YHTEISVOIMIN KOHTI UUDISTUVAA KOULUA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISVOIMIN KOHTI UUDISTUVAA KOULUA"

Transkriptio

1 Helena Rajakaltio YHTEISVOIMIN KOHTI UUDISTUVAA KOULUA Koulun kehittämisen toimintamalli täydennyskoulutuksen ja kehittämisprosessin yhteen nivominen Raportit ja selvitykset 2014:9

2 Opetushallitus ja tekijät Raportit ja selvitykset 2014:9 ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Kopijyvä Oy/Jaana Jääskeläinen Kannen kuva: Lilli Korhonen Painopaikka: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere 2014

3 SISÄLTÖ Esipuhe... 5 Lukijalle... 7 Johdanto... 9 Projektin tavoitteet Koulun kehittäminen moniulotteisena ilmiönä Koulun uudistukset kehittämistyön käynnistäjinä Koulu moniammatillisena yhteisönä Koulu kasvatusyhteisönä Kehittämisen erilaiset lähestymistavat Ylhäältä ohjautuva teknis-rationaalinen lähestymistapa kehittämiseen Työyhteisölähtöinen kehittäminen Kaksisuuntainen kehittäminen Verkostomainen kehittäminen Yhteisöllinen koulu -projektin prosessin kuvaus Projektin tavoitteet ja rakenne Alkuneuvottelut ja osallistuvat koulut Projektin kiinnittyminen kuntien opetustoimen kehittämisstrategiaan Kehittämisessä sovellettu toimintamalli Koulujen kehittämisideat Inkluusiokysely Teemaseminaarit Työyhteisökohtaiset koulutustilaisuudet Koulujen yhteiset alueelliset koulutustilaisuudet Pedagogiset kahvilat Asiantuntijan rooli, yhteistyökumppanit ja luottokouluttajat Verkostoituminen Kehittämisen sudenkuopat Uudistus pelkkää retoriikkaa byrokratisoituminen Pedagogisen johtamisen puuttuminen näköalattomuus Muutospaineet ja sisäiset jännitteet Kehittäminen jää työorganisaatiosta irralliseksi Yhteisöllisten rakenteiden puuttuminen

4 Lapsi menee pesuveden mukana oppilas unohtuu Opetustyön jäykät rakenteet Resurssien niukkuus Kehittämistyötä edistävät tekijät Pedagoginen johtaminen Kehittämisen kiinnittyminen kunnan opetustoimen strategiaan Yhteisölliset rakenteet Osallisuus, vuorovaikutus ja keskusteleva kulttuuri Pysyvät kehittämisrakenteet Täydennyskoulutus yhteisen kehittämisen voimavarana Moniammatillisuus Oppilaskeskeisyys Verkostoituminen Pätkäkehittämisestä pitkäjänteisyyteen Casekuvaukset Case 1. Vihervaaran koulu Case 2. Kumpumäen koulu Case 3. Seurasalmen koulu Lähteet

5 Esipuhe Suomalaista opettajankoulutusta arvostetaan kansainvälisesti ja sen katsotaan olevan merkittävä tekijä suomalaislasten ja -nuorten hyvään menestykseen erilaisissa oppimista mittaavissa kansainvälisissä arvioinneissa. Viime vuosina on kuitenkin havahduttu siihen tosiasiaan, että koulutetut opettajat siirtyvät yhä enemmän pois opettajan työstä sen alkuvaiheessa. Opettajien jaksamisesta ja ammatissa pysymisestä on tullut yhä suurempi huoli. Myös pidemmän työuran tehneet opettajat kokevat, että opettajan työ on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana ja tarve oman osaamisen kehittämiseen on jatkuva. Opettajien täydennyskoulutuksen merkitys lisääntyy, kun oppilaitosten toimintakulttuuriin kohdistuu muutosvaatimuksia ja opettajuus professiona on muutoksessa. Opettajilla on yhä enemmän vastuullaan hallinnollisia ja sidosryhmäyhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Tällaisia tehtäviä opettamisen ja kasvattamisen lisäksi ovat koulun toiminnan ja arvioinnin kehittäminen, opetussuunnitelmien laadinta, oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen ja siihen liittyvät hallinnolliset tehtävät sekä oppimisympäristön laadun määrittelyyn liittyvät tehtävät. Opettajien peruskoulutus ei pysty yksin valmentamaan opettajaa koulukohtaisesti vaihteleviin tehtäviin ja uudistuvien säädösten mukaiseen toimintaan. Opetushallituksen KuntaKesu -työkalu eli Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma pyrkii tuomaan yhden mahdollisen työkalun koulutuksen tavoitteelliseen suunnitteluun. Yhteen sovittamalla keskushallinnon ja paikallisen tason tavoitteita pystytään terävöittämään osaamisen kehittämistä. Kansallinen suunnitelma ja paikalliset kehittämistarpeet ovat paikallisen koulutuksen kehittämissuunnitelman lähtökohtia. Kehittämissuunnitelman avulla voidaan koulutus nostaa yleiseen keskusteluun, turvata koulutuksen resurssit sekä parantaa koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua. Koulutuspoliittisen ohjauksen kannalta keskeinen kysymys on, miten kansallinen uudistus kytketään kuntien opetustoimen strategiseen kehittämiseen paikallistasolla ja miten oppilaitokset ja niiden henkilöstö omaksuvat uudistuksen toimintaansa. 5

6 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämisen neljä kulmakiveä ovat elinikäinen oppiminen, tieto- ja tutkimusperustaisuus, tuloksellisuus ja ennakointi. Opetustoimen henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus koko työuran kattavan ammatillisen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä osaamisen johtamiseen. Henkilöstökoulutuksen tulee perustua tutkimuksen, arvioinnin, uuden tiedon tuottamisen ja osaamisen kehittämisen vahvaan yhteyteen. Henkilöstökoulutus on vaikuttavaa, kun kehittämistoiminnan tuloksia hyödynnetään autenttisissa tilanteissa ja oppilaitosten toimintakulttuuri ja työtavat kehittyvät. Erityisen tärkeää on, että osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan ja pyritään vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin jo osin ennakolta niin hyvin kuin se on mahdollista. Laadukas henkilöstökoulutus kehittää pedagogista ja ammatillista osaamista sekä työyhteisö- ja yhteistyöosaamista. Parhaimmillaan se johtaa uuteen pedagogiseen ajatteluun ja toimintaan, toimintakulttuurin muutokseen, yhteisölliseen oppimiseen, osaamisen jakamiseen, oman työn kehittämiseen ja koko työyhteisön kehittymiseen. Helsingissä 1. huhtikuuta 2014 Jorma Kauppinen Johtaja Opetushallitus 6

7 Lukijalle Opettajan työ on uimista tai hukkumista. Opettaminen ja kasvattaminen on työskentelyä älyllisellä, käytännöllisellä, emotionaalisella ja moraalisella tasolla. Opettaja on muutoksen virittäjä. Oman koulun työhyvinvointi on lisääntynyt. Meidän koulussa on naurettu todella paljon näiden vuosien aikana. Tämä hanke tuki tuloani uutena rehtorina kouluun. Koulutuskoordinaattori räätälöi upean koulutuksen arjen ääntä kuunnellen! Pelottavaahan tässä oli se, että olen altistunut ajatuksille! Oppilaiden osallisuus on lisääntynyt. Sotaveteraanit käyvät koulussa syömässä. Oppilaat hoitavat kahvituksen. Sitä on upea katsoa! Osallistujien suullisia palautteita, Yhteisöllinen päätösseminaari, Pinni B, Tampereen yliopisto Tämä julkaisu perustuu kaksi- ja puolivuotiseen Opetushallituksen rahoittamaan ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön toteuttamaan tutkimusperustaiseen Yhteisöllinen koulu, pedagoginen kehittäminen ja työhyvinvointi ( ) täydennyskoulutusprojektiin. Täydennyskoulutushanke ei kuulunut Opetushallituksen koordinoitaviin hankkeisiin, mutta ohjausryhmätyöskentelyn kautta allekirjoittaneelle heräsi kiinnostus päästä kurkistamaan projektiin tarkemmin. Oltiinko Tampereella luomassa jotain sellaista opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvää mallia, josta voisi olla kansallisesti hyötyä? Yhteisöllinen koulu -täydennyskoulutusprojektin tarkoituksena oli antaa sysäys Pirkanmaan koulujen pitkäjänteiselle kehittämistoiminnalle ja vahvistaa opet- 7

8 tajien täydennyskoulutusta osana koulun kehittämistä. Lisäksi projektin aikana kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, miten koulutus vaikutti opetushenkilöstön työhön oppilaiden kanssa sekä kouluyhteisön arkeen. Yksilön tasolla työn kehittäminen, ammatillinen kehittyminen ja osaamisen lisääminen eivät ole irrallisia prosesseja työyhteisöstä, johon yksilö kuuluu. Vaikuttava täydennyskoulutus on koulun kehittämistä tukevaa eikä niinkään yksittäisen opettajan subjektiivista toimintaa. Kehittämistyö edellyttää, että opettajat hahmottavat oman työnsä ja sen kehittämisen osana koko koulun kehittämistä. Täydennyskoulutuksen näkeminen työyhteisön yhteisenä voimavarana ei merkitse sitä, että yksilöiden koulutustarpeet suljetaan pois, sillä ne täydentävät toisiaan. Työyhteisöä koskevassa kehittämistyössä on kuitenkin jossain vaiheessa tarpeellista ponnistella yhdessä ja käyttää kaikki täydennyskoulutukseen tarkoitetut resurssit yhteisen asian edistämiseksi. Tämän julkaisun alkuosa avaa lukijalle Yhteisöllinen koulu täydennyskoulutusprojektin taustalla olevaa teoreettista ja tutkimuksellista viitekehystä. Loppuosassa esitellään projektissa kehitelty toimintamalli, jossa opetushenkilöstön ammatillinen kehittyminen kietoutuu koulun kehittämiseen. Julkaisun lopussa Helena Rajakaltio kokoaa kehittämistyötä edistävät ja mahdollisesti vaikeuttavat tekijät. Jokainen koulutus- ja kehittämisprojekti on omanlaisensa, joten nämä menestystekijät ja sudenkuopat eivät ole suoraan siirrettävissä muihin hankkeisiin. Ne antavat kuitenkin viitteitä siitä, mitä kehittämistyössä on syytä ottaa huomioon. Helena Rajakaltio listaa kehittämistyötä edistäviksi tekijöiksi pedagogisen johtamisen, kehittämisen kiinnittymisen kunnan opetustoimen strategiaan, yhteisölliset rakenteet, osallisuuden, vuorovaikutuksen, keskustelevan kulttuurin, pysyvät kehittämisrakenteet, täydennyskoulutuksen yhteisen kehittämisen voimavarana, moniammatillisuuden, oppilaskeskeisyyden, verkostoitumisen ja pitkäjänteisen kehittämisen. Lämmin kiitos Yhteisöllinen koulu -ohjausryhmälle ajattelua haastavista kokouksista sekä Helena Rajakaltiolle projektin erinomaisesta johtamisesta ja tämän julkaisun kirjoittamisesta. Lukijalle toivon ajatuksia herättävää lukuelämystä koulun ja koulutuksen kehittämisen matkalla. Helsingissä 1. huhtikuuta 2014 Elisa Helin Opetusneuvos Opetushallitus 8

9 Johdanto Julkaisu perustuu kaksi- ja puolivuotiseen Opetushallituksen rahoittamaan Yhteisöllinen koulu, pedagoginen kehittäminen ja työhyvinvointi ( ) -projektiin 1. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikön toteuttamassa tutkimusperustaisessa täydennyskoulutusprojektissa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten koulu vastaa siihen kohdistuviin uudistumispaineisiin ja muutosvaateisiin kolmiportaisen tuen kehittämisessä? Miten kehittäminen muuttuu osaksi koulun arjen toimintaa? Miten uudistus palvelee oppilaiden kasvua ja oppimista? Koulut saivat projektilta koulutuksellista ja konsultatiivista tukea yhteisöllisen toimintakulttuurin, oppimista ja kasvua tukevien inklusiivisten toimintatapojen ja käytänteiden kehittämisessä. Projektiin osallistui 15 koulua Tampereelta, Etelä-Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä. Yksittäistä kouluyhteisöä tarkasteltiin osana sen paikallista toimintaympäristöä: kyseistä kuntaa ja sidosryhmiä. Yhteisöllinen koulu -projektin idea syntyi monivaiheisena prosessina. Projektiksi se muotoutui Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksella (nyk. kasvatustieteiden yksikkö) keväällä Koulutuskokonaisuus suunniteltiin osaksi laajempaa opettajien yliopistollisen tutkimusperustaisen täydennyskoulutuksen kehittämisen strategiaa, jonka tarkoituksena oli rakentaa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumoa elinikäisen oppimisen idean mukaisesti ja vahvistaa opettajankoulutuksen ja paikallisten koulujen välistä yhteistyötä. Projektin suunnitteluun osallistunut suunnitteluryhmä edusti monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmia (esim. kasvatustiede, kasvatusfilosofia, kasvatuspsykologia, erityiskasvatus, ainedidaktiikka, nuorisopsykiatria, nuorisokasvatus, terveystiede). Näitä näkökulmia hyödynnettiin, kun muotoiltiin koulutuksen sisällön suuntaviivoja. Tutkijoista osa osallistui myöhemmin koulutuksen toteuttamiseen myös luennoitsijoina, ja osa jatkoi myös projektin ohjausryhmässä. Ohjausryhmä toimi koulutuksen toteuttamisvaiheessa projektin johtamiseen palkatun koulutuspäällikön suunnittelutyön tukena. 1 Jatkossa tekstissä käytetään Yhteisöllinen koulu, pedagoginen kehittäminen ja työhyvinvointi -projektista lyhennettä Yhteisöllinen koulu -projekti. Projektin alkuperäinen nimi oli Yhteisöllinen opettajuus ja pedagoginen hyvinvointi, joka säilyi projektin nimenä myös virallisissa dokumenteissa. 9

10 Koulutusprojekti suunniteltiin auttamaan kouluja, jotta ne pystyisivät vastaamaan niihin haasteisiin, joita opetussuunnitelmallinen kolmiportaisen tuen rakenteen uudistus asettaa niin kunnille kuin kouluillekin. Uudistuksen tavoitteena on tukea jokaisen oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti (PL 642/2010, OPS 2010 perusteiden muutokset). Koulua pitkään leimannut diagnostinen henki, oppilaiden ongelmien medikalisointi ja koulusta pois siirtämisen kulttuuri oli johtanut kestämättömälle tielle erityisopetuksen ekspansiivisen kasvun myötä. Uudistus vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen tukeen lähikoulussa. Opetuksen tukimuodoista määrätään entistä täsmällisemmin. Uudistamisen taustatyönä laadittu erityisopetuksen strategia (OPM 2007:47) nojautuu kansainvälisiin, ihmisoikeuksia puolustaviin linjauksiin ihmisten yhdenvertaisuudesta (ks. Salamanca 1994). Strategia korostaa koulutusjärjestelmän, opetuksen ja erilaisten oppimisen tukikeinojen kehittämistä kokonaisuutena (Mäkinen & al. 2009). Uudistuksen tarkoituksena on muuttaa oppilaiden erilaisuutta kategorisoivia asenteita, heitä poissulkevia käytänteitä sekä segregoivia järjestelmiä koulussa. Ihmisten erilaiset ominaisuudet on nähtävä inhimillisen elämän kirjoon kuuluvina eikä poikkeavuuksina suhteessa ns. normaaliuteen. Perusopetuslain muutoksella vahvistetaan oppilaiden ihmisoikeuksia ja osallisuutta tasa-arvolain (609/1986) ja yhdenvertaisuuslain hengessä (21/2004). Lakitekstien mukaan ketään ei saa syrjiä tai asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, sukupuolisen suuntautuneisuuden, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhteisöllinen koulu -projektissa inkluusio 2 ymmärretäänkin tässä laajassa, ihmisten yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyvässä merkityksessä. Kouluarjessa inkluusion keskeisiksi vaikuttajiksi muodostuvat koulussa työskentelevien aikuisten suhtautuminen toiseuteen ja inkluusioon sekä koulun käytänteet ja rakenteet. Nämä yhdessä ylläpitävät, uusintavat, muokkaavat ja uudistavat prosessia, jossa liikutaan segregaatio inkluusio-ulottuvuudella (ks. esim. Thompson 2012, Mäkinen & Mäkinen 2011, Mäkinen 2013, Rajakaltio & Mäkinen 2013, Riitaoja 2013, Seppälä-Pänkäläinen 2009). Uudistuksen tavoitteena on järjestää oppilaille heidän tarvitsemiaan tukimuotoja mahdollisimman paljon yleisopetuksen puitteissa ja siirtyä pois oppilaita 2 Inkluusion merkitys kouluyhteisössä, opettajan työssä, opetuksessa ja kasvatuksessa on tutkimuskohteena Yhteisöllinen koulu -hankkeesta syntyneessä SILC (School as an inclusive learning community) -tutkimushankkeessa (Rajakaltio & Mäkinen 2013). Mäkinen (2013) on tutkinut inkluusiota mm. opettajan työn kiinnittymisen näkökulmasta. 10

11 segregoivasta kaksiväyläisestä koulutusrakenteesta. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää kouluyhteisöltä entistä enemmän yhteistyötä niin moniammatillisesti kuin opettajien kesken. Toimintakulttuurin kehittämisessä painotetaan yhdenvertaisuutta ja osallisuutta korostavaa asennetta sekä turvallisen ilmapiirin luomista. Täydennyskoulutukseen ja opettajankoulutukseen kohdistuu odotuksia sen suhteen, miten ne pystyvät tukemaan opettajien ammatillista kehittymistä ja muuttamaan koulun toimintakulttuuria (OKM 2012:1, OKM 2009:16, Mäkinen & al. 2009). Yhteisöllinen koulu -projekti täydensi muita opetustoimen täydennys- ja kehittämisohjelmia, joita toteutettiin samanaikaisesti kunnissa. Näistä ohjelmista temaattisesti läheisin oli seudullista ja kunnallista kehittämistoimintaa tukeva valtakunnallinen Kelpo-hanke ( ). Hankkeiden tavoitteet olivat samankaltaisia: inklusiivisen toimintakulttuurin, kolmiportaisen oppimisen ja kasvun tukirakenteen, pedagogisen toiminnan ja moniasiantuntijuuden kehittäminen. Tärkeiksi yhteistyökumppaneiksi muodostuivat kehittämisen avainhenkilöinä toimineet Kelpo-koordinaattorit. Yhteisöllinen koulu -projekti teki yhteistyötä myös Tampereen seudullisen Osaava-ohjelman kanssa. Projektin tavoitteet Projektiin osallistui 15 koulua (14 peruskoulua ja 1 lukio), joille järjestettiin, yhdessä ja erikseen, täydennyskoulutusta ja konsultointia kolmiportaisen tuen, yhteisöllisyyden sekä työhyvinvoinnin kehittämisessä. Tutkimusperustaisessa täydennyskoulutuksessa kasvatuksen ja koulutuksen monimutkaisia ilmiöitä tarkasteltiin monitieteellisestä näkökulmasta. Projektin tarkoituksena oli antaa sysäys koulujen pitkäjänteiselle kehittämistoiminnalle ja vahvistaa opettajien täydennyskoulutusta osana koulun kehittämistä. Koulun kehittämisen ja opettajien ammatillisen kehittymisen yhteenkietoutuminen on osoittautunut koulun kehitystä ylläpitäväksi voimaksi (Fullan 2003, Rajakaltio 1999, 2011, Rajakaltio & Syrjäläinen 2010). Projektin tavoitteena oli kehittää kouluissa moniammatillista yhteistyötä, monimuotoista pedagogiikkaa ja yhteisöllisiä toimintatapoja, jotka tukevat oppilaiden kasvua ja oppimista. Keskeinen lähtökohta oli monipuolisten pedagogisten lähestymistapojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Toinen lähtökohta projektin suunnittelussa oli työhyvinvoinnista huolehtiminen. Kolmas oli koulun työyhteisön toimintakulttuurin ja opettajien työkulttuurin kehittäminen, sillä niillä on heijastusvaikutuksia oppilaisiin (esim. Rajakaltio 2011, Seppälä- Pänkäläinen 2009). Luonnoksessa perusopetuksen opetussuunnitelman uusiksi perusteiksi korostetaankin entistä enemmän koulun toimintakulttuurin ja kou- 11

12 luyhteisön merkitystä oppilaiden oppimiselle ja kasvulle (Opetushallitus, luonnos ). Koulutustilaisuuksien sisällöt pohjautuivat sekä tutkimustuloksiin että kouluissa esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin. Koulutusprojektin rakenteessa ja toimintatavoissa hyödynnettiin toimintatutkimuksellista lähestymistapaa, joka on osoittautunut vaikuttavaksi kehittämismenetelmäksi (mm. Hopkins 2007, Kuula 1999, Rajakaltio 2011). Työyhteisölähtöinen kehittämisote oli omiaan vahvistamaan ammatillista kasvua ja osaamista tukevan työyhteisön kehittymistä. Projekti viritti tutkimustoimintaa, ja siitä on kehkeytynyt tutkimushanke Koulu inklusiivisena oppimisyhteisönä - School as an inclusive learning community (SILC) Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikössä (Rajakaltio & Mäkinen 2013). Projektiin osallistuneista kouluista kerätystä aineistosta on valmistunut kaksi pro gradu -tutkielmaa (Ikkelä 2013, Peltomaa 2013). Tutkimusideat syntyivät koulujen arjessa syntyneiden kysymysten pohjalta. Toinen tutkielma käsittelee koulussa työskentelevien aikuisten käsityksiä inkluusiosta ja niiden taustalla vaikuttavia uskomuksia sekä koulun muutoksen mahdollisuuksia (Ikkelä 2013). Toisen tutkielman aiheena on yhtenäiseen perusopetukseen liittyvän neljän koulun välinen opetussuunnitelmallinen yhteistoiminta (Peltomaa 2013). Molemmat pro gradun tekijät suorittivat kasvatustieteen maisterin tutkinnon syventäviin opintoihin liittyvän harjoittelun Yhteisöllisen koulu -projektiin osallistuneissa kouluissa. Käsillä oleva raportti jakaantuu kahteen osaan. Ensiksi kuvataan koulutus- ja kehittämisprojektin taustalla vaikuttaneita teoreettisia viitekehyksiä. Toinen osa käsittelee Yhteisöllinen koulu -projektin käytännön toteutusta. Siinä kuvataan, kuinka monimutkaista kolmiportaisen tuen rakenteen uudistusprosessia muovattiin kouluissa Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. 12

13 Koulun kehittäminen moniulotteisena ilmiönä Koulun uudistukset kehittämistyön käynnistäjinä Koulun kehittämisen alkuunpanija on yleensä koulun ulkopuolelta, ylhäältä keskushallinnosta tuleva koulutuspoliittinen ja opetussuunnitelmallinen uudistus. Koulun haasteena on vastaanottaa uudistusvaade ja ryhtyä muokkaamaan toimintaansa sen mukaisesti. Tie uudistuksen kirjallisesta dokumentista käytännön toteuttamiseen on pitkä ja monimutkainen prosessi. Viestit ja paineet haluttujen muutosten toteuttamiseksi kulkeutuvat eri hierarkiatasojen välityksellä ylimmiltä opetusviranomaisilta kunnan päättäjille ja rehtoreille ja sitä mukaa opettajille. Suomessa koulun uudistukset ja niiden toimeenpaneminen nojaavat pitkälti luottamukseen eri tahojen välillä. Opettaja nauttii suurta luottamusta autonomisena toimijana. Suomalaisen opettajan työtä ei valvota kuten monissa maissa, joissa opettajien työtä tarkkaillaan erilaisten kontrollimekanismien ja standardisoitujen testien avulla (Sahlberg 2009, 2010, Hargreaves & Shirley 2009). Koulutuspoliittisen ohjauksen kannalta on keskeistä, miten valtakunnallinen uudistus kytketään kuntien opetustoimen strategiseen kehittämiseen paikallistasolla ja miten koulut omaksuvat uudistuksen toimintaansa. Kuntien kannalta keskeinen kysymys on, miten uudistus niveltyy kunnan opetustoimen strategiaan ja miten se toteutetaan kouluissa. Koulujen kannalta keskeistä on se, millä tavalla uudistus vaikuttaa työhön oppilaiden kanssa ja kouluyhteisön arkeen. Kansallisen koulutuspolitiikan tärkein ohjausväline on opetussuunnitelma, jonka avulla koulua ja sen sisältöä pyritään muuttamaan. Opetussuunnitelman sisällöistä käydään poliittista määrittelykamppailua koskien sitä, mikä on hyvää kasvatusta ja mikä on hyvää opetusta. Opetussuunnitelma muokkaa kulloisenkin aikakauden kansallista identiteettiä ajan hengen ja yhteiskunnassa vallitsevan arvomaailman mukaan. Opetussuunnitelmassa otetaan kantaa ikuisesti vaihtuvaan, mutta aina yhtä tärkeään kysymykseen: mikä tieto on tärkeää? Opetussuunnitelma voidaan ymmärtää kasvatuksen, koulutuksen, opettamisen ja oppimisen sekä organisatorisena että älyllisenä keskuksena (Autio 2010, 2013). Opetussuunnitelmatutkimuksessa opetussuunnitelmaa luonnehditaan monimutkaiseksi keskusteluksi (complicated conversation) (Pinar & al. 2004). Opetussuunnitelman sitoumuksia, lähtökohtia ja rajoituksia on tarkasteltava 13

14 kriittisesti, sillä ne ohjaavat koulun kehittämisen ydintä: kasvatusta ja opetusta. Koulussa on jatkuvasti kysyttävä, millaista opetusta ja kasvatusta oppilaat saavat ja millaisia kasvatuksellisia kokemuksia koulussa syntyy. Suomessa kunnilla on suuri itsemääräämisoikeus valtakunnallisten uudistusten toteuttamisessa. Ne ovat opetuksen järjestäjinä myös vastuussa uudistusten toimeenpanemisesta. Kyseessä olevan uudistuksen toteuttaminen vaati kuntien kasvatus- ja opetustoimelta kehittämisstrategista otetta. Paikalliset koulutuspoliittiset linjaukset ja ratkaisut vaikuttavat ratkaisevasti koulujen kehittämiseen. Kuntien erilainen taloudellinen tilanne näkyy polarisoitumiskehityksenä, kunnallisten palvelujen laatu ja määrä vaihtelevat eri puolilla maata. Tämä koskee myös koulutuspalveluja. (Nakari & Sjöblom 2009.) Koulujen eriytymiskehitys on voimistunut viime vuosina etenkin pääkaupunkiseudulla (Bernelius 2013, Riitaoja 2013, Varjo & Kalahti 2011). Kuntien erilaiset hallinto- ja johtamisjärjestelmät muokkaavat koulujen johtamista ja suhdetta sidosryhmiin. Tämä näkyy esimerkiksi kunnissa, joissa yritysmaailmasta peräisin oleva asiakaslähtöisyys on otettu toimintakonseptiksi (esim. tilaaja-tuottajamalli). Asiakkuuden korostaminen koulukontekstissa muokkaa sidosryhmien ja koulujen välistä suhdetta. Uusi toimintakonsepti on myös synnyttänyt jännitteitä koulun toimijoiden välille (Rajakaltio 2011). Siitä keskustellaan enemmän seuraavassa luvussa. 14

15 Koulu moniammatillisena yhteisönä Koulua on kuvattu muita yhteiskunnallisia instituutioita useammin normatiivisesti ja sitä koskevaa muutosta preskriptiivisesti. Lähestymistavalle on tunnusomaista, että kehittämisessä etsitään ratkaisuja ideaalimallista, jota kohti toimintaa kehitetään. Yksi tällainen ideaalimalli on esimerkiksi oppivan organisaation malli (Hopkins 2007, Senge ym. 2001). Kehittämistyön onnistumisen kannalta on kuitenkin tärkeintä saada realistinen kuva koulun lähtötilanteesta, siitä millainen koulu on nyt ei niinkään siitä, millainen sen pitäisi olla (Tyack & Cuban 1998). Vasta realistisen kuvan pohjalta voidaan luoda visio tai tavoiteltava tila koulusta. Visiosta on myös oltava riittävä yhteisymmärrys henkilöstön keskuudessa. Realistinen kuva koulun arjesta edellyttää, että koulua tarkastellaan laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta, sen institutionaalisista tehtävistä käsin. Koulu toimii ristipaineisessa kentässä. Koulun tehtävät eivät ole samansuuntaisia eivätkä muodosta harmonista kokonaisuutta vaan moniulotteisen ja särmikkään yhdistelmän. Tämä tekee koulun perusrakenteesta haastavan. Toisaalta koulun odotetaan palvelevan julkista yhteistä hyvää: demokratiaa, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Toisaalta sen pitää palvella kilpailuyhteiskuntaa ja asiakaslähtöisyyden yksilökeskeisiä vaatimuksia. Koululta edellytetään inklusiivista kasvatusta, mutta samalla sen tehtäviin kuuluu oppilaita arvioiva ja erotteleva mekanismi. Niin hallinto, talouselämä, opetusviranomaiset, vanhemmat kuin muutkin sidosryhmät, kansalaiset ja yhä voimakkaammin julkinen sana ja media kohdistavat kouluun moninaisia odotuksia ja vaateita. (Rajakaltio 2011, Salminen 2012.) Opettajat kokevat uudistukset ja muutokset paineina ja odotuksina jatkuvan edistymisen takaamisesta. Koulu-uudistuksiin liittyy myös paljon retorista vallankäyttöä. Uudistusteksteissä käytetään retorisia ilmaisuja, esimerkiksi positiivisia konnotaatioita, kuten oppilaskeskeisyys, vailla kytkentää todellisuuteen tai asioiden välisiä yhteyksiä pyritään hämärtämään (Kelly 2004). Samalla koulua ja kasvatustodellisuutta muokkaavat kasvatukselle vierasperäiset metaforiset ilmaisut, kuten tehokkuus, asiakkuus ja tilivelvollisuus. Kielen takana olevat ajatusrakennelmat muokkaavat ja tulevat osaksi kasvatuksen ilmiökenttää. Asiakaslähtöisyys yhdistettynä ajalle ominaiseen yksilökeskeisyyteen aiheuttaa 15

16 koululle ristipaineita. Vanhempien ja oppilaiden, yksilölliset intressit eivät välttämättä ole aina samansuuntaiset koulun pedagogisten intentioiden kanssa. (Rajakaltio 2011.) Kun koulua tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja kehittämiseen liittyvää retoriikkaa avataan, ymmärrys kasvatus- ja opetustyön monimutkaisuudesta ja siihen vaikuttavista moninaisista ristipaineista lisääntyy. Näiden ristipaineiden tiedostaminen ja tunnistaminen auttaa koulun henkilöstöä ymmärtämään koulun monimutkaista kasvatustehtävää ja opettajan työhön vaikuttavia erilaisia kuormittavia tekijöitä. Asioiden kompleksisuuden tiedostaminen tukee vuorostaan työssä jaksamista. Kaikki oppilasta koskevat asiat eivät ole yksittäisen työntekijän harteilla. Lähtökohtana koulutusprojektissa oli se, että koulu on moniammatillinen työyhteisö, joka tarjoaa paljon jaettavaa asiantuntijuutta. Koulusta tosin puuttuvat yhteiset ajatusten, ideoiden ja osaamisen jakamiseen liittyvät foorumit lukuun ottamatta moniammatillista oppilashuoltoryhmää. Kehittämistyössä henkilöstö tekee uudistuksesta omat tulkintansa, etsii riittävää yhteisymmärrystä kehittämisen suunnasta ja sen toteuttamisesta koulun arkitodellisuudessa. Tämä vaatii yhteistä aikaa ja tilaa, jossa voidaan käydä tulkinnallisia keskusteluja ja merkitysneuvotteluja. Uudistusten synnyttämä häiriötila tai muutostilanne paljastaa koulun toimintakulttuurin, jossa muutokseen reagoidaan työyhteisölle ominaisimmalla tavalla. Työyhteisössä vaikuttavat samanaikaisesti sitä rakentavat ja hajottavat tekijät. Opettajilla ja eri ammattiryhmillä esiintyy erilaisia työkulttuureja ja toimintatapoja. Eri yksilöt ja ryhmät suhtautuvat muutoksiin kukin omalla tavallaan. (Rajakaltio 2011.) Kolmiportaiseen tukeen liittyvä uudistus tuo haasteita opettajan työhön. Hallinnolliset tehtävät lisääntyvät dokumentointivelvollisuuden myötä, eri tahojen kanssa käytävien neuvottelujen määrä kasvaa, moniammatillinen yhteistyö lisääntyy ja yhteistyö vanhempien kanssa tiivistyy. Koulu on perinteisesti ollut opettajien vartioima tiedonkenttä, eikä moniammatillinen yhteistyö ole vielä juurtunut kouluun. Yhteisöllinen koulu -projektissa uudistuksen synnyttämiä erilaisia jännitteitä tutkittiin työyhteisöissä vuorovaikutuskoulutuksen avulla. Yhteiset tilaisuudet nostivat esille piilevää tietoa ja auttoivat tunnistamaan koulun kehittämisen tarpeita eri näkökulmista. Työyhteisön yhteiset keskustelut auttoivat tunnistamaan yhteisön kulttuurisia piirteitä ja lisäsivät näin ollen yhteisön itseymmärrystä muutoksen keskellä. 16

17 Koulu kasvatusyhteisönä Avainkysymys koulun kehittämisessä on se, miten kehittäminen palvelee kaikkien oppilaiden oppimista ja kasvun tukemista. Entä miten kehittäminen haastaa aikuisten oppimista? Joutuuko jokainen aikuinen kyseenalaistamaan koulua muokkaavia itsestäänselvyyksiä, omia ennakko-oletuksiaan ja uskomuksiaan? Miten koulussa tunnistetaan toiseuden ja erojen tuottamisen prosesseja? Vaikuttaako kehittäminen opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen, opetuksen ja kasvatuksen peruskysymyksiin? Koulu muodostaa yhteisön, jossa keskiössä ovat kasvun ja oppimisen prosessit sekä vuorovaikutus (Dewey 1966, Hoikkala & Paju 2013). Koulu vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin. Hyvinvoinnin edellytyksenä on, että oppilas saa tukea ja turvaa opettajilta ja muilta koulussa vaikuttavilta aikuisilta (Juutilainen 2009). Koulu voi myös vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan ja aiheuttaa pahoinvointia. Koulussa voi esimerkiksi olla sellaisia rakenteita, jotka ovat omiaan synnyttämään oppilaiden häiriköintiä. Kouluinstituution merkitys nuorten elämässä on muuttunut ennen kaikkea nopean teknologisoitumisen ja globalisoitumisen seurauksena (mm. Ziehe 1991, Hoikkala & Paju 2013). Teknologian avaama symbolinen avaruus tarjoaa nuorille uusia mahdollisuuksia ja herätteitä oman identiteetin rakentamiseen ja elämänkulun suunnitteluun. Tämä haastaa pedagogisen toiminnan kehittämistä, jotta koulumaailmassa voidaan kohdata nuorten elämismaailma. Oppilaiden kanssa käydään jatkuvia neuvotteluja sosiaalisesta tilasta, ajasta ja ihmisten välisistä suhteista. Inklusiivinen pedagogiikka edellyttää, että oppilaiden ja opettajien välillä on hyvä vuorovaikutus. Opettaja vaikuttaa ratkaisevasti oppitunnin ilmapiiriin ja siihen, miten oppilaiden ja opettajan väliset suhteet rakentuvat (Laine 2000). Koska alakoulun luokkahuonesuhteet ovat pitkäikäisiä, on periaatteessa mahdollista kehittää sellaisia vuorovaikutussuhteita, joissa huomioidaan samanaikaisesti toisaalta yksilöllinen oppilas ja toisaalta luokka yhteisönä. Yläkoulun oppiaineisiin perustuva rakenne tunnista toiseen vaihtuvine opettajineen tekee koulupäivistä pirstaleisia, mikä vaikeuttaa oppilaiden ja opettajien vuorovaikutussuhteiden kehittymistä (Hoikkala & Paju 2013, Rajakaltio 2011). 17

18 Yhteisöllinen koulu -projektissa asetettiin kysymys siitä, miten opettaja voisi entistä paremmin ohjata luokan ryhmädynaamisia prosesseja ja edesauttaa oppilaiden myönteistä vaikutusta toisiinsa. Luokkahuone on enemmän kuin kokoelma uniikkeja yksilöitä. Tavoiteltavaa on, että luokkahuoneesta muodostuu toisiinsa liittyvien yksilöiden kollektiivi (Sarason 1996, Cohen 1994). Vuorovaikutussuhteiden tarkastelu sosiaalipsykologisesta näkökulmasta ei kuitenkaan riitä. Kasvatus perustuu arvofilosofiaan. Ihmisen ensisijainen suhde todellisuuteen on eettinen. Tarvitaankin kasvatukseen ja ihmiskäsitykseen sekä tulevaisuuteen liittyviä arvosidonnaisia keskusteluja. (Dewey 1916/1966, Saari 2011, Salminen 2012, Värri 2004.) Inkluusioideologian mukaan ihmisillä on erilaisia tarpeita, oppimisen ja osallistumisen esteitä, mutta ne eivät estä kuulumista joukkoon. Koulun tehtävä on vastata oppilaiden erilaisiin tarpeisiin yksilöllisesti ja yhteisöllisesti (ks. Mäkinen 2011, Seppälä-Pänkäläinen 2009). Kasvatuksen monimutkaisuus tekee koulun kehittämisestä erityisen haastavaa, kasvatus- ja opetustilanteeseen vaikuttaa lukematon määrä erilaisia tekijöitä. Valta on aina läsnä kasvatusinstituution todellisuudessa. Kasvatus sisältää aina epäsymmetrisen valtasuhteen; kasvatus on intentionaalista, ja kasvattajalla on asiantuntijavalta (Värri 2004). Kätkettyä valtaa ilmentävä piilo-opetussuunnitelma (hidden curriculum) toteutuu vuorovaikutusprosesseissa, sosiaalisissa tilanteissa, sekä järjestetyn opetuksen ohessa että sen ulkopuolisessa toiminnassa. Piilo-opetussuunnitelmissa toteutuvat ei-kirjoitetut tavoitteet, kuten esimerkiksi odottamaan oppiminen, oppilaan perhetaustaan liittyvän sosiaalisen aseman vahvistaminen ja oppilaiden välisten suhteiden muokkautuminen. (Broady 1981, Hoikkala & Paju 2013, Kelly 2004, Ziehe 1991.) Koulutusprosessin aikana työyhteisöissä toteutetuissa vuorovaikutuskoulutuksissa opettajien oli mahdollista tulla tietoiseksi koulussa vaikuttavasta piilo-opetussuunnitelmasta ja omista suhtautumistavoistaan. Projektin koulutustilaisuuksissa käydyissä keskusteluissa opettajien suurimmat huolenaiheet liittyivät riittämättömyyden tunteeseen. Tämä koski niin ajallista resurssia kuin omia voimavaroja ja osaamista oppilaiden kohtaamisessa, oppilaiden ongelmien tunnistamisessa sekä heidän auttamisessaan. Paineita koettiin myös suhteessa vanhempiin: niin vaativiin kuin vaikeuksissa oleviinkin perheisiin. Opettajat kantoivat huolta siitä, ettei resursseja ole riittävästi kaikille oppilaille. Heidän mukaansa tämä voi johtaa siihen, että oppilaat, joiden kotitausta on suotuisa, menestyvät. Ne, joilta tuki puuttuu, puolestaan syrjäytyvät. Toisaalta opettajat pohtivat sitä, että koulussa kiinnitetään liikaa huomiota oppilaisiin, joilla on vakavia käytöshäiriöitä ja oppimisvaikeuksia. Tämän seurauksena muut oppilaat kärsivät. Keskusteluissa nousi esille myös muita opettajien mieltä askarruttavia kysymyksiä, kuten esimerkiksi seuraavat: Onnistutaanko antamaan riittävästi yleistä tukea? Muodostuuko koulu joillekin sosiaaliseksi 18

19 loukuksi? Voiko koulu muodostua yhteisöllisyyttä vaalivaksi yksiköksi aikana, jolloin yksilökeskeisyys korostuu ja yhteisöllisyys on katoavaa yhteiskunnasta? Millä keinoin koulu voi muodostua yksilöitä yhteen liittäväksi yhteisöksi? 19

20 Kehittämisen erilaiset lähestymistavat Moniulotteisen koulun kehittäminen ja uudistaminen edellyttää erilaisia lähestymistapoja. Seuraavaksi tarkastellaan eri lähestymistapoja, joiden yhdisteleminen palvelee parhaiten kehittämistoimintaa. Näin meneteltiin myös Yhteisöllisessä koulu -projektissa, jossa käytettiin kaikkia neljää lähestymistapaa. 1. Ylhäältä ohjautuva teknis-rationaalinen lähestymistapa kehittämiseen (top down) 2. Työyhteisöstä lähtevä lähestymistapa (bottom up) 3. Kaksisuuntainen lähestymistapa (top down < > bottom up) 4. Verkostomainen lähestymistapa Ylhäältä ohjautuva teknis-rationaalinen lähestymistapa kehittämiseen Kehittämistä käsittelevässä kirjallisuudessa käydään keskustelua jatkuvasta kehityksestä ja muutoksen hallinnasta. Taustalla on rationaalinen käsitys organisaatiosta. Tämän käsityksen mukaan kehittämistarpeita voidaan ennakoida ja kehittämistä voidaan hallita. Hallintovetoisen teknis-rationaalisen lähestymistavan (top down) avaintekijä on johtaminen, jonka avulla koulun muutosta ja uudistusta ohjataan ylhäältä alaspäin, vallitsevan koulutuspolitiikan edellyttämään suuntaan implementoimalla kouluihin päättäjien taholta tulevia uudistuksia. Perinteisten johtamis- ja kehittämiskonseptien ideat perustuvat teknis-rationaalisuuteen, tehokkuuteen ja selkeyteen. Tämä merkitsee pyrkimystä ennen muuta pysyvyyteen, asioiden yksinkertaistamiseen ja epävarmuuden poistamiseen. Epävarmuus kuuluu kuitenkin väistämättä kehittämiseen ja muutokseen. Ongelmalliseksi on muodostunut se, että hallinnon eri tasoja ohjaavat erilaiset kehittämiskonseptit (Arnkil 2008). Keskushallinnossa nojaudutaan herkemmin teknis-rationalismin mukaisiin kehittämiskonsepteihin, kun taas organisaatioiden tasolla käytännön toteutuksessa kehittämisen lähtökohtana on toimintakyky arjen toiminnassa luvulta lähtien kehittämistyön tausta-ajatteluun on vaikuttanut uusi julkisjohtaminen, joka on vahvistanut teknis-rationaalista ja asiantuntijavaltaista kehittämisotetta (esim. Seeck 2008, Räsänen & Trux 2012). Nykyajalle on myös tyypillistä, että yhteiskunnallista toimintaa, sen hallinnoimista ja kehittämistä organisoidaan pitkäjänteisten strategisten kehittämislinjojen sijaan lyhytjänteisinä projekteina (Sulkunen 2006). Rahoituksen ohjau- 20

21 tuminen projekteihin on johtanut siihen, että työpaikoilla on liikaa projekteja, jopa projektikaaokseen asti. Perusopetuksessa projektimuotoisuus näkyy esimerkiksi siten, että opetuksen kehittäminen kytketään erilaisiin ohjelmallisiin projekteihin, joihin allokoidaan julkista rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien kehittämisen painopisteiden mukaan. Tämä on johtanut työyhteisöjen projektiväsymiseen, mikä näkyi myös Yhteisölliseen koulu -projektiin osallistuneissa kouluissa. Projektikehittämisen heikkoutena on sirpalemaisuus, jossa muutos jää herkästi pelkästään organisaation pintaa koskettavaksi lumekehittämiseksi, puheen (diskurssien) tasolle, eikä ulotu toiminnan tasolle taikka rakenteisiin. Kehittämisestä tulee pätkittäistä pitkäjänteisen prosessinomaisen kehittämisen sijaan. On vaikea yksityiskohtaisesti selvittää, miten koulutuspoliittiset linjaukset muokkaavat koulun arkea ja opettajan työtä, koska mekanismit, joiden kautta ne välittyvät, ovat hyvin monimutkaiset. Ylhäältä ohjattujen uudistusten heikkoutena on se, että ne uhkaavat jäädä retorisiksi ja opetustyöstä irrallisiksi, jos ne eivät ankkuroidu koulun arkitodellisuuteen. Kehittämistyöstä tulee ylimääräinen rasite, ja opettajat kokevat olevansa pelkkiä kehittämisen kohteita (Goodson 2003, Simola 2002, Syrjäläinen 2002). Työyhteisölähtöinen kehittäminen Hallinnon ja opettajien työn maailmat eroavat toisistaan. Hallinnolle on leimallista pitkän tähtäimen strateginen suunnittelu ja tehtävien pilkkominen hallittaviin kokonaisuuksiin. Luokkahuoneen todellisuus lasten ja nuorten parissa on sen sijaan jatkuvaa nopeasti muuttuvien tilanteiden hallintaa, oppilaiden jatkuvasti vaihtelevan aktiivisuuden ja motivaation kanssa toimimista. Käytännössä opettaja suunnittelee toimintaa jatkuvan suunnittelun ja improvisoinnin periaattein, eli opettaja pyrkii pitämään suunnittelemansa oppitunnin, mutta joutuu myös selviytymään kustakin juuri käsillä olevasta tilanteesta. Hallinto ei tiedä, mitä oppitunnilla tosiasiassa tapahtuu. Myöskään opettajat eivät aina raportoi, mitä luokassa todella tapahtuu, vaan itseään säästäen ja itsepuolustuksena he kertovat luokkahuoneesta todellisuutta kaunistelevia tarinoita. Tällaiseen maaperään koulutuspolitiikan ja kehittämisen linjaukset törmäävät. Työyhteisölähtöisen lähestymistavan mukaan ihminen on aktiivinen toimija, joka muokkaa ympäristöään vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Organisaatiokulttuuri muokkaantuu jatkuvasti vuorovaikutuksessa, eikä sitä voi rationaalisesti hallita, muuttaa tai kontrolloida etukäteen määriteltyyn suuntaan (mm. Rajakaltio 1994). Ihmiset eivät toteuta mekaanisesti mitään ulkopuolelta annettua, vaan ihmisillä on kyky arvioida, tulkita, tehdä valintoja ja muokata ympäristöään. 21

22 Työyhteisössä ihmisillä on kyky luoda, kehittää ja oppia uusia asioita. Oppimista tapahtuu jokapäiväisessä työn arjessa kaiken aikaa, ei ainoastaan kehittämisja tutkimushankkeissa (mm. Räsänen & Trux 2012). Keskeistä muutoksen onnistumiselle on työyhteisön jäsenten kyky keskustella, jakaa ideoita ja ajatuksia sekä toimia yhdessä. Vuorovaikutuksen merkitys kehittämisessä nousee keskeiseksi. Se on edellytys kehittämisen onnistumiselle (Kalliola & Nakari 2004, Lehtonen 2004). Ihmiset kehittävät ympäristöään yhdessä eivätkä muista irrallaan (Dewey 2006/1927). Moniäänisyys ja erilaisten näkökulmien esille saaminen vievät kehittämistä eteenpäin, kun taas väkinäisesti sovitussa konsensuksessa monet asiat saattavat jäädä käsittelemättä, mutta ovat todennäköisesti edessä konfliktitilanteessa. Muutosprosessi on tunnekuormaa lisäävä ja konflikteille altis prosessi. Onnistuneessa kehittämisessä oma toiminta asetetaan reflektion ja itsearvioinnin kohteeksi, Reflektoinnin avulla tullaan tietoiseksi niistä uskomuksista, mentaalisista malleista ja itsestäänselvyyksistä, jotka ohjaavat toimintaa (Schön 1983). Koulussa joudutaan käsittelemään yhä enemmän vaikeasti määriteltäviä, arvosidonnaisia, monisyisiä ja monimerkityksellisiä kysymyksiä. Asiantuntijuuteen kasvu ei tapahdu niinkään yksilön sisäisenä prosessina kuin työ- ja käytäntöyhteisössä sekä verkostoissa osallistumisen ja yhdessä oppimisen kautta (Wenger 1998, Hakkarainen & al. 2004, Hargreaves & Shirley 2009). Asiantuntijuus löytyy useamman asiantuntijan yhdessä ajattelemisen tai kollektiivisen älykkyyden tuloksena, jolloin ylitetään perinteiset kommunikaatiorajat, kuten hierarkkiset ja ammatti- sekä hallintokuntarajat (Gustavsen 1992, Hakkarainen ym. 2004). Yksilöiden oppiminen tapahtuu yhteisöllisten prosessien kautta. Ihmisten käyttämä äly on toisin sanoen jaettua ja yhteisöllistä. Ideat toimijuudesta kollektiivisena älykkyytenä ovat organisaation alhaalta ylös suuntautuvien kehittämiskonseptien taustalla (mm. Arnkil 2008, Hakkarainen & al. 2004, Lehtonen ym. 2004, Rajakaltio 2004, 2011, Stoll ym. 2008). Tämänkaltaisia yhteisöllisen oppimisen tiloja ovat käytäntöyhteisöt (community of practice) (Wenger 1998), oppiva organisaatio (Senge ym. 2001) ja professionaalinen oppiva yhteisö (professional learning community) (Stoll ym. 2008). Nämä käsitteet perustuvat kaikki näkemykseen, jonka mukaan kehittäminen voi tapahtua yhteisön jäsenten välisessä vuorovaikutuksessa ja sille luoduissa tiloissa. Yhteisöt toimivat sosiaalisena rakenteena tiedon luomista ja jakamista varten. Yhteisöllisessä koulu- projektissa nojauduttiin näihin periaatteisiin. Tällaista lähestymistapaa voi myös luonnehtia dialogiseksi. Oppiminen on sosiaalisesti konstruoituva prosessi, jossa uuden tiedon luominen syntyy vuoropuhelussa. (Arnkil 2008, Lehtonen 2004, Rajakaltio 1999, 2004, 2008.) 22

23 Yhteisöllistä ajattelua lyö korville ajalle ominainen yksilökeskeinen ajattelu, jonka mukaan ihminen etsii vain omaa parastaan eikä toimi yhteisöllisesti. Yksilö on individualisti, jatkuvasti identiteettiään vaihtava, hetken mielihyvää etsivä, joka ei kiinnity mihinkään kestävämpään yhteisöön (Bauman 2002). Tämän näkemyksen mukaan työntekijä ei myöskään sitoudu työyhteisöön. Lyhyet työsuhteet ovat sinänsä omiaan ruokkimaan paikasta toiseen vaeltavaa yksilöä, mutta tilanne ei välttämättä ole elämäntapaan liittyvä vaan ehkä pikemmin työelämän pakottama. Opettajien määräaikaiset työsuhteet vaikuttavat työyhteisöön kiinnittymiseen. Sama koskee opettajia, joiden opetustunnit jakautuvat useamman koulun kesken. Opettajan työ on autonomista, mikä ei kuitenkaan merkitse itseriittoisuutta vaan itsemääräämisoikeutta. Opettaja tekee työtään persoonansa kautta. Kaikki, mitä hän tekee, sanoo, ilmentää tai ajattelee kasvatus- ja opetustapahtumassa, siivilöityy hänen persoonansa kautta. Mitkään teoriat tai strategiat eivät voi täysin tavoittaa kasvatuskäytäntöä, vaan todellisen tilanteen arvioiminen ja sen mukaan toimiminen jää aina yksittäisen opettajan tilanteeseen sidotun harkinnan varaan. Tätä kasvatus- ja opetustyössä piilevää, hiljaista tilannesidonnaista tietoa (tacit knowledge) on vaikea sanoittaa. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan implisiittistä tietoa, joka kattaa taustalla vaikuttavat uskomukset, arvot ja asenteet (Toom 2008). Opettaja ei toimi umpiossa, vaan kyse on kontekstiin sidotusta ilmiöstä, jossa yksilöllinen ja yhteisöllinen toiminta ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Yhteisön kulttuuri konkretisoituu yksilön toiminnassa, mikä vaikuttaa myönteisellä tavalla yhteisöihin (mt.). Tämänkaltainen dialektisuus on läsnä myös koulun työyhteisölähtöisessä kehittämisessä. Kehittämistyö edellyttää pedagogista johtamista, keskinäistä luottamusta, kollegiaalista asiantuntijuutta ja yhteistyötä muiden koulujen kanssa. Näitä elementtejä käytettiin myös Yhteisöllinen koulu -projektissa. Kaksisuuntainen kehittäminen Kaksisuuntaisessa lähestymistavassa alhaalta ylös suuntautuva (bottom up) työyhteisölähtöinen kehittämisote yhdistyy ylhäältä alas tapahtuvaan strategiseen (top down) kehittämiseen. Kehittämistyön onnistumiseksi tarvitaan näitä kumpaakin. Kehittämisprojektit kytkeytyvät paikalliseen tasoon, kunnan strategiseen kehittämiseen. Uudistuksen strateginen kehittäminen kunnan tasolla antaa suunnan ja puitteet kehittämiselle, ja työyhteisön kyky muuttaa toimintaansa mahdollistaa muutoksen. Yhteisöllinen koulu -projektissa varmistettiin, että projekti kytkeytyi paikallisiin kehittämisstrategioihin ja että koulutus ulottui työyhteisötasolle. Työyhteisöissä järjestettiin koulutuksia tarpeen mukaan. 23

24 Hajautetussa mallissa, jossa kehittäminen jää koulun varaan, on vaarana, että vältellään vaikeiden asioiden käsittelemistä, etsitään tyytyväisyyttä lisääviä oikoteitä tai jätetään kehittäminen sikseen. Yksittäisellä koululla ei välttämättä ole muutostyön hallintaan tarvittavaa ymmärrystä ja taitoa. Joissakin kunnissa koulut jäävät yksin vastaamaan haasteisiin. Uudistumista voidaankin tarkastella ekologisena prosessina, joka ei ole itseohjautuva vaan edellyttää alueen, kunnan tai valtion tukea ja eri osapuolten (oppilaat, opettajat, rehtorit, vanhemmat, erilaiset sidosryhmät) osallistumista koulun kehittämiseen (Fullan 2003). Parhaassa tapauksessa vertikaalinen, ylhäältä suuntautuva strateginen kehittäminen yhdistyy horisontaaliseen, alhaalta työyhteisöstä lähtevään kehittämiseen. Muutoksessa on kyse uuden ymmärryksen luomisesta eikä mekaanisesta implementoinnista. Useimmiten uudistukseen liittyy kaksijakoinen maailma: käytännön työn reaalimaailma (miten asiat ovat) ja toisaalta hallinnon retorisen kehittämisen maailma (miten asioiden halutaan olevan) (Sandberg & Targama 1998). Uuden ymmärryksen rakentaminen on hidas prosessi, joka edellyttää vuorovaikutusta samassa toimintaympäristössä olevien ihmisten kesken. Uudistukseen liittyvät tavoitteet eivät ole suoraan siirrettävissä käytäntöön, vaan kyseistä työtä tekevät tulkitsevat ja arvioivat niiden realistisuutta ja muovaavat niitä omaan toimintaansa sovellettaviksi. On voitu havaita, että hallintovetoisesti ohjatut kehittämishankkeet eivät ole johtaneet haluttuun muutokseen. Kehittämistyö ei etene teknis-rationaalisen ajattelutavan mukaan suoraviivaisesti vaan poukkoillen ja osin kaoottisesti (mm. Rajakaltio 1994, 2011). Muutoksessa on kyse siitä, miten koulut muokkaavat uudistuksia ei niinkään siitä, miten reformit muuttavat kouluja (Tyack & Cuban 1998). Opettajat tulkitsevat ja muuntavat uudistusta ja siihen liittyvää strategiaa. Jokainen opettaja tulkitsee ja toteuttaa muutosta oman ymmärryksensä, näkemyksensä ja kokemuksensa perusteella. On tärkeää saattaa nämä erilaiset tulkinnat yhteiseen keskusteluun riittävän yhteisymmärryksen löytämiseksi. Tämän tyyppiset monimuotoiset keskustelut kuuluvat olennaisesti opetussuunnitelmauudistuksiin (Pinar & al. 2004). Koulun muutos syntyy yhteisten tulkinnallisten prosessien kautta. Koulun rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat muutosten toteutumiseen. Muutoksen onnistumiseen vaikuttaa myös se, missä määrin opettajien tarpeiden ja käsitysten selvittäminen on tapahtunut jo uudistuksen suunnitteluvaiheessa (Vandenberghe 2002). Jos uudet ohjausjärjestelmät eivät ota huomioon vakiintuneita käytäntöjä tai niitä ei koeta ylipäätään mielekkäiksi, muutos ei onnistu. 24

25 Verkostomainen kehittäminen Verkostomainen kehittäminen rakentuu sekä horisontaaliselle kehittämiselle, koulujen väliselle vuorovaikutukselle että vertikaaliselle, hierarkiatasoja ylittävälle kehitystyölle ja koulun sisäiselle yhteistyölle. Projektissa painotettiin projektin nimen mukaisesti yhteisöllisyyttä, jota vahvistettiin verkostoitumisella ja yhteistyöllä. Verkostomaisuus onkin tärkeä lähestymistapa kehittämisen jatkuvuuden kannalta. Verkostomaisuus ja yhteisöllisyys liitetään myös kestävään kehittämiseen, jossa korostuu yhteisöllisyyden merkitys niin työyhteisön sisällä kuin suhteessa ympäristöön ja erilaisiin sidosryhmiin (ks. Davies & Davies 2005, Fullan 2005). Verkostomainen kehittäminen rakentaa yhteisöllisyyttä. Tämä lähestymistapa on ollut suomalaisen koulun kehittämisessä merkittävä, ja siinä on myös onnistuttu (Sahlberg 2009). Verkostomaista lähestymistapaa on sovellettu useissa kansallisissa opetussuunnitelmaprosesseissa. Vuoden 1994 opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä verkostomaisesti toteutettu Akvaarioprojekti oli kansallinen innovaatio, joka on vaikuttanut suomalaisen koulun kehittämiseen merkittävästi niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti (mt.). Laajapohjaista kehittämistä sovelletaan myös uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2016 laadinnassa. Yhteisöllinen koulu -projektin pyrkimys oli lisätä yliopiston ja koulujen välistä yhteistyötä sekä käydä tutkimustiedon ja käytännön kokemustiedon välistä vuoropuhelua. Hollantilaisten tutkijoiden mukaan koulun uudistamisessa keskeisiksi tekijöiksi ovatkin osoittautuneet koulujen ja yliopistojen muodostamat yhteistyöverkostot (Veugeleurs & Ziljstra 2005). Verkostoitumisessa yhdistyy laajempi kirjo erilaista osaamista, ideoita ja kokemuksia. Vuorovaikutus kollegojen kanssa eri kouluista auttaa katsomaan omaa koulua etäämmältä uudesta perspektiivistä. Verkostomainen lähestymistapa aktivoi opettajia osallistumaan kehittämiseen, eikä rehtorin rooli muodostu keskeiseksi. Pitkän uran koulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan parissa tehnyt Ann Lieberman (2008) osoittaa tutkimuksissaan, että vaikuttavimmat tulokset koulun uudistamisessa syntyvätkin juuri koulun, koulutusta ylläpitävän tahon ja yliopiston tutkijoiden pitkäjänteisten yhteistyökumppanuuksien avulla. Koulun yhteisöllistä kehittämistä voidaan kuvata myös sosiaalisen pääoman käsitteeseen sisältyvien kolmen ulottuvuuden avulla. Näitä ulottuvuuksia ovat kiinnittyminen (social bonding), joka sitoo tasaveroiset ihmiset kuten kollegat yhteen, silloittaminen (bridging), joka kytkeytyy koulujen välisen sosiaalisen pääoman syntymiseen, ja linkittäminen (linking), jossa yhteistyö tapahtuu vertikaalisesti eri hierarkiatasojen, koulun ja sen ylläpitäjän välillä (Mulford 2008). 25

26 Sosiaalisen pääoman käsitteen epämääräisyydestä, osin ristiriitaisistakin tulkinnoista huolimatta se auttaa hahmottamaan koulun muutosta monitasoisena, yhteisöllisenä prosessina, johon osallistuvat eri toimijatahot. Yhteisöllinen koulu -projektissa yhteisöllisyyttä lujitettiin työyhteisöjen sisällä yhteisillä koulutustilaisuuksilla ja keskusteluilla, jotka lisäsivät yhteenkuulumisen tunnetta, yhteisymmärrystä sekä yhdessä tekemistä. Kouluissa vahvistettiin myös yhteisöllisiä rakenteita, esimerkiksi tiimimäistä työskentelyä. Koulujen väliset yhteistyösuhteet, vierailut ja toisiltaan oppiminen olivat omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä. 26

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen

HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Mari Räkköläinen HUIPUT KEHIIN WORKSHOP Näkökulmia lahjakkaiden koulutukseen Turengin asema 17.1.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen Opetushallitus / Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen Valtion

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Yhtenäisen peruskoulun toimintakulttuuri Tulevaisuuden koulu Kokkola 4.6.2015

Yhtenäisen peruskoulun toimintakulttuuri Tulevaisuuden koulu Kokkola 4.6.2015 Yhtenäisen peruskoulun toimintakulttuuri Tulevaisuuden koulu Kokkola 4.6.2015 FT Helena Rajakaltio Kasvatustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto helena.rajakaltio@uta.fi Koulu on paljon vartija Kiihtyvä

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kerhotoiminnan ajankohtaisseminaari Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Uudistuva koulu Uusi pedagogiikka, uusi toimintakulttuuri, uusi oppiminen Tulevaisuuden peruskoulu OPS 2016 KuntaKesu Kehittämiskouluverkosto

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Yhteistyöehdotus NPDLohjelmaan osallistumisesta OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma Kehitysjohtaja Mika Silvennoinen Ohjelmajohtaja Vesa Äyräs New Pedagogies for Deep Learning oppimisen muutoksen tukena

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi KuntaKesu2 Joensuu 6.11.2014 Anneli Rautiainen Opetusneuvos, Esi- ja perusopetus 21. vuosisadan oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu ICT Ongelmanratkaisu ja innovaatio

Lisätiedot

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista

Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista 9 Alkusanat Kohti lapsen ja nuoren toiminnallista osallistumista Tukea tarvitsevaa lapsi tai nuori voidaan nähdä haasteellisena kasvuja toimintaympäristössään. Tukea tarvitseva yksilö voi itse puolestaan

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009. Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari Copyright 2009. Pedagoginen kehittämistyö (Kuulluksi tulemisen pedagogiikka, Louhela 2012) Opetusmetodinen kehittämistyö (NeliMaaliopetusmetodi 2009) Opettaja-oppilassuhteiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi

Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Opettajuus ja oppiminen, mihin menossa? Askola 1.12.2014 Rauno Haapaniemi Perusopetuslaki: 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja

Lisätiedot

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari. Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Tuomas Korhonen & Annu Kaivosaari Opettajankoulutus lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä T ä y d e n n y s k o u l u t u s Liikuntakasvatuksen koulutusjärjestelmä Suomessa Koulutus (liikuntakasvatus)

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Elisa Helin, Opetushallitus 21.11.2013. Tuumasta toimeen Kallaveden rannalla Opettaja kansainvälistymisen kehittäjänä

Elisa Helin, Opetushallitus 21.11.2013. Tuumasta toimeen Kallaveden rannalla Opettaja kansainvälistymisen kehittäjänä Elisa Helin, Opetushallitus 21.11.2013 Tuumasta toimeen Kallaveden rannalla Opettaja kansainvälistymisen kehittäjänä THE NEW YORK TIMES And for kids to buy into the premise of education, it helps if they

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot