hyvinvointipalveluiden tuotanto
|
|
- Timo-Jaakko Heikkilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 032 DEBATTI Peruste # tuotanto hyvinvointipalveluiden tuotanto Hyvinvointipalveluiden (sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut) järjestäminen on Suomessa kuntien vastuulla. Hyvinvointipalveluiden tuotanto on kuitenkin erotettu järjestämisvastuusta, eli kunnat voivat hankkia palveluita ei-julkisilta toimijoilta, kuten yrityksiltä ja järjestöiltä. Mutta pitäisikö hyvinvointipalveluiden tuotantoa hajauttaa ei-julkisille toimijoille? Tai miten ja kenelle niitä pitäisi hajauttaa? Peruste kutsui Hyvinvoinnin uusi järjestys -kirjan kirjoittaja Elina Aaltion sekä Suomen Toivo -ajatuspajan toiminnanjohtaja Markku Pyykkölän debatoimaan aiheesta.
2 Debatti 033 elina aaltio tuotannon hajauttamista ilman kilpailuttamista Kunnat voisivat hankkia ei-julkisesti tuotettuja hyvinvointipalveluita neuvotteluun perustuvilla sopimuksilla paikallisten tuottajien kanssa. Hyvinvointipalveluiden kilpailutuksessa on riski päätyä halvalla tuotettuun toimintaan, jossa kuntalaisten tarpeisiin vastataan pintapuolisesti tai puutteellisesti. ulkisesti järjestettyjen hyvinvointipalveluiden tehtävä on viime kädessä varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmiset voivat hyvin, kun he voivat osallistua sen yhteisön toimintaan, jossa he elävät ja halutessaan muokata tuon yhteisön toimintaehtoja. Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä osallistumiselle muun muassa kasvatuksen ja terveydenhuollon avulla. Toisaalta hyvinvointipalvelut tarjoavat tarvittaessa tukea elämäntilanteissa, joissa kuormitus ylittää yksilön omat voimavarat. Pelkkä tieto tällaisten palveluiden saatavuudesta vahvistaa ihmisten luottamusta omaan pärjäämiseen, vaikkei palvelua lopulta edes käytettäisi. Lisäksi palveluilla voidaan tukea yksilöiden ja koko yhteisön vapautumista: ihmisiä voidaan havahduttaa ajattelemaan ja toimimaan omaehtoisesti sen sijaan, että heidät opetettaisiin noudattamaan ulkopuolelta saneltuja sääntöjä. Näitä tehtäviä tulisi edistää systemaattisesti, jotta jokainen yhteisön jäsen voisi mahdollisimman hyvin. Siksi tarvitsemme julkista palvelujärjestelmää. Julkinen järjestämisvelvollisuus tarkoittaa, että julkinen sektori rahoittaa palvelut ja hallinnoi niitä. Lainsäädäntö ja osa rahoituksesta tulee valtiolta, kun taas käytännön toimeenpanosta vastaavat perustasolla kunnat. Palveluiden tuotantoon voivat osallistua myös ei-julkiset toimijat, kuten yritykset, järjestöt tai osuuskunnat. Tällainen järjestely on hyvä, koska hyvin toteutettuna se mahdollistaa paikalliset ja yksilölliset ratkaisut. En näe periaatteellista ongelmaa palvelutuotannon hajauttamiselle. Sen sijaan näen ongelmia siinä, millä säännöillä julkisen järjestäjän ja ei-julkisten palveluntuottajien yhteistyötä ohjataan. Markkinamekanismit eivät tuota hyvinvointia tehokkaimmalla tavalla, vaan pikemminkin johtavat usein perversseihin lopputuloksiin. Elina Aaltio tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistolla hyvinvointipalveluiden tuottavuuden tavoittelun syistä ja seurauksista. Lisäksi hän rakentaa Kuntaliiton tutkimusprojektissa kahta palveluiden vaikuttavuutta kuvaavaa mittaria. Aiemmissa tutkimusprojekteissaan Aaltio on muun muassa tutkinut hyvinvoinnin rakentumisen mekanismeja ja palvelujärjestelmän osuutta tuossa prosessissa.
3 034 Peruste # Tiitus Petäjäniemi Kahvilla
4 Debatti 035 Palvelutuotannon hajauttaminen ei ole uusi keksintö: kirkko ja hyväntekeväisyysjärjestöt ovat kantaneet hyvinvointivastuuta jo paljon ennen julkisen palvelujärjestelmän rakentamista. Aiemmin julkiset palvelut ja paikalliset toimijat solmivat ostopalvelusopimuksia, joiden perusteella toimijoista tuli osa kunnan palveluverkkoa. Markkinamekanismit ujutettiin julkispalveluiden hankintaan 1990-luvulla. Uuden julkisjohtamisopin mukaisesti uskottiin, että palvelujärjestelmä saadaan toimimaan tehokkaammin ja halvemmalla, kun palveluita ryhdytään ostamaan markkinaehtoisesti kilpailuttamalla. Myös kuntien omaan tuotantoon haluttiin markkinalogiikkaa: tuotteistusta, tulosyksiköitä, sisäistä hinnoittelua ja kilpailua. Sujuvoitumisen sijaan kilpailuttaminen on lisännyt byrokratiaa ja hankaloittanut joustavien ja tarkoituksenmukaisten sopimusten solmimista. Kunta on voinut päätyä ostamaan huonolaatuista palvelua, kun sisällön sijaan on arvioitu hintaa. Suuret yritykset hyötyvät skaalaeduista ja hyvästä juridisesta osaamisesta, kun taas pienet palveluntuottajat häviävät lopulta markkinoilta. Sopimuskauden päätyttyä sekä asiakassuhteet että työsuhteet ovat katkolla. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kannalta kilpailu ei ole perusteltu menettely. Se aiheuttaa katkoksia ja liikesalaisuuksia, kun taas hyvinvoinnin edistäminen edellyttäisi jatkuvuutta ja avoimuutta. Palveluissa on kyse onnistuneesta vuorovaikutuksesta ihmisten välillä. Siinä on otettava huomioon niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin tunteet PALVELUIDEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN KANNALTA KILPAILU EI OLE PERUSTELTU MENETTELY. SE AIHEUTTAA KATKOKSIA JA LIIKESALAISUUKSIA, KUN TAAS HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN EDELLYTTÄISI JATKUVUUTTA JA AVOIMUUTTA. ja persoona. Palvelun tuottaminen sisällöllisesti mielekkäällä tavalla vie aikaa, mikä taas markkinaehtoisessa toiminnassa nähdään pelkkänä tehottomuutena. Uuden julkisjohtamisen käytäntöjä on perusteltu rahojen säästämisellä, mutta oikeastaan niissä on suuri riski tuhlata rahat hyvinvointitavoitteen kannalta täysin hyödyttömiin ostoksiin: halvalla tuotettuun toimintaan, jossa kuntalaisten tarpeisiin vastataan pintapuolisesti tai puutteellisesti. Lisäksi kilpailutusmenettely on itsessään jäykkä ja tuottaa hallinnollisia ja juridisia kustannuksia palveluhankintoja ennen ja niiden jälkeen. Markkinalogiikan sijaan kunnat voisivat hankkia ei-julkisesti tuotettuja palveluita solmimalla neuvotteluun perustuvia sopimuksia paikallisten tuottajien kanssa. Ostopäätös tehtäisiin pisteytysten sijaan sillä perusteella, ovatko palvelukäytännöt vaikuttavia, jakaako palveluntuottaja kunnan hyvinvointitavoitteen ja tuotetaanko palvelu työntekijöiden hyvinvointi huomioiden. Säästöjä ei pyrittäisi tekemään asiakkaiden tai työntekijöiden kustannuksella. Tämä mahdollistaisi myös pienten palveluntuottajien osallistumisen hyvinvointipalveluiden tuotantoon.
5 036 Peruste # markku pyykkölä tulevaisuuden hyvinvointipalvelut kilpailua ja valinnanvapautta Kuntatason tuotantoprosesseille on pakko tehdä jotain. Toisin kuin Elina Aaltio, en näe, että palveluntuotannon hajauttaminen kilpailuttamalla olisi itsessään ongelmallista. Suomi tarvitsee enemmän tuottajien välistä kilpailua julkisen sektorin tehtävistä. Markku Pyykkölä on Suomen Toivo -ajatuspajan toiminnanjohtaja sekä Keravan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen (kok.). ykyisen kaltainen hyvinvointivaltio nitisee liitoksistaan, kun Baumolin tauti 1, Roemerin ilmiö 2 ja Wagnerin laki 3 jylläävät. Siksi maan hallitus joutuu parhaillaan miettimään, mistä palveluista julkinen sektori, erityisesti kunnat, voi vastata ja tarvitaanko kaikkea tuotantoa säätelevää normistoa esimerkiksi henkilöstön kelpoisuuksiin tai mitoituksiin liittyen. Jotain on pakko tehdä, paitsi lainsäädäntötasolla tehtävien ja velvoitteiden osalta, myös itse tuotantoprosesseissa, erityisesti kuntatasolla. Suomi tarvitsee enemmän tuottajien välistä kilpailua julkisen sektorin tehtävistä. Lisäksi se tarvitsee valinnanvapautta asiakkaille ja hajautetun järjestämisvastuun, jossa kuntien omavastuu turvaa paikallisten olosuhteiden huomioimisen sekä motivaation uusien innovaatioiden kehittämiseen. Kansalaisten yhdenvertaisuus taataan väljällä säännöstöllä, jonka puitteissa erilaisuus ei välttämättä tarkoita eriarvoisuutta. Myös Elina Aaltio tunnustaa hajautetun mallin arvon kirjoittaessaan, että Palveluiden tuotantoon voivat osallistua myös ei-julkiset toimijat, kuten yritykset, järjestöt tai osuuskunnat. Tällainen järjestely on hyvä, koska hyvin toteutettuna se mahdollistaa paikalliset ja yksilölliset ratkaisut. Jostain syystä Elina jatkossa kuitenkin kieltää sanomansa väittämällä, että kilpailu korostaa tehokkuutta laadun ja vaikuttavuuden kustannuksella ja että kilpailu johtaa pienten tuottajien, ja sitä kautta kilpailun, vähenemiseen ja riippuvuuteen suurista toimijoista. Myös hallintobyrokratia ja turhan ostaminen lisääntyy Elinan mukaan kilpailumallissa. Jäin miettimään, miten hän on voinut päätyä tällaiseen kategoriseen väittämään? Yksittäisiä tapauksia huonosta ulkoistamisesta luonnollisesti maastamme löytyy, mutta myös loistavia parannuksia kuntien vastuulla olevien palvelujen hinta-laatu-suhteessa. Esimerkiksi 1 Annettu määrä palveluja tuotetaan koko ajan kalliimmalla, eli tuottavuus heikkenee. 2 Tarjonta luo kysyntää. 3 Julkiset palvelut synnyttävät koko ajan vaatimuksia uusista yhteisesti kustannetuista palveluista, eivätkä päinvastoin voimaannuta ihmisiä huolehtimaan itsestään.
6 Debatti 037 ON TOTTA, ETTÄ MONESTI HINTA ON OLLUT LIIAN RATKAISEVA KRITEERI PALVELUN TUOTTAJAA VALITTAESSA JA ETTÄ VAIKUTTAVUUS SEKÄ HENKILÖSTÖN ASEMA UNOHTUVAT HELPOSTI. KILPAILUTTAMISTA EI KUITENKAAN TARVITSE TOTEUTTAA NÄIN. Valviran julkaisemassa tutkimuksessa 4 yksityiset vanhustenhuoltolaitokset todettiin julkisia paremmiksi. En silti väittäisi, että luonnonlain omaisesti näin olisi joka kerta ja kaikkialla. Siksi tarvitsemme hajautetun hallinnon, eli kunnat, jotka tarkoituksenmukaisuusharkintaa käyttäen tarkastelevat jokaisen palveluntuotantoprosessin vaihtoehtoineen paikallisesta tilanteesta käsin. On totta, että monesti hinta on ollut liian ratkaiseva kriteeri palvelun tuottajaa valittaessa ja että vaikuttavuus sekä henkilöstön asema unohtuvat helposti. Kilpailuttamista ei kuitenkaan tarvitse toteuttaa näin. Tuottajan valintakriteerit määrittelee aina kilpailuttaja. Näiden kriteerien määrittäminen on siis tilaajan käsissä, oli sitten kyseessä avoin kilpailutus tai neuvottelumenettely. Ajattelemisen ja johtamisen vaivaa ei voi pyyhkiä pois hankintamenettelyä vaihtamalla. Myös pienten, mahdollisesti paikallisten, tuottajien markkinoilla säilyminen voidaan halutessa sisällyttää hankintamenettelyyn pilkkomalla hankinta pienemmiksi osiksi. Yksi liian vähän käytetty mahdollisuus on käänteinen kilpailutus. Siinä tilaaja ilmoittaa summan, jonka haluaa palveluun käyttää, ja jonka käyttämisestä pyydetään ideoita vaihtoehtoisilta tuottajilta. Palveluhaastemalli (utmaningsrätt) 5 jouduttaisi tämän tyyppistä uusien innovaatioiden syntymistä, mutta poliittinen vastustus on torpannut menettelyn tähän mennessä kuntasektorilla (esimerkiksi Helsingin kaupunginhallituksessa äänestyspäätöksin). Sääli. Olemassa olevien tuottajien etujen ajaminen asiakkaiden nimissä on nykyisellään kuntapäättäjille liian helppo ja turvallinen vaihtoehto. 4 Valvira (2010) Vanhusten ympärivuorokautisen sosiaalihuollon palvelut. Toimintayksiköihin tehdyn kyselyn tulokset ja valvonnan jatkotoimenpiteet. Selvityksiä 3: palvelut.pdf 5 Palveluhaasteen idea on se, että kunnalle voidaan esittää vaihtoehtoinen laadultaan parempi tai kustannuksiltaan edullisempi tapa tuottaa jokin palvelu toisen tahon toimesta niiden palvelujen osalta, joihin kunta haluaa saada vaihtoehtoja. Haasteen jättäjä esittää haasteessaan tarkoin yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai osa siitä voidaan tuottaa nykymallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin. Kunnan tulee 1) ottaa haaste vastaan, 2) arvioida oman palvelun laatu ja kustannukset, 3) vertailla omaa ja ehdotettua tuotantotapaa ja 4) päättää niistä toimenpiteistä, joihin palvelualoite ja tehty vertailu antavat aihetta. Tuloksena voi olla esimerkiksi tarjouskilpailun järjestäminen.
7 038 Peruste # elina aaltio hajautettu palvelutuotanto ja kilpailu ovat kaksi eri asiaa arkku Pyykkölän lähtökohtana on, ettei hyvinvointivaltio voi nykyisellään säilyä, koska julkisen sektorin tuottavuuskehitys on heikkoa, tarjonta luo kysyntää ja ihmiset vaativat koko ajan lisää palveluita voimaantumatta entisistä. Nämä kaikki ovat kovia väitteitä, joissa on loogisia heikkouksia. Baumolin tautia ei ole ensinnäkään mielekästä diagnosoida, jos yksityisen ja julkisen sektorin tuottavuuskehitystä ei lasketa vertailukelpoisin menetelmin. 1 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 2 vertaili yksityisen ja julkisen tuottamien vanhustenpalveluiden yksikkökustannuksia. Yksityisissä palveluissa hoidettiin parempikuntoisia ja siten myös halvempia asiakkaita. Kun vaikuttavuus huomioitiin, tuottavuuskehitys oli ollut parempaa kuntien palvelutuotannossa. YKSITYISISSÄ PALVELUISSA HOIDETTIIN PAREMPIKUNTOISIA JA SITEN MYÖS HALVEMPIA ASIAKKAITA. KUN VAIKUT- TAVUUS HUOMIOITIIN, TUOTTAVUUSKEHITYS OLI OLLUT PAREMPAA KUNTIEN PALVELUTUOTANNOSSA. On myös vaikea nähdä, että pelkkä tarjonta loisi palveluille kysyntää. Eivät ihmiset halua viettää vapaa-aikaansa terveyskeskuksissa käyttämisen riemusta. Niin kutsuttujen turhien käyntienkin takana on jokin tarve. Joskus apua haetaan vääristä paikoista, mutta silloin tärkeää on selvittää todellinen ongelma (kuten yksinäisyys), eikä käännyttää pois. Siitä olen Markun kanssa samaa mieltä, että on ongelmallista, jos ihmiset eivät voimaannu palveluista, vaan odottavat avuttomina lisää. Juuri passiivisesta elämänasenteesta eroon pääseminen oli se syy, miksi suomalaisen hyvinvointivaltion isänä pidetty Pekka Kuusi aikanaan ehdotti merkittäviä parannuksia sosiaaliturvaan. Hän uskoi, että ihmiset jaksavat yrittää enemmän, kun heidän elintasonsa paranee ja he näkevät mahdollisuuksia pelkkien esteiden sijaan. Nykyinen vyönkiristyspolitiikka ei suinkaan aktivoi ihmisiä, vaan palauttaa heidät näköalattomuuteen. Pyykkölä ei ilmeisesti ole tullut ajatelleeksi, että hajautettu palvelutuotanto ja kilpailu ovat kaksi eri asiaa. Hajautettu palvelutuotanto ei edellytä kilpailuttamista. Markkinamekanismien sijaan palveluita voidaan tuottaa neuvotellen. 1 Tämä on tilanne vaikkapa Kansantalouden tilinpidossa. Sen datasta kuitenkin laaditaan niitä kuvaajia, joilla Baumolin tautia todistellaan. 2 Aki Kangasharju, Teija Mikkola, Tuomas Mänttäri, Tero Tyni & Maija Valta (2010) Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa. VATT Tutkimukset 160. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki.
8 Debatti 039 Tiitus Petäjäniemi Iloinen maalaus kolmioista
9 040 Peruste # JATKUVA KILPAILU YHTEISKUNNAN JÄSENTEN KESKEN SEN SIJAAN EI LUO KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA. JUURI SE PERÄÄNKUULUTETTU VASTUU KANSSAIHMISISTÄ VÄHENEE, JOS TOISEN HYÖTY ON AINA ITSELTÄ POIS. Käänteinen kilpailutus on esimerkki ehdotuksesta, jossa ei tunnuta ymmärtävän, mitä julkisen hyvinvointivastuun kantaminen tarkoittaa. Suomessa hyvinvointipalveluita eivät tuota maallikot, vaan koulutetut ammattilaiset, jotka toimivat tutkimukseen perustuvien suositusten pohjalta. Tutkimus- ja kehittämiskeskukset etsivät uusia ratkaisuja yhdessä kuntien ja asiakkaiden kanssa. Kivojen idisten ja aidosti vaikuttavien toimintakäytäntöjen välillä on ero. Kehitystyön on tapahduttava huolellisesti ja aiemman tutkimustiedon päälle rakentuen. Jälleen kerran: kilpailu ei ole tässäkään ratkaisu. Voidaan ylipäänsä kysyä, pääsevätkö ihmiset parhaaseen lopputulokseen keskenään kilpailemalla, vai tekemällä yhteistyötä? Kilpailu voi johtaa hyviin tuloksiin urheilukentällä, jos osallistujilla on riittävä itsetunto ja tilannetaju. Jatkuva kilpailu yhteiskunnan jäsenten kesken sen sijaan ei luo kestävää hyvinvointia. Juuri se peräänkuulutettu vastuu kanssaihmisistä vähenee, jos toisen hyöty on aina itseltä pois. markku pyykkölä kilpailun poistamista on yritetty lina Aaltio kirjoittaa, että klassiset väittämät Baumolin, Roemerin ja Wagnerin laeista ovat "kovia väittämiä, joissa on loogisia heikkouksia." Missä sitten ovat Elinan logiikkaan perustuvat vasta-argumentit? Baumolin tautia ei ole, kun yksi VATTn tutkimus ei sen olemassaoloa todista. Roemerin ilmiötä ei ole, kun Elinan on "vaikea nähdä", miksi tarjonta loisi kysyntää. Wagnerin lakikin poistuu olemasta, kunhan hyvinvointivaltioon satsataan entistä enemmän kierre, josta Wagnerin laissa on juuri kysymys. Tästä on vaikea jatkaa keskustelua. Baumolin taudissa ei ole keskeistä vertailla yksityistä ja julkista toimintaa (enkä sitä kirjoituksessani tehnyt), vaan
10 Debatti 041 tavara- ja palvelutuotantoa. Tuottavuuden parantaminen on vaikeampaa palvelutuotannossa, jossa teknologian hyödyntäminen, ihmistyön korvaaminen ja/tai nopeuttaminen, ei ole niin helppoa kuin tavaratuotannossa. Julkinen sektori toimii palvelutuotannossa, jolloin koko sektorin tuottavuuskehitys ei ole yhtä hyvä kuin yksityisellä puolella, jossa on paljon tavaratuotantoa. Tämä ei ole julkisen sektorin vika, asia nyt vaan näyttää olevan niin. Palvelutuotannossa saman tuotoksen tekemiseen tarvitaan koko ajan enemmän panoksia, kun tuotannontekijöiden hinta nousee eikä tuottamisen tapaan, vaikkapa opetukseen luokkahuoneessa, ole halua tai mahdollisuuksia puuttua. Hajauttamisen ja kilpailumekanismin ero on kyllä allekirjoittaneelle ihan selvä. Molempia tarvitaan, jotta kuluttajilla olisi valinnanvapaus ja tuottajat panisivat parastaan niin hinnan kuin laadunkin osalta jos kilpailutus osataan oikein tehdä. Kunnallinen itsehallinto yhdistettynä hajautettuun palvelutuotantoon mahdollistaa erilaiset ratkaisut ja sitä kautta edellytykset uusille innovaatioille ja kehittämiselle. Kansalaisilla on tietysti mahdollisuus äänestää jaloillaan eli muuttaa kunnasta toiseen. Monituottajamalli mahdollistaa jaloilla äänestämisen myös hallintayksikön sisällä. Käänteinen kilpailutus tuo Elinan mukaan "maallikot" tuottamaan hyvinvointipalveluja ja "kivoja idiksiä", ei "aidosti vaikuttavia toimintakäytäntöjä". Käänteisessäkin kilpailutuksessa tilaaja voi luonnollisesti määritellä, millaisella JULKINEN SEKTORI TOIMII PALVELUTUOTANNOSSA, JOLLOIN KOKO SEKTORIN TUOTTAVUUSKEHITYS EI OLE YHTÄ HYVÄ KUIN YKSITYISELLÄ PUOLELLA, JOSSA ON PALJON TAVARATUOTANTOA. henkilökunnalla palveluja edellytetään tuotettavan, ellei laki tai asetus sitä jo määrittele. Julkisen sektorin kehittämistyöstä taas kehotan lukemaan tuoreen tutkimuksen 1, jonka mukaan kunnissa on erittäin hatara ja sisäänpäin kääntynyt innovaatiojärjestelmä. Omakohtaisesti voin todistaa samaa Suomen suurimman kuntayhtymän osalta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan puheenjohtajana olen voinut seurata kuntaorganisaation omaehtoista kehittämistyötä, pyrkimystä luoda "aidosti vaikuttavia toimintakäytäntöjä". Selvityksemme mukaan sisäisistä kehittämishankkeista vain 50 prosentissa tehtiin loppuraportti ja noin kolmanneksessa hankkeista asetetut tavoitteet toteutuivat edes jotenkin. Kilpailu asiakkaista ja rahoituksesta saa eri tavalla vauhtia myös toiminnan kehittämiseen. Elina kysyy lopuksi, tarvitseeko ihmisten kilpailla, eikö yhteistoiminta tuottaisi paremman lopputuloksen. Söpö ajatus, jota on käytännössä jopa yritetty. Niitä maita ei taida tosin enää olla olemassa. 1 Markku Sotarauta, Toni Saarivirta & Jari Kolehmainen (2011) Mikä estää kuntien uudistumista?. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu numero 66.
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotToimintakyky vaikuttavuuden mittarina
Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina Vaikuttavuuden arviointi ja toimintakyvyn mittaaminen sosiaalipalveluissa 12.12.2014 Kuntatalo, Helsinki Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi
LisätiedotVALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS
VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
LisätiedotKuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin
Kuntaliiton toimintakykymittarit lastensuojelun ja työllisyyspalvelujen vaikuttavuuden arviointiin Projektitutkija Elina Aaltio Kuntaliitto elina.aaltio@kuntaliitto.fi 050 562 9852 Vaikuttavuus osana mielekkäämpää
LisätiedotHankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala
Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA
VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotKilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö
Kilpailuttaminen: retoriikkaa vai realiteetti? Markku Salo, YTT Toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Kuinka nähdä metsä puilta? Jos hankinnat ovat puita, missä on kilpailuttamisen
LisätiedotMiten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari Anne-Marie Välikangas
Miten tuottavuutta ja tuloksellisuutta on kehitetty tällä hallituskaudella? Tuottavuus- ja tuloksellisuusseminaari 2.12.2014 Anne-Marie Välikangas KUNTIEN TUOTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN VAIKUTTAVIA
LisätiedotTEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy
TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotHankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro
Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana
LisätiedotNäkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta
Näkemyksiä valinnanvapaudesta ja yksityisten palvelutuottajien asemasta Valinnanvapaus on hyvästä, mutta päävastuun palveluiden tuottamisesta tulee olla julkisella sektorilla Kysymystä yksityisen panoksen
LisätiedotKumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku
Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotMitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo Antti Parpo muutosjohtaja
Mitä uusi sote tarjoaa palvelutuottajille maakunnassa? Soteuttamo 28.1.2019 Antti Parpo muutosjohtaja Sote-uudistuksen lähtökohdat tuottajien näkökulmasta Mitä tavoittelemme? Asiakas ennen organisaatiota
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotHyvinvointialan muuttuvat markkinat
Hyvinvointialan muuttuvat markkinat Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 17.3.2011 Tampere 18.3.2011 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla erittäin vahva kysyntäasema, joissain
LisätiedotKoukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä
Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon
LisätiedotTasa-arvoa terveyteen
Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus. Tuloksellisuuskampanjan asiantuntijaseminaari Kuntatalo 17.8.
Kuntien kestävyysvaje, taloudellisuus ja tuottavuusmittaus Tuloksellisuuskampanjan Kuntatalo 17.8. Kestävyysvajeesta Kestävyysvaje vs. julkisen talouden alijäämä?» Alijäämä = euromäärä tai BKT osuus, jota
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotPalveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011
Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin
LisätiedotSote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä. Kirsi Varhila STM
Sote-ratkaisun huomioiminen rahoitusselvityksessä Kirsi Varhila STM Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Sote-alue Yhtymäkokous ja hallitus Toimintasuunnitelma, budjetti, järjestämispäätös Tukipalvelut
LisätiedotJärjestämislaki, Sillanaukee
Järjestämislaki, Sillanaukee 14.8.2014 Lähtökohtia Minkä muodon käytännössä saavat linjaukset: mahdollisimman laaja integraatio (erityisesti tuotannossa) tuottajalla riittävät henkilöstö ym. Infra resurssit
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Erityisasiantuntija Jarmo Räihä 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
LisätiedotHankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013
Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
LisätiedotTYÖTÄ VAILLA MAAKUNNASSA
TYÖTÄ VAILLA MAAKUNNASSA 21.2.2018, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Jukka Haapakoski, Toiminnanjohtaja, Työttömien Keskusjärjestö ry, jukka.haapakoski@tvy.fi MITKÄ OVAT TYÖTTÖMIEN KOKEMUKSET TYÖLLISTÄMISESTÄ?
LisätiedotARTTU2-kuntaseminaari Tiedon voimalla maaliin
ARTTU2-kuntaseminaari Tiedon voimalla maaliin 15.12.2017 Varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Lähde: Alueuudistus.fi 2 15.12.2017 KUNTAPULSSI Miten hyvin arviot seuraavien sote- ja maakuntauudistukselle asetettujen
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotOulun kaupungin Palvelualoitteen menettelyohjeet valtuustokaudelle
Oulun kaupungin Palvelualoitteen menettelyohjeet valtuustokaudelle 2017-2021 Mikä on palvelualoite? Palvelualoitekäytännöllä tarkoitetaan kunnan jäsenille annettua mahdollisuutta tehdä palvelualoite kunnan
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
Lisätiedot1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla
www.laurea.fi 1. Uudistuva SOTE -lainsäädäntö muuttaa palvelumarkkinoita missä nyt mennään? 2. SOTE boostaa yrittäjyyttä Uudellamaalla Petri Tani Johtaja SOTE- ja maakuntauudistus Laurea ammattikorkeakoulu
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotHankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely
Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotSuomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017
Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotMITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?
MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet
LisätiedotMaakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM
Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen
LisätiedotModulaarisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteena. Sh, TtM, FT, Mervi Vähätalo Turun kauppakorkeakoulu Turku School of Economics
Modulaarisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteena Sh, TtM, FT, Mervi Vähätalo 19.5 2016 MITÄ ON MODULAARISUUS Pilkottavuus Vaihdettavuus Yhteenliitettävyys Standardit rajapinnat MODULAARISUUDEN
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotKuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio
Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet Versio 6.7.2012 Johdantoa kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteisiin Käsitemäärittelyssä tavoitteena selkeys, johdonmukaisuus ja käytettävyys, ei
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
LisätiedotTerveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus
Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja
LisätiedotPalvelustrategia Helsingissä
Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin
LisätiedotVäestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet
Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun
LisätiedotNäkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen
Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Onko vastaaja*
2 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Onko vastaaja*
LisätiedotHyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä
Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPalvelutori Päijät-Hämeessä
Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä
LisätiedotSote-uudistus ja vammaispalvelut. Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT
Sote-uudistus ja vammaispalvelut Anu Muuri, sosiaalihuollon johtava asiantuntija, VTT 26.4.2016 Anu Muuri 1 26.4.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite
LisätiedotKUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA
KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotMiksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta
Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Ylijohtaja Aki Kangasharju GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) FORS-seminaari, Tieteiden talo,
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotTehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona
Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajien määrä: 1 Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Terveydenhuollon palveluntuottajat ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eveliina Leinonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Riitta-Maija Jouttimäki/STM 1 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2020-2022 alkaen sote -palvelujen tuottamisen
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP
17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö PPSHP Tekes Sitra 17.9.2012 Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP Vuonna 2020 Oulussa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä,
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti mahdollisuutena
Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotKuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille
Kuntaliiton kysely hallitusohjelmasta kuntajohtajille Tulokset 26.8.2015 Kyselyyn vastasi 131 kuntajohtajaa, vastausprosentti 43,5 %. Kysely toteutettiin elokuussa 2015 sähköisenä kyselynä. Hallitusohjelmakyselyyn
LisätiedotSosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja
Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta
LisätiedotTuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan?
Tuottavuus diskurssina miten tuottavuus rantautui sosiaalipolitiikkaan? Sosiaalityön kehittämisen foorumi 15.11.2012, Socca Elina Aaltio, VTM, jatko-opiskelija Helsingin yliopisto, politiikan ja talouden
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE
Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä
LisätiedotVastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.
FI lausuntopyyntö VV 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kouvolan kaupunki, Hyvinvointipalvelut 2. Vastauksen kirjanneen
LisätiedotKilpailuttaminen, kumppanuus vai oma tuotanto vanhuspalveluissa Taustaa
Tiedosta hyvinvointia 1 Kilpailuttaminen, kumppanuus vai oma tuotanto vanhuspalveluissa Taustaa Kilpailuttaminen lisääntyy, ongelmia (markk.oikeus) Ristiriitaisia tuloksia hyödyistä ja haitoista laatu
LisätiedotUudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää
Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään
LisätiedotKokonaisvaltainen hyvinvointi, neuvotteleva järjestelmä
Kokonaisvaltainen hyvinvointi, neuvotteleva järjestelmä Tiedonantajafestivaali, 22.9.2013 Turku Elina Aaltio, tutkija, jatko-opiskelija (HY) elina.aaltio@gmail.com Mitä on hyvinvointi? Kokonaisvaltainen
Lisätiedot