OPETUSHALLITUS KOULUTUSTIEDON VERKKOPALVELUN KONSEPTOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSHALLITUS KOULUTUSTIEDON VERKKOPALVELUN KONSEPTOINTI"

Transkriptio

1 OPETUSHALLITUS KOULUTUSTIEDON VERKKOPALVELUN KONSEPTOINTI Käyttäjä- ja vaatimusanalyysi

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 6 Projektin tausta... 6 Projektin tavoitteet... 6 Projektin laajuus ja aikataulu... 7 Projektin henkilökunta... 8 Projektissa käytetty tutkimusmenetelmä... 9 Menetelmän vaiheet...10 Kuinka hyödynnät tätä dokumenttia...11 Opetushallitus: Projektin lähtökohdat...12 Nykytilanne...12 Haasteet...13 Opetushallitus: Kohderyhmät...14 Pääkohderyhmä...14 Yleiset tutkimus- ja suunnittelutarpeet...14 Tietoja tutkimuksesta...15 Taustatutkimus...16 Olemassa oleva materiaali...17 Benchmarking...18 Asiantuntijoiden hyödyntäminen tutkimuksessa

3 Sisällysluettelo Käyttäjähaastattelut...27 Haastateltavat...28 Peruskoulun yhdeksännet luokat...28 Lukiot...28 Ammattioppilaitokset...29 Yliopistot...29 Aikuiskoulutus...29 Haastateltavista...30 Haastattelutilanteesta...31 Haastatteluiden sisällöstä...32 Haastattelimmeko tarpeeksi ihmisiä?...32 Havaittuja käyttäytymismalleja...32 Potentiaaliset arkkityypit...35 Mallinnuksen tulokset...36 Mitä opimme käyttäjistä...37 Yleiset käyttäytymismallit...38 Arkkityypit...39 Mitä arkkityypit ovat?...39 Arkkityypit eivät ole elastisia...40 Tavoitteet versus tehtävät...41 Arkkityyppien luokittelu...42 Valtteri Vilenius, 15, yhdeksäsluokkalainen...43 Valtterin tavoitteet...44 Mari Kasilainen, 15, yhdeksäsluokkalainen

4 Sisällysluettelo Marin tavoitteet...46 Essi Niskanen, 15, yhdeksäsluokkalainen...47 Essin tavoitteet...48 Niko Pajunen, 16, autonasentajaopiskelija...49 Nikon tavoitteet...50 Christian Lindfors, 18, abiturientti...51 Christianin tavoitteet...52 Alisa Nieminen, 17, abiturientti...53 Alisan tavoitteet...54 Jenni Koski, 21, konetekniikan opiskelija...55 Jennin tavoitteet...56 Jukka Ylämattila, 39, tehdastyöntekijä...57 Jukan tavoitteet...58 Raija Paasiranta-Kaukonen, 49, opinto-ohjaaja...59 Raija Paasiranta-Kaukosen tavoitteet...60 Ensisijaisten arkkityyppien valinta...61 Ensisijaiset arkkityypit...62 Toissijaiset arkkityypit...63 Täydentävät arkkityypit...63 Vaatimukset...64 Haaste...65 Lähtökohta...65 Ongelma...65 Visio

5 Sisällysluettelo Kehitysideoita...66 Lisätietoja

6 Esipuhe ESIPUHE Projektin tausta Koulutuksen tieto- ja hakupalveluihin sekä neuvontaan ja ohjaukseen liittyviä sähköisen asioinnin palveluita on linjattu viime vuosina useissa erilaisissa työryhmissä. Kansalaisen kannalta on tärkeää varmistaa opiskeluun, ammatteihin ja urakehitykseen kuuluvien palveluiden saatavuus ja tavoitettavuus. Palvelut tulisi tarjota kansalaiselle käyttötavaltaan yhtenevinä toimivina kokonaisuuksina. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on luoda uuden koulutustiedon verkkopalvelun konsepti määrittelyvaihetta varten. Verkkopalvelun tavoitteena on koota yhteen valtakunnallisesti, kattavasti ja käyttäjälähtöisesti koulutustarjontaan, opetuksen sisältöihin, koulutuspaikkoihin ja koulutuksen hakuun liittyvä tieto sekä ammattitieto ja urapalveluihin liittyvä tieto. 6

7 Esipuhe Projektin laajuus ja aikataulu Projekti toteutetaan välillä Projektin vaiheet: - Projektin aloituspalaveri: Tutkimus o o o Olemassa olevan materiaalin tutkiminen Asiantuntijahaastattelut Loppukäyttäjähaastattelut - Mallinnus Vaatimukset Framework Visuaalinen konseptisuunnittelu Tekninen määrittely:

8 Esipuhe Projektin henkilökunta Projektissa työskentelivät Cybercomilta: - Satu-Maria Hellstén, interaction designer - Susanna Härkönen, interaction designer - Markus Meriluoto, AD - Laura Styrman, interaction/graphic designer - Liisa Rusanen, projektipäällikkö - Markus Heikkilä, ohjelmistoarkkitehti - Aki Teppo, ohjelmistoarkkitehti Opetushallituksen puolesta projektiryhmässä toimivat varsinaisina jäseninä Ulla Angervo, Satu Meriluoto, Regina Westermarck, Seppo Ränninranta, Irmeli Lehtovaara, Marko Kuparinen ja Merja Ukkola. Katselmointeihin osallistuvat myös varsinaisten jäsenten varahenkilöt: Mika Perkiö, Sampo Utriainen, Anne Karkulahti ja Milla Härmä. Opetushallituksen edustajat projektin ohjausryhmässä: - Ulla Angervo, projektipäällikkö - Antti Ylä-Jarkko, asiantuntijayksikön päällikkö - Kristiina Kumpulainen, toimintayksikön johtaja Ohjausryhmässä Cybercomin edustajina toimivat Liisa Rusanen ja tuotantojohtaja Timo Laaksonen. 8

9 Esipuhe Projektissa käytetty tutkimusmenetelmä Projektissa käytetään Tavoiteohjattua suunnittelua. Tavoiteohjattu suunnittelu (Goal-Directed Design) on Cooper Designin kehittämä menetelmä. Goal-Directed on Yhdysvalloissa rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Cooper Ltd. Käyttämällä Tavoiteohjattua suunnittelua suunnittelemme interaktiivisia tuotteita ja palveluita, jotka antavat käyttäjilleen vallan ja käyttönautinnon. Metodi perustuu huomioon siitä, että ihmiset käyttävät mielellään ja suosittelevat muille tuotteita tai palveluita, jotka on suunniteltu tukemaan todellisia tavoitteita. Palvelut, jotka täyttävät erilaisia ominaisuuslistoja, eivät saa käyttäjien suosiota. Päinvastoin, Tavoiteohjattu suunnittelu estää sellaisten ominaisuuksien lisäämisen, joita harvoin käytetään ja jotka ovat epäolennaisia tavoitteiden saavuttamiselle. Tavoiteohjattu suunnittelu on käytössä laajasti Yhdysvalloissa. Kuvassa on menetelmän isä, Alan Cooper. Pitkäaikainen vuorovaikutteisen designin vaikuttaja on kirjoittanut kaksi bestseller kirjaa: About Face: The Essentials of User Interface Design ja The Inmates Are Running The Asylum. Hän on kysytty puhuja käyttäjäkeskeisissä asioissa ympäri maailmaa. Kaksi muuta henkilöä menetelmän takana ovat Kim Goodwin ja Robert Reimann. Tavoiteohjattu suunnittelu asettaa tuotteen käyttäjien tavoitteet suunnitteluprosessin ytimeksi. Suunnitteluprosessin aikana identifioidaan käyttäjien todelliset tarpeet sen sijaan että keskityttäisiin vain teknologioihin tai tehtäviin, joita käyttäjät suorittavat nykyisillä tuotteillaan. Suunnittelun tulokset pyrkivät täyttämään käyttäjien todelliset tarpeet. Syvä ymmärrys käyttökontekstista ja käyttäjien tavoitteista johtaa designiin, joka tuottaa tyydyttävän käyttökokemuksen. Tavoiteohjattu suunnittelu antaa käyttäjille vallan pelottelematta heitä ja suojelee käyttäjiä sellaisilta tuotteilta, joista puuttuu käyttäjätyytyväisyydelle olennaisia ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia. Ylhäällä: Joka kolmas Fortune 50 -listan yrityksistä on käyttänyt tavoiteohjattua suunnittelua Cooperin konsultoimana. Cybercomin suunnittelijat ovat Cooperin kouluttamia. 9

10 Esipuhe Menetelmän vaiheet Tavoiteohjattu suunnittelu tapahtuu seuraavien välivaiheiden kautta. Käytämme skenaarioita korostaaksemme kohtia, joissa arkkityyppimme ovat vuorovaikutuksessa niin tuotteen kuin muiden ihmisten kanssa. Mietimme arkkityyppien tarpeet ja alamme muodostamaan toiminnallisuusryhmiä. 1. Tutkimus Tutkimusvaiheessa käydään lävitse kirjallinen taustamateriaali ja tehdään kilpailija-analyysiä. Mallinusvaihetta varten tehdään haastatteluita niin asiantuntijoiden kuin käyttäjien (nykyisten ja potentiaalisten) kanssa. 2. Mallinnus Tutkimusvaiheessa suodatettu informaatio ja haastatteluista poimitut käyttäytymismallit käytetään arkkityyppien luontiin. Jokainen arkkityyppi edustaa suunnittelukohdetta joka auttaa suunnittelutiimiä keskittymään ratkaisuihin, jotka tukevat potentiaalisen käyttäjän tavoitteita. Arkkityypit vaikuttavat koko projektin ajan suunnittelun suuntaan. 3. Vaatimukset Mallinnetut arkkityypit sijoitetaan käyttöskenaarioihin. Käyttöskenaariot edustavat niitä käyttäytymismalleja, joita on havainnoitu ja selvitetty tutkimusvaiheessa. 4. Luonnokset Luonnosvaiheessa suunnittelutiimimme luo korkeantason konseptuaalisen mallin käyttöliittymästä, joita kutsutaan rautalankamalliksi. Päänäytöt ja tärkeimmät vuorovaikutukset kuvataan. Ehdotamme myös pohjaksi visuaalisia suunnittelukonsepteja. Elementit tuovat esiin primääripersoonaa kiinnostavat asiat ja toiminnallisuudet. 5. Piirustukset Piirustusvaiheessa rautalankamalleja tarkennetaan ja tehdään yksityiskohtaisia malleja päänäytöistä. 6. Toteutuksen tuki (ei kuulu tähän projektiin) Tässä vaiheessa suunnittelijat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä teknisen kehityksen kanssa. Toteutuksen tuki sisältää mahdollisten muutosten aiheuttamat tarkennukset ja ohjeistukset toteutukselle. 10

11 Esipuhe Kuinka hyödynnät tätä dokumenttia Tätä dokumenttia voidaan käyttää suunnittelutyökaluna, viestintätyökaluna, yhteenvetona ja välituloksena seuraavilla tavoilla: Suunnittelutyökaluna Käytä tätä dokumenttia teknisen määrittelytyön, sisältösuunnittelun ja markkinoinnin apuna. Tämä dokumentti kuvaa koulutusneuvontapalveluiden käyttäjäryhmät. Käyttäjäryhmiä kuvataan arkkityyppien muodossa. Arkkityypit edustavat erilaisia käyttäytymismalleja. Käyttäytymismallien perusteella voidaan miettiä, millaisia tuotteita ja palveluita kentällä tarvitaan. Käyttöskenaarioita vasten voi testata uusia palvelu- ja tuoteideoita. Mikäli idea selkeästi tukee arkkityypin toimintaa ja tavoitteita, idea on kehittämisen arvoinen. Viestintätyökaluna Opetushallitus voivat käyttää tätä dokumenttia sisäisessä kommunikoinnissaan käyttäjistä keskustellessa. Näin eri tehtävissä toimivilla ihmisillä on sama käsitys loppukäyttäjistä. Yhteenvetona ja välituloksena Tämän dokumentin tarkoitus on myös varmistaa, että tutkimus- ja suunnittelutiimi on kuvannut tutkimuksen tulokset tarkasti ja että dokumentin tiedot antavat suuntaa mahdollisen jatkoselvityksen tekoon. 11

12 Opetushallitus: Projektin lähtökohdat OPETUSHALLITUS: PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Nykytilanne Koulutustietoa tarjoavia palveluita on tällä hetkellä useita erilaisia. Suurimmat ja tärkeimmät Opetushallitukselle ovat Koulutusnetti.fi ja Opintoluotsi.fi. Koulutusnetti.fi Koulutusnettiin on koottu käyttäjäystävällisessä ja selkeässä muodossa sekä koulutustarjontaan liittyvä että koulutukseen hakeutumisessa tarvittava tieto. Koulutusnetti on portti nettihakupalveluihin. Sivusto sisältää seikkaperäiset tiedot eri koulutusasteiden haku- ja valintakoeaikatauluista, valintaperusteista sekä oppilaitosten yhteystiedot. Opintoluotsi.fi Opintoluotsin tavoitteena on ollut koota yhteen osoitteeseen kaikki olennaiset koulutustiedot ja kertoa opiskelumahdollisuuksista helposti ymmärrettävällä, luotettavalla ja kiinnostavalla tavalla. Opintoluotsin pääkäyttäjäryhmiä ovat nuoret (peruskoulun viimeisillä luokilla olevat, sekä lukiolaiset että toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet), aikuiset, opinto-ohjaajat, koulutusneuvojat ja työvoimaneuvojat. 12

13 Opetushallitus: Projektin lähtökohdat Haasteet Koulutustietoa on tarjolla runsaasti. Voidaan jopa sanoa, että tiedon paljous alkaa jo muodostua ongelmaksi. Lisäksi suuren haasteen tuovat palveluiden heterogeeniset käyttäjät. Palvelu on tarkoitettu kaikille koulutuspalvelusta kiinnostuneille, joten käyttäjät eroavat toisistaan hyvin paljon. Toisessa päässä ovat yhdeksäsluokkalaiset, jotka miettivät toisen asteen opintojaan, ja toisessa päässä ovat alanvaihtoa miettivät aikuiset, joilla voi olla takanaan jo yliopistotutkinto. Käyttäjien valmiudet ovat siis hyvin erilaisia, ja tiedontarve on hyvin vaihtelevaa. 13

14 OPETUSHALLITUS: KOHDERYHMÄT Pääkohderyhmä Suunniteltavan palvelun pääkäyttäjäryhmäksi voidaan määritellä laajasti kaikki koulutuksesta kiinnostuneet henkilöt. Tämän lisäksi palveluita käyttävät henkilöt, jotka työnsä puolesta auttavat koulutustiedosta kiinnostuneita ihmisiä, kuten esimerkiksi koulutusneuvojat Yleiset tutkimus- ja suunnittelutarpeet Mitä tietotarpeita erilaisilla käyttäjillä on? Millaisessa muodossa koulutustietoa tarvitaan? Millaista tietoa tarvitaan? Millä tavalla käyttäjät hakevat tietoa? Miten voisimme osallistua sosiaalisen mediaan? Miten meidän tulisi olla siellä näkyvissä? Vai tulisiko? Miten suuri tietomäärä jäsennellään oikein? Mitä tavoitteita käyttäjillä on? 14

15 TIETOJA TUTKIMUKSESTA Tämä osio kuvaa projektin tutkimusvaiheessa tehdyt asiat: - Taustatutkimuksen - Asiantuntijahaastattelut - Loppukäyttäjähaastattelut 15

16 Taustatutkimus Taustatutkimusta tehtiin kesällä Opetushallituksen ja Opintoluotsin tarjoama materiaali käytiin lävitse, ja mahdollisia aukkoja tietämyksessä täydennettiin asiantuntijahaastatteluiden avulla. 16

17 Olemassa oleva materiaali Ryhmittelimme olemassa olevan materiaalin seuraaviin ryhmiin: - Benchmarking - Workshopmateriaalit - Käyttäjäpalaute - Käyttäjätutkimukset ja tilastot - Nykyisten palveluiden määrittelyt - Neuvontapalvelut - Muu materiaali 17

18 Benchmarking Benchmarkingprosessissa käytiin lävitse Koulutusnetti, Opintoluotsi ja seuraavat ulkopuoliset sivustot: - careersadvice.direct.gov.uk - myfuture.edu.au - www2.careers.govt.nz Edellä mainitut sivustot käytiin tarkemmin lävitse. Prosessissa tutustuttiin myös seuraaviin sivustoihin: cdm.uwaterloo.ca, onetcenter.org, online.onetcenter.org, mb.workinfonet.ca, careeronestop.org, Sivustoja käytiin lävitse seuraavista näkökulmista: - palvelujen kohdennettavuus käyttäjäryhmittäin - käyttäjien tarpeiden muuttuminen, reagoiminen työllisyystilanteeseen, kansainvälisyys - käyttäjien palaaminen sivuston käyttäjiksi - interaktiivisuus, dialogi käyttäjien kesken - visuaalinen ilme, brändin tukeminen - monikanavaisuus - monikielisyys - ohjeistus käyttäjälle - tunnistautuminen - sivuston rakenne ja hakumahdollisuudet - käytettävyys ja navigointi - esteettömyys - sivuston löydettävyys, metadata - integraatiot, yhteistyötahojen liittyminen palvelukokonaisuuteen Seuraavilla sivuilla on esitetty löydökset näkökulmakohtaisesti. 18

19 Palvelujen kohdennettavuus käyttäjäryhmittäin Koulutusnetissä ja Opintoluotsissa ei ole tarjolla kohdennettua sisältöä. Opintoluotsin puolella yrittäjyydellä on yllättävän suuri rooli. Vertailusivustoilla oli löydettävissä seuraavia kohderyhmiä: opiskelijat, vanhemmat, opintoohjaajat, maahanmuuttajat, paluumuuttajat, työttömyysuhan alla olevat, työttömät, työtä vaihtavat, työhön palaavat ja apurahan saajat/hakijat. Käyttäjien tarpeiden muuttuminen, reagoiminen työllisyystilanteeseen, kansainvälisyys Koulutusnetissä ja Opintoluotsissa on molemmissa puutteita eri alojen työllisyystietoihin liittyen. Samoin puuttuu tietoa työllisyyden trendeistä alueittain. Vertailusivustoilla tuodaan esille tietoa maan työkulttuurista, otetaan huomioon henkinen hyvinvointi, annetaan tietoa asumisesta, maahanmuutosta ja tarjotaan tietoa paluumuuttajille. Lisäksi on löydettävissä oma kohdennettu osio ulkomaalaisille. Käyttäjien palaaminen sivuston käyttäjiksi OPH:n palveluissa ei ole erityisiä aktivoivia elementtejä, jotka toisivat käyttäjiä sivuille uudelleen. My Guide - tyyppiseen palveluun on helppo palata uudelleen, ja Facebook ryhmät aktivoivat jäseniä. Interaktiivisuus, dialogi käyttäjien kesken OPH:n sivuilla ei ole interaktiivisuutta, eikä dialogia käyttäjien kesken. Opintoluotsin käyttäjäraadeilta on saatu palautetta sivustoista, mutta käyttäjien keskinäistä dialogia ei ole. Vertailusivustot käyttävät Facebook-ryhmiä, vanhemmille suunnattuja osioita, keskusteluforumeita, media hubeja ja widgettejä. Visuaalinen ilme, brändin tukeminen OPH:n sivustojen visuaalinen ilme on vanhanaikainen ja brändiä ei pysty tunnistamaan helposti. Arvioiduista sivuistoista careersavice.direct.gov.uk:lla on johdonmukainen ja virallinen visuaalinen ilme ja kokonaisuus tukee brändiä hyvin. myfuture.edu.au:n visuaalinen ilme on epävirallisen oloinen ja hyvin web2.0-henkinen. www2.careers.govt.nz puolestaan on virallisen tuntuinen ja visuaalinen ilme on johdonmukainen. Monikanavaisuus OPH:n sivuilla ei ole erityisiä monikanavaisia elementtejä. Vertailusivustoilla on käytössä RSS feedejä, blogeja ja media hub osio tukee sivustojen mobiilikäyttöä ja sisältöä laitetaan mm. Twitteriin, Facebookiin, Flickr:n ja You- Tubeen. Monikielisyys OPH:n sivustoilla sisältö on osittain monella kielellä. Vertailusivustossa on samoin, lisäksi puhelinpalveluita tarjotaan joillakin kielillä. Ohjeistus käyttäjälle OPH:n sivustoilla tarjotaan käyttöohje hakuun ja palautelomake käyttäjille. Vertailusivuistoilla on tarjolla toiminnallisuuksien täydellinen ohjeistus, ja yksityisyydensuoja on nostettu erityisesti esiin. Tunnistautuminen OPH.n sivustoilla ei ole tunnistautumista vaativia osioita. Vertailusivuistoilla luodaan sivustoa varten oma tunnus, eli ei tunnistauduta esimerkiksi henkilötunnuksella. 19

20 Sivuston rakenne ja hakumahdollisuudet Koulutusnetin sisällön jaottelu ja rakenne on selkeä. Molempien sivustojen sanahaku toimii hyvin. Hakutulosten järjestys saattaa olla hämmentävä käyttäjälle. Lisäksi koulutustarjonta- ja oppilaitoshaku on sekava ja hankala käyttää. Vertailusivuistoilla haun tarkentaminen tiettyyn aihealueeseen/kohderyhmän tarvitsemaan tietoon onnistuu. Lisäksi tulosten järjestyksessä sen relevanttius ilmoitetaan prosenttimäärällä. Käytettävyys ja navigointi Koulutusnetin perusnavigointi on kunnossa, perustieto löytyy helposti. Ongelmana on se, että muut ylimääräiset sisältöostot ja linkit niihin sotkevat rakennetta ja navigointia. Sivusto sisältää paljon palvelusta poisvieviä linkkejä. Koulutustarjonta- ja oppilaitoshaut ovat käytettävyydeltään huonoja. Ajankohtaisten tiedotteiden esittäminen pdf-muodossa heikentävät niiden käytettävyyttä ja esimerkiksi yhteishaun hakuajat voisivat olla näkyvämmin jo etusivulla. Sivuston löydettävyys, metadata Opintoluotsissa sisällön metatagit ovat käytössä kattavasti. Ihmetyksen aiheena tosin on se, että miksi Sininen Meteoriitti näkyy joka sivulla metatageissa tekijänä). Koulutusnetissä on käytössä vain keywords-tagit. Kummassakaan palvelussa ei käytetä tag cloudeja tai tageja sisällön hahmottamiseen tai hakutulosten tarkentamiseen. Kummankaan palvelun sisältöä ei ole erityisemmin hakukoneoptimoitu, mutta Opintoluotsin sivut sijoittuvat paremmin hakukoneissa. Integraatiot, yhteistyötahojen liittyminen palvelukokonaisuuteen Opetushallituksen sivut eivät sisällä erityisiä sisältökokonaisuuksia eivätkä yhdistä yhteistyötahojen sisältöjä mash up palveluina. Integraatiot tehdään lähinnä linkittämällä muiden julkishallinnon palveluihin tai lomakkeisiin. Opintoluotsi sivustona tuntuu raskaalta. Se sisältää paljon tietoa, mutta sisältöä ei ole jaoteltu riittävästi tai nostettu tärkeintä ja suosituinta informaatiota esiin. Oppilaitoshaku on huonosti käytettävä ja sivuston ulkopuoliset linkit, joissa on sisältöön liittyvää asiaa ovat hieman huonosti löydettäviä. Suomen koulutusjärjestelmä esitys jää piiloon. Esteettömyys Koulutusnetti-sivustolla päänavigaation päälle sijoitetut ylimääräiset linkit huonontavat esteettömyyttä. Opintoluotsin tekstikoon suurentaminen toimii paremmin kuin Koulutusnetin. 20

21 Asiantuntijoiden hyödyntäminen tutkimuksessa Haastattelimme tutkimuksen aluksi Opetushallituksen omia asiantuntijoita. Pyrimme selvittämään Opetushallituksen työntekijöiden näkemystä nykyisistä palveluista ja tuotteista, vahvuuksista sekä henkilöstön itsensä näkemiä mahdollisuuksia ja haasteita. Haastattelimme yhteensä 12 asiantuntijaa. Keräämällä tutkimuksen aluksi tietoa siitä, mitä asioita nykyisten palveluiden tekijät kokevat tärkeiksi kehityskohteiksi, saatiin kerättyä käyttäjätutkimuksen valmisteluun tärkeää pohjatietoa. 21

22 Ajatuksia uudesta palvelusta Palveluiden ylläpito ja päivittäminen Kaikki asiantuntijat olivat huolissaan palvelun ylläpidosta ja päivittämisestä. He näkivät yhtenä suurena riskinä, että kun palvelu on valmis, sen päivittämiseen ei ole resursseja. Koulutusrakenne ja lainsäädäntö muuttuvat, joten palvelun rakenteen ja painotusten oltava muokattavissa helposti, jotta muutoksiin voidaan reagoida. Palvelun henki Palvelu nähdään rajat rikkovana kokonaisuutena, jossa käyttäjän ei tarvitse tietää kuka tiedon tarjoajana on. Käyttäjät eivät hahmota koulutusrakennetta työntekijöiden tavoin. Palvelun pitäisi henkiä hyvää oloa, eikä vain vakavuutta. Toisaalta palvelun pitäisi tarjota kouluttava näkökulma; ohjata ja kouluttaa nuoria. Palvelun luonne kokoavana palveluna Palvelu halutaan nähdä kokoavana portaalina. Oppijan verkkopalvelun pitäisi kerätä kaikki oppimiseen ja koulutukseen liittyvät sähköiset palvelut saumattomasti yhteen, josta olisi hyötyä eri elämänkaaren vaiheissa. Suurempaan palvelukonseptiin kuuluu hakeutumispalvelut, opintojen seurantapalvelut, sekä peruskoulutasolla kodin ja koulun yhteistyö. Palvelun sisältö ja rakenne Palveluun halutaan asiantuntijoiden puolesta ne asiat, jotka ovat tällä hetkellä Koulutusnetissä ja Opintoluotsissa, hakuun liittyviä asioita, taustatietoa opinnoista ja ammateista ja linkityksiä ammattinettiin. Tiedon esitystapaa pitää miettiä. Tällä hetkellä palveluiden tekstit ovat virkailijoiden ymmärtämää kieltä, jolloin käyttäjät eivät välttämättä ymmärrä mistä on kyse. Palvelun saatavuus Palvelun markkinointia on mietittävä. Onko mahdollista, että saatavuuden ja löydettävyyden parantamisella saadaan myös syrjäytyneet tai motivaatio-ongelmista kärsivät nuoret palvelunkäyttäjiksi? Toisaalta, asiantuntijat ovat sitä mieltä, että koulutustietoa ei voida pakottaa kenenkään päähän. Meillä on mahdollisuus saada järjestelmä, joka on toimiva, ajantasainen, nopea, käyttäjäystävällinen ja esteetön. Virkailija, Opetushallitus 22

23 Uuden palvelun käyttäjät Käyttäjistä löytyi yhtä monta näkemystä kuin asiantuntijoitakin oli. Lähes kaikkien mielestä haastavimpia käyttäjäryhmiä ovat jo tutkinnon omistavat aikuiset, henkilöt jotka ovat putoamassa kelkasta ja erityisopiskelijat. Yksi tämän projektin tärkeimmistä tavoitteista on etsiä käyttäjien tavoitteet ja kuvata ne arkkityyppien avulla. Uuden palvelun sisältö Tiedon jaottelu on haastavaa Asiantuntijat pohtivat, voidaanko muodostaa järkevästi ylläpidettäviä osakokonaisuuksia. Haasteeksi nousi se, että miten sisältöä voidaan kohdentaa tietyille ryhmille niin, että se toisaalta ei ole tylsää ja väritöntä, mutta kuitenkin olisi virallisen tiedon oloista. Samoin on vaikea miettiä, miten profilointi ja kohdentaminen tehtäisiin, käytettäisiinkö kirjautumista apuna? Käyttäjien itsensä luoma sisältö Millaista sisältöä käyttäjät itse voisivat luoda toisilleen? (Wikithän toimivat hyvin, mutta miten käyttäjien luoma sisältö erottuu faktasta tällaisessa palvelussa?) Onko sellaisia kehitysvaiheita, joihin käyttäjät voisivat osallistua open source periaatteella? Sisällöltä halutut asiat Sisällön oltava luotettavaa, ajantasaista ja yhteismitallista. Sisällön tulee myös reagoida jollakin tavalla käyttäjien kysymyksiin (tukipalvelut, FAQ, neuvontapalvelut, jne). Kävijä pitää myös ohjata oikeaan paikkaan, jos tämä palvelu ei vastausta tarjoa. Nykyisessä palvelussa 16-vuotias ei jaksa lukea kuin ensimmäisen lauseen ennen kyllästymistä. Asiakaspalvelu, Opetushallitus 23

24 Sosiaalinen media Sosiaalinen media nähdään hyvänä ja kiinnostavana tahona, mutta viranomaistahona Opetushallitus tarvitsee ensin strategian ja päätöksen osallistumisesta. On myöskin hyvin epäselvää, missä muodossa sosiaalisessa mediassa tulisi tai pitäisi olla. Tekniset ratkaisut Julkaisualustoja on mietittävä, asiantuntijat näkisivät mielellään että käytettäisiin olemassa olevia alustoja ja tehdään mahdollisimman vähän räätälöintiä. Avoimet rajapinnat nähtiin myös tärkeinä. Teknisiin ratkaisuihin on vielä hankala ottaa kantaa, koska projektin aikajänne on pitkä. Integraatioissa voi tulla ongelmia eteen, erityisesti vanhemmissa järjestelmissä joidenkin rajapintojen avaaminen voi olla hankalaa. Valtionhallinnon tavoitteena on yhteen toimivat rajapinnat. Selvitettävänä ovat tällä hetkellä tietoturvakysymykset ja yksityisyydensuoja opiskelijan sähköisissä palveluissa. Tähän ei edes ole lainsäädäntöä vielä. Palvelun on oltava läpinäkyvä, jokaisen on tiedettävä mitkä tiedot näkyvät kenellekin. Avoimen ohjelmakoodin ympäristöjä suositaan. 24

25 Uuden palvelun riskit ja haasteet Tiedon määrä Tietoa on tarjolla valtavat määrät, miten se järjestetään oikein? Tietoa tarvitaan myös sellaisista asioista, jotka eivät nykypäivänä välttämättä ole enää paikkansapitäviä, esimerkiksi vanhat tutkintonimikkeet. Tiedon organisointi ja suuntaaminen Tiedon organisoinnista asiantuntijat ovat hieman huolissaan. Jos tieto tarjotaan suurelle massalle, miten huolehditaan että vaikeammissakin tapauksissa tieto löytyy? Jos palvelua ei suunnata oikein, tai ei hahmoteta ketä halutaan palvella, saadaan aikaan palvelu joka ei toimi kenellekään. Tähän ongelmaan etsimme ratkaisun arkkityyppien kautta. Palvelun ylläpito ja resurssit Palvelun ylläpito ja resursointi koetaan suurena riskinä. Asiantuntijoiden mielestä on jo tässä vaiheessa mietittävä tarkasti millaisia resursseja tarvitaan palvelun (sisällön) ylläpitoon pitkällä tähtäimellä. Samoin ylläpitomalli on mietittävä tarpeeksi ajoissa. Miten vastuut jaetaan ehkä usean organisaation kesken ja miten saadaan joku sitoutumaan ylläpitämään tiettyä tietoa. Myös projektin jälkeiset yhteistyökuviot ja resurssit eri organisaatioissa pitää määritellä mahdollisimman aikaisin. Yhteistyön takaaminen Kun rakennetaan yhteisiä palveluita, joissa tiedon tuottajina on monia erilaisia virastoja ja laitoksia, yhteistyö on hankalaa. Virastoissa saatetaan kyllä tuottaa sisäisesti tietoa, mutta muiden palvelujen ylläpitoon ei ehkä riitä resursseja. Avoin kommunikointi yksiköiden, projektien ja työryhmien välillä voi olla vaikeaa. Sovittava hyvissä ajoin miten työryhmät kommunikoisivat keskenään ja erityisesti miten vastuut jakautuvat. Ylläpidosta huolehtiminen on perinteisesti pullonkaula, projekteja osataan kyllä tehdä ja pistää palveluja pystyyn. Muiden ylläpitämät tiedot Haasteena ovat koulutuksenjärjestäjien ylläpitämät tiedot. Heitä pitää kouluttaa ja heille pitää tiedottaa säännöllisesti ja muistuttaa miten tärkeää on pitää tieto ajan tasalla ja houkuttelevana opiskelijoille. Projektipäällikkö, Opetushallitus 25

26 Uuden palvelun mahdollisuudet Asiakaslähtöisyys Yleisesti ottaen asiantuntijat uskovat vahvasti palvelun mahdollisuuksiin. Kaikki toivovat, että muistetaan että palvelun tulee palvella erityisesti käyttäjiä. Asiakaslähtöisyys on erittäin tärkeää, palvelusta ei haluta organisaatiotai hallintolähtöistä. Yhteistyön tekeminen Hyväksi nähdään, että eri osapuolten kanssa yhteistyössä mietitään asiakasnäkökulmaa, ja mitä erilaiset asiakkaat tarvitsevat. On myös positiivista, että yhdistetään voimavaroja ja vähennetään päällekkäistä ylläpitoa. Samalla voidaan tarjota olennainen tieto yhdestä paikasta. Realistinen tieto Palvelun nähdään voivan tarjoavan realistista tietoa siitä mihin voisi hakeutua ja myös mihin voi työllistyä. Voitaisiin myös kertoa, millaisia mahdollisuuksia koulutus tarjoaa ja mihin koulutus johtaa. Tietoa voitaisiin esittää myös vähemmän formaalissa muodossa. Tulevaisuuden näkymät Tulevaisuudessa käytössä voisi olla sähköinen portfolio, johon kerätään tiedot peruskoulusta ja harrastuksista alkaen ja joka auttaisi ihmisiä elinikäiseen oppimiseen ja antaisi stimulantteja siitä, missä ihminen on menossa ja mitä vaihtoehtoja hänellä olisi elämässään. Samalla voisi vertailla omia tietojaan (järkevissä mittasuhteissa) muihin samassa elämäntilanteessa oleviin. Palvelu olisi käytössä myös opintojen jälkeen, antamassa elämänohjeita. Elinikäisen oppimisen tukeminen Aikuisopiskelun tarve on suuri. Lisää tietoa siitä millaista on opiskelu työn ohessa, ja mitä elinikäinen oppiminen oikeasti tarkoittaa ja mitä mahdollisuuksia aikuisenakin olisi opiskella lisää. Lähdetään siitä mitä haluat, ei siitä mitä olet. Tuetaan haaveita ja visioita, realiteetit huomioon ottaen. Suunnittelija, Palmenia 26

27 KÄYTTÄJÄHAASTATTELUT Käyttäjähaastatteluiden tavoitteena oli yrittää löytää suuntaa-antavia käyttäytymismalleja (behavior patterns), jotka perustuvat käyttäjien tavoitteisiin (goals) sekä selvittää millaisia käyttäjiä koulutustietopalvelulla on. Haastattelimme mm. oppilaita, opiskelijoita, opintoohjaajia, koulutusneuvojia ja aikuisopiskelijoita. 27

28 Haastateltavat Peruskoulun yhdeksännet luokat Paikka ja aika Haastateltavat Pyynikin koulu - 1 oppilaanohjaaja Tampere oppilasta: 5 ammattikouluun ja 6 lukioon suuntaavaa (5 tyttöä ja 6 poikaa) Piispanlähteen koulu Kaarina oppilaanohjaaja - 9 oppilasta: 4 ammattikouluun ja 5 lukioon suuntaavaa (5 tyttöä ja 4 poikaa) Lukiot Paikka ja aika Ressun lukio Helsinki Haastateltavat - 2 opinto-ohjaajaa Kaarinan lukio - 1 opinto-ohjaaja Kaarina opiskelijaa (3 tyttöä ja 2 poikaa) Jämsän lukio Jämsä opinto-ohjaaja - 4 opiskelijaa (2 tyttöä ja 2 poikaa) Hämeenlinnan yhteiskoulu Hämeenlinna oppilaanohjaaja - 9 oppilasta: 5 lukioon ja 4 ammattikouluun suuntaavaa (4 tyttöä ja 5 poikaa) 28

29 Ammattioppilaitokset Paikka ja aika Pirkanmaan ammattioppilaitos, Hotelli- ja ravintolaalan perustuntkinto Tampere Haastateltavat - 1 opinto-ohjaaja - 6 opiskelijaa: 4 tarjoilija- ja 2 kokkiopiskelijaa Yliopistot Paikka ja aika Tampereen teknillinen yliopisto Tampere Haastateltavat - 5 opiskelijaa (1 nainen ja 4 miestä) (4 tyttöä ja 2 poikaa) Aikuiskoulutus Omnia, Autoalan perustutkinto Espoo, Suomenojan toimipiste Kiipulan erityisammattioppilaitos Janakkala opinto-ohjaaja - 5 opiskelijaa (poikia) - 1 työhönvalmentaja, 1 ryhmänohjaaja, 1 työnohjaaja ja 1 erityisopettaja - 4 opiskelijaa: Liiketalouden, puhdistuspalvelualan, ruokatuotannon ja puutarhanhoidon opiskelija (3 tyttöä ja 1 poika) Paikka ja aika Haastateltavat Urabaari - 1 projektiasiantuntija / ohjaaja ja kouluttaja / koulutusneuvoja Helsinki ohjaaja / koulutusneuvoja TE-keskus - 1 koulutusneuvoja (puhelinhaastattelu) Mikkeli Turun ammattioppilaitos, laitoshuoltajakoulutus Naantali aikuisopiskelijaa (naisia) Omnia, Lähihoitajatutkinto Espoo opinto-ohjaaja - 4 opiskelijaa (tyttöjä) Yhteensä 80 haastateltavaa. 29

30 Haastateltavista Tavoiteohjatussa suunnittelussa etsittävät käyttäytymismallit eivät perustu niinkään haastateltavien mielipiteisiin tai kokemuksiin, vaan heidän roolinsa sanelemiin tarpeisiin. Osa haastateltavista, lähinnä oppilaanohjaajat ja koulutusneuvojat, oli käyttänyt nykyisiä vastaavia palveluita, Koulutusnettiä ja Opintoluotsia. Sen sijaan suurimmalle osalle opiskelijoista ne eivät olleet tuttuja tai heillä oli niistä vain mielikuva ollaan me ehkä joskus opontunnilla saatettu käydä siellä. Haastatteluissa ei ole kuitenkaan haittaa siitä, että haastateltava ei ole käyttänyt nykyistä tuotetta, päinvastoin siitä voi olla joskus etua, koska haastateltava ei jumiudu ajattelussaan nykyisen tuotteen ominaisuuksiin. Maantieteellisesti katsottuna haastateltavat löytyivät Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Etelä-Savosta. 30

31 Haastattelutilanteesta Kaikki haastattelut tehtiin haastateltavien opiskelu- ja työpaikoilla. Suurin osa haastatteluista tehtiin oppilaanohjaajan huoneessa, loput neuvottelutiloissa tai koululuokassa. Oppilaitoksissa haastateltiin yleensä ensin oppilaanohjaajia, millä saatiin muun muassa hyvä kokonaiskuva tilanteesta ja selville asioita, joihin kannatti kiinnittää huomiota opiskelijoiden haastatteluissa. Tämän jälkeen tehtiin opiskelijoiden haastattelut. Oppilaanohjaajien haastattelussa oli yleensä mukana kaksi haastattelijaa. Opiskelijoiden haastattelut tehtiin enimmäkseen yhden hengen voimin, osittain tehokkaamman ajankäytön takia, mutta myös siksi, että varsinkin nuoren haastateltavan oli kahdenkeskisessä tilanteessa ehkä helpompi rentoutua. Haastatteluja olivat tekemässä pääasiassa Satu-Maria Hellstén ja Susanna Härkönen. Laura Styrman ja Liisa Rusanen auttoivat Helsingin seudulla tehtävissä haastatteluissa. 31

32 Haastatteluiden sisällöstä Haastatteluissa pyrittiin selvittämään haastateltavien tavoitteita, käyttäytymistä ja tarpeita sekä erilaisia tilanteita, joissa uusi koulutustietopalvelu voisi auttaa heitä koulutukseen liittyvissä asioissa, kuten sopivan koulutuspaikan löytämisessä. Haastattelukysymyssettejä oli kaksi, opiskelijoille ja oppilaanohjaajille omat, mutta niitä myös profiloitiin yksilöllisesti haastateltavan ja tilanteen mukaan. Haastattelimmeko tarpeeksi ihmisiä? Haastattelumenetelmä perustuu ns. kyllästämiseen. Kun haastatteluissa ei tule esille enää uutta tietoa, on perusteltua olettaa keskeisten tutkimustulosten löytyneen. Tällainen selvä saturaatiopiste saavutettiin sekä peruskoululaisten, lukiolaisten, että ammattioppilaitosten opiskelijoiden ja myös oppilaanohjaajien haastatteluissa. Näin ollen voimme todeta, että haastateltavia oli riittävästi. Aikuisopiskelijat erottuivat muista haastateltavista sillä, että heidän tilanteensa ja tarpeensa ovat erittäin yksilöllisiä. Tämä kävi ilmi myös koulutusneuvojien haastatteluissa: Tyypillistä TE-keskuksen asiakasta tai tilannetta on mahdoton kuvata käyttäjäryhmän heterogeenisuuden takia. Siksi myös koulutusneuvojille tulevat kysymykset ovat sellaisia, joihin ei löydy mistään suoraa vastausta, vaan jokainen tapaus pitää käsitellä erikseen. Tämä vaatii neuvojilta runsaasti osaamista ja vaivannäköä sekä tutustumista esimerkiksi lakiteksteihin. Aikuisopiskelijat kaipaavat juuri heidän tilanteeseensa ja tarpeisiinsa sovitettua tietoa esimerkiksi opintovapaasta, vuorotteluvapaasta ja aikuiskoulutusrahasta. Vaikka Internetistä löytyy näistä paljon tietoa, aikuisopiskelija ei usein hahmota, mikä siitä koskee juuri häntä. Vaikka aikuisopiskelijoilla on edellä mainittuja yksilöllisiä tarpeita, heidän päätarpeensa, esimerkiksi opiskelupaikasta kaivattavan tiedon suhteen, ovat samanlaisia kuin muillakin opiskelijoilla. Havaittuja käyttäytymismalleja Tavoiteohjatussa suunnittelussa etsittävät käyttäytymismallit eivät perustu niinkään haastateltavien mielipiteisiin tai kokemuksiin, vaan heidän roolinsa sanelemiin tarpeisiin. Esimerkiksi yhdeksäsluokkalainen tarvitsee samantyyppisiä tietoja, oli hän missä koulussa tahansa. Tämän vuoksi haastateltavien täysin satunnainen valinta ei ole keskeistä tutkimuksen onnistumisen vuoksi. 32

33 Yläkoululaiset Yläkoululaisilla oli paikkakunnasta huolimatta hyvinkin samankaltaisia ajatuksia, toiveita ja murheita. Yläkoululaiset miettivät opintoasioita pääasiassa opinto-ohjaajien johdolla ja vanhempien avustuksella. Luultavasti vielä tässä vaiheessa vuotta ystävien kanssa ei keskustella kauheasti, mutta yhteishaun deadlinen lähestyessä tilanne voi olla toinen. Yläkoululaiset jakautuvat luontevasti kahteen ryhmään, ammatilliseen koulutukseen hakeutuviin ja lukio-opintoja suunnitteleviin. Kaksoistutkintoja miettivät olivat haastateltavien joukossa vähemmistössä. On kuitenkin otettava huomioon, että yhdeksäsluokkalaisten opinto-ohjaustunnit ovat vasta alussa, ja kaikki eivät varmastikaan vielä osaa nähdä kaksoistutkintoa vaihtoehtona. Yläkoululaisia mietityttää muun muassa seuraavan oppilaitoksen ja tulevien opintojen arki. He miettivät millaisia opettajia tulee vastaan, ovatko opinnot rankkoja ja millaisia mahdolliset pääsykokeet ovat. Samoin he pohtivat pärjäävätkö he ja ovatko he tehneet oikean valinnan. Ammattiopintoihin suuntaavilla ja lukiolaisilla on myös molemmilla ryhmillä omat erityispiirteensä. Ammattiopintoihin hakeutuvat Tämä ryhmä mietti, pääsevätkö he töihin valmistumisen jälkeen, vai valmistuvatko he työttömiksi. He myös miettivät ovatko he valinneet oikean alan. Lukioon menevät Tämän ryhmän henkilöt eivät pääosin tienneet vielä lukion jälkeisiä suunnitelmiaan kovin tarkasti. He olivat kyllä miettineet minkä tyyppiset asiat heitä kiinnostavat. Varsinaista tiedonhakua eivät olleet tehneet vielä kuin ne, jotka ovat jo varmoja omista jatkosuunnitelmistaan. Toisen asteen opiskelijat Ammattiin opiskelevat Ammattiin opiskelevat henkilöt ovat kiinnittäneet katseensa jo tuleviin töihin, mutta miettivät myös jatkokouluttautumisen mahdollisuuksia. He osaavat nähdä itsensä työelämässä, ja tuntevat tehneensä oikean valinnan peruskoulun jälkeen. Lukiolaiset Haastattelemamme lukiolaiset olivat abiturientteja. Useat heistä sanoivat, että he eivät vielä lukioon tullessaan tietäneet mihin lukion jälkeen haluavat, mutta keskustelut opon kanssa ja opinto-ohjauksen jälkeen ovat jo saaneet mietittyjä omia tulevaisuuden suunnitelmiaan. Kaikki abiturientit olivat suuntaamassa joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Tätä ryhmää mietitytti samoin yläkoululaisten kanssa tulevien opintojen arki. Samoin he miettivät, mihin työhön heidän valitsemansa koulutus oikeasti vie. 33

34 Yliopisto-opiskelijat Yliopisto-opiskelijat olivat kaikki tavalla tai toisella yllättyneet siitä, millaista opinnot oikeasti olivat. Haastatelluista ryhmistä he suhtautuivat opintoihinsa rennoimmin, mutta eivät hekään olleet täysin varmoja mihin koulutus vie. Vaihtajat ja aikuisopiskelijat Henkilöt, jotka vaihtavat kolmannelta asteelta toiseen opiskelupaikkaan (toiselle tai kolmannelle asteelle) ja henkilöt, jotka vaihtavat aikuisena alaa, eroavat tarpeidensa ja käyttäytymismalliensa vuoksi edellä mainituista ryhmistä. Heitä kiinnostavat samankaltaiset asiat, mutta esimerkiksi opintojen rahoitus on heidän kohdallaan kiinnostava tekijä. Tämän ryhmän henkilöiden lähtötilanteet ovat hyvin erilaisia, ja heillä ei ole aina käytettävissään henkilöä joka voisi ohjata. Haastattelemistamme henkilöistä osa kommentoi olevansa tyytymättömiä saamaansa ohjaukseen työvoimatoimistossa. 34

35 Potentiaaliset arkkityypit Tämän projektin tarkoituksena oli luoda arkkityypit Opetushallituksen koulutustietopalvelun tarpeisiin. Potentiaalisia persoonia ja olemassa olevia sidosryhmiä mietittiin projektin alussa. Potentiaalisia arkkityyppejä löytyi yhteensä 9: - Peruskoulun yhdeksäsluokkalainen, joka tähtää ammattioppilaitokseen - Peruskoulun yhdeksäsluokkalainen, joka tähtää lukioon - Peruskoulun yhdeksäsluokkalainen, joka ajautuu ammattioppilaitokseen - Peruskoulun yhdeksäsluokkalainen, joka ajautuu lukioon - Ammattioppilaitoksen valmistumassa oleva opiskelija - Lukion abiturientti, jolle jatkopaikka on selvillä - Lukion abiturientti, jolle jatkopaikka ei ole selvillä - Aikuisopiskelija toisella tai kolmannella asteella - Oppilaanohjaaja/koulutusneuvoja Projektin alkusuunnitelmassa päätettiin haastatella viittä eri käyttäjäryhmää: 1) peruskoulun päättöluokkalaiset, 2) toisen asteen päättävät ammattioppilaitoksissa, 3) toisen asteen päättävät lukioissa, 4) aikuisopiskelijat ja 5) maahanmuuttajat ja 6) Etsivä nuorisotyön asiakkaat. Näiden lisäksi haastattelimme kussakin oppilaitoksessa oppilaanohjaajia ja koulutusneuvojia tai vastaavissa tehtävissä toimivia henkilöiltä. Haastattelujen kuluessa kävi ilmeiseksi, että myös yliopisto-opiskelijat täytyy ottaa ainakin jossakin muodossa mukaan tutkimukseen. Tätä varten haastateltiin myös Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoita. Yhden arkkityypin luominen vaatii minimissään kolme haastattelua. Haastateltavien määrä oli näin ollen riittävä arkkityyppien rakentamiselle. 35

36 Mallinnuksen tulokset MALLINNUKSEN TULOKSET Tämä osio kuvaa tulokset, jotka suunnittelutiimi löysi mallinnusvaiheessa tapahtuvassa analyysissä. Analyysi perustui seuraaviin tietoihin: - Asiantuntijahaastattelut - Loppukäyttäjähaastattelut - Kirjallinen materiaali - Vastaavat olemassa olevat palvelut 36

37 Mitä opimme käyttäjistä MITÄ OPIMME KÄYTTÄJISTÄ Laadimme tutkimusaineiston perusteella yhdeksän arkkityyppiä: yhdeksäsluokkalainen, joka on menossa lukioon yhdeksäsluokkalainen, joka on menossa ammattikouluun tietylle alalle yhdeksäsluokkalainen, joka ei vielä tiedä, minne menee abiturientti, joka tietää hakevansa korkeakouluun abiturientti, joka ei ole vielä päättänyt ammattikoululainen kolmannen asteen opiskelija aikuinen vaihtaja sekä koulutus-/opinto-ohjaaja. Maahanmuuttajista ei ole omaa arkkityyppiään. Heidän tarpeensa ovat hyvin yksilöllisiä, eikä heitä haastateltu tämän projektin puitteissa. Heitä ei ole kuitenkaan unohdettu. Ne maahanmuuttajat, jotka käyvät peruskoulun, ovat edustettuna arkkityypeissämme. Muut maahanmuuttajat ovat usein monimutkaisia tapauksia, joiden auttaminen vaatii henkilökohtaisen kontaktin esimerkiksi koulutusneuvojan kanssa. 37

38 Mitä opimme käyttäjistä Yleiset käyttäytymismallit Tiedon ajankohtaisuus on hyvin tärkeää Ajankohtainen, tuore ja luotettava tieto on tärkeää. Päätösten tueksi halutaan tietoa laajasti niin toimialoista kuin yksittäisistä yrityksistäkin. Tietoa halutaan eri näkökulmista Virallisen koulutustiedon lisäksi kaivataan tavallisten ihmisten tuottamaa sisältöä omine näkökulmineen ja mielipiteineen sekä ammatinharjoittajien kuvauksia alasta. Tarjottava informaatio halutaan helpossa ja tiiviissä muodossa Tietoa halutaan nopeasti, joten asian tiivis ja selkokielinen ilmaisu on tärkeää. Pitkät tekstit ja videot turhauttavat ja laskevat mielenkiintoa aiheita kohtaan. Lisätiedon saatavuus Olennaisimman tiedon lisäksi halutaan mahdollisuus saada tarkkaa lisätietoa ja sellaista mitä ei itselle tule mieleen edes kysyä. Esimerkiksi yliopistojen ainejärjestöiltä tulevat kokemukset ja toiminnan kuvaus olisivat mielenkiintoisia asioita, joita ei moni yliopistoa harkitseva osaa huomata. Suurien kokonaisuuksien tarjoaminen Palvelusta haetaan kokonaisia elämänpolkuja opinnoista valmiiseen ammattiin. Lisäksi realistinen tieto eri alojen arjesta kiinnostaa, sekä hyvät että huonot puolet. Palvelusta haetaan ideoita Käyttäjät tarvitsevat ehdotuksia ja suosituksia omien taitojensa ja kiinnostustensa perustella mahdollisista opiskeluja työpaikoista. Sosiaalisen median odotetaan olevan osa palvelua Koska sosiaalinen media on levittäytynyt laajalle, olettavat käyttäjät palvelun tarjoavan sosiaalisen median ominaisuuksia, kuten tiedon jakamisen mahdollisuuden. Omien suosikkien tallennus Käyttäjät eivät tee suuria päätöksiä yhdellä istuntokerralla. Siksi heidän voi olla hyödyllistä tallentaa suosikkejaan ja vertailujaan sekä omia tietojaan palveluun, jotta niihin voisi myöhemmin nopeasti palata. 38

39 Arkkityypit ARKKITYYPIT Arkkityyppien merkitys... Vaatimusten määrittelyssä. Arkkityypit auttavat meitä määrittelemään, mitä toimintoja palvelun pitää sisältää ja mitkä voi jättää pois tai siirtää myöhempään ajankohtaan. Design-työkaluna. Kun laitamme arkkityypit toimimaan osana realistisia käyttötapauksia, ne auttavat meitä määrittelemään, millä tavalla tuotteen pitäisi toimia ja miltä sen pitäisi näyttää. Mittaustyökaluna. Arkkityypit auttavat laadunvarmistusta kirjoittamaan realistisia testitapauksia ja priorisoimaan bugien korjausta. Viestintätyökaluna. Arkkityypit auttavat viestimään designista ja sen fokuksesta tavalla, joka on organisaation muille ihmisille helppo ymmärtää. MITÄ ARKKITYYPIT OVAT? Jotta suunnittelijat voivat parhaiten kehittää ja testata käyttöliittymä- ja palveluideoita, Tavoiteohjatussa suunnittelussa luodaan kiinteä joukko arkkityyppejä. Jokainen arkkityyppi kuvaa tietyn käyttäjäryhmän tarpeita, käyttäytymismalleja ja tavoitteita. Arkkityypit ruumiillistavat käyttäjien tärkeimmät motiivit ja käyttäytymismallit, jotka vaikuttavat lopputuotteeseen läpi koko suunnittelu- ja toteutusprosessin. Arkkityypit antavat suunnittelijoille ja toteuttajille selkeän maalitaulun. Epäselvät käyttäjämääritykset aiheuttavat epäselvyyksiä ja väärinymmärryksiä, koska jokaisella on erilainen ajatus siitä, kuka loppukäyttäjä itse asiassa on ja mitä hän tarvitsee tai haluaa. Arkkityypit, joille on annettu nimi, taustatiedot ja persoonallisuus pitävät jokaisen ajatukset fokusoituna tiettyihin kohteisiin, joiden tuotteeseen vaikuttavat tekijät tunnetaan. Hyvin määritellyt arkkityypit auttavat kysymään kysymyksiä kuten Tekeekö Jari-Pekka oikeasti koskaan tuolla tavalla? tai Miksi Tapio oikeasti käyttäisi tätä toimintoa?. Käyttäjätutkimukseen perustuvat vastaukset lopettavat jatkuvan spekuloinnin siitä, mitä käyttäjät tarvitsevat ja haluavat, ja estävät tarpeettomien ja ei-haluttujen toimintojen eksymisen tarpeellisten ja haluttujen joukkoon. Samalla arkkityypit ovat riittävän kompleksisia edustamaan laajaa kirjoa ihmisten käyttäytymistä ja suhtautumista. Arkkityypit luotiin tässä projektista alusta loppuun. 39

40 Arkkityypit ARKKITYYPIT EIVÄT OLE ELASTISIA Miksi jokaisella arkkityypillä on nimi, kasvot ja hieman taustaa sosiaalisesta biografiasta? Nämä yksityiskohdat tekevät arkkityypistä elävän yksittäisen kohteen, josta koko projektiryhmä voi keskustella. Nimettömät väittämät kuten toinen käyttäjä toisessa kaupungissa saattaisi käyttää systeemiä tavalla x eivät ole enää mielekkäitä, koska projektilla on joukko hyvin määriteltyjä arkkityyppejä, persoonia, joiden kautta asioita tarkastellaan. Kun arkkityypit valitaan oikein, lopputuloksena syntyy useimmille käyttäjille tehokas ja miellyttävä käyttökokemus. 40

41 Arkkityypit Tavoitteet versus tehtävät Goal-Directed design on nimensä mukaisesti tavoiteohjattua, ei tehtäväohjattua. Erilaisilla käyttäjillä on usein toisistaan poikkeavat tehtäväkuvat (esim. ammatti), mutta tuotteen tai palvelun kannalta heidän lopulliset tavoitteensa ovat samat. Tästä syystä yksi arkkityyppi voi kuvata täsmällisesti koko kohderyhmän tavoitteita. Tavoiteohjattu suunnittelu ei jätä tehtäviä huomiotta, se vain pitää päähuomion tavoitteissa. Esimerkiksi myyntimies aloittaa päivänsä tarkistamalla vastaajansa, sähköpostinsa ja tekstiviesteinä saapuneet sanomat. Tämän tarkastusrutiinin tehostaminen voisi auttaa häntä jonkin verran, mutta hänen tavoitteensa ei ole tarkistaa viestejä. Hänen tavoitteensa on vastata asiakkaille ja solmia myyntisopimuksia. Jos parempi suunnittelu auttaa häntä saavuttamaan tämän tavoitteen jollakin paremmalla tavalla, se voisi saman tien eliminoida kaikki tai ainakin osan näistä tehtävistä. Ääritapaukset, eli tapaukset joita sattuu vain harvoin ja pienelle määrälle käyttäjiä, pitää ottaa huomioon lopullisessa toteutuksessa, mutta niiden käsittelyyn tarvittavat painikkeet ja toiminnot pitäisi sijoittaa käyttöliittymässä painoarvonsa mukaisesti syrjään. Näin ne eivät ole muiden käyttäjien tiellä. 41

42 Arkkityypit Arkkityyppien luokittelu Arkkityyppien luokittelu ensi- ja toissijaisiin auttaa suunnittelijoita keskittämään suunnittelun painopisteen ihmisille, joiden tarpeilla on käytettävyyden ja kaupallisen menestyksen kannalta eniten merkitystä. Vaikka käyttöliittymät suunnitellaan ensisijaisille arkkityypeille, varmistetaan samalla, ettei toissijaisten arkkityyppien tarpeita laiminlyödä. Ensisijaiset arkkityypit ovat palvelun käytettävyyden ja kaupallisen menestyksen kannalta kriittisiä. Heidän tavoitteensa tulee tyydyttää tai he ja samalla kaikki muutkin käyttäjät turhautuisivat. Jokainen ensisijainen arkkityyppi vaatii oman uniikin käyttöliittymänsä, jotta heidän tavoitteensa täyttyvät. Toissijaiset arkkityypit ovat ihmisiä, jotka vaikuttavat käyttöliittymän suunnitteluun, mutta eivät ole suunnittelun keskipisteenä. Näitä ovat tyypillisesti ensikertalaiset, epäsäännölliset käyttäjät ja ekspertit. Käyttöliittymä, joka tyydyttää vain toissijaiset arkkityypit, turhauttaa ja sekoittaa ensisijaisia arkkityyppejä. Toissijaisten arkkityyppien uniikit tarpeet pitää kuitenkin huomioida, jotta saadaan toimintakykyisiä tuotteita suurelle määrälle oikeita käyttäjiä. Täydentävät arkkityypit ovat ihmisiä, jotka ovat tyytyväisiä, jos ensisijaiset ja toissijaiset ovat tyytyväisiä. Heillä ei siis ole olennaisia lisätarpeita käyttöliittymän ominaisuuksien ja jäsentelyn suhteen. 42

43 Arkkityypit Valtteri Vilenius, 15, yhdeksäsluokkalainen Valtteri asuu Espoon Matinkylässä vanhempiensa kanssa. Hän pelaa jääkiekkoa Espoon Bluesin B-junioreissa. Valtteri on hakemassa peruskoulun jälkeen ammattikouluun. Hän ei ole vielä ehtinyt miettimään, mihin ammattikouluun haluaa. Jääkiekko kiinnostaa häntä tällä hetkellä eniten. Valtterin vanhemmat ja opo ovat kuitenkin sitä mieltä, että jokin opiskelupaikka pitäisi jo keksiä. Valtteri tietää tähän mennessä sen verran, että hän haluaa käytännönläheiseen työhön. Valtterin isä on ehdottanut pojalle, että tämä hakisi johonkin liikuntaan liittyvään opiskelupaikkaan. Valtterin mielestä ajatus on hyvä. Koulun vain pitäisi olla jossakin lähellä tai edes sopivien kulkuyhteyksien päässä kodista tai jäähallista. Jääkiekkokassia ei jaksa pitkiä matkoja raahata. Eri opiskelupaikoista Valtteri ei tiedä juuri mitään. Valtteri aikoo hakea kyllä kouluun, mutta ajattelee, että sen voi jättää kesken, jos ei jaksakaan olla siellä tai jos se käy liian rankaksi. Opiskelupaikan suhteen Valtteria kiinnostaa, saako alalta töitä ja sen verran palkkaa, että sillä elättää itsensä. Hän myös haluaisi tietää ammatista, millaista työ konkreettisesti ja käytännössä on. Lisäksi häntä kiinnostaa, millaista opiskelu on ja mitä opintoihin kuuluu. Myös koulupäivien pituus on tärkeä tieto, koska siitä riippuu, jääkö Valtterille riittävästi vapaa-aikaa. Valtteri ei halua kouluun, jossa on liian kova opiskelutahti. Valtteri ei ehdi jääkiekkoharrastuksensa takia tavata kavereitaan niin usein kuin haluaisi. Siksi hän mielellään treenien jälkeen kotona juttelee heidän kanssaan Facebookissa. 43

44 Arkkityypit Valtterin tavoitteet 1. Löytää lähellä oleva mukava liikunta-alan ammattikoulu. Valtteri haluaa opiskelupaikkaan, joka on kodin lähellä tai edes hyvien kulkuyhteyksien päässä. 2. Päästä opiskelemaan. Valtterin haluaa päästä sisään valitsemaansa kouluun. 3. Menestyä jääkiekossa. Jääkiekkoharrastuksessa eteenpäin pääseminen ja joukkueen menestys ovat Valtterille tärkeitä asioita. Tarjolla olevista palveluista on vaikeaa saada selville, mitä tekstillä oikeasti tarkoitetaan. Kieli on suunnattu aikuisille, eikä siitä saa oikein selkoa. 44

45 Arkkityypit Mari Kasilainen, 15, yhdeksäsluokkalainen Mari asuu Turussa äitinsä ja isoveljensä kanssa. Marin isä asuu Raumalla. Mari haluaa mennä ammattikouluun opiskelemaan kosmetologiksi. Maria kiinnostaa kosmetologin työt, koska hän haluaa olla tekemisissä ihmisten kanssa ja tehdä käsillään töitä. Hänen pahin painajaisensa olisi joutua työskentelemään toimistossa nenä kiinni tietokoneen ruudussa yksinään. Mari on käynyt itse pari kertaa kosmetologin hoidoissa ja keksi siitä että ammatti voisi olla mielenkiintoinen. Hänen mielestään tärkeintä on ehdottomasti se, että työ on kiinnostavaa. Palkan pitäisi olla sellainen, että sillä pärjää, muuten silläkään ei ole niin väliä. Mari ei halua jatkaa opiskeluja, vaan haluaa töihin heti toisen asteen jälkeen. Mari on puhunut suunnitelmistaan kotona äidin kanssa ja äiti on kannustanut suunnitelmassa. Mari on kiinnostunut saamaan kosmetologikoulusta informaatiota esimerkiksi opiskeluajasta ja kursseista. Myös pääsykokeet kiinnostavat häntä. Hän on kuullut, että pääsykokeisiin sisältyy haastattelu ja se jännittää häntä, koska hän ei ole koskaan aikaisemmin joutunut sellaiseen tilanteeseen. Hän ei ole kuitenkaan liian huolissaan pisteistä, sillä hänellä on hyvä keskiarvo. Opo yritti ehdottaa Marille lukiota, mutta Mari ei halua lukea yhtään enempää teoriaa kuin on pakko. Mari harrastaa vapaa-aikanaan tanssia. Hän pitää erityisesti showtanssista ja on tehnyt esiintymisryhmälleen joskus meikkejä ja kampauksia. Maria haluaisi tietää enemmän mitä kaikkea kosmetologin työhön kuuluu. Paras tapa tutustua ammattiin olisi TETharjoittelu, mutta Mari ei ole vielä löytänyt sopivaa paikkaa. Mari uskoo että opinnot ovat mielenkiintoisia ja haluaisi tietää mitä kaikkea tuleviin opintoihin kuuluu. Mari ei ole miettinyt varsinaisesti haluaako mitään muuta tietoa, koska uskoo olevansa aika hyvin kärryillä tulevasta. Mari ja hänen kaverinsa ovat kaikki rekisteröityneet Facebookiin ja käyttävät sitä lähes päivittäin. Mari on ajatellut etsiä tietoa kosmetologian alan oppilaitoksista Facebookista. 45

46 Arkkityypit Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun. Mari on jo päättänyt, että haluaa kosmetologikouluun. Hänen pitää vain selvittää, minne niistä hakee. 2. Valmistua kosmetologiksi. Mari on päättäväinen opiskelija ja pitää tavoitteenaan valmistumista. 3. Päästä töihin. Mari aikoo mennä alan töihin heti valmistumisen jälkeen. Olisi niin ihanaa, kun tekisi jonkun hoidon, ja asiakas olisi että vau. 46

47 Arkkityypit Essi Niskanen, 15, yhdeksäsluokkalainen Essi on peruskoulun yhdeksännellä luokalla Iittalan koulussa, jonne hän muutti kahdeksannen luokan alussa Torniosta. Lukioon Essi haluaisi ehkä Hämeenlinnan Kaurialaan, koska sillä on hyvä maine ja Hämeenlinna on suurempi paikkakunta kuin Iittala. Essillä on kuitenkin käsitys, että Kaurialassa on hirveän kova opiskelutahti ja keskiarvoraja korkealla. Siksi Essi ei ole ihan varma, hakeeko ja pääseekö hän sinne, vaikka hänellä on melko hyvä keskiarvo. Essi yrittääkin korottaa keskiarvoaan vielä tänä vuonna. Hän harkitsee myös muita lähiseudun lukioita, muttei oikein tiedä millaisia ne ovat. Koulumatka vaikuttaa valintaan paljon, ja Kaurialaan on aika pitkä matka. Essin kaveri on Kaurialan lukiossa tiedelinjalla ja se kuulostaa kivalta, koska Essi on kiinnostunut kemiasta. Hän kuitenkin miettii, tuleeko opiskelu tiedelinjalla liian raskaaksi. Essiä kiinnostavat myös muut kurssivaihtoehdot, joita lukioissa on tarjolla. Essille on erittäin tärkeää, että lukio, johon hän menee, on hyvä. Se tarkoittaa sitä, että lukiolla on hyvä maine, siellä on hyvät opiskelumahdollisuudet ja sieltä on kirjoitettu hyvin. Erityisesti Essiä kiinnostaa, millaisia opettajia Kaurialan lukiossa on ja ovatko he kovin tiukkoja. Hän myös haluaisi tietää, millaista porukkaa ja minkälainen ilmapiiri siellä on. Hän toivoisi, että hänellä olisi lukiossa useampia kavereita, joilta voisi kysyä, koska nykyisiltä lukiolaisilta saisi parhaiten tietoa, millaista siellä on oikeasti olla. Essin kaverit eivät vielä tiedä minne hakevat, joten Essi ei mieti eri lukiovaihtoehtoja heidän kanssaan. Vanhemmat sen sijaan ovat Essin tukena ja tekevät ehdotuksia. He ovat aina pitäneet selvänä, että Essi saa valkolakin. Essin mielestä hyvä opinto-ohjaaja kertoo riittävästi eri vaihtoehdoista ja antaa myös tietoa lukioista, esimerkiksi mitä eroa lukiolla on peruskouluun nähden. Myös tutustumiskäynnit ovat mielenkiintoisia ja ne jäävät hyvin mieleen. Essi ei vielä tiedä, mitä hän aikoo tehdä lukion jälkeen, mutta johonkin korkeakouluun hän aikoo hakea. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa oikeustiede, koska hänen sukulaisensa on ollut juuri mukana oikeusjutussa. Essi seuraakin paljon lakisarjoja televisiosta, mutta tietää, ettei työ oikeasti ole sellaista kuin amerikkalaisissa TV-sarjoissa. Sen tarkemmin Essi ei ole vielä miettinyt asiaa. Hän haluaa tehdä kiinnostavaa työtä ja toivoo, että pääsee töihin valmistumisensa jälkeen. Essi on suunnitellut myös lastentarhanopettajan ammattia. Hän oli TET-harjoittelussa päiväkodissa ja jossain vaiheessa hän harkitsi myös matkailualaa. Essistä oli aika rankkaa tulla Torniosta kouluun uudelle paikkakunnalle. Essi ei olisi halunnut asua Iittalassa eikä joutua tutustumaan uusiin kavereihin. Hän ei tiennyt Iittalaan koulusta mitään etukäteen. Essin mielestä olisi ollut kiva, jos hänellä olisi ollut joku tuttu siellä tai jos hän olisi nähnyt koulusta edes joitakin esitteitä. Essi pitää yhteyttä vanhoihin Tornion kavereihin Facebookissa ja juttelee chatissa, koska se on ilmaista. Essi on myös varannut netistä junalippuja ja ilmoittautunut leirille. Netistä hän katsoo usein, moneenko esimerkiksi jokin paikka on auki tai säätietoja kun lähtee skootteriajelulle. Myös vaatteita hän on ostanut joskus netistä ja pitää sitä kätevänä. 47

48 Arkkityypit Essin tavoitteet 1. Päästä hyvään lukioon. Essi haluaa lukioon, jolla on hyvä maine, hyvät opettajat ja josta kirjoitetaan hyvin. 2. Valita sopivat kurssit. Essin täytyy keväällä tehdä lukion kurssivalinnat, jotka vaikuttavat siihen, mihin opiskelupaikkaan hän pääsee lukion jälkeen. 3. Pärjätä lukiossa. Essi haluaa menestyä lukiossa hyvin, jotta hänellä on paremmat mahdollisuudet päästä hyvään korkeakouluun. Onko sitten enää ollenkaan vapaaaikaa kun menee lukioon? 48

49 Arkkityypit Niko Pajunen, 16, autonasentajaopiskelija Niko opiskelee ensimmäistä vuotta autonasentajaksi Kouvolan ammattikoulussa. Hän päätyi alalle, koska halusi tehdä käsillä töitä ja autot ovat pikkupojasta asti kiinnostaneet häntä. Niko tuli kouluun suoraan peruskoulusta. Niko sanoo, ettei hänellä ole lukupäätä, eikä hän haluaisi vain istua luokassa ja kuunnella opettajaa. Siksi hän ei edes harkinnut menevänsä lukioon. Vapaa-aikanaan Niko ajaa mopollaan tapaamaan kavereitaan. Hän ei ole mikään sisällä nyhjääjä, vaan yleensä aina menossa. Siksi hän ei aina muista kaikkia koulujuttuja, eikä välttämättä jaksa nousta sängystä ajoissa lähteäkseen kouluun. Niko viihtyy kuitenkin hyvin ammattikoulussa. Erityisesti hän pitää koulun rennosta ilmapiiristä ja siitä, että pääsee jo melkein heti opintojensa alussa huoltamaan autoja. Ensiksi aloitellaan vaihtamalla renkaita. Lukuvuoden alussa tosin Niko ja muut opiskelijat joutuivat istumaan pari ensimmäistä kuukautta luokassa kuuntelemassa teoriaa ja katsomassa autonasennusta vain korkeintaan videoilta. Se oli puuduttavaa. Nikon on joskus vaikea keskittyä kuuntelemaan monotonisia oppitunteja tai lukemaan pitkiä tekstejä. Kaikkein rasittavinta on, kun hän joutuu täyttämään pitkiä lomakkeita. Onneksi sellaisia koulutunteja on harvoin. Nikolla on lukihäiriö, minkä takia lukeminen ja kirjoittaminen on hänelle tavallista hitaampaa ja vaikeampaa. Niko kokee olevansa oikealla alalla. Kakkosvaihtoehdoksi ammattikoulun hakemuksessaan hän laittoi koneen ja metallin ja kolmanneksi sähköalan. Hän keskusteli hakuvaihtoehdoista vanhempiensa kanssa, mutta teki lopullisen päätöksen itse. Isoveli on autoalalla ja hän suositteli sitä Nikolle. Kaverit eivät juuri vaikuttaneet siihen, minne Niko haki. Saahan niitä uusia kavereita muista opiskelijoista ja vanhatkin varmasti säilyvät. Valmistumisensa jälkeen Niko aikoo hakea jonnekin lähiseudun autokorjaamoon töihin. Hänelle on tärkeää, että hän pääsee heti töihin. Palkkausta hän ei ole vielä juurikaan ajatellut, eikä hänellä ole oikein käsitystä autoalan palkoista, mutta toivottavasti sillä elättää itsensä. Toistaiseksi hän joka tapauksessa asuu vanhempiensa luona. Tärkeintä Nikolle työpaikassa on, että siellä on hyvä ilmapiiri ja rento meininki. Hän haluaa tuntea kuuluvansa joukkoon. Joskus sanotaan, että nuoret käyttävät aikansa netissä roikkumiseen, mutta Niko ei kuulu heihin. Hän on toki Facebookissa, niin kuin kaikki muutkin, ja siellä hän chattailee kavereidensa kanssa, mutta usein hän mieluummin tapaa kavereitaan livenä, kuin notkuu illat tietokoneella. Niko on toisinaan töissä tuuraajana läheisellä cartingradalla. Hän myös korjailee omaa ja kavereidensa mopoja. Autokorjaamolla hän on ollut TET-harjoittelussa paikassa, jossa hänen isoäitinsä on palkanlaskijana. Siellä ei päässyt varsinaisesti korjaushommiin, mutta näki aika hyvin, mitä työ pitää sisällään. Peruskoulun opon tunneista Niko ei tuntenut saavansa kovin paljon hyötyä ammatinvalinnassa, tunnit menivät usein riehumiseksi, eikä autoalasta puhuttu paljoakaan. Sen sijaan tutustumiset eri ammattikoulun linjoihin olivat hyödyllisiä ja mielenkiintoisia. Siellä Nikollekin varmistui, että autoala on hänelle sopiva. 49

50 Arkkityypit Nikon tavoitteet 4. Päästä alan töihin. Niko toivoo löytävänsä töitä heti valmistumisensa jälkeen joltakin lähellä sijaitsevalta autokorjaamolta. 5. Saada mukava työpaikka. Niko haluaa, että työpaikalla on rento ilmapiiri ja että hänet otetaan hyvin joukkoon mukaan. 4. Olla kavereiden kanssa. Niko tykkää myös viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa. Enemmänkin halusin varmistaa, ettei ole muita vaihtoehtoja, joita voisi harkita. 50

51 Arkkityypit Christian Lindfors, 18, abiturientti Christian asuu vanhempiensa luona. Kotona Lempäälässä asuu myös pikkusisko, joka on peruskoulun kahdeksannella luokalla. Christian opiskelee Tampereella Svenska Samskolanissa. Christianin perhe on kaksikielinen, joten oli selkeä valinta käydä koulu ruotsinkielellä. Christian aloitti lukiossa, koska ei peruskoulun loppuessa oikein tiennyt mitä haluaisi tehdä. Yläkoulun opintoohjaaja suositteli Kristianille lukiota, koska Christian oli hyvä lukuaineissa. Lukio tuntui aika helpolta, eikä opinnoissa yllättänyt mikään. Christianin bändikaveri on samassa lukiossa ja kirjoitti ylioppilaaksi keväällä Hän kertoi Christianille millaista lukiossa oikeasti on ja auttoi kurssivalintojen kanssa. Christian haluaa lukion jälkeen lähteä opiskelemaan kauppatieteitä. Hän uskoo, että kauppatieteitä lukemalla varmistaa hyvän työpaikan ja hyvän palkan. Tarkkaa tietoa hänellä ei kuitenkaan ole palkan suuruudesta ja siitä, miten helposti työllistyy. Hän haluaisi kuitenkin tietää enemmän siitä, mihin voi sitten mennä töihin kun valmistuu yliopistosta. Opinto-ohjaaja sanoi, että lukiolle on tulossa yliopisto-opiskelijoita, ja Christian toivoo saavansa lisätietoa heiltä. Christian haluaisi enemmän tietoa eri paikoista, jossa voisi opiskella, vaikka häntä kiinnostavatkin eniten Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu ja Handelshögskolan. Hän on kuullut, että ne ovat paraita opiskella, mutta haluaisi silti vähän vertailla yliopistoja keskenään. Yliopiston sijainnilla ei Christianin mielestä ole väliä, pääasia on laadukas ja hyvämaineinen opetus. Eniten Christiania kiinnostavat pääsykokeet ja kuinka vaikeaa yliopistoon on päästä opiskelemaan. Hän miettii myös, pitäisikö käydä armeija ennen yliopistoon hakemista vai vasta myöhemmin. Opinto-ohjaaja suositteli hakemaan opiskelupaikkaa heti lukion jälkeen ja menemään kesällä armeijaan. Opo myös kertoi, että kannattaa selvittää yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi tuotantotalouden koulutusohjelmaa teknillisessä korkeakoulussa, jos ala kiinnostaa, eikä kartoittaa pelkästään kauppatieteitä ja taloudellishallinnollisia tiedekuntia yliopistoissa. Christian harrastaa musiikkia, hänellä on kolmen ystävänsä kanssa bändi. Bändi on keikkaillut Lempäälässä ja Tampereella ja haaveissa on päästä joskus levyttämään. Christian ylläpitää bändin Facebook-sivua ja MySpacetiliä. Hänellä on myös omat henkilökohtaiset sivunsa Facebookissa, joiden kautta hän voi pitää yhteyttä kavereihinsa. Bändi sopii usein asoita Facebookin kautta ja keikoista ilmoitetaan kavereille aina siellä. Christianin lukiolla on Facebook-sivut, mutta Christian ei keskustele siellä, koska samat kaverit löytyvät jo valmiiksi hänen kaverilistaltaan. Christian on miettinyt, pitäisikö Facebookista etsiä onko häntä kiinnostavilla yliopistoilla siellä sivua. Siellä voisi olla jotain mielenkiintoista ja epävirallisempaa tietoa kuin mitä yliopistojen sivuilla on tarjolla. 51

52 Arkkityypit Christianin tavoitteet 1. Päästä opiskelemaan kauppatieteitä. Christian tietää, mitä alaa haluaa opiskella, mutta ei vielä, missä, koska kauppatieteiden alan tarjonta on suuri. 2. Työskennellä tulevaisuudessa kiinnostavalla alalla ja tehdä mielekkäitä töitä. Hyvä ja varma työpaikka sekä kiinnostavuus ovat tärkeitä asioita Christianille. 3. Pitää hauskaa. Vapaa-aika, bänditoiminta ja kaverit ovat tärkeitä. Kun mulla on kaikki aineet aika tasaisen vahvoja, niin ajattelin, että vois hyödyntää matikkaa ja fysiikkaa, jos haen tuotantotalouteen. 52

53 Arkkityypit Alisa Nieminen, 17, abiturientti Alisa opiskelee kolmatta vuotta Vaasan lukiossa. Hän ei vielä ole varma, mitä aikoo tehdä lukion jälkeen. Alisa on kiinnostunut taiteista ja kasvatusalasta, mutta ei ole löytänyt kummastakaan alaa, jota haluaisi ruveta opiskelemaan. Hän on kyllä ollut kiinnostunut graafisen suunnittelun opiskelusta Taideteollisessa korkeakoulussa ja selvittänyt, mitä opiskelu sisältää ja millainen korkeakoulu on, mutta sekään ei ole ihan ollut sitä, mitä hän haluaisi. Alisaa tuskastuttaa, koska lukuvuoden lopulla pitäisi jo tietää minne hakee. Onneksi Alisan kaveritkaan eivät ole kaikki vielä päättäneet minne hakevat. Alisa on jutellut asiasta myös vanhempiensa kanssa, mutta he sanovat, että Alisa saa päättää itse, kunhan hakee jonnekin. Alisa käyttää Facebookia päivittäin ja on etsinyt tietoa sieltäkin, lisäksi hän on käynyt oppilaitosten Internetsivuilla. Alisan mielestä oma kiinnostus on tärkein tekijä opiskelupaikkaa valittaessa. Myös tulevan ammatin työllisyydellä ja palkalla on merkitystä, toisaalta kiinnostavan alan voi ottaa harrastukseksi ja tehdä työkseen sellaista, josta saa varman työpaikan ja hyvän palkan. Alisalle ei ole kovin tärkeää, minkälainen opiskelupaikka on maineeltaan tai kuinka hieno se on. Sijainnilla sen sijaan on merkitystä. Alisan poikaystävä opiskelee Vaasan ammattikorkeakoulussa ja siksi olisi kiva, jos opiskelupaikka löytyisi Vaasasta tai hyvien kulkuyhteyksien päästä. Alisan sisko opiskelee Tampereella yhteiskuntatieteitä yliopistossa ja pitää siitä, mutta sekään ei ole Alisan juttu. Alisa tykkää maalata akvarelleja. Hänellä on korttiblogi, jossa hän esittelee tekemiään onnittelukortteja ja maalauksia. Siellä hän juttelee muiden kiinnostuneiden kanssa. Alun perin Alisa halusi lukioon, koska ajatteli pyrkivänsä teatterikorkeakouluun, mutta sekään ei enää kiinnosta. Alisasta tuntuu, että oma ala on vielä löytämättä. Sitten kun hän sen löytää, hän kyllä kiinnostuu siitä. Tietoa vain pitäisi saada lisää. 53

54 Arkkityypit Alisan tavoitteet 1. Löytää kiinnostava ala. Alisa haluaa löytää opiskelupaikan itseään kiinnostavalta alalta. 2. Päästä opiskelemaan. Alisan pitää päästä oppilaitokseen sisään. 3. Viettää aikaa poikaystävän kanssa. Alisa haluaa nähdä poikaystäväänsä, eikä halua muuttaa vaikeiden kulkuyhteyksien päähän hänestä. Kun yläaste loppui, piti saada valkoinen lakki. Sain tarpeeksi tietoa kavereilta. En ollut koneen vieressä katsomassa minne hakisin, virta vei. 54

55 Arkkityypit Jenni Koski, 21, konetekniikan opiskelija Jenni on 21-vuotias konetekniikan opiskelija. Hän opiskelee kolmatta vuotta Tampereen teknillisessä yliopistossa. Jenni asuu ystävänsä kanssa kaupungin keskustassa soluasunnossa ja kulkee koulumatkat bussilla tai pyörällä. Jenni on alun perin kotoisin Seinäjoelta, jossa hän kävi peruskoulun ja lukion, ja jossa Jennin vanhemmat yhä asuvat. Jenni arvostaa Tampereen ja Seinäjoen välisiä helppoja kulkuyhteyksiä, eikä opiskelijahintainen junalippu ole liian kallis. Jenni on aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä. Hän luki lukiossa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Yläkoulun opinto-ohjaaja suositteli Jennille niitä ja Jenni onkin ollut ohjeesta kiitollinen. Lukiossa opintojenohjaaja kertoi vähän yliopistoista ja lukiossa kävi myös muutama opiskelija kertomassa Tampereen teknillisestä yliopistosta. Jennille jäi positiivinen käsitys TTY:n opiskelijoista, mutta pääasian opintoja koskevista asioista hän selvitti itse yliopistojen nettisivujen kautta. Aloittaessaan opinnot Jenni yllättyi siitä, että ihan kaikki vastuu tekemisestä oli itsellä. Samoin massaluennot tuntuivat alkuun oudoilta sekä se, että opetushenkilökunta ei tule tutuksi samalla tavalla kuin lukiossa. Opiskelu on ollut kuitenkin rennompaa kuin mitä Jenni oletti, ja hän pystyikin jatkamaan partioharrastustaan, jossa on ollut mukana lapsesta asti. Hän on saanut sitä kautta yliopistolla myös uusia ystäviä. Samaan aikaan TTY:llä Jennin kanssa aloitti muutama kaveri samasta lukiosta, mutta läheisimmät ystävät lähtivät Helsingin yliopistoon ja Turun yliopistoon. Jenni kirjoittaa tällä hetkellä kandin työtään. Hän on alkanut miettiä vaihtavansa maisterivaiheeseen johonkin toiseen teknilliseen yliopistoon. Hän ei ole vielä ihan varma siitä, mihin haluaa suuntautua maisterivaiheessa, mutta tällä hetkellä tuotantotekniikkaan liittyvät asiat kuulostavat mielenkiintoisilta. Hänellä ei ole varmaa käsitystä, mitä tuotantotekniikan diplomi-insinööri voisi tehdä. Hän ei ole vielä päässyt kesätöihin omalle alalleen, vaikka onkin ollut tehdastyössä. Tampere on Jennin mielestä miellyttävä kaupunki ja jos hän vaihtaa yliopistoa maisterivaiheeseen, pitää uuden kaupunginkin olla mukava paikka asua. Ulkomailla opiskeluakin Jenni on miettinyt. Jenni pitää yhteyttä ystäviinsä Facebookin avulla. Läheisimpien ystävien kanssa tulee puhuttua puhelimessa lähes viikoittain. Jennin mielestä Facebook on helppo ja kätevä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa ja arkikuulumisten seuraamisessa. Jenni jakaa kuvia ystäviensä kanssa ja on tarkka yksityisyysasetusten suhteen. Hän ei halua kaikkien näkevän itsestään kaikkea, mutta ei ole omasta mielestään ylivarovainenkaan. Sähköinen asiointi on Jennille tuttua. Yliopistolla tehdään kurssi-ilmoittautumiset, lukukausi-ilmoittautumiset ja muut sähköisesti. Laskut Jenni maksaa verkkopankissa ja hän on käyttänyt Kelan opintotukipalveluita sähköisesti. 55

56 Arkkityypit Jennin tavoitteet 1. Varmistaa hyvä tutkintokokonaisuus. Jenni haluaa saada mahdollisimman hyvän tutkinnon, jotta voi varmistua työllistymisestä. 2. Saada hyvä ja haastava työ. Tulevan työn Jenni haluaa olevan mielenkiintoista ja haastavaa. 3. Yhdistää työ, opiskelut ja harrastukset järkevästi. Jenni haluaa nauttia opiskeluajastaan, harrastuksistaan ja nuoruudestaan. Hän kuitenkin haluaa löytää järkevän yhdistelmän työn ja vapaa-ajan suhteen. Akateeminen vapaus on hieno asia, se mahdollistaa opiskelun ohella työskentelyn. 56

57 Arkkityypit Jukka Ylämattila, 39, tehdastyöntekijä Jukka Ylämattila työskentelee elektroniikkatehtaalla kokoonpanotyössä. Hän on ollut aiemmin töissä rakennusalan yrityksessä ja taksikuskina. Nykyisessä työssään hän on ollut kohta 10 vuotta. Tehdas on ilmoittanut yhdistävänsä kaksi toimipistettään yhdeksi, ja Jukan työt siirtyisivät Turusta Raumalle. Vaikka Jukka viihtyy työssään, hän ei halua ajaa joka päivä Raumalle ja takaisin. Tehtaan henkilöstöpäällikkö on järjestänyt kaikille lopputilin ottaville henkilöille tietoa uudelleen kouluttautumisesta, ja Jukka onkin osallistunut muutamaan informaatiotilaisuuteen. Hän on alkanut miettiä uudelleen kouluttautumista uuden työpaikan hankinnan sijasta. Uusi ala ja uusi työ ovat alkaneet tuntua toista tehdastyötä paremmilta vaihtoehdoilta. Jukka ei vielä tiedä, mikä uusi ala olisi, mutta on jo rajannut vaihtoehdot kolmeen: huonekalujen entisöijä, kokki tai sähköasentaja. Jukka kaipaa lisäinformaatiota koulutusvaihtoehdoista ja siitä miten voisi rahoittaa opintonsa. Hän on käynyt peruskoulun jälkeen ammattiopiston rakennuspuolen, eikä oikein näe itseään istumassa samoilla tunneilla 16- vuotiaiden kanssa. Häntä kiinnostaa myös millaista varsinainen opiskelu on ja kauanko se kestää. Hän haluaa tehdä töitä, eikä istua monta vuotta koulun penkillä. Jukka asuu avovaimonsa kanssa rivitaloasunnossa Raisiossa. Heillä on kolme koiraa, joiden kanssa he käyvät usein agility-radoilla ympäri Suomen. Jukka on myös innokas penkkiurheilija. Jukka ei omista Facebook-tiliä, eikä käytä sähköpostiakaan kovin usein. Hänen ystäväpiirissään harva käyttää sosiaalista mediaa, vaikka netissä muuten paljon surffaavatkin. Jukka maksaa laskunsa mielellään verkkopankissa. Jukan avovaimo on yrittänyt houkutella Jukkaa perustamaan oman tilin Facebookiin, mutta Jukkaa ei asia kiinnosta. 57

58 Arkkityypit Jukan tavoitteet 1. Löytää sopiva koulutusmuoto. Jukka haluaa löytää itselleen sopivan koulutusmuodon, joka yhdistää tarpeeksi käytäntöä ja teoriaa. 2. Työllistyä uudelle alalle koulutuksen jälkeen. Jukka ei halua jäädä työttömäksi, vaan löytää uusia töitä heti kun on kouluttautunut tarpeeksi. 3. Pärjätä taloudellisesti. Töiden lopettaminen tarkoittaa aina myös rahatilanteen tiukkenemista. Jukka ei halua luopua mistään, mutta tietää että joutuu hieman tinkimään nykyisestä elintasostaan opiskeluiden ajan. Uusi ala antaa uusia mahdollisuuksia ja haasteita. 58

59 Arkkityypit Raija Paasiranta-Kaukonen, 49, opinto-ohjaaja Raija toimii opinto-ohjaajana Mäntyharjun lukiossa. Lukio on suhteellisen pieni, vain kaksi luokkaa kullakin luokkaasteella. Raija tuntee lähes kaikki opiskelijansa nimeltä. Vaikka Raijalla on opinto-ohjaustunteja myös koko luokalle, hän pitää henkilökohtaista ohjausta todella tärkeänä. Opon luokse saa tulla vaikka välitunnilla ja ovi on yleensä auki. Lisäksi jokainen opiskelija käy henkilökohtaisessa haastattelussa kerran vuodessa. Silloin Raija tuntee saavansa kunnolla kontaktin opiskelijaan. Raija ei mielellään tarjoile opiskelijoille valmiita ajatuksia, vaan laittaa heidät itse pohtimaan valintojaan. Jos opiskelija on rajoittunut vain yhteen koulutusvaihtoehtoon, Raija ehdottaa myös muita vaihtoehtoja. Hän heittelee mielellään opiskelijoille ideoita, että hei oletko miettinyt tällaista ja pyrkii avartamaan näköalaa. Työvälineinä Raijalla ovat oppilaitosten nettisivut, Koulutusnetti, Opintoluotsi ja MOL:n sivut, mutta myös paperioppaat. Osaan opiskelupaikoista vaikuttaa ensisijaisen paikan saamat pisteet. Se aiheuttaa opiskelijoille ja Raijalle välillä aikamoista pelaamista. Joskus käy niin, että hyvä seiskan tai kasin oppilas ei saa edes kutsua pääsykokeisiin ja kun helpompi paikka on toisena, ei opiskelija ehkä pääse sinnekään. Raija kaipaisi lisää tietoa pääsykokeista ja soveltuvuuskokeista, mitä niissä kysytään. Näin opiskelija voisi valmistautua niihin paremmin ja miettiä omia valintojaan. Myös pisterajat eri koulutuspaikkoihin ovat tärkeää tietoa. Ensimmäisenä vuonna Raija käsittelee opiskelijoiden kanssa opiskelutaitoon liittyviä asioita, toisena vuonna opiskelijoilla on TET-harjoittelu ja kolmantena vuonna keskitytään jatko-opiskeluasioihin. Raija järjestää nuorille mahdollisimman paljon tilaisuuksia nähdä ja kokeilla eri ammatteja ja koulutusaloja. Hän myös kehottaa nuoria pitämään silmät auki joka päivä ja miettimään näkemiään ammatteja, millaista niissä työskentely on, hyvät ja huonot puolet. Joskus entiset oppilaat soittelevat Raijalle ja kyselevät esimerkiksi yhteishakuun liittyviä kysymyksiä. Hän ohjaa entisiä oppilaita myös iltalukioon, jonka opona lisäksi toimii ja pitää sitäkin syrjäytymisen ehkäisynä. Raija auttaa opiskelijoita koulutusasioiden lisäksi myös elämänhallintakysymyksissä. Joskus Raija soittelee syrjäytymisvaarassa olevia opiskelijoita kotoa kouluun. Raija kokee myös opiskelijoiden vanhempien mukana olon tärkeäksi, koska kyse on nuorista ihmisistä. Keväisin Raija käy yläasteilla kertomassa lukiosta ja silloin yhdeksäsluokkalaiset valitsevat lukion kurssit. Hän myös pitää vanhempainiltoja. Kun sanoo, että käy kattomassa sen ja sen yliopiston sivuilta, ne ovat voineet sen yhden kattoa, mutta eivät etsi yhtään lisää. Eivät ehkä edes googleta. 59

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta

Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia. Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Elinikäisen oppijan ohjaus: Haasteita ja mahdollisuuksia Dosentti Kristiina Kumpulainen Johtaja, Tieto- ja arviointitoiminta Mari, 15, yhdeksäsluokkalainen Marin tavoitteet 1. Mennä kosmetologikouluun.

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät

Katariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila

Lisätiedot

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012

Outi Kivipelto. Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Outi Kivipelto Oppijan verkkopalvelu 7.11.2012 Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Oppijan verkkopalvelu tukee elinikäistä oppimista Oppijan

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012

Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Yhteishaun ulkopuolinen muu perusopetuksen jälkeinen koulutus mukaan uuteen kansalliseen hakupalveluun ALPE 2 työpaja 18.10.2012 Opetushallitus / ALPE-tiimi Päivän ohjelma 9:30-10:00 Aamukahvi 10:00-10:15

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi

Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015

TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 TOISEN ASTEEN YHTEISHAKU 2015 8.12.2014 Hyvä päättöluokkalainen ja huoltajat, yksi elämäsi suurimmista päätöksistä on käsillä jatko-opintopaikan valinta. Yhteishaku tulee pian, joten nyt viimeistään on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.

Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta. Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2. Lukio-opiskelijoiden näkemys metsäalan imagosta Ronja Hellström, Topias Härmä, Eero Kauppi ja Krista Lahtinen Olarin lukio14.2.2012 Olarin lukio Espoossa N. 400 opiskelijaa Joista 100 matematiikka- ja

Lisätiedot

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015

KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 KOULUTUSKYSELY 2015 Studentum.fi-koulutussivuston tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2015 Koulutustarjonnan ja työmarkkinatilanteen toivotaan kohtaavan TUTKIMUKSESTA YLEISESTI Studentum.fi Studentum.fi-koulutussivustolla

Lisätiedot

Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina

Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina Opetushallituksen rahoittama koulutushanke 2011-2013 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Liisa, Marianne Terkki-Mallat ja Leena Tervonen 23.2.2012 1 Esittäytyminen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Aalto-yliopisto 31.1.2012 Avoin korkeakoulu. Anita Johansson

Aalto-yliopisto 31.1.2012 Avoin korkeakoulu. Anita Johansson Aalto-yliopisto 31.1.2012 Avoin korkeakoulu Anita Johansson Palvelu tarjoaa kanavan lukio-, ammatilliseen koulutukseen ja peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Palvelu tarjoaa kanavan aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen. Anita Johansson 12.10.2012 Oulu

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen. Anita Johansson 12.10.2012 Oulu Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Anita Johansson 12.10.2012 Oulu Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Muutokset korkeakoulujen opiskelijavalintojen kannalta

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi

Oppijan verkkopalvelut. 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi Oppijan verkkopalvelut 29.1.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi SADe -ohjelma Valtiovarainministeriön koordinoima Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma. Rakennettavilla palveluilla

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä Ville Lehtovirta Aleksin Kaiku Oy 15.11.2012 Paula, taloustoimittaja Anita, asiakas Matti, myyntipäällikkö Teppo, työnhakija Viestintä www.aleksinkaiku.fi

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit

Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet. Taustamateriaalit Aikuisten neuvonta ja ohjaus - nykytila, haasteet ja käsitteet 4.10.2007/Seppo Piiparinen Avoin yliopisto Taustamateriaalit Ulla Numminen (toim.): Opinto-ohjauksen tila aikuisoppilaitoksissa (OPH Arviointi

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo

Katariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 11.12.2012 Oppijan seminaari, Finlandia-talo Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen Mitä on perusopetuksen jälkeinen koulutus?

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 9.12.2013 OPPIJAN VERKKOPALVELUT SEMINAARI Sari Ellonen Palvelulupaus Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan Koulutuksen sähköistä sivistyskeskusta (), josta löytyvät

Lisätiedot

Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH. Opintopolku.fi

Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH. Opintopolku.fi Opintopolkuvastuukäyttäjätapaaminen 5.6.2014 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? 2 Mitä nuori hakija haluaa tietää? Millaisia pääsykokeet

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

OPAS OPINTO-OHJAAJILLE

OPAS OPINTO-OHJAAJILLE OPAS OPINTO-OHJAAJILLE Miten studentum.fi TUKEE opinto-ohjausta? 2012 2013 Mikä Studentum.fi on?...3 Miten Studentum.fi-sivusto toimii?...4 1. Koulutusten hakeminen sivuostalla...4 2. HAKUTULOSTEN VERTAILU...5

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelut

Oppijan verkkopalvelut Antti Ylä-Jarkko Oppijan verkkopalvelut Hakeutujan palvelut ja todennetun osaamisen rekisteri Palveluperhe eri elämänkaarenvaiheessa olevalle oppijalle Pyrimme vastaamaan oppijan elinkaaren eri vaiheissa

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 5.12.2012. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 5.12.2012. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 5.12.2012 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto OPH Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opintopolku tulee mikä muuttuu? Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita

Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Hyvän verkkopalvelun rakentamisen periaatteita Nuoret ja museon houkutus Museoliiton seminaari Marko Kuparinen 25.11.2008 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mikä on verkkopalvelu? Verkkopalvelu on

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Thl.fi määrittely 1. työpaja

Thl.fi määrittely 1. työpaja ALEKSI KALLINEN aleksi.kallinen@solita.fi +358 50 582 9464 TERO SAARENPÄÄ tero.saarenpaa@solita.fi +358 50 359 0556 Thl.fi määrittely 1. työpaja 16/10/2012 Agenda Lyhyet esittäytymiset Työpajan esittely

Lisätiedot

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa Yhteishaussa ilman paikkaa jääneille, 10-luokalle, Ammattistarttiin ja Aikalisään hakeneille löytyisi jokaista

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Korkeakoulujen yhteishakua koskeva uudistus 2014 Yhteishaku ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin saman hakulomakkeen kautta Yhteinen hakuaika 6 hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen, hakijalle tarjotaan

Lisätiedot

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja

Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja Videotuotantojen kilpailutuksen käsikirja MASSIVE Helsinki / TrueStory 9.9.2015 Copyright 2015 Esipuhe Tämä käsikirja on tehty videotuotantojen ostajalle, jotta ostaja saisi itselleen juuri sitä mitä haluaa:

Lisätiedot

WordPress-blogin perustaminen

WordPress-blogin perustaminen WordPress-blogin perustaminen Mene osoitteeseen http://wordpress.com/ ja luo itsellesi tili. Tilin luomiseen tarvitset seuraavat tiedot: sähköpostiosoitteen, käyttäjätunnuksen ja salasanan. Klikattuasi

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Korkeakouluhaun muutokset 2014

Korkeakouluhaun muutokset 2014 Korkeakouluhaun muutokset 2014 16.9.2013 Joni Penkari, Opetushallitus Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishaut nykytilassa Hakeutujan palvelut Yliopistojen erillishaut AMK:t Ylempi AMK YLIOPISTOT

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot