OUTI KNUUTILA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE. Diplomityö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OUTI KNUUTILA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE. Diplomityö"

Transkriptio

1 OUTI KNUUTILA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUSSIVUSTON KEHITTÄMINEN SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE Diplomityö Tarkastaja: professori Kaija Leena Saarela Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 8. lokakuuta 2008

2 II TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Automaatiotekniikan koulutusohjelma KNUUTILA, OUTI: Sähkötyöturvallisuussivuston kehittäminen sähköalan ammattilaisille Diplomityö, 89 sivua, 16 liitesivua Joulukuu 2008 Pääaine: Turvallisuustekniikka Tarkastaja: professori Kaija Leena Saarela Avainsanat: kehittäminen, sähköalan ammattilainen, sähkötyöturvallisuus, tietosivusto, verkko-oppiminen, verkkopohjainen Tutkimus toteutettiin osana Tampereen teknillisen yliopiston Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikössä vuoden 2008 alussa käynnistynyttä Vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisy sähkötöissä -hanketta. Hankkeen tavoitteena on lisätä sähköalalla toimivien tietämystä sähkötyöturvallisuudesta sekä vähentää turhaa riskinottoa ja vaarallisia työskentelytapoja. Hanke on jatkoa Sähköturvallisuuden kehittäminen ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmat -hankkeelle. Päätavoitteena tutkimuksessa oli tuottaa sähköalan ammattilaisten käyttöön sähkötyöturvallisuutta käsittelevä yksinkertainen ja selkeä sivusto tiedonhankinnan, asioiden kertaamisen ja päätöksenteon tueksi erilaisiin sähköalan ongelma- ja työtilanteisiin. Sivuston sisällön tavoitteena oli kattaa keskeiset sähkötyöturvallisuuden ongelma- ja ydinalueet. Lisäksi tavoitteena oli selvittää tutkimuksen kannalta tarvittavassa laajuudessa tietosivuston pedagogisia ominaisuuksia ja tulevaa rakennetta. Tutkimuksessa suunniteltiin ja toteutettiin aluksi sähköalan ammattilaisille internetkysely, jolla pyrittiin selvittämään muun muassa sähköalalla hankaliksi koettuja sähkötöitä sekä tietosivuston sisältö- ja rakennetoiveita sivuston suunnitteluprosessin tueksi. Sähkötyöturvallisuuden ongelma-alueiden ja tietosivuston ydinaihealueiden hahmottamisessa pohjana käytettiin aiempaa sähkötyöturvallisuustutkimusta, sähköturvallisuussäädöksiä, SFS standardia sekä kyselystä saatuja vastauksia. Tutkimuksessa tehtiin lisäksi kirjallisuusselvitystä muun muassa verkkopohjaisista oppimisympäristöistä ja niiden sisällön tuottamisesta sekä tilastollisesta sähkötyöturvallisuudesta Suomessa. Sähkötyöturvallisuussivusto sisältää keskeisimmät standardin SFS 6002 vaatimukset sekä yleisesti ongelmallisiksi koettuja sähkötöitä ja työvaiheita. Sivusto ei anna varsinaisia ohjeita sähkötöiden suorittamiseen, vaan opastaa yleisemmällä tasolla toimimaan turvallisesti sähkötöitä tehtäessä. Sivustoa voidaan käyttää myös koulutusmateriaalina ja sähkötyöturvallisuuden tietolähteenä esimerkiksi tilaaja-toimittaja -yhteistyössä. Sivuston verkkomainen ja selkeä rakenne tehostaa tiedon etsimistä ja koko sivuston hyödyntämistä. Sivusto tulee olemaan yksi osa meneillään olevassa hankkeessa toteutettavaa laajempaa sähkötyöturvallisuutta käsittelevää internetsivustoa. Tutkimuksen jälkeen sivusto toteutetaan teknisesti ja suunnitellaan sivuston lopullinen ulkoasu. Valmiin sivuston käytettävyys ja toiminnallisuus todetaan testausvaiheessa. Oleellista on saattaa sivusto kohderyhmän tietoisuuteen ja jatkuvaan käyttöön. Sivuston tietojen ylläpitäminen ja päivittäminen on tärkeää säädösten muuttuessa. Jonkin ajan kuluttua käyttöönotosta on hyvä selvittää sivuston toimintaa, arvioida sen soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa ja miettiä kehittämistoimenpiteitä. Myös sivuston sisällön kehittäminen ja mahdollinen laajentaminen ovat tärkeitä jatkotutkimuksen kohteita.

3 III ABSTRACT TAMPERE UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Master s Degree Programme in Automation KNUUTILA, OUTI: Development of Information Site on Safety at Electrical Work for Electrically Skilled Persons Master of Science Thesis, 89 pages, 16 Appendix pages December 2008 Major: Occupational Safety Engineering Examiner: Professor Kaija Leena Saarela Keywords: development, e-learning, electrically skilled person, information site, network-based, safety at electrical work This research was carried out at Tampere University of Technology at Center for Safety Management and Engineering as a part of a project on preventing hazardous working methods at electrical work. The aim of the project is to increase the knowledge of safety at electrical work and reduce hazardous working methods among workers in the field of electrical engineering. The main objective of this research was to develop a simple and well-defined information site on safety at electrical work for electrically skilled persons. The site supports retrieval of information, repetition of safety issues at electrical work and decisionmaking. The objective was to cover all the essential areas of safety at electrical work. One of the objectives of this research was also to clarify to a certain extent the pedagogical aspects and the forthcoming structure of the site. An internet-inquiry for electrically skilled persons was generated and carried out to determine among other things the difficult areas of electrical work and expectations for the content and the structure of the site. The problematic areas of safety at electrical work and the central topics of the information site were outlined on the basis of an earlier research on safety at electrical work, regulations concerning electrical safety, the SFS standard and the results of the inquiry. Also a literature review was carried out on network-based learning environments, on the production of contents to a learning environment and on the statistical safety at electrical work in Finland. The information site on safety at electrical work includes the main requirements of the standard SFS 6002 and some of the most common problematic areas and phases of electrical work. The site does not provide practical guidelines on how to carry out electrical installations. It guides on how to work safely at electrical work. The site can also be used as educational material and as a source of information in customer-supplier cooperation. The netlike structure of the site makes it effective to utilize. The site is going to be a part of a wider information site concerning safety at electrical work. After this research, the site will be implemented technically and the layout of the site will be designed. The usability and functionality of the site will be tested after the implementation. It is essential to bring the site to the target group to be used and to update the content whenever the regulations change. A while after the introduction it will be beneficial to determine the operation of the site, to assess its suitability for the purpose of use and to examine ways to develop the site. Further research on the improvement and possible expansion of the site content is also important.

4 IV ALKUSANAT Aluksi haluan kiittää Työsuojelurahastoa, Sähköturvallisuuden edistämiskeskusta ja Tampereen teknillistä yliopistoa tämän työn rahoittamisesta ja mahdollistamisesta. Professori Kaija Leena Saarelaa kiitän työni tarkastamisesta ja asiantuntevista kommenteista. Assistentti Johanna Pulkkiselle osoitan kiitokseni työni ohjauksesta sekä tuesta ja ajatuksista koko tutkimuksen aikana. Työhöni liittyvistä näkemyksistä ja ideoista kiitän myös tutkija Sari Tappuraa. Ohjausryhmään osallistuneita Harri Westerlundia, Esa Tiaista, Lauri Mäkeä ja Veijo Korhosta kiitän asiantuntija-avusta sivuston kehittämisessä. Haluan lisäksi kiittää koko Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikköä mukavista työpäivistä ja työympäristöstä. Osoitan erityiskiitokset myös Sanna Anttilalle ja Jussi Ylinaatulle työpäivieni piristämisestä sekä avuliaisuudesta työtäni kohtaan. Suuren kiitoksen viimeisten opiskeluvuosieni rentouttamisesta ja ajatuksieni viemisestä pois työhön liittyvistä asioista osoitan Juusolle. Lopuksi haluan kiittää vanhempiani ja sisaruksiani kannustuksesta ja tuesta läpi koko opiskeluaikani. Tampereella Outi Knuutila

5 V SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Työn rakenne TEORIA Tilastollinen sähkötyöturvallisuus Suomessa Sähkötyöturvallisuus kirjallisuuden valossa Sähköalan ja -turvallisuuden toimijat Suomessa Sähköturvallisuuden keskeiset säädökset Lainsäädäntö Standardit Sähköalan ammattilaisten koulutukset Tietosivustoon liittyvä pedagogiikka Oppiminen ja motivaatio Verkko-oppiminen Käytettävyys Verkkopohjaisen tietosivuston lähtökohdat Verkkopohjainen tietosivusto oppimisympäristönä Hyvän verkko-oppimateriaalin ominaisuuksia Tietosivuston sisällön suunnittelu ja tuottaminen Toteutettuja verkko-oppimisympäristöjä ja -materiaaleja AINEISTO JA MENETELMÄT Internetkysely Kyselyn laatimisen teoriaa Internetkysely sähköalan ammattilaisille Etenemisvaiheet sivuston suunnittelussa TULOKSET Internetkyselyn tulokset Sähkötyöturvallisuussivuston sisältö Yleistä sähkötyöturvallisuudesta Sähkötyön organisointi Työmenetelmät Käyttötoimenpiteet ja toiminnan tarkistukset Kunnossapitotyöt Pylvästyöskentely Yksintyöskentely TULOSTEN TARKASTELU Internetkyselyn analysointi Sähkötyöturvallisuussivuston sisällön tarkastelu Tutkimuksen onnistuminen ja hyöty... 78

6 VI 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Kysely sähköalan ammattilaisille Käsitekartta sähkötyöturvallisuussivuston sisällöstä Sähköturvallisuuteen liittyvät säädökset ja standardit Standardisarjan SFS 6000 standardit Tapaturmatilastotietoa sähkötyöturvallisuussivustolle Jännitetyö- ja lähialueiden mittataulukot

7 VII TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT Jännitetyö Jännitetyöalue Käyttötyö Käytön johtaja Lähialue Lähityö Maallikko Opastettu henkilö Pienjännite (PJ) Työtä, jossa tarkoituksellisesti kosketetaan jännitteisiä osia tai jossa kehonosa, käsiteltävät työkalut, varusteet tai laitteet ulottuvat jännitetyöalueelle (SFS ). Jännitetyöalue ympäröi jännitteistä osaa. Jännitetyöalueen ulkoreuna mitataan jännitteisestä osasta ja ilmoitetaan etäisyytenä D L. (SFS ) Sähkölaitteiston käyttötoimenpiteet ja niihin verrattavat korjaus- ja huoltotyöt (KTMp 516/1996). Henkilö, joka sähkölaitteiston haltijan tulee nimetä määrättyihin sähkölaitteistoihin käyttötöitä varten (KTMp 516/1996). Käytön johtaja huolehtii muun muassa sähköturvallisuussäädösten noudattamisesta työssä (Mäkinen 2007b). Lähialue ympäröi jännitetyöaluetta. Lähialueen ulkoreuna mitataan jännitteisestä osasta ja ilmoitetaan etäisyytenä D V. (SFS ) Työtä, jossa kehonosa, työkalut tai mikä tahansa muu esine ulottuu jännitetyöaluetta ympäröivälle lähialueelle mutta ei jännitetyöalueelle (SFS ). Henkilö, joka ei ole sähköalan ammattilainen tai opastettu sähköalan töihin (SFS ). Henkilö, joka on hankkimassa sähköalan ammattihenkilön pätevyyttä tai jonka sähköalan ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee työssä välttämään sähkön aiheuttamat vaarat (SFS ). Jännite, joka ei normaalisti ylitä 1000 V ac tai 1500 V dc (SFS ).

8 VIII Pienoisjännite (ELV) Suurjännite (SJ) Jännite, joka ei normaalisti ylitä 50 V ac tai 120 V dc (sykkeetön) johtimien tai johtimen ja maan välillä. Pienoisjännite sisältää SELV-, PELV- ja FELVjärjestelmät. (SFS ) Jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V ac tai 1500 V dc (SFS ). ammatti- Sähköalan henkilö Henkilö, joka soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen perusteella pystyy arvioimaan työnsä riskit, välttämään sähkön aiheuttamat vaarat ja työskentelemään itsenäisesti (SFS ). Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö Sähkötapaturma Sähkötyö Sähkötöiden johtaja Työmaadoitus Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu sähkölaitteiston käytöstä (SFS ). Käytöstä vastaava henkilö vastaa muun muassa sähköistä vaaraa aiheuttavien tilojen lukinnasta ja valvonnasta (Mäkinen 2007b). Sähköisku tai vastaava suoraan sähkönkäyttöön liittyvä onnettomuus tai vaaratilanne, kuten valokaarionnettomuus tai sähköiskun seurauksena tapahtunut putoaminen (Heinsalmi & Mattila 2008). Sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä tehtävä työ kuten esimerkiksi asentaminen, korjaus, vaihtaminen tai testaus ja mittaus (SFS ). Henkilö, jonka toiminnanharjoittaja nimeää vastaamaan sähkötöistä ja hoitamaan muita määrättyjä tehtäviä (SFS ). Sähkötöiden johtaja on aina sähköalan ammattilainen, ja hänellä täytyy olla riittävät toimintamahdollisuudet tehtävässään (Mäkinen 2007b). Kaikkien virtapiirin osien yhdistäminen työn ajaksi maahan ja toisiinsa (Mäkinen 2007b). Työmaadoittamisella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi virhetilanteessa (SFS ).

9 IX Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja Verkko-oppiminen Verkkopohjainen oppimisympäristö Henkilö, joka nimetään valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta ja on itsenäiseen työhön kykenevä sähköalan ammattilainen. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja osallistuu työhön tai tekee sen kokonaan itse. (SFS ) Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä oppimistilanne. Työelämän verkko-oppiminen voi olla esimerkiksi intranetistä tai internetistä löytyvän tiedon etsimistä työhön liittyvässä ongelmanratkaisutilanteessa. (Keränen & Penttinen 2007) Digitaaliseen oppimateriaaliin perustuva, tietyn asian opiskelua varten koottu tai laadittu aineisto, jota jokainen voi hyödyntää omien tarpeidensa mukaisesti (Meisalo et al. 2003).

10 1 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuksen tausta Suomessa sähkötyöturvallisuuden voidaan todeta olevan hyvällä tasolla tilastojen valossa. Vaikka sähköalan ammattilaisten kuolemat sähkötyötehtävissä ovat harvinaisia, heille sattuneet sähkötapaturmat ovat viime aikoina hieman lisääntyneet. Erityisesti ammattilaisten vakavat loukkaantumiset ovat pitkällä aikavälillä katsottuna tilastoissa suuremmassa osassa kuin aikaisemmin. (Heinsalmi & Mattila 2008) Tämä on hälyttävä merkki siitä, että sähkötyöturvallisuudessa on parantamisen varaa. Sähkötapaturmien taustalla on monia syitä. Monesti on kyse inhimillisestä virheestä, tietämättömyydestä ja osaamattomuudesta tai turvallisuusasenteista. Sähköiskuja pidetään ammattilaisten keskuudessa jopa sähkötyöhön kuuluvana asiana (Tulonen & Pulkkinen 2007). Sähköalan ominaispiirteet kuten vaihtuvat työpisteet, kiire ja sähkötöiden monipuolisuus vaikuttavat omalta osaltaan sähkötyöturvallisuuteen. Tämä tutkimus toteutetaan osana Tampereen teknillisen yliopiston Teollisuustalouden laitoksen Turvallisuuden johtamisen ja suunnittelun yksikön tutkimushanketta Vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisy sähkötöissä, joka käynnistyi vuoden 2008 alussa. Hanke on jatkoa aikaisemmalle tutkimukselle Sähköturvallisuuden kehittäminen ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmat, jonka tulokset osoittivat puutteita sähköalan eri toimijoiden sähkötyöturvallisuustietämyksessä. Hankkeen tavoitteena on lisätä sähköalalla toimivien tietämystä sähkötyöturvallisuudesta sekä vähentää turhaa riskinottoa ja vaarallisia työskentelytapoja. Hankkeessa tuotetaan tässä tutkimuksessa kehitettävän sähkötyöturvallisuussivuston lisäksi työkalu yritysten sähkötyöturvallisuuden kehittämiseen. Tuotokset kootaan internetiin sähkötyöturvallisuutta käsitteleväksi tietopankiksi Tutkimuksen tavoitteet ja rajaukset Tutkimuksen päätavoitteena on tuottaa sähköalan ammattilaisille suunnatun internetiin tulevan sähkötyöturvallisuutta käsittelevän tietosivuston tekstimateriaali sekä selvittää tutkimuksen kannalta tarvittavassa laajuudessa myös tietosivuston pedagogisia ominaisuuksia ja tulevaa rakennetta. Sivuston avulla sekä sähköalan ammattilaiset kuten työnjohtajat, asentajat ja opettajat että sähköalan ammatteihin opiskelevat voivat tarkistaa ja pitää yllä tietämystään sähkötyöturvallisuudesta sekä selvittää ja kerrata sähkötöiden turvallista suorittamista erityisesti ammattilaisten ongelmallisiksi kokemissa tilanteissa. Sivusto tulee olemaan osa laajempaa sähkötyöturvallisuutta käsittelevää sivustoa.

11 2 Tietosivuston ei ole tarkoitus itsessään antaa suoria vastauksia esimerkiksi ongelmallisten sähkötöiden oikeanlaiseen käytännön suorittamiseen vaan lähinnä toimia sivustona, joka selventää sähkötöihin ja sähkötyöturvallisuuteen liittyviä säädöksiä ja vaatimuksia sivuston sisältämillä aihealueilla. Sivuston tavoitteena on toimia selkeänä ja keskeisimmät asiat yhteen kokoavana sähkötyöturvallisuuden tietolähteenä. Tietosivustoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi koulutuksissa niin oppilaitoksissa kuin ammattilaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa, kuten yleisessä sähkötyöturvallisuuskoulutuksessa tai työnantajien antamissa koulutuksissa. Työssä esiintyy kirjallisuudessa käytettyjä termejä (verkkopohjainen) oppimisympäristö, (verkkopohjainen ja digitaalinen) oppimateriaali, verkko-oppiminen ja tietoverkkoavusteinen opetus. Näillä kaikilla termeillä viitataan tutkimuksessa kehitettävään sähkötyöturvallisuussivustoon tai sivuston välityksellä tapahtuvaan oppimiseen ilman erillistä mainintaa tietosivustosta. Työn tavoitteena on: selvittää, mitkä ovat sähkötyöturvallisuuden keskeiset ongelma- ja ydinalueet? selvittää, mitä vaatimuksia sähkötöiden turvalliselle suorittamiselle on asetettu standardissa SFS 6002 ja sähköturvallisuuteen liittyvissä keskeisissä säädöksissä? tuottaa edellisten pohjalta tekstit sähkötyöturvallisuussivustolle. Lisäksi julkaisu- ja kirjallisuustiedon perusteella selvitetään: Suomen sähkötyöturvallisuuden nykytasoa ja toimijoita millainen sähkötyöturvallisuussivuston sisällön ja rakenteen tulisi olla, jotta se täyttäisi hyvän verkko-oppimisympäristön piirteet? Tutkimuksessa rajoitutaan tarkastelemaan sähköalan ammattilaisten sähkötyöturvallisuutta sekä sen ongelma-alueita ja kehittämistarpeita. Sähköalan ammattihenkilö on henkilö, joka soveltuvan koulutuksen ja kokemuksen perusteella pystyy arvioimaan työnsä riskit, välttämään sähkön aiheuttamat vaarat ja työskentelemään itsenäisesti (SFS ). Työssä käytetään termejä sähköalan ammattilainen ja sähköalan ammattihenkilö. Muiden sähkön kanssa tekemisissä olevien työntekijöiden ja maallikoiden sähkötyöturvallisuutta ei tutkimuksessa varsinaisesti käsitellä, vaikka sivusto sisältää mainintoja myös heille sallituista sähkötöistä. Tietosivuston pedagogisten ominaisuuksien ja rakenteen yksityiskohtainen tarkastelu ei ole työn tavoitteen kannalta oleellista, minkä vuoksi niitä selvitetään vain siinä määrin, että sivuston kehittämiselle saadaan riittävä pohja Työn rakenne Työn teorialuvussa tarkastellaan ensin tilastollista sähkötyöturvallisuutta Suomessa. Tilastotiedot pohjautuvat Turvatekniikan keskuksen eli TUKESin VARO-rekisterin sekä

12 Tapaturmavakuutuslaitosten liiton eli TVL:n Tapaturmapakki-tietokannan tietoihin 2000-luvun sähkötapaturmista ja niihin liittyvistä tekijöistä. Tilastojen luvut antavat kuvaa siitä, miten sähkötyöturvallisuus on kehittynyt viime vuosina. Teoriaosuudessa esitellään myös joidenkin suomalaisten sekä ulkomaalaisten sähkötyöturvallisuuteen liittyvien tutkimusten tuloksia. Teoriassa esitellään lisäksi Suomessa sähköalalla toimivia tahoja, joiden toiminta vaikuttaa ja liittyy sähköturvallisuuteen. Sähköalaa ja sähköturvallisuutta säätelevät monet säädökset ja standardit. Teorialuvussa on käyty lyhyesti läpi keskeisimpien sähköturvallisuutta sekä yleistä työturvallisuutta ja työsuojelua koskevien säädösten sisältö sekä mainittu sähköturvallisuutta ja sähkölaitteistojen turvallisuutta käsittelevät tärkeimmät standardit. Lisäksi on selvitetty sähköalan ammattilaisten koulutuksia. Tietosivuston pedagogiikkaa käsittelevässä osuudessa tarkastellaan oppimista ja motivaatiota yleensä sekä erityisesti tietosivustoon liittyvää verkko-oppimista. Myös käytettävyydessä ja käyttöliittymässä huomioitavia asioita on käsitelty. Verkkopohjaisen tietosivuston lähtökohdissa tarkastellaan, millainen oppimisympäristö verkkopohjainen tietosivusto voi eri näkökulmien mukaan olla. Tietosivuston kehittämisen kannalta tärkeitä tietoja on selvitetty hyvän verkko-oppimateriaalin ominaisuuksia sekä tietosivuston sisällön suunnittelua ja tuottamista käsittelevissä osioissa. Lisäksi teorialuvussa on esitelty esimerkinomaisesti erilaisia internetistä löytyviä verkko-oppimisympäristöjä ja -materiaaleja. Tutkimuksen tuloksissa on esitetty ensin sähköalan ammattilaisille tehdyn internetkyselyn tulokset. Kyselyn rakennetta ja teoriaa on käsitelty aineistossa ja menetelmissä. Toinen osa tuloksista sisältää sähkötyöturvallisuussivustolle tulevat tekstimateriaalit. Tekstit on esitetty aihealueittain, joita on yhteensä seitsemän. Tulosten tarkastelussa analysoidaan kyselyn onnistumista ja sen tulosten luotettavuutta sekä tarkastellaan tietosivuston sisältöä ja sisällön tuottamisprosessin sujuvuutta. Lisäksi arvioidaan koko tutkimuksen onnistumista ja tutkimuksen avulla saavutettavaa hyötyä. Tutkimuksen viimeisessä luvussa käydään vielä lyhyesti läpi päätuloksia, niiden merkitystä sekä rajoituksia ja pohditaan jatkotoimenpiteitä sekä tulevia jatkotutkimustarpeita. 3

13 4 2. TEORIA 2.1. Tilastollinen sähkötyöturvallisuus Suomessa Tilastojen mukaan Suomen sähkötyöturvallisuus on hyvä. Sattuneita sähkötapaturmia ja vaaratilanteita kuitenkin puuttuu tilastoista, koska niihin päätyvät usein vain vakavimmat poissaoloon johtaneet tai hoitoa vaatineet tapaukset. Suomessa lievien sähkötapaturmien ilmoittamisen kynnys saattaa olla korkea, mikä pätee muuhunkin suomalaiseen työelämään. (Tulonen et al. 2006) TUKES saa tietoja sähkötapaturmista sähköturvallisuuslainsäädännön mukaisen ilmoitusvelvollisuuden perusteella sekä lisäksi muilta viranomaisilta ja seuraamalla mediaa. Tapaturmatiedot kerätään VARO- eli vaurio- ja onnettomuusrekisteriin. Kuolemaan johtaneet ja vakavat työelämän onnettomuudet saadaan kirjattua parhaiten, mutta varsinkin lievät ja vapaa-ajalla tapahtuneet sähkötapaturmat jäävät tilastojen ulkopuolelle. (Heinsalmi & Mattila 2008) Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) Tapaturmapakki-tietokantaan talletetaan tiedot lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatuista työtapaturmista ja ammattitaudeista. Tiedoilla voidaan täydentää VARO-rekisterin tietoja sähkötapaturmista, sillä Tapaturmapakissa on selvästi enemmän tietoa lievemmistä sähkötapaturmista kuin TU- KESin rekisterissä, jonka tiedot ovat kuitenkin laadullisesti luotettavampia sähköturvallisuuden ongelma-alueita arvioitaessa. (Hintikka 2007) Tapaturmapakissa ei ole ollenkaan vapaa-ajalla sattuneita sähkötapaturmia (Heinsalmi & Mattila 2008). Vuosina sähkötapaturmissa on TUKESin tilastojen mukaan kuollut 830 henkeä, joista ammattilaisia on ollut 232 (28 %) (Heinsalmi & Mattila 2007), ja vuosina henkeä, joista 46 (22 %) on ollut sähköalan ammattilaisia. Ammattilaisten kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat selvästi vähentyneet 70-luvulta lähtien, ja nykyään ne ovat harvinaisia (kuva 2.1). Vuoden 1990 jälkeen on kuollut 5 sähköalan ammattilaista, viimeksi yksi vuonna (Heinsalmi & Mattila 2008)

14 5 Kuva 2.1. Sähköalan ammattilaisten ja maallikoiden kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat vuosina (Heinsalmi & Mattila 2008). Ammattilaisten sähkötapaturmat ovat viime vuosien aikana olleet lukumäärällisesti hieman noususuunnassa. VARO-rekisterin mukaan vuonna 2003 ammattilaisia loukkaantui 23 ja vuonna Vuonna 2005 loukkaantui 18, vuonna , joista yksi kuoli, ja vuonna ammattilaista. Kaikkiaan sähkötapaturmia sattui vuosina 2003 ja 2004 kumpanakin 49, vuosina 2005 ja 2006 kumpanakin 56 ja 62 vuonna Ammattilaisten osuudet loukkaantuneista kyseisinä vuosina olivat 47 %, 45 %, 32 %, 34 % ja 40 %. Tapaturmapakin mukaan vuonna 2005 sattui kaikkiaan 332 ja vuonna sähkötapaturmaa. (Heinsalmi & Mattila 2008) Tulonen et al. (2006) ja Hintikka (2007) ovat analysoineet TVL:n Tapaturmapakista vuosilta 2003 ja 2004 löytyneitä ammattilaisten sähkötapaturmia. Tulosen et al. (2006) mukaan suoraan luokittelumuuttujilla haettuna vuonna 2003 ammattilaisille sattui 55 ja vuonna sähkön aiheuttamaa tapaturmaa. Tapaturmista yhteensä 57 sattui talotekniikan toimialalla, 32 teollisuudessa ja loput 15 energia-alalla. Ammattiluokkajaottelun mukaan eniten tapaturmia sattui sähkö- ja puhelinasentajille. (Tulonen et al. 2006) Hintikan (2007) tutkimuksen mukaan vahinkokuvausten lajittelun perusteella vuonna 2003 sattui 52 ja vuonna ammattilaistapaturmaa, joiden prosenttiosuudet sähkötapaturmista olivat 25 % ja 20 % (Hintikka 2007). TVL:n Tapaturmapakin ammattilaistapaturmia on tarkasteltu myös meneillään olevassa Vaarallisten työskentelytapojen ennaltaehkäisy sähkötöissä -hankkeessa. Tehdyillä rajauksilla löytyi 258 ammattilaisten sähkötapaturmaa vuosilta Vuosittaiset lukumäärät olivat 53 (2003), 49 (2004), 74 (2005) ja 82 (2006). Vuodesta 2005 alkaen lukumääriä on nostanut niin sanottu sairaanhoidon täyskustannusvastuu, jonka vaikutuksesta tapaturmia raportoidaan aktiivisemmin, mutta niiden varsinainen lukumäärä ei välttämättä ole kasvanut. Tapaturmien lajittelun mukaan sähkötapaturmia sattui eniten ja vuotiaille. Vakavia sähkötapaturmia taas sattui eniten ja vuotiaille. Kaikki kolme vuosien aikana kuollutta olivat vuotiaita. Analysoiduista tapaturmista keskimäärin 88 % sattui sähkö- ja puhelinasentajille. Toimialoista rakentamisessa sattui keskimäärin 64 % tapaturmista. (Tappura 2008)

15 6 Vakavasti loukkaantuneita on ammattilaisten keskuudessa pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna enemmän kuin aikaisemmin. Lisäksi vakavia ei-kuolemaan johtaneita tapaturmia sattuu ammattilaisille suhteessa enemmän kuin maallikoille. VARO-rekisterin mukaan vuosina 2004 ja 2005 jopa joka kolmas ammattilaistapaturma oli vakava eli johti yli 30 vuorokauden työkyvyttömyyteen. Vuoden 2006 tapaturmista vain noin 10 % oli vakavia, mutta vuonna 2007 luku oli jo 20 %. (Heinsalmi & Mattila 2008) Tapaturmapakin vuosien ammattilaistapaturmista vakavia oli keskimäärin vajaat 12 % (Tappura 2008). Sähkötapaturmiin liittyy selvästi useammin sähköisku kuin valokaari. Ammattilaisille valokaarionnettomuuksia kuitenkin sattuu suhteessa paljon enemmän kuin maallikoille ja yleensä vakavammin seurauksin. Suurin osa ammattilaisten sähköisku- ja valokaarionnettomuuksista tapahtuu alle 1000 V:n vaihtojännitteellä. (Heinsalmi & Mattila 2008) Jo useampana viime vuotena tapaturmia on sattunut ammattilaisille VARO-rekisterin mukaan eniten teollisissa ympäristöissä ja sähköyhtiöiden kytkinlaitoksissa, mikä saattaa osittain johtua suurten yritysten suuremmasta ilmoitusaktiivisuudesta. Laitteistoista kytkinlaitteistot ja sisäasennukset aiheuttavat eniten ammattilaistapaturmia, kun taas sähkölaitteet ovat harvoin tapaturmien aiheuttajia. (Heinsalmi & Mattila 2008) Viime vuosina noin %:ssa ammattilaistapaturmista välittömänä syynä on vuosittain ollut virheellinen toiminta tai inhimillinen virhe. Vuonna 2007 näin oli jopa 88 %:ssa tapaturmista. Useimmin työkohdetta ei ollut tehty jännitteettömäksi tai jännitteettömyyttä ei todettu ennen työn aloittamista. (Heinsalmi & Mattila 2008) Syynä työskentelyyn jännitteisessä kohteessa on yleensä vaatimus häiriöttömyydestä, kiire tai asenteet (Tulonen et al. 2006). Lopuissa tapaturmissa välitön syy löytyy usein laitteistossa olevasta viasta (Heinsalmi & Mattila 2008) Sähkötyöturvallisuus kirjallisuuden valossa TTY:n Turvallisuustekniikan laitoksella tehdyn tutkimuksen Sähköturvallisuuden kehittäminen ja sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmat mukaan sähkötapaturman tai vaaratilanteen aiheuttaa useimmiten kohteen odottamaton jännitteisyys, jonkin putoaminen tai osuminen jännitteiseen osaan, tekninen vika tai esimerkiksi unohtaminen. Yleinen sähköiskutapaturman syytekijä on työskentely jännitteisessä kohteessa. Asiakkaiden vaatimukset tuotannon häiriöttömyydestä, kiire sekä inhimilliset syyt kuten asenteet vaikuttavat työn tekemiseen ohjeiden vastaisesti jännitteisenä. Jännitteettömyyden toteamisen laiminlyöntiin vaikuttavat erityisesti inhimilliset syyt kuten huolimattomuus, kun taas työmaadoittamisen kohdalla korostuvat välineet ja osaaminen. (Tulonen et al. 2006) Vaaralliset työskentelytavat johtuvat tutkimuksen mukaan useimmiten kiireestä, heikosta motivaatiosta, riittämättömästä ohjauksesta ja perehdytyksestä, väärien työskentelytapojen tiedostamattomuudesta tai työhön sopimattomista työvälineistä. Suurimmiksi sähköturvallisuusriskeiksi tutkimuksessa tehdyn kyselyn perusteella nousivat kii-

16 reen lisäksi yksintyöskentely, turvallisuusasenteet, työskentelyolosuhteet sekä tietoinen riskinotto ja riskeihin tottuminen. Kiireen katsottiin johtuvan suureksi osaksi töiden suunnittelu- ja organisointiongelmista, keskeytyksistä, painostamisesta, liian kireistä aikatauluista sekä työntekijöistä itsestään. Lisäksi koulutus nähtiin liian teoreettisena, ja erityisesti vastavalmistuneiden tiedoissa ja taidoissa on puutteita. (Tulonen et al. 2006) Tutkimus osoitti, että Suomessa sähkötyöturvallisuutta koskevissa tiedoissa on yleisesti puutteita sähköalalla. Yrityksissä ei välttämättä edes tiedosteta kaikkia kentällä ilmeneviä sähkötyöturvallisuusongelmia, sillä etenkin laiminlyöntitilanteissa tiedot eivät aina välity työnjohdolle asti. Turvallisuuden laiminlyönti johtuu usein siitä, ettei väärin työskentelyä tiedosteta. Myös ohjeiden tulkitseminen ja niissä mainitut toimintatavat saattavat aiheuttaa ongelmia. Aina ei tiedetä, mitkä työt pitäisi tehdä jännitetyönä tai miten kohde pitäisi työmaadoittaa. (Tulonen & Pulkkinen 2007) Sähkötyöturvallisuutta olisi tutkimuksen mukaan mahdollista parantaa ja turvallisia työskentelytapoja lisätä muun muassa säännöllisellä kertauskoulutuksella, kiireen ja kiireen tunteen poistamisella, laitteita ja työkaluja kehittämällä, selkeillä jännitetyö- ja muilla ohjeilla sekä asenteisiin vaikuttamalla. Muita keinoja ovat lisäksi organisaation toimintaan puuttuminen, vastuiden selkeyttäminen, tapaturmien ja vaaratilanteiden raportointi ja käsittely, lainsäädännön kehittäminen sekä työskentely jännitteettömänä sitä edellytettäessä. (Tulonen et al. 2006) Sähköasentajien työmenetelmien kehittäminen energia-alan yrityksissä - eli SÄT- KE-hankkeessa kartoitettiin verkostourakointiyhtiöiden sähköasentajien työn yleisimpiä fyysisiä kuormitustekijöitä ja turvallisuusriskejä. Hankkeessa myös kehitettiin hyviä työmenetelmiä ja -välineitä sekä suojaimia parantamaan työturvallisuutta sekä vähentämään työn kuormittavuutta. Vuosien aikana kohdeyrityksissä sattui 230 työtapaturmaa, joista kolmannes oli esineiden tai esineisiin satuttamisia ja neljännes muun muassa kaatumisia ja kompastumisia. (Lankinen et al. 2004) Hankkeen tulosten perusteella verkostourakointiyhtiöiden sähköasentajien työ on hyvin raskasta, ja siihen liittyy monia riskejä. Monet tapaturmariskit liittyivät liikkumiseen. Lisäksi muun muassa terävät esineet ja kaatuvat rakenteet olivat riskitekijöitä. Sähkön vaaroilta oli tutkimuksen mukaan suojauduttu melko hyvin. Ympäristötekijät kuten valaistus ja lämpötila lisäsivät välillisesti muiden vaaratekijöiden riskivaikutusta. Monet työt sisälsivät raskaita ja hankalia työasentoja sekä fyysisen voimankäytön tarvetta. Hankkeessa ideoitiin ja osittain toteutettiin yli 30 toimenpidettä, joilla työtä voidaan keventää ja turvallisuutta parantaa. (Lankinen et al. 2004) Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan maan sähkötapaturmat ovat viime vuosina olleet vähentymässä, mutta ne ovat yhä merkittävä syy työperäisiin kuolemiin Yhdysvaltojen toimialoilla. Vuosina sähkö on Yhdysvalloissa ollut kuudenneksi yleisin syy tapaturmaisiin työperäisiin kuolemiin, joita se aiheutti yhteensä runsaat Vuosina sähkö aiheutti 5,2 % kaikista työperäisistä kuolemista ja vuosina ,7 %. (Cawley & Homce 2006) Kuolemansyyksi oli 99,1 % tapauksista merkitty sähköisku. 42 % kuolemista aiheutui kosketuksesta ilmajohdon kanssa. Joutuminen kosketuksiin johtimen, muuntajan tai 7

17 muun sähkökomponentin kanssa aiheutti 26 % sähkökuolemista, ja 16 % puolestaan aiheutui työkalun, -laitteen tai -koneen sähkövirrasta. Kaksi jälkimmäistä tapaturmakategoriaa olivat yleisiä sähköasentajilla ja harjoittelijoilla. Vuosina kaikista sähkökuolemista suurin osa eli 47 % tapahtui rakennusalalla. Tutkimuksen aikavälillä sähkötapaturmissa loukkaantui lisäksi yli työntekijää. (Cawley & Homce 2006) McCann et al. (2003) ovat tutkineet Yhdysvalloissa rakennusalalla sähkötöitä tekeville sekä erikseen muille työntekijöille vuosina tapahtuneita sähkökuolemia ja vuosina tapahtuneita ei-kuolemaan johtaneita sähkötapaturmia. Sähköiskut ovat tutkimuksen mukaan maan neljänneksi yleisin kuolinsyy rakennusalalla. Kosketus sähkövirtaan aiheutti tarkasteluaikana 13,4 % rakennusalan kuolemista, mikä oli noin 1000 tapausta. Valokaaresta johtui 0,2 % (17) tapauksista. Sähkötöitä tekevien osuus sähkökuolemista oli 34,4 %. Heidän kohdallaan reilu puolet kuolemaan johtaneista tapaturmista johtui kosketuksesta jännitteisen sähkölaitteiston, johtimen tai valaisinkalusteen kanssa. Muita kuin sähkötöitä tekevien henkilöiden sähkökuolemista yli puolet aiheutui kosketuksesta ilmajohdon kanssa. (McCann et al. 2003) Tutkimuksen tarkasteluaikana sattuneista kaikista ensiapua vaatineista rakennusalan tapaturmista 1,8 % (61) aiheutui altistumisesta sähkölle. Sähkötöitä tekevien osuus näistä sähkötapaturmista oli jopa 66 % (40). Kaksi kolmasosaa kaikista sähkötapaturmista oli sähköiskun aiheuttamia, ja yksi kolmasosa johtui valokaaresta. Kaikkien työntekijöiden kohdalla useimpien sähkötapaturmien syynä oli jännitteiseen sähkölaitteistoon tai johtimeen kohdistuva tai niiden läheisyydessä tapahtuva työskentely. Tutkimuksen mukaan rakennusalan sähkökuolemia voitaisiin vähentää esimerkiksi oikealla työkohteen jännitteettömäksi lukitsemis- ja erottamismenetelmällä, vähentämällä jännitetyötä ja lisäämällä turvallisia työtapoja sekä sähköturvallisuuskoulutuksella. (McCann et al. 2003) Sähkölaitosten työntekijöille vuosina sattuneita työperäisiä kuumuudesta, sähköstä ja kemikaaleista aiheutuneita palovammoja ovat Yhdysvalloissa tutkineet Fordyce et al. (2007). Tutkimuksen mukaan palovamma- ja sähköiskutapaturmien osuus kaikista tapaturmista oli 3,7 %, mutta niiden osuus sairausvakuutuskorvauksista oli lähes 13 %. Sähköstä aiheutuneiden palovammojen osuus kaikista palovammoista oli 45,8 %, kuumuuden aiheuttamien 39,6 % ja kemikaalien aiheuttamien 5,8 %. Palovammat ovat aiemman tutkimuksen mukaan vakavuutensa takia neljänneksi yleisin kuolinsyy maan työpaikoilla. Sähköiskupalovammat kuuluvat kymmenen yleisimmän työperäisten kuolemien aiheuttajan joukkoon. (Fordyce et al. 2007) Suurin osa palovammoista johti alle päivän poissaoloon töistä, mutta muihin työtapaturmiin verrattuna palovammat ovat yleensä vakavampia ja aiheuttavat enemmän sairauspoissaolopäiviä. Tutkimuksen kohderyhmässä eniten tapaturmia sattui vuotiaille. Sähkö- ja verkostoasentajille sattui suhteessa enemmän vakavia palovammoja kuin muiden ammattien edustajille. Heidän kohdallaan myös tapaturmien johdosta menetetty tuottava työaika oli suurin. Eniten sähköstä aiheutuvia palovammoja sattui verkostoasentajille, joille myös sattui seitsemästä tutkimuksen aikavälillä kuolemaan johtaneesta palovammatapaturmasta neljä. (Fordyce et al. 2007) 8

18 9 Williamson & Feyer (1998) ovat analysoineet Australiassa vuosina tapahtuneiden työperäisten sähkökuolemien syitä. Lähes 10 % kyseisien vuosien työperäisistä kuolemista johtui sähköstä, joka oli viidenneksi yleisin syy kuolemiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin erikseen sekä sähköiskukuolemia että sähkökuolemia ammateissa, joissa altistutaan usein sähkölle. Sähköiskukuoleman pääsyy ei tutkimuksen mukaan useinkaan ole itse jännitteisen osan kosketus vaan aikaisemmat ympäristöstä ja erityisesti ihmisen käyttäytymisestä aiheutuvat tapahtumat, jotka johtavat kosketukseen. Tällaisia käyttäytymisestä johtuvia taustasyitä ovat muun muassa inhimilliset tekijät kuten virheet ja vaaralliset työskentelytavat. (Williamson & Feyer 1998) Inhimilliset virheet ilmenevät sähkökuolemaan johtavan tapahtumaketjun alkuvaiheessa usein jonkin työvaiheen laiminlyöntinä ja lähempänä tapaturmaa puolestaan toimintovirheenä. Välittömästi ennen tapaturmaa myötävaikuttavana tekijänä on usein jokin tapahtumapaikkaan liittyvä ympäristötekijä, jota ei ollut mahdollista poistaa. Ensisijainen syy tapaturmaan on kuitenkin yleensä inhimillisissä tekijöissä. Vaarallisista työtavoista työvälineiden huono kunnossapito oli yleisin syy sähköiskuihin, kun taas sähköalan ammateissa sähkökuolemia aiheutti eniten johdon vahvistamat riskialttiit työtavat. Sähkötapaturmien ennaltaehkäisyssä tulisi varmistaa, että työntekijät ovat selvillä kaikkien työtehtävien työvaiheista, jotta mikään vaihe ei jää työssä väliin. Koska inhimilliset virheet eivät yleensä tapahdu välittömästi ennen tapaturmaa, niiden huomioiminen olisi tapaturmien ehkäisemiseksi kannattavinta, koska virheidenkorjausaikaa on enemmän. (Williamson & Feyer 1998) 2.3. Sähköalan ja -turvallisuuden toimijat Suomessa Sähköalan ja -turvallisuuden toimintakenttä Suomessa on hyvin laaja. Sähköturvallisuuden sääntelystä vastaa Työ- ja elinkeinoministeriö, ja sähköturvallisuuden viranomaistehtäviä hoitaa TUKES. Edellisten apuna toimii Sähköturvallisuuden neuvottelukunta. Alaan liittyvät standardisointitehtävät kuuluvat SESKO ry:lle. Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy sekä Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ovat sähköturvallisuuslain edellyttämiä toimijoita. Sähköalan ja sen toimijoiden etuja ja kehitystä ajavat ammattiliitot kuten Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto, Sähköalojen ammattiliitto sekä Sähköinsinööriliitto. Sähköturvallisuutta edistäviin tahoihin kuuluvat lisäksi Sähköturvallisuuden edistämiskeskus, Sähköturvallisuuden suositusryhmä sekä Sähkötieto ry. Seuraavassa on kerrottu tarkemmin näiden sähköalan toimijoiden toiminnasta. Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy toimii puolueettomana ja riippumattomana sähköturvallisuuslain mukaisena sähköpätevyystodistusten arvioijana, jonka Turvatekniikan keskus on nimennyt. Sähköturvallisuuslain mukaisten sähköpätevyyksien lisäksi Seti Oy myöntää hakemuksesta myös telepätevyyksiä, sähkölaitteistojen kuntotutkijan pätevyyksiä ja sähköisten turvallisuusjärjestelmien asennus-, ylläpito- tai asiantuntijatehtä-

19 10 vissä toimiville henkilöille turvapätevyyksiä eli TU-asiantuntijasertifikaatteja. (Henkilöja Yritysarviointi Seti Oy 2008) Vaadittavat yrityskriteerit täyttäville sähköisten turvallisuusjärjestelmien turvaurakoitsijoille Seti Oy antaa hakemuksesta TU-yrityssertifikaatin ja teleurakoitsijoille teleurakoitsijahyväksynnän. Sähkötyöturvallisuuskortteja Seti Oy myöntää SFS 6002 sähkötyöturvallisuuskurssin käyneille ja siihen kuuluvan kokeen hyväksytysti suorittaneille. Kurssin kouluttajan tulee olla Seti Oy:n auktorisoima sähkötyöturvallisuuskouluttaja. Seti Oy myös ylläpitää lähinnä Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton ja sen jäsenjärjestöjen jäsenet kattavaa urakoitsija.fi -rekisteriä, jonka kautta asiakas voi hakea sähkö- ja teleurakoitsijoita, sekä julkaisee sähköalan ohjeet ja määräykset sisältävää Sähköpätevyyden ylläpitokansiota. (Henkilö- ja Yritysarviointi Seti Oy 2008) SESKO ry SESKO ry on Suomen kansallinen sähkö- ja elektroniikka-alan standardisoimisjärjestö sekä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n jäsen ja toimialayhteisö. SESKO edustaa Suomea alan kansainvälisessä (IEC, International Electrotechnical Commission) ja eurooppalaisessa (CENELEC, European Committee for Electrotechnical Standardization) yhteistyössä, jonka tuloksista se laatii kansallisen tason SFS-standardeja. (Mäkinen 2001; SESKO ry 2008) SESKO ry osallistuu lisäksi sähkölaitteiden kansalliseen ja kansainväliseen sertifiointitoimintaan, harjoittaa julkaisu-, neuvonta- ja tiedotustoimintaa, välittää alan kansainvälisiä standardeja sekä tekee yhteistyötä Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:n ja muiden standardisointiin ja sertifiointiin osallistuvien yhteisöjen kanssa Suomessa ja ulkomailla. SESKO ry:n jäsenistö koostuu talouselämän järjestöistä, aatteellisista yhdistyksistä ja viranomaisista. (SESKO ry 2008) Sähköalojen ammattiliitto ry Vuonna 1955 perustettiin Suomen Sähköalantyöntekijäin Liitto ry, josta kehittyi muutamassa vuosikymmenessä sähköalojen ammattilaiset kattavasti yhdistävä Sähköliitto. Vuodesta 1996 eteenpäin Sähköliiton nimi on ollut Sähköalojen ammattiliitto ry. Liittoon kuuluu noin sähköaloilla toimivaa tai alojen ammatteihin opiskelevaa jäsentä, jotka kaikki kuuluvat myös johonkin ammattiliiton 155 ammattiosastosta. Alueelliset ammattiosastot puolustavat jäsentensä oikeuksia työelämässä muun muassa valvomalla työehtosopimusten ja muiden määräysten noudattamista työpaikoilla. (Sähköalojen ammattiliitto ry 2008) Sähköinsinööriliitto ry Sähköinsinööriliitto ry SIL on sähköalan keskeinen järjestö ja vaikuttaja, joka yhdistää sähkö-, tietoliikenne- ja muilla sivuavilla aloilla työskenteleviä diplomi-insinöörejä, insinöörejä ja teknikoita sekä kaikkia merkittäviä suomalaisia sähkö-, tietoliikenne-, elektroniikka- ja automaatioyrityksiä. Sähköinsinööriliitto edistää toiminnallaan yhteistyötä, ammatillista osaamista ja tietämystä, tekniikan kehitystä sekä alan arvostusta.

20 11 Liitto tukee ja harjoittaa sähköalan tutkimusta ja standardointia sekä toimii yhteistyössä alan niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin järjestöjen kanssa. (Sähköinsinööriliitto ry 2008) Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Sähköinfo Oy Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on vuonna 1933 perustettu liitto, joka ajaa sähköistä talotekniikka-alaa edustavien jäsenyritystensä etuja ja edistää niiden liiketoimintaa. STUL toimii myös alan kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, tutkijana ja markkinoijana. Liiton toiminta perustuu liiton sääntöihin, arvoihin, sähköturvallisuuspolitiikkaan, jäsenistön eettisiin sääntöihin ja vuosittain määriteltyihin tavoitteisiin. Liiton jäsenistö koostuu sähkö-, tele-, verkosto- ja sähköisen talotekniikan erikoisurakoinnin toimialoja edustavien jäsenyritysten lisäksi yhteistoimintajäsenistä, jäsenjärjestöistä sekä tiedotussopimuksen tehneistä oppilaitoksista. (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto 2008) Liitto välittää tietoa jäsenyrityksille ja koko sähköalalle yhdessä omistamansa Sähköinfo Oy:n kanssa, joka tuottaa alalle kirjallisuutta, koulutusta ja muita palveluja. Päätuotteita ovat ammattikirjat, tietokansiot kuten Sähköalan tietokansio ja Verkostourakoitsijakansio, lehdet Sähköala ja Sähkömaailma, tietoportaalit ja koulutus. Yhtiö myös kustantaa sähkötietokortistoa (ks. Sähkötieto ry) ja ylläpitää Sähköala.fi -sivustoa, jolta löytyy tietoa kiinteistö- ja rakentamisalalle, pienrakentajille ja alasta kiinnostuneille nuorille. (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto 2008; Sähköinfo Oy 2008) Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry on sähköturvallisuuslain mukaisten valtuutettujen laitosten ja valtuutettujen tarkastajien yhdistys, joka valvoo jäsentensä etuja sähkölaitteisto- ja hissitarkastukseen liittyvissä ammatillisissa ja teknillisissä asioissa. Yhdistys myös pyrkii toiminnallaan edistämään jäsentensä ammattitarkastustason ylläpitämistä ja kehittämistä. (Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry 2008) Sähkötieto ry Sähkötieto ry julkaisee ja ylläpitää sähkötieto- eli ST-kortistoa. ST-kortisto on sähköisen talotekniikan tietolähde, joka on suunnattu suunnittelijoille, rakennuttajille, urakoitsijoille ja laitevalmistajille sekä tarkastajille ja oppilaitoksille. ST-kortiston tavoitteisiin kuuluu hyvien hankinta-, suunnittelu-, toteutus-, ylläpito- ja purkutapojen kuvaamisen lisäksi kiinteistön koko elinkaarenaikaisen tiedonvaihdon yhtenäistäminen osapuolten välillä sekä säädösten ja standardien täydentäminen. (Sähkötieto ry 2008) Kortisto käsittää yli 500 yksilöityä, määrämuotoista ja tiettyyn aihealueeseen liittyvää ST-korttia, jotka muun muassa esittävät säädösten ja standardien vaatimustenmukaisia toimintamenetelmiä ja -esimerkkejä sekä toimivat käytännön tietolähteenä ja työkaluna. ST-kortteja täydentävät ST-käsikirjat, joita alan oppilaitokset käyttävät monesti opetusmateriaalina. Lisäksi ST-esimerkit kuvaavat hyviä käytäntöjä, ja ST-ohjeistot toimivat kattavina suunnittelu- ja asennusohjeistoina yksittäisille sähköteknisille järjes-

21 12 telmille. Sähkötieto ry:n julkaisut kustantaa Sähköinfo Oy (ks. Sähköinfo Oy). (Sähkötieto ry 2008) Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry STEK Vuonna 1996 perustettu Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry STEK toimii yleishyödyllisenä yhdistyksenä, joka edistää ja kehittää Suomessa sähköturvallisuutta ja siihen liittyviä tehtäväalueita. STEK myös parantaa sähköturvallisuutta tekemällä aloitteita ja järjestämällä kampanjoita sekä tukee muun muassa sähköalan standardisointityötä, kansainvälistymistä, koulutusta ja tutkimusta apurahoilla. STEKin jäsenet ovat valtakunnallisesti toimivia, sähkö- ja elektroniikka-alan yrityksiä ja ammattiryhmiä edustavia yhdistyksiä, joihin kuuluu esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry, Sähköalojen ammattiliitto ja Sähköinsinööriliitto ry. (Sähköturvallisuuden edistämiskeskus ry 2008) Sähköturvallisuuden neuvottelukunta Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut sähköturvallisuuden neuvottelukunnan ministeriön ja sähköturvallisuusviranomaisen eli TUKESin avuksi sähköturvallisuuslainsäädännön kehittämiseen ja soveltamiseen liittyvissä asioissa. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää yhteistyötä viranomaisten, sähköalan toimijoiden sekä sähkön käyttäjien ja kuluttajien välillä ja parantaa sähkö- ja hissiturvallisuutta. Muita tavoitteita ovat esimerkiksi määritellä sähköturvallisuuden yleisiä suuntaviivoja, seurata sähköturvallisuuden tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä, toimia asiantuntijana sähköturvallisuusasioissa ja tehdä lainsäädännön kehittämisaloitteiden lisäksi muita sähköturvallisuutta koskevia aloitteita. (Sähköturvallisuuden neuvottelukunta 2008) Sähköturvallisuuden suositusryhmä Sähköturvallisuuden suositusryhmä antaa sähköturvallisuuteen liittyviä suosituksia ja neuvoja. Ryhmän jäsenille voi esittää kysymyksiä ja pyytää kannanottoa tulkintaa vaativissa asioissa kuten esimerkiksi ratkaisun turvallisuusvaatimuksien täyttymisestä. Suositusryhmä on vahvistanut useita suosituksia, jotka edistävät muun muassa hyviä suunnittelu- ja asennustapoja. Sähköturvallisuuden suositusryhmä toimii Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön yhteydessä, ja sen jäseniin kuuluu esimerkiksi sähkösuunnittelijoita, -urakoitsijoita, -asentajia, jakeluverkkoyhtiöitä, valtuutettuja tarkastajia ja SES- KO. (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto 2008) TUKES Turvatekniikan keskus Turvatekniikan keskus eli TUKES on vuonna 1995 perustettu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka valvoo ja kehittää tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen liittyviä asioita sekä toimii asiantuntijana. Näiden lisäksi TUKES osallistuu yhteistyöhön niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, valmistelee lainsäädäntöä, toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita, neuvoo kuluttajia ja ammattilaisia sekä viestii toimialoihinsa liittyvistä asioista. Toiminnan tarkoituksena on ihmisten,

22 13 omaisuuden ja ympäristön suojeleminen niihin kohdistuvilta turvallisuusriskeiltä ja teknisen luotettavuuden edistäminen. TUKESin toimialoja ovat sähkö- ja painelaiteturvallisuus, kemikaali- ja prosessiturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen. (TUKES 2007) Organisaatio on jaettu laitosvalvonnan, tuote- ja laitteistovalvonnan sekä tuki- ja kehityspalveluiden yksiköihin. Laitosvalvontayksikön toimenkuvaan kuuluu laitosten ja laitteistojen turvallisuuden, urakointi- ja asennustoiminnan sekä tarkastuspalveluiden valvonta. Tuote- ja laitteistovalvonnan yksikkö tekee esimerkiksi valvontakäyntejä vähittäismyyjien, maahantuojien ja valmistajien luokse ja valvoo näin muun muassa tuotteiden turvallisuutta, teknistä luotettavuutta, vaatimustenmukaisuutta ja sähkömagneettisia häiriöominaisuuksia. TUKESin hallintopalvelutehtävät sekä erilaiset toimialan kehittämis- ja tiedonvälitystehtävät hoitaa tuki- ja kehityspalveluyksikkö. (TUKES 2007) Sähköturvallisuutta TUKES edistää muun muassa valvonta-, kehittämis- ja viestintätoiminnoilla. Valvonnan alaisuuteen kuuluvat esimerkiksi sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus, sähkölaitteistot, sähkötuotteiden valmistus ja maahantuonti, sähköasennukset ja -urakointi, tarkastuslaitokset ja tarkastajat sekä hissien turvallisuus. (TUKES 2007) TUKESin viranomaisohjeista sähköalaa koskee S-ohjeisto, joka sisältää ohjeita muun muassa sähkötöiden toimintailmoituksista, sähkö- ja hissiturvallisuustutkinnoista, sähkötyöturvallisuutta ja sähkölaitteistojen turvallisuutta koskevista standardeista ja valtuutetuista tarkastajista (Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry 2008). TUKES tutkii toimialansa onnettomuuksia ja kerää onnettomuus- ja vaaratilannetietoja tapauksista, jotka liittyvät sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, hisseihin, räjähteisiin, painelaitteisiin, kaivoksiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin sekä vaarallisten aineiden kuljetuksiin, kuljetuspakkauksiin ja -säiliöihin. Tiedot talletetaan TUKESin vaurio- ja onnettomuusrekisteriin eli VARO-rekisteriin. Yksittäisistä onnettomuuksista koottua aineistoa hyödynnetään valvonnassa, koulutuksessa ja viestinnässä, ja tilastojen perusteella voidaan seurata teknisen turvallisuuden kehittymistä ja suunnitella TUKESin toimintaa. (Heinsalmi & Mattila 2007) Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat on kirjattu rekisteriin vuodesta 1980 lähtien, ja vuodesta 1996 eteenpäin on kirjattu myös muut TUKESille ilmoitetut sähkötapaturmat sekä hissionnettomuudet (TUKES 2007). Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) lopetti toimintansa , ja sen tehtävät siirtyivät lähtien työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM). Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävien lisäksi tämä uusi ministeriö hoitaa suureksi osaksi myös entisen työministeriön sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosaston tehtävät. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008) Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvia asioita ovat muun muassa työllisyys-, työympäristö- ja työehtosopimusasiat, alueiden kehittäminen, elinkeinopolitiikka, energiapolitiikka, innovaatio- ja teknologiapolitiikka, tekninen turvallisuus sekä markkinoiden toimivuus ja kilpailun edistäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suo-

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti

SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan

Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan 1/14 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Tavoite: Minä ja työkaverit terveinä kotiin työpäivän jälkeen! 2 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötapaturmien

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011

Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sähkötyö- ja hissitapaturmista sekä niiden syistä sakari.hatakka@tukes.fi antti.savola@tukes.fi Tukesin Sähkölaitteistot ryhmä - Tukesin tuote- ja laitteistovalvontayksikön

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT Turvatekniikan keskus S5-2008 Tukes-ohje 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT

SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT S5-2011 1 (11) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT JOHDANTO Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja käytön johtajalla on oltava riittävä kelpoisuus, joka osoitetaan arviointilaitoksen

Lisätiedot

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10)

Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) Ohje S5-2015 21.11.2014 1 (10) SÄHKÖ- JA HISSITURVALLISUUSTUTKINNOT 1. Johdanto 2. Ohjeen sitovuus ja voimassaolo 3. Lisätietoja Sähköturvallisuussäädökset edellyttävät, että sähkötöiden johtajalla ja

Lisätiedot

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi

SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi SFS-ISO 2789:2013 Tieto ja dokumentointi Kirjastojen kansainvälinen tilastostandardi Julkistustilaisuus Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Lahti 1.10.2015 Markku Laitinen, Kansalliskirjasto Kirjastojen

Lisätiedot

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS

VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS V A R M I S T A S Ä H K Ö T U R V A L L I S U U S K Ä Y T Ä A S E N N U K S I S S A A M M A T T I L A I S T A VARMISTA SÄHKÖTURVALLISUUS KÄYTÄ ASENNUKSISSA AMMATTILAISTA Kiinteitä sähköasennuksia saavat

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit

Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Kokoelmat kuntoon uudet sähköasennusstandardit Sähköasennusstandardit uusiutuivat Sähköasennuksia koskevilla standardeilla on paljon käyttäjiä, jotka joutuvat perehtymään uusiin vaatimuksiin. Sen takia

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 7 Sähkö ja hissit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 7 Sähkö ja hissit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 7 Sähkö ja hissit Tukesin sähköturvallisuusvalvonta Valvonnan kohteita mm. sähkölaitteiden ja -tarvikkeiden turvallisuus sähkötuotteiden

Lisätiedot

STUL:N NEUVONTAPALVELUT

STUL:N NEUVONTAPALVELUT STUL:N NEUVONTAPALVELUT KUN TARVITSET LUOTETTAVIA NEUVOJA, SÄHKÖ- JA TELE- URAKOITSIJALIITON ASIANTUNTIJAT OVAT PALVELUKSESSASI. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55 (Harakantie 18 B) 02601 ESPOO

Lisätiedot

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry

Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet. Tapani Nurmi SESKO ry Sähköalan standardisoinnin tausta ja perusperiaatteet Tapani Nurmi SESKO ry Mikä on standardi? standardi on toistuvaan tapaukseen tarkoitettu yhdenmukainen ratkaisu esimerkkejä: paperikoot (A4, A5), sulakkeet

Lisätiedot

SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE SATTUNEET SÄHKÖTYÖTAPATURMAT TU- KESIN JA TVL:N REKISTEREISSÄ

SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE SATTUNEET SÄHKÖTYÖTAPATURMAT TU- KESIN JA TVL:N REKISTEREISSÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu SÄHKÖALAN AMMATTILAISILLE SATTUNEET SÄHKÖTYÖTAPATURMAT TU- KESIN JA TVL:N REKISTEREISSÄ Vaarallisten työskentelytapojen

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg Sähköturvallisuus pelastustöissä Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg 2 "Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa" ohje- ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksille Tavoitteet: saada yhtenäiset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Sähkölinjan työmaadoittaminen puunpoistotilanteessa ja Koneellisen oksinnan sähkötyöturvallisuus

Sähkölinjan työmaadoittaminen puunpoistotilanteessa ja Koneellisen oksinnan sähkötyöturvallisuus Sähkölinjan työmaadoittaminen puunpoistotilanteessa ja Koneellisen oksinnan sähkötyöturvallisuus Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari Sisällys Projektien tausta Sähkölinjan työmaadoittaminen puunpoistotilanteessa

Lisätiedot

BL10A3000 Sähköturvallisuus

BL10A3000 Sähköturvallisuus BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 11: Sähkötyöturvallisuus 19.2.2013 Tero Kaipia 1 Sähkötyöturvallisuus Standardin SFS 6002 mukaisesti Standardi sisältää kansainvälisen EN-standardin EN 50110-1:2004,

Lisätiedot

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere

Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö. INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Suomen Standardisoimisliitto ja oppilaitosyhteistyö INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUM 4.10.2012, Tampere Mitä on standardisointi? > Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011. 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2011 518/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus sähköalan töistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja 3 1.3 Töiden yhteensovitus

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.

Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo. Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10. Tuoteturvallisuuskysymykset verkkokaupassa - kuka vastaa ja valvoo Markkinavalvontaviranomaisen havainnot ja toimenpiteet 27.10.2014 Tuiri Kerttula Johtaja Tuote- ja laitteistovalvonta 2 Markkinavalvonta

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuuskoulutus

Sähkötyöturvallisuuskoulutus Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety

Anlix Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Engineering & Innovation Electricity & Fire Safety Sähkö & paloturvallisuus konseptiin kuuluvat ratkaisut Innovaatiot ja niiden tuotteistaminen Oy Ajokoirantie 5B, 02940 Espoo +358 40 849 2224 pentti.kautto@anlix.fi

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN LÄMPÖKUVAAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA LÄMPÖKUVAUSYRITYKSEN REKISTERÖINTI. johtava asiantuntija Petri Mero

SÄHKÖLAITTEISTOJEN LÄMPÖKUVAAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA LÄMPÖKUVAUSYRITYKSEN REKISTERÖINTI. johtava asiantuntija Petri Mero SÄHKÖLAITTEISTOJEN LÄMPÖKUVAAJAN PÄTEVYYSVAATIMUKSET JA LÄMPÖKUVAUSYRITYKSEN REKISTERÖINTI johtava asiantuntija Petri Mero 1 AJANKOHTAISTA FK:STA Tulityöt suojeluohje 2014 Tuhopolttojen torjunta 2013 Pelastustoimen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien ennaltaehkäisy

Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien ennaltaehkäisy TUKES-julkaisu 6/2006 Sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmien ennaltaehkäisy Tuuli Tulonen Johanna Pulkkinen Heidi Nousiainen Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuustekniikan laitos TURVATEKNIIKAN

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT

2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT 2.1.3 VÄRJÄYSKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Värjäyskäsittelyn suunnitteleminen suunnittelee värjäyskäsittelyn ohjeen mukaan ja ottaa huomioon värjäyksessä tarvittavat

Lisätiedot

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite

Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus

Lisätiedot

SÄHKÖASENTAJIEN SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS JA TAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISY KYMENLAAKSON SÄHKÖSSÄ

SÄHKÖASENTAJIEN SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS JA TAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISY KYMENLAAKSON SÄHKÖSSÄ Elina Virkki SÄHKÖASENTAJIEN SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS JA TAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISY KYMENLAAKSON SÄHKÖSSÄ Opinnäytetyö Sähkötekniikka Maaliskuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 14.3.2012 Tekijä(t)

Lisätiedot

Lasten turvallisuuspeli

Lasten turvallisuuspeli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Johanna Salomaa-Valkamo & Nilla Hietamäki Lasten turvallisuuspeli Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämishankkeet 2015 Dipoli, Espoo 28.4.2015 Käytännön työtä yhteiskunnan

Lisätiedot

1/5. --- 130,00 /hlö/koulutus --- Kyllä --- --- Kyllä --- Kyllä --- --- --- 89,00 /hlö/koulutus

1/5. --- 130,00 /hlö/koulutus --- Kyllä --- --- Kyllä --- Kyllä --- --- --- 89,00 /hlö/koulutus 1/5 TARJOUSTEN VERTAILUTAULUKKO H038-14 / Dnro HEL 2014-005339 / Palmian kiinteistöpalvelujen erikseen tilattavien koulutuspalvelujen hankinta (Pisteytys kohderyhmittäin) Saapuneita tarjouksia yhteensä:

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VAKUUTUS- JA ELÄKEPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Vakuutus- ja eläkepalvelut Ammattitaitovaatimukset o tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Finanssipalvelut tutkinnon osa (FIPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013. EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Teemu Hartikainen, TkT 24.5.2013 EcoDesign-asetus tilalämmittimille ja markkinavalvonta Suomessa Esityksen sisältö Tukesista lyhyesti Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän

Lisätiedot

KTMp 516 Sähköalan ammattilainen Sähköpätevyydet. Arto Kari 17.5.2011

KTMp 516 Sähköalan ammattilainen Sähköpätevyydet. Arto Kari 17.5.2011 KTMp 516 Sähköalan ammattilainen Sähköpätevyydet Arto Kari 17.5.2011 Sähköalan ammattilainen KTMp 516, 11 Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Esitämme valtakunnallisen, sähköisesti internetissä ylläpidettävän sähkölaitteistorekisterin perustamista.

Esitämme valtakunnallisen, sähköisesti internetissä ylläpidettävän sähkölaitteistorekisterin perustamista. LAUSUNTO Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 Valtioneuvosto Kirjaamo@tem.fi Lausunto ehdotuksesta TEM/1808/03.01.01/2015 Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto sähköturvallisuuslakia ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Sähköturvallisuuden oma-arviointi

Sähköturvallisuuden oma-arviointi Sähköturvallisuuden oma-arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa kaikkien sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista. Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

Sähkötyöturvallisuusmääräykset

Sähkötyöturvallisuusmääräykset Sähköturvallisuus 2000 /2011 määräykset Alkuperäiset sähkötyöturvallisuusmääräykset on esitetty Sähkötarkastuskeskuksen julkaisussa A5 vuodelta 1993. Uusimmat määräykset on julkaistu toukokuussa 1999 standardina

Lisätiedot

Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta. Pertti Kortejärvi

Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta. Pertti Kortejärvi Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Pertti Kortejärvi Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Toimiala Suomessa oli vuonna 2013 n.40 toimivaa kaivosta, kaivoslupia 52 Metallikaivoksia 12 kpl,

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palkanlaskenta 30 osp Tavoitteet: Opiskelija laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan. Hän laskee maksettavan palkan erityistilanteissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. PALKANLASKENTA PALA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 PALKANLASKENTA PALA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Palkanlaskenta, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o laskee palkanmaksukaudelta maksettavan palkan

Lisätiedot

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS

TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS TYÖTAPATURMATILASTOJA LASIKERAAMINEN TEOLLISUUS Työturvallisuuskeskus TILASTOAINEISTO Tiedot pohjautuvat Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) tilastoaineistoihin. Aineisto sisältää 10.7.2013 päivitetyn

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KIRJANPITO KIPI 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. KIRJANPITO KIPI 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 KIRJANPITO KIPI 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Kirjanpito, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o hoitaa kuukausittaista kirjanpitoa o kirjaa tulot, menot

Lisätiedot

HENKILÖ- JA YRITYSARVIOINTI SETI OY

HENKILÖ- JA YRITYSARVIOINTI SETI OY HENKILÖ- JA YRITYSARVIOINTI SETI OY TUKES:n nimeämä sähköturvallisuuslain mukaisten pätevyystodistusten arvioija. Oy/AK 1 Henkilö- ja Yritysarviointi SETI Oy Perustettu 1996 Kuulu STUL konserniin Pätevyystodistukset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI SÄKÄ 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Sähköinen kaupankäynti, 15 osp Ammattitaitovaatimukset o osallistuu verkkokaupan ylläpitämiseen

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen verotus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tuottaa viralliset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 VISUAALINEN MYYNTITYÖ VISU 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Visuaalinen myyntityö, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o toteuttaa tuotteen, tuoteryhmän

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot