KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA"

Transkriptio

1 KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Tampereen kaupungin museopalvelut Historialliset museot 2009 Kokoelmapalvelut

2 Sisältö 1. JOHDANTO 3 2. KOKOELMAT Kokoelmien historia Kokoelmien nykytilanne 9 3. TALLENNUS Kartutus Tallennuksen painopisteet TUTKIMUS Dokumentointi Kokoelmatutkimus Tutkimuspalvelut KOKOELMIEN HALLINTA Tiedollinen hallinta Fyysinen hallinta SAAVUTETTAVUUS Kokoelmat tietoverkoissa Näyttelytoiminta Muu saavutettavuus VERKOTTUMINEN Kokoelmayhteistyö Yhteiskäyttöiset verkkopalvelut KOKOELMAPOLITIIKAN KEHITTÄMINEN LIITTEET 32 Kokoelmapalvelut, toiminnan kuvaus 32 Kokoelmien historia 33 Lahjoitus- ja käyttösopimukset 38 Kokoelmahallinnon prosessikaaviot ja kuvaukset 44 Kokoelmien käsittely ja hallinnointi 52 Kokoelmien käsittely ja hallinnointi 53 Arvoluokitus 55 Poistopolitiikka ja poistoprosessi 60 Siiri-tietokannan käyttö- ja luettelointiohjeistukset 65

3 1. JOHDANTO Tampere on vuonna 1779 perustettu, Suomen ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Se sijaitsee vuosisataisten vesi- ja maakuntareittien yhtymäkohdassa Näsijärven ja Pyhäjärven kannaksella Tammerkosken molemmin puolin. Sen ympärille levittäytyy Pirkanmaan talousalue. Seutu houkutteli asukkaita jo 9000 vuotta sitten. Tampereen kaupallista ja liikenteellistä solmukohta-asemaa vahvistivat rautatiet, joista ensimmäinen, Hämeenlinnan ja Tampereen välinen rataosuus valmistui vuonna Kosken voima tarjosi mahdollisuuden teollisuudelle ja vähitellen tekstiili-, konepaja-, paperi- ja kenkäteollisuus kasvoivat merkittäviksi teollisuudenhaaroiksi. Viime vuosikymmenien rakennemuutoksessa Tampereesta on tullut huomattava tietoteknisen teollisuuden keskuspaikka ja keskeinen korkeakoulukaupunki. Tampereen museotoimen toiminta-ajatus Tampereen museotoimi tallentaa, tutkii, säilyttää ja pitää esillä aineistoa ja tietoa Tampereen ja Pirkanmaan ihmisestä ja hänen ympäristöstään ja toimii kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä visuaalisen kulttuurin asiantuntijana ja palveluntuottajana. Tuotantoalueeseen kuuluvat kokoelma- ja kulttuuriympäristöpalvelut, taidekokoelmapalvelut ja näyttelypalvelut. Tampereen museoiden kokoelmat Museopalvelujen ydintehtävänä on hoitaa kokoelmien sisältämää kulttuuri- ja luonnonperintöä, kartuttaa sitä ja tehdä sitä tunnetuksi. Tampereen museoiden kokoelmapalveluiden vastuualueena ovat Tampere sekä sitä ympäröivä Pirkanmaa. Suunnitelmallisesti kartutetut, hyvin dokumentoidut ja asiantuntevasti hoidetut kokoelmat ovat museopalveluiden muun toiminnan perusta. Tampere keskiviikkona Hämeen museoseura rakennutti 1950-luvulla Tamperetta esittävän pienoismallin. Se on ollut esillä Hämeen museossa , Kaupunginmuseossa ja Vapriikissa EU-huippukokousten aikaan 1999 ja uudelleen joulukuussa 2009 avatussa Tammerkoski ja kosken kaupunki -näyttelyssä, TMT Kuva: Marika Tamminen. 3

4 Kokoelmien sisältämää tietoa kartutetaan aineiston dokumentoinnilla. Kokoelmatyössä näkyy museon luonne muistiorganisaationa: museoon tallennetut esineet ja valokuvat ovat todistuskappaleita ihmisestä, ilmiöistä ja tapahtumista eri aikoina. Kokoelmat luovat kuvaa menneisyydestä ja vaikuttavat siihen, millainen kuva kulttuuristamme välittyy tulevaisuudelle. Museokokoelma syntyy ja säilyy aina valintojen tuloksena; se on museon tulkinta tallentamisen arvoisista asioista menneisyydessä ja nykyajassa. Tampereen museoiden kokoelmat ovat Tampereen kaupungin omaisuutta, jota ylläpidetään verovaroin. Siksi kokoelmatyössä pyritään ottamaan huomioon kuntalaiset, heidän tarpeensa ja toiveensa. Museopalvelut tekevät tunnetuksi kokoelmia näyttelyiden, julkaisuiden, yhteistyöprojektien, lainaus- ja tietopalvelujen sekä erilaisten verkkopalveluiden kautta. Tampereen museoiden kokoelmat koostuvat historiallisten museoiden (Hämeen museo, Tampereen kaupunginmuseo, Tampereen teknillinen museo, Suomen Koulumuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo) kokoelmista. Lisäksi kuva-arkiston kokoelmat käsittävät Kaupunginarkiston kuvakokoelmat. Omien kokoelmien lisäksi kokoelmapalvelut huolehtivat joistakin erilliskokoelmista, kuten Suomen jääkiekkomuseon kokoelmista (sopimus 2002), Haiharan museosäätiön Nukke- ja pukumuseon kokoelmista (sopimus 2004) ja Paavo Korhosen Kivimuseon kokoelmista (sopimus 1997). Talletekokoelmista mainittavia ovat Dunderbergin säätiön kokoelma sekä Finlaysonin museokokoelma ja teollisuushistoriallinen aineisto. Nykyisin kokoelmia on pysyvästi esillä museokeskus Vapriikissa, Amurin työläismuseokorttelissa, Mediamuseo Rupriikissa, Tekstiiliteollisuusmuseossa ja Kivimuseossa sekä tulevaisuudessa myös Näsilinnassa. Lisäksi muutamat erityisteemat ovat pysyväisluontoisesti esillä, kuten Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa Hirvosen urheilujalkinekokoelma ja Mehiläisessä lääketieteen historian esittely. Liite: Kokoelmapalvelut, toiminnan kuvaus Kokoelmien luojia ja vaikuttajia. Teknillisen kokoelman luoja Juho Holmstén-Heiniö painotti keruussaan innovaatioita ja kokoelman opetuskäyttöä. Hämeen museon hoitaja Gabriel Engberg panosti kansantaiteen ja ryijykokoelman keruuseen. Museotoimen johtaja Martti Helin kohdensi keruun tamperelaiseen teollisuuteen ja tavallisen ihmisen elämänpiiriin. Keskimmäinen kuva: Kolmio Valokuva Oy. 4

5 Museotoiminnan tavoite Museotoiminnan tavoitteena on museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan ylläpitää ja lisätä kansalaisten tietoutta kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Tähän samaan velvoittavat myös ICOM:in museoeettiset säännöt (nykyinen versio vuodelta 2004). Muita museotoimintaa sääteleviä lakeja ovat muinaismuisto- ja rakennussuojelulaki, jotka mm. määrittelevät mitä suojeltavan kulttuuriperinnön piiriin kuuluu. Kokoelmapoliittinen ohjelma Suomen kulttuurihistoriallisissa museoissa on laadittu kokoelmapoliittisia ohjelmia 2000-luvun alusta lähtien. Kokoelmapoliittisessa ohjelmassa kiteytetään kokoelmien identiteetti ja toimintaajatus sekä pyritään hahmottamaan omien kokoelmien asema suomalaisessa museokentässä. Kokoelmapoliittisen ohjelman avulla määritellään kokoelmien kartutuksen, tutkimuksen, hallinnan ja saavutettavuuden suunta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tampereen museoiden kokoelmapoliittinen ohjelma on ollut tekeillä vuodesta 2005 lähtien. Sen sisältö on vuosien varrella muokkaantunut ja pelkistynyt sisältämään kokoelmatyön olennaisimmat tekijät. Kokoelmapoliittisen ohjelman tehtävä on määrittää museopalveluiden suhde kokoelmiinsa. Siihen kirjataan museopalveluiden velvollisuudet kokoelmia kohtaan sekä määritellään kokoelmien Kuva-arkiston vanhimpia aarteita. Eino Bergius kuvasi harvinaisia värikuvia, autochromeja, 1910-luvulla. Kuvassa Mia Peltonen ja E.A. Bergius ovat Siilinkarin majakalla. Vanhimmat kaupunkikuvat Tampereelta ovat 1860-luvulta, esimerkiksi Konstantin Hakulinin kuvaama Tammerkoski

6 sisällön tulevaisuuden suunta. Ohjelma sisältää liitteinä kaikki keskeiset kartutusta, dokumentointia, hallintaa ja saavutettavuutta koskevat prosessikuvaukset, ohjeet ja lomakkeet. Kokoelmapoliittinen ohjelma laaditaan 5-vuotiskaudeksi. Sitä täydentävät 3-vuotiskausiksi laadittavat kokoelmastrategiat sekä vuosittaiset toimintasuunnitelmat. 2. KOKOELMAT 2.1. Kokoelmien historia Tampereen museoista vanhin, Hämeen museo perustettiin Museon kokoelmat ovat karttuneet alueen kansatieteellisellä, kulttuurihistoriallisella ja arkeologisella aineistolla. Merkittävimpiä ovat kansantaidetta edustavat ryijy- ja kansanhuonekalukokoelmat sekä valokuvakokoelma, joka käsittää ajallisesti vanhinta valokuvausta Tampereella. Hämeen museon kokoelmien kartuttamisen painopisteet ovat muuttuneet keruun aikana luvun alussa painotettiin hämäläisen kansankulttuurin peruskokoelman luomista. Keruualue ymmärrettiin nykyisiä maakuntarajoja laajemmin. Pian nähtiin kaupunkihistoriallisen kokoelman tarpeellisuus luvulla panostettiin maakunnan elämän ja kulttuurin tallentamiseen luvulla keskityttiin kaupunkihistorian kokoelman keruuseen ja valokuvakokoelman luomiseen. Sotien jälkeen luotiin laajat esihistorian kokoelmat ja kerättiin työväen kulttuuriin liittyvää aineistoa. Hämeen museon kokoelmat. Hämeen museon näytteillepanossa vuonna 1908 oli ajan tavan mukaan esillä runsaasti esineitä. Näyttelyhuone 11 esitteli kansatieteellisen kokoelman talousesineitä ja työkaluja. Laajeneville kokoelmille saatiin lisätilaa 1928 valmistuneesta Maanviljelys ja ajokalumuseosta ns. Alamuseosta. Museonhoitaja Esko Sarasmo esittelemässä ajokalukokoelmaa. Kuva oikealla: Valokuvaamo Aira. 6

7 Suomen koulumuseo avattiin 1960 Tammelan koulun kellarikerroksessa. Koulumuseon kokoelmat koostuvat pääosin kunnallisneuvos, opettaja Lauri Santamäen keräämästä oppimateriaalista, opetusvälineistä ja koulujen pienoismalleista. Kokoelmaa on Santamäen ajan jälkeen kartutettu Tamperepainotteisesti sekä opetuksen oppimateriaaliin ja havaintovälineistöön keskittyen. Tampereen teknillisen museon kokoelman perustana on yksityisen keräilijän, kelloseppämestarisähköteknikko Juho Holmstén-Heiniön tekninen kokoelma. Kansainvälisten esikuvien mukaisesti kokoelman oli tarkoitus toimia opetuskokoelmana ja ideapankkina. Keruun painopiste siirtyi Tampereen käsityö- ja tehdasyhdistyksen ja Tampereen teknillisen seuran johdolla eri teollisuusaloihin. Kokoelman tavoitteena oli koko maan teollisuuden, pienteollisuuden ja käsityön esittely. Kokoelmien siirryttyä 1949 perustetulle Teknilliselle museolle museonhoitaja Keijo Putron insinöörin koulutus ja toiminta lentokoneteollisuuden parissa näkyivät keruun linjassa. Siinä painottuivat tekniset keksinnöt, teollisuuden voima- ja työstökoneet. Tampereen luonnontieteellisen museon kokoelmien perustana toimivat Tampereen luonnontieteellisen yhdistyksen ( ) ja Tampereen luonnonystäväin yhdistyksen (1932 ) keräämät kokoelmat, jotka siirtyivät Tampereen kaupungin hallintaan vuonna Samana vuonna avattiin luonnontieteellisen museon ensimmäinen kokoelmiin perustuva perusnäyttely. Kaupunginmuseo syntyi 1960-luvun lopussa kunnallista museotointa perustettaessa. Kaupungin museon keruualue oli selkeästi Tampereen kaupungin kulttuurihistorian tallennus. Siinä painotettiin kaupungin hallinnon ja tamperelaisten elämän piirin tallennusta. Organisaatiouudistuksesta 1969 ja silloin alkaneesta museotoimen johtaja Martti Helinin ajasta keruun linja muuttui. Tampereen kaupungin museot alettiin mieltää kokonaisuudeksi ja keruussa painottui nykyajan tavallisen ihmisen elämänpiirin tallennus sekä teollisuuden tuotenäytekokoelmat. Teknillisen museon kokoelmat. Teknillinen museo avattiin Frenckellin pannuhuoneessa vuonna Äänentallennus- ja toistolaitteita esittelemässä museonhoitaja Keijo Putro. Museo sai Tampereen Kenkäteollisuus Oy:n kiinteistöstä uudet tilat 1970-luvun alussa. Kuvassa Maakulkuneuvot-osastoa varten kartutettua autokokoelmaa. Kuva oikealla: Aimo Aitasalo. 7

8 Tällöin hankittiin esinekokoelmiin mm. laajat tekstiili- jalkine- ja kumialan tuotenäytekokoelmat. Kokoelmakartunta kirjattiin pääasiassa teknillisen museon kokoelmiin. Valokuvakokoelmien hoitoa ja kartutusta tehostettiin 1980-luvun alussa perustamalla museotoimen osaksi valokuva-arkisto. Sinne keskitettiin Tampereen perinteisten museoiden kuvakokoelmat sekä kaupunginarkiston valokuvakokoelma luvulla todettiin, että kokoelmakartutuksessa ei oltu huomioitu riittävästi Tampereen teollisuuden murrosta, joten esine- ja valokuvakokoelmien kartutus suunnattiin häviävään teollisuusperinteeseen. Kahden, kaupungin kasvulle merkittävän teollisuuslaitoksen, Finlaysonin ja Tampellan museokokoelmat siirtyivät Tampereen museoiden hoitoon. Luonnontieteellisen museon kokoelmia kartutettiin hallitusti vuoteen 1995 asti, jolloin alkoi kokoelmien varastointivaihe. Samalla myös museon toistaiseksi viimeinen näyttely suljettiin. Tampereen museot on viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut kokoelmatoiminnan uudelleenorganisoinnin käännekohdassa. Kokoelmat eivät laajuudestaan huolimatta ole kattavat. Edustavuuden lisäämiseksi niitä on sekä kartutettava että karsittava. Samalla on huomioitava myös jatkuva aikaan ja kehitykseen sidoksissa oleva kartutustarve. Keksinnöt, innovaatiot, ilmiöt ja tapahtumat luovat uudenlaisia kartutuspaineita. Luonnontieteellisen museon kokoelmia on alettu kartuttaa ja kokoelmien tilaa kohentaa viime vuosien aikana: materiaalin keruu ja näyttelyiden suunnittelu tähtää Luonnontieteellisen museon avaamiseen. Luonnontieteelliset kokoelmat. Vuonna 1961 avatussa Tampereen luonnontieteellisen museon ensimmäisessä näyttelyssä suomalaista luontoa tehtiin tunnetuksi mm. dioraamoilla. Museoamanuenssi Tomi Kumpulainen suunnittelee uutta luonnontieteellistä näyttelyä Vapriikkiin. Kuvassa hänellä on kädessään museon kokoelmiin kuuluva kuhankeittäjä, TLM-359. Kuva oikealla: Susanna Lyly. 8

9 Tampereen kaupunki on muuttunut lukujen murroksessa perinteisestä teollisuuskaupungista uuden teknologian, koulutuksen, viestinnän ja median keskukseksi luvun alussa uusia painopisteitä ovat biolääketieteen tutkimus, teollisuusperinteen ja työväen kulttuurin arvostus, kansainvälistyminen, monikulttuurisuuden huomioiminen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen. Nämä painopisteet otetaan huomioon myös museon tallennustoiminnassa. Liite: Kokoelmien historia 2.2. Kokoelmien nykytilanne Esinekokoelmat Tampereen museot aloitti kokoelmien arviointityön 1990-luvun alussa. Sysäyksen tälle antoi Teknillisen museon palo vuonna 1989 ja sen tuhojen arviointiin luotu säilytysluokitus. Säilytysluokituksen pohjalta kehitettiin arvoluokitus, josta on tullut valtakunnallisesti merkittävä kokoelmien arviointimenetelmä. Kokoelmatyön keskittäminen Vapriikkiin johti uudenlaiseen kokoelma-ajatukseen: ei ollut tarkoituksenmukaista jaotella kokoelmia museoiden mukaan vaan aihepiirinsä mukaan. Tämä johti kokoelmien inventointiin, mikä paljasti sen, että erillisten museoiden kokoelmissa oli paljon samankaltaista materiaalia. Käynnistettiin kokoelmien dokumentointityön ohella kokoelmien arvoluokittaminen. Opetushistorialliset ja kulttuurihistorialliset kokoelmat. Suomen koulumuseo esitteli suomalaista opinkäyntiä esinein, kuvin, interiöörein ja pienoismallein. Kuva museon päähallista. Tyylisisustuksia esittelevä näyttely avautui Kaupunginmuseossa vuonna Sisustusten esineistö oli pääasiassa museon omista kokoelmista. Kuva empiresalista. Kuva vasemmalla: Juhani Riekkola. 9

10 Esinekokoelmat jakautuvat: - arkeologiseen - kansatieteelliseen - kulttuurihistorialliseen - paikallishistorialliseen - tekniseen - teollisuushistorialliseen - opetushistorialliseen - luonnontieteelliseen kokoelmaan Alueellisesti kokoelmat ovat karttuneet pääasiassa Tampereelta ja sitä ympäröivältä Pirkanmaalta, varhaisempina aikoina myös Hämeen ja Satakunnan alueelta. Jotkut osakokoelmat on mielletty kansallisiksi tai aihepiirin keruussa ei ole huomioitu lainkaan alueellista ulottuvuutta. Osa kokoelmista on kuitenkin selkeästi paikallisia, kun taas osa kokoelmista on merkittäviä ns. Suomikokoelman kannalta. Valtakunnallisesti merkittäviä osakokoelmia: - ryijykokoelma - optiikkakokoelma - kumiteollisuuskokoelma - jalkineteollisuuskokoelma - muovikokoelma - tekstiiliteollisuuskokoelma - polkupyöräkokoelma - suksikokoelma - luonnontieteelliset kokoelmat: hyönteis-, kasvi- ja sammalsekä linnunsiipikokoelma Merkittäviä esinekokoelmia. Teollisuushistoriallista kokoelmaan edustaa Tampellan ensimmäisen sähkövalaistuksen dynamo vuodelta1885, T-LA 244. Finlaysonin kelloportin päälle asennettu kello kuului keskustan kaupunkikuvaan vuodesta 1860 aina1950-luvulle saakka. Kello koneistoineen on esillä Tammerkoski ja kosken kaupunki -näyttelyssä, FM 65:1-8. Kuvat Hanna Tuokila. 10

11 Kokoelmatiedostojen siirtäminen digitaaliseen muotoon aloitettiin vuonna 1995 Paradoxiin luodulla lomakepohjalla. Tampereen museoiden tarpeisiinsa räätälöitiin KuvaMinttu- tietojenhallintajärjestelmä, joka vaihdettiin vuonna 2003 Profium Metadata Server -pohjaiseen sisällönhallintaratkaisuun, Siiriin. Siiri-tietokantaan luotu verkkopalvelu mahdollistaa esinekokoelmien monipuolisemman saavutettavuuden. Vuoden 2008 lopussa Siirin verkkopalvelun kautta oli tavoitettavissa esinettä. Esinekokoelmien kokonaismäärä oli vuoden 2008 lopussa esinettä, joista manuaalisen luetteloinnin parissa noin puolet ja digitaalisesti dokumentoituja esinettä. Arkistokokoelmat Tampereen museoiden arkistokokoelmien pääosan muodostaa esinekokoelmiin kuuluva kontekstiarkisto. Sen lisäksi kokoelmassa on erillisiä arkistokokonaisuuksia. Näistä mainittavia ovat Hämeen museon historiallinen kirjakokoelma, Suomen Koulumuseon oppikirjakokoelma ja Valmetin Lentokonetehtaan kirjasto sekä tamperelaisten tehtaiden arkistoaineistoja, kuten Finlaysonin, Tampellan ja Suomen Trikoon kirjasto- ja tuotearkistot, Tampellan konepajan tuotearkisto ja paikallinen laivapiirustuskokoelma. Arkistokokoelmiin kuuluvat myös juliste- ja postikorttikokoelmat. Arkistoaineistot on luetteloitu pääasiassa saantierittäin. Luettelointi on manuaalisessa muodossa tai joissakin tapauksissa erillisellä Excel-pohjaisella hakujärjestelmällä. Tammerkosken maiseman tallentaminen on aina kuulunut kuva-arkiston painopistealueisiin. Kuva Tammerkosken tehtaista juhlavalaistuna 1962 on Finlaysonin tehtaan kokoelmasta. Valokuvakokoelmaa on kartutettu keskitetysti 1980-luvulta lähtien. Ilona Koivisto, Seija Virta ja Teija Laurinolli pystyttävät kaapia kuva-arkistoon Kuvan on ottanut arkiston valokuvaaja Raija Nurmi. 11

12 Valokuvakokoelmat Tampereen museoiden valokuvakokoelmat koostuvat viiden erillisenä toimineen museon kokoelmien lisäksi kaupunginarkiston valokuvakokoelmasta luvulta lähtien kokoelmaa on kartutettu valokuva-arkiston toimesta keskitetysti ja kokonaissuunnitelmia sekä kokoelmien painopistealueita noudattaen. Kuva-arkistoon sijoitettiin 2000-luvun alussa myös Suomen Jääkiekkomuseon valokuvakokoelma. Vanhimmat Hämeen museon valokuvat ovat ja 1860-luvuilta. Valokuvakokoelmat karttuvat jatkuvasti uusilla ajankohtaisilla kuvilla mm. arkiston valokuvaajan kuvaustyön tuloksena. Alueellisesti kokoelmat ovat karttuneet pääasiassa Tampereelta ja sitä ympäröivältä Pirkanmaalta. Vuoden 2008 lopussa kokoelmien kokonaismäärä oli valokuvaa, joista digitaalisesti dokumentoituja oli valokuvaa. Keskeiset osakokoelmat: - Tampere-kokoelmat - Pirkanmaa-kokoelmat - teollisuuskokoelmat - Aamulehden valokuvakokoelma - ammattivalokuvaajien kokoelmat - harrastajavalokuvaajien kokoelmat Digitaalinen dokumentointi on kuva-arkistossa jatkunut jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Nykyisin käytössä oleva Siiri-tietokanta ja asiakkaille tarjottavat verkkopalvelut ovat mahdollistaneet kuvakokoelmien dokumentoinnin ja kokonaishallinnan kehittymisen sekä valokuvien laajemman ja aktiivisemman saavutettavuuden. Siiri-tietokannan verkkopalvelun kautta kuvia oli tarjolla asiakkaille vuoden 2008 lopussa Kuvien sähköinen tallennus alkoi kuva-arkistossa 1990-luvun puolivälissä. Arkistotyöntekijä Iris Toivola digitoi Hämeen museon kokoelmia Historiallisia kokoelmia säilytetään kuva-arkiston holveissa. Kuvat Reetta Tervakangas. 12

13 3. TALLENNUS Kokoelmatallennus tarkoittaa esineiden, kuvien, filmien ja arkistomateriaalien sekä luonnontieteellisten näytteiden ottamista kokoelmiin ja niiden varustamista kontekstitiedoin ja -materiaalein. Tallennus tapahtuu olemassa oleviin kokoelmiin, nykypäivän uusiin painopisteisiin pohjautuvan kokoelmastrategian mukaisesti Kartutus Kartutus pohjautuu toimintavuodelle tehtyyn suunnitelmaan, josta käy ilmi ne painopistealueet, joita erityisesti kerätään. Kartutukseen vaikuttavat sekä yleiset kokoelmien painopistealueet että Tampereen museopalveluiden käynnissä olevat näyttelyhankkeet ja projektit. Kartutuksessa on keskeistä olemassa olevien kokoelmien hyvä hallinta ja painopistealueiden tuntemus. Kartutus tapahtuu kahdella tavalla: aktiivisella ja passiivisella. Aktiivisella kartutuksella tarkoitetaan toimintaa, joka tapahtuu museoammatillisen henkilökunnan omasta aloitteesta ja pohjautuu kartutukselle luotuihin painopisteisiin. Passiivisella kartutuksella tarkoitetaan kartutustoimintaa, jossa aloitteen tekijänä on museon ulkopuolinen taho, yksityinen kansalainen, yritys tai yhteisö. Suhtautuminen tarjoukseen riippuu siitä, miten hyvin tarjottu materiaali sopii jo olemassa oleviin kokoelmiin tai painopistealueisiin; täyttääkö se jonkin puutteen tai korvaako se parempana jonkun jo olemassa olevan dokumentin. Kokoelmiin hyväksyttäessä esineet pyritään arvoluokittamaan. Tarjouksia harkittaessa tulee ottaa huomioon museon kokoelmastrategia sekä muut yleiset kartuntaa ohjaavat periaatteet. Liite: Lahjoitusasiakirjat ja käyttösopimukset Kokoelmien aktiivikartutusta. Tekstiilikokoelmaa täydennettiin 2007 Oppi Untrachtin intialaisten tekstiilien kokoelmalla. Tekstiilikonservaattori Maija Pennanen pakkasi tekstiilit museoon siirtoa varten. Vuonna 2009 tallennettiin Tampereella pidettyjen Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien kisamateriaalia. Sen diaaroinnista vastasi museoamanuenssi Tiina Paavola. Kuvat: Anne-Mari Lehto ja Ossi Muujärvi. 13

14 Olemassa olevien kokoelmien hallinnan lisäksi keskeistä kartutuksen suuntaamisessa on nykyhetken dokumentoinnin aktiivinen suunnitteleminen. Kokoelmatoiminnan tulee seurata yhteiskunnan ja ympäristön muutoksia. Nykyhetkessä elämänalueita ja ilmiöitä on niin paljon ettei kaikkea ole mahdollista dokumentoida. Haasteena on suunnata kokoelmakartutusta Tampereen kaupungin kehityksen ja imagon mukaisesti. Monet nykypäivän ilmiöt ovat immateriaalisia ja vaikeasti konkreettisin esinein tallennettavissa, joten ilmiökeskeisessä tallentamisessa korostuvat ei-esineellisen tallentamisen muodot, kuten valokuvaus, audiovisuaalinen tallennus ja haastattelututkimus Tallennuksen painopisteet Kokoelmien kartutuksessa keskitytään merkittävien kokoelmien täydentämiseen ja alan kehityksen seuraamiseen sekä nykypäivän ilmiöiden tallentamiseen. Tampereen museotoimen nykytallennuksen tärkeitä aihealueita ovat: - teollisuushistorian ja -perinteen tallennus (erityisesti tekstiili-, metalli-, jalkine, kumi- ja muoviteollisuus sekä työväestön asuminen ja eläminen) - tamperelaisten ja pirkanmaalaisten elämänpiirin tallentaminen - valta- ja alakulttuurien tallentaminen - kaupunkihistorian tallentaminen - tamperelainen innovatiivisuus - muoti-ilmiöt ja vaihtuvat trendit - ICT-ala sekä sen kytkennät eri teollisuuden aloille - viestintään (erityisesti tamperelaiseen) liittyvät esineet ja ilmiöt - tamperelaisen valokuvauksen tallentaminen - Tampereen ja Pirkanmaan luonnontieteelliset näytteet, havainnot ja ilmiöt Tallennuksen painopistealueita. Vuoden 2009 kokoelmatäydennyksiä olivat mm. tamperelaista jalkineteollisuutta kuvaava Reino-kotikenkien uusin tulokas, ensitohveli (TMT 5666:1-2) ja Tammerkosken viimeistä toimivaa tehdasta TAKOa edustava hienokartonkirulla (TMT 6098). Lasten leikkikalujen kestosuosikki keinuhevonen aikuistenkoossa hankittiin Aika leikkiä! -näyttelyyn (TMTe 5648). Kuvat Mari Lind, Velijoonas Jokinen ja Marika Tamminen. 14

15 Esinekokoelmien kartutuksen painopistealueet Esinekokoelmien kartutuksen painopistealueita ovat edellä luetellut aihealueet. Jokaiselle toimintavuodelle täsmennetään aktiivisen kartutuksen kohteet ajankohtaisten ilmiöiden ja tapahtumien sekä museotoimessa käynnissä olevien projektien mukaan. Tampereen museotoimi huolehtii aluettaan laajemmasta tallennuksesta teollisen kulttuuriperinnön osalta. Merkittäviä osa-alueita ovat tekstiiliteollisuus, kumi- ja jalkineteollisuus ja viestintä. Pirkanmaan alueen kokoelmatallennus kohdentuu maakunnan omaleimaisuutta korostavaan materiaaliin ja ilmiöihin. Paikallismuseotyöstä huolehtii Kulttuuriympäristöyksikön paikalliskulttuuritutkija. Paikallinen tallennus kohdistuu seuraaviin yhteiskunnan osa-alueisiin: - kaupungin historia ja kulttuurihistoria - teollisuushistoria ja -perinne - tamperelaisten elämänpiiri - elinkeino- ja yritystoiminta - kaupunginhallinto ja kunnallinen toiminta - liikenne - opetus Merkittäviä paikallisia esine- ja näytekokoelmia ovat: - Hopeakokoelma - Tampellan tuotenäytekokoelma - Finlaysonin tuotenäytekokoelma - Suomen Trikoon tuotenäytekokoelma - Finlaysonin museokokoelma Ryijykokoelma ja tamperelaisen hopean kokoelma ovat aktiivisesti kartutettavia erikoiskokoelmia. Kustavilaistyylinen morsiusryijy saatiin Hämeen museon kokoelmaan Vihdistä Julius Ailion välittämänä vuonna 1904, HM11:1. Uusrokokootyyliset sokerikko ja kermakko ovat hopeaseppä Johan Erik Hellsténin valmistamat vuodelta 1875, TTM ja Kuvat: Reetta Tervakangas ja Raija Grahm. 15

16 - Tampellan museokokoelma - Kaupungin lahjat - Merkittävien tamperelaisen sukujen kokoelma - Holmstén-Heiniön kokoelma - Vuoden 1918 kokoelma - Luonnontieteelliset: linnunsiipikokoelma ja Thorvald Grönblomin hyönteiskokoelmat Valokuva-arkiston kartutuksen painopistealueet Valokuva-arkiston kartutuksen painopistealueet kohdistuvat paikallisiin, tamperelaisiin sekä laajemmin alueellisiin, pirkanmaalaisiin tapahtumiin, maisemiin ja ilmiöihin. Kartutusta voidaan valokuvakokoelmien osalta tarkastella paitsi aihealueittain myös kuvaajittain. Keskeistä kartutuksen painopistealueita tarkasteltaessa on huomioida alueellisen valokuvauksen taltioiminen, merkittävimpien valokuvaajien tuotannon tallentaminen kokoelmiin sekä toisaalta valokuvausharrastuksen taltioiminen. Paikallinen tallennus - kaupunkikuvan muutos - teollisuushistoria ja -perinne - tamperelaisten elämänpiiri - elinkeino- ja yritystoiminta - kunnallinen toiminta - nykyilmiöiden dokumentointi Kuva-arkiston kartutuksen painopistealueisiin kuuluu tamperelainen teollisuus ja teknologia. Kokoelmiin vastaanotettiin 2006 uusi erä sähköteknikko, tekniikan keräilijä ja valokuvaaja Juho Holmstén-Heiniön lasinegatiiveja. Nykyhetken kuvauksen yhtenä painopistealueena on kaupunkikuvan muutos. Syksyllä 2009 tallennettiin Ratinan silta-työtä osana maisemaa. Kuvat: Reetta Tervakangas ja Marika Tamminen. 16

17 Merkittävät paikalliset kokoelmat: - Aamulehden kuvakokoelma - Tampellan kuvakokoelma - Finlaysonin kuvakokoelma - Suomen Trikoon kuvakokoelma - Valmetin kuvakokoelma - Hämeen museon kuvakokoelma - Kaupunginarkiston kuvakokoelma - Tammerfors Amatörfotografiklubbenin kokoelma - Tampereen kameraseuran kuvakokoelma Tamperelaisen valokuvauksen tallentaminen: - toiminta sekä paikallista tallennusta että valokuvauksen historian ja nykyhetken tallennusta Ammattikuvaajien kokoelmat: - Ensio Kauppila - V.O. Kanninen - Juhani Riekkola - E.M. Staf - Jussi Kangas - Kari Nieminen Harrastekuvaajien kokoelmat: - Teuvo Mäkinen - Axel Tammelander - E.A. Bergius Tampereen ja lähialueiden tärkeimpien tapahtumien lisäksi painopisteitä ovat tamperelaisen teollisuuden prosessit ja tuotteet, esimerkiksi Niels Rasmussenin kuvaama Tampellan ensimmäinen veturi Yhteistyössä valokuvaajien ja harrastajien kanssa kuvataan nyky-tamperetta. Peter Palo-oja lahjoitti kokoelmiin kesällä 2009 kuvaamiaan Euroopan nuorten olympiafestivaalien tapahtumia. 17

18 Alueellinen tallennus: - toiminta sekä tallennusta ohjaavaa yhteistyössä Kulttuuriympäristöyksikön kanssa että maakunnan omaleimaisuuden aktiivista kartutusta Alueelliset kokoelmat: - Matti Luhtalan kokoelma - Hämeen museon paikkakuntakohtaiset kokoelmat 4. TUTKIMUS Esine- ja kuvakokoelmien parissa tehdään sekä objektikohtaista että ilmiökeskeistä tutkimusta. Objektikohtaisessa tutkimuksessa tiedot tallennetaan tietokantaan objektin tunnistenumerolla. Ilmiökeskeinen tutkimus liittyy museopalveluiden näyttelyhankkeisiin, projekteihin ja aktiivikartutuksen kohteisiin. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa keskitytään alueen lajiston, monimuotoisuuden ja ympäristön tilan seurantaan sekä tietyiltä osin taksonomiseen tutkimukseen. Tutkimustulokset julkaistaan näyttelykäsikirjoituksissa, painetuissa julkaisuissa, projektiraporteissa tai verkkomateriaalien sisällöissä Dokumentointi Dokumentointi on kokoelmien hallinnan perusta ja museon perustutkimusta. Kokoelmat dokumentoidaan hyväksyttyjen ammatillisten normien mukaisesti. Dokumentointiin sisältyy esineen, valokuvan tai näytteen identifiointi ja kuvaus sekä tiedot alkuperästä, valmistustavasta, valmistajasta, käyttäjästä, kunnosta, käsittelystä ja nykyisestä olinpaikasta. Dokumentoinnissa noudatetaan hyvää tiedonhallintatapaa. Tamperelaisten ammattikuvaajien kokoelmia on kuva-arkistossa runsaasti. Valokuvaajat ovat myös erittäin tärkeitä kuvaarkiston yhteistyökumppaneita. Kuvassa Axel Tammelanderin kuva helluntaista Teiskolassa 1910 ja Juhani Riekkolan nuoren naisen muotokuva

19 Kokoelmien dokumentointi alkaa aina kokoelman diaarioinnilla. Siinä kokoelmakokonaisuuden konteksti- ja muut tiedot tallennetaan ja kokoelma saa diaarionumeron, joka toimii jatkossa kokoelman ja sen osien identifioinnin välineenä. Dokumentointiin kuuluva luettelointi jakaantuu tunnistus- ja tutkimusluettelointiin. Tunnistusluetteloinnissa esine tai valokuva dokumentoidaan tietokantaan perustiedoilla, tutkimusluetteloinnissa objektin tiedot täydentyvät kuvailevalla ja tutkimuksellisella tiedolla. Esineiden ja kuvien merkitys sekä asema kokoelmissa tarkentuvat. Merkitys voi perustua moniin tekijöihin: esineen tai kuvan ikään, käyttöön, tekijään, ainutlaatuisuuteen tai tyypillisyyteen. Objektit dokumentoidaan siten, että ne pystytään luokittelemaan erilaisiin ryhmiin ja tunnistamaan samankaltaisten joukosta. Niitä kuvaillaan materiaalin, tekniikan, tyylin, erityispiirteiden, käytön ym. perusteella. Jotta objektien löytyminen kokoelmapalveluiden suuresta tietomäärästä olisi mahdollista, esineitä ja kuvia luokitellaan ja niille annetaan asiasanoja. Dokumentoimalla syntyvä tieto on löydettävissä Tampereen museoiden Siiri-tietokannasta ja se säilytetään Tampereen tietotekniikkakeskuksen palvelimella. Kaikkien kokoelmien dokumentointi tapahtuu digitaalisesti tietokantajärjestelmässä. Myös vanhoja manuaalisia dokumentointitietoja siirretään tietokantaan samalla dokumentointia täydentäen. Eri yksiköiden dokumentointiohjeet ja prosessikuvaukset ovat kokoelmapoliittisen ohjelman liitteinä Kokoelmatutkimus Ilmiölähtöistä kokoelmatutkimusta tehdään erityisesti kokoelmapalveluiden omissa näyttelyprojekteissa ja muissa hankkeissa. Tällöin kokoelmia lähestytään ja tutkitaan tietystä teemasta käsin. Esineiden dokumentointi tehtiin käsin kirjaamalla aina 1990-luvun puoliväliin saakka. Amanuenssit Ritva Palo-oja ja Leena Willberg luetteloivat Kaupungin museon kokoelmaa vuonna Nykyään dokumentointi tapahtuu Siiri-tietokantaan. Harjoittelija Silja Friman opettelee kenkäkokoelman luettelointia Kuvat Reijo Niemi ja Ritva Palo-oja. 19

20 Kokonaistieto kokoelmasta ja sen osista lisääntyy, kokoelman vahvuudet ja puutteet selviävät ja kokoelmiin liittyvä asiantuntemus kasvaa. Kokoelmatutkimuksen avulla tehdään tunnetuksi kokoelmayksikön ja kuva-arkiston kokoelmia. Tällaista perustutkimusta tehdään kaikissa museon omissa projekteissa ja näyttelyhankkeissa. Onnistunut kokoelmatutkimus lisää kokoelmien saavutettavuutta Tutkimuspalvelut Tampereen museoiden kokoelmapalvelut ovat mukana erilaisissa tutkimusprojekteissa tarjoten tutkijoille aineistoja, työtiloja ja erityisalojensa osaamista. Tutkijat osallistuvat eri tavoin kokoelmatoimintaan käyttämällä kokoelmia tutkimusaineistonaan sekä tarjoamalla tutkimustietoa kokoelmien käyttöön. Kokoelmapalvelut toimivat yhteistyössä yksityisten tutkijoiden, yhteisöiden ja tieteellisten laitosten kanssa. Kuva-arkiston rooli on näkyvä tutkijoiden tutkimusten ja julkaisuiden materiaalin tarjoajana. Tutkimusten ja opinnäytetöiden tuottamaa tietoa hyödynnetään museon kokoelmatyössä. Esine- ja kuvakokoelmissa työskentelevät palvelevat asiakkaita erilaisissa kulttuuriperintöön liittyvissä kysymyksissä. Kokoelmapalveluissa tuotetaan tutkimusta ja näyttelyitä tilauksesta. Lisäksi vastataan esineellistä ja kuvallista kulttuuriperintöä koskeviin asiakastiedusteluihin. Kokoelmatutkimusta. Tampellan pellavatuotanto on yksi kokoelmatutkimuksen painopistealue. Tuloksia on esitelty useassa näyttelyissä, mm. Dora Jung -näyttelyssä ja julkaisussa. Museoamanuenssit Leena Willberg ja Ritva Palo-oja sekä tutkija Anne-Mari Lehto paneutuivat Tampellan damastimalleihin Tutkija Teemu Sainio suunnitteli Pirkanmaa-näyttelyn Metalli-osastoa. 20

21 5. KOKOELMIEN HALLINTA Kokoelmien hallinta muodostuu museo-objektien tiedollisesta ja fyysisestä hallinnasta. Tiedolliseen puoleen kuuluu dokumentointi, tietojen ylläpito ja kokoelmien sisällöllinen arviointi. Fyysistä hallintaa puolestaan ovat hoito- ja konservointitoimenpiteet, varastointi sekä kokoelmien liikkuvuudesta vastaaminen. Objektien turvallisuus niin varastoinnin, näyttelyiden kuin kuljetustenkin ajan on osa kokoelmien fyysistä hallintaa Tiedollinen hallinta Dokumentointi Kokoelmayksikkö vastaa museo- ja käyttökokoelmiin kuuluvan esineistön ja arkiston dokumentoinnista ja luetteloinnista, Kuva-arkistolla puolestaan on vastuullaan kuvallinen ja audio-visuaalinen aineisto. Kokoelmien dokumentoinnista huolehtivat amanuenssit ja tutkijat. Uusien kokoelmien valikoiva vastaanotto ja kokoelmien haltuunotto (diaariointi, luettelointi) heti vastaanottovaiheessa takaavat kokoelmien pysymisen hallinnassa. Esinekokoelmien selkeä jako museo- ja käyttökokoelmaan helpottaa sekä dokumentointia että esinehuoltoa, ja auttaa suuntaamaan resursseja museokokoelman hoitoon. Olemassa olevien kokoelmien hallintaa ja käytettävyyttä parannetaan inventoinneilla, joissa tarkistetaan esineiden tietotaso ja kunto. Tampereen museoiden laatimaa arvoluokitusjärjestelmää käyttäen määritetään esineen merkittävyys kokoelmissa. Arvoluokituksessa kokoelmat ja esineet Kokoelmat saavutettaviksi. Kokoelmien tutkimusta ja täydentämistä tehdään näyttelyprojektien yhteydessä luvulla kartutettiin tavallisen ihmisen elämänpiirin esineistöä Amurin työläismuseokorttelin interiöörejä varten. Sisustuksia suunnittelemassa Teknillisen museon tiloissa amanuenssit Ilona Koivisto ja Paula Leinonen sekä harjoittelija Esa Hakala. Teollisen kengän kokoelma inventointiin ja dokumentoitiin Kenkämuseon näyttelysuunnittelun yhteydessä vuonna Kuva oikealla: Anne-Mari Lehto. 21

22 jaetaan museo- ja käyttökokoelmaan. Käyttökokoelma jakautuu opetuskokoelmaan ja rekvisiittaan, jotka mahdollistavat museokokoelmaa monipuolisemman käytön näyttelyissä ja pedagogisessa toiminnassa. Esineistön dokumentoinnissa on käytössä sekä manuaalinen pääkirja (diaario) että tietokantajärjestelmä (Siiri), jonne päivitetään kokoelmatiedoissa tapahtuneet muutokset. Kuva-arkisto käyttää dokumentoinnissa ainoastaan Siiri-tietokantajärjestelmää. Tietokanta on kokoelmien hallinnan tärkein työkalu, jonka ajan tasalla pitäminen kartuttaa museon tietopääomaa ja lisää asiakaspalvelun laatua ja sujuvuutta. Dokumentointi suoritetaan siitä annettujen ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Liite: Siiri-tietokannan käyttö- ja luettelointiohjeistukset Objektin elinkaaren hallinta Kokoelmiin kuuluvan materiaalin poistuminen museokokoelmasta on osa objektin normaalia, dokumentoitua elinkaarta. Kun objekti on tullut joko fyysisin tai tutkimukseen pohjautuvin perustein elinkaarensa päähän, siitä tehdään poistopäätösehdotus. Poistolle pitää olla vankat perusteet, minkä lisäksi poistosyiden tulee olla museoeettisesti kestäviä ja objektiivisia. Tämä varmistetaan siten, että poistoehdotuksen tekijät ovat museoammatillisesti koulutettuja. Museotoimenjohtaja tekee poistosta päätöksen kokoelmapäällikön esityksestä. Objektin elinkaareen ja poistoprosessiin liittyvä dokumentaatio säilytetään pysyvästi. Poistojen myötä kokoelma pystytään pitämään laadukkaana ja tallennussuunnitelmaa vastaavana, minkä lisäksi kokoelmien hallinnointi helpottuu. Liite: Poistopöytäkirja Kokoelmien inventointia. Finlaysonin laajojen tekstiilinäytekokoelmien inventointi kohdentui vuosina froteekokoelmaan. Siitä valittiin näytteet museo- ja opetuskokoelmaan. Loppua materiaalia hyödynnetään erilaisissa kuntalaisille suunnatuissa aktiviteeteissa. Onkiniemen varastolla inventoitiin, arvoluokitettiin, huollettiin ja pakattiin teknistä esineistöä odottamaan siirtoa kokoelmakeskukseen. Kuvat: Anne-Mari Lehto ja Tiina Paavola. 22

23 5.2. Fyysinen hallinta Kokoelmien hoito ja konservointi Esinekokoelmien fyysisestä hoitamisesta ja säilymisestä vastaa konservointiosasto. Pääpaino museokokoelmien hoidossa ja ylläpidossa on ennaltaehkäisevässä konservoinnissa. Esineeseen koh-distuvassa konservoinnissa pääpaino on näyttelyihin tulevassa materiaalissa. Kokoelmien kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti, jotta pystytään havaitsemaan, milloin jokin objekti tarvitsee konservointitoimenpiteitä. Kaikki konservointitoimenpiteet dokumentoidaan tarkasti. Luonnontieteellisistä kokoelmista vastaa luonnontieteellisen museon amanuenssi ja kokoelmien tarvitsemat konservointipalvelut hankitaan ostopalveluina. Kuvakokoelmien hoidosta vastaa kuva-arkiston museoammatillinen henkilökunta. Koska kuvaarkistolla ei ole konservaattoria, keskeistä on kokoelmien fyysinen ylläpito ja ennaltaehkäisevä konservointi. Tarvittaessa konservointia hankitaan resurssien rajoissa ostopalveluna. Ennaltaehkäisevällä konservoinnilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan kokoelmat säilymään mahdollisimman pitkään nykyisessä kunnossaan. Käytännössä tällä tarkoitetaan vaikuttamista kokoelmien säilytys-, käsittely-, näyttely- ja kuljetusolosuhteisiin. Stabiilien säilytysolosuhteiden takaaminen on ensiarvoisen tärkeää niin esine- kuin kuvakokoelmien säilymiselle, minkä vuoksi myös dokumentoinnista ja varastoinnista vastaavien henkilöiden tulee olla perillä ennaltaehkäisevän konservoinnin pääperiaatteista ja noudattaa periaatteita jokapäiväisessä työssään. Kokoelmien konservointi. Esinekokoelmien konservointitoimenpiteet kohdistuvat pääasiassa näytteille tulevaan materiaaliin. Konservaattori Hanna Tuokila konservoi Nukkemuseon Prinsessavaunuja Aika leikkiä! -näyttelyyn vuonna Kuva-arkiston henkilökunnan työhön kuuluu kokoelmien kunnon tarkistaminen ja kuvien puhdistaminen ennen pakkausta ja holviin siirtämistä. Arkistoapulainen Juhani Brander puhdistaa lasinegatiivierää. Kuvat: Mia Petänen ja Reetta Tervakangas. 23

24 Varastointi Esineistön säilytyksestä, turvallisuudesta ja esinesiirroista vastaa kokoelmayksikköön kuuluva varastointiosasto. Toiminnan keskeisenä periaatteena on taata esineistön säilyminen ja turvallisuus varastointien ja kuljetusten aikana. Tämän lisäksi varastohenkilökunta vastaa esineistön esille otosta dokumentointia, näyttelyitä, lainauksia ja kuvauksia varten sekä esineiden sijaintipaikkojen merkitsemisestä ja päivittämisestä Siiri-tietokantaan. Varastohenkilökunta raportoi esineistön kunnossa havaitsemistaan muutoksista konservointilaitokselle ja osallistuu museokokoelmien uhkana olevan tuholaisvaaran minimoimiseen. Tuholaistorjuntatoimenpiteet tehdään yhdessä konservointilaitosten kanssa. Kuvakokoelmat varastoidaan arkiston yhteydessä olevissa negatiiveille, vedoksille ja muille materiaaleille suunnitelluissa holveissa. Oikeiden varastointitapojen käyttämisestä ja koko henkilökunnan ohjaamisesta varastoinnissa vastaavat kuva-arkiston arkistotyöntekijät. Olosuhdeseuranta on keskeinen osa valokuvien varastointia. Siitä huolehtii kuva-arkiston amanuenssi. Varastointimenetelmiä ja kirjanpitoa kehitetään jatkuvasti, jotta esineistön ja valokuvien säilyminen voidaan taata ja jotta niiden esille ottoa mm. näyttelyitä ja tutkimusta varten pystytään helpottamaan ja nopeuttamaan. Vuonna 2012 valmistuvan museopalveluiden yhteisen Kokoelmakeskuksen käyttöönotto parantaa em. edellytyksiä merkittävästi. Kokoelmapalvelut huolehtivat myös siitä, että digitaalisten kuva- ja tietokantojen turvaamiseen kehitetään riittävä säilytysstrategia yhteistyössä Tampereen kaupungin tietohallinta-asiantuntijoiden kanssa. Erityisesti otetaan huomioon kokoelmiin kuuluvien sähköisten dokumenttien turvallinen varastointi, riittävä varmuuskopiointi ja käytettävyys. Kokoelmien varastointi. Kuvakokoelmat säilytetään arkiston yhteydessä olevissa, erilaisille kuvamateriaaleille suunnitelluissa holveissa. Museoamanuenssi Riitta Kela etsii negatiivia Aamulehden kokoelmasta. Valmistuessaan Tampereen museoiden kokoelmakeskus kokoaa omat esine- ja taidekokoelmat, Sara Hildénin, Haiharan säätiön ja Jääkiekkomuseon kokoelmat saman katon alle. Pitkäntähtäimen tavoitteena on kehittää säilytysosaamista ja -palvelutarjontaa. Kuvat: Reetta Tervakangas ja Tiina Paavola. 24

25 Turvallisuus Turvallisten säilytys- ja näyttelytilojen takaaminen vaikuttaa merkittävästi museo-objektien elinkaareen. Keskeisiä turvallisuuskysymyksiä ovat säilytys- ja näyttelytilojen ilmastointi-, lämmitys- ja valaistuskysymykset. Kokoelmien kasvun ja ikääntymisen sekä kansainvälisen näyttelyvaihdon lisääntymisen myötä myös tuholaisten kontrolloimiseen liittyvät kysymykset (pest management) ovat nousseet yhä keskeisemmiksi. Museokokoelmien säilytystiloille on olemassa normit lämpötilasta, kosteudesta ja valaistuksesta. Kokoelmien säilyminen ja turvallisuus taataan käyttämällä arkistointiin ja pitkäaikaissäilytykseen soveltuvia pakkausmateriaaleja ja säätämällä siinä määrin kuin se on mahdollista säilytystilojen olosuhteet eri materiaaleille sopiviksi. Objektien liikkuessa (mm. uusien saantierien saapuminen, näyttelypalautukset) on materiaali aina tarkastettava mahdollisen tuhoeläinvaaran vuoksi. Tuholaistarkastukset tehdään sekä museoon tai säilytystilaan tulevalle että niistä lähtevälle materiaalille. Museoiden on varauduttava myös tulipaloihin ja erilaisiin luonnononnettomuuksiin. Tampereen museoiden näyttely- ja säilytystilat ovat paloturvalliset ja varustettu automaattisella palohälytysjärjestelmällä ja ensisammutusvälineistöllä. Museolla on pelastussuunnitelma mahdollisten onnettomuuksien varalle. Palotarkastukset suoritetaan säännöllisesti. Ilkivaltaan ja tahallisiin tuhotöihin tulee myös varautua. Tampereen museoiden näyttely- ja säilytystilat on varustettu murtosuojauksella ja murtohälytysjärjestelmällä. Näyttelyissä olevien esineiden turvallisuudesta vastaa valvontahenkilökunta. Museon henkilökunta ja asiakkaat saattavat aiheuttaa toimillaan uhan kokoelmien turvallisuudelle. Tahattomia turvallisuusriskejä voidaan vähentää kouluttamalla henkilökuntaa sekä valvomalla asiak- Kokoelmien turvallisuuskysymykset. Kokoelmien turvallisuus on keskeisiä kokoelmahallinnan haasteita. Tampereen museoiden kokoelmat ovat läpikäyneet kaksi katastrofia. Vuoden 1918 taisteluissa Hämeen museossa rikkoutui mm. lasikannu, HM 1056:6.Teknillisen museon varastokerroksen palossa vuonna 1989 vääntyi muodottomaksi kahvikannu, TTM Rikkoutunut lasinegatiivi on esimerkki siitä, kuinka helposti vaurioituvia erilaiset kuva-aineistot ovat. Kuvia uhkaavat erityisesti erilaiset kemialliset prosessit. Kuvat Marika Tamminen, Velijoonas Jokinen ja Satu Auvinen. 25

26 kaita. On tärkeää kiinnittää huomiota määräaikaisen henkilökunnan ohjaamiseen, jotta perustiedot kokoelmien käsittelystä ovat riittävät. Kokoelmien säilytystiloihin asiakkaat eivät pääse kuin poikkeustapauksissa, ja silloinkin museon henkilökunnan seurassa. Museoesineiden turvallisuuteen ja säilymiseen liittyvät periaatteet on jokaisen museossa työskentelevän sisäistettävä ja otettava osaksi jokapäiväistä työskentelyä. Vuonna 2012 käyttöön otettavan Kokoelmakeskuksen myötä esinekokoelmien fyysinen hallinta helpottuu ja selkeytyy. Tuolloin myös säilytystilojen turvallisuussuunnitelmat päivitetään. Liitteet: Kokoelmahallinnan prosessikaavio ja -kuvaukset, Kokoelmien käsittelyohjeet 6. SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuus tarkoittaa palveluiden tuottamista jokaiselle ihmiselle, iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, sosiaalisesta, psyykkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä riippumatta. Museotyössä saavutettavuus on asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista kaikessa toiminnassa. Kokoelmapalveluiden tavoitteena on edistää kokoelmien saavutettavuutta ja liikkuvuutta museon sisäisessä sekä ulkoisessa käytössä. Saavutettavuus koostuu useista osa-alueista, joista jokaista tulee kehittää. Näitä ovat mm. kokoelma- ja näyttelytilojen esteettömyys, sosiaalinen ja kulttuurinen tasapuolisuus sekä tiedon ja tiedotuksen saavutettavuus. Kokoelmien hyvä hallinta on edellytyksenä kokoelmien onnistuneelle saavutettavuudelle. Muistatko vielä sen kahvihetken... Kokoelmapalveluita ikäihmisille. Kokoelmapalveluiden erityisenä painopistealueena on ikäihmisten kanssa tehtävä kokoelmatyö. Vuonna 2009 valmistui esinekokoelmien tuottama Muistatko vielä sen kahvihetken? -toimintapaketti ikäihmisten käyttöön. Ristivalotuksia menneisyyteen -hankkeessa kuva-arkisto tuotti näyttelyn ja verkkosivuston yhteistyössä lasten ja ikä- ihmisten kanssa. Kuvassa Kirsti Strömberg, Kirre Polama ja tutkija Ulla Rohunen tutustumassa Vapriikin kokoelmayksikköön. Kuvat: Reetta Tervakangas ja Pekka Kuparinen. 26

27 6.1. Kokoelmat tietoverkoissa Kokoelmatietojen saavutettavuus internetin välityksellä lisää kokoelmien käyttöä museon ulkopuolella. Tampereen museot ovat kehittäneet verkkopalveluitaan aktiivisesti jo 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2006 käytössä ollut Siiri-tietokannan verkkopalvelu on parantanut kokoelmien saavutettavuutta. Vuonna 2009 tietokannan internetversiossa on tutkittavana lähes esinettä tietoineen sekä valokuvaa tietoineen. Kokoelmapalveluiden tavoitteena on jatkaa verkkopalveluiden monipuolista kehittämistä sekä tehokasta digitaalista dokumentointia. Eräs tavoitteista on saattaa Siiri-tietokanta käyttöön Pirkanmaan paikallismuseoille ja sitä kautta mahdollistaa kokoelmien näkyminen internetin kautta. Asiaa valmistellaan yhdessä Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa Näyttelytoiminta Kokoelmapalvelut tutkivat kokoelmiaan ja esittelevät niitä näyttelyiden avulla. Näyttelyissä huomioidaan saavutettavuuden eri osa-alueet. Pysyvien näyttelyiden ohella kokoelmapalvelut tuottavat teemanäyttelyitä ja kiertonäyttelyitä sekä materiaalia näyttelypalveluiden vaihtuviin näyttelyihin Muu saavutettavuus Näyttelyiden lisäksi kokoelmien saavutettavuutta vahvistetaan julkaisuiden, yhteistyöprojektien, lainaus- ja tietopalvelujen sekä verkkonäyttelyiden kautta. Kuva-arkistossa kokoelmiin liittyvät tietopalvelut ja kuvien välittäminen asiakkaille ovat osa päivittäistä työtä. Kokoelmayksikössä panostetaan opetuskokoelmien luomiseen ja tuotteistamiseen, jossa kokoelmia hyödynnetään tuotteiden uusvalmistuksen pohjana. Kokoelmista tehtävät näyttelyt. Pääosin omista kokoelmista ja niitä täydentäen tehty Gummista kumiin 100 vuotta -näyttely avautui Museokeskus Vapriikissa Kenkämuseon Tuhannen kengän tarina -näyttelyssä esitellään eri vuosikymmenien muotia. Kuvassa tamperelaisten kenkätehtaiden 1930-luvun muotijalkineita. Kuvat: Raija Grahn ja Reetta Tervakangas. 27

28 Tärkeää on yhteistyö kaikkien kuntalaisten kanssa. Konkreettisesti yhteistyötä on toteutettu esimerkiksi Tamperelaisen elämän TOP 10 kyselyn avulla. Tamperelaisia pyydettiin osallistumaan selvitykseen ja kertomaan, mitkä asiat ovat tärkeitä omassa elämässä. Selvityksen pohjalta tallennettiin esine- ja kuvakokoelmiin keskeisimpiä asioita ja ilmiöitä. Parhaillaan kehitellään sosiaalisen median mahdollisuuksia hyödyntäviä verkkopalveluita, jotka mahdollistavat uudenlaisten vuorovaikutteisten palveluiden tarjoamisen kuntalaisille. Kokoelmayhteistyö antaa mahdollisuuden esitellä museon kokoelmia myös muille kuin oman museon yleisölle. Museoesineitä lainataan ammattimaisesti hoidetuille museoille ja muille esineturvallisuuden takaaville tahoille. Valokuvista välitetään vedoksia ja digitaalisia tiedostoja muiden käyttäjien näyttely- ja muihin projekteihin. Valokuvia toimitetaan tieteellisiin, tutkimuksellisiin, kasvatuksellisiin ja muihin tarkoituksiin. Tampereen museot osallistuu aktiivisesti museokokoelmien yhteiskäyttöisyyttä edistäviin hankkeisiin. Tavoitteena on, että keskeinen osa kokoelmista on tulevaisuudessa tarjolla valtakunnallisten ja Euroopan alueen yhteisten verkkopalveluiden kautta. 7. VERKOTTUMINEN Tampereen museoiden kokoelmapalvelut osallistuvat aktiivisesti museoalan yhteistyöhankkeisiin. Tavoitteena on kehittää kokoelmatoimintaa yhdessä maakunnallisten museoiden, valtakunnallisten erikoismuseoiden ja museoviraston kanssa. Lisäksi on tärkeää integroitua kansainväliseen museomaailmaan mm. näyttely- ja tutkimusyhteistyön kautta. Keskeisimmät yhteistyöhankkeet liittyvät kokoelmayhteistyön ja työnjaon kysymyksiin sekä digitaalisen dokumentoinnin ja yhteiskäyttöisten verkkopalveluiden kehittämiseen. Kuntalaiset vaikuttavat nykyhetken taltiointiin. Viimeisin tilaisuus oli Tamperelaisen elämän TOP 10 -kysely Kuntalaisilta kysyttiin, mitä maisemia Tampereelta kokoelmiin tulisi erityisesti kuvata. Ylivoimaisesti suosituin kohde oli Pyynikki. Kuva-arkisto on kyselyn jälkeen taltioinut Pyynikin maisemia. Kuva: Marika Tamminen. 28

29 7.1. Kokoelmayhteistyö Tampereen museoiden kokoelmayksikkö ja kuva-arkisto ylläpitävät vuoropuhelua maakuntamuseon toimialueen museoihin yhteistyössä kulttuuriympäristöyksikön kanssa. Kokoelmiin liittyvää osaamista pyritään tarjoamaan kysynnän mukaan alueen muille museoille. Kokoelmayksikkö ja kuva-arkisto tekevät yhteistyötä erilaisten asiantuntijatahojen, yritysten ja oppilaitosten kanssa kokoelmien kartutuksen, dokumentoinnin, tutkimuksen, koulutuksen ja saavutettavuuden osa-alueilla. Merkittäviä yhteistyötahoja ovat Taideteollinen korkeakoulu ja ammatilliset oppilaitokset, kuten Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n ylläpitämä Näpsä-käsityökoulu. Aktiivista yhteistyötä tehdään erilaisten kulttuuriperinnöstään huolehtivien kerhojen kanssa. Näistä mainittavia ovat mm. optisen alan tallentamista hoitava Optikkokilta, tamperelaisen ilmailun historiaa edustava Tampereen Ilmailuyhdistys ja Lentovarikon Kilta, jalkinealan historiaa esilläpitävä Nahka- ja Kenkämiesten kerho. Yhteyksien ylläpitäminen eri alojen yrityksiin ja niiden asiantuntijoihin on osa kokoelmayhteistyötä. Tärkeitä ovat mm. tekstiili-, jalkine-, kumi-, konepaja- ja ICT-alat. Pohjoismaista yhteistyötä tehdään mm. Ruotsin ja Tanskan tekstiilimuseoiden kanssa. Yhteistyöprojekteja. Kokoelmapalvelut ovat koonneet Optometria-kokoelman yhteistyössä Optikkokillan kanssa. Ilmailualan veteraanien kanssa on tehty yhteistyötä jo 10 vuoden ajan. Yhteistyön tuloksena on syntynyt kolme tamperelaiselle ilmailulle merkittävää näköismallia. Matti Lehtonen, Raimo Ilvonen ja Erkki Jokitie pohtimassa ns. Lentävän lavitsan rakentamisen yksityiskohtia. Kuvat: Ossi Muujärvi ja Ritva Palo-oja. 29

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA KUVA ARKISTO Perustettu 1983 kokoamalla yhteen Tampereen viiden eri museon ja kaupunginarkiston kuvat tavoitteet: 1. kokoelmien hallintaa ohjaavat kokoelmapoliittinen ohjelma ja kokoelmastrategia 2. digitoinnin

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

Arvoluokitus nyt! Miten Tampereen museot on soveltanut arvoluokitusjärjestelmää käytännön kokoelmatyöhön. Tampereen museot Ritva Palo-oja

Arvoluokitus nyt! Miten Tampereen museot on soveltanut arvoluokitusjärjestelmää käytännön kokoelmatyöhön. Tampereen museot Ritva Palo-oja Arvoluokitus nyt! Miten Tampereen museot on soveltanut arvoluokitusjärjestelmää käytännön kokoelmatyöhön Tampereen museot Ritva Palo-oja Tampereen museoiden kokoelmat Yksityisten museoiden aika 1904-1969

Lisätiedot

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS

KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS 1 KUOPION MUSEOKESKUS Kuopion kaupungin museot TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2018 TOIMINTA-AJATUS Museokeskus vastaa Kuopion kaupungin museopalveluista, jotka tuotetaan museoiden toimintaajatuksiin perustuen,

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Saimaan kulttuurihistorialliset ja sisävesiliikenteen kokoelmat Etelä-Savon kulttuurihistorialliset kokoelmat Savonlinnan maakuntamuseo Teksti: Kirsi Liimatainen Kuvat: Mikko

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 22.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan edistäminen neuvonnan ja ohjauksen sekä suunnitelmallisen ohjelmatyön (työkirja) avulla 2. Museoportaalin kehittäminen (kieliversiot,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON TARKISTETTU TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Vuoden 2013 keskeisiä strategiaohjelmaan liittyviä tavoitteita ja toiminnan painopisteitä ovat: Hyvinvointi ja palvelut, kilpailukyky

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne

Johdanto. Kokoelmien historia ja nykytilanne Johdanto Museolain (729/1992, 1166/1996, 644/1998, 877/2005) ja -asetuksen (1312/1992, 1192/2005) mukaan museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja lisätä kansalaisten ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden usto Suomen metsämuseo ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen Digitoinnin työpaja 2/4: Valokuvien digitoinnin suunnittelu 24.11.2009 Tutkija Panu Rissanen, Poliisimuseo Tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva, Poliisimuseo

Lisätiedot

Suomen käsityön museo

Suomen käsityön museo Suomen käsityön museo Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kansallispukualan toimijoiden verkoston kehittäminen ja kansallispukutietouden edistäminen. 2. Valtakunnallinen tallennus-

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008

Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Valtakunnallinen tallennusvastuu -tallennuksen aihepiirit ja koordinointi 15.4.2008 Risto Hakomäki Tutkija Suomen kansallismuseo Kokoelma- ja tutkimusyksikkö MUSEOVIRASTO Taustaa Museoalan asiantuntijaseminaari,

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo Virpi Mäkinen 4.4.2016 virpi.makinen@jkl.fi Keski-Suomen museo Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Kuva: Pekka Helin, Keski-Suomen museo Keski-Suomen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON. K o k o e l m a p o l i i t i i k k a HELSINGIN KAUPUNGINMUSEON K o k o e l m a p o l i i t i i k k a 2014 2018/2019 2014 2018/2019 Sisällys Johdanto 7 Kokoelmapolitiikan tavoitteet ja käyttötarkoitus 7 Kokoelmapolitiikkaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14)

Painopiste Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Etelä Savon kulttuuriympäristöohjelman toteuttaminen (2009 14) Neuvottelupäivämäärä 10.11.2010 Dnro 112/005/2010/21 Kauden 2011 2013 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden tarkastuskäynnit 2. Museorakennusten kunnosta huolehtiminen 3. Etelä Savon

Lisätiedot

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita

VOS 10+ museot. Ajankohtaisia asioita VOS 10+ museot Ajankohtaisia asioita Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto 23.9.2015 Museovirasto 2016 Toiminnan painopisteet Kulttuuriympäristön suojelun ja hoidon tehostaminen pyrkimys mahdollistavaan

Lisätiedot

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER-

AINEISTON KÄYTTÄMINEN JULKAISU- TOIMIN AINEISTON VASTAAN- OTTAMINEN AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO KONSER- VOINTI IAKAS SASTO HTAJA TKIJAT NSER- IAKAS NDENTTI/ IMUS- JA OELMA- SASTO OTOIMEN- HTAJA TKIJAT NSER- TTORIT ETO- JA ERIAALI- RASTOT AINEISTON KERUU DOKUMEN- TAATIO PÄÄTIEDOSTOT (TIETOVARANNOT) LUETTELOINTITIEDOT VAATIIKO KONSERVOINTIA? MATERIAALIN

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 21.-22.11. 2011 Lehtikuvat kellareista ja kotoa kulttuuriperintökäyttöön Ekku Peltomäki ja Aira Samulin JOKA / Kari Pulkkinen JOKA-hanke:

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä

Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Poliisin museotoimintaa ja tulkintoja lainsäädännöstä Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Helsinki 21.11.2011 Tiina Tuulasvaara-Kaleva, tutkija, Poliisimuseo Mukailtu lainsäädäntöön liittyvin osin rikostarkastaja

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin

Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan liittyvissä kysymyksissä. Toimenpiteet, jotka kohdistuvat sidosryhmiin Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Arkkitehtuurin tunnetuksi tekeminen moninaisille yleisöille moninaisin keinoin 2. Arkkitehtuurin erityiskysymysten edistäminen valtakunnallisissa

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009

Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 1 Kokoelmapoliittinen ohjelma vuosille 2009 Laatineet Maria Koskijoki Kristina Tohmo Jonina Jansson Elina Torvinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kokoelmaa määrittävät säännöt, lait ja asetukset 3.

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Kaupungintalolta kartanoon

Kaupungintalolta kartanoon Kaupungintalolta kartanoon Lahden museon kulttuurihistorialliset kokoelmat 100 vuotta Toinen kerta toden sanoo Lahden museo perustetaan Ensimmäinen varteenotettava yritys perustaa museo Lahteen tehtiin

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi

Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto Poistot ja varastointi Maakuntakirjastokokous 2.11.2006 Tuija Venäläinen Poistot kokoelmatyön osana Kokoelmaa olisi kehitettävä siten, että pääpaino

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia

Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset. Varkauden museoiden kokoelmien profiili ja historia Hyväksytty Varkauden sivistyslautakunnassa 28.5.2009 VARKAUDEN KAUPUNGIN MUSEOTOIMI KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA 2009 Toiminta-ajatus ja tavoitteet Kokoelmapolitiikkaa määrittävät päätökset ja linjaukset

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Opas Tampereen kaupungin museopalveluiden vapaaehtoiselle

Opas Tampereen kaupungin museopalveluiden vapaaehtoiselle Opas Tampereen kaupungin museopalveluiden vapaaehtoiselle .... Oppaan sisalto: Tervetuloa vapaaehtoiseksi museoon!...4 Mitä vapaaehtoistoiminta on?...6 Tampereen kaupungin museopalvelut...8 Kulttuurikasvatusyksikkö

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Mikkelin taidemuseon kokoelmapoliittinen ohjelma Taidekokoelmat Mikkelin taidemuseo 5.1.2006 1. Johdanto Mikkelin taidemuseon toiminta alkoi vuonna 1970 Johannes Haapasalon museo nimisenä. Taidemuseon

Lisätiedot

Museoala tänään ja huomenna

Museoala tänään ja huomenna Museoala tänään ja huomenna Museoiden toimintaympäristön tuore analyysi Museopäivät 2015 Lappeenranta 19.5.2015 Kimmo Levä Pääsihteeri Tavoite Tavoitteet: Ø Tietoa Suomen museoiden nykytilasta Ø Näkemyksiä

Lisätiedot

KOKOELMANHOITO. Aiheina kirjassa mm.

KOKOELMANHOITO. Aiheina kirjassa mm. KOKOELMANHOITO Kuvansa kullakin valokuva-arkiston hallinnan kysymyksiä Kirjoittaja: Anne isomursu Julkaisija: Suomen valokuvataiteen museo Julkaisuvuosi: 2011. Sivumäärä: 128 Valokuvauksena filmin valta-aika

Lisätiedot

Riihimäen. Kaupunginmuseo

Riihimäen. Kaupunginmuseo Riihimäen Kaupunginmuseo Kokoelmapoliittinen ohjelma 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET 4 2. RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEON KOKOELMIEN SYNTY JA VAIHEET 5 3. KOKOELMIEN

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kuntoinventoinnin perusteet

Kuntoinventoinnin perusteet Kuntoinventoinnin perusteet Ennaltaehkäisevä konservointi, Mobilia 20.-21.4. Anne Vesanto, Konservointikeskus, Jyväskylä Kuntoinventointi Osa suunnitelmallista kokoelmainventointia: objektin olemassaolo;

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA

ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA Kaupunginhallitus 21.12.2009 liite nro 4 (1/11) vapaa-aikalautakunta 4.11.2009 liite nro 1 ÄÄNEKOSKEN MUSEOIDEN STRATEGINEN YLEISSUUNNITELMA Äänekosken kaupunginmuseo 2009 Äänekosken kaupunginmuseon kokoelmapoliittinen

Lisätiedot

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen

Case Honeywell Oy. Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere. Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen Case Honeywell Oy Suomen XII Liikearkistopäivät, 13.9.2007, Tampere Jarmo Luoma-aho, Antti Ropponen 1 Vastaanottaa yritysten asiakirjoja, lähinnä pysyvään säilytykseen Asiakirjoihin liittyvä tutkijapalvelu

Lisätiedot

VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU

VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU ERILAISTEN VALOKUVA- AINEISTOJEN VAATIMUSTEN HUOMIOIMINEN Riitta www.valokuvataiteenmuseo.fi 1 VALOKUVIEN DIGITOINTI ON ERI ALOJEN ASIANTUNTIJOIDEN YHTEISTYÖTÄ

Lisätiedot

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro

Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa. Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Lasten toiminnan dokumentointi varhaiskasvatuksessa Mikko Mäkelä Maisteriharjoittelija VKK-Metro Dokumentointi Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tarkkaa kuvaamista, joka

Lisätiedot

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma

Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Raision museo Harkko Kokoelmapoliittinen ohjelma Kokoelmapoliittisen ohjelman ovat laatineet heinäkuussa 2007 muokattu 16.10.2008 museonjohtaja Heli Isolehto arkeologi Jari Näränen tutkija Anna-Mari Rosenlöf

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA. Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia

KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA. Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia KUKAAN EI HALUA OSTAA PÄÄSYLIPPUA, EIKÄ KÄVIJÄT KANNATA Kimmo Levä, FM Museonjohtaja Mobilia SISÄLTÖ Esittäytyminen Miksi museon pitäisi myydä? Mitä museo myy? Tuotteistaminen Museotuotteet ja palvelu

Lisätiedot

Luetteloinnin kehittäminen

Luetteloinnin kehittäminen Luetteloinnin kehittäminen Leena Furu 14.2.2012 Leena Furu museo 2015 Luetteloinnin kehitystyötä tehdään luettelointityöryhmässä Luettelointityöryhmä Marjo Ahonen-Kolu, Suomen käsityön museo Áile Aikio,

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

TYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA TYÖVÄENMUSEO WERSTAS KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Voimassa 15.12.2006 - TYÖRYHMÄ Teemu Ahola Kalle Kallio Kimmo Kestinen Päivi Lehtisalo Marita Viinamäki 2 TYÖVÄENMUSEO WERSTAS -- KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA

Lisätiedot

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA

KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Kuva: Kalle Kultala, Suomen valokuvataiteen museo. KUVAPALVELUA MUSEOISSA -MAKSULLISUUS PUHUTTAA Tutkija Maria Virtanen, Suomen valokuvataiteen museo Esitys perustuu -Suomen valokuvataiteen museon tammikuussa

Lisätiedot

MUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA. Mäntyharjun museo

MUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA. Mäntyharjun museo MUSEO Mäntyharjun esineellinen muisti KOKOELMAPOLIITTINEN OHJELMA Mäntyharjun museo 2012 Teksti: Anne Närhi, FM Taitto: Anu Yli-Pyky Etukannen kuvatiedot: Ylhäällä vasemmalta oikealle: Elettiin täällä

Lisätiedot

ja Jyväskylän yliopisto

ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Rinnakkaisjulkaiseminen ja Jyväskylän yliopisto Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisuyksikkö pekka.olsbo@jyu.fi p. 050-5818355

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008

Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008 Raision museo Harkko Toimintakertomus 2008 1 Sisällysluettelo 1. KATSAUS VUOTEEN 2008... 3 2. TOIMINTA-AJATUS... 4 3. NÄYTTELYT JA TOIMINTA VUONNA 2008... 4 Taidemuseon perusnäyttely... 4 Taidemuseon näyttelyt...

Lisätiedot

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu

Suunnitelma. Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017. Joensuun kaupunki / Joensuun taidemuseo Kirkkokatu 23, 80100 Joensuu Suunnitelma Joensuun taidemuseon alueellisesta toiminnasta 2014-2017 I Johdanto Aluetaidemuseon toiminta-ajatus ja yleiskatsaus toimintaan Joensuun taidemuseo tehtävänä on museolain ja asetusten mukaisesti

Lisätiedot

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014

Text. Kuvamestari Kalefoto. Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Text Kuvamestari Kalefoto Kaupan alan ennakointifoorumi 5.3.2014 Jukka Liukas - valokuvaaja PK-yrittäjä Syntynyt 1948 1970 Jukka aloitti valokuvausalan yrittäjänä 1970 Foto Mäenpää 1981 FotoForum 1991

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 26.11.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseoiden esineellisen kulttuuriperinnön turvaaminen, laadullinen monipuolistaminen ja näyttelytoiminnan ja yleisötyön kehittäminen 2.

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa

Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimusraportit Museoviraston arkistossa Yli-intendentti Jutta Kuitunen Arkisto- ja arkeologiset kokoelmat Arkisto ja tietopalvelut 29.10.2013 Museoviraston arkisto Museovirasto

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 11.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen taidekokoelmapoliittisen ohjelman loppuunsaattaminen 2. Keskisuomalaiseen taiteeseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja saavutettavuus

Lisätiedot

Pelit kansalliskokoelmassa

Pelit kansalliskokoelmassa Pelit kansalliskokoelmassa Lauri Ojanen & Aija Vahtola Kansalliskirjasto on kerännyt digitaalisia pelejä vuodesta 2008 alkaen, jolloin ne sisällytettiin arkistoinnin piiriin vapaakappaletoimintaa ohjaavassa

Lisätiedot