J. L. Runeberg 200 vuotta Kansallisen juhlatoimikunnan raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "J. L. Runeberg 200 vuotta Kansallisen juhlatoimikunnan raportti"

Transkriptio

1 J. L. Runeberg 200 vuotta Kansallisen juhlatoimikunnan raportti

2 Sisältö Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi 3 Sanoin & kuvin & sävelin Kansallinen juhlatoimikunta 4 Summa summarum eli voiko saldosta puhua? 5 Humanismin perintö 9 J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelin 15 Julkaisujen juhlavuosi 25 Juhlavuoden tuotteita 28 Runebergin juhlintaa kautta maan 30 Runebergin jäljillä Juhlatoimikunnan jäsenten osaraportteja 31 Runebergin jäljillä 32 Firandet av J. L. Runebergs 200-års jubileumsår i Jakobstad 33 Kommentarer över firandet av Runebergs jubileumsår i Pargas 36 J. L. Runebergin juhlavuosi Porvoossa 38 Runebergin juhlavuosi Ruovedellä 42 Pölyjä rintakuvista ja muistomerkeistä, Saarijärvi 46 Tapahtumia Saarijärvellä Turussa juhlittiin Runebergia sanoin, sävelin ja räpätenkin 54 Koululainen Runeberg Vaasassa 56 Runeberg 200 vuotta -juhlavuoden tapahtumia Vaasassa 57 Ruotusotamies Bång ja Sven Dufva, SKS 59 Svenska litteratursällskapets Runebergsprojekt Litteet Organisaatio/Organisation Avustukset Runeberg-tapahtumille Laulu liitää yli meren maan J. L. Runeberg 200 vuotta Sången flyger över land och hav J. L. Runeberg 200 år Kirjoja ja julkaisuja / Böcker och publikationer 78 Julkaisija: Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta Toimittaja: Sari Hilska Ulkoasu: Peter Sandberg Kannen kuva: J. L. Runeberg, Johan Knutson,

3 Per-Håkan Slotte Kuvamme Runebergista on tullut eläväksi Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotistoimikunta on saattanut työnsä päätökseen. Toivomukseni on, että tämä raportti antaa yleiskuvan sekä toimikunnan työstä että juhlavuoden ohjelmasta. Toimikunta vastasi juhlavuoden valtakunnallisesta markkinoinnista ja tapahtumien tukemisesta. Lisäksi se järjesti valtakunnallisen pääjuhlan Porvoossa helmikuun 5. päivänä Kuva kansallisrunoilijastamme on juhlavuoden myötä muuttunut monisäikeisemmäksi. Ajattelin Runebergin ennen vanhukseksi, joka keksi Runebergin tortun. Ajattelen nyt, että Runeberg oli rikas opettaja, rehtori ja kirjailija. Moni meistä on porvoolaisen koululaisen Lauri Käkelän tavoin tullut tarkistaneeksi käsitystään Runebergista. Juuri siksi juhlavuodelle asetetut tavoitteet onkin saavutettu. Emme ole pelkästään juhlineet kansallisrunoilijan muistoa; kuvamme Runebergista on tullut eläväksi, ja tuhannet ihmiset kaikissa ikäluokissa ovat tavalla tai toisella ottaneet osaa juhlavuoden rientoihin. Kansallisen juhlatoimikunnan puolesta haluan kiittää kaikkia rahoittajiamme ja sponsoreitamme, joista opetusministeriö, Svenska kulturfonden ja Suomen Kulttuurirahasto ovat olleet merkittävimmät. Iloitsen kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja yksityisten kansalaisten osoittamasta auliudesta tukea työtämme taloudellisin avustuksin, työsuorituksin ja vapaaehtoisin ponnistuksin. Heidän ansiostaan juhlavuosi on muodostunut Runebergin elämäntyön monipuoliseksi ja korkeatasoiseksi ilmaukseksi. Haluan myös kiittää kaikkia juhlatoimikunnassa edustettuja yhteisöjä ja erityisesti toimikunnan työvaliokuntaa sekä sen puheenjohtajaa, professori Teivas Oksalaa ja sihteeriä Sari Hilskaa. He ovat kantaneet raskaimman taakan. Kun juhlavuotta ryhdyttiin suunnittelemaan, ei itse asiassa ollut juurikaan olemassa ajantasaista materiaalia, jonka perusteella tavalliset ihmiset olisivat voineet luoda oman näkemyksen Runebergista: miten hänen teoksiaan on tulkittu ja millainen on oman aikamme käsitys kansallisrunoilijasta. Sen vuoksi haluan erityisesti nostaa esiin opettajien panoksen ja koululaisten innostuksen. Juhlavuosi on päättynyt, mutta sen tulokset jäävät elämään. Runebergin teoksia on julkaistu, uusia tutkimuksia ja käännöksiä on tehty ja paljon muutakin materiaalia on syntynyt, muun muassa oppilastöitä ja näytelmiä eri puolilla Suomea tarjotuista kulttuurielämyksistä puhumattakaan. Per-Håkan Slotte Kansallisen juhlatoimikunnan puheenjohtaja Suomennos Markus Sandberg 3

4 Sanoin & kuvin & sävelin Kansallinen juhlatoimikunta

5 Teivas Oksala Summa summarum eli voiko saldosta puhua? Opetusministeriön toimeksianto on kiteytettävissä kolmeen sanaan: koko maa, koko vuosi, molemmat kielet. Tämä ehtojen kolminaisuus on pyritty täyttämään. Juhlavuotta on vietetty kulttuurimme 200-vuotiskatselmuksena koko maassa, koko vuoden ja molemmin kielin. Kaksikielisyys on ollut näkyvästi esillä. Runeberghän kohosi kansallisrunoilijaksi ruotsinkielisenä runoilijana yhtenä Pohjolan suurimmista mutta on säilyttänyt tämän aseman vain siksi, että häntä on onnistuttu etevästi suomentamaan. Paras palkkio juhlavuoden työntekijöille on ollut yhteistyö, joka on toiminut esikuvallisesti niin suurissa kuin pienissäkin puitteissa. Ilman talkoohenkeä myönnettyjä varoja ei olisi voitu tehokkaasti käyttää suuren asian hyväksi. Suuret instituutiot opetusministeriö, Opetushallitus, Svenska kulturfonden, Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS), Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), Helsingin yliopisto, Kansalliskirjasto, Valtion taidemuseo (Ateneum) ovat puhaltaneet yhteen hiileen. Ohjelmia on järjestetty kaikilla tasoilla, tieteen pyramidin huipulta aina kodikkaisiin iltamiin saakka. Juhlatoimikunnan rooli Juhlatoimikunta on pyrkinyt vetämään valtakunnallisen roolinsa liikoja tärkeilemättä. Aloitteita tehtiin, mutta ei haluttu ohjailla tapahtumia ylhäältä päin. Asiantuntijan vastuuta ei pakoiltu, mutta ei esiinnytty besserwisserinä. Asiantuntijat eivät puhuneet vain toisilleen vaan tavoittivat myös suuren yleisön, ainakin kulttuuristaan kiinnostuneen väestönosan, kuten tapahtui esimerkiksi Ruoveden seminaarissa heinäkuuta. Stadion- enempää kuin jäähallitilaisuuksia emme pyrkineet järjestämään. Painopiste oli enemmän kvalitatiivisessä kuin kvantitatiivisessä evidenssissä. Valtakunnalliset pääväylämme olivat kaksikieliset kotisivut joiden suosio ylitti odotuksemme, sekä kaksikielinen Runeberg-lehti, joka meni kuumille kiville niin, että siitä jouduttiin ottamaan uusi painos. Yhteistyö Runeberg-paikkakuntien kanssa muodostui myönteiseksi. Ne osoittivat kiitettävää oma-aloitteisuutta ja kunnianhimoa koko juhlavuoden ajan. Runebergtilaisuuksia järjestettiin lisäksi kautta maan, varsinkin syntymäpäivänä 5. helmikuuta tai lähellä sitä. Yksittäisiksi päätapahtumiksi muodostuivat valtakunnallinen juhla Porvoon tuomiokirkossa ja SLS:n vuosijuhla Helsingin yliopiston juhlasalissa. Molemmissa kantaesitettiin tilaussävellys, Porvoossa Perttu Haapasen Refractio, Helsingissä Sebastian Fagerlundin Höga lågor, Stilla vatten Lars Huldénin tekstiin. Porvoossa uutuuden räväkkää sävelmaailmaa tasapainottivat onnistuneesti Philomela-kuoro ja sen 9-vuotias Sanoin & kuvin & sävelin 5

6 poikasolisti. Juhlapuheen piti Porvoossa kirjailija Christer Kihlman ja Helsingissä Ruotsin Akatemian sihteeri Horace Engdahl. Seurakunnat ja yliopistot Runeberg-ohjelmia järjestettiin ympäri Suomen niemen kansalaisopistoissa, kirjastoissa, kotiseutujuhlilla ja monissa muissa yhteyksissä. Monessa tapauksessa seurakunnan rooli muodostui keskeiseksi. Porvoon hiippakunnan hiippakuntaneuvosto julkaisi ruotsinkielisten seurakuntien käyttöön Runebergin virsikirjassa olevien runojen esittelyn Runeberg i psalmboken. Kirkkohallitus lähetti puolestaan suomenkielisille seurakunnille Runebergin virsiä esittelevän vihkosen. Seurakunnissa järjestettiin jumalanpalveluksia ja virsi-iltoja, joissa laulettiin Runebergin virsiä. Moniin tilaisuuksiin kuului myös muuta musiikkiohjelmaa ja esitelmiä. Niinpä esimerkiksi Korpilahdella tutkittiin, kuinka kotiseuturunoilija Martti Korpilahti jatkoi kansallisrunoilijan perintöä Sisä-Suomen järviluonnon kuvaajana. Päivä huipentui sykähdyttävään yhteislauluiltaan. Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistot järjestivät Runeberg-luentosarjan, jossa luennoitsijat kiersivät yliopistosta toiseen. Siitä tuli kiintoisa kokeilu myös yliopistojen yhteistyötä ajatellen. Tampereen yliopisto oli mukana Ruoveden juhlaseminaarissa heinäkuuta. Turun ja Oulun ylipistoissa pidettiin myös seminaareja. Vapaan sivistystyön toimikunta organisoi Helsinkiin Studia generalia -sarjan Isänmaan aatteet syksyllä Svenska litteratursällskapet järjesti merkittäviä ja painokkaita pohjoismaisia seminaareja Att läsa Runeberg ja Runeberg och patriotismen. Mutta myös suurelle yleisölle suunnattuja esitelmäsarjoja: keväällä Författaren Runeberg ja syksyllä Hjältemyten Runeberg och folket. Joona Kontula esittää Philomelakuoron solistina Mia Makaroffin säveltämän Sotilaspojan. Kuva Antero Lindell Sanoin & kuvin & sävelin 6

7 Runeberg näyttelyissä Juhlavuosi antoi aiheen merkittäviin näyttelyihin. Koska runoilija oli Suomen ensimmäinen superjulkkis, hänestä on säilynyt paljon sellaista aineistoa, joka pääsee oikeuksiinsa hyvin järjestetyissä näyttelyissä. Sellainen nähtiin kevään ja kesän kuluessa Kansalliskirjaston galleriassa, ja sen suppeaa kiertonäyttelyversiota tilattiin eri puolille Suomea. Visuaalisena runoilijana Runeberg innoitti kuvataiteilijoita, ei vähiten kuvittajia. Muun muassa Ateneumissa ja Ruoveden Ritoniemen kartanon väentuvassa oli runoteosten kuvituksiin keskittyvä näyttely. Saarijärven museossa esiteltiin sekä Runeberg-aiheisia taideteoksia että kirjojen kuvituksia. Kolkanlahden Säätyläismuseon uusittu näyttely valottaa Nuoren ylioppilaan Saarijärven aikaa, mutta tarjoaa myös perustietoa kansallisrunoilijastamme. Kansalliskirjaston ja Ateneumin näyttelyihin liittyi merkittävä tapahtumasarja esitelmineen sekä laulu- ja runotuokioineen. Uusia sävellyksiä ja näytelmiä Koska Runeberg on ollut säveltäjien suosikki, jonka teksteihin ja aiheisiin oli A. Forslinin tekemän selvityksen mukaan jo vuoteen 1958 mennessä tehty yli 900 sävellystä yli 300 säveltäjältä, musiikilla oli erityisasema juhlinnassa. Sävellyksiä syntyi juhlavuoden johdosta niin runsaasti, että aihe ansaitsisi oman selvityksensä. Pääjuhlien tilaussävellykset jo mainittiin. Konserttiasteikon toisessa päässä oli Jean Sibelius Runebergin merkittävänä säveltulkkina, toisessa runojen rock-tulkinnat. Keskialuetta taas edustivat uudet Ehrströmin perinnettä jatkavat laulelmat. Näistä haluaisin mainita erityisesti Lars Huldénin käsikirjoittaman ja Jack Mattssonin säveltämän romanssiohjelman Runeberg och kärleken i dikt och ton. Ohjelma esitettiin Göteborgin kirjamessuilla ja Helsingin yliopiston juhlasalissa 30. lokakuuta. Vänrikki Stoolin tarinoihin perustuvan musiikkirunoelman Balladi Suomen sodasta melodiat ovat puolestaan säveltäjä Perttu Hietasen käsialaa. Runoelma esitettiin Porvoossa marraskuussa. Uusia sävellyksiä on tarjolla myös CD-levyillä. Lausuntaohjelmia on kuultu erikseen ja eri tilaisuuksissa. Niitä on kuultavissa myös Runebergin Internet-sivuilla. Suomen lausujain liitto ja Kansalliskirjasto järjestivät viikottaisten runotuokioiden sarjan, jonka yhteydessä ei musiikkiakaan unohdettu. Tuokiot koottiin Runeberg-runomaratoniksi Helsingin Taiteiden yössä 26. elokuuta. Teatterikin innostui Runeberg-aiheista, joskaan ei hänen varsinaisista näytelmistään. Mainitsen tässä vain näkemäni esitykset: Saarijärvellä esitetyn Panu Rajalan komedian Maisteri naisten pauloissa, Porvoon Teatterin näyttämölle sovitetun Hirvenhiihtäjät, Svenska Teaternin kollaasin Runebergskyssar ja Porvoossa molemmilla kielillä esitetyn Balladin Suomen sodasta. Takaiskuna voi pitää sitä, että Pentti Tynkkysen Ruovedellä ja Saarijärvellä vuosituhannen vaihteessa esitettyjä Runeberg-oopperoita ei resurssien puuttuessa saatu uudelleen esille; molemmat olivat aikanaan kansanjuhlia. Sanoin & kuvin & sävelin 7

8 Medianäkyvyys ja uudet julkaisut Media otti Runebergin kiitettävästi vastaan. Korkeapaine sijoittui pääjuhlan 5. helmikuuta vaiheille, mutta kiinnostus jatkui, vaikka joillakin tahoilla annettiinkin ymmärtää: Nyt riittää Runebergista! Mukaan mahtui sekä humoristisia että syvällisen vakavia TV-ohjelmia. Taiteilija M. A. Numminen osoittautui merkittäväksi runebergiaanitähdeksi, joka osasi olla sekä leikkisä että vakava. Aikakauslehdet osallistuivat merkittävästi Runeberg-vuoteen. Kansalliskirjasto ja SLS tekivät tiedotuslehtiensä ensimmäisistä numeroista Runeberg-paketin: edellinen teki suomeksi sen minkä jälkimmäinen ruotsiksi (Kansalliskirjasto 1/2004 ja Källan 1/2004). Kanava sijoitti joka numeroonsa Runeberg-palstan Columna Runebergiana. Varsinaista kirjallisuutta saatiin lopultakin enemmän kuin mitä ennakkoon arvioitiin. Kustantajista kunnostautuivat varsinkin SKS, SLS ja WSOY. Juhlavuodeksi tai juhlavuoden johdosta saatiin Hannasta, Hirvenhiihtäjistä, Kuningas Fjalarista sekä Idylleistä ja epigrammeista uudet, nykykieliset käännökset. Vänrikki Stoolin tarinoista otettiin uusintapainoksia monellakin taholla, jopa kokonaan uuden Ernst Billgrenin toteuttaman kuvituksen kera. Juhlavuoden aikana virisi toive saada Vänrikeistä uusi nykykielinen suomennos. Kaksikielisyys on kiitettävästi toteutunut julkaisutoiminnassa. Agneta Rahikaisen kuvaelämäkerta Johan Ludvig ja Fredrika Runeberg saatiin sekä ruotsiksi että suomeksi. Matti Klingen Poliittinen Runeberg ilmestyi niinikään molemmilla kielillä. Teivas Oksalan J. L. Runebergin Kreikka ja Rooma on esseistisesti kirjoitettu tutkielma runoilijan suhteesta klassiseen perintöön; sen ruotsinkielinen tieteellinen versio julkaistiin Litteratursällskapetin Runeberg-numerossa (HLS 79). Johan Wreden uusi Runebergbiografia ilmestyy keväällä 2005 ja saataneen tuota pikaa myös suomeksi. Svenska litteratursällskapet on tuottanut rikkaan ruotsinkielisen Runeberg-lukemiston ruotsinkielisille kouluille, JLR. Johan Ludvig Runeberg i urval. Vastaavaa tarvittaisiin myös suomenkielisille. Sen pitäisi olla kaksikielinen ja suomennoksen tulisi olla nykysuomea, jotta nuori lukija saisi kontaktin 200 vuotta sitten syntyneeseen klassikkoon. Sekä suomen- että ruotsinkielisen nuorison kannattaisi lukea Runebergia kaksikielisesti, jotta kokemus muodostuisi rikkaammaksi ja äidinkieli rakkaammaksi. Juhlavuosi vei Runebergia myös ulkomaille. Paitsi pohjoismaita Ruotsia, Tanskaa, Islantia ja Norjaa tiedän Runeberg-tilaisuuksia pidetyn ainakin Antwerpenissa, Groningenissa (Hollanti), Lyonissa, Pariisissa, Pietarissa, Gdanskissa, Zürichissä ja Burnaby B.C:ssä Yhdysvalloissa. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että juhlavuoden saldo sikäli kuin sitä pystyy pitävästi laskemaan on jäävä positiiviseksi. Parasta on ollut yhteistyöhenki: ilo tuloksista. Kokemuksia voi varmasti hyödyntää tulevien kansallisten juhlien järjestämisessä. Teivas Oksala on professori ja Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunnan varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan puheenjohtaja Sanoin & kuvin & sävelin 8

9 Christer Kihlman Humanismin perintö Christer Kihlmanin puhe Humanismin perintö kuultiin valtakunnallisessa pääjuhlassa Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta Kuva Antero Lindell. Muuan Runebergin elämän sinänsä triviaali episodi on saavuttanut mainetta ja muuttunut ikimuistoiseksi koska lukuisat elämäkerrankirjoittajat ja juhlapuheenpitäjät ovat kuvanneet sitä. Oli 17. toukokuuta vuonna 1837, päivä jona Runeberg saapui Porvooseen. J. E. Strömborg kuvaa sitä kirjassaan Biografiska anteckningar, siitä kerrotaan Werner Söderhjelmin suuressa Runeberg-elämäkerrassa, Jarl Hemmer on kirjoittanut tämän episodin perusteella kokonaisen juhlarunon. Minä luin sekä Strömborgin että Söderhjelmin nuorena opiskelijana. Muistikuvani episodista oli pitkään tällainen: Runeberg lähestyy Näsinmäkeä matkalla sillalle, joka vie joen yli kaupunkiin. Hän on tulossa Helsingistä hevosen vetämillä vaunuilla. Vaunuissa istuvat Fredrika ja kaksi vanhinta poikaa, Ludvig Mikael ja Lorenzo. Pojat nukkuvat. Fredrikan katse valvoo heidän untaan. Runeberg on laskeutunut vaunuista ja lähestyy Porvoon kaupunkia jalan taluttaen hevosta ohjaksista. Hevonen on vanha ja väsynyt eikä jaksa vetää raskasta kuormaa: kahta aikuista, kahta pientä lasta ja matkatavaroita. Runeberg sen sijaan ei ole väsynyt. Hän on nuori ja vahva. Ja toiveikas. Vielä samana päivänä hän astuu Porvoon kymnaasin lehtorin virkaan. Sitä hän innoissaan odottaa. Hän ei tiedä vielä mitään suurenmoisesta, kymnaasinlehtorille aivan ainutkertaisesta tulevaisuudesta, joka häntä täällä odottaa. Minun mielikuvassani on varhainen aamu, aurinko nousee. Muuten hiljaisessa maailmassa kuuluu toukokuun aamua ylistävien lintujen konsertti, kavioiden raskaat tömäykset ja vaununpyörien narina tien hiekassa ja savessa. Mielikuvaani vallitsee ihanteellinen tai luonnonmukainen sopusointu, juuri sellainen joka oli Runebergin elämänkatsomuksen, kuten hänen kirjallisuuskäsityksensäkin, keskeinen piirre. Kuin Werner Holmbergin tai Erik Munsterhjelmin maalaamassa taulussa... ihanteellinen kevätmaisema varhaisen tuhatkahdeksansataaluvun Suomessa, tuleva kansallisrunoilija matkalla kohti isänmaallista kohtaloaan ja loistavaa kirjallista tulevaisuuttaan. Ikävä vain, että kuva on valheellinen. Tai, käyttääkseni tilanteeseen sopivaa ilmaisua, oma muistini on Sanoin & kuvin & sävelin 9

10 myöhemmin elämässäni idealisoinut kuvan. Gunnar Mårtenson julkaisi 1942 kirjan Fru Astenii värdshus, jossa hän panee asiat oikeaan järjestykseen. Ei ollut aamu vaan ilta, ja ilta oli tuulinen ja kylmä, ehkä sateinenkin. Runeberg perheineen saapui Porvooseen keskiyöllä ja asettui rouva Asteniuksen majataloon. Linnut eivät laulaneet. Ei ollut valoisaa, oli niin pimeää kuin meidän leveysasteillamme voi toukokuisena yönä olla. Tämä kertokoon dokumentoimattoman yksityisen muistin luotettavuudesta. Tai petollisuudesta. Mutta Runeberg jäi Porvooseen. Hän asui täällä neljäkymmentä vuotta, kunnes kuoli Sinä aikana hän saavutti maineen, jonka veroista ei kukaan koskaan ennen ollut Suomessa saavuttanut. Hänestä ehti elinaikanaan tulla sekä kansallisrunoilija että palvonnan kohde, miltei pyhimys. Hänen pitkän varjonsa kiusaamat tuskastuneet koululaiset ovat sukupolvien ajan joutuneet opettelemaan ulkoa Vänrikki Stoolia ja Idyllejä ja epigrammeja. Yli sadan vuoden ajan hän on pitkin ja poikin, viimeistä pilkkua ja puolipistettä myöten ollut uutteran niin sanotun kirjallisuushistoriallisen tutkimuksen kohde. Ja nuorille kunnianhimoisille debytanttikirjailijoille, jotka ovat raivanneet tiensä uusia keinoja kokeilemalla, hän on jo yli sadan vuoden ajan ollut kompastuskivi, kari johon vene karahtaa. Jo Karl August Tavaststjernalle Runeberg aiheutti suuria ongelmia. Tarina ruotsinopettajasta, joka kerran lukion ainekirjoituksia arvostellessaan vilpittömän opettavaisesti ja hyvää tarkoittaen lausahti: Kirjoittakaa niin kuin Runeberg, pojat, niin kirjoitatte hyvin tunnettiin jo siihen aikaan ja se on elänyt keskuudessamme siitä lähin. Itse kuulun siihen sodanjälkeiseen intellektuellipolveen, joka sodan ja puutteen ja kurjuuden kuusivuotiskauden jälkeen kärsimättömänä odotti poikkeustilan päättyvän jotta voisi sitäkin keskittyneemmin omistautua rauhanomaiselle ja ihmisarvoiselle tulevaisuudelle. Meitä ei tympäissyt ainoastaan Runebergkultin hurskasteleva runoilijakuninkaan palvominen vaan myös se painostavan sotainen paatos, jonka Vänrikki Stoolin tähden yhdistimme Runebergiin. Myöhemmässä elämänvaiheessa, kun saatoin perustaa käsitykseni kirjallisuudesta ja todellisuuden tapahtumista suuremmalle elämänkokemukselle ja laajemmalle lukemiselle, mielipiteeni Runebergistä ja hänen asemastaan maamme historiassa kuitenkin muuttui toisenlaiseksi. Ei tuntunut aivan oikeudenmukaiselta jättää Runebergin tekstejä puristuksiin Runebergkultin ahtaaseen kaapuun, jossa niiden merkitys usein hämärtyi ylikiihottuneen isänmaallisen paatoksen tai sen monen sukupolven ajan periytyneen harhaluulon tähden, että Runeberg on vanhentunut, epämoderni, että hänen runonsa eivät ole ajankohtaisia muuttuneessa maailmassa. Sehän oli vain nuoruuden aiheuttama näköharha. Kun Runebergin runoja tarkastelee laajemmassa yhteydessä, niiden ajankohtaisuus päinvastoin säilyy ajasta aikaan täysimittaisena. Georg Henrik von Wright, viime kesänä (2003) edesmennyt maailmankuulu filosofi, piti 1976 Ruotsin Tegnérseuran kokouksessa esitelmän Humanismi elämänasenteena (Humanismen som livshållning). Vuotta myöhemmin esitelmä julkaistiin samannimisessä kirjassa (suomeksi 1981, suomentanut Kai Kaila; allaolevat sitaatit tästä suomennoksesta). Ja kymmenen vuotta myöhemmin von Wright julkaisi kirjan Tiede ja ihmisjärki (Veten- Sanoin & kuvin & sävelin 10

11 skapen och förnuftet). Yhdessä nämä kaksi kirjaa muodostavat niin voitaneen sanoa uskollisuudenjulistuksen klassiselle humanismille, jonka sisällön von Wright itse formuloi lyhyesti näin: Omasta puolestani pitäisin humanismin ytimenä sen puolustamista mitä sanotaan ihmisen parhaaksi. (Engl. the good of man, saks. das Wohl des Menschen.) Von Wright jatkaa ja lainaan häntä selventääkseni mistä on kyse: Mikä sitten on ihmisen paras? Konkreettisen vastauksen antaminen tähän kysymykseen on yhtä vaikeata tai mahdotonta kuin täsmälleen sanoa, mitä merkitsee ihmisen arvokkuus tai aito sivistys. Kaikki riippuu lähinnä painotuksesta ja sanaan liittyvistä assosiaatioista. Jos pääpaino asetetaan ihmisen parhaalle, humanistinen elämänasenne saa hiukan toisen sävyn kuin korostettaessa ensisijaisesti ihmisen autonomiaa ja arvokkuutta tai hänen kasvatustaan inhimilliseksi ja kultivoiduksi olennoksi. Silti on muistettava, että kaikki kolme puolta on jokaisella humanismin muodolla, vaikkakin eriasteisesti korostettuna. Jos omaksumme von Wrightin määritelmän, jonka tässä valitettavasti esitän sangen suppeasti, meillä ei pitäisi olla mitään vaikeuksia nähdä Runeberg paitsi suomalaisen kirjallisuuden, Suomen kirjallisuuden, keulakuvana, myös ensimmäisenä merkittävänä humanistina 1800-luvun puolivälin Suomessa, jossa kansallinen tietoisuus juuri oli alkanut kasvaa. En ole ammatiltani kirjallisuushistorioitsija enkä historioitsija, joten Runebergin teosten humanististen tai uushumanististen piirteiden systemaattinen kartoittaminen ei ole minun tehtäväni. Pidän silti tärkeänä muistuttaa, että viimeksikuluneiden kahdensadan vuoden aikana maassamme on kansallisen heräämisen ja myöhemmin sen seurauksena syntyneiden nationalististen ideoiden rinnalla kehittynyt vahva humanistinen traditio. Tämänhetkisessä yhteiskuntailmastossamme eivät humanistiset pyrkimykset ole kovinkaan leimallisia. Päinvastoin. Lyhytnäköinen taloudellinen voitontavoittelu hallitsee yhteiskuntakuvaamme ja sitä höystää ylikiihkeä ja omahyväinen moralismi, jossa on ensi sijassa kyse lähimenneisyydestä. Siksi tuntuu tärkeältä muistuttaa humanismista ja muutamista humanismin peruspiirteistä. Sallikaa minun esittää Georg Henrik von Wrightin esseestä Humanismi elämänasenteena vielä yksi lainaus, joka sitten johdattaa meidät suoraan Runebergiin ja häntä seuranneeseen suomalaiseen humanismiin: Ihmisen täytyy tuntea mahdollisuuksiensa rajat ja käsittää, että luonnonlait sitovat hänet suurempaan kokonaisuuteen kuin se, jota yksilöt ja ryhmät pystyvät hallitsemaan pyrkiessään tyydyttämään lyhytnäköisiä haluja ja toiveita. Kun ihmiselle asetettavat vaatimukset muotoillaan tällä tavalla, merkitsee järkevästi eläminen samaa kuin luonnon järjestyksen noudattaminen. Asia voitaisiin kuitenkin ilmaista myös sanomalla, että ihmisen täytyy tieteen ja teknologian aikakaudella vielä löytää itsensä, selvittää kuka hän on. Tämä sitaatti vie meidät suoraan Runebergiin ja siihen yhtä ihmisläheiseen kuin luonnonläheiseenkin julistukseen, jota Vanhan puutarhurin kirjeet (Den gamle trädgårdsmästarens bref) ilmentävät. Mutta eivät vain ne. Helsingfors Morgonbladissa Sanoin & kuvin & sävelin 11

12 Runeberg julkaisi heinäkuussa 1832 kuuluisan artikkelin Några ord om nejderna, folklynnet och lefnadssättet i Saarijärvi socken ( Muutama sananen Saarijärven pitäjän seudusta, kansanluonteesta ja elämäntavasta ), jossa kuvaillaan sivilisaatiosta, koulutuksesta ja aineellisista vaatimuksista vähät välittäviä Saarijärven suomalaisia hellämielisesti, spontaanin myötätuntoisesti, lämpimästi ja ymmärtäväisesti tavalla jota yhä nykypäivänä on voitava pitää esikuvallisena ja tavoiteltavana. Hän kuvaa perinpohjaisesti ja vivahteikkaasti niitä yksinkertaisia tai sanalla sanoen hyvin primitiivisiä oloja joissa nämä ihmiset elämäänsä elävät. Hän puhuu heidän velttoudestaan ja välinpitämättömyydestään samalla kun hän on selvillä siitä, mistä se pohjimmiltaan johtuu: silkasta aineellisesta puutteesta. Mutta hän korostaa myös innokkaasti, että näillä ihmisillä usein on piileviä psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja, jotka toisenlaisten, otollisempien aineellisten olojen vallitessa saattavat äkkiä puhjeta kukoistamaan. Ja hän esittää aiheesta joitakin henkilökohtaisia kokemuksia. Saarijärvi-artikkelissa Runeberg kertoo seikkaperäisesti kerjäläisten runsaasta esiintymisestä Saarijärven pitäjässä, kerjäläisistä ja kerjäläisperheistä, joita köyhä mutta vakinaisesti paikallaan asuva väestö ei jätä pulaan. Runebergin mukaan koko rutiköyhälle saarijärveläisväestölle on tunnusomaista aito vieraanvaraisuus, avokätisyys, anteliaisuus, ystävällisen vastaanottavainen asenne muukalaisia kohtaan tämä saattaa vaikuttaa yllättävältä myöhemmästä havainnoijasta, joka on seurannut miten pakolaisongelmia hoidetaan ja miten rasismista ja niin sanottujen kehitysmaiden kansoista väitellään samoilla seuduilla, joita Runeberg kauan sitten kuvasi. En voi olla lainaamatta kappaletta Saarijärvi-artikkelista vain havainnollistaakseni nollapisteen, josta liikkeelle lähteneestä kansallisesta seikkailusta kaksisataa vuotta myöhemmin kehittyi se mitä toisinaan nimitetään Nokialandiksi. Tässä kerrotaan heinänkorjuusta: Ladon seinillä riippui niittoväen ruokalaukkuja ja uteliaisuuttani avasin useita niistä. Kaikissa näin leipiä, petun koossapitämiä, sisältä pikimustia, ulkopintaa peitti kalkinvalkea jauhokalvo, joka tarjosi enemmän silmälle kuin makuaistille. Muuten sisälsi osa laukuista jokusen tönkkösuolatun muikun, jokin vain muutaman suolanjyvän. Tarvitsee vain kuvitella miten raskasta oli työ, joka polttavalla helteellä tehtiin näiden virvokkeiden voimalla, jotta käsittäisi mitä on todellinen puute ja millainen on ihmisluonnon voima jotta hän sen kestää. Nykyisin puhumme ympäristöongelmista. Runebergin aikaan sellaisia ei ollut. Nykyisin ihminen on maapallon yksinvaltias ja luonto on hänen ympäristönsä. Toisinaan ympäristöongelmat saavat alkunsa kaikista niistä teknisistä uudistuksista, joita ihminen lahjakkuudessaan on kehittänyt tehdäkseen elämästään entistä ihanamman ja mukavamman. Runebergin aikaan ihminen oli vielä olennainen osa luontoa ja luonto oli Jumalan ihmeellinen luomus. Myös ihminen oli Jumalan ihmeellinen luomus, koska hän oli osa luontoa. Vanhan puutarhurin kirjeissä tätä kuvataan hyvin kauniisti. Uutta pietismiksi nimitettyä uskonnollista liikettä pidettiin elämänkielteisenä ja vaikka pietismin kritiikki sinänsä oli kirjaimellisesti sanottuna murhaavaa, Vanhan puutarhurin kirjeissä se oli sävyltään hyvin hienovaraista ellei suorastaan kainoa. Sanoin & kuvin & sävelin 12

13 Runebergillä on siis hengellinen ulottuvuutensa, joka on käsitteellisesti jotakin suurempaa, avarampaa kuin pelkkää ahdaskatseista uskonnollisuutta. Ja tämä käy kyllä hyvin selvästi ilmi Vanhan puutarhurin kirjeistä. Yhdessä legendoista, ensimmäisessä niistä, siinä jonka nimi on Kirkko (Kyrkan), Runeberg hahmottelee ja selittää tämän hengellisen ulottuvuuden hyvin kauniisti. Legenda käsittelee vanhaa maamiestä, seitsemänkymmenenviiden ikäistä Onnia, joka on karkotettu kotoaan ja konnultaan ja elää nyt elämänsä syksyä toisten armon varassa. Juhannuspäivänä talonväki lähtee kylälle kirkkoon, mutta kärryillä ei ole tilaa Onnille. Hän menee rantaan ja astuu veneeseen soutaakseen järven yli kirkkoon, mutta sankka sumu peittää järven ja hän soutaa harhaan vaikka kuulee kirkonkellot. Silloin vene arvaamatta karahtaa rantaan: järvessä on luoto jolle hän nousee. Sumu hälvenee ja paljastaa vähä vähältä luonnon koko kauneuden. Viimeinen säkeistö kuuluu näin: Aamun hetki oli aikaa mennyt, kun hän, selkein katsein, otsa pilvetönnä, liikuttunein, hartain mielin nousi, meni rantaan taas ja veneellensä. Vielä kerran vanhus katsoi rantaa taakseen, hyvästellen sanoi: Jääkää Herran rauhaan, kaikki linnut, nuoret veljet, siskot, Herran seurakunta, Herraa ylistäneet, kunniaansa, kanssani te kirkossansa tänään. Taivaan opin tulkki, kiitos kirkas aurinko, kun sydämemme saatoit saarnoin hyvyytensä tuntoon, näytit Herran töitä silmillemme. (suom. Tarmo Manelius) Humanismillakin on hengellinen ulottuvuutensa, jota ilman humanistinen elämänasenne ei ole saumaton. Edellytyksenä on nöyryys, hyvin syvä kunnioituksen tunne kaikkea elävää kohtaan, elämää kaikissa sen lukemattomissa muodoissa ja muunnelmissa. Nöyryys mysteerin edessä. Nöyryys sen suuren mysteerin edessä, että on osa kokonaisuutta. Legendan maamies, puilla paljailla oleva Onni, koki sen nöyryyden ja kunnioituksen kaikkea elävää kohtaan. Borgå Tidningissä julkaistussa mietekirjoituksessa Runeberg korkeakirjalliseen tyyliin kuvaa tätä: yksityisen ihmisen ääretöntä maailmaa ja sen suhdetta ympäröivän luonnon vielä suurempaan äärettömään maailmaan ja hengen arvoitukselliseen äärettömyyteen: Villi luonto, suuret, jylhät, koskemattomat metsät, syvät, eristyneet, tummat järvet täyttävät sielun näkymättömien voimien aavistuksilla ja virittävät sen alakuloiseen hartauteen. Ne vievät meidät takaisin ihmisen olemuksen omassa mittaamatto- Sanoin & kuvin & sävelin 13

14 muudessa piilevään ihmeeseen; ja arkiympäristöönsä tottunut ja pikkuruinen ajatus eksyy niiden äärellä kuin muukalainen tietämättä minkä päämäärän se voi kohdata. Oi maailma ihmissydämessä, mitkä poluttomat kauneuden, pelon ja ihmeen erämaat sinä kätketkään, ja miten luonnollista onkaan, että ihminen joutuu ymmälleen ja uskoo henkimaailmaan, kun hän ulkoisessa luonnossa vaeltaa sinun kuviasi vastaavien äänettömien rotkojen äärellä! ( ) Me nimitämme luontokappaleita mykiksi. Meidän hengellämme on hetkiä, joiden elämästä kielemme ei osaa sanoin kertoa. Henkemme nimittää meitä silloin mykiksi, ja ne olennot, joille näiden hetkien elämä on arkielämää, nimittävät meitä mykiksi luontokappaleiksi. Runebergin pohdiskelu viittaa selvästi siihen, että ihmisellä on jo kauan ollut syvyyspsykologisen oivalluksen kyky, käsitys ihmisen persoonallisuuden tiedostamattomasta kerrostumasta, vaikka sanat sen ilmaisemiseksi ovat puuttuneet kunnes Siegmund Freud lukujen vaihteessa psykoanalyysillä loi sen käsiteaparaatin, joka nykyisin jo monessa mielessä vaikuttaa vanhentuneelta. Runeberg saattoi kuolemattoman elämäntyönsä päätökseen maailmassa, jossa vallankumoukselliset tekniset keksinnöt eivät vielä ehtineet vaikuttaa Porvoon kaltaisen pikkukaupungin elämään. Runebergin maailmassa ei ollut psykoanalyysiä eikä sosialismia. Runebergin humanismin juuret olivat 1700-luvulla. Mutta meidän pitää muistaa, että luku oli suurten tieteellisten mullistusten vuosisata ja siksi myös suurten elämänkatsomuksellisten mullistusten vuosisata. On kiistämätön perustotuus, että sekä psykoanalyysi että sosialismi esiteltiin Euroopassa alun perin syvästi humanistisina liikkeinä jotka tähtäsivät ihmisen parhaaseen. Kaksituhatluvun alkuvuosina humanismi ei ole ollut korkeassa kurssissa. Humanismi edellyttää nöyryyttä elämän erilaisten ilmenemismuotojen edessä. Länsimainen ihminen sen sijaan osoittaa ylimielisyyttä tähtäämällä yhä yksipuolisemmin oman mukavuutensa ja omien etuoikeuksiensa parantamiseen. Menneen maailman inhimilliset hyveet, sellaiset kuin velvollisuus ja vastuu, joille vielä Runeberg eikä vähiten Vänrikki Stoolin tarinoissa antoi niin ratkaisevan roolin, on nyt sysätty syrjään. Puhumme mieluummin demokraattisista oikeuksistamme kuin siitä velvollisuuksien täyttämisestä ja vastuun kantamisesta, jota ilman jokainen demokratia ennemmin tai myöhemmin lakkaa toimimasta. Mutta kuunnelkaa humanisteja. Kuunnelkaa myös entispäivän humanisteja. Kun heidän sanomaansa kuuntelee oikealla tavalla, se ei ole vanhentunut. On kyse ihmisestä. Ajat muuttuvat mutta ihminen ei. Loppujen lopuksi on kysymys ihmislajin säilymisestä maaemon pinnalla. Suomennos: Kai Nieminen Sanoin & kuvin & sävelin 14

15 Sari Hilska J. L. Runeberg 200 sanoin & kuvin & sävelin Kansallinen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunta Juhlatoimikunnan tavoitteet ja hankkeet Kansallisen juhlatoimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Porvoossa Aloitteen toimikunnan asettamisesta esitti Porvoon J. L. Runebergin juhlatoimikunta opetusministeriölle Esityksen pohjalta Museovirasto, Porvoon kaupunki, Svenska litteratursällskapet i Finland ja opetusministeriö kävivät neuvotteluita keskenään ja totesivat, että Runebergin juhlavuoden menestyksekäs toteutus edellyttää useiden eri tahojen yhteistyötä. J. L. Runebergin henkilöhistoriaan liittyviä kymmentä kuntaa pyydettiin nimeämään edustajansa juhlatoimikuntaan. Kunnista Helsinki, Parainen, Pietarsaari, Porvoo, Punkaharju, Ruovesi, Saarijärvi, Turku ja Vaasa osallistuivat hankkeeseen. Lisäksi toimikunnassa ovat olleet edustettuina Helsingin yliopisto, Museovirasto, Opetushallitus, opetusministeriö, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Svenska litteratursällskapet i Finland ja Valtion kirjallisuustoimikunta. Kansalliseen juhlatoimikuntaan on kuulunut kaikkiaan 22 jäsentä. Toimikunnan puheenjohtajana on toiminut Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Vuoden 2003 alusta lähtien juhlatoimikunnalla on ollut palkattu sihteeri; maaliskuusta 2003 alkaen tehtävää on hoitanut fil.maist. Sari Hilska. Sihteerin työhuone on ollut Porvoossa. Työvaliokunta Kansallinen juhlatoimikunta on toiminut ohjausryhmän tapaan ja se on kokoontunut kaksi kertaa vuodessa. Juhlatoimikunnan keskuudestaan valitseman työvaliokunnan tehtävänä on ollut suunnitella ja toteuttaa juhlavuoden toimintaa. Työvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut maaliskuusta 2003 lähtien emeritus professori Teivas Oksala ja sihteerinä fil.maist. Sari Hilska. Kts. liite Organisaatio/Organisation s. 69. Juhlatoimikunnan tehtävät Kansallisen juhlatoimikunnan tehtävänä on ollut tukea Runeberg-tapahtumia järjestävien tahojen yhteistyötä ja juhlavuoden valtakunnallista markkinointia. Lisäksi juhlatoimikunta on jakanut avustuksia Runeberg-aiheisten tapahtumien järjestäjille. Toimikunnan tehtävänä ei ole ollut itse järjestää tapahtumia lukuunottamatta Porvoossa vietettyä valtakunnallista Runebergin juhlaa 5. helmikuuta. Kansallinen juhlatoimikunta on saanut toimintaansa varten avustusta opetusministeriöltä, Svenska kulturfondenilta ja Suomen Kulttuurirahastolta. Lisäksi toi- Sanoin & kuvin & sävelin 15

16 mikunnan jäsenyhteisöt ja kunnat ovat osallistuneet juhlavuoden hankkeiden rahoitukseen. Juhlatoimikunnan omat hankkeet Vuoden 2003 aikana juhlatoimikunta toteutti muun muassa juhlavuoden markkinoinnissa käytetyn logon, valtakunnallisen markkinointiesitteen, juhlavuoden julisteen, J. L. Runebergin Internet-sivuston (www.runeberg.net) ja Runeberg-lehden. Juhlatoimikunta teki lisäksi yhteistyötä Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Helsingin yliopiston kirjaston kanssa toteuttamalla Runeberg-aiheisen näyttelyn Kansalliskirjaston galleriaan. Samasta näyttelystä teetettiin kaksi eri puolilla maata myös juhlavuoden jälkeen kiertävää kiertonäyttelyä. Hankkeiden tarkempi sisältö kuvaillaan kohdassa Runeberg ja yleisö. Runeberg ja yleisö Juhlavuoden teeman mukaisesti J. L. Runeberg henkilönä, sekä hänen tuotantonsa ja sen merkitys suomalaiselle kulttuurille, pyrittiin tuomaan tutuksi suurelle yleisölle sanoin, kuvin ja sävelin. Juhlavuoden erityisenä kohderyhmänä ovat olleet lapset ja nuoret. Tavoitteena on ollut auttaa heitä löytämään oma elävä suhde kansallisrunoilijaan ja Runebergin kautta yleisemmin kirjallisuuteen ja kulttuurihistoriaan. Juhlatoimikunta on tukenut erityisesti lasten ja nuorten itse järjestämiä Runeberg-aiheisia tapahtumia sekä heille suunnattuja hankkeita. Oppilaitosten opettajat on pyritty tavoittamaan mahdollisimman laajasti tekemällä yhteistyötä opetusministeriön ohella muun muassa Opetushallituksen, suomen- ja ruotsinkielisten äidinkielenopettajien liittojen sekä opettajien ammattilehtien kanssa. Niiden kautta Runebergin juhlavuoteen liittyvää tietoa ja materiaalia kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Luonteva yhteistyökumppani on ollut lisäksi kirjastolaitos, joka tavoitettiin kattavasti opetusministeriön avulla. Tiedotteiden lisäksi Suomen kaikkien kuntien pääkirjastoihin lähetettiin juhlavuoden alkaessa kaksi kappaletta juhlatoimikunnan Runeberg-lehtiä lukusalikappaleiksi. Suurelle yleisölle suunnattuja juhlatoimikunnan hankkeita ovat olleet: I Juhlavuoden grafiikka ja tiedotusmateriaali Logo, juliste ja tarrat valmistuivat elokuussa ja markkinointiesite lokakuussa Graafinen suunnittelija: Paula Jääskeläinen, Porvoo. 1. Logo Logo on ollut vapaasti eri toimijoiden käytettävissä ei-kaupallisten Runeberg-aiheis- Sanoin & kuvin & sävelin 16

17 ten tapahtumien markkinointiin ja tiedotukseen. Siitä on ollut saatavilla sekä mustavalkoinen että värillinen versio digitaalisessa muodossa. Logon on voinut hakea -sivuilta tai tilata juhlavuoden sihteeriltä sekä juhlatoimikunnan jäsenkuntien kulttuuritoimistoista. 2. Juhlavuoden juliste Painos kpl. Julisteiden levityksestä ovat vastanneet pääosin kansallisen juhlatoimikunnan jäsenyhteisöt, jotka ovat jakaneet julisteita muun muassa alueidensa kirjastoihin, kouluihin ja museoihin. Juhlatoimikunta on lisäksi lähettänyt julisteita maksutta noin kappaletta kouluihin, kirjastoihin ja Runeberg-tapahtumien järjestäjille. Julisteet ovat olleet myös PR- ja myyntituotteita messuilla ja museokaupoissa. 3. Markkinointiesite Painos kpl. Markkinointiesitteitä on jaettu jäsenyhteisöjen kautta kirjastoihin, kouluihin ja museoihin. Opetushallituksen ja opetusministeriön kautta esitteitä lähetettiin valtakunnallisesti noin 5000 koululle ja noin 450 kirjastolle. Graafikko Paula Jääskeläisen suunnittelema juhlavuoden juliste. Sanoin & kuvin & sävelin 17

18 Esitteitä on postitettu pyynnöstä tapahtumien järjestäjille eri puolille Suomea ja ulkomaille. Sitä on myös jaettu messuilla ja Runeberg-tapahtumissa (mm. Helsingin kirjamessut 2003 ja 2004, Turun kirjamessut 2004, Matkamessut 2004, Kirjan ja ruusun päivä ). 4. Toimistografiikka Käyntikortit 750 kpl (työvaliokunnan puheenjohtaja ja sihteeri), kirjepaperi kpl, kirjekuorissa ym. käytettävä tarra kpl. Tuotteet ovat olleet juhlatoimikunnan jäsenten ja sihteerin käytössä, tarrat myös PR- ja myyntituotteina. II Avustukset Runebergin juhlavuoden tapahtumille Kansallinen juhlatoimikunta avusti eri toimijoiden järjestämiä tapahtumia vuosina 2003 ja 2004 kaikkiaan noin eurolla opetusministeriön ja Svenska kulturfondenin toimikunnalle myöntämistä varoista. Avustuksen saannin edellytyksenä olivat juhlatoimikunnan hankesuunnitelmaan kirjatut periaatteet: Hankkeen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Tapahtumia järjestetään tasapuolisesti eri puolilla Suomea. Tapahtumia järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi. Hankkeet kannustavat eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön. Hanke on mahdollisimman monia hyödyttävä, esim. konsertti- ja näytelmäkiertueet. Hanke on merkittävä maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Hankkeella on vaikutusta myös juhlavuoden jälkeen, pitkäikäiset palvelut ja tuotteet ovat tavoitteena. Juhlatoimikunnan jäsenet välittivät tiedon mahdollisuudesta hakea avustusta tapahtumien järjestäjille. Kansallinen juhlatoimikunta ei tukenut yksityisiä kutsuvierastilaisuuksia tai hankkeita, joita se piti ensisijaisesti kuntien sivistystoimen, kuten kulttuuri-, nuoriso- tai koulutoimen piiriin kuuluvina (esim. koulujen yksityiset Runeberg-juhlat). Kts. liite Avustukset Runeberg-tapahtumille III Valtakunnallinen J. L. Runebergin päivän pääjuhla Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta Runebergin päivää juhlittiin tavanomaista näyttävämmin eri puolilla maata ja erityisesti ns. Runeberg-paikkakunnilla. Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunnan pääjuhla järjestettiin Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta. Tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastasi Porvoon kaupungin kulttuuritoimi. Juhla oli sekä kutsuvierastilaisuus että avoin muulle yleisölle ja siihen osallistui noin 800 vierasta eli korkein kirkossa sallittu yleisömäärä. Sanoin & kuvin & sävelin 18

19 Juhlassa esitettiin Kansallisen juhlatoimikunnan säveltäjä Perttu Haapaselta tilaama juhlavuoden sävelteos Refractio. Teoksen kantaesityksestä vastasi Avanti! kapellimestari Jani Telarannan johdolla. Tilaisuuden muun ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat näyttelijä Dan Henriksson, kuoronjohtaja Marjukka Riihimäki ja ohjaaja Päivi Järvinen. Tervehdyspuheen piti Porvoon kaupunginjohtaja Per-Håkan Slotte. Juhlapuheen piti kirjailija Christer Kihlman. Ohjelma koostui Dan Henrikssonin lausumista J. L. Runebergin runoista ja niihin Mia Makaroffin säveltämistä uusista kuorolauluista. Henrikssonin lisäksi juhlassa esiintyivät kitaristi Timo Korhonen, Philomela-kuoro, Joona Kontula (9-vuotias laulaja) sekä Porvoon Keskuskoulun musiikkiluokan oppilaat. IV J. L. Runebergin Internet-sivut: Pääsivusto avattiin ja J. L. Runebergin kotimuseota esittelevä osuus Suunnittelu ja käsikirjoitus: Kroma Productions Oy (Porvoo), Sari Hilska, Agneta Rahikainen ja Susanna Widjeskog (J.L. Runebergin koti). Tekninen toteutus: Kroma Productions Oy (Porvoo), tuottaja Riku Makkonen, graafinen suunnittelu Mika Tyyskä. J. L. Runebergin Internet-sivuilla on ollut vuoden 2004 loppuun mennessä noin kävijää. Sivusto jää toimintaan juhlavuoden jälkeen ja tarvittavista päivityksistä huolehtii jatkossa Svenska litteratursällskapet i Finland. Sivuston osoitelinkki on liitetty useisiin kirjallisuuteen, museoihin ja muihin kulttuuripalveluihin liittyviin sivustoihin. J.L. Runebergin Internet-sivut on toteuttanut Kroma Productions Oy. Sanoin & kuvin & sävelin 19

20 Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat -yhdistys (SATU ry) palkitsi J. L. Runebergin Internet-sivut toisella palkinnolla Media & Message tapahtuman yritysvietinnän ja verkkomedian sarjassa elokuussa Lisäksi sivustolle luovutettiin kunniakirja kulttuuriteosta. Kohderyhmä Johan Ludvig Runebergin Internet-sivusto tarjoaa laajan tietopaketin Runebergin elämästä, tuotannosta ja sen merkityksestä. Sivuston osana olevan Suomen vanhimman kotimuseon J. L. Runebergin kodin multimediaesitys esittelee Runebergin perheen elämää 1800-luvun porvariskodissa. Johan Ludvig Runebergin runoja ja Fredrika Runebergin muistelmia on mahdollista kuunnella myös lausuttuina suomeksi ja ruotsiksi. Sivuston kautta ovat toteutuneet useimmat juhlavuoden tavoitteet. Se tukee J. L. Runebergin juhlavuoden valtakunnallista, alueellisesti tasapuolista näkyvyyttä ja kaksikielisyyttä. Valtakunnallinen tapahtumakalenteri on palvellut tapahtumien järjestäjiä ja yleisöä veloituksetta juhlavuoden ajan. Internet-sivusto toteuttaa lisäksi tavoitteen pitkäikäisestä, myös juhlavuoden jälkeen saatavilla olevasta tuotteesta ja palvelusta. Sivuston artikkeleiden ja Runeberg-opin tavoitteena on ollut tarjota eri luokkaasteiden opettajille materiaalia ja ideoita Runebergin käsittelyyn kouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Sisältö Runoilijan elämä: Lapsuus ja nuoruus: Merikapteenin poika, Opiskeluvuodet Perhe: Fredrika, Lapset Asuinpaikat: Nuoruuden kodit, Helsinki ja Porvoo Arki ja juhla: Kotielämää, Ystävien seurassa Runon kuningas: Aikansa sankari, Runoilijan muisto Tärkeät vuodet: Runebergin elämän aikajana Sanoin & Kuvin & Sävelin: Sanoin: Tuotanto, Käännökset, Tutkimus Kuvin: Kuvien Runeberg, Kuvitukset Sävelin: Oi maamme, Virsirunoilija, Sävellykset Tärkeät vuodet: Runebergin elämän aikajana Runeberg tänään: Juhlavuosi: Media (tiedotteet, kuvat), Tapahtumakalenteri, Minun Runeberg (Poistettu ja korvattu juhlavuoden raportilla) Runeberg-kunnat: Helsinki, Oulu, Parainen, Pietarsaari, Porvoo, Punkaharju, Ruovesi, Saarijärvi, Turku, Vaasa (ns. Runeberg-kuntien Runeberg-yhteyksien esittelyt) Sanoin & kuvin & sävelin 20

21 Runeberg-oppi: Koululaissivut (lasten ja nuorten Runeberg-animaatioita, ideoita ja opetuspaketteja Runeberg-teeman käsittelyyn kouluissa), Yhtä ja toista (tietokilpailuja lapsille ja aikuisille, tehtäviä) Info: Linkit, Tukijat ja tekijät, Lähteet, Sivukartta J.L. Runebergin koti: Etusivu Kodista museoksi: J.L. Runebergin kodin historiaa Erikoisnäyttelyt: Tietoa museossa järjestettävistä erikosnäyttelyistä Palvelut: Aukioloajat, pääsymaksut, yhteystiedot Tutustu kotiin: Museoviraston hallinnassa olevan Runebergin kotimuseon ja sen esineistön sekä Runebergien perheen arkielämän esittely multimedian keinoin. Kirjoittajat ja tekijät Artikkeleista on vastannut pääosin tutkija Agneta Rahikainen (SLS). Muita kirjoittajia ovat olleet rehtori Gustav Djupsjöbacka (Sibelius-Akatemia), tutkija Pia Forssell (SLS), erikoistutkija Liisa Lindgren (Valtion taidemuseo), professori Teivas Oksala ja tutkija Liisa Suvikumpu (Helsingin yliopisto). Artikkeleiden toimitus ja johdantotekstit ovat Sari Hilskan. Käännöksistä on vastannut pääosin Markus Sandberg. Muita kääntäjiä ovat olleet Pia Hansson, Christel Nyman ja Juhani Weijola. J. L. Runebergin runojen lausujana on ollut näyttelijä Dan Henriksson ja Fredrika Runebergin tekstien lukijana näyttelijä Susanna Ringbom. J.L. Runebergin kodin akvarellikuvitukset ovat kuvittaja Tea Itkosen käsialaa. V Runeberg-lehti Maailmat, taivaat, tähdet laulaako? Nordens skönhet var hans sång Painos kpl, lisäpainos kpl. Nelivärinen, 58-sivuinen lehti, artikkelit suomeksi ja ruotsiksi, julkaisupäivä Suunnittelu ja taitto: graafinen suunnittelija Paula Jääskeläinen. Toimitus: juhlavuoden sihteeri Sari Hilska. Runeberg-lehti sisältää ns. suurelle yleisölle suunnattuja asiantuntija-artikkeleita Runebergista. Arteikkeleiden otsikoita ovat: Suomalaisuuden runoilija, Miten kuvata kulttihahmoa?, Runebergin jäljet Pietarsaaressa, Nuorena ylioppilaana Sisä-Suomessa, Sydän puhuu sydämen kieltä, Runouden tähtihetkiä, Runeberg sävelsi paremmin..., Jalustalle nostettu runoilija, Sibelius Runebergin tulkkina, Fredrika Runeberg kirjailijana, Elämää Runebergien kodissa, Runeberg koulussa - tietoa elämysten kautta: porvoolaisten lasten Runeberg-projektin kokemuksia. Lisäksi sanaristikko ja Fredrika-paperinukke. Artikkeleiden kirjoittajia ovat: kulttuurisihteeri Leena Anttonen, runoilija Risto Ahti, museonjohtaja Guy Björklund, rehtori Gustav Djupsjöbacka, toimittaja Pia Forssell, professori Matti Klinge, dosentti Liisa Lindgren, taiteilija M. A. Numminen, profes- Sanoin & kuvin & sävelin 21

22 sori Teivas Oksala, tutkija Agneta Rahikainen, museonjohtaja Marketta Tamminen ja museoamanuenssi Merja Ylitalo. Juhlatoimikunta jakoi lehteä jäsentensä kautta eri sidosryhmille, erityisesti opettajille, lukioiden opiskelijoille, museoille ja kirjastoille. Lehti postitettiin tammikuussa 2004 suomen- ja ruotsinkielisille äidinkielenopettajille näiden ammattiliittojen kautta (n kpl) sekä Suomen kaikkien kuntien pääkirjastoihin kaksi kappaletta lukusaleihin, kaikkiaan n. 850 kappaletta. Runeberg-lehteä postitettiin maksutta muun muassa kuntien sivukirjastoihin, luokanopettajille ja Runeberg-tapahtumien järjestäjille kautta maan n kappaletta. Lehteä oli saatavilla myös valtakunnallisen kiertonäyttelyn esittelypaikoissa sekä muun muassa juhlatoimikunnan osastoilla Turun ja Helsingin kirjamessuilla lokakuussa Runeberg-lehteä oli mahdollisuus ostaa juhlatoimikunnalta ja myydä edelleen Runebergiin liittyvissä museoissa ja näyttelyiden yhteydessä. Sisällöltään ajaton lehti soveltuu myyntituotteeksi myös juhlavuoden jälkeen. VI Laulu liitää yli meren maan Sången flyger över land och hav valtakunnallinen, kaksikielinen kiertonäyttely Kansallisen juhlatoimikunnan tavoitteena oli tarjota Runeberg-tietoa eri puolille maata ja esimerkiksi Suomen kulttuuri-instituutteihin helposti vastaanotettavassa ja esille laitettavassa muodossa. Niinpä se tuki Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) ja Helsingin yliopiston kirjaston (HYK) näyttelyhanketta Laulu liitää yli meren maan Sången flyger över land och hav. SLS ja HYK toteuttivat yhteistyönä J. L. Runebergista kertovan laajan päänäyttelyn sekä sen kaksi kiertonäyttelyversiota. Päänäyttely oli esillä Helsingissä Kansalliskirjaston galleriassa Näyttelyyn tutustui noin 6000 kävijää. Kaksikieliset kiertonäyttelyt ovat olleet esillä 24 paikkakunnalla eri puolilla Suomea kouluissa ja kirjastoissa. Näyttely on lisäksi nähty Suomen kulttuuri-instituuteissa Brysselissä ja Antwerpenissa. Ruotsinkielinen kiertonäyttely on ollut esillä kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa ja Ruotsissa mm. Göteborgin kirjamessuilla. Näyttelyistä ei ole peritty vuokraa, vaan vastaanottajilta on veloitettu ainoastaan rahtikustannukset. Kiertonäyttelyt ovat lainattavissa myös juhlavuoden jälkeen Svenska litteratursällskapetista ja Helsingin yliopiston kirjastosta. Kts. liite Laulu liitää yli meren maan Sången flyger över land och hav VII Lukiolaisten kirjoituskilpailu Juhlatoimikunta järjesti valtakunnallisen lukiolaisten kirjoituskilpailun, johon saivat osallistua kaikki lukiolaiset eri puolilta maata suomen- ja ruotsinkielisistä lukioista. Kilpailun otsikkona oli Maamme tänään Vårt land i dag. Nuoria kehotettiin kirjoittamaan uusi Maamme-laulu oman aikamme näkökulmasta käsin. Tavoitteena oli selvittää, miltä Suomi näyttää nykynuoren silmissä. Soiko sana kultainen? Onko Sanoin & kuvin & sävelin 22

23 maailmass armaampaa tai mitään kalliimpaa?, kuten Runeberg aikoinaan runoili. Lähtökohtana sai pitää Runebergin alkuperäistekstiä, mutta erityisesti painotettiin kirjoittajan omaa persoonallista näkemystä Suomesta, näkyi se sitten huumorin, lohduttomuuden, realismin tai idealismin valossa. Opettajia kehotettiin valitsemaan kustakin koulusta parhaat tekstit kilpailuun. Liekö syynä ollut aiheen kokeminen liian haasteelliseksi tai vaikeaksi, kun osallistujamäärä jäi lopulta varsin vähäiseksi, muutamaan kymmeneen. Ruotsinkielisiä kilpailukirjoituksia ei valitettavasti saatu lainkaan. Ensimmäisen sijan sai helsinkiläinen Harri Hertell runollaan Suomi on (hauen katkennut hammas). Toisen palkinnon sai porvoolainen Eeva Saaros runolla Suomi, sinun omistasi. Kolmannen sijan jakoivat torniolainen Mirka Ulanto tekstillä Protestiliikkeen joulukuoro esiintyy raatihuoneen tyhjälle pihamaalle ja vaasalainen Katri Yli-Yrjänäinen runolla Soi sana kultainen.... Voittajarunot ovat luettavissa osoitteessa: tänään>runeberg-oppi. Palkinnot jaettiin ja voittajarunot kuultiin kirjoittajien esittäminä Helsingin kirjamessuilla Kirjakahvilan lavalla Tutkija Agneta Rahikainen juonsi tilaisuuden ja kirja- ja lahjakorttipalkinnot jakoi Kansallisen J. L. Runebergin 200-vuotisjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Per-Håkan Slotte. Kansallisen juhlatoimikunnan hankkeet vuonna 2004 Internet-sivuston julkaisu 14. tammikuuta Valtakunnallinen tiedotustilaisuus ja Runeberg-lehden julkaisu 26. tammikuuta. Laulu liitää yli meren maan Sången flyger över land och hav -näyttelyn avajaiset Kansalliskirjaston galleriassa 3. helmikuuta. Näyttely esillä asti. Valtakunnallinen pääjuhla Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi osallistuivat Runebergin päivän juhlaan Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta. Kuva Antero Lindell. Sanoin & kuvin & sävelin 23

Humanismin perintö. Christer Kihlman

Humanismin perintö. Christer Kihlman Christer Kihlman Humanismin perintö Christer Kihlmanin puhe Humanismin perintö kuultiin valtakunnallisessa pääjuhlassa Porvoon tuomiokirkossa 5. helmikuuta 2004. Kuva Antero Lindell. Muuan Runebergin elämän

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Liite 4. Porvoon valtiopäivät 200 vuotta, kuvia tapahtumista. Valtiolliset päätapahtumat Porvoossa 28. maaliskuuta 2009

Liite 4. Porvoon valtiopäivät 200 vuotta, kuvia tapahtumista. Valtiolliset päätapahtumat Porvoossa 28. maaliskuuta 2009 Liite 4 Porvoon valtiopäivät 200 vuotta, kuvia tapahtumista Valtiolliset päätapahtumat Porvoossa 28. maaliskuuta 2009 Valtioneuvoston Merkkivuosi 1809 -hanke järjesti valtiolliset päätapahtumat Porvoon

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017

JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 JANAKKALA-SEURA RY. TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2017 Hyväksytty vuosikokouksessa 23.3.2016 1 Janakkala-Seura ry. tekee paikallista Janakkalan mielikuvaa tukevaa kotiseututyötä. Tavoitteena on 1. Lisätä täällä

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009

Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Hämeenlinnan Seudun Kalevalaiset Naiset ry 1985 2014 osa 2. 1997-2009 Tapahtumia vuosien varrelta Kuvassa Aulangonjärvi ja Lusikkaniemi Anni Liukkala puheenjohtajana 1997 2002 Komeroiden kätköistä -näyttely

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Lasten museokesä 2013

Lasten museokesä 2013 Lasten museokesä 2013 Museoiden kesä on täynnä tapahtumia, ja moni niistä on tarkoitettu erityisesti lapsille. Haluaisitko kehrätä, oppia vanhan ajan valokuvauksesta ja otattaa itsestäsi visiittikorttikuvan

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa

Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa Lyhennelmä esityksestä Jaa joku teollisuusmuseo jossakin Mäntässä - ei vois vähempää kiinnostaa erikoissuunnittelija Päivi Viherkoski, G.A.Serlachius -museo, 3.4.2008 Mitä museo myy -seminaari Markkinoinnin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Irina Kauppinen 050-339 2059 irina.kauppinen@gmail.com

Irina Kauppinen 050-339 2059 irina.kauppinen@gmail.com Irina Kauppinen 050-339 2059 irina.kauppinen@gmail.com Nimi: Syntymäaika ja -paikka: Irina Kauppinen 21.9.1979 Pietarsaari Curriculum Vitae Opintoni TTVOlla alkavat lähestyä päätöstään. Taivalta opintojen

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken

Nettiraamattu. lapsille. Jumala loi kaiken Nettiraamattu lapsille Jumala loi kaiken Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: Bob Davies; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2008

Lisätiedot

Tiedotus & markkinointi,

Tiedotus & markkinointi, Tiedotus & markkinointi, kiertuetoiminnassa TEKIJÄ: V KOULUTUSJAKSO 30.- 31.1.2012 Kouvolan Teatteri Leena Björkqvist 2012 Ma 30.1.2012 Onnistuneen markkinoinnin peruspilareita kiertuetoiminnassa Klo 12.00-12.10

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg

RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti.

Taivas+Helvettikirjan. opetuksessa. Opettajan ohje. One on One Publishing Oy, Henry Fordin Katu 6, 00150 Helsinki www.taivasjahelvetti. Taivas+Helvettikirjan käyttäminen opetuksessa Opettajan ohje Taivas+Helvetti Taivas+Helvetti Vol. 1 julkaistiin vuonna 2013 ja sen suosio ylitti kaikki odotukset. Lukijat inspiroituivat kirjan rehellisistä

Lisätiedot

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten.

LUOMINEN. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n. 6 000 vuotta sitten. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) LUOMINEN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin (Kolmiyhteinen) Jumala loi maailman n.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY "Puutarhan aika" "Onnellinen puutarhuri"

Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään Vuojoen kartanon kesäretkestä. WSOY:n edustaja Joni Strandberg WSOY Puutarhan aika Onnellinen puutarhuri Kirja- ja matkailta Karkasimme puutarhaan kirjojen ja matkojen pariin karkauspäivänä 29.2. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua väkeä alkoi saapua Bulevardi 12:n WSOY:n kirjamyymälään tekemään edullisia

Lisätiedot

VELJEKSET KAIN JA AABEL

VELJEKSET KAIN JA AABEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VELJEKSET KAIN JA AABEL Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt:

Lisätiedot

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011 Ajankohta Tilaisuus Paikka Ilmoitt. viim. Alueell./ valtak. kutsu TAMMIKUU 13.1. Työvaliokunta kokoontuu, eduskunta Helsinki 25.1. Hankepoliklinikka

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot