Sosiaalihuoltolain mukaisen pitkäaikaisen palveluasumisen, laitoshoidon ja lyhytaikaishoidon palvelusisältö ja myöntämiskriteerit (yli 65 -vuotiaat)

Transkriptio

1 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Sosiaalihuoltolain mukaisen pitkäaikaisen palveluasumisen, laitoshoidon ja lyhytaikaishoidon palvelusisältö ja myöntämiskriteerit (yli 65 -vuotiaat) Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KESKEISET KÄSITTEET Palveluasuminen Laitoshoito Lyhytaikaishoito PITKÄAIKAISEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN Palveluasumisen järjestäminen Laitoshoidon järjestäminen LYHYTAIKAISHOIDON JÄRJESTÄMINEN Lyhytaikaishoito palveluasumisessa Lyhytaikaishoito laitoshoidossa MYÖNTÄMISKRITEERIT Palveluasuminen Tuettu palveluasuminen (Ei ympärivuorokautinen palveluasuminen) Tehostettu palveluasuminen Vaativa tehostettu palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito Lyhytaikaishoito PALVELUN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO Hakeminen Hakemuksen käsittely Päätöksenteko Lyhytaikaishoidon hakeminen ja päätöksenteko/sopiminen Sijoittaminen Jonottavien sijoitusjärjestys Hoitopaikan vaihtaminen... 16

3 Valvonta Asiakasmaksut Pitkäaikaisen asumispalvelun asiakasmaksu Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksu Lyhytaikaishoidon maksu... 18

4 4 1. KESKEISET KÄSITTEET Kansaneläkelaitos ja aluehallintovirasto määrittelevät asumista ja hoivaa tarjoavat yksiköt avo- tai laitoshoidon palveluiksi. Asumispalvelut ovat osa avohoitoa/-huoltoa. Asumispalvelua saavat ovat siten oikeutettuja Kansaneläkelaitoksen myöntämiin sosiaalivakuutusetuuksiin kuten esim. eläkkeensaajan hoitotukeen, asumistukeen ja sairausvakuutuksesta korvattaviin matkakorvauksiin sekä lääkekustannuksiin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleville asiakkaille ei vastaavia etuuksia makseta, lukuun ottamatta hoitotukea. Palvelua valvoo aluehallintovirasto (AVI) ja sijaintikunta Palveluasuminen Palveluasuminen perustuu sosiaalihuoltolain (710/1983) 17 :n ja asetuksen (607/1983) säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava asumispalveluiden järjestämisestä. Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Sosiaalihuoltolain 23 :n mukaan asumispalveluita järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä Laitoshoito Laitoshoito perustuu sosiaalihuoltolain (710/1983) 17 ja 24 :iin sekä asetuksen (607/1983) 11 :ään. Laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. Lain mukaan laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voi tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen Lyhytaikaishoito Palveluasumista ja laitoshoitoa voidaan järjestää sekä lyhyt- tai pitkäaikaisena. Lyhytaikaisella hoidolla tuetaan ikäihmisten selviytymistä madollisimman pitkään omassa kodissaan. Lyhytaikainen hoito helpottaa myös omaisten arjessa jaksamista ja mahdollistaa omaishoitajien vapaapäivien järjestämisen. Samalla ehkäistään pysyvän ympärivuorokautisen palveluasumisen ja laitoshoidon tarvetta. Lyhytaikaishoitojakso voi toimia hoivan tarpeen tai oikean jatkohoitopaikan arviointijaksona. Lyhytaikaishoitojaksot voivat toistua säännöllisesti (intervallijak-

5 5 sot, omaishoitajien lakisääteisten vapaiden järjestäminen) tai ne voivat olla satunnaisia (kriisitilanteet, äkillinen tarve esim. omaishoitajan sairastuessa). 2. PITKÄAIKAISEN HOIDON JÄRJESTÄMINEN Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 3 luvun 14 :n mukaan kunnan tulee toteuttaa iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito ensisijaisesti hänen yksityiskotiinsa tai muuhun kodinomaiseen asuinpaikkaansa järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla, jotka sovitetaan sisällöltään ja määrältään vastaamaan iäkkään henkilön palveluntarpeita. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. Vanhusten pitkäaikaisen palveluasumisen ja laitoshoidon tavoitteena Tuusulassa on, että asiakas saa turvallisen asuinympäristön lisäksi hyvän hoivan, huolenpidon ja hoidon elämänsä loppuun saakka (esim. saattohoito). Tuusulan vanhusten ympärivuorokautisen hoidon järjestäminen perustuu kunnan Ikäpoliittisen ohjelman eettisiin periaatteisiin, joita ovat: itsemääräämisoikeus oikeudenmukaisuus osallisuus yksilöllisyys turvallisuus 2.1. Palveluasumisen järjestäminen Sosiaalihuoltoasetuksen (1982/607) 10 :n mukaan asumispalveluja järjestetään palveluasunnossa tai tukiasunnossa. Toiminnan tulee tukea henkilön itsenäistä asumista. Tuusulan kunnassa palveluasumista järjestetään kunnan omana palveluna ja ostopalveluna yksityisiltä palvelun tuottajilta. Kunta kilpailuttaa tietyin väliajoin yksityiset asumispalvelujen puitesopimustuottajat. Tuusulan kunnan vanhusten ostopalveluna hankkimassa palveluasumisessa noudatetaan samoja asiakaskriteereitä kuin kunnan itse tuottamissa asumispalve-

6 6 luissa. Asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuen kunta ostaa tämän lisäksi tarvittaessa maksusitoumuksella asumispalvelupaikkoja myös muilta palveluntuottajilta Laitoshoidon järjestäminen Sosiaalihuoltoasetuksen 11 :n määrittelee laitoshoidon sisällöstä, että henkilölle on järjestettävä hänen ikänsä ja kuntonsa huomioiden tarpeellinen kuntoutus, hoito ja huolenpito. Hänelle on lisäksi pyrittävä järjestämään turvallinen, kodinomainen ja virikkeitä antava elinympäristö sekä mahdollistaa yksityisyys ja edistää hänen kuntoutumistaan, omatoimisuuttaan ja toimintakykyään. Tuusulan kunnassa sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa järjestetään Tuuskodon hoivapalveluissa. Terveydenhuoltolain alaista vuodeosastohoito annetaan Tuusulassa terveyskeskussairaalassa. Kiljavan sairaalassa annettava kuntouttava hoito täydentää terveyskeskussairaalan antamaa palvelua. Tuusulan terveyskeskussairaalasta voidaan siirtää Kiljavan sairaalaan lyhyt- ja pitkäaikaispotilaita ja sekä terveyskeskussairaalassa asumispalvelujonossa olevia potilaita. Pitkäaikaispotilaan sairaanhoidon aloittamisesta tai lopettamisesta tai siirrosta toiseen toimintayksikköön ja myös asumispalvelupaikkaa odottavien potilaiden siirrosta päättävät Tuusulan terveyskeskussairaalassa työskentelevät osastonlääkärit johtajaylilääkärin antamien ohjeiden mukaan. 3. LYHYTAIKAISHOIDON JÄRJESTÄMINEN Lyhytaikaishoidon palveluja voidaan järjestää joko kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Lyhytaikaisen laitoshoidon tavoitteena on kotona asumisen mahdollistaminen, hoidettavan toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen, omaishoitajan vapaiden toteuttaminen sekä omaishoitajan lepo ja virkistäytyminen. Lyhytaikainen laitoshoitojakso voi toimia palvelutarpeen arviointijaksona. Lyhytaikaishoito voi olla myös jostain kriisistä johtuvaa (esim. tulipalo, äkillinen tilanteen heikkeneminen, omaishoitajan sairastuminen). Lyhytaikaishoitojaksot voivat toistua säännöllisesti (intervallihoitojaksot, omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestäminen) tai ne voivat olla satunnaisia Lyhytaikaishoito palveluasumisessa Lyhytaikainen hoito voidaan järjestää palveluasumisyksikössä kunnan omana toimintana tai ostopalveluna määrärahojen puitteissa, silloin kun se on tarkoituksenmukaista.

7 7 Lyhytaikaisen asumispalvelun tulee edistää toimintakykyä ja kotona selviytymistä. Palvelu on tarkoitettu muun muassa omaishoidon tuen asiakkaille ja ns. kriisitilanteisiin. Henkilömitoitus ja palvelun sisältö ovat vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumispalvelujen kilpailutuksen tarjouspyynnössä kuvattujen palvelukokonaisuuksien (tuettu palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ja vaativa tehostettu palveluasuminen) mukaisia Lyhytaikaishoito laitoshoidossa Lyhytaikaishoidon palveluja voidaan järjestää joko kunnan omana toimintana tai ostopalveluna. Lyhytaikaisen laitoshoidon tavoitteena on kotona asumisen mahdollistaminen, hoidettavan toimintakyvyn ylläpito ja parantaminen, omaishoitajan vapaiden toteuttaminen sekä omaishoitajan lepo ja virkistäytyminen. Lyhytaikainen laitoshoitojakso voi toimia palvelutarpeen arviointijaksona. Lyhytaikaishoitojaksot voivat toistua säännöllisesti (intervallihoitojaksot, omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestäminen) tai ne voivat olla satunnaisia (kriisitilanteet, äkillinen tarve esim. omaisen sairastuttua). Tuusulan kunnassa lyhytaikainen laitoshoito järjestetään pääsääntöisesti Tuuskodon hoivapalveluissa. Tarvittaessa hoitava henkilökunta (lääkäri, fysioterapeutti, hoitohenkilökunta) voi esittää johtajaylilääkärille lyhytaikaishoidon järjestämistä kuntoutuksena Kiljavan sairaalassa. Avohoidosta kuntoutukseen lähetettävästä potilaasta tulee huomioida seuraavaa: avokuntoutuksella ei ole saavutettavissa riittävää kuntoutustulosta. Potilas ei ole oikeutettu Kelan kuntoutukseen tai ei pääse sen piiriin riittävän nopeasti. Kiljavan sairaalaan valikoitavista asiakkaista on aina arvioitava kuka/ketkä hyötyvät eniten Kiljavan kuntoutuksesta. Ohjauksessa ovat ensisijalla 1) intervallipotilaat ja 2) kotihoidossa olevat yllä mainitut edellytykset täyttävät potilaat. Lyhytaikaiseen laitoshoitoon sisältyy avustaminen päivittäisissä toiminnoissa, tarvittavat hoitotoimet, ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä viriketoiminta. Tarvittaessa hoitojakso sisältää toimintakyvyn arvioinnin fysioterapeutin toimesta. Jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma joka kirjataan GFS-järjestelmään. Hoitava lääkäri (listalääkäri tai kotihoidon lääkäri) vastaa asiakkaan lääketieteellisestä hoidosta lyhytaikaishoidon jaksojenkin aikana. Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää lakisääteistä vapaata kolme vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Omaishoitajien lakisääteinen vapaa (36 vrk/vuosi) voidaan järjestää hoidettavan lyhytaikaishoitona. Tästä sovitaan erikseen asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

8 8 4. MYÖNTÄMISKRITEERIT Tuusulan kunnassa sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy asumispalvelujen ja laitoshoidon myöntämiskriteerit. Ikääntyneen väestön asumis- ja laitoshoitopalvelut ovat tarkoitettu vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevalle väestölle. Sosiaalihuoltolain 16 a : n mukaan henkilö, joka haluaa muuttaa toisen kunnan asukkaaksi, mutta tarvitsee siellä asuakseen laitoshoitoa, perhehoitoa tai asumispalveluita, voi hakea tämän kunnan sosiaalipalveluja ja hoitopaikkaa samoin perustein kuin jos olisi kunnan asukas Palveluasuminen Tuettu palveluasuminen (Ei ympärivuorokautinen palveluasuminen) Tuettuun palveluasumiseen sijoitettavien asiakkaiden toimintakyky on osittain alentunut fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisista syistä, mutta he eivät tarvitse ympärivuorokautisesti hoivaa ja huolenpitoa. Sijoitettavien asiakkaiden itsenäinen selviytyminen omassa kodissaan ei ole mahdollista tehostettujen avopalveluidenkaan turvin. Tuettu palveluasuminen on asiakkaan toimintakykyä edistävää ja tähtää joissakin tilanteissa mahdolliseen kotiuttamiseen asiakkaan omaan kotiin. Tuetussa palveluasumisessa henkilöstömitoitus on vähintään 0,3 hoitotyöntekijää / asiakas. Palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen. Palveluasuminen on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievää apua tai huomattavassa määrin ohjausta ja/tai valvontaa selviytyvät yhden hoitajan avustamana selviytyvät yöaikaan turvapalvelun sekä tarvittavan satunnaisen avun turvin hyötyvät vielä itsenäisestä asumisesta liikkuvat itsenäisesti apuvälineiden kanssa tai ilman voivat olla lievästi muistamattomia, mutta heillä ei ole taipumusta eksyä voivat tarvita palveluasumista turvattomuuden tai hallittavissa olevien käytösoireiden vuoksi Tuettuun palveluasumiseen sijoitettavien asiakkaiden RaVa - toimintakykyindeksin tulee olla sijoitusvaiheessa pääsääntöisesti 2,00 tai enemmän ja MMSE -muistitesti muistisairailla sijoitusvaiheessa Rajaarvot ovat suuntaa antavia ja niitä käytetään osana kokonaisarviointia. Henkilön tilannetta kartoitetaan lisäksi haastatteluilla, havainnoinnilla ja asiakirjoista. Kokonaisarvioon vaikuttavat myös asiakkaan selviytymistä heikentävät sairaudet, asumisolosuhteet, sosiaalinen verkosto ja työntekijän kokonaisarvio hen-

9 9 kilön selviytymisedellytyksistä. Lisäksi otetaan huomioon vaikeat psyykkiset, sosiaaliset tai turvallisuuteen liittyvät ongelmat Tehostettu palveluasuminen Tehostettuun palveluasumiseen sijoitettavien asiakkaiden toimintakyky on selvästi alentunut fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisista syistä ja he tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Asiakkaan fyysinen toimintakyky voi olla hyvä, mutta muistisairaus aiheuttaa oireita, jotka estävät asiakkaan itsenäisen selviytymisen kotona. Sijoitettavien asiakkaiden itsenäinen selviytyminen omassa kodissaan ei ole mahdollista tehostettujen avopalveluidenkaan turvin. Tehostettu palveluasuminen on asiakkaan toimintakykyä edistävää tai vähintään toimintakykyä ylläpitävää. Palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen. Tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden (henkilöstömitoitus on vähintään 0,5 hoitotyöntekijää/ asiakas). Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievää, jokapäiväistä, ympärivuorokautista hoitohenkilöstön apua ja säännöllistä ohjausta ja valvontaa jotka selviytyvät pääsääntöisesti yhden hoitajan avustamana (ajoittain voi olla kahden autettava) jotka hyötyvät vielä itsenäisestä asumisesta asumispalveluissa joilla saattaa ilmetä muistamattomuutta ja heillä voi olla käytösoireita tai sekavuutta joilla saattaa ilmetä harhaisuutta, joka aiheuttaa turvattomuutta Tehostettuun palveluasumiseen sijoitettavien asiakkaiden RaVa - toimintakykyindeksin tulee olla sijoitusvaiheessa pääsääntöisesti 3,00 tai enemmän (voi olla alempi, mikäli asiakas sairastaa vaikeahoitoista muistihäiriötä) ja MMSE -muistitesti muistisairailla sijoitusvaiheessa Raja-arvot ovat suuntaa antavia ja niitä käytetään osana kokonaisarviointia. Henkilön tilannetta kartoitetaan lisäksi haastatteluilla, havainnoinnilla ja asiakirjoista. Kokonaisarvioon vaikuttavat myös asiakkaan selviytymistä heikentävät sairaudet, asumisolosuhteet, sosiaalinen verkosto ja työntekijän kokonaisarvio henkilön selviytymisedellytyksistä. Lisäksi otetaan huomioon vaikeat psyykkiset, sosiaaliset tai turvallisuuteen liittyvät ongelmat Vaativa tehostettu palveluasuminen Vaativaan tehostettuun palveluasumiseen sijoitettavien asiakkaiden toimintakyky on selvästi alentunut fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista tai kognitiivisis-

10 10 ta syistä ja he tarvitsevat runsaasti ympärivuorokautisesti hoivaa ja huolenpitoa. Asiakkailla voi olla sairaudesta (dementia/psykiatrinen sairaus/elimellinen aivo-oireyhtymä) johtuen vaikeita käytösoireita (esim. aggressiivisuus, jatkuva huutaminen, eritteillä sotkeminen) tai vaikeita pakkotoimintoja (esim. repiminen, riisuuntuminen, kuljeskelu/jatkuva huutelu). Sijoitettavien asiakkaiden itsenäinen selviytyminen omassa kodissaan ei ole mahdollista tehostettujen avopalveluidenkaan turvin. Vaativa tehostettu palveluasuminen on asiakkaan toimintakykyä edistävää tai vähintään toimintakykyä ylläpitävää. Palveluasuminen perustuu vuokrasuhteeseen. Vaativassa tehostetussa palveluasumisessa hoitohenkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden (henkilöstömitoitus on vähintään 0,6 hoitotyöntekijää/asiakas). Vaativan tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu niille asiakkaille, jotka tarvitsevat useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa aikaa vievää, jokapäiväistä, ympärivuorokautista hoitohenkilöstön apua ja säännöllistä ohjausta, tukea ja valvontaa jotka tarvitsevat useissa päivittäisissä toiminnoissaan kahden hoitajan apua ja/tai heillä on vaikeita sairaudesta aiheutuvia käytösoireita tai pakkotoimintoja jotka hyötyvät vielä itsenäisestä asumisesta asumispalveluissa, eikä heillä ole lääketieteellisiä perusteita hoidon toteuttamiseen laitoshoitona Vaativaan tehostettuun palveluasumiseen sijoitettavien asiakkaiden RaVa - toimintakyky-indeksin tulee olla sijoitusvaiheessa pääsääntöisesti 3,5 tai enemmän (voi olla alempi, mikäli asiakas sairastaa vaikeahoitoista muistihäiriötä) ja MMSE -muistitesti muistisairailla sijoitusvaiheessa alle 12. Raja-arvot ovat suuntaa antavia ja niitä käytetään osana kokonaisarviointia. Henkilön tilannetta kartoitetaan lisäksi haastatteluilla, havainnoinnilla ja asiakirjoista. Kokonaisarvioon vaikuttavat myös asiakkaan selviytymistä heikentävät sairaudet, asumisolosuhteet, sosiaalinen verkosto ja työntekijän kokonaisarvio henkilön selviytymisedellytyksistä. Lisäksi otetaan huomioon vaikeat psyykkiset, sosiaaliset tai turvallisuuteen liittyvät ongelmat Pitkäaikainen laitoshoito Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Pitkäaikaiseen laitoshoitoon sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus, henkilön kunnon mukainen tarpeellinen kuntoutus sekä viriketoiminta (sosiaalihuoltoasetus 607/ ). Pitkäaikaisessa laitoshoitopaikassa on mahdollisuus asua elämän loppuun asti. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoitohenkilökuntamitoitus on vähintään 0,6 hoitotyöntekijää/asiakas. Pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain,

11 11 jos laitoshoitoon on lääketieteelliset perusteet tai jos laitoshoito on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua Pitkäaikaisen laitoshoidon palvelutarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia perusteita/kriteerejä ja ohjeellisia mittareilla saatuja arviointilukuja: henkilön toimintakyky on merkitsevästi heikentynyt ja henkilöllä on jatkuva avuntarve kaikissa päivittäisissä toiminnoissa (pukeutuminen, hygienia, lääkehuolto, ruokailu) kaikki kotona asumista tukevat kuntoutustoimet, palvelut ja/tai palveluasuminen on arvioitu ja käytetty toimintakykyä kuvaava Rava-indeksi on pääasiallisesti yli 3,5 ja muistisairailla MMSE pääsääntöisesti 12 tai sen alle terveyskeskussairaalan sijoituksen osalta: tarvitsee jatkuvaa lääketieteellistä, sairaanhoidollista tai muuta hoitotoimenpidettä Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito on tarkoitettu henkilöille, joilla on lyhytaikainen tarve huolenpitoon, hoivaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Lyhytaikaisen hoivajakson tavoitteena on tukea niin ikäihmisten selviytymistä mahdollisimman pitkään omassa kodissaan kuin myös hoitavan omaisen jaksamista. Lyhytaikaishoitoa voidaan myöntää seuraavissa tapauksissa: säännölliset intervallijaksot toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti, jotka pohjautuvat hoito- ja palvelutarpeen arviointiin hoitavan omaisen loman mahdollistaminen (mm. omaishoidon tuen lakisääteisten vapaiden järjestäminen) asiakas on jonossa asumispalveluun tai laitoshoivaan eikä selviydy kotona avopalvelun tukitoimin iäkkään henkilön, omaishoidon asiakkaan tai kotihoidon asiakkaan äkillinen tilanne äkillisesti tuleva este asua omassa kodissa (esim. vesivahingot, tulipalo, omaishoitajan sairastuminen/kuolema) tai muut esteet kotona tapahtuvalle hoivalle esim. kaltoinkohtelu ja päihdeongelma hoivan tarpeen/oikean jatkopaikan arvioinnin tarve Lyhytaikaisessa hoidossa olevan ikäihmisen palvelutarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia ohjeellisia mittareilla saatuja arviointilukuja toimintakykyä kuvaava Rava- indeksi on pääasiallisesti vähintään 2,5 muistisairailla kognitiivista tasoa kuvaava MMSE on pääasiallisesti alle 23

12 12 depressio GDS-15 sosiaaliset tai muut perustelut 5. PALVELUN HAKEMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO 5.1. Hakeminen Palveluasumista tai laitoshoitoa haetaan kirjallisesti ympärivuorokautisen hoidon hakemuksella koti- ja laitoshoidosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto asiakkaan hoitopaikkatarpeesta (esim. C-lausunto). Lausunnossa tulee olla lääkärin kannanotto siitä, ymmärtääkö asiakas hakemisen merkityksen ja onko hakeminen asiakkaan edun mukaista. Ensisijaisesti asiakas itse tai hänen asioidensa hoitaja allekirjoittaa ympärivuorokautisen hoidon hakemuksen. Mikäli asiakas ei itse sairautensa vuoksi kykene laittamaan asiaa vireille, tulee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön arvioida asiakkaan tahto ja kokonaisetu yhteistyössä asiakkaan omaisten/läheisten kanssa sekä tarvittaessa käynnistettävä hakemisprosessi Hakemuksen käsittely Hakemuksen käsittely aloitetaan kartoittamalla asiakkaan hoidon ja palvelun tarve ensisijaisesti asiakkaan kotona tai hoitoneuvottelun yhteydessä hoivayksikössä / sairaalassa. Kartoitus tapahtuu yhteistyössä asiakkaan ja hänen edunvalvojansa ja/tai hänen läheistensä kanssa. Asiakkaan terveydentilan ja toimintakyvyn yksilöllinen ja kokonaisvaltainen arviointi ovat aina perustana palveluiden ja hoitopaikan myöntämiselle. Asiakkaan palvelutarve kartoitetaan hoito- ja palvelutarpeen arviointi -lomakkeen sekä käytössä olevien toimintakyvyn mittareiden avulla. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien osa-alueiden osalta: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen (muisti ja tiedon käsittely) sekä asuinympäristön turvallisuus. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä konsultoidaan tarvittaessa muita asiantuntijoita kuten esim. fysioterapeuttia, toimintaterapeuttia tai muistihoitajaa. Sijoittaminen palveluasumiseen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon on mahdollista vasta, kun kotona asumista on tuettu kaikin mahdollisin avo- ja tukipalveluin. Asiakkaan hoidon ja palvelutarpeen kartoittamisen jälkeen ympärivuorokautisen hoidon hakemus käsitellään moniammatillisessa SAP -työryhmässä (SAP= Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus). SAP -työryhmän tehtävä on arvioida asiakkaan palvelun ja hoidon tarvetta sekä laatia suunnitelma asiakkaan hoidon ja palvelun järjestämisestä. SAP -työryhmä varmistaa, että asiakkaan

13 13 kohdalla on käytössä kaikki tarkoituksenmukaiset avopalveluiden keinot sekä lyhytaikainen laitoshoito. SAP -työryhmä valmistelee asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon asian SAS-käsittelyä varten ja antaa ehdotuksen asiakkaan hoidon ja palvelun järjestämisestä. SAP -työryhmä kirjaa ehdotuksensa asiakkaan hoidon järjestämisestä SAS -selvityslomakkeeseen perusteluineen. Perusteluissa tulee ilmetä mm. mitkä tekijät puoltavat kotona asumista tai miksi hoitoa/hoivaa ei ole mahdollista jatkaa kotona sekä mikä on keskeisin ongelma asiakkaan kotihoidossa. Lisäksi SAP -työryhmä kirjaa ehdotukseen näkemyksensä hoitoyksiköltä vaadittavasta erityisosaamisesta: esim. muistisairaus, mielenterveysongelma, ruotsinkieli, yhden hengen huoneen tarve, sähkösäätöisen vuoteen tarve tai kulunvalvonta/hoitajakutsujärjestelmä. SAP -työryhmän ehdotuksen pohjalta asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon hakemus siirtyy SAS -työryhmän (SAS= Selvitys, Arviointi, Sijoitus) käsittelyyn. SAS -työryhmän tehtävänä on vastata hoitopaikkojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä toimintaympäristössä olevien reunaehtojen mukaisesti. SAS - työryhmä arvioi asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon tarvetta ja antaa suosituksen asiakkaan hoidon ja palvelun järjestämisestä sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymien kriteerien mukaisesti. SAS -työryhmä voi pyytää SAP - työryhmältä lisäselvityksiä tai ehdottaa jatkokuntoutusta. Lisäksi SAP-työryhmä ylläpitää listaa asumispalveluun ja laitoshoitoon jonottavista ja tekee SAP-työryhmälle esityksen jonottajien sijoitusjärjestyksestä. SAS työryhmä pitää suosituslistaa jonottajien sijoitusjärjestyksestä Päätöksenteko SAS-suosituksen pohjalta tehdään viranhaltijapäätös. Päätöksen pitkäaikaisesta hoidosta tekee asumispalvelun osalta sosiaaliohjaaja ja laitoshoidon osalta johtava hoitaja. Päätös kirjataan Pro Consona - asiakastietojärjestelmään ja päätös lähetetään tiedoksi hakijalle / omaiselle. Päätös voi olla myönteinen tai kielteinen. Myönteinen päätös pitkäaikaisesta hoidosta tehdään silloin, kun asiakas täyttää pitkäaikaisen hoidon kriteerit ja asiakkaalle on osoittaa pysyvä hoitopaikka. Kielteinen päätös pitkäaikaisesta hoidosta tehdään silloin, kun asiakas ei täytä pitkäaikaisen hoidon kriteerejä. Kielteinen päätös tehdään myös silloin, kun asiakas täyttää pitkäaikaisen hoidon kriteerit, mutta hänelle ei ole sillä hetkellä tarjota vapaata paikkaa. Tällöin asiakas otetaan jonoon ja hän odottaa paikkaa toistaiseksi tapauskohtaisesti erikseen määritellyssä paikassa. Tuusulan kunnan SAS-työryhmä sitoutuu seuraamaan asiakkaan tilannetta ja järjestämään paikan heti kun se on mahdollista. Vanhuspalvelujen sosiaaliohjaaja ottaa hakijaan yhteyttä, kun asiakkaalle pystytään tarjoamaan paikka ja samalla hakemus saatetaan uudelleen vireille.

14 14 Viranhaltijan päätökseen tyytymättömällä on oikeus saattaa päätös sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaoksen käsittelyyn neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Vaatimus päätöksen siirtämisestä sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaoksen käsittelyyn tapahtuu jättämällä asiasta oikaisuvaatimuskirjelmä ja päätös henkilökohtaisesti tai postinvälityksellä Lyhytaikaishoidon hakeminen ja päätöksenteko/sopiminen Hakemusvaihe käynnistyy asiakkaan palveluntarpeesta, joka tulee esille verkostokokouksessa tai palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä kotikäynnillä. Kiireellisissä tapauksissa hakemusprosessi voi käynnistyä yhteydenotolla vanhuspalveluihin. Omaishoidon lakisääteisten vapaiden osalta (36 vrk / kalenterivuosi) järjestämisestä sovitaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Säännölliset (1 vko/kk tai enemmän) intervallijaksojen myöntäminen käsitellään SAP työryhmässä. Päätöksen lyhytaikaishoidon myöntämisestä tekee vastaava hoitaja. Kiireellisissä tapauksissa ja päätöksen jälkeen sovittavat hoitojaksot sopii vastaava hoitaja Sijoittaminen Pitkäaikaista hoitopaikkaa valittaessa tavoitteena on löytää asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava hoitopaikka ja välttää tarpeettomia siirtoja. Asumispaikkaa valittaessa otetaan huomioon asukkaan kokonaistilanne ja pyritään turvaamaan asiakkaan sosiaalisten suhteiden ja elinympäristön säilyminen. Puolisoiden sijoittamisessa samaan hoitopaikkaan arvioinnin lähtökohtana on heidän oman mielipiteensä ja toivomustensa selvittäminen. Selvityksessä varmistetaan, että yhdessä asuminen on molempien puolisoiden toiveen ja edun mukainen. Tämä on tärkeää tilanteissa, joissa puolisoiden omat mielipiteet eroavat toisistaan tai omaisten mielipiteistä. Mikäli molemmat puolisot tarvitsevat pitkäaikaista hoitopaikkaa, arvioidaan tapauskohtaisesti missä hoitoyksikössä he saavat tarvitsemansa tuen. Hoitoyksikkö voi olla joko palveluasuminen tai laitoshoito. Tilanteessa, jossa pitkäaikaista hoitopaikkaa ei voida tarjota asiakkaalle välittömästi määrärahasyistä tai paikkatilanteen vuoksi, sovitaan asiakkaan hoidon järjestämisestä jonotusajalle. Ensisijaisesti kartoitetaan, voiko asiakas odottaa pitkäaikaista hoitopaikkaa kotona tehostettujen avohuollon palvelujen ja säännöllisten intervallijaksojen turvin. Mikäli asiakas ei pysty jonottamaan hoitopaikkaa kotonaan maksimaalistenkaan avohuollon palvelujen turvin, järjestetään hänelle odotuspaikka. Mikäli asiakkaan toimintakyvyssä tai voinnissa tapahtuu odotusaikana oleellisia muutoksia, hoitava taho informoi asiasta SAP-

15 15 ja SAS-työryhmiä. Pitkäaikainen hoitopaikka osoitetaan jonossa olevalle tarpeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon asiakkaan toiveet. Kunnalla on kuitenkin viime kädessä oikeus päättää tarkoituksenmukaisesta hoitopaikasta. Ennen hoitopaikan vastaanottamisen vahvistamista asiakkaalle ja/tai hänen asioidensa hoitajalle tarjotaan mahdollisuus käydä tutustumassa vapautuneeseen hoitopaikkaan. Hoitopaikan vastaanottaminen tulee vahvistaa mahdollisimman pian, pääsääntöisesti viimeistään viikon kuluessa tiedoksisaannista. (Kotikunnan muuttajien osalta määräajat on säädetty erikseen kotikuntalaissa). Mikäli asiakas tai hänen asioidensa hoitaja ei ota tarjottua paikkaa vastaan, kieltäytyminen tarjotusta paikasta tulee tehdä kirjallisesti ja tällöin kyseinen paikka tarjotaan toiselle asiakkaalle. Hoitopaikasta kieltäytymisen johdosta mieluisamman hoitopaikan jonottamista voi jatkaa ilman uutta SAP- ja SASkäsittelyä, mutta odotusaika alkaa kuitenkin uudelleen. Asiakkaan siirryttyä hänelle osoitettuun hoitopaikkaan, pyritään järjestämään mahdollisimman pian hoitoneuvottelu hoitoyksikössä yhdessä asiakkaan ja/tai hänen asioidensa hoitajan kanssa. Hoitoneuvottelussa käydään läpi mm. käytännön maksuasiat ja varmistetaan, että asiakas saa Kelasta ne etuudet, joihin hän on oikeutettu (asumispalveluissa eläkettä saavan asumistuki ja hoitotuki, laitoshoidossa eläkettä saavan hoitotuki). Asiakkaalle laaditaan yhdessä asiakkaan ja/tai hänen asioidensa hoitajan kanssa yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma kuukauden kuluessa siirtymisestä hoitopaikkaan. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään puolivuosittain, tarvittaessa tiheämmin Jonottavien sijoitusjärjestys Pitkäaikainen hoitopaikkaa jonottavien osalta pidetään tarvittaessa asumispalvelujonoa ja laitoshoitojonoa. Pitkäaikaista hoitopaikkaa jonottavien sijoitusjärjestys jonossa riippuu kiireellisyysjärjestyksestä. Siinä huomioidaan myös asiakkaan asumiseen ja hoitoon liittyvät eritystarpeet sekä asiakkaan omat toiveet. Palveluasumisen tai laitoshoidon paikkaa odottavien sijoittamisjärjestystä arvioitaessa huomioidaan seuraavia tekijöitä: Kotona odottavien kohdalla huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin: kodin ulkopuolelle eksyminen selkeät vaaratilanteet, kuten tulipaloriski nesteen - ja ravinnonsaantia ei pystytä turvaamaan omaishoitajan jaksaminen / uupuminen

16 16 aggressiivisuus kotihoidon työntekijän pääsyn estäminen kotiin yöllinen valvominen / sekavuus epätarkoituksenmukaiset asumisolosuhteet Ympärivuorokautisessa hoidossa paikkaa odottavien kohdalla huomiota kiinnitetään seuraaviin asioihin: tarkoituksenmukainen sijoituspaikka toimintakyky ja avun tarve terveydellinen tilanne jonoon asettamispäivämää 5.7. Hoitopaikan vaihtaminen Asiakkaan siirto toiseen hoito- tai palveluyksikköön tapahtuu pääsääntöisesti vain toimintakyvyn oleellisesti muuttuessa tai jos nykyisen toimintayksikön fyysiset tilat estävät asiakkaan kannalta tarvittavan hoidon toteutumisen. Hoitopaikan vaihtaminen voi olla perusteltua myös, kun puolisolla on toive sijoittua samaan hoitopaikkaan tai kun halutaan helpottaa kotona asuvan iäkkään puolison vierailuja asiakkaan luona. Hoitopaikan vaihdon tulee kuitenkin olla ensisijaisesti asiakkaan toiveiden ja hänen kokonaisetunsa mukainen. Hoitopaikan vaihtamisesta voidaan sopia myös sijoitusvaiheessa, jos asiakkaalle joudutaan tarjoamaan ns. tilapäinen hoitopaikka. Mikäli tilapäinen sijoitus jatkuu pitkään ja asiakas ehtii kotiutua, tulee ennen siirtoa varmistua siitä, että hoitopaikan vaihto on edelleen asiakkaan kokonaisedun mukainen Valvonta Ympärivuorokautisen hoidon palvelujen laadunvalvonta perustuu: Sosiaalihuoltolain 3 ja :ään Lakiin yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) Kansanterveyslain (66/1972) 2 ja :ään Lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Vanhusten ja pitkäaikaissairaiden asumispalvelujen kilpailutuksen ( ) ehdottomiin vähimmäisvaatimuksiin Toimintayksikön johtaja huolehtii, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten laaditaan omavalvontasuunnitelma, joka pidetään julkisesti nähtävänä. Omavalvontasuunnitelma on vanhuspalvelulain mukaan laadittava myös kunnan omissa toimintayksiköissä alkaen. Suunnitel-

17 17 man toteutumista seurataan ja palveluja kehitetään toimintayksikön palveluja saavilta iäkkäiltä henkilöiltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on antanut tarkemman määräyksen omavalvontasuunnitelman laatimisesta, sisällöstä ja seurannasta (Dnro 7754/03.03/2011). 6. Asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaki (734/1992) ja -asetus (912/1992) määrittelevät pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksut. Kyseinen laki- ja asetus eivät määrittele erikseen asumispalveluista perittäviä maksuja. Kunta voi siten itse määritellä asumispalvelun asiakasmaksun määräytymisperusteet. Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa vuosittain asiakkaalta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja omien asumispalveluyksikköjen vuokrien suuruuden. Asiakasmaksulaki (734/1992) määrittää, että maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia (2 ) Pitkäaikaisen asumispalvelun asiakasmaksu Asumispalveluissa asukas maksaa hoivapalveluista asiakasmaksun, asumispalvelun tukimaksun, ateriamaksun ja vuokran. Lisäksi asukas maksaa käytön mukaan saatto- ja asiointipalvelusta käytön mukaan. Asiakasmaksun kunta perii hoivasta ja huolenpidosta kunnallisen jatkuvan ja säännöllisen kotihoidonpalvelumaksuperusteen mukaisesti. Asumispalvelun tukipalvelumaksuun sisältyy turvapalvelu (24 h/vrk), siivous, vaate- ja liinavaatehuolto sekä muut em. palveluihin sekä asumiseen liittyvät aineet/tarvikkeet/tuotteet (esim. wcpaperi, siivousaineet). Asumispalvelun maksua määriteltäessä on asiakkaalle jätettävä kohtuullinen käyttövaraosuus, jonka suuruutta määriteltäessä otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset olosuhteet. Käyttövaraksi jätetään kuukausittain vähintään valtioneuvoston vuosittain vahvistama toimeentulotuen perusosa vähennettynä ruokarahaosuudella. Palvelun tuottaja tekee asiakkaan kanssa vuokrasopimuksen. Tuusulassa sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun asiakasmaksuista määritellään erillisellä, sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymällä ohjeella (Sosiaalihuoltolain mukaisen pitkäaikaisen ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakasmaksun määräytyminen alkaen, Soteltk ). Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa lisäksi vuosittain asiakkaalta perittävät sosiaali- ja terveydenhuollon maksut ja omien asumispalveluyksikköjen vuokrien suuruuden. Kunnan ostamien yksityisten asumis-

18 18 palvelujen maksut määrittyvät yksityisten asumispalvelujen tuottajien hinnaston mukaisesti lukuun ottamatta asumispalvelun tukimaksua ja hoivapalveluista perittävää asiakasmaksua, jotka peritään kunnan maksujen mukaisesti. Yksityisten asumispalvelujen ateriamaksut ja vuokrat peritään palveluntuottajan toimintayksikön vahvistamien hintojen mukaisesti. Yksityiset asumispalvelujen puitesopimustuottajien ateriamaksut ja vuokrat määrittyvät kuitenkin kilpailutusasiakirjojen mukaisesti Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksu Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä asiakasmaksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia hoidossa olevan laissa tarkoitetusta nettokuukausitulosta, jollei laissa toisin säädetä. Asiakkaalle jätettävien käyttövarojen vähimmäismäärä tulee olla 15 % henkilön nettotuloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään Jos pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleva on välittömästi ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin puolison kuukausitulot, maksu määräytyy puolisojen yhteenlaskettujen kuukausitulojen perusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta perittävä maksu voi olla enintään 42,5 prosenttia edellä mainituin perustein yhteenlasketuista kuukausituloista. Laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee kuitenkin jäädä määrätty käyttövara kuukaudessa Lyhytaikaishoidon maksu Tuusulan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa vuosittain asiakkaalta perittävät lyhytaikaisen laitoshoidosta ja asumispalvelujen maksut.