Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapito

Transkriptio

1 Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapito Eric Amanor Opinnäytetyö Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto Sähköasentaja

2 Sisällys 1 Johdanto Perustietoa räystäskouruista ja syöksytorvista Yleistä räystäskourujen ja syöksytorvien sulattamisesta Sulatusmuodot Kaapelit ja termostaatit Lämpökaapelin valinta Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitokaapeiden asennus Lielahden asennus Suunnittelu Jatkot ja päätteet Asennus Devi EasyConnect Pikaliittimen teko Päätteen teko Liittimien yhdistämiset Päätäntä Liitteet

3 1 1 Johdanto Tämä opinäytetyö käsittelee räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitoa. Valitsin tämän aiheen, koska olin tehnyt työssäoppimisnäytön syksytorven sulanapitokaapelin asennuksesta ja koska aihe kiinnosti minua niin halusin tehdä siitä myös opinäytetyön. Opinäytetyössäni tulen käsittelemään räystäskourujen ja syöksytorvien määritelmät, niiden käyttötarkoitukset ja niiden kunnossapidon. Kerron myös lisäksi tarkemmin sulanapitoon tarvittavista kaapeleista, termostaateista, asennuksesta sekä Devi EasyConncetista. DEVI on Danfoss Ab osakeyhtiön omistama johtava sähköisten lattialämmitysjärjestelmien ja ulkoalueiden sulanapitojärjestelmien toimittaja Suomessa ja Euroopassa. He valmistavat kaikkia räystäskourujen ja syöksytorvien asennukseen tarvittavia tuotteita. (Devi Danfoss 2014b.) Opinäytetyötä varten olen haastatellut työssäoppimisyrityksen toimitusjohtajaa Matti Pajulahtea, työssäoppimisohjaajaani Juho Pajulahtea (sähköinsinööri) ja Danfoss Ab:n aluemyyntipäälikköä Jari Leuhtosta. Lisäksi olen saanut paljon asiaan liittyvää tietoa opettajaltani Jouni Siltaselta. Olen myös käyttänyt kirjallista tietolähdettä sekä internettiä. 2 Perustietoa räystäskouruista ja syöksytorvista Räystäskourut ja syöksytorvet ovat kiinteistöjen julkisivuihin kiinteästi asennettuja sadevesiputkia (Kuva 1). Niiden päätarkoituksena on johtaa katolle sataneet vedet hallitusti alas sadevesiviemäreihin. Ne ovat myös tärkeitä kiinteistöjen rakenteiden kuivanapidossa.

4 2 Räystäskouru Syöksytorvi Kuva 1. Sadevesijärjestelmien osat (Omataloyhtiö.fi 2014) Jos kiinteistöön ei ole asennettu räystäskouruja ja syöksytorvia, niin katoille satavat vedet valuvat katolta epätasaisesti suurimmaksi osin kiinteistöjen ulkorakenteita pitkin kiinteistöjen pihoihin. Kaikki sadevedet ei kuitenkaan välttämättä valu maahan asti, vaan ne voivat imeytyä kiinteistöjen ulkorakenteisiin ja pahimmassa tapauksessa kiinteistöjen sisälle voi päästä monia litroja vettä. Tästä kaikesta voi seurata huonoja lopputuloksia. Esimerkiksi kiinteistöjen piha-alueille voi syntyä vesitulvia, julkisivujen maalipinnat voivat kulua helposti ja rakenteet kärsiä suurista kosteus- ja homevaurioista. Kaiken lisäksi kotivakuutukset eivät korvaa tämänkaltaisia vahinkoja. Vaikka kiinteistöön olisi asennettu hyvät ja toimivat räystäskourut ja syöksytorvet, niin se ei yksistään takaa sitä, että kiinteistöjen pihat ja rakenteet pysyvät kuivina ja vahingoittumattomina. Räystäskouruista ja syöksytorvista on pidettävä huolta, etteivät ne pääse tukkeutumaan. Jos räystäskouruihin ja syöksytorviin syntyy tukoksia, niin siinä tapauksessa vedet eivät pääse virtaamaan niitä pitkin hallitusti alas. Tämän aiheuttaa taas sen, että sadevedet pääsevät valumaan epätasaisesi räystäskourujen laitojen yli seiniä pitkin

5 3 kiinteistöjen pihoihin. Lopputuloksena on sama kuin räystäskouruja ja syöksytorvia ei olisi ollenkaan. Syitä räystäskourujen ja syöksyputkien tukkeutumisiin ovat roskat ja jäät. Kuva 2. Tukkeutunut räystäskouru (Household Tips 2013) Syöksytorviin ja räystäskouruihin tulee paljon roskia, etenkin syksyllä kun lehdet ja havuneulaset tippuvat niihin. Niihin tippuneet lehdet ja havuneulaset voivat aiheuttaa tukoksia niin, ettei katoille sataneet vedet pääse valumaan alas niitä pitkin. Tukkeutumisen vaarana on myös se, että räystäskourut ja syöksytorvet pääsevät helposti ruostumaan, jolloin niiden elinikä pienenee. Tällaisen tilanteen pystyy välttämään puhdistamalla räystäskourut ja syöksytorvet säännöllisesti. On suositeltavaa puhdistaa ne ennen talvea, etteivät lumet ja jäät vaikeuta puhdistuksen tekoa. (Kuva 2) 3 Yleistä räystäskourujen ja syöksytorvien sulattamisesta Suomessa talvella lämpötila voi vaihdella monia kertoja pakkasen ja suojasää molemmilla puolilla. Tämä voi aiheuttaa sen että räystäskourut ja syöksytorvet pääsevät jäätymään umpeen. Umpeen jäätymisen aiheuttaa kiinteistöjen katoilla sulavat lumet. (Kuva 3)

6 4 Kuva 3. Jäätyneet putket (Kimmo Gustafsson 2012) Jäät räystäskouruissa ja syöksytorvissa syntyvät kun kiinteistöjen katoille ja räystäskouruihin sataneet lumet alkavat sulamaan vedeksi suojasäällä ja valuvat syöksytorvia pitkin maahan. Sään muuttuessa pakkasen puolelle sulaneet vedet jäätyvät räystäskouruissa ja syöksytorvissa ja ne pääsevät tukkeutumaan. Tämä johtaa siihen, että kun säät taas lauhtuvat, katoilla ja räystäskouruissa sulavat vedet eivät pääse valumaan syöksytorvia pitkin hallitusti maahan, vaan valuvat räystäskourujen yli. Säiden taas muuttuessa pakkasenpuolelle räystäskouruista valuvat vedet alkavat pikkuhiljaa jäätyä ja synnyttävät räystäskourujen reunoille jääpuikot (Kuva3). Jääpuikkojen syntymisen lisäksi maahan valuneet vedet jäätyvät. Lopputulos on sama kuin jos räystäskourut ja syöksytorvet tukkeutuisivat roskien takia. Näiden lisäksi pakkasella syntyneet jääpuikot voivat aiheuttaa vakavia henkilövahinkoja jos ne pääsisivät tippumaan jonkun niskaan. Jäätyneet vedet piha-alueilla voivat olla todella liukkaita. Räystäskourut ja syöksytorvet voivat romahtaa painavan jääkuorman takia. Näiden asioiden välttämiseksi on hyvä saada räystäskourut ja syöksytorvet sulatettua.

7 5 3.1 Sulatusmuodot Räystäskouruihin ja syöksytorviin on olemassa kaksi sulanapitovaihtoehtoa. Ensimmäinen niistä on umpeen jäätyneen räystäskourun ja syöksytorven sulattaminen hyörystämällä (Kuva 4). Kuva 4. Jäiden höyrystys (SanMat Kunnossapito Oy 2014) Jäiden höyrystys on kätevä tapa poistaa jäitä. Höyrystyksessä käytettävänä aineena on pelkästään vesihöyry, jota suihkutetaan vedenhöyrystyslaitteella kohti jäätyneitä kohtia. Jäiden höyrystys on nopea ja varma tapa poistaa jää räystäskouruista ja syöksytorvista. Huono puoli höyrystyksessä on se, että sillä saadaan vain väliaikaisesti jäät poistettua. Toinen tapa saada räystäskourut ja syöksytorvet sulaksi on asentaa niihin sulanapitokaapelit. Sulanapitokaapelit ovat sähkökaapeleita, joiden sisällä kulkee lämpövastukset. Sulanapitokaapeleiden tarkoituksena on ennalta ehkäistä räystäskourujen ja syöksytorvien tukkeutumista lämmittämällä räystäskouruja ja syöksytorvia sisältäpäin. Sulanapitokaapeleiden asentamisen suurena etuna on se, että niiden avulla räystäskourut ja syöksytorvet pysyvät aina tukkeutumattomina. (Kuva 5). Työssäoppismisohjaanani mukaan räystäskourujen ja syöksytorvien lämmitys säästää kiinteistöjen huoltokuluissa.

8 6 Sulanapitokaapeleiden asentamisen lisäksi pitää muistaa myös puhdistaa räystäskourut ja syöksytorvet. Puhdistus on tehtävä varovaisesti ettei vahingoita räystäskouruissa ja syöksytorvissa olevia kaapeleita. Kuva 5. Sulattava kaapeli (Frexelec 2014) 3.2 Kaapelit ja termostaatit Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitoon on olemassa kahdenlaisia sulanapitokaapeleita. On olemassa vakiovastuskaapeleita ja itserajouttuvia kaapeleita. Vakiovastuskaapelilla tarkoitetaan lämmityskaapelia, jonka lämmitysteho pysyy koko ajan samana ulkoisesta lämpötilasta huolimatta (Kuva 6). Kaapelin lämmityksen pystyy kytkemään pääälle ja poispäätltä esimerkiksi differentiaalitermostaatilla tai automaattisella sulanapidon ohjauslaitteella. Jos vakiovastuskaapelin asennuksesa ei asenneta termostaattia, niin kaapeli pysyy kokoajan päällä, joka näkyy runsaana sähkön kulutuksessa.

9 7 Kuva 6. Vakiovastuskaapeli (Sähkötieto ry 2006) Kuvan 6 osat 1. Eristävä vaippa 2. Kosketussuojana toimiva suojapalmikko 3. Nauhoitus 4. Johdineriste 5. Vastuslanka 6. Virtajohdin Differentiaalitermostaatilla tarkoitetaan lämmitystermostaattia, johon pystytään asettamaan minimi ja maksimi ulkolämpötilan arvo. Jos esimerkiksi termostaattiin asetetaan minimilämpötilaksi -5 ja maksimilämpötilaksi +1, niin termostaatti menee päälle kun ulkolämpötila laskee alle +1 ja menee pois päältä kun ulkolämpötila laskee alle -5 rajan. Esimerkkinä tälläisestä termostaatista on Devin Devireg 316 (Kuva 7). Devireg 316 on elektroninen differentiaalitermostaatti, joka on monikäyttöinen. Se soveltuu ulkoalueiden, kattorakenteiden, putkistojen ja saattolämmityksen sulanapidon säätöön. Sen säätöalue on -10º - +50ºC. Maksimi kuormitettavuus on 16 A ja sen IP luokitus on 20. (Devi Danfoss )

10 8 Kuva 7. Devi 316 (Devi Danfoss. 2014a) On olemassa myös mekaanisia differentiali termostaattteja. Mekaaninen differentiali termostaatti toimii bi-metallikytkin toimintaperiaatteella. Bi-metallikytkimen toiminta periaate on se, että kytkimen kärjessä on kaksi eri metallia, joilla on eri lämpölaajenemisarvo. Tästä aiheutuu se, että kärki vääntyy lämpötilan mukaan auki tai kiinni. Kun kärki menee kiinni, termostaatti menee päälle tai pois päältä riippuen siitä miten se on asetettu. Termostaatin vipua säätämällä pystytään muuttelemaan bi-metallin välistä rakoa ja sitä kautta pystytään suurentamaan tai pienentämään sitä paljonko kärkien pitä lämmetä tai viiletä. Esmerkkinä tälläisesta termostaatista on Eberle DTR3102 (Kuva 8). Kuva 8. Eberle DTR3102 (0nnien 2014) Kuva 9. Kytkentäkaava (Sileka 2014)

11 9 Eberle DTR3102 on Ebelrlen electromekaaninen termostaatti, jossa on kaksi erillistä termostaatti, jotka ovat kytketty sarjaan niin, että toisen termostaatin kosketin sulkeutuu kun lämpötila laskee ja toisen avautuu kun lämpötilan nousee. Eberle DTR3102 on tarkoitettu räystäskourujen ja syöksytorvien lämmitykseen. Kytkentäkaava on nähtävissä (Kuva 9). Tekniset tiedot C Vaihtokärjellä varustettu 230 V AC 50/60 Hz Maksimi kuormittavuus 16 A IP luokitus on IP65 Koko 122 x 120 x 55 mm (Ebrle 2014.) Devillä on olemassa myös automaattinen sulanapidon ohjauslaite Devireg 850 (Kuva 10). Se on täysin automaattisesti älykkäiden autureiden avulla pystyy säätelemään kaapelin lämmityksen päälle tai pois. Yhdellä käyttöyksiköllä voidaan ohjata maa-alueen sulanapitoa sekä katto- ja räystässulanapitoa omina ryhminä. Kuormitettavuus on 16 A ja sen IP luokitus on 20.Antureita on valittavissa 1-4 kpl maa-alueille tai 1-4 kpl kattoalueille. (Devi Danfoss. 2014c.) Devireg 850 on kallimpi kuin Devireg 316, mutta siitä huolimatta Devireg 850 on suositumpi sulanapidon tehon säätelyn hyödyllisyyden takia. Devireg 850 säätelee lämmitystehoa lämpötila-anturin lisäksi kosteusanturin avulla. Kosteusanturin ja lämpöantureiden avulla Devireg 850 pystyy lämmittämään kaapeleita juuri tarvittavalla teholla. Devillä on olemassa kattoanturi (Kuva 10).

12 10 Kuva 10. Devi 850 (Devi Danfoss. 2014d.) Kuva 11. Devin kattoanturi (Devi Danfoss 2014d.) Itserajoittuvalla kaapelilla tarkoitetaan lämmityskaapelia, joka pystyy itse säätämään omaa lämmitystehoaan (Kuva 12). Kaapelin lämmitystehon itsesäätely perustuu sen resistanssin vaihteluun ulkolämpötilan muuttuessa. Kaapelin resistanssi kasvaa ulkolämpötilan noustessa ja laskee taas ulkolämpötilan lasikessa. Tämä johtaa siihen, että kun kaapelin resistanssi on suuri, niin lämmitysteho on pienei, ja kun resistanssi pienenee, niin lämmitysteho kasvaa. Itserajoittuvalle kaapelille ei tämän takia tarvitse välttämättä asentaa termostaattia.

13 11 Kuva 12. Itserajoittuvakaapeli (Sähkötieto ry 2006) Kuvan 7 osat 1. Eristävä vaippa 2. Kosketussuojana toimiva suojapalmikko 3. Nauhoitus 4. Johdineriste 5. Vastuslanka 6. Virtajohdin 7. Johtava vastusmateriaali 3.3 Lämpökaapelin valinta Sekä vakiovastuskaapelilla että itserajoittuvalla kaapelilla saa hyvän lopputuloksen räystäiden ja syöksytorvien sulanapidossa. Tämän takia kannattaa miettiä etukäteen kumpaa kaapelityyppiä hankkii. Vakiovastuskaapelia käytetään yleensä laajemmissa kytkennöissä ja itserajoittuvaa kaapelia pienemmissä. Syynä on se, että itserajoittuva kaapeli on kallimpaa ja koska se pystyy itse säätelemään lämmmitystehoaan sille tarvitse erikseen asentaa erillistä monia satoja euroja maksavaa termostaattia.

14 12 Räystäkourujen ja syöksytorvien kaapeleiden lämmitykset kuluttavat paljon sähköä. Tämän takia on erittäin tärkeää miettiä miten lämmitys kannattaa tehdä niin, että se olisi mahdollisiman taloudellista. Räystäskouruja ja syöksytorvia kannattaa lämmittää +1 ja -5 välisellä ulkolämpötilla, koska tässä vaiheessa sulaneet vedet jäätyvät räystäskouruihin ja syöksytorviin. Keväällä lumien sulamisen jälkeen on suositeltavaa kytkeä lämmitys kokonaan pois ja kytkeä uudelleen päälle syksyllä pakkasten tullessa. 4 Räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitokaapeiden asennus Asensin helmikuussa 2014 työssäoppimisnäyttötyöksi Tampereen Lielahdessa sijaitsevaan kerrostaloyhtiöön yhden syöksytorven sulanapitokaapelin (Kuva 13). Kyseinen syöksytorvi on merkitty kuvaan punaisella ympyrällä. Tämän lisäksi tein koulussa räystäskourun ja syöksytorven asennuksen Devi easyconnectilla. 4.1 Lielahden asennus Kuva 13. Asennus koehde

15 13 Näyttötyöni oli siitä poikkeava, koska yleensä räystäskourujen ja syöksytorvin sulanapitoasennuksessa tehdän kiinteistön kaikkiin räystäskouruihin ja syöksytorviin. Syy miksi kerrostalon asukkaat halusivat vain yhden syöksytorven lämmityksen oli se, että kun lumi katolla alkoi sulaan, niin vain tämä kyseinen syöksytorvi jäätyi umpeen ja sulanut vesi ei päässyt syöksytorvea pitkin maahan. Tämä taas aiheutti sen, että vesi valui katolta suoraan maahan, ja teki betonilla pinnoitetun maan pakkasella hengenvaarallisen liukkaaksi. Työssäoppimisyrityksen toimitusjohtaja Matti Pajulahti kertoi, että yleensä räystäskourun ja syöksytorven sulanapitokaapeleiden asennus tehdään kesällä. Tämä johtuu siitä, että talvella räystäskourussa oleva lumi ja todenäköinen jää voivat vaikeuttaa työn tekoa. Vaikka asennus tehtiin helmikuussa, se oli mahdollista tehdä, koska silloin ei ollut lunta eikä pakkasta. 4.2 Suunnittelu Räystäskourun ja syöksytorven asennukseen kuuluu asennuksen lisäksi suunnittelu. Suunnittelussa pitää miettiä mitä lämpö- ja kylmäkaapeli asennetaan, miten kaapelin syötetään ja mistä sekä miten lämmitystehoa tullaan säätämään. Lämpökaapelilla tarkoitetaan lämmitettävää kaapelia ja kylmäkaapelilla syöttökaapelia. Ensiksi menin kohteeseen työssäoppimisohjaajani kanssa suunnittelemaan miten asennus tulisi tehdä. Suunnitteluun kuului lämpökaapelin ja kylmäkaapelin mitoitus ja miten lämpökaapeliin saataisiin syöttö. Lämpökaapelin ja kylmäkaapelin pituuksiksi saatiin noin 3 metriä ja syöttö kaapelille otettaisiin varastossa olevasta jakorasiasta. (Kuva 14)

16 14 Syöksytorvi i Lämpökaapeli Kylmäkaapeli Kuva 14. Suunnitelma työstä Taloyhtiöltä oli sanottu, että kaapelin ohjaukseen tullaan käyttämään ainoastaan vikavirtakytkintä, koska asenettava kaapeli oli itserajoittuva kaapeli. Poiskytkentälaitteena pitää käyttää mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojaa (SFS , 551). Vikavirtakytkin asennettaisiin syöksytorven takapuolella olevan työkaluvaraston seinälle. Asennettava lämpökaapeli oli Devin Iceguard -18 itserajoittuva kaapeli. 4.3 Jatkot ja päätteet Yhdistin lämpökaapelin kylmäkaapelin kutistesukkajatkolla (Kuva 16). Tein lämpökaapelin päätteen myös kutistesukalla (Kuva 15) Molemmat tehtiin Devin kutistesukilla. Kaapeleiden jatko- ja pääteohjeessa pitää noudattaa valmistajan ohjeita. Ohjeet tulivat lämpökaapelin kutistesukkapakkauksen mukana ( jotka näkyvät liiteessä 2). Kutistesukka jatkon ja päätteen tekemiseen vaaditaan tulityökortti, koska työssä käytetään kuumailmapistoolia. Tein kaapelijatkon ja päätteen työssäoppimisyritykseni varastossa

17 15 kylmän sään takia. Kaapelijatkon tekeminen oli hiukan haastavaa koska tein sitä ensimmäistä kertaa. Kuva 15. Kaapelin pääte Kuva 16. Kaapelin jatko 4.4 Asennus Saatuani kaapelit jatkettua ja päätettyä menimme takaisin Lielahteen asentamaan kaapelin. Aluksi kävin työssäoppimisohjaajani kanssa läpi miten asennus tulisi tehdä. Hän teki sen lisäksi minulle seinään läpiviennin, josta kylmäkaapeli tuotaisiin ulos. Minun oli päästävä ulko-oven katokselle, jotta saisin lämpökaapelin pään asennettua syöksytorveen. Normaalisti räystäskourun ja syöksytorven asennuksissa käytetään apuna henkilönostinta, koska ne ovat varsinkin kerrostaloissa todella korkealla (Kuva 17). Matti Pajulahti korosti, että henkilönostinta käyttäessä on hyvä muistaa laitteen turvallisuusohjeet. Kuva 17. Nostintyöskentely (Siltanen 2012)

18 16 Koska syöksytorven korkeus oli tässä kohteessa vain 3 metrin korkeudessa, siihen pääsi pelkillä tikkailla. Kaapelin sai helpoiten syöksytorveen vetämällä sen vetojousella ylös. Kaapelin ylös saatuani piti varmistaa, ettei kaapeli pääsisi tippumaan alas. Varmistuksen tein asentamalla syksytorven yläpäähän vedonpoistokoukun (Kuva 18). Vedonpoistokoukkulla pystytään myös estämään ettei kukaan pääse esimerkiksi vetämään kaapelia syöksytorvesta alhaaltapäin. Kuva 18. Vedonpoistokoukku Kun olin saanut kaapelin vedettyä syöksytorveen ja vedonpoistokoukun asennettua, pääsin asentamaan kylmäkaapelin. Ensiksi työsin kylmäkaapelin pään läpivientireikään. Tämän jälkeen kiinnitin kaapelin ulko- ja sisäseinään proppaamalla TKK lyöntikiinnikkeillä. (Kuva 19) Syöksytorvi Kylmäkaapeli Kaapelijatko Kuva 19. Kaapelin läpiveinti Lämpökaapeli

19 17 Kylmäkaapelin kiinnityksen jälkeen kytkin sen vikavirtakytkimeen ja asensin sen moduuli koteloon. (Kuva 20) Syöttökaapeliksi kytkin mmj-kaapelin. Myös mmj-kaapelin kiinnitin seinään TKK lyöntikiinnikkeillä. Lopuksi peitin varastohuoneen puolella olevat kaapelit peitelevyllä. (kuva 21). En itse saanut kytkeä syöttökaapelia, vaan työssäoppimisohjaajani Juho Pajulahti kävi myöhemmin kytkemässä syötön ja asennus toimi moitteettomasti. Kuva 20. Vikavirtasujakykin moduulikotelossa Kuva 21. Varastohuone 5 Devi EasyConnect Tein koulussa tätä opinäytetyätä varten Devi EasyConnect demokytkennän. Demokytkennän suunnittelin niin että siihen tulisi kaksi syöksytorvea joiden korkeudet olisi 3 metriä ja räystäskouru jonka pituus olisi 4 metriä. Tämän lisäksi räystäskouruun tulisi kaapelijatko. (Kuva 22) Kuvassa punainen viiva kuvastaa lämpökaapelia ja musta kylmäkaapelia. Kytkentä järjestelmää ei varsinaisesti asennettu mihinkään. Asennus järjestemään tuli siis kaksi päätettä, yksi jatko ja yksi t-kytkentä.

20 18 Kylmäkaapeli T-haaraliitos Jatko Päätteet Kuva 22. EasyConnectsuunnitelma Devi EasyConnect on lämmityskaapeleiden kytkentäjärjestelmä itserajoittuville lämmityskaapeleille (Kuva 23). Devi EasyConnect mahdollistaa lämmityspiirin muokkauksen yhdellä napsauksella. EasyConnect järjestelmää voidaan käyttää sekä sisäettä ulkotiloissa. Liittimet on luokiteltu IP68 luokkaan VDE:n toimesta ja ne on myös CE merkitty. Tämä kolminapainen liitin on mitoitettu 240V jännitteelle ja 16 ampeerin virralle, liitintä voidaan käyttää lämpötila-alueella C. Kuva 23. Devi EasyConnect (Devi Danfoss. 2014e.) Devi EasyConnet on nopea tapa tehdä räystäskourujen ja syöksytorvin asennuksessa kaapeleiden jatkoja ja päätteitä. Lisäksi EasyConnet järjestelmällä tehty asennuksen pystyy helposti moukkaamaan lämmitys piirin yhdellä napsauksella. EasyConnectilla pystytään tekemään monia erillaisia kytkentä järjestelimia (jotka näkyvät liitteessä 2).

21 19 Sain EasyConnect demokytkentään tarvittavat tarvikkeet ja lämpökaapelin Jari Leuhtoselta, joka on Danfoss Ab:n aluemyyntipäällikkö. Tämän lisäksi hän kertoi paljon vinkkejä ja neuvoja Devin EasyConnectista ja muihinkin Devin lämmitysjärjestelmiin liittyvistä asioita. Hän myös auttoi minua valtisemaan demokytkentääni tarvittavat tuotteet. Deviltä on mahdollisuus ostaa valmiiksi mitoitettua sulanapitokaapelia. Lämpökaapeli jonka sain oli Devin valmiiksimitoitettua itsesäätyvää kaapelia, johon oli valmiiksi tehty jatko ja pääte. Lämpökaapelin pituus oli 10 metriä ja kylmäkaapeli 5 metriä. Tämän lisäksi sain pikaliiittimien tekoon tarvittavat tarvikkeet. (Kuva 24) Kuva 24. Asennustarvikkeet Aloitin työn pätkimällä lämpökaapelin oikeisiin mittoihin. Tein kaksi kahden metrin pätkää ja kaksi 3 metrin pätkää. Koska minulla oli valmiiksi tehty kaapelijatko ja pääte pystyin käyttämään niitä hyväkseni. Toinen kolmen metrin pätkässä oli siis valmiiksi jatko ja kylmä kaaplen kymäkaapelin ja lämpökaapelin jatkon lämpökaapeli oli 2 metriä. 5.1 Pikaliittimen teko Pikaittimien kytkennässä piti noudattaa valmistajan ohjeita (jotka näkyvät liitteessä 3). Työkaluina liittimen tekoon käytin ristipää ruuvimeisseliä, mattopuukkoa ja holkkipihtejä. Näiden lisäksi työssä tarvittiin mittaa, vaikka ohjeessa siitä ei mainittu. (Kuva 25)

22 20 Kuva 25. Tarvittavat työkalut Pikaliittimen teon aloitin työntämällä vedonpoistajan osat kaapelin päälle. Huomioitavaa oli se, että vedonpoistajan musta kumitiiviste piti ottaa pois. (Kuva 26) Kuva 26. Vedonpoistaja Tamän jälkeen kuorin kaapelin pään ohjeen mukaisesti ja puristin holkit johtimien päälle. (Kuva 27)

23 21 Kuva 27. Kaapelin kuorinta Tämän jälkeen pyöritin suojamaadoitus johtimen rullalle, laitoin sen päälle holkin ja puristin sen holkkipihdeillä. Laitoin sen päälle vielä keltavihreän kutistesukan. (Kuva 28) Kuva 28. Maajohdin Tämän jälkeen kykin johtimet varsinaisen liittimen ohjeen mukaisesti. Tein sekä uros että naaraspäisiä liittimiä myöhempää yhdistämistä varten. (Kuva 29) Lopuksi yhdistin liittimen ja vedonpoistajan ( Kuva 30).

24 22 Kuva 29. Kuva 30. Valmis liitin 5.2 Päätteen teko Suuunniteltuun järjestelmääni tuli kaksi kaapelipäätettä (Kuva 21). Koska minulla oli jo yksi pääte valmiina, minun piti tehdä vain yksi lisää. EasyConnet järjestelmän teossa ei tehdä kutistesukkapäätettä, vaan pääte tehdään vulkanoimanoimalla. Päätteen tekoon tarvitavat tarvikkeet olivat kaksi loppupäätesukkaa, vulkanointiliimaa ja käsipaperia. (Kuva 31) Kuva 31. Päätteen tarvikkeet Aloitin päätteen teon levittämllä vulkanointiliimaa kaapelin päälle (Kuva 32). Tämän jälkeen työnsin pienemmän loppupäätesukan sen päälle. (Kuva 33)

25 23 Kuva 32. Liiman levitys Kuva 33. Sukan pujotus Lopuksi levitin vulkanoituvan liiman pienemmän sukan päälle ja työnsin isomman sukan sen päälle. Vulkanoituva liima tiivistää sukat niin, ettei niihin pääse kosteutta. (Kuva 34) Kuva 34. Isomman sukan pujotus 5.3 Liittimien yhdistämiset EasyConnectin liitokset tehdään yhdistelmällä naaras- ja urospikaliittimet toisiinsa ( Kuva 35). Kuvassa näkyvä liito on t-haaraliitos. T-haaraliitoksenliäksi tein kaapelijatkon (Kuva 36).

26 24 Kuva 35. T-haaraliitos Kuva 36. Kaapelijatko Pikaliittimien kytkentä olin hyvin yksinkertainen ja nopea. Se oli kutistesukka kytkentään verrattuna paljon nopeampi tehdä. Lisäksi koska asennuksessa ei tarvinnut kuumentaa mitään, asennuksessa ei tarvittu tulityökorttia. Hyötynä EasyConnetista on myös se, että jos olisin tehnyt tämän kytkennän pelkästään kutistesukilla niin, asennuksesata olisi tullu kuvan mukainen, koska kutistesukka kytkennällä ei pystytä tekeään t-haaraa. (Kuva 37) Kuva 37. Kaapelin lenkitys

27 25 6. Päätäntä Tätä opinäyttyötä tehdessäni olen oppinut erittäin paljon uusia asioita räystäskourujen ja syöksytorvin sulanapidosta. Olen myös opinut ymmärtänyt kuika tärkitä ne ovat ja miksi niitä pitää sulattaa. Minun mielestäni räystäskourujen ja syöksytorvien sulanapitokaapeleita ei ole tarpeellista asentaa pienkiinteistöissä, koska pienkiinteistöjen katot eivät kerää niin paljon lunta että syöksytorvet tukkeutuisivat tai aiheuttasivat henkilövahinkoja. Varsinkin tasakattoissakerrostaloissa on todella suositeltavaa asentaa räystäskourujen ja syöksytorvien suolapitokaapelit, koska niissä on iso riski syöksytorvin tukkeutumiseen.

28 26 Lähteet Devi Danfoss. 2014a. Devi 316Termostaatti. g+316.htm. Luettu Devi Danfoss. 2014b. Ammattilaiset. Luettu Devi Danfoss. 2014c. Sulanapitotermostaatit. +Thermostats/ Luettu Devi Danfoss. 2014d. Devireg Thermostats/iframe_Devireg_850.htm. Luettu Devi Danfoss. 2014f. DEVI EasyConnect lämmityskaapelien kytkentäjärjestelmä. iframe_easy_connect.htm. Luettu Ebrle Regler für Dachrinnenbeheizung DTR-E Luettu Frexelec Schee und Eis in Dachrinnen mit Heizkablen vermeiden. Luettu

29 27 Gustafsson Kimmo Ylen nettisivut. Jääpuikot kielivät vesivahingon vaarasta. Luettu Household Tips Before You Buy Gutter Guards, Review These Pros & Cons Of Installing Gutter Covers Luettu Omataloyhtiö.fi Kestävät sadevesijärjestelmät kaikkiin kiinteistöihin. Lcs. Luettu Onnien Dubbeltermostat IP65 DTR A 1SK1ÖK Luettu SanMat Kunnossapito Oy Höyrytys poistaa jään ja lumen. Luettu SFS /2012. Syötön automaattinen poiskytkentä vian takia. Suomen standardiliitto SFS. Sileka Kaksoistermostaatti DTR-E 3102 asennusohje. Siltanen Jouni Sähkötieto ry Sähköinfon severi internetsivut. Rakennuksessa käytettävät lämmityskaapelit. Luettu

30 28

31 29

32 30

33 31

34 32

35 33

36 34

37 35

38 36

39 37

40 38

41 39

42 40

43 41