KULUTTAJAN 4 / Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija KAUPPA- KESKUS EI SYNNY SATTUMALTA. sivut 4 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KULUTTAJAN 4 / 2008. Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija KAUPPA- KESKUS EI SYNNY SATTUMALTA. sivut 4 5"

Transkriptio

1 KULUTTAJAN hinta: 4 euroa Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija 4 / KAUPPA- KESKUS EI SYNNY SATTUMALTA sivut 4 5 Porkkanamafia tulee Kuluttajat mukaan hintaseurantakampanjaan

2 SISÄLLYS Pääkirjoitus Globaali kilpailu on raakaa peliä s Kauppakeskusten paikat mietitään tarkkaan Kielteinen kierre vai muutos? 2 nappo 4 /08: PÄÄTOIMITTAJA Sinikka Turunen TOIMITUSSIHTEERI Helena Lustig KANNEN KUVA Shutterstock KUVAT Helena Lustig ja SASK TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Helsinki 2008 Seuraava lehti ilmestyy Aineistot tulee jättää mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. JULKAISIJA Suomen Kuluttajaliitto ry Mannerheimintie 15 A, HELSINKI puhelin (09) , faksi (09) Tanskassa Smiley-tarra paljastaa hygieniatason 7 Suomen Kuluttajaliitto eduskunnan talousvaliokunnan pakeilla 8 Kaavoituksella on vaikutusta kuluttajaan 10 Raati rankkasi ruisleivät 12 Elintarvikkeiden hintavertailukampanja alkaa ensi vuonna 13 Porkkanamafia rantautui Suomeen 14 Globaali kilpailu on raakaa peliä 16 Luomulihalla on kysyntää 17 Tunnistatko rasvan laadun? 18 Puheenjohtajan palsta Näpit irti kuluttajansuojasta 19 Ordförandens kolumn Rör inte konsumentskyddet 20 Vieraskynä Mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja Suomessa? 22 Suomen Kuluttajaliitto ottaa kantaa 23 Napakat Valmis- vai keskentalo 24 Sieltä täältä Kuluttajaneuvonta siirtyy valtakunnalliseksi palveluksi 26 Anmäl dig till prisuppföljningskampanjen för livsmedel! 27 Terve taloudellinen kilpailu on tarkoitettu kuluttajien eduksi 28 Sokeria, suolaa ja pakkausasiaa Järjestöväki elintarvikeopissa 30 Asuntokauppaa ja eettisyyttä Porissa Yhdysvalloissa elokuussa 2007 käynnistynyt paketoitujen asuntolainojen luottotappio- ja arvostusongelma laajeni vuoden sisällä maailmanlaajuiseksi finanssikriisiksi, kun suuret pankit alkoivat mennä vararikkoon. Rahoitusmarkkinoiden itse aiheuttaman kriisin seurauksena pankkien välinen luottamus maailmalla on mennyt, pörssikurssit romahtaneet ja useat maat joutuneet talouskriisiin. Tämän vastuuttomuuden maksajiksi joudumme me kaikki ja monet meistä voivat vain voimattomina katsoa, miten pankkien rahoittama sijoituskeinottelu vie heiltä työn, asunnon, eläkkeet ja säästöt. Islannin kuluttajajärjestön puheenjohtaja Johannes Gunnarsson kertoi tästä esimerkin murheellisessa puheenvuorossaan kuluttajajärjestöjen kokouksessa Brysselissä. Miljoonille ihmisille maailmassa globaali rahoituskriisi ei ole samalla tavoin älyllisesti kiehtovaa ja fasinoivaa kuin Suomen Kuvalehden ( ) haastattelemalle Nordean Suomen pääekonomisti Leena Mörttiselle. Marraskuussa järjestettiin jo kahdeksannen kerran vastuullisen luotonannon kansainvälinen konferenssi Lontoossa. Kokouksen teemana oli muutos, ja siellä keskusteltiin siitä, miten saada raha paremmin palvelemaan ihmisiä sen sijaan, että rahan avulla edistetään ahneutta, joidenkin käsittämätöntä rikastumista ja toisten taloudellista tuhoa (www.responsible-credit.net). Hankkeen kantava hahmo, hampurilainen professori Udo Reifner on jo vuosikymmenien ajan korostanut luotonantajien yhteiskunnallista vastuuta. Reifnerin mukaan nykyinen talouden kriisi ei vielä itsessään merkitse muutosta. Muutos on tehtävä rahoitusmarkkinoiden konkreettisilla toimenpiteillä. Luotonantajien tulee nykyistä enemmän käyttää ammattitaitoaan ja asiantuntijuuttaan myös kuluttajien eduksi. Vastuullisuutta voidaan arvioida finanssipalvelujen sisällön, niiden mainonnan, sopimusehtojen ja perinnän suhteen. Lisäksi merkitystä on sillä, mihin luotonannosta tulevat tuotot käytetään. Suomessa Kuluttajavirasto on koonnut keskeiset tahot keskustelemaan vastuullisesta luotonannosta. Kuluttajavirasto on peräänkuuluttanut luotonantajilta entistä reilumpaa riskinjakoa asiakkaan kanssa ja malttia luottokorttien markkinointiin. Kuluttajajärjestöt ovat maailmanlaajuisesti ottaneet kantaa kaikkien kuluttajien ja erityisesti suurimman uhan alla olevien puolesta. Sääntelyn väheneminen kiihdytti vastuutonta lainaamista. Nyt vaaditaan vahvaa sääntelyä, sekä kaikkien finanssipalvelujen ja rahoittajatahojen valvontaa ja valvojien kansainvälistä yhteistyötä. Kuluttajien ryhmäkannetta pidetään entistä tärkeämpänä oikeuskeinona myös rajat ylittävissä kysymyksissä. Lisäksi edellytetään, että kuluttajien saatavilla on puolueetonta ja luotettavaa tietoa oman talouden hallinnasta. Kuluttajaministeri Tarja Cronberg jakoi äskettäin kuluttajatiedon julkistamispalkinnot kuluttajia palvelevan, taloudenhallintaan liittyvän tiedon tuottamisesta ja julkaisemisesta. Eräs palkituista oli liittomme pitkäaikainen yhteistyökumppani, lehtori Marja Nives Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Parhaat onnittelumme! Muistutan myös, että omilla kotisivuillamme on monipuolista taloudenhallinnan tietoa kaiken ikäisille kuluttajille. Toivotan lukijoillemme rauhallista joulun aikaa ja hyvää alkavaa vuotta! Sinikka Turunen päätoimittaja 3

3 Helena Lustig MEGAA, GIGAA, JÄTTIÄ JA JUMBOA 4 Kunnilla on kaavoitusmonopoli ja ne voivat tehdä hyvin erilaisia päätöksiä. Yh- HELENA LUSTIG // teksti & kuvat tenä esimerkkinä ovat naapurikaupungit Hyvinkää ja Riihimäki, joiden fyysinen Kaupungin virkamieskoneisto on tiiviisti välimatka on kymmenisen kilometriä. mukana keskusteluissa. Kunta selvittää, Riihimäellä iso kauppakeskittymä sijoitettiin rautatieaseman viereen, noin onko suunnitelmamme mahdollista toteuttaa. kilometrin päähän keskustasta. Toinen kaupan keskus on moottoritien varressa sijaitseva peltomarket. Kaupungissa käydään kauppaa siis kolmella kulmalla. Hyvinkäällä hypermarketit puolestaan tullaan rakentamaan kaupungin keskus- Teemajuttu Suomessa on tällä hetkellä ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan lähemmäs kaksisataa kauppakeskushanketta. Keskon aluejohtajan Timo Huurtolan mukaan osassa hankkeista on mukana paljon toiveitten tynnyriä. Noin kolmasosa hankkeista on muiden kuin kaupan esittämiä hankkeita. Taantuma alkaa näkyä tälläkin saralla. Kaikki munat eivät tästä pesästä kuoriudu. Varmasti kauppakeskittymiä syntyy, mutta suhteellisesti enemmän syntyy lähipalveluita. Näkisin, että ennemminkin tuloaan tekevät pienet kivijalkakaupat. Kärsijöitä tässä tilanteessa ovat neliön kaupat, Huurtola uumoilee. Viime aikoina kauppakeskuksen sijainti julkiseen liikenteeseen nähden on puhuttanut paljon. Huurtola pitää kauppakeskuksen saavutettavuutta ykköskriteerinä. Siellä pitää olla mahdollisuus asioida kävellen, pyörällä ja bussilla. Jos tätä ei huomioi, jää kasvava asiakaspotentiaali käyttämättä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tutkimme tarkkaan kaikki julkisen liikenteen hankkeet. Jos kauppakeskus ei ole joukkoliikenteen reittien varrella, pitää miettiä, miten julkisilla olisi mahdollista päästä sinne. Kaupan on mietittävä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta tai halua liikkua omalla autolla. Toimiakseen hyvin kauppakeskus tarvitsee veturin, kuten ison ruokakaupan. Huurtola toteaa kauppakeskuksen olevan usein palvelukokonaisuuden. Kunnan tarpeiden mukaan sinne voidaan sijoittaa esimerkiksi terveys-, sosiaali- ja vanhuspalveluita, kirjasto tai Kela. Pahaksi eivät ole myöskään Alko ja apteekki. Kaksi jälkimmäistä lisäävät kauppakeskuksen myyntiä seitsemän kahdeksan prosenttia. Kun kaupallisia palveluja ja kauppakeskuksia suunnitellaan, etenee hanke tietyn kaavan mukaan. Kun sopiva paikka on katsottu, siitä hankitaan netti- ja maastokuvat. Alueen maanomistuksesta otetaan selvää, samoin kaavasuunnitelmista ja mahdollisesti lähistölle rakennettavista asuinalueista. Keskon järjestelmään on luotu verkostosovellus, joka sisältää runsaasti tietoa kuten väestöennusteen ja kartan kaavaillusta kauppapaikasta. Katsomme liikennöinnin ja julkisen liikenteen hankkeet. Laskemme, paljonko missäkin tieosuudella kulkee autoja. Muun muassa näiden työkalujen avulla teemme markkina-aluetarkastelun, aluejohtaja luettelee. Keskolla on noin 20 ketjua, joilla kaikilla on omat kriteerinsä kauppapaikan suhteen. Näitä ovat esimerkiksi väestöpohja ja pinta-ala. Nämä potentiaaliset markkina-alueet kammataan ja käydään katsomassa se fyysinen paikka. Jos nämä ovat kunnossa, menemme kunnan pakeille. Kaupungin virkamieskoneisto on tiiviisti mukana keskusteluissa. Kunta selvittää, onko suunnitelmamme mahdollista toteuttaa. Jos on, piirrämme liiketoiminnan kaavaillulle paikalle. Budjetoimme hankkeen ja viemme kauppapaikkaesityksen eteenpäin. Huurtola toteaa, että on tärkeää selvittää myös kilpailijan verkot ja hankkeet. Jos markkinat ovat tietyllä alueella rajalliset, Kesko miettii asian uudelleen. Jos alueelle riittää yksi kauppa, ei sinne ole järkeä mennä. Silloin molemmat kaupat kärsisivät. Kauppa ei yli-investoi, vaan laskelmat ovat hyvin tarkat. Minun päätoimenani on niin sanotusti kammata markkinoita. Keskossa mietitään myös sen omien, olevassa olevien kiinteistöjen kehittymismahdollisuuksia: aina ei ole järkevää rakentaa uutta. Esimerkiksi Porvoossa meillä jäi tyhjilleen K-raudan tilat. Saneeraamme sinne uuden K-Supermarketin puolet uudisrakennusta edullisemmilla kustannuksilla. Huurtolan mukaan Ideaparkin tyyliset kokonaisuudet ovat oma lukunsa: ne ovat kauppa- ja viihdekeskittymiä, joilla haetaan laajempaa kokonaisuutta. Sinänsä Keskolla ei ole mitään näitä hankkeita vastaan. Mutta lain ja kohtelun tulee olla tasapuolisia kaikille toimijoille. Kaikki hankkeet täytyy katsoa maakuntakaavan kautta, Huurtola summaa. Toimiakseen hyvin kauppakeskus tarvitsee veturin, kuten ison ruokakaupan, Keskon aluejohtaja Timo Huurtola toteaa. taan. Alta puretaan useita rakennuksia, muun muassa 1970-luvulla rakennettu kaupungintalo. Hyvinkään keskustaan nousevat kauppakeskukset asettavat rakennuttajille monia haasteita, täytyyhän uudet rakennukset sovittaa olemassa olevan rakennuskannan sekaan. Suunniteltu Citymarket esimerkiksi sijoitetaan jyrkkään mäkeen, mikä nostaa rakentamiskustannuksia. Hyvinkään keskustakorttelihanke on erinomaisen kallis ja hankala, Huurtola toteaa. 5

4 Suomen Kuluttajaliitto eduskunnan talousvaliokunnan pakeilla HELENA LUSTIG // teksti & kuvat Smiley järjestelmä paljastaa hygieniatason Tanskalaisessa ruokakaupassa, kioskissa tai ravintolassa törmää väistämättä enemmän tai vähemmän hymyilevään naamaan liikehuoneiston ulko-ovella. Tämä Smiley-naama kertoo, miten kyseinen elintarviketoimija noudattaa lakisääteisiä hygieniavaatimuksia. Merkkinä toimistaan yrityksen on laitettava ulkoseinäänsä tarra, jonka perusteella kuluttaja voi harkita, käyttääkö kyseisen toimijan palveluita. Merkin käyttö on Tanskassa ollut lakisääteistä vuodesta 2001 ja se on merkittävästi parantanut muun muassa ravintoloiden ja kauppojen hygieniatasoa. Smiley-merkkijärjestelmä arvioi useita hygieniaan liittyviä toimia kuten ruuan käsittelyä, siivousta sekä hygieniajohtamista ja -koulutusta. Järjestelmän myötä on saatu luotua yhtenäinen valvontajärjestelmä, jossa kaikkia elintarviketoimijoita arvioidaan samoin kriteerein. Alun hankaluuksien jälkeen kaikki osalliset tahot eli elintarviketoimijat, viranomaiset ja kuluttajat ovat olleet käytäntöön erittäin tyytyväisiä. Toimijat kokevat merkkijärjestelmän kilpailuvaltiksi ja viranomaisten työ on helpottunut yhdenmukaisen valvontajärjestelmän myötä. Viranomaisten tekemät tarkastuskäynnit rahoitetaan verovaroin. Jos huoneisto ei läpäise vaatimuksia ja uusi tarkastus määrätään tehtäväksi, tämän maksaa toimija itse. Tänä vuonna lanseerattiin uusi Elite Smiley, jonka voi saada, jos neljässä perättäisessä tarkastuksessa rikkeitä ei ole havaittu. Iso osa toimijoista on jo ansainnut Elite Smiley n. Vastaavanlaisia valvontajärjestelmiä on käytössä muuallakin; Los Angelesissa on käytössä A-, B- ja C -järjestelmä, Torontossa Dine Safe -liikennevalojärjestelmä ja Lontoossa Scores on the Doors -tähtijärjestelmä. Norjan Trondheimissa hymynaama on parhaillaan ravintoloissa koekäytössä. Suomessa hygieniavalvonta on kuntien vastuulla ja sitä koskeva kansallinen lainsäädäntö on varsin väljä. Elintarviketoimijoiden hygieniatasoa valvotaan eri paikkakunnilla eri tavoin. Yritykset kontrolloivat hygieniakäytäntöjään lakisääteisen omavalvonnan avulla, mutta eri yrityksillä voi olla hyvinkin erilaiset valvontatavat. Erilaiset käytännöt eivät automaattisesti tarkoita huonoa hygieniatasoa. Kaikkien edun mukaista olisivat kuitenkin yhdenmukaiset ja yksiselitteiset käytännöt valvonnassa. Elintarviketoimijoiden läpinäkyvä toiminta hygieniakäytäntöjen julkistamiseksi on selkeä etu kaikkien kannalta. Suomalainen kuluttaja on tottunut luottamaan tarjolla olevaan. Se ei enää riitä. Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija 1. Talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Rantakangas piti kaikkia kuluttajan talouden hallintaan tähtääviä toimia tärkeinä. Vieressä Suomen Kuluttajaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru. 2. Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari haluaa pikavipit kuriin. 3. Suomen Kuluttajaliiton väki kävi talousvaliokunnassa keskustelemassa ajankohtaisista kuluttaja-asioista. Suomen Kuluttajaliiton väki kävi keskustelemassa eduskunnan talousvaliokunnan edustajien kanssa. Paikan päällä oli varapuheenjohtaja Antti Rantakangas (kesk) sekä osan aikaa myös puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd). Liiton väki esitteli eri toimintasektorit ja niiden ajankohtaiset kysymykset, jonka jälkeen keskusteltiin kuluttaja-asioista yleisellä tasolla. Suomen Kuluttajaliiton lakimies Ilkka Salminen kertoi liiton asumisneuvonnan hurjasta kysynnästä. Neuvonta vuotaa yli. Voisin olla vuorokaudet ympäri antamassa puhelinneuvontaa enkä silti ehtisi neuvoa kaikkia. Tällaista maksutonta neuvontaa kun ei saa mistään muualta. Kuitenkin tämä säästää niin käräjäoikeuden kuin kuluttajariitalautakunnan aikaa. Kaikki kuluttajaneuvontaan ja kuluttajan talouden hallintaan tähtäävät toimet ovat tärkeitä, varapuheenjohtaja Antti Rantakangas kiitteli liiton hankkeita. Suomen Kuluttajaliiton edustajat esittivät huolensa EU:n kuluttajakomissaari Meglena Kunevan esitykseen kuluttajansuojan täysharmonisoinnista. Jos se menee läpi, heikentää se suomalaista kuluttajansuojaa vakavasti. Valitettavasti EU:ssa on ruvettu murtamaan kuluttajansuojaa ja se on huono asia. Tässä asiassa suomalaisten poliitikkojen tulee tehdä yhteistyötä, puheenjohtaja Skinnari totesi. Pikavippiasia ja siihen liittyvä lainsäädäntö puhuttivat myös. Pikavipit tarvitsevat parempaa sääntelyä. Tämä pitää saada ripeästi kuntoon, Rantakangas totesi. Monien pikavippejä ottaneiden nuorten tulevaisuus tuhoutuu. Pikavippien saatavuuteen on saatava rajoituksia pian. Torimyyntikin tarvitsee luvat, miksi ei sitten tämä, Skinnari sanoi. Suomen Kuluttajaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru (sd) sanoi liiton tulleen hyvin kuulluksi esimerkiksi lainsäädännön valmistelussa. Liiton edustajat ovat olleet muun muassa talousvaliokunnan kuultavana. Suomen Kuluttajaliitto esitti huolensa liiton talouden turvaamisesta. Määrärahat ovat olleet liian pienet, Skinnari myönsi. Kuluttajajärjestöjen saama tuki ei ole tämän päivän tasolla, Rantakangas myötäili.

5 Kasvihuonepäästöt sektoreittain v (%) Teemajuttu jäte 3% 41% 8 Kaavoituksella on vaikutusta kuluttajaan Kaavoitukseen liittyvät, kuluttajaa koskevat asiat nousivat vilkkaan keskustelun kohteeksi tämän vuoden loppukeväästä, kun tieto Vihtiin suunnitellusta Ideapark-hankkeesta tuli julkisuuteen. Keskustelu on pyörinyt paljolti kauppakeskusten ympärillä, mutta keskustelua on käyty myös liikennemyymälöistä. Kaavoitus on keskeinen yhteiskunnan keino ohjata kaupan palvelurakennetta ja suuryksiköiden sijaintia. Kaavojen avulla päätetään pitkälti, mistä kuluttajat hankkivat tarvitsemansa tavarat. Selvitysten mukaan Suomessa myymälärakenne on muihin pohjoismaihin verrattuna suuryksikkövaltainen. Kaupan suuryksikköjen määrä on lisääntymässä ja niiden koko kasvamassa. Ympäristöministeriön tuoreen selvityksen mukaan tämän vuoden kesällä oli suunnitteilla lähes 200 suuryksikköä tai suuryksikön laajennusta. Uutta liiketilaa olisi tulossa kerrosneliömetriä, mikä vastaa kolmannesta vähittäiskaupan nykyisestä liiketilasta. Vuonna 1998 suurimman suunnitteilla olleen hankkeen pinta-ala oli kerrosneliömetriä, tällä hetkellä suurimman suunnitteilla olevan hankkeen pinta-ala on kerrosneliömetriä. Neljä viidennestä hankkeista on maakuntakaavan mukaisia. Maakuntakaavan kanssa ristiriidassa olevista hankkeista erityisen suuri osa on kuitenkin suuria hankkeita. Selvitysten mukaan palvelujen saavutettavuus on heikentynyt viime vuosina. Vuonna 1999 alle kahden kilometrin etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asui 80 prosenttia suomalaisista, vuonna 2004 heidän osuutensa oli alentunut 72 prosenttiin. Saavutettavuus on heikentynyt eniten pienissä kaupungeissa ja kaupunkien läheisellä maaseudulla. Kaavoituksessa tulisikin ottaa huomioon kaavojen vaikutus erityisesti päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuuteen. Myös autottomille kuluttajille olisi turvattava mahdollisuus saada tarvitsemansa tavarat kohtuulliseen hintaan joutumatta näkemään kohtuutonta vaivaa niiden hankkimiseksi. Olisi esimerkiksi mietittävä, miten hypermarketin tulo vaikuttaa lähikauppojen toimintaan. Asuinalueet tulisi suunnitella siten, että niihin kannattaa sijoittaa palveluja. Erityisesti pienissä kunnissa olisi pohdittava pääteiden varsille tulevien liikennemyymälöiden vaikutusta kunnan keskustan palveluihin. Liikenteen osuus Suomen kasvihuonepäästöistä on 20 prosenttia ja ostos- ja asiointimatkojen osuus liikenteen kilometreistä on viidennes. Ostos- ja asiointimatkat aiheuttavat siis noin neljä prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä. Tutkimusten mukaan myymälän sijainti vaikuttaa asiakkaiden kulkutapaan. Esimerkiksi Tampereen seudulla vuosina hypermarketalueilla asioivista prosenttia käytti henkilöautoa. Keskustassa asioivista 60 prosenttia kulki joko jalan tai polkupyörällä, joukkoliikennettä tai omaa autoa käytti kumpaakin alle 20 prosenttia. Asuinalueiden päivittäistavarakaupoissa asioivista 55 prosenttia kulki kävellen tai pyöräili ja alle 40 prosenttia käytti henkilöautoa. Tuoreen ympäristöministeriön selvityksen mukaan 45 prosenttia suunnitelluista kauppakeskuksista on tarkoitus sijoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle ja ne pyrkivät keräämään asiakkaita koko seudulta tai jopa koko maakunnasta. Suuryksiköt sijoitetaan sinne, missä maa on halpaa kustannukset maksaa yhteiskunta ja kuluttaja. Suuri osa tavaran jakelukustannuksista siirtyy omaa autoa käyttämään joutuville kuluttajille ja tuotteiden välivarastointikin kuluttajien kotona on kaupalle edullista. Kestävän kulutuksen ja palvelujen saavutettavuuden kannalta tärkeää on kauppakeskusten ja muiden kaupan suuryksiköiden sijainti. Ne pitäisi sijoittaa niin, että ne eivät hajota yhdyskuntarakennetta eivätkä synnytä turhaa henkilöautoliikennettä ja ovat kaikkien kuluttajien saavutettavissa. Kunnat suunnittelevat alueiden palvelurakennetta yhdessä sekä maakuntakaavoissa, yhteisissä yleiskaavoissa että erilaisissa palveluverkkoselvityksissä. Viime aikoina julkisuudessa on ollut tietoja kuntien yhteisten suunnitelmien vastaisista hankkeista, joita on lisäksi valmisteltu piilossa julkisuudelta. Ympäristöviranomainenkin on voinut saada tiedon niistä vasta radiosta. Kuluttajille olisi eduksi, jos näitä yhteisiä suunnitelmia noudatettaisiin ja suunnittelu olisi avointa mahdollistaen näin laajan yhteiskunnallisen keskustelun. Tulevaisuus näyttää, miten suunnitteilla oleville lähes kahdellesadalle kaupan suuryksikköhankkeelle käy. Todennäköisesti nykyinen taloudellisen tilanteen epävarmuus johtaa joko hankkeiden lykkääntymiseen tai peruuntumiseen kokonaan. Taloudellisen tilanteen parantuessa tilanne voi kuitenkin taas muuttua ja uusia hankkeita käynnistyä. Joka tapauksessa keskustelu kaavoituksen ympärillä jatkuu, sillä ympäristöministeriö on lokakuussa asettanut työryhmän arvioimaan kaupan sijainnin ohjausta. Työryhmän työtä tukee Kilpailuviraston entisen ylijohtajan Matti Purasjoen tekeillä oleva selvitys kaavoituksen ja kuntien tonttipolitiikan vaikutuksista kaupan kilpailuun. Timo Niemi lakimies maatalous 7% liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0,1% teollisuus prosessit 8% päivittäistavarakaupat muut liikkeet ja ostospaikat hypermarket-alueet Timo Niemi energia 82% Kulkutapajakauma eri kauppatyypeissä asuinalueieden kaupat kuntakeskusten kaupat ydinkeskustan kaupat hypermarket-alueet asuinalueiden pt-kaupat kuntakeskusten pt-kaupat ydinkeskustan pt-kaupat 15% 18% 8% 0,2% energian tuotanto teollisuuden oma energiantuotanto liikenne kotitaloudet, palvelut jne. haihtumapäästöt lähde: Kasvihuonekaasujen inventaario, Tilastokeskus 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% kävellen tai polkupyörällä joukkoliikenteellä henkilöautolla kuljettajana henkilöautolla matkustajana 10 suurinta kaupan hanketta lähde: Tampereen seudun henkilöliikennetutkimus TASE hanke paikkakunta kerrosala (k-m²) Linnakallio-Linnakorpi Pirkkala Marja-Vantaa/Keimola Vantaa Focus Tuusula Eteläportti Jyväskylä Matkuksen yritysalue Kuopio Ideapark Vihti Ideapark Pieksämäki Itäportti Mikkeli Lakalaivan kauppakeskus Tampere Lommila Espoo Lähde: Tulkki, Katri. Ympäristöministeriön selvitys kaupan hankkeista. AsuntoForum

6 Testinurkka 10 Juha Beurling ja Timo Niemi ruisleipiä maistelemassa. 11 SUOMEN KULUTTAJALIITTO TESTASI VALMIIKSI VIIPALOIDUT RUISLEIVÄT Suomalaisten leivänsyönnin suosio näkyy ruokakaupan valikoimissa. Leipähyllyiltä löytyy vaaleata ja tummaa, sämpylää, palaleipää ja kokonaisia limppuja. On vehnää, ruista, kauraa ja ohraa sekä enemmän ja vähemmän suola- ja kuitupitoisia leipiä. Ruisleipä on suomalaisten suosikki: lähes jokainen suomalainen syö viikoittain ruisleipää, suuri osa päivittäin. Leipää saa kutsua ruisleiväksi, jos leivontaan käytetyistä jauhoista vähintään 50 prosenttia on ruista. Leipien tarkka ruisjauhopitoisuus ei kuitenkaan aina heti selviä pakkauksista, sillä merkintäkäytännöt vaihtelevat. Pakkausmerkinnöistä voisi päätellä, että ruisleipien ruisjauhopitoisuus vaihtelee prosentin välillä. Selitys löytyy siitä, että eräät valmistajat ilmoittavat ruisjauhojen osuuden kaikista leivontaan käytetyistä ainesosista, toiset taas ruisjauhojen osuuden leivontaan käytetyistä jauhoista. Kun taikinan muut osat, kuten vesi, otetaan huomioon, jauhojen osuus on leivän painosta luonnollisesti pienempi. Kun tarkastellaan vain käytettyjä jauhoja, ruisjauhojen osuus voi olla hyvinkin korkea. Kuluttajan täytyy olla tarkkana ymmärtääkseen, mitä prosenttilukua tarkastelee. Perinteinen ruisleipä on tiivis, mutta pehmeä, vahvasti rukiilta maistuva leikattava leipä. Kaupan leipähyllyjä tutkiessa vaikuttaa kuitenkin siltä, että pääosa myynnissä olevista ruisleivistä on valmiiksi viipaloituja, vaaleita palaleipiä. Suomen Kuluttajaliitto testasi näiden suosittujen viipaloitujen ruisleipien ominaisuuksia. Vastaavatko ne ruisleipäkansan odotuksia? Kuinka paljon ne sisältävät ruista? Vaikuttaako tuotepakkaus valintaan? Raatilaiset arvioivat seitsemän ruisleivän ominaisuuksia sokkona. Heidän piti valita suosikkinsa ja inhokkinsa. Lopuksi raatilaisille näytettiin leipien pakkaukset ja he saivat tehdä valinnan pakkauksen perusteella. Parhaaksi leiväksi valikoitui eniten ruisjauhoja ja kuitua sisältävä Ehon leipomon Ruis100. Huonoimmin pärjäsi Suomen eniten myyty leipä, Vaasan Ruispalat. Mielenkiintoista oli, että testaajat eivät maininneet eroja leipien suolaisuudessa, vaikka suolapitoisuudet vaihtelivat 0,7 prosentin ja 1,3 prosentin välillä. Parhaiten ja kehnoiten pärjänneet leivät olivat vähäsuolaisia. Raatilaiset olivat yleisesti pettyneet siihen, että useimmista leivistä puuttui selkeä, vahva rukiin maku: ne vaikuttivat teollisilta. Mielenkiintoista oli, että leipien suosikkijärjestys muuttui, kun testaajat näkivät leipien pakkaukset. Suosikiksi vaihtui Perheleipureiden vähäsuolainen Luomuruislimppu. Huonoimmaksi valittiin suolainen ja leivistä vähäkuituisin Rostenin Ruiskalat, jonka merihenkinen pakkaus herätti kummastusta. Kolesterolia alentavat ominaisuudet leivässä eivät houkuttaneet. Luonnonmukaisuus ja suola- ja kuitupitoisuus muuttuivat näin tärkeimmiksi valintakriteereiksi. Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija Ruis Luomupalat / Koivulan kotileipomo Ruisihme / Fazer Luomuruislimppu / Perheleipurit Ruisrouhelimppu / Oululainen Ruis100 / Perheleipurit Ruiskalat / Leipomo Rosten Ruispalat / Vaasan & Vaasan erityistä kommentteja sokkona sijoitus pakkausten lukemisen jälkeen Luomu vähäsuolainen rj = 100% *** vähäsuolainen alentaa kolestrolia rj = 76% *** vähäsuolainen rj = 100% vähäsuolainen rj = 66% ei muita viljoja kuitupitoisin rj = 100% suolaisin 1,3% vähiten kuitua rj = 66% Suomen myydyin ruisleipä rj = 66% mauton, liian makea, ei houkutteleva, murenee ei kovin rukiinen, sopivan kostea, modernisoitu leseiden avulla, suolainen kiinteän raskas, perinteinen, hyvä paperipakkaus sopivan mehevä, ei rukiinen maukas, hapan, suolainen, ihana jälkimaku outo maku, ruisleivän näköinen, designattu pakkaus ja leipä hötöinen, makeahko, pliisu, tylsä pakkaus *** = rj = ruisjauhopitoisuus, osuus käytetyistä jauhosta PARAS HUONOIN PARAS HUONOIN

7 12 Ilmoittaudu mukaan elintarvikkeiden hintaseurantakampanjaan! Porkkanamafia tulee oletko valmis? 1313 Elintarvikkeiden arvonlisävero laskee hyötyykö kuluttaja? PAULA PESSI // teksti Näkyykö vuoden 2009 aikana toteutettava elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen hyötynä kuluttajan talousrahoissa, vai siirtyykö veroalennuksesta saatava hyöty jonnekin muualle? Suomen Kuluttajaliitto aloittaa uuden valtakunnallisen hintaseurantakampanjan. Kampanja viestittää kaupoille ja elinkeinonharjoittajille, että kuluttajat ovat aktiivisia, hintatietoisia ja seuraavat hintoja. Kampanjan myötä kuluttajilla on mahdollisuus nostaa epäkohtia julkisuuteen. Hintaseurantakampanjan tavoitteena on kuluttajien ja tiedotusvälineiden huomion suuntaaminen hintoihin ja samalla inflaation torjuntaan. Kampanjan avulla aktivoidaan kuluttajia hintojen vertailuun ja nostetaan esille mahdollisia hintaeroja. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen nykyisestä 17 prosentista 12 prosenttiin alentaisi ruuan kuluttajahintoja. Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan laskun oletetaan menevän 80-prosenttisesti kuluttajahintoihin. Arvio perustuu aiempiin kokemuksiin välillisten verojen muutoksista Suomessa ja muissa OECD-maissa sekä arvioon elintarvikeketjun, teollisuuden ja kaupan kilpailullisuudesta Suomessa. Alv:n alennus hyödyttäisi erityisesti pienituloisia kotitalouksia. Suhteellisesti suurimpia hyötyjiä olisivat pienituloiset lapsiperheet ja erityisesti yksinhuoltajakotitaloudet. Hintaseurantaa voi tehdä itsenäisesti tai koota paikallisyhdistyksestä oman seurantaryhmän. Seurantaa toteutetaan vähintään vuoden 2009 ajan. Vuoden alussa järjestetään tiedotustilaisuus hankkeeseen osallistuville. Ilmoita itsesi tai yhdistyksesi mukaan seuraamaan hintoja! Ilmoittautua voi internetissä hankkeen kotisivuilla tai sähköpostitse/puhelimitse: (09) Lue lisää osoitteesta: Olethan jo kuullut uudesta porkkanamafiasta? Mikäli et, on sinun syytä lukea tämä juttu loppuun asti. Kyseessä saattaa nimittäin olla ilmiö, joka nostaa kuluttajien vaikutusmahdollisuudet uudelle tasolle halutessamme yrityksiltä vastuullisempaa ja eettisempää otetta toimintaansa. Porkkanamafian takana on alati kasvava joukko tavallisia tai ehkä hieman tavallista tiedostavampia kuluttajia, jotka haluavat uudella ja hauskalla tavalla kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Porkkanamafia on uudenlaista kuluttajavaikuttamista, jossa yrityksille tarjotaan porkkanaa, ei keppiä. Tämän mafian toimesta kilpailutetaan yrityksiä ympäristöystävällisyydellä ja parhaat palkitaan ostotempauksella. Toiminta sai alkunsa keväällä 2008 Kaliforniassa, kun Brent Schulkin -niminen herra mietti, miten hän voisi vaikuttaa siihen, että ruokakaupat toimisivat entistä ympäristöystävällisemmällä tavalla. Schulkin kilpailutti oman naapurustonsa kulmakaupat ja sai sadat ihmiset ostoksille. Kauppa moninkertaisti myyntinsä ja sijoitti lupaamansa prosenttiosuuden muun muassa pakastealtaiden energiatehokkuuteen ja lamppujen uusimiseen. Ostotempauksella osoitettiin, että on paljon kuluttajia, jotka haluavat olla mukana tämäntyyppisessä toiminnassa ja vaikuttaa positiivisella tavalla. Porkkanamafia tai alkuperäiseltä nimeltään Carrotmob uskoo, että yksittäinen kuluttaja on voimaton, mutta iso joukko saa äänensä kuuluviin. Porkkanamafialaiset ovat kuluttajia, jotka ovat valmiita äänestämään jaloillaan ja lompakoillaan. Nyt porkkanamafia on saanut tukevan jalansijan myös Suomessa. Muun muassa Facebook-ryhmäänsä liike on saanut useita tuhansia jäseniä ympäri Suomea. Porkkanamafian alkuperäisideaa on jo päästy kokeilemaan helsinkiläisessä ravintola Juttutuvassa jokin aika sitten. Ostotempaus toi paikalle runsaasti ihmisiä ja ravintola sai yhden illan tuotoilla jopa 6500 euroa lisätuloja, joista valtaosa käytetään valvotusti energiatehokkuusinvestointeihin. Onnistunut tempaus osoitti, että kyseisen kaltainen toiminta voi toimia myös meillä täällä Suomessa. Porkkanamafia on hyvä esimerkki siitä, että kuluttajaliike elää ja voi hyvin maassamme. Suomen Kuluttajaliiton on arvostettuna ja asiantuntevana kansalaisjärjestönä hyvä löytää elävä yhteys kaikkiin keskeisiin, uusiin ja dynaamisiin kuluttajaliikkeisiin. Miksi emme voisi myös toimia maamme kaikkien järkevien ja dynaamisten kuluttajaliikkeiden yhdyssiteenä ja saada näin entistä enemmän uusia ja innokkaita kuluttajia mukaan toimintaamme? Juha Beurling eettisen kuluttamisen projektipäällikkö Suomen Kuluttajaliitto ry

8 14 Vaatetusteollisuus teetättää sesonkitavaraa muun muassa Vietnamissa. Globaali kilpailu on raakaa peliä HELENA LUSTIG // teksti, HELENA LUSTIG & SASK // kuvat Ennen hallitukset kilpailuttivat yrityksiä, nyt kansainväliset yritykset kilpailuttavat hallituksia. Joulu on jo ovella. Lämpimän joulutunnelman lisäksi se merkitsee kaupalle suurta kulutusjuhlaa, haluammehan muistaa rakkaitamme ostamalla heille lahjoja. Vaan tuleeko joulutohinan keskellä miettineeksi, millaisessa tehtaassa tai työpajassa lahja on tehty ja millaisen kilpailutuksen kautta sen hinta on muodostunut. Kansainvälinen kilpailu on kovaa ja tuotanto pyritään viemään sinne, missä tuotantokustannukset ovat pienet. Tilausaikataulut vedetään liian tiukalle ja ostetaan liian halvalla. Suuret kansainväliset yhtiöt sanelevat ostopolitiikallaan hyvin pitkälle sen, millaisia tuotteita tehdään ja millä hinnalla ne valmistetaan, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin tiedottaja Jukka Pääkkönen toteaa globaalista kilpailusta. Pääkkönen toteaa, että tuotantoa on viety esimerkiksi Kiinasta Vietnamiin, jossa on Kiinaa alempi palkkataso. Tämä on race to the bottom, kilpailu pohjalle asti. Kun ansiotaso jossain nousee, viedään tuotanto halvempien kustannusten maihin. Ja nyt tämän kansainvälisen finanssikriisin myötä voi kymmeniä miljoonia ihmisiä joutua työttömäksi, kun tavara ei mene kaupaksi. Yrityksillä on toinen toistaan parempia eettisiä ohjeistuksia, mutta usein ne ovat vain aanelosia vailla todellisuuspohjaa. Pääkkösen mukaan yrityksiä saatetaan vetää nenästä, kun niiden edustajat käyvät tehtaissa tekemässä tarkastuksia. Esimerkiksi Kiinassa on nykyisin erinomainen työlainsäädäntö, mutta sitä ei noudateta. Ylipäänsä tällaisessa kulutustavarateollisuudessa on paljon parantamisen varaa, hän sanoo ja toteaa, että tarkastajia saatetaan huijata reippaastikin. Kiinassa on tullut esiin tapauksia, joissa työntekijät on koulutettu vastaamaan tarkastajille oikein. Jotkut osastot on tyhjennetty tarkastajan vierailun ajaksi, jos siellä käytetään esimerkiksi lapsityövoimaa. Usein minimityöaikoja rikotaan ja työntekijöille maksetaan minimitasoa pienempää palkkaa, Pääkkönen kuvailee rankkaa todellisuutta. Ennen hallitukset kilpailuttivat yrityksiä, nyt kansainväliset yritykset kilpailuttavat hallituksia. Yritykset etsivät maita, joilla on tarjota parhaat edellytykset kilpailuun kansainvälisillä markkinoilla, hän jatkaa. Pääkkönen huokaa, että asioiden saaminen paremmalle tolalle on erittäin pitkä ja vaativa tie. On tehtävä lujasti töitä sen eteen, että työntekijät saadaan tiedostamaan tilanteensa, järjestäytymään ja puolustamaan oikeuksiaan. Hän tyrmää ajatuksen, että kuluttaja ei voi vaikuttaa näihin epäkohtiin. Vietnamilaisnaiset työskentelemässä tonnikalatehtaassa. Teemajuttu Yritykset etsivät maita, joilla on tarjota parhaat edellytykset kilpailuun kansainvälisillä markkinoilla, Jukka Pääkkönen toteaa. Se ei pidä paikkaansa, koska tavaroiden menekki syntyy kuluttajien valinnoista. Mutta tuotantoketjun läpinäkyvyyden lisääminen on tärkeää, jotta kuluttajan olisi mahdollista saada tietoonsa koko tuotteen valmistusketju. Miksi se ei onnistuisi, jos se onnistuu elintarvikepuolellakin, Pääkkönen pohtii. Vaikka kuluttaja saattaa globaalisti tuotetun tavaravuoren edessä tuntea voimattomuutta, ei pidä lannistua ja nostaa käsiä pystyyn. Kuluttajakaan ei voi toimia niin, että sanoo näillä eettisillä asioilla olevan merkitystä, mutta ostotilanteessa ei kiinnitä asiaan mitään huomiota. Esimerkiksi ostotilanteessa voi kysyä myyjältä, missä tämä tuote on tehty. Usein myyjäkään ei sitä tiedä ja silloin voi pyytää tätä viemään kysymystä eteenpäin. Mitä vahvempi viesti kuluttajilta tulee, niin sitä herkemmin yritykset muuttavat toimintaansa. Kuluttajan mieltymyksillä on suuri vaikutus. Mutta ei tätä tietenkään yksinomaan kuluttajien kontolle voi sysätä. Pääkkönen ostaa itse mieluiten tunnetun merkkivalmistajan tuotteita, koska hän on sitä mieltä, että brändiyhtiöt tekevät töitä eettisten asioiden eteen. Esimerkiksi Nike pani nettiin koko tuotantoketjunsa. Hän toteaa, että alkuperämaan merkitseminen on tärkeää, vaikka tuote voikin olla tehty monessa maassa. Mutta että on joku merkintä kumminkin. Jos se poistuu, menee kuluttajalta viimeinenkin tieto tavaran alkuperästä. Pääkkönen korostaa, että jos yritys haluaa tosissaan paikata vuotavaa valvontaketjuaan, se tarvitsee toimivia suhteita esimerkiksi juuri ammattiyhdistysliikkeen kanssa. On pakko mennä pois siitä mallista, että yritys valvoo itse itseään. Meillä on yrityksiä, jotka ovat niin sanotusti täydellisiä. Ne siis katsovat pystyvänsä valvomaan yksin omaa tuotantoketjuaan, mutta se ei käytännössä ole mahdollista. Valvonta on Pääkkösen mukaan saatava pitävämmäksi. Mukaan pitää saada yritysten lisäksi muitakin toimijoita. Mutta yrityksille on haasteellista lähteä yhteistyöhön tahojen kanssa, jotka eivät ajattele pelkästään rahaa. Eettinen toiminta on myös myyntivaltti. Tästä on esimerkkinä brittiläisen Marks&Spencerin tekstiilimyynti: nehän ovat eettisesti sertifioituja. Asia onkin helppo silloin, jos yrityksen tuotantoketjua voi seurata alkulähteille asti ja jos tuotanto on kaikin puolin eettistä. Hankalaksi asian kuluttajalle tekee se, että ei ole olemassa esimerkiksi reilun kaupan kännyköitä tai farkkuja. Tuotevalikoima on toistaiseksi rajallinen. Yrityksen näkökulmasta tässä on vastakkain kaksi asiaa: työntekijöistä huolehtiminen ja yritysten ostotoiminta. Pitäisi maksaa kelvollista palkkaa ja huolehtia työoloista, mutta kuitenkin saada tuotteet teetettyä mahdollisimman halvalla. Globaalista kilpailusta puhuttaessa kyseessä on aivan valtava koneisto. Tuotantoa viedään muun muassa Kiinaan, mutta toisaalta kiinalaiset ovat lähteneet maailmalle. Kiinalaiset ovat jo markkinoilla kaikissa Afrikan maissa, etenkin sellaisissa, joissa on raaka-ainevaroja. Ja kiinalaiset yritykset tukevat joitain diktatuureja kuten Zimbabwea omien etujensa nimissä. Tavaraa tehdään siellä, missä se on edullisinta. Mutta sitä myös varastoidaan siellä, missä se on halvinta. Pääkkönen uumoilee, että jatkossa eri puolilla maailmaa tulee olemaan jättivarastoja, josta tavaraa käydään lastaamassa. Tällä tavoin voidaan tasata kysyntäpiikkejä. Tavaraa voidaan laivata vaikka mistä asti, sillä laivalla kuljettaminen on älyttömän halpaa eikä siihen vaikuta ilmastonmuutos sillä tavoin kuin esimerkiksi lentoliikenteeseen. Lentorahdit tulevat kyllä varmasti vähenemään, Pääkkönen arvelee. Mikä on SASK ry? Solidaarisuuskeskus SASK ry on suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen oma kehitysyhteistyö- ja solidaarisuusjärjestö. SASKiin kuuluvat keskusjärjestöistä SAK ja STTK, yhteensä 24 niiden valtakunnallista jäsenliittoa sekä kaksi akavalaista ammattiliittoa. SAS- Kin jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 1,3 miljoonaa suomalaista. SASK perustettiin syksyllä 1986 ja vietti viime vuonna 20-vuotisjuhliaan. Vuonna 2007 SASKilla on meneillään noin 60 kehitysyhteistyöhanketta Aasiassa, Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja EU:n lähialueilla. Osana suomalaista ja kansainvälistä ay-liikettä SASKin tehtävänä on parantaa ay-toiminnan edellytyksiä maailmassa. Ay-liikkeen solidaarisuuskäsityksen pohjalta pyrimme vahvistamaan taloudellista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa kehitysmaissa ja Suomen lähialueilla avustamalla meitä heikommassa asemassa olevia ammattiliittoja. Uskomme, että voimakas ja demokraattinen ay-liike on toimivan kansalaisyhteiskunnan kulmakiviä. Avustustoimintamme tavoitteena on itsenäinen, vahva, jäsentensä hallitsema ja myös rahoittama ammattijärjestö. Hankkeemme parantavat yhteistyökumppaniemme toimintakykyä, suurin osa niistä tukee ammattiyhdistyskoulutusta. Toteutamme myös työsuojelu- ja sosiaalisia hankkeita. Hankkeet valmistellaan yhdessä ja toteutetaan paikallisen järjestön omalla työvoimalla. Tuettavan järjestön tulee siis olla tarpeeksi heikko tarvitakseen apua, mutta tarpeeksi vahva kyetäkseen ottamaan avun vastaan ja saamaan aikaan kehitystä. Hankkeemme ovat osa maailmanlaajuista edunvalvontaa, joka taistelee mm. työvoiman halpamyyntiä, lapsityövoiman väärinkäyttöä ja vaarallisia työoloja vastaan. SASKin toimintaa rahoittavat jäsenliitot, Suomen valtio sekä Euroopan komissio. Yksittäinen ammattiosasto tai ammattiliiton jäsen voi tukea hankkeitamme liittymällä kannatusjäseneksi. 15

9 Eläinten hyvinvointia arvostavat kuluttajat joutuvat usein tekemään töitä saadakseen luomulihaa, sillä marketien valikoimat ovat useimmiten vaatimattomat Kauppaan lisää luomulihaa luomulla on kysyntää Ero tavallisesti tuotetun ja luomutuotetun eläimen elämässä on merkittävä. Asiantuntijan aukeama Tunnistatko rasvan laadun? Kovat, tyydyttyneet rasvat nostavat veren kolesterolia. Pehmeät tyydyttymättömät rasvat taasen sisältävät elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Suomalainen elintarvikeketju kertoo, että kotimainen laatuliha saadaan hyvin hoidetuista ja suhteellisen onnellisista tuotantoeläimistä. Viestinä on, että Suomessa lihakarjaa hoidetaan eettisemmin kuin monessa isossa tehotuotannon maassa. Ehkä suomalainen lihasika elääkin astetta paremman elämän kuin sen massatuotettu possutoveri. Kuitenkin tilanteessa, jossa tuotantokustannukset ovat nousseet ja kuluttajat metsästävät aina vain halvempia hintoja, tuotantoeläinten hyvinvointia ei saa unohtaa. Kuluttajatutkimuksissa on todettu kuluttajien arvostavan ruuan tuotannon luonnonmukaisuutta ja tuotantoeläinten hyvinvointia. Myös kaupat kertovat vaativansa tuottajilta eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamista. Luomulihatuotanto istuu tähän kaupan ja kuluttajan arvoon täydellisesti. Kaikkein tärkeintä tässä tuotantomuodossa on juuri se, mitä tuotantoketju peräänkuuluttaa: eläimen hyvinvointi. Ero tavallisesti tuotetun ja luomutuotetun eläimen elämässä on merkittävä. Ihmiset sanovat usein muuta kuin tekevät. Luomulihakin päätyy vain harvoin ostoskoriin, mutta syynä ei ole aina itse kuluttaja. Luomulihaa on vaikea kaupan lihahyllyiltä löytää. Finfood Luomu kyseli viime vuonna luomuklubilaisiltaan luomulihan saatavuudesta. Viestinä oli, että saatavuus on heikkoa. Vain hieman yli puolessa käydyistä kaupoista oli jatkuvasti tarjolla jotain luomulihatuotetta ja yli 20 prosentissa kaupoista luomulihaa tai -jalosteita ei ollut valikoimissa lainkaan. Eri lihatyypeistä parhaiten tarjolla oli luomujauhelihaa, muiden lihojen saatavuus oli olematonta. Kaupat tarjosivat luomulihatuotteiden puuttumiselle selityksiä: sille ei ole kysyntää, sitä ei ole tuoteta tarpeeksi, se ei kuulu ketjun valikoimaan eikä se hyllytilan puutteen vuoksi valikoimiin edes mahtuisi. Kaupan kohdalla kyseessä taitaa olla väärä asenne ja väärät sisäänostajat. Suomessa on tällä hetkellä lähes viisisataa luomulihaa tuottavaa tilaa. Luomulihaa valmiiksi kuluttajatuotteiksi jalostavia yrityksiä on noin kymmenen. Lisäksi kymmenet luomutilat myyvät ja välittävät oman tilansa tuotteita. Luomulihaa ostetaan, mutta ei niinkään päivittäistavarakaupoista. Eläinten hyvinvointia arvostavat kuluttajat löytävät lihansa tavallisten ruokakauppojen lisäksi erilaisten ostokanavien kuten ruokapiirien, torien, erikoismyymälöiden ja suoraan tiloille kohdistuvien ruuanhakumatkojen kautta. Monelle kuluttajalle muiden ostokanavien etsiminen kaatuu arjen pyörteisiin. Kaupat, herätkää, kysyntää ja tarjontaa löytyy! Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija Finravinto tutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten rasvan saanti on jo hyvin lähellä suosituksia ja rasvan laatu on parantunut. Sen määrällinen vähentyminen ruokavaliosta on kuitenkin aiheuttanut sen, että ruokavaliosta on karsiutunut myös pehmeistä rasvoista saatavia elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Tällä hetkellä suomalaiset syövät kohtuullisesti rasvaa, mutta sen laadussa on parantamisen varaa. Oleellista oman ruokavalion rasvan laadun parantamisessa on tunnistaa eri rasvan laadut ja niiden lähteet. Tämän jälkeen elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen lukeminen helpottuu huomattavasti. Ruuan sisältämä rasva koostuu rasvahapoista, jotka ketjun koostumuksen perusteella jaetaan tyydyttyneisiin ja tyydyttymättömiin rasvahappoihin. Tyydyttyneet rasvahappoketjut ovat suoria ja jäykkiä, tyydyttymättömät rasvahappoketjut taipuisia. Tämän voi havaita kotikeittiössäkin: runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä voi on kovaa, kun runsaasti tyydyttymätöntä rasvaa sisältävä margariini on pehmeää. Rasvahappoketjujen rakenne-erot aiheuttavat erilaisen vaikutuksen elimistössä. Kovat, tyydyttyneet rasvat muun muassa nostavat veren kolesterolia. Pehmeät tyydyttymättömät rasvat taasen sisältävät elimistölle välttämättömiä rasvahappoja. Huomattavaa on, että kaikissa rasvaa sisältävissä ruuissa on sekä tyydyttyneitä että tyydyttymättömiä rasvoja. Tietyn tuotteen terveellisyyden rasvan suhteen ratkaisee eri rasvahappojen määrä tuotteessa. Esimerkiksi rypsiöljyssä tyydyttynyttä rasvaa on 6g/100g, oliiviöljyssä 14g/100g, 60-prosenttisessa kasvimargariinissa 14g/100 g ja voissa 52 g/100g. Loput rasvahapot ovat tyydyttymättömiä. Voissa on siis kovaa tyydyttynyttä rasvaa lähes puolet kokonaisrasvasta ja rypsiöljyn rasvakoostumus on oliiviöljyä parempi. Voita siis vain satunnaiseen käyttöön ja suomalainen rypsiöljy kunniaan! Tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä -termeihin törmää usein pakkausmerkinnöissä. Pelkkä pakkausten lukeminen ei tee autuaaksi, sillä perusravitsemustietämys erilaisten rasvojen lähteistä on ratkaisevaa. Hyvä ja helppo sääntö on, että eläinkunnan tuotteet sisältävät runsaammin kovaa tyydyttynyttä rasvaa ja kasvikunnan tuotteet pääasiassa pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa. Poikkeuksia toki löytyy: kala on tärkeä pehmeän rasvan lähde, kookos taas sisältää paljon kovaa rasvaa. Erilaisten valmisruokien, puolivalmisteiden ja pakasteiden suosio on jatkuvassa nousussa. Tällaisten monista eri osista tehtyjen tuotteiden sisältöä voi olla raaka-aineista vaikea päätellä, joten pakkauslukutaito on tarpeellinen taito. Annikka Marniemi elintarvikeasiantuntija

10 Rör inte konsumentskyddet 18 Näpit irti kuluttajansuojasta EU-byrokraattien lakiehdotuksista milloin miksikin direktiiviksi on tullut suoranaista kansanhuvia. Hyvien ja tarpeellisten esitysten joukossa on surkeita esimerkkejä EU-lainsäädännön järjettömimmistä hankkeista. Esimerkiksi kurkkudirektiiviä säädettäessä mentiin käyryyden ja suoruuden mittaamisessa niin tuottajien kuin kuluttajien vastustuksesta huolimatta liian pitkälle. Byrokraattien järki voitti vasta, kun tuloksena oli liian monta miljoonaa haaskuun heitettyä vihannesta suurentuvan ruokapulan aikana. Nyt kuluttajakomissaari Kuneva on käärinyt hihansa ja esitellyt lakiehdotuksen, joka tähtää kuluttajansuojan täysharmonisointiin. EU:ssa ei enää määritellä kuluttajansuojan minimiä, jota jokainen valtio voi omista puitteistaan riippuen nostaa, vaan varmistetaan, että yksikään jäsenmaa ei saisi halutessaan säätää kuluttajalle määriteltyä tasoa parempaa kuluttajansuojaa. Jos suunniteltu ehdotus menee läpi, suomalainen kuluttajansuoja heikkenee merkittävästi. Tällöin maahantuojalla ja valmistajalla ei olisi lainkaan vastuuta materiaali- ja valmistusvirheistä, Puheenjohtajan palsta ja myyjänkin virhevastuu valmistusvian osalta loppuisi kahden vuoden kuluttua ostopäivästä. Maksuttoman kuluttajansuojan tilalle tunkisivat todennäköisesti yksittäisiä tuotteita koskevat erihintaiset vakuutukset. Lisäksi kestokulutushyödykkeistä uhkaisi tulla pari vuotta kestäviä halpa laitteita, jotka joutavat kaatopaikalle. Tällaiseen kehitykseen ei luulisi olevan varaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua käyvässä Euroopassa. Jos direktiivi menee läpi, kuluttajan vastuulle säädetään tulevaisuudessa tuotteen palauttamisesta aiheutuvat kustannukset nettikaupassa ja postimyynnissä. Suomessa elinkeinonharjoittaja on vastuussa näistä. Myös puhelimitse tehdyn kaupan perumisoikeus uhkaa poistua direktiivin myötä. Avoimeksi kysymykseksi jääkin, miksi kuluttajat haluaisivat enää sokkona tilata esimerkiksi vaatteita postimyynnistä tilanteessa, jossa kotisovituksesta on tulossa maksullista. Monituhatpäinen lobbarien joukko on käynyt jo vuosia kuiskuttelemassa elinkeinoelämän äänellä korkean kuluttajansuojan kustannuksista ja sen tuottamista esteistä kaupankäynnille. Nyt 490 miljoonalle kuluttajalle myydään ehdotusta kuin keisarille uusia vaatteita. Varmaa on, että kuluttajien alhaista luottamusta rajat ylittävään kauppaan ei lisätä erityisesti kuluttajasuojan harmonisoinnilla. Sille, miksi suomalaiset eivät tilaa pesukonettaan Bulgariasta tai saksalaiset osta kännyköitä Suomesta, on todellisuudessa vähän tekemistä kuluttajansuojaan liittyvien esteiden kanssa. Kansan ääntä käyttävien poliitikkojen ja virkamiesten on nyt aika ryhdistäytyä EU-tasolta tulevien älyttömyyksien edessä. Myös kuluttajaliikkeellä on näytön paikka, eikä lobbaus saa olla enää ruma sana meille. EU-jäsenyys ei saa heikentää kuluttajansuojaamme näin myös eduskunta edellytti EU:hun liityttäessä. Nyt jos koskaan on aika allekirjoittaa ja kerätä allekirjoittajia vetoomuksemme puolesta osoitteessa Krista Kiuru puheenjohtaja EU-byråkraternas förslag till allehanda direktiv har blivit en källa för outsinlig munterhet för allmänheten. Bland ändamålsenliga och nyttiga förslag finns usla exempel på de mest vansinniga företag inom EU-lagstiftningen. T.ex. när man fastställde gurkdirektivet gick man för långt trots producenternas och konsumenternas motstånd, när man mätte hur krökta gurkorna får vara. Byråkraterna tog sitt förnuft till fånga först när mängden slösade och bortkastade grönsaker började bli för stor i en tid då livsmedelsbristen växer. Nu har Kuneva, EU-kommissionären för konsumentärenden, presenterat ett lagförslag, som siktar på en fullständig harmonisering av konsumentskyddet. Inom EU bestämmer man inte längre om konsumentskyddets minimistandard, som varje medlemsland kan höja utgående från sina egna ramar; utan man försäkrar sig om att inget medlemsland kan, ens om det vill, bestämma om ett bättre konsumentskydd än det fastställda. Om det planerade förslaget godkänns försvagas det finländska konsumentsyddet avsevärt. Då skulle tillverkare och importörer inte alls svara för material- och tillverkningsfel, och även försäljarens ansvar beträffande tillverkningsfel skulle upphöra efter två år från inköpsdagen. Det avgiftsfria konsumentskyddet skulle antagligen ersättas med försäkringar med olika pris för enskilda varor. Dessutom skulle konsumtionsvaror med lång livslängd med stor säkerhet genomgå förändring till apparater med ett par års livslängd, som sedan lätt kan stjälpas på soptippen. I ett Europa som för kamp mot klimatförändringen torde man inte ha råd med en dylik utveckling. Om direktivet godkänns, bär konsumenten i framtiden ansvaret för kostnaderna vid returnering av varor vid postorder och inköp via internet. I Finland ansvarar näringsidkaren för dessa. Även rätt att återkalla köp som gjorts per telefon hotas att avskaffas i och med direktivet. Frågan återstår varför konsumenterna i blindo skulle vilja beställa t.ex. kläder per postorder i en situation då prövning hemma håller på att bli avgiftsbelagt. Lobbare i tusental har i åratal talat med näringslivets stämma om kostnaderna av ett högt konsumentskydd, och de hinder det utgör för handeln. Nu uppvisas förslaget för 490 miljoner konsumenter som kejsarens nya kläder. Det är säkert, att konsumenternas låga tilltro på handel över gränserna inte nämnvärt höjs av en harmonisering av konsumentskyddet. Det, varför finländarna inte beställer sin tvättmaskin från Bulgarien eller tyskarna inte köper mobiltelefoner frånfinland, har i verkligheten lite att göra med de hinder som konumentskyddet uppgör. Politiker och tjänstemän som använder folkets röst bör nu skärpa sig inför de vansinnigheter som kommer från EU. Även konsumentrörelsen skall agera, lobbning får inte längre vara en svordom för oss. EU-medlemskapet får inte försvaga vårt konsumentskydd detta förutsatte också riksdagen när vi anslöt oss i EU. Nu eller aldrig är det dags att underteckna vår vädjan, och låta ordet om den gå vidare, på Krista Kiuru Ordförande Ordförandens kolumn 19

11 Mikä nostaa elintarvikkeiden hintoja Suomessa kilpailulta suojattu elintarvikeketjuko? Vieraskynä 20 Elintarvikkeiden hinnat hypähtivät viime vuoden vaihteessa. Alkusysäyksen tälle antoivat maailmanmarkkinoilla kallistuneet ruoan raaka-aineiden hinnat. Aluksi näytti siltä, että koettu hintojen nousu jäisi korkeintaan Euroopan keskitason lukemiin. Vielä viime syksynä oli syytä jopa odottaa, että hyvä kotimainen viljasatomme rajoittaisi hintojen nousua Suomessa niin, että elintarvikeinflaatio jäisi ainakin viljatuotteiden osalta euroalueen keskimääräisen nousuvauhdin alapuolelle. Tällaisia uskomuksia oli myös maataloutta lähellä olevien asiantuntijoidenkin piirissä. Syksyllä, kun eräät viljantuottajat olisivat ryhtyneet jopa omatoimisesti rahtaamaan viljaa maailmanmarkkinoille, kävi nopeasti ilmi kotimaisten maatalousmarkkinoiden pitkälle mennyt hitsautuminen osaksi elintarvikkeiden maailmanmarkkinoita. Niinpä Suomen viljan ja sitä raaka-aineena käyttäneiden jalosteiden hinnat nousivat nopeasti maailmanmarkkinahintojen perässä. Tämäkin tuntui jopa kuluttajan kannalta hyväksyttävältä. Kun hyväksytään tämä markkinaehtoisuus, joka siis viime syksynä tarkoitti sitä, että tuottaja käänsi kuluttajalle selkänsä, niin eipä kuluttajien ja veronmaksajien kannata enää jatkossa venyä mihin tahansa turvatakseen tuottajan toimeentulon. Tänä vuonna on käynyt selkeästi ilmi, että kotimaassa elintarvikkeiden hintojen nousuvauhti ylittää reippaasti meille luotettavana vertailuryhmänä pidettävän euroalueen vastaavan hintojen nousun. Tämä kehitys viittaa kilpailun puutteeseen elintarvikeketjussa. Sekä kaupan että alan teollisuuden omistus on keskittynyt viimeisen runsaan 15 vuoden aikana tuntuvasti, mikä osaltaan selittää viimeaikaista hintojen nousua. Keskitetty neuvottelumekanismi, jonka puitteissa kauppa ja teollisuus sopivat elintarvikkeiden sisäänostohinnoista noin kolme - neljä kertaa vuodessa, lienee myös merkittävästi tukenut hintojen nostamista. Tässä mekanismissa, jossa teollisuuden ja kaupan yritykset sopivat hinnoista muodollisesti itsenäisesti, yhteisaikaisuus ja harvatahtisuus ovat kuitenkin tehneet mahdolliseksi koordinaation. Käytännössä niin teollisuus kuin kauppakin ovat sopineet yhteisrintamassa. Kaupan on ollut helpompi hyväksyä teollisuuden etujen mukaisia hintojen korotuksia, kun se on voinut varmistua siitä, että korotukset tulevat voimaan suhteellisen yhtenäisesti eri kauppaketjuissa. Kaupan kannalta hintojen korotusten hyväksyttävyyttä on lisännyt myös tietoisuus elintarvikkeiden vähäisestä hintajoustosta ja se seikka, että se saa provisionsa nimellisen liikevaihdon perusteella. Suhteellisen itsenäisistä yrittäjistä muodostuvan K-ryhmän sisällä vaikutusvaltaisten suurkauppiaiden ääni on saattanut kuulua hinnoista sovittaessa. Ryhmän sisällähän pienkauppiaat joutuvat hankkimaan tuotteensa sovituilla sisäänostohinnoilla, kun suurkauppiaat voivat ostaa myös ketjun ohi sovittua alemmilla hinnoilla. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan ensi vuoden lokakuussa 17 prosentista 12 prosenttiin. Veron alennus on kirjattu hallitusohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Nyt Suomen elintarvikkeiden hintoihin on kasattu sellainen lisä, että luulisi olevan helppoa laskea hintoja neljä viisi prosenttia arvonlisäveron tultua voimaan. Hintojen alentaminen arvonlisäveron alennuksen verran ei aiheuta tuottajille mitään kustannuksia. Mutta monopolistisessa hinnoittelussa hintoja lasketaan vähemmän kuin arvonlisäveroprosentti alenee. Näyttää siltä, että tämä on toteutumassa siten, että hintoja on nostettu jo ennen ensi vuoden lokakuuta tietoisena veron alennuksen voimaantulosta. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Suomessa laajalla rintamalla. Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota muun muassa maidon tuottaja- ja kuluttajahintojen reippaaseen nousuun. Aivan viime kuukausien suurin kummallisuus liittyy kuitenkin jauhojen ja leivän hintaan. Kuten alussa totesin, noin vuosi sitten opittiin ja verraten yleisesti myös hyväksyttiin, että viljan maailmanmarkkinahintojen nousu heijastuu nopeahkosti viljatuotteiden kuluttajahintoihin. Tänä syksynä tilanne on vuoden takaiseen nähden lähes päinvastainen. Viljasato parani maailmalla ja hinnat ovat laskeneet viime kuukausina. Myös kansainvälisen talouden taantuma on alentanut hintoja. Samaan aikaan kotimainen viljasato jäi laihaksi pitkälti viljan huonon laadun vuoksi. Yllätyksellistä on, että viljatuotteiden hinnoissa nähdään kuitenkin olevan jopa nousupaineita. Eräässä uutisessa, joka ilmeisesti perustui maatalouden edustajan haastatteluun, kerrottiin kotimaisen sadon vaikutuksista viljan hintaan näin: Runsaan sadon tavallista huonompi laatu pudottaa viljelijän saamaa tuottoa jopa 40 prosenttia. Viljelijän taloutta kurjistaa myös öljyn ja lannoitteiden kaksinkertaistunut hinta. Jos teollisuus joutuu turvautumaan tuontiviljaan, ruoan kuluttajahinnat saattavat nousta entisestään. Onko todella niin, ettei viljan hinnan puoliintuminen viime syksystä ole laskemassa kotimaisia viljatuotteiden hintoja? Voiko turvautuminen halventuneeseen tuontiviljaan todella nostaa kuluttajahintoja, kun juuri vuosi sitten oli kannattavaa jopa viedä viljaa ulkomaille silloisilla kovin kalliilla merirahdeilla? Öljyn hintakin on laskenut jyrkästi ja on tällä hetkellä jo alle puolet viime heinäkuun piikistä. Maksaako viljelijä siitä yhä heinäkuun hintoja? Lannoitteidenkin hinnat ovat alkaneet halventua jyrkästi, mutta ovat joidenkin lajien kohdalla vielä kalliita. Toistaiseksi vehnän ja muiden viljojen halpeneminen maailmanmarkkinoilla on heijastunut hitaasti jauhojen ja leivän kuluttajahintoihin. Tässä lienee taustalla kilpailun puute. Suomessa neljä suurinta myllyä toimittaa 95 prosenttia kauppaan tulevista myllytuotteista ja kaksi suurinta leipomoa hallitsee 60 prosenttia kotimaan markkinoista. Näyttää siltä, että myllytoiminnan ja leivonnan keskittyminen Suomessa on yksi edellytys monopolivoiman käyttöön jauhotuotteiden ja leivän hinnoittelussa. Onko kuluttajan tyytyminen siihen, että kilpailua estävät rakenteet selittävät osin elintarvikkeiden viimeaikaista kallistumista? Tässä voisi toivoa kuluttajien parasta tavoittelevan kilpailupolitiikan aktivoitumista. Viime kädessä Suomen kaltaisessa maassa maatalouspolitiikka kuitenkin säätelee elintarvikkeiden kuluttajahintojakin. EU:n suunnasta laskupaineita hintoihin on kyllä tulossa. Kuluttajien kannalta tässä on ongelmallista se, ettei sillä hajanaisena ja suurena ryhmänä juuri ole mitään kollektiivista käsitystä maatalous- ja kuluttajapolitiikan yhteensovittamisesta. Tällä hetkellähän MTK sekä maa- ja metsätalousministeriö tulkitsevat suvereenisti myös kuluttajien tuntoja siitä, millaiseen tärkeysjärjestykseen he asettavat ruoan hinnan ja laadun ja millaiseksi he arvioivat kotimaisen ruoan laadun suhteessa tuontiruokaan. Eero Lehto ennustepäällikkö Palkansaajien tutkimuslaitos Ruoan ja juomien (pl. alkoholi) yhdenmukaistettujen kuluttajahintojen indeksi vuoden 2006 tammikuusta vuoden 2008 lokakuuhun lähde: Eurostat Vehnän hintaindeksejä vuoden 2006 tammikuusta vuoden 2008 lokakuuhun lähde: Tilastokeskus, Tike ja Economagic.com 21

12 Napakat NAPAKAT ON KULUTTAJIEN KESKUSTELUPALSTA 22 Suomen Kuluttajaliitto ottaa kantaa EU:n esitys romuttaa suomalaisen kuluttajansuojan EU:ssa valmisteltava kuluttajansuojan uudistus romuttaisi toteutuessaan suomalaisen kuluttajansuojan. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan esimerkiksi kulutustavaroiden osalta myyjän virhevastuu loppuisi kahden vuoden kuluttua tuotteen ostopäivästä. Tämän jälkeen myyjä ei olisi vastuussa tuotteen kestävyydestä. Muutos nykyiseen olisi merkittävä. Käytännössä se merkitsisi sitä, että esimerkiksi jääkaapit, pakastimet ja televisiot kestävät tulevaisuudessa vain kaksi vuotta, jonka jälkeen niitä ei korjata vaan vian ilmetessä on ostettava uusi. Nettikaupassa ja postimyynnissä kuluttajan tulisi tulevaisuudessa kustantaa myös tuotteen palauttamisesta aiheutuvat kustannukset, kun nyt kotimaisen lainsäädännön mukaan elinkeinonharjoittaja vastaa näistä kuluista. Tässä vasta osa kaavailluista muutoksista, joilla suomalainen kuluttajansuoja romutetaan. Kuluttajakomissaari Meglena Kuneva on nyt esittänyt lainsäädännön maksimiharmonisatiota, jolloin kansallisvaltiolla ei olisi enää mahdollisuutta pitää yllä korkeampaa kuluttajansuojan tasoa. Suomessa tämä olisi kuluttajan kannalta ratkaiseva huononnus. Suomen liittyessä Euroopan unioniin oli monella taholla huolena, että maamme korkea kuluttajansuoja on vaarassa kun lainsäädäntöjä harmonisoidaan jäsenvaltiossa. Eduskunnan suuren valiokunnan lausumassa edellytettiin jo tuolloin, että unionin jäsenyys ei heikennä kuluttajansuojaamme. Suomen Kuluttajaliitto ry vetoaa nyt eduskuntaan, että kuluttajasuojan tason säilyttämisestä pidetään kiinni myös tulevissa kuluttajansuojan muutoksissa. Suomen Kuluttajaliitto on avannut vetoomuksen kuluttajansuojan puolesta osoitteessa Suomen Kuluttajaliitto kannattaa kauppojen sunnuntaiaukiolon laajentamista Tuoreiden uutisten mukaan kaupan ja kaupan työntekijäliiton PAMin edustajat ovat päässeet alustavan sopuun siitä, että myös pinta-alaltaan yli 400 neliömetrin kaupat voisivat olla auki sunnuntaisin ympäri vuoden juhlapyhiä lukuun ottamatta. Ehdotetun esityksen mukaan sunnuntaina auki olevat isot kaupat sulkeutuisivat kuitenkin jo kello 18 nykyisen kello 21:n sijaan. Isänpäivän ja joulun välillä kaupat saisivat kuitenkin olla sunnuntaisin auki kello 21:een. Suomen Kuluttajaliiton mielestä tehty ehdotus vaikka onkin itsessään melko monimutkainen kaikkine poikkeuksineen selkeyttää joka tapauksessa nykyistä sekavaa aukiolokäytäntöä. Ehdotetun muutoksen toteutuessa kuluttajan olisi nykyistä helpompi muistaa milloin kaupat ovat auki. Tämä helpottaa kuluttajan asemaa ja antaa enemmän valinnanvapautta. Sunnuntaiaukiolon lisääntyminen palvelee kuluttajien tarpeita nykyisessä monimuotoisessa työelämässä. Kuluttajien tarve kauppojen sunnuntaiaukioloon on käytännössä tullut esiin siten, että kaupoissa on riittänyt sunnuntaisin asiakkaita. Suomen Kuluttajaliitto vaatiikin, että nyt kun kaupan työntekijät ja työnantajat ovat päässeet sopuun sunnuntaiaukiolon lisäämisestä, hallitus ryhtyy selkeyttämään kaupan aukiolojen sääntelyä ohjelmansa mukaisesti. Liitto on myös aiemmissa kannanotoissaan ollut aukiolojen vapauttamisen kannalla. Uutisissa esillä ollut kaupan työntekijöiden ja työntekijöiden alustava sopu tarjoaa hyvän pohjan jatkovalmistelulle. Ota kantaa ja kommentoi! Valmis- vai keskentalo Valmistaloina markkinoidaan taloja, jotka eivät olekaan ihan valmiita. Itse valitsimme lähinnä kustannussyistä Design- Talon. Heidän mallissaan asiakas huolehtii pohjatöistä, joidenkin tarvikkeiden vastaanottamisista ja sisään kantamisista, siivouksista ja ulkomaalauksesta. Jo näistä töistä syntyy muutaman sadan tunnin työpanos, mutta se kasvoi huomattavasti Design-Talon huonosta työsuunnittelusta ja eräiden heidän käyttämiensä aliurakoitsijoiden hällä väliä -asenteesta johtuen. Ensimmäinen ongelma syntyi perustuksista vastaavan aliurakoitsijan kanssa, kun perustukset tulivat viikon myöhässä. Täyttöihin, routaeristyksiin ja sokkelin vesieristyksiin varattu lomaviikko ja vuokrakoneiden varaukset eivät osuneet kohdalleen. Tästä seurasi hurja loppukiri viisitoistatuntisine työpäivineen ennen seinäelementtien tuloa. Lisäksi antura oli mitoitettu väärin, joten sokkeli meni osin sen ulkopuolelle. Aliurakoitsija olisi jättänyt asian korjaamatta, jollei vastaava mestarimme olisi ollut tiukkana. Lopulta korjaus tehtiin viime tingassa eikä kovin tyylikkäästi osa raudoista jäi ruostumaan valun pintaan. Elementtien pystyttäjille tuli kiire muille työmaille ensimmäisen päivän jälkeen, joten seuraavaksi odottelimme aluskatetta useita viikkoja. Onneksi sää oli melko suotuisa, vain pari rankkasadetta näytti menevän hiukan suojauksien alle. Timpuriporukka vaihtui kolmesti ja työt keskeytyivät vielä useammin ilmeisesti siksi, että Design-Talon käyttämä aliurakoitsija ei maksanut palkkoja aliurakoitsijoilleen. Design-Talon työnjohto ei reagoinut työmaan seisomiseen välillä yli viikkoon. Kävimme useita kertoja lähtevien ja tulevien työntekijöiden kanssa läpi kesken olevat työt, jotta ne olisivat edenneet. Autoimme tarvikkeiden siirrossa yksin työmaalla ollutta miestä: lainasimme tikkaita ja rakennustelineitä sekä annoimme kiinnitystarvikkeita. Viimeksi töitä jatkanut timpuri ei saanut reilun kahden viikon jaksona avaimia. Kävimme avaamassa ovet joka aamu ja varmistamassa illalla, että ne oli lukittu. Hänellä ei myöskään ollut rakenne- eikä pääpiirustuksia. Niistä toimitimme hänelle kopiot. Timpurien työn jälki ei ollut kovin ammattitaitoista. Esimerkiksi radonsuojaukseen jäi reikiä, saunan ulkoseinä koolattiin umpipussiksi, aluskatteena käytettiin rakennusmuovia, seinien koolaus meni siksakkia, saunan oviaukko oli liian matala ja valtavat puiset rakennustelineet jäivät osin purkamatta. Lisäsiivousta tuli muun muassa siitä, kun keittiön kaapit asennettiin ennen kuin seiniä oli tasoitettu tai kun joku käveli liimaisilla kengillään ympäri suojaamatonta kylpyhuoneen lattiaa. Isoin ongelma oli kuitenkin Design- Talon työnjohdon asenne. Asiakkaan vastuuta painotettiin, vaikka heidän aikataulujensa pitämättömyys ja unohdukset aiheuttivat kuukausienkin myöhästymisiä. Kuvaavaa oli, että esimerkiksi keittotason ja uunin asennus jäivät muuttopäivän jälkeisiksi töiksi. Kun sähköasentaja totesi, että keittotaso ei mahdu sille tehtyyn aukkoon, kehotti Design-Talon työnjohtaja asentamaan sen itse, koska hänen on vaikea löytää ketään tekemään kyseistä työtä. Omatoimisuuteen olikin jo matkan varrella oppinut. Design-Talon johto ei vaivautunut vastaamaan, vaikka lähetin heille kahdestikin sähköpostia koskien asioita, joiden ei pitäisi kuulua muuttovalmiiksi markkinoitavaan taloon. Ainoa, mihin he reagoivat oli, että laskut olisi pitänyt maksaa jopa ennen kuin sovitut työt oli tehty. Jukka Pasonen 23

13 Sieltä täältä Sähkön käyttö pihapiirissä voi olla vaarallista 24 Palautetta Naposta Pyysimme syyskuun Kuluttajan Napossa lukijoita kertomaan, mitkä jutut kiinnostivat, mitkä eivät. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin Finnkinon elokuvalippupaketti. Arvonnassa palkinnon voitti Irma Sormunen Kuopiosta. Onnittelut! Palkinto postitetaan voittajalle. Yhtään ehdotonta suosikkijuttua lehdessä ei ollut, ei myöskään yhtään, joka olisi yksiselitteisesti tyrmätty. Isännöitsijä on paljon vartijana, Asuntokaupan jälkipyykki, Vuokrasopimuksen ehdot on syytä lukea tarkkaan ja Pitkäkin matka alkaa pienellä askeleella olivat kukin useamman lukijan suosikkeja. Vähiten kiinnostavan jutun kohdalla hajonta oli suurta. Rakentamisen jälki on tarkassa syynissä, Kepeästi kuluttajasuunnistuksen merkeissä ja Kuluttajariitalautakunta 30 vuotta jutut jakoivat vähiten kiinnostavan jutun tittelin. Kuluttajaneuvonta siirtyy kunnilta valtakunnalliseksi palveluksi Ensi vuoden alusta kuluttajaneuvonta siirtyy kunnilta maistraattien tehtäväksi. Neuvonta organisoidaan valtakunnalliseksi palveluksi, jonka yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat Kuluttajavirastolle. Kuluttajaneuvonta on osa kansalaisten oikeusturvaa. Se on kansantaloudellisesti edullinen ja markkinoiden toimivuuden kannalta nopea tapa saada riitoja soviteltua. Viime vuonna kuluttajaneuvojat sovittelivat noin riitaa ja kaiken kaikkiaan he hoitivat noin yhteydenottoa. Neuvonta lisää sekä kuluttajien että yritysten luottamusta markkinoiden toimivuuteen. Kuluttajaneuvontaan ovat oikeutettuja kaikki ETA-alueen kansalaiset ja neuvonta on riippumaton asiakkaan kotikunnasta. Kuluttajaneuvonta on jatkossakin maksutonta. Soittaminen neuvontanumeroon maksaa tavanomaisten puhelinkulujen verran. Riitatilanteessa kuluttajan kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä myyjäliikkeeseen. Kuluttajaneuvonta antaa kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille tietoja ja neuvontaa kuluttajalle merkittävistä asioista sekä kuluttajan oikeudellisesta asemasta. Neuvonta avustaa kuluttajaa yksittäisessä elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä ristiriitatilanteessa selvittämällä asiaa ja pyrkimällä sovintoratkaisuun. Valtakunnallisen kuluttajaneuvonnan yhteystiedot: neuvontanumero klo 9-15 (aloittaa ) (ruotsiksi ) (avataan ). Asian selvityksen niin vaatiessa neuvoja voi varata kuluttajalle tapaamisajan. Turvatekniikan keskus Tukes on selvittänyt kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia kymmenen vuoden ajalta. Kodin tai kesämökin pihapiiri osoittautui vaarallisemmaksi kuin mitä aiemmin oli tilastoitu. Kuolemantapauksia sattui näissä olosuhteissa 14, mikä on viisi enemmän kuin Tukesilla aiemmin oli tiedossaan. Laitteiden liitäntäjohtojen ja jatkojohtojen vaipan kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota. Vaippa ja sen alla oleva eriste voivat iän myötä halkeilla tai vahingoittua. Muovinen vaippa ei yleensä kestä pakkasta eivätkä kaikki kumilaadut kestä pakkasessa taivuttelua halkeilematta. Myös jatkuva auringon ultraviolettisäteily voi vanhentaa vaippamateriaalin. Vioittuneen jatko- tai liitäntäjohdon käsittely voi olla hengenvaarallista erityisesti ulko-olosuhteissa. Vesisade tai muu kosteus pahentavat tilannetta. Missään tapauksessa sähköä ei pidä ottaa ulkokäyttöön sisätilassa olevasta maadoittamattomasta pistorasiasta. Jos sähkölaitteeseen tai -johtoon tulee vika, voi laitteen metallikuoreen kytkeytyä jännite, eikä suojalaitteella ole edellytyksiä toimia. Sähkölaite kuitenkin saattaa näennäisesti toimia kuten ennenkin. Tällaisesta tilanteesta aiheutui useampikin kuolemantapaus. Ulkona sähkö tulee aina ottaa maadoitetusta pistorasiasta. Lisäksi on hyvä käyttää lisäsuojana herkkää vikavirtasuojakytkintä. Sähkötapaturmien lisäksi sähkö aiheuttaa vakavia onnettomuuksia tulipalojen muodossa. Sähkölaitteen tai sähköasennuksen aiheuttamia tulipaloja syttyy noin 1500 kpl vuodessa, ja niissä on menehtynyt n henkilöä vuosittain. Kaikkein tavallisin syy on huolimaton sähkölieden käyttö. Ovatko ruokapakkausten merkinnät ymmärrettäviä? Onko teksti riittävän isoa? Löydätkö tarvitsemasi tiedot helposti? Vastaa Suomen Kuluttajaliiton ja Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen pakkausmerkintöjä koskevaan kyselyyn osoitteessa tai Kysely on avoinna välisenä aikana. Vastanneiden kesken arvotaan lahjakortteja Suomalaiseen Kirjakauppaan, Kasviksista elinvoimaa -kirjoja sekä Huomasitko hyvä mieli, hyvä olo -runokirjoja. Osallistu ja voita! käy testaamassa tietosi: Napposenpelit 25

14 26 Terve taloudellinen kilpailu on tarkoitettu kuluttajien eduksi 27 Anmäl dig till prisuppföljningskampanjen för livsmedel! Kilpailuajattelun laajentuminen uusille alueille on johtanut tilanteisiin, joissa tarvitaan tervettä järkeä osoittamaan terveen kilpailun sopivuuden rajat. Livsmedlens mervärdesskatt sjunker får konsumenten nytta av det? PAULA PESSI // text Kommer den sänkning av livsmedlens mervärdesskatt (moms) som blir av under 2009 att synas i konsumentens ekonomi, eller överförs nyttan någon annanstans? Finlands konsumentförbund börjar en ny landsomfattande prisuppföljningskampanj. Kampanjen är en signal till affärerna och näringsidkarna att konsumenterna är aktiva, prismedvetna och att de följer med priserna. I och med kampanjen kan konsumenterna lyfta fram missförhållanden. Kampanjen har som mål att rikta konsumenternas och mediernas uppmärksamhet på priser och prisförväntningar, att förebygga inflationen genom att höja konsumenternas prismedvetenhet och beredskap till jämförelse av priser, samt att lyfta fram eventuella prisskillnader. En sänkning av livsmedlens mervärdesskatt från nuvarande 17 % till 12 % skulle sänka livsmedlens konsumentpriser. Av sänkningen på livsmedlens mervärdesskatt antags 80 % gagna konsumentpriserna. Uppskattningen baseras på tidigare erfarenheter av förändringar på indirekta skatter i Finland och övriga OECD-länder, samt på uppskattning av konkurrensen inom livsmedelskedjan, industrin och handeln i Finland. Moms:ens sänkning är av vikt i synnerhet för hushåll med låga inkomster. Barnfamiljer med låga inkomster och särskilt ensamförsörjande hushåll skulle dra mest nytta. Man kan självständigt följa upp priserna, eller grunda en egen prisuppföljningsgrupp i lokalföreningen. Prisuppföljningen pågår åtminstone till slutet av år I början av året ordnas ett informationstillfälle för dem som deltar i projektet. Anmäl dig själv eller din förening med i prisuppföljningen! Anmälningar via internet på projektets hemsida eller per e-post/telefon: (09) Läs mer på Laki kilpailunrajoituksista määrää: erityisesti on otettava huomioon kuluttajien etu ja elinkeinotoiminnan vapauden turvaaminen perusteettomilta esteiltä ja rajoituksilta. Tarkoituksena on terve ja toimiva taloudellisen kilpailu ja vahingollisten kilpailunrajoitusten kuten määräävän markkina-aseman väärinkäytön ja kartellien torjuminen. Taloudellisella kilpailulla on korvattu aikaisempi hintapolitiikka, säännöstely ja valvonta, joihin turvauduttiin pulaaikoina, sotavuosina ja niiden jälkeen. Vaikeimpien vuosien mentyä hintavalvontaa jatkettiin osana tulopolitiikkaa. Kilpailua lisättiin 60- ja 70-luvuilla kilpailunedistämislaeissa, 1988 kilpailunrajoituslaissa, 1992 laissa kilpailunrajoituksissa ja siihen myöhemmin tehdyissä muutoksissa. EU-jäsenyys lisäsi ulkomaista tarjontaa ja kilpailua. Erityisesti elintarvikkeiden tuontia vapautettiin. hidastaa hintojen nousua ja parantaa laatua Inflaation hillinnässä kilpailupolitiikka ja lainsäädäntö ovat onnistuneet paremmin kuin hintasäännöstely ja valvonta. Vaikeimmalla pulakaudella 40-luvulla inflaatioluvut olivat kymmeniä prosentteja. Hintasäännöstelyn ja valvonnan kaudella keskimääräinen vuosi-inflaatio oli 6,8 prosenttia. Vuodesta 1989 vuoteen 2007 keskimääräinen kuluttajahintojen vuosinousu painui 2,2 prosenttiin. Hintasäännöstely ja valvonta olivat voimattomia toistuvien devalvaatioiden aiheuttamien inflaatiokierteiden ja öljytuotteiden hintojen nousun torjumisessa. Kilpailulakien hyvät tarkoitukset auttavat kuluttajia, mutta kuluttajilla on oma vastuunsa hintojen ja laatujen vertailussa, mutta ei sovi kaikkeen Kilpailunrajoituslakia ei sovelleta työmarkkinoiden ja laissa sanotuin edellytyksin maatalouden sopimuksiin. Poikkeusoloissa myös kilpailunrajoituksista voidaan säätää toisin. Jotkut luonnolliset monopolit, kuten vesilaitokset ja sähköverkot ovat sallittuja. Alkoholin myynti ja rahapelien järjestäminen on Suomessa ja joissakin muissa maissa annettu yksinoikeudella julkisen vallan hallinnoimille yhteisöille. Alalle pääsyä rajoitetaan kelpoisuusehdoin ja tutkintovaatimuksin tai tarveharkintaisesti, kuten taksilupina. Kilpailuajattelun laajentuminen uusille alueille on johtanut tilanteisiin, joissa tarvitaan tervettä järkeä osoittamaan terveen kilpailun sopivuuden rajat. Esimerkiksi sosiaalitoimessa ostopalvelut on järjestettävä siten, että emme mitenkään ja missään joudu takaisin huutolaisaikoihin. Martti Luukko ekonomisti

15 1. Mitenkäs paljon sokeria tässä jogurtissa olikaan, seminaariväki pohti. Kuvassa Eeva-Kaarina Nissilä, Sinikka Rouhiainen ja Jarkko Rahkonen. 2. Liisa Niekka riemastui pakkausmerkintöjä lukiessaan. Sokeria, suolaa ja pakkausasiaa järjestöväki elintarvikeopissa 3. Suklaalevy oli nielaissut sokeripalan poikineen. Kuvassa pakkausmerkintöjä lukevat Hannele Karlin ja Leena Vuorinen (seisomassa takana), Katri Sibelius, Aino Vainionpää ja Marja-Leena Vaakanainen (oik.) HELENA LUSTIG // teksti & kuvat 4. Salmiakin, limonadin ja suklaan sokerimäärissä riitti pohdittavaa. 28 Ruokaahan saadaan nykyisin joka paikasta. Jopa postissa on myynnissä makeisia. elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi 5. Mikä näistä nyt sisältäisi eniten sokeria, miettivät Marjatta Korpelainen, Kaisu Mäkinen, Lea Jääskeläinen ja Paula Pessi Suomen Kuluttajaliiton väki piti elintarviketeemaisen toimintaseminaarin. Ryhmissä maisteltiin eri elintarvikkeiden suolaisuutta ja pohdittiin, montako sokeripalaa limonadipullollisessa on. Pakkausten helppoa avattavuutta ja pakkausmerkintöjä käsiteltiin myös. Suomen Kuluttajaliiton pääsihteeri Sinikka Turunen esitteli Euroopan ruokaturvallisuusviraston toimintaa. Liiton eettisen kuluttamisen projektipäällikkö Juha Beurling näytti version työn alla olevasta, pakkausmerkintöjen pariin opastavasta videosarjasta. Lisäksi hallintopäällikkö Reija Aalto evästi kuluttajayhdistysväkeä tiedottamiseen liittyvissä asioissa. Liiton projektivastaava Paula Pessi ja ekonomisti Martti Luukko esittelivät ensi vuonna käynnistyvän elintarvikkeiden hintaseurantakampanjan. *** Projektikoordinaattori Minna Myllykoski Reumaliitosta esitteli Helppo pakkaus Easy to use eli ETU-projektia. Suomessa arvellaan 1,5 miljoonan ihmisen kärsivän heikentyneestä käden toimintakyvystä. Tarkoitus on keskittyä pakkausten, ei apuvälineiden kehittämiseen. Tämä on vaikuttamishanke, jonka kohteena ovat erityisesti pakkausten suunnittelijat. Myllykoski kertoi, että hankkeen tavoitteena on lisätä iäkkäiden ja käsistään heikkovoimaisten tasa-arvoa ja itsenäistä selviytymistä. Tarkoitus on myös vahvistaa pakkausalan asiantuntemusta helppokäyttöisten pakkausten kehittämistyössä. Pauligilla onkin menossa testit uudesta kahvipakkauksesta, mutta projekti on vielä työn alla. Reumaliitto on kerännyt hirtehishuumorin sävyttämiä kommentteja pakkausten avattavuudesta: Millä tavalla avaat säilykepurkin kotona? Noitumalla. Selvisin talvisodasta, selviän kyllä pakkauksistakin. Kirves, puukko ja vasara. Luulisin, että saan niillä kaiken auki. Retkikirves riittää, ei tarvitse olla halkaisukirves. Myllykoski sanoi, että auttaisi paljon, jos pakkaussuunnittelijat ottaisivat heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteyden reumaa sairastaviin. Tai mukaan testaamaan. Näin saataisiin pakkauksia, jotka olisivat kaikille helppoja avata. Hän esitteli Helppo avata -merkin ja luetteli kriteereitä helposti avattaville pakkauksille. Avausmekanismi näkyy ja on selkeä. Mekanismista saa otteen, se ei rikkoudu, ei ole liian tiukka eikä vaadi liian paljon voimaa. *** Suomen Kuluttajaliiton pääsihteeri Sinikka Turunen kertoi Euroopan ruokaturvallisuusviraston EFSAn toiminnasta. Turunenhan valittiin EFSAn johtokuntaan kesällä. Johtokunnassa on nyt kaksi kuluttajajärjestöjen edustajaa, kun aiemmin ei ollut ainuttakaan. EFSA antaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat elintarvikkeiden turvallisuuteen. Turunen sanoi avoimuuden olevan EFSAlle hyvin tärkeää. Esimerkiksi kaikki johtokunnan kokoukset videoidaan ja ne voi katsoa netissä. *** Asiaa elintarvikkeista ja niiden pakkauksista helposti sulavassa muodossa tarjoili Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi. Hän piti suola- ja sokerikoulun. Yhdistysväki jaettiin ryhmiin ja kaikki saivat maisteltavakseen viittä eri tuotetta: muroja, lakritsia, perunalastuja, ruisleipää ja patonkia. Nämä piti sitten panna järjestykseen sen mukaan, miten suolaisiksi maistajat ne arvioivat. Sipsit olivat suolaisin, hihkaisi joku. Ruisleipä maistui suolaisimmalta, arveli toinen. Laku oli vähiten suolaista, kuului yksi mielipide. Ryhmien sisällä ja välillä oli siis hajontaa: suolaisimman tuotteen titteliä tarjottiin monelle tuotteelle. Etenkin lakritsi, murot ja patonki aiheuttivat hämmennystä. Kaikissa on yhtä paljon suolaa eli 1,3 prosenttia, Marniemi yllätti ja jatkoi: Se, miksi jokin maistuu suolaisemmalta kuin toinen, johtuu monista tekijöistä. Esimerkiksi muroissa sokeri peittää suolan maun ja ruisleivässä hämää happamuus sekä rukiin maku. Sipseissä suola on lastun pinnalla ja siksi se maistuu heti suolaiselta. Toisaalta sipsien rasvaisuus ja paprikamauste peittävät suolan makua. Marniemi kehotti miettimään suolan osuutta päivittäisessä ruokavaliossa. Ruisleivässäkin kannattaa katsoa suolan määrä. Sydänmerkki antaa osviittaa, mutta pakkausmerkintöjä on hyvä lukea. Seuraavaksi tutkittiin sokeripitoisuuksia. Ryhmät saivat eteensä rasvattoman mansikka-vaniljajogurtin, tavallisen mansikkajogurtin ja metsämansikkajogurtin, jossa oli 30 prosenttia vähemmän sokeria kuin tavallisessa jogurtissa. Pöytään tuotiin vielä limonadi- ja siideripullot sekä salmiakkia ja suklaata. Niiden vieressä oli lautasilla eri määriä sokeripaloja. Tarkoitus oli yhdistää sokeripalojen määrä oikeaan tuotteeseen. Nyt alkoi kova pähkäily. Tässä rasvattomassa jogurtissa on vähiten sokeria, joku uumoili. Ja suklaassa on eniten, toinen arveli erään pohtiessa siiderin sokeripitoisuutta. Limsassakin on kyllä paljon sokeria, tuumattiin. Rasvattomassa jogurtissa on vähiten sokeria eli neljä palaa, Marniemi kertoi. Kakkoseksi seitsemällä sokeripalalla tuli metsämansikkajogurtti. Siideri sisältää sokeria 12 palan edestä, mutta on hyvä muistaa, että energiaa saa myös siiderin alkoholista. Limsapullollisessa on 15 sokeripalan edestä energiaa. Isossa, puolentoista litran pullollisessa on 45 palaa sokeria, ja kun niitä myydään usein kahden pakkauksissa, niin se sokerimäärä on aika hurja. Lisäksi kolajuomien happamuus on pahaksi hampaille, Marniemi valisti. Selvisi, että suklaalevyyn uppoaa makeutta 32 sokeripalan edestä. Kisan sokerivoittaja oli salmiakki, 48 palaa. Sokeri on salmiakissa siirappina, Marniemi totesi. Lasten ja nuorten lihominen huoletti järjestöväkeä. Monissa kouluissa, etenkin yläkouluissa, on makeisautomaatteja, josta nuoret napsivat välipaloja. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on suosittanut, että näitä automaatteja ei saisi olla. Automaattien määrästä ollaan tekemässä selvitystä, elintarvikeasiantuntija kertoi. Ruokaahan saadaan nykyisin joka paikasta. Jopa postissa on myynnissä makeisia, Marniemi totesi

16 Mikä oli tämän lehden paras juttu? Mikä ei kiinnostanut? Lähetä tämä kuponki yhteystiedoillasi varustettuna. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Finnkinon elokuvalippupaketti. Vastaanottaja maksaa postimaksun 30 Suomen Kuluttajaliitto ry Finlands Konsumentförbund 31 nimi Vastauslähetys Juha Beurling täsmensi eettisen kuluttamisen käsitettä käytännönläheisin esimerkein. osoite postinumero sähköpostiosoite postitoimipaikka Tunnus Helsinki Asuntokauppaa ja eettisyyttä Porissa Asuntokaupan monesti kimurantit kuviot ja eettinen kuluttaminen ovat aiheina hyvin erilaisia, mutta sopivat hyvin aisapariksi kuluttajatilaisuuteen. Porin seudun kuluttajayhdistys, Karhukaupungin toimihenkilöt ja Porin kauppaopettajat olivat kutsuneet vieraikseen Suomen Kuluttajaliiton asiantuntijat Tuula Sarion ja Juha Beurlingin yleisötilaisuuteensa. Sarion aiheena oli käytetyn asunnon kauppa. Asia on aina ajankohtainen ja sen huomasi yleisökysymysten määrästä. Huomioon otettavaa riittää niin ostajalla kuin myyjälläkin ja sen vuoksi aiheeseen on syytä perehtyä kunnolla sekä käyttää asiantuntija-apua. Yksityiskohdat on järkevää laittaa paperille. Asiaa saa olla mieluummin liikaa kuin liian vähän. Älkää menettäkö yöunianne, mutta olkaa tarkkoja, kuului Tuula Sarion kehotus lopuksi. Beurling luennoi eettisestä kuluttamisesta. Aihe oli vielä monelle aika uusi, mutta eettisyys on lopulta hyvin yksinkertainen asia: Pienillä valinnoilla voidaan saada suurta aikaan. Luentojen lomassa vaihdettiin ajatuksia yhdistysväen kanssa sekä pohdittiin lainsäädännön mahdollisia muutoksia. Myös adressi EU:n kaavailemaa kuluttajansuojan heikentymistä vastaan sai muutaman allekirjoituksen lisää. Konkreettinen toiminta on aina yhdistystoiminnan tärkein asia, tiivisti Porin Seudun Kuluttajayhdistyksen puheenjohtaja Terttu Malin. Suomen Kuluttajaliiton toimisto on suljettu ajalla Toivotamme kaikille oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä onnellista uutta vuotta!

17 32 LIITY JÄSENEKSI! Jäsenyys kannattaa! Liittymällä Suomen Kuluttajaliiton jäseneksi saat seuraavia etuja: puhelinneuvonta kuluttaja-asioissa liiton lehti Kuluttajan Nappo neljä kertaa vuodessa liiton julkaisut jäsenhinnoin liiton antama koulutus kuluttaja-asioissa maksutta tai jäsenhinnoin jäsentiedotteet ajankohtaisista kuluttaja-aiheista Yksityishenkilö voi liittyä joko jäsenyhdistyksen kautta yhdistysjäseneksi tai suoraan liiton jäseneksi. Tietoa sinua lähinnä olevasta yhdistyksestä saat liiton toimistosta, puh. (09) Liiton suoran jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa. Maksu peritään kerran vuodessa. Voit liittyä jäseneksi täyttämällä ja palauttamalla alla olevan kortin. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jäseneksi voi liittyä helposti myös Internetissä osoitteessa BLI MEDLEM! Det lönar sig! Som medlem i Finlands Konsumentförbund får du följande förmåner: telefonrådgivning i konsumentfrågor förbundets tidning Nappo fyra gånger per år förbundets publikationer till medlemspris förbundets skolning i konsumentfrågor avgiftsfritt eller till medlemspris medlemspublikationer om aktuella konsumentärenden Privatpersoner kan ansluta sig via lokala eller regionala konsumentföreningar, eller direkt som medlemmar i förbundet. Information om lokala föreningar nära dig får du från förbundets kontor, tel. (09) Årsavgiften för dem som ansluter sig direkt till förbundet är 30 euro. Du kan ansluta dig som medlem genom att fylla i och returnera kortet nedan. Portot är betalt. Man kan också ansluta sig via Internet på adressen Suomen Kuluttajaliiton maksullinen neuvonta: (1,75 e/puh + pvm/mpm) Suomen Kuluttajaliiton asumisneuvonta: (8,21 snt + 1,16 snt/min. lankaverkosta, 29,7 snt/min matkapuhelimesta soitettaessa) Eettisen kuluttamisen puhelinneuvonta: (pvm/mpm) / LIITYN JÄSENEKSI / OSOITTEENMUUTOS Medlemsansökan / adressförändring Haluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton suorajäseneksi. Jäsenmaksu 30 e / vuosi. Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbund. Medlemsavgiften är 30 e / år. Haluan tilata Kuluttajan Nappo -lehden vuosikerran hintaan 15 e Vastaanottaja maksaa postimaksun nimi / namn Haluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi. Saat tiedot sinua lähinnä olevasta kuluttajayhdistyksestä postittamalla tämän kortin tai soittamalla (09) Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbunds lokalförening. Information om lokala föreningar nära dig får du genom att returnera detta kort eller genom att ringa (09) Olen jo jäsen, mutta osoitetietoni muuttuvat. Jag är redan medlem, men adressuppgifterna ändras. Suomen Kuluttajaliitto ry Finlands Konsumentförbund Vastauslähetys Tunnus Helsinki osoite / address postinumero / postnummer postitoimipaikka / postort sähköpostiosoite / e-post

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010

MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ. Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 MITEN KULUTTAJAT LUKEVAT PAKKAUSMERKINTÖJÄ Tuoreet kasvot pakkausmerkinnät valokeilassa 3.6.2010 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Mitä tutkittiin ja miksi: miten suomalaiset lukevat elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala

Helsingin Joutsen apteekki. Tiina Oksala Helsingin Joutsen apteekki 100-vuotisjuhlaseminaari Kaupunkikeskustan kivijalkakaupat Tiina Oksala Toimitusjohtaja, Erikoiskaupan Liitto Esityksen sisältö - Tiivistelmä esityksestä 17.11.2012 Erikoiskaupan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Aika: keskiviikko 12.02.2014 kello 13.00-15.25 Paikka: Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 4. krs, Helsinki, pääsihteerin

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä

REKO. Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKO Suoraan tuottajalta kuluttajalle, ilman välikäsiä REKOn toiminta periaate Lähiruoan myynti- ja jakelumalli REKO:ssa (Rejäl konsumtion Reilua kuluttamista) kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta

Lisätiedot

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun

Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun Case Helsinki - päiväkotien siirtyminen luomuun 20 / 20 -seminaari 21.3.2013, Pro Luomu ja EkoCentria Ruokapalvelupäällikkö Aulikki Johansson Koulu- ja päiväkotipalvelut Palmia catering-palvelut aulikki.johansson@palmia.fi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011

Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Mitä kehittämisen eväitä hallitusohjelma toi päivittäistavarakaupalle? Toimitusjohtaja Osmo Laine KAUPPA 2012 -päivä, 11.10.2011 Päivittäistavarakaupan tehtävät Valikoimat Palveluverkko Avoin kilpailu

Lisätiedot

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan.

Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Älykortti mittaa kalan lämpötilaa koko kuljetusketjun ajan. Mikkelin ja Savonlinnan K-citymarketit ovat olleet mukana kokeilussa, jossa järvikalan tietä kaupan tiskiin seurataan sähköisen seurantajärjestelmän

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT

PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT UUTUUSTUOTTEET PERINTEISET OTSIKKO PIIRAKAT Aito karjalanpiirakka 4337 100 x 65 g Kypsäpakaste 6 10 220ºC Höyrytä. Voitele lämpimällä voisulalla. Jäisen tuotteen mitat: pituus 130 mm, leveys 80 mm, korkeus

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

2009: Pako vapauteen

2009: Pako vapauteen 2009: Pako vapauteen Merkittävin kuluttajakäyttäytymisen trendi on Eskapismi, pakeneminen vapauteen edes hetkeksi, irti arjen ja todellisuuden paineista: Ilo Läheisyys Viihde Vapautuminen, helpotus Vaihtelu

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Ostaminen murroksessa

Ostaminen murroksessa Ostaminen murroksessa - miten se näkyy myymälässä Research Insight Finland Janne Numminen Tutkimuksen tavoitteet 1 Luoda 2 muotokuva suomalaisesta päivittäistavaroiden ostajasta. Ymmärtää kuluttajan ja

Lisätiedot

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry.

Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Kanasta rahaa - siipikarjatuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa Lea Lastikka Suomen siipikarjaliitto ry. Siipikarjanlihan markkinat meillä ja muualla Valkoisen lihan menekki kasvaa kaikkialla Maailman

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen

REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 2015. Tutkimusraportti 26.11. 2015 Merja Lintunen REILU KAUPPA RY BRÄNDITUTKIMUS 01 Tutkimusraportti 6.11. 01 Merja Lintunen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS REILUN KAUPAN BRÄNDI- JA KAMPANJATUTKIMUS 014 Tutkimuslaitos Taloustutkimus Oy Tutkimuslaitoksen yhteyshenkilöt

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot

Raaka-aineiden alkuperätiedot 1 Raaka-aineiden alkuperätiedot Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Kulutuksen valtatrendit TERVEELLISYYS HELPPOUS SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN AITOUS EETTISYYS JA EKOLOGISUUS

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön

Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazer-konserni sitoutuu vastuullisen palmuöljyn käyttöön Fazerin tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hankimme ainoastaan RSPO-sertifioitua, entistä paremmin jäljitettävää palmuöljyä. Tämä tarkoittaa

Lisätiedot

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla

Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Käy kauppaa RBS minifutuureilla FIM Direct Pro -palvelulla Kaupankäynti RBS minifutuureilla on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Haluamme tällä lyhyellä oppaalla lisätä ymmärrystä näihin

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy

Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Peter Westerholm, Pajuniemi Oy Pro Luomu, arvoketjuryhmän kokous 2.6.2014 MTK 17.6.2014 Copyright Pajuniemi Oy 2 Pajuniemi Oy Perustettu 1976 Liikevaihto 11,7 milj. euroa vuonna 2013 Tuotannon määrä 1,5

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 200 Jane Ilomäki Ympäristöosaston monisteita 55 Lähdeviite Ilomäki, J. 200: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 200 -Ympäristöosaston

Lisätiedot

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho

Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Matkustajapotentiaali Kotka-Sillamäen meriliikenteessä 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Projektipäällikkö Jouni Eho Esityksen rakenne Suomen ja Viron välinen matkustajaliikenne Kenttäkyselytutkimus Itä-Suomen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003 Marjukka Välimaa Ympäristöosaston monisteita 49 Lähdeviite Välimaa M. 2003: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 2003.-Ympäristöosaston

Lisätiedot

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa!

Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa! Yritysyhteistyömalli HOK-Elannon kanssa Eero Antila Arttu Brade Elsa Nyrhinen Elsa Pekkarinen Iisa Rautiainen Johdanto Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan järjestämällä kurssilla Matematiikka ja

Lisätiedot