteena on auttaa jatkuvasti toisen henkilön avun tarpeessa olevaa vaikeavammaista henkilöä antamalla hänelle päivittäisissä toiminnoissa tarvittavaa apua. Vaikka kunnalla on oikeus päättää palveluasumisen järjestämistavasta asiakkaan omalle käsitykselle ja tarpeille tulee antaa merkitystä päätettäessä palveluasumisen järjestämistapaa, sen sisältöä, laatua ja laajuutta siten kuin asiakkaan kuulemisesta sosiaalihuollon asiakaslaissa on erikseen säädetty. Palveluilla tulee vastata palvelusuunnitelmassa esille tulleisiin tarpeisiin Kohderyhmä Vaikeavammaisten palveluasumista järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee toisen henkilön apua päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa jatkuvaluonteisesti, vuorokauden eri aikoina tai muutoin erityisen runsaasti. Vaikeavammaisuutta ei edellytetä silloin, kun asumispalvelut järjestetään kehitysvammalain perusteella. Sama koskee myös sosiaalihuoltolain nojalla järjestettävää asumispalvelua Hankinnassa huomioon otettavat välttämättömät ehdot Palveluiden tulee vastata henkilön yksilöllisiä tarpeita. - Avun ja tuen tarve arvioidaan yhdessä asukkaan kanssa, kirjataan palvelusuunnitelmaan ja toteutetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. - Apua tulee saada silloin, kun sitä tarvitsee (tarvittaessa 24/7). - Apua tulee saada omalla äidinkielellä (suomi, ruotsi, saame, viittomakieli) tai vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä käyttäen. - Palvelun määrän ja laadun on vastattava viranhaltijan yksilöpäätöstä sekä sosiaalitoimen ja asiakkaan kesken tehtyä palvelusuunnitelmaa, jonka perusteella palveluntuottaja laatii asiakkaan kanssa näihin yhteismitallisen

12 Asunto palvelusitoumuksen; asukkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin yksityisissä sosiaalipalveluissa ja palveluntuottajan vastuu asukkaalle palvelukokonaisuuden laadusta (laki yksityisistä sosiaalipalveluista 1 ja 5 ) - Käytäntö on osoittanut, että asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioiminen palvelusitoumuksessa ei aina vastaa asiakkaan yksilöllistä palvelusuunnitelmaa ja päätöstä sekä kilpailutuksessa solmitun palvelusopimuksen ehtoja. - Tiedottaa asiakkaille eri keinoista antaa palautetta palvelun toimivuudesta palveluntuottajalle ja kunnalle ja asukkaan mahdollisuus olla mukana kunnan ja valvontaviranomaisen tarkastuskäynnillä: mietittävä vertaisarvioinnin käyttö. - Asumisratkaisut tulee toteuttaa yksilöllisesti ja asukkaiden tarpeiden mukaan. - Asunnon muutostyöt tulee suunnitella ja toteuttaa riittävällä ammattitaidolla. - Jokaisella asukkaalla on oltava wc (tarvittaessa esteetön mitoitus), suihku ja keittomahdollisuus omassa asunnossa. - Asunnossa on oltava riittävät henkilökohtaiset säilytystilat ja lisätilaa silloin, kun käytössä on apuvälineitä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) suosittelee palveluasunnon optimaaliseksi pintaalaksi vähintään m2 (ARA:n Suunnitteluopas, s. 13). - Ryhmäasunnoissa jokaisella asukkaalla tulee olla normaalit asumiskriteerit täyttävät asunnot. - Kaikkien tilojen ja ympäristön tulee olla esteettömiä. - Tarvittavan henkilökohtaisen avun kutsujärjestelmän saatavuus - Asunnot tulee sijoittaa siten, että osallisuus yhteisöön toteutuu. - sijainti ja tilojen soveltuvuus sekä koko ihmisarvoiseen elämään - esteetön ympäristö - palvelut lähellä - asunnon ja palvelujen kilpailuttaminen erikseen Asunnon vuokra - Asunnon vuokran tulee olla määrältään kohtuullinen ja perustua huoneenvuokralakiin. Perittävän vuokran muodostamat kustannukset on selvitettävä asiakkaille. - Palvelutuotannon tilojen (yhteinen keittiö, ruokasali, henkilökunnan sosiaalitila, yhteistila, palvelun tuottajan toimistotiloja tms.) kustannuksia ei tule jyvittää asukkaiden maksamiin vuokriin missään asumismuodossa, koska tämänkaltaiset lisäkustannukset ovat vammasta aiheutuvia ja voidaan katsoa kuuluvan tosiasiallisesti palvelutoiminnan ylläpitämisestä johtuviin kustannuksiin. 11

13 Palveluiden maksuttomuus - Asiakkaalta ei voi asiakasmaksulain mukaan periä asiakasmaksuja palveluasumiseen liittyvistä erityispalveluista tai kehitysvammaisuuden perusteella järjestettävästä erityishuollosta. - Palveluntarjoaja vastaa kaikista avustamistyöhön liittyvistä välineistä, kuten esimerkiksi hälytysjärjestelmistä sekä työsuojelun edellyttämistä välineistä Asiakasmaksut - Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisen asumispalvelujen valtakunnallisessa valvontaohjelmassa ( ) todetaan, että asiakkaiden asiakasmaksujen vaadittavaksi tasoksi edellytetään asiakkaalle jäävän hänen elämisensä tarpeisiin riittävät käyttövarat. Vaikka vaikeavammaisen henkilön tai kehitysvammaisen henkilön vastattavaksi jäisi asumisesta normaalisti aiheutuvia kuluja, kuten mm. vuokra, sähkö- ja vesimaksu sekä muut elinkustannukset, niin ylläpitokustannuksiin ei saa sisällyttää palvelutoiminnasta aiheutuvia kuluja - Ylläpitokustannuksista (sähkö, ruoka-aineet, siivousaineet ym.) voidaan periä vain todelliset kustannukset Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen - Lain edellyttämä lupa tai ilmoitus palveluntuottamisesta valvontaviranomaiselle - Omavalvontasuunnitelma toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi (laki yksityisistä sosiaalipalveluista 6 ) - Toimintayksikössä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö; määräytyy toimintayksikön tarjoamien palvelujen mukaan ja ympärivuorokautisia palveluja tuotettaessa vaatimus korostuu. - Toimitilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopiva. - Palveluntuottajan vastuu ja vakuutukset - Salassapito ja tiedonantovelvollisuus - Sopimuksen voimassaolo ja muut sopimusehdot; mm. sanktiojärjestelmä siltä varalta, mikäli tarjotussa palvelukokonaisuudessa on laadullisia puutteita - Palveluasumiskorvaus ja korvauksen suorittaminen; järjestelmän läpinäkyvyys, tiedotetaanko asukkaalle paljonko hänen palveluasumisen maksaa? - Palveluntuottajan toimintayksiköllä tulee olla kelpoisuusvaatimukset täyttävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. - Poistumisturvallisuusselvitys mahdollistaa ennakolta varautumisen vammaisen tai toimintarajoitteisen henkilön poistumiseksi rakennuksesta vaaran tai onnettomuuden takia (pelastuslaki 19 )

14 Toiminnan asiakasrakenne - Palveluhankinnassa tulee varmistaa, että palveluntuottajalla tulee olla osaamista vastata eri asiakasryhmien erilaisiin tarpeisiin (esim. fyysiset vammat, ikäryhmät mm. nuoret ja ikääntyvät sekä mielenterveyskuntoutujat) Palveluluokat - Asiakkaan toimintakyvyn arvioinnista ja palvelusuunnittelusta välittyvä yksilöllinen palveluntarve tulee ohjata järjestettävän palvelun määrää. Avun määrä tulee järjestää yksilöllisesti määritellyn tuntimäärän mukaan. Palveluluokissa tulisi ottaa huomioon asukkaan omat voimavarat avuntarpeen kohdentumisesta, sisällöstä sekä laadusta suhteessa henkilökunnan vastuuseen Henkilökunnan määrä ja kelpoisuus - Henkilökunta on mitoitettava siten, että asukkaiden yksilölliset tarpeet ja perusoikeudet voidaan toteuttaa. - Henkilökuntaa on voitava lisätä joustavasti, jos asukkaiden tarpeet sitä edellyttävät. Mitä intensiivisemmästä palvelusta on kysymys sitä suuremmat vaatimukset kohdistuvat henkilöstön määrään ja ammattitaitoon. - Henkilökunnan vähäisyyden vuoksi ei voida rajoittaa asukkaiden perusoikeuksia (itsemääräämisoikeus henkilöä koskevissa asioissa, liikkumisvapaus, turvallisuus, henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus), esim. ovien lukitseminen tai sijaisjärjestelmän toimivuuden varmistaminen Muut laatukriteerit - Asukkaan mahdollisuus valita, missä ja kenen kanssa asuu sekä kuinka palvelut toteutetaan - Mittarina asumismuodossa ja -tasossa sekä -ympäristössä on oltava yhdenvertaisuus muihin kansalaisiin nähden - Liikkumisvapauden turvaaminen - Turvallisuus, henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus on taattu - Ihmisarvoinen elämä on turvattu - Oikeus päättää omista asioista ja saada siihen tarvittaessa tukea - Asukasta on kohdeltava kunnioittavasti - Palveluiden tulee turvata osallisuus yhteisöön - Palveluntuottajan palvelutoiminnan arvot vammaispalvelulain mukaiset - Asumisen kilpailutuksessa valintakriteereissä tulee korostaa laatua; pisteitä ammattipätevyydestä ja sosiaalialan kokemusosaamisesta - Asiakkaan poissaolot; itsemääräämisoikeus on otettava huomioon, mutta asiakkaalta voidaan tarvittaessa edellyttää ilmoitusvelvollisuutta pitkäaikaisten poissaolojen vuoksi mm. asiakasmaksujen kohdentumisen asianmukaisuus - Palvelujen maantieteellinen tarjoamisalue (toimintasäde toimipaikasta).

15 - Palveluasumisessa avustaminen kodin tai yksikön ulkopuolella edellyttää vammaispalveluasetuksen 10 2 momentin linjausta mihin toimintoihin apu tai tuki kohdistuu (liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia, ruokataloudessa avustaminen, siivouksessa sekä asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi) ja myös se missä apua voidaan antaa. Esimerkiksi kaupassa ja hammaslääkärissä käynti sekä ulkoilu kodin lähellä kuuluvat palveluasumisen asetuksen soveltamisalaan Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu 7.1. Tarkoitus Henkilökohtainen apu on vaikeavammaiselle ihmiselle tarkoitettu vammaispalvelulakiin perustuva palvelu, jossa henkilökohtaisen avun käyttäjä on vaikeavammainen ihminen ja henkilökohtaisen avun toteuttaja on työntekijä, henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtainen apu järjestetään joko työnantajamallin mukaan (vammainen ihminen toimii itse työnantajana), ostopalveluna (palveluntuottaja kunta, kuntien liitos, yritys tai muu yhteisö) tai palvelusetelillä. Kaikissa henkilökohtaisen avun järjestämistavoissa henkilökohtaisen avun käyttäjällä on oltava mahdollisuus päättää avun sisältö ja toteutumistapa. Henkilökohtainen apu on vaikeavammaiselle ihmiselle subjektiivinen oikeus Tavoitteet Henkilökohtaisen avun tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä sekä parantaa heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin samanlaisin valinnoin kuin muut. Itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi päätöksenteossa on huomioitava menettelytapasäännökset palvelutarpeen selvittämisestä sekä avun tarpeen kirjaaminen palvelusuunnitelmaan. Näiden tarkoituksena on turvata vaikeavammaisen henkilön oman mielipiteen ja toivomusten sekä yksilöllisen avuntarpeen ja elämäntilanteen huomioiminen palveluja ja tukitoimia suunniteltaessa ja niistä päätettäessä. Henkilökohtaiseen apuun kuuluu vaikeavammaisen henkilön avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella. Työhön, opiskeluun ja päivittäisiin toimiin apua tulee saada tarvittava määrä. Päivittäisillä toimilla tarkoitetaan niitä toimintoja, joita ihmiset elämässään tekevät joka päivä tai harvemmin mutta kuitenkin toistuvasti. Näitä ovat esimerkiksi liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisen hygienian hoito, vaate- ja ruokahuolto, kodin siisteydestä huolehtiminen, asiointi ja mahdollisuus huolehtia huollossaan tai hoidossaan olevan lapsen hoidosta. Lisäksi tulee turvata henkilökohtainen apu harrastamiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitoon. Jotta hankittava palvelu täyttää vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun tunnusmerkistön on vaikeavammaisella henkilöllä

16 oltava mahdollisuus määritellä avun tarpeen osalta kuka avustaa, mitä (avustajan työnkuva), missä, milloin ja miten. Henkilökohtainen apu on apua niissä toimissa, jotka vammainen henkilö tekisi itse, mikäli sairaus tai vamma ei rajoittaisi hänen toimintakykyään Kohderyhmä Henkilökohtaisen avun tarpeessa olevana vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka välttämättä ja toistuvasti tarvitsee toisen henkilön apua ja avun tarve johtuu pitkäaikaisesta tai etenevästä vammasta tai sairaudesta eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Mitään ryhmää ei vamman tai sairauden laadun tai diagnoosin perusteella ole suljettu säädöksen soveltamisen ulkopuolelle. Laissa ei ole myöskään asetettu ylä- eikä alaikärajaa. Henkilökohtaisen avun luonteeseen kuuluu se, että avun tarvitsijalla on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon tai valvontaan tulee siihen vastata muilla palveluilla. Kunta vastaa siitä, että henkilökohtaisen avun myöntämiseksi avun tarve on arvioitu oikein ja myönnetty henkilökohtaisen avun tuntimäärä on riittävä asiakkaan tarpeeseen nähden Hankinnassa huomioon otettavat välttämättömät ehdot Ehdot koskevat henkilökohtaista apua ostopalveluna hankittaessa ja palveluseteli-järjestelmässä kriteereitä palveluntuottajille määriteltäessä. Lain edellyttämä lupa tai ilmoitus valvontaviranomaiselle henkilökohtainen apu -palvelun tuottamisesta. Palveluntuottajan tarjoaman palvelun luonne; Jatkuvaluonteinen ja toistuva, tilapäinen ja lyhytaikainen tai äkillinen henkilökohtainen apu Palveluntarjoajan tulee varmistaa henkilökohtaisen avun tuottamisessa henkilöstön osaaminen henkilökohtaisen avun ideologian mukaisesta palvelusta. Palveluntuottajan tulee henkilökohtaisen avun käytännön toteuttamisessa turvata menettelytapoina seuraavien henkilökohtaisen avun tunnusmerkistöjen täyttyminen: - Kuka? Vaikeavammaisella asiakkaalla tulee olla mahdollisuus itse valita avustajansa. - Mitä? Vaikeavammaisella asiakkaalla tulee olla mahdollisuus sopia avustajan toimenkuva vamman tai sairauden edellyttämän avuntarpeensa mukaisesti. Avustamiseen liittyvien mahdollisten rajausten ja rajoitusten on ilmettävä yksiselitteisesti kunnan tarjouspyynnössä. Kunnalla on silti velvollisuus hankkia myös sellaisia palveluntuottajia, jotka täyttävät em. edellytyksen. - Missä? Vaikeavammaisella asiakkaalla tulee olla mahdollisuus määritellä paikka, jossa tarvitsee henkilökohtaisen avun. Mahdolliset avustamisen paikkaan liittyvät rajaukset ja rajoitukset on ilmettävä yksiselitteisesti

17 kunnan tarjouspyynnössä. Kunnalla on kuitenkin velvollisuus hankkia tästä huolimatta sellaisia palveluntuottajia, jotka täyttävät em. edellytyksen. - Milloin? Vaikeavammaisella asiakkaalla tulee olla mahdollisuus määritellä ajankohta, jolloin apua tarvitsee. Mahdolliset rajaukset ja rajoitukset on ilmettävä yksiselitteisesti kunnan tarjouspyynnössä. Kunnalla on kuitenkin velvollisuus hankkia tästä huolimatta sellaisia palveluntuottajia, jotka täyttävät em. edellytyksen. - Miten? Palveluntuottajan vastuu on kirjattava tarjouspyynnössä selkeästi esim. työturvallisuuden, avustajana toimimisen perusosaamiseen ja erikoisosaamista edellyttävän avustamisen perehdyttämisen sekä apuvälineiden käytön osalta. Tarjouspyynnössä on pyydettävä palveluntarjoajaa kuvaamaan palvelun tuotannossa esiintyvät mahdolliset rajoitteet, mikäli niitä tulee esiintymään tarjottavassa palvelussa liittyen vammaisen henkilön mahdollisuuksiin toteuttaa joustavaa valintaa em. asioissa. Henkilökohtaisen avun toteuttamisen määreenä käytetään tuntia. Palveluntuottaja vastaa työn suorittamiseen liittyvistä välillisistä kuluista sekä työntekoon liittyvistä välittömistä kuluista (mm. työn tekemiseen liittyvät matkakulut). Palveluntuottaja vastaa siitä, että asiakkaalle myönnetty henkilökohtaisen avun tuntimäärä kohdistuu välittömästi annettavaan avustusaikaan (esim. asiakkaan luo tehtävä matka ei saa vähentää avustusaikaa). Palveluntuottajalla ei ole oikeutta periä henkilökohtaisen avun palveluista mitään maksuja asiakkailta. Henkilökohtaisen avun turvin omaan kotiin tuotetun palveluasumisen yhteyteen liitetyt muut sosiaalipalvelut (esim. kotihoito) ovat asiakkaalle maksuttomia Muut asiat, joita palveluntuottajalta on tarjouspyynnössä edellytettävä Palveluntuottajan henkilökohtaisen avun palvelutoiminnan arvot ovat vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun mukaiset. Palveluaika, jolloin palveluntuottaja sitoutuu henkilökohtaisen avun palvelut toteuttamaan. Henkilöstön koulutusvaatimukset esim. tietyille vammaryhmille ja erityisosaaminen Milloin henkilökohtaista apua tarjotaan (vuorokaudenajat ja viikonpäivät). Mikä on palvelujen maantieteellinen tarjoamisalue (esim. toimintasäde toimintapaikasta). 16

18 17 Asiakasryhmät, joille palveluja ensisijaisesti tarjotaan (esim. lapset, aikuiset, vammaryhmät). Miten asiakastiedonhallinta ja -seuranta sekä laadunhallinta toteutetaan. Palveluntuottajalle olisi myös määriteltävä ne sanktiot, mitkä aiheutuvat siitä, jos vaikeavammaiselle ei järjestetä sopimuksenmukaisia henkilökohtaisen avun palveluita. 8. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut 8.1. Tarkoitus Kunta on vammaispalvelulain ja -asetuksen perusteella velvollinen järjestämään vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen. Kuljetuspalveluihin niihin liittyvine saattajapalveluineen kuuluu vaikeavammaisen henkilön työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi tarpeelliset, jokapäiväiseen elämään kuuluvat kuljetukset Tavoitteet Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden tavoitteena on mahdollistaa vammaisten ihmisten oikeus liikkumisvapauteen. Kuljetuspalveluiden avulla vammaiset ihmiset ovat myös paremmin yhdenvertaisessa asemassa muiden kuntalaisten kanssa. Kuljetuspalveluiden avulla he voivat toteuttaa omaa itsemääräämisoikeuttaan ja liikkumisvapauttaan. Kuljetuspalvelut täydentävät esteettömän joukkoliikenteen palveluja Kohderyhmä Kuljetuspalveluihin ja niihin liittyviä saattajapalveluja järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia 8.4. Hankinnassa huomioon otettavat välttämättömät ehdot Kuljetuksen toteutuminen ja kuljettaja Oltava mahdollisuus saada yhteys kuljettajaan Asiakkaalle tulee tilauksen yhteydessä antaa puhelinnumero, josta voi saada yhteyden kuljettajaan. Asiakkaalle on hyvin tärkeää, että hän saa tarvittaessa yhteyden kuljettajaan ennen matkan alkua. Esim. asiakas myöhästyy tai kuljettaja ei löydä asiakasta.

19 18 Kalusto Kuljetuspalveluissa käytettävän autokaluston osalta tulee varmistaa, että autoon nousu ja siitä poispääsy sekä itse matkustaminen on järjestetty helpoksi ja turvalliseksi, myös pyörätuolilla matkustavan henkilön kannalta. Pyörätuoli tulee asianmukaisesti kiinnittää ajoneuvoon kiinnityksillä ja myös hissi on perusteltua vaatia kalustoon kuuluvaksi apuvälineeksi. Kaikki vaikeavammaiset kuljetuspalveluiden käyttäjät eivät käytä pyörätuolia. Matkustaminen on helppoa pyörätuolilla silloin, kuin pyörätuolista ei tarvitse siirtyä auton penkille ja eikä pyörätuolia tarvitse varastoida ja kasata kuljetuksen ajaksi esimerkiksi auton takakonttiin. Vaikeavammaisten pyörätuolikäyttäjien kohdalla itsenäinen liikkuminen taksilla ei ole mahdollista, jos pyörätuolista täytyy siirtyä henkilöauton penkille kuljetuksen ajaksi. Sähköpyörätuolin tai sähkömopon käyttäjälle tämä ei ole koskaan mahdollista. Tällöin kyse ei ole helppoudesta, vaan asiakkaan kannalta välttämättömyydestä. Avustaminen Kuljettajan velvollisuus lyhytaikaiseen avustamiseen matkan aikana. Avustaminen voi edellyttää tarvittaessa invataksin tai esteettömän taksinkuljettajan suorittamaa pyörätuolinkäyttäjän porrasvetoa joko henkilövoimin tai erityisen porraskiipijän avulla välittömästi ennen matkaa kohteesta autoon ja matkan päättyessä autosta kohteeseen, mikäli kohde on portaiden takana. Saattajapalvelu Jos asiakkaalle kuuluu saattajapalvelu, kuljettajan tulee pystyä toteuttamaan tämä palvelu. Palvelun saatavuus Palvelun on oltava saatavissa jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Aikataulujen pitävyys Kuljetusten yhdistäminen ei saa kohtuuttomasti pidentää matka-aikaa. Kuljettajan velvollisuus odottaa asiakasta Kuljettaja on velvollinen odottaa asiakasta sovitussa paikassa vähintään 15 minuuttia, ellei kuljettajan kanssa kyseisen ajon osalta muuta sovita. Muuta Kaikkiin autoihin on oltava mahdollisuus ottaa mukaan opas- ja avustajakoira. Kuljettajalla on oltava valmius palvella asiakasta riippumatta asiakkaan vammasta, esim. sokeus, kuurous ym Tilausvälityskeskus Tilausten maksuttomuus Tilaukset on oltava asiakkaalle maksuttomia.

20 19 Tilausten tekeminen Tilaukset pitää pystyä tekemään myös sähköisesti tai tekstiviestillä. 9. Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta 9.1. Tarkoitus Kunta on velvollinen järjestämään vammaispalvelulain perusteella päivätoimintaa vaikeavammaiselle henkilölle. Vammaisten henkilöiden päivätoimintaan kuuluu kodin ulkopuolella järjestettyä itsenäisessä elämässä selviytymistä tukevaa ja sosiaalista vuorovaikutusta edistävää toimintaa Tavoitteet Päivätoiminta on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita kaikkein vaikeimmin vammaiset henkilöt tarvitsevat selviytyäkseen mahdollisimman omatoimisesti arkielämän toiminnoista. Päivätoiminnan avulla olisi myös edistettävä sosiaalista vuorovaikutusta. Vuorovaikutus muiden kanssa parantaa elämän laatua ja ennaltaehkäisee psyykkisiä vaikeuksia. Koska tavoitteena on edistää sosiaalista vuorovaikutusta, päivätoiminta on aina ryhmätoimintaa. Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja vahvistaa omatoimista suoriutumista, jolloin sen täytyy olla monipuolista, aikuisten ihmisten toimintaa ja sisällön suunnitteluun ja päättämiseen osallistujat itse osallistuvat. Päivätoimintaa on järjestettävä mahdollisuuksien mukaan siten, että vaikeavammainen henkilö voi osallistua toimintaan viitenä päivänä viikossa tai tätä harvemmin, jos vaikeavammainen henkilö kykenee osallistumaan työtoimintaan osa-aikaisesti tai siihen on muu hänestä johtuva syy Kohderyhmä Päivätoimintaa järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään työkyvytöntä henkilöä, jolla vamman tai sairauden aiheuttaman erittäin vaikean toimintarajoitteen vuoksi ei ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e :ssä tarkoitettuun työtoimintaan ja jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin.

21 Hankinnassa huomioon otettavat välttämättömät ehdot Kohderyhmä ja palvelun sisältö Tilat Hankinnassa tulee määritellä selkeästi mille ryhmälle palvelua hankitaan ja kuinka suurille ryhmille. Päivätoimintapalvelun sisällön tulee vastata osallistujien tarpeisiin ja toimintakykyyn. Tarpeet ovat erilaiset: liikuntavammaisten aikuisten päivätoiminnan tarpeet ovat erilaiset kuin vaikeasti kehitysvammaisten; mielenterveyskuntoutujien tarpeet ovat erilaiset kuin esim. CP-vammaisten aikuisten jne. Sosiaalinen vuorovaikutus, sosiaalisten taitojen oppiminen, mielekäs omaa toimintakykyä ja tarvetta vastaava toiminta toteutuvat riittävän homogeenisessa ryhmässä. Osallistujien kokoukset säännöllisesti toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Toiminta perustuu osallistujien tahtoon, toivomuksiin ja päätöksiin. Toiminta monipuolista (vrt. VPL tavoite) ja samanaikaisesti voidaan tehdä erilaisia asioita. Kaikkien tilojen tulee olla esteettömiä. Tilojen tulee olla riittävän tilavat kaikille osallistujille ja osallistujien tarvitsemille apuvälineille. Wc-tilojen tulee olla esteettömät ja kooltaan ja varustukseltaan kaikille osallistujille riittävät. Tarjousasiakirjoissa tulee määritellä osallistujien ja työntekijöiden määrän pohjalta riittävien wc-tilojen määrä. Toimitilojen tulee mahdollistaa erilaisia toimintoja, useampaa kuin yhtä toimintaa samanaikaisesti. Osallistujat tarvitsevat tilat ateriointiin ja mahdollisuuden aterian lämmittämiseen. Tarvitaan myös lepotila ja mahdollisuus lepoon päivän aikana. Kaikki henkilöt eivät voi esimerkiksi istua pyörätuolissa tauotta 6 tuntia. Työntekijöille tulee olla riittävät ja soveltuvat sosiaalitilat, jotka ovat esteettömät Kuljetukset Vammaispalvelulaissa ei ole säädetty päivätoiminnan matkoista. Hankinnassa tulee määritellä kenen vastuulla on päivätoiminnan matkojen järjestäminen silloin kun henkilöt eivät voi käyttää julkista liikennettä osallistuakseen päivätoimintaan.

22 21 Mikäli kuljetukset hankitaan samalla kuin päivätoiminnan palvelut, sopii kuljetusten hankinnan kriteereiksi pääsääntöisesti samat asiat kuin vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen hankinnassa on mainittu. Päivätoiminnan matkojen maksuttomuudesta/maksullisuudesta ei ole säädetty vammaispalvelulaissa. Mikäli päivätoiminnan matkoista peritään omavastuu, tulee hankinnassa olla määritelty kuka omavastuun perii sekä määritelty matkojen omavastuun enimmäismäärä Palvelujen maksuttomuus Vammaispalvelulain mukainen päivätoiminta on osallistujalle maksutonta. Mikäli materiaaleista tai muusta sellaisesta peritään asiakkaalta korvauksia, tulee hankinnassa selkeästi kysyä mistä asioista korvausta peritään ja kuinka suuria. Päivätoimintaa tulee voida osallistua myös niin, ettei osallistujalle tule siitä kustannuksia. Mikäli palvelun tuottaja tuottaa aterian toimintapäivän aikana, tulee hankinnassa olla määritelty aterian enimmäiskustannus, joka voidaan periä asiakkaalta. Päivätoiminnan osallistujalle ei saa muodostua pakollisia kustannuksia, jotka voivat estää hänen osallistumisensa päivätoimintaan. Hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua päivätoimintaan niin, ettei hänelle tule materiaali- tms. kustannuksia eikä ateriakustannuksia, jos hän ei näitä palveluja halua käyttää Asiakkaan poissaolot Sopimuksessa oltava tarkasti määritelty milloin palveluntuottaja ei saa periä palvelun hankkijalta maksua osallistujien ollessa poissa päivätoiminnasta Toiminnan organisointi ja toimintaedellytysten turvaaminen Lain edellyttämä ilmoitus valvontaviranomaiselle palvelun tuottamisesta. - Palvelutarjoajan vastuu ja vakuutukset - Salassapito ja tietojenanto voimassaolevien säädösten mukainen - Lain mukaiset omavalvontasuunnitelmat, lääkehoitosuunnitelmat, poistumisturvallisuusselvitykset ja vastaavat lainmukaiset asiakirjat - Kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö - Päivätoiminnan korvaus ja sen suorittaminen, korvauksen kattavuus (mitä sisältää), läpinäkyvyys - Sopimuksen voimassaolo ja muut sopimusehdot sekä sanktiojärjestelmät tilanteisiin, joissa palvelujen laatuvaatimukset tms. eivät täyty - Laatujärjestelmä, asiakkaiden palautejärjestelmä

23 Henkilöstö - Kelpoisuusehdot täyttävä vastuuhenkilö, joka vastaa, että toteutettavat palvelut täyttävät sille asetetut vaatimukset - toiminnan organisoinnista ja sisällöstä yhdessä osallistujien kanssa vastaava henkilö - Avustajia, jotka avustavat päivittäisissä toimissa ja toimintaan osallistumisessa, riittävä määrä 9.5. Erityisiä laatutekijöitä Tilat Ruuanlaittomahdollisuus (liittyy myös sisältöön, kun voidaan kokata, leipoa yms. osana toimintaa) Henkilöstö - henkilökunnassa puhevammaisen tulkin koulutuksen saanut henkilö - muita vastaavia erityisosaamisalueita eri ryhmien osalta Sisältö Päivätoiminnan toteuttamisen toimintaympäristöt vaihtelevat (tarkoittaa, että toiminta tapahtuu muuallakin kuin yhdessä pisteessä, toimintaa voi olla liikuntakeskuksessa, museossa, taidenäyttelyssä, konsertissa, ostoskeskuksessa, Marttojen sienikurssilla jne.) Toimitaan yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa: oppilaitokset (eri alojen), kansalais- ja työväenopistot, kunnan eri toimijat kuten liikunta-, kulttuuri-, 3. sektorin erilaiset toimijat (Martoista melojiin, historioitsijoista vuoristokiipeilijöihin) Osallistujien täysipainoista osallisuutta mahdollistavat rakenteet. 22 LIITE A: HANKINNAN KEHYKSET -KAAVIO

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Vammaispalvelujen asiakasmaksut

Vammaispalvelujen asiakasmaksut Vammaispalvelujen asiakasmaksut 1 (6) Sisältö 1 Vammaispalvelujen asiakasmaksut... 3 2 Kuljetuspalvelu... 3 3 Asuminen... 4 3.1 Pysyvä asuminen... 4 3.2 Vaikeavammaisen tilapäinen asuminen (esim. asumisharjoittelu

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella.

Kuljetuspalvelua voi käyttää Jyväskylän, Joutsan, Jämsän, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnan alueella. 2 erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 :ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Käyttäjäkokemus voimavaraksi

Käyttäjäkokemus voimavaraksi Käyttäjäkokemus voimavaraksi Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Invalidiliiton aluepäivät, 8 aluetta syksyllä 2013 Tiina Lappalainen,

Lisätiedot

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA

SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA SOPIMUS KEHITYSVAMMAISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISESTA ASUMISPALVELUSTA 1. Sopimuksen osapuolet Palvelun tilaaja Kinnulan kunta/perusturva Keskustie 45 43900 Kinnula Y-tunnus: 0242816-6 Yhteyshenkilö sopimusasioissa:

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen

Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta. VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyslautakunta VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 1.1.2013 alkaen 1. Yleistä... 2 1.1 Vammainen henkilö... 2 1.2 Palvelujen järjestämisvelvollisuus... 2 1.3 Palvelujen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki YK:n vammaissopimus ja hankintalaki Apuvälineiden standardit tutuiksi, 13.10.2015, Vega talo, Validia Kuntoutus Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista

Lisätiedot

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita

Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita Kokemuksia kuljetuspalveluiden ja julkisen liikenteen toimivuudesta, Kuljetuspalvelut Osallisuutta mahdollistavia palveluita Vammaispalveluiden neuvottelupäivät 17. 18.1.2013, Helsinki, Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 14.2.2014 Taltionumero 482 Diaarinumero 2669/3/12 1 (6) Asia Valittaja Vaikeavammaiselle henkilölle järjestettävää kuljetuspalvelua koskeva valitus A Päätös,

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4

SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen. Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELUTUKI SOVELTAMISOHJEET 1.3.2012 alkaen Kyh 24.1.2012 6 Kyh liite 4 2 Kuljetuspalvelun tavoite ja laajuus Kuljetuspalveluiden tavoitteena on edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 50 19.05.2015. 50 Asianro 3428/05.04.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 50 19.05.2015. 50 Asianro 3428/05.04.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 50 Asianro 3428/05.04.00/2015 Kehitysvammaisten erityishuollosta perittävät ylläpitomaksut 1.6.2015 alkaen Perusturvajohtaja Mari Annika Antikainen Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.8.2011 Taltionumero 2121 Diaarinumero 3195/3/10 Lyhyt ratkaisuseloste 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus B A:n edunvalvojana Päätös, jota

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot