KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA 2012 2015"

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Perusopetus Kirjastotoimi KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA Kirja arvosteluja mobiililaitteilla blogiin Nekalan koululla 2012

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN TAVOITTEET KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN ORGANISOITUMINEN YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN HENKILÖSTÖN TÄYDENNYSKOULUTUS TIETOJÄRJESTELMÄT SÄHKÖISTEN AINEISTOJEN HANKINTA KIRJASARJALAINAUS OPETUSSUUNNITELMA KOULUN JA KIRJASTON VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ OPETUSSUUNNITELMAAN PERUSTUVAT KIRJASTONKÄYTÖN TAVOITTEET VUOSILUOKAT VUOSILUOKAT KIRJASTOPALVELUIDEN HYÖDYNTÄMINEN VUOSILUOKKIEN 0 6 OPETUKSESSA KIRJASTOPALVELUIDEN HYÖDYNTÄMINEN VUOSILUOKKIEN 7 9 OPETUKSESSA KIRJASTON PALVELUT KOULULAISILLE TIEDONHAUN OPETUS HAKUMENETELMIEN TUNTEMUS JA KYKY SOVELTAA NIITÄ KÄYTÄNTÖÖN ERILAISIA TIEDONLÄHTEITÄ MONENLAISIIN TIEDONTARPEISIIN YHTEISTYÖ LÄHDEKRITIIKIN JA TEKIJÄNOIKEUKSIEN OPETUKSESSA LUKUHARRASTUKSEN AKTIVOINTI JA KIRJAVINKKAUS MUUT KIRJASTON PERUSPALVELUT KOULUKIRJASTO AVOIMENA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ TOIMENPIDESUOSITUKSIA JA TAVOITTEITA...25 LÄHTEET...26 LIITTEET

3 1 JOHDANTO Tämä yhteistyösuunnitelma on laadittu koulujen ja kirjastojen yhteistyön kehittämisen tueksi. Suunnitelma koskee esi ja perusopetusta. Suunnitelma on tehty helpottamaan opettajien ja kirjastohenkilökunnan päivittäistä työtä. Luvussa 4 Opetussuunnitelma koulun ja kirjaston välisessä yhteistyössä on kootusti konkreettisia esimerkkejä opetussuunnitelman tavoitteiden ja kirjastojen palvelujen kytkeytymisestä. Esimerkit helpottavat opetustilanteiden suunnittelua ja auttavat hahmottamaan yhteisiä tavoitteita. Lukuun 5 on sisällytetty tarkempi kuvaus kirjaston palveluista kouluille. Lukuun 7 työryhmä on koonnut keskeiset tarvittavat toimenpiteet ja yhteistyömuodot vuosille Koulun ja kirjaston yhteistyö Kaupunginkirjaston palveluja on suunnattu kouluille jo vuodesta Erillisiä koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmia on laadittu vuodesta 1979 ja yhteistyösuunnitelma tarkistetaan 3 vuoden välein. Vuoden 2004 jälkeen yhteistyösuunnitelmaa ei ole päivitetty. Viimeisimmässä yhteistyösuunnitelmassa (2004) selvitettiin ennen kaikkea niitä muutoksia, joita uudet opetussuunnitelmat, Internetin kautta saatavat kirjastopalvelut ja muut tiedonhakumahdollisuudet ovat tuoneet koulujen, kirjastojen tietopalvelun ja koulukirjastojen toimintaan sekä kirjastonkäytön opetukseen. Yhteistyösuunnitelma Vuoden yhteistyösuunnitelmaa on työstänyt perusopetuksen johtajan perustama työryhmä, johon on kuulunut opetusteknologiapäällikkö Minna Haasio, suunnittelija Mervi Tykkyläinen, kirjastosihteeri Jaana Vepsäläinen, luokanopettaja Päivi Kiviluoma, Hatanpään koulun rehtori Arto Nieminen, äidinkielenopettaja Riikka Vaitniemi, Tampereen kaupungin kirjaston osastonjohtaja Niina Salmenkangas, pedagoginen informaatikko Mervi Tilvis, kirjastonhoitaja Heini Pelkonen ja toiselta asteelta tietopalvelupäällikkö Anne Suoniemi. Työryhmän tehtävänä on mediakasvatusyhteistyön, digitaalisten aineistojen yhteiskäytön ja jakelun sekä kirjasarjalainaukseen liittyvien erillisten toimenpiteiden kartoitus. Yhteistyösuunnitelman päivittäminen liittyy opetussuunnitelmatyöhön sekä perusopetuksen tvt strategian toteuttamiseen. Tämä yhteistyösuunnitelma koskee päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoaluetta ja kirjastotoimea. Tietoyhteiskuntakehityksen asettamat haasteet kasvatustyölle Lapsen ja nuoren informaatio ja mediaympäristöt laajenevat jatkuvasti. Internet toimii keskeisenä kanavana informaation tuottamisessa, hakemisessa ja jakelussa. Kynnys informaation julkaisemiselle on madaltunut, ja tiedon luotettavuuden arviointi on yhä enemmän käyttäjän vastuulla. Informaatiolukutaidolla tarkoitetaan kykyä tunnistaa tiedon tarve, etsiä ja paikantaa tietoa, sekä arvioida kriittisesti ja eettisesti löydettyä tietoa ja sen käyttöä. Käsitteellä korostetaan näkemystä, jonka mukaan mekaaninen kirjoitus, luku, tai laskentataito ei riitä oppimistavoitteeksi nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa (Sormunen & Poikela 2008). Tietoverkot laajenevat jatkuvasti, mikä lisää tarvetta ymmärtää ja hallita tiedon hakemiseen, tuottamiseen sekä julkaisemiseen liittyviä monimutkaisia kysymyksiä. Mediakasvatuksen tavoitteena on kehittää oppilaan medialukutaitoa, jonka kautta opitaan havaitsemaan ja tarkastelemaan median vaikutuksia ja merkityksiä. Esimerkiksi välineiden 2

4 käytön opettelu ja hallinta, sekä media esitysten kriittinen arviointi kuuluvat mediakasvatukseen. Nykyisessä opetussuunnitelmassa (2004) mediakasvatus on mukana aihekokonaisuudessa media ja viestintätaito. Mediakasvatuksen opetuksen tavoitteita on pääasiassa kirjattu äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kuvaamataidon oppiaineisiin. Myös kirjastokäynnit on liitetty äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Opetussuunnitelmaa ollaan parhaillaan uudistamassa: uusi ops valmistuu syksyyn 2014 mennessä. Tuntijako työryhmä esittää, että tulevassa opetussuunnitelmassa mediakasvatus saa enemmän tilaa ja sen tavoitteita kirjataan useamman oppiaineen yhteyteen. Medialukutaidolla tarkoitetaan sitä, että henkilö osaa ymmärtää, käyttää ja arvioida tekstejä saavuttaakseen omia tavoitteitaan, kehittääkseen tietojaan ja osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan (Opetusministeriö 2000). Medialukutaidon keskeiset osa alueet ovat: 1) tiedonhallinta eli kyky etsiä tietoa ja soveltaa sitä 2) kyky käyttää tiedon hankkimiseen liittyviä ohjelmia 3) kyky vastaanottaa ja prosessoida mediaesityksiä 4) kyky tuottaa itse mediaesityksiä 5) median käyttöön liittyvien sääntöjen tunteminen 6) kyky toimia mediaympäristössä vierasta kieltä käyttäen ja erilaisia tapoja ymmärtäen. Lisäksi medialukutaitoon voidaan liittää myös taito hakea kokemuksia ja elämyksiä mediasta, kyky kuunnella, kyky esiintyä, kommunikoida ja huomioida muut median käyttäjät sekä taitoa hahmottaa, poimia ja täydentää tietoa nopeasti (mediapikalukutaito) (Nurminen 2000). Mediakasvatuksella pyritään kehittämään medialukutaitoa. Medialukutaitoisella yksilöllä on kykyä hankkia tietoa, analysoida, tulkita, luoda, ilmaista ja osallistua. Hänellä on myös kykyä kyseenalaistaa, kysyä ja luoda uutta. Medialukutaito lisää kykyä tuottaa erilaisia mediatekstejä ja kannustaa omiin tulkintoihin. (Sallmén 2009) Mediakasvatus kuuluu kaikkiin ympäristöihin, joissa lapsi tai nuori toimii ja on tavalla tai toisella tekemisissä median kanssa. Mukana yhteisessä työssä ovat muun muassa kodit, koulut, kirjastot, elokuvateatterit, iltapäiväkerhot, päiväkodit, erilaiset lastensuojelun organisaatiot, järjestöt, media alan organisaatiot ja kunnalliset kulttuurialan toimijat. Kirjastoissa mediakasvatusta on tehty pitkään. Se on osa kirjaston peruspalvelua. Perinteisen lukutaidon ylläpitämisen ja lukemaan innostamisen lisäksi kirjastoissa opastetaan asiakkaita uusien medioiden ja verkkopalveluiden käyttöön sekä kriittiseen tiedon arviointiin. Kirjastojen keskeisiä mediakasvatusalueita ovat: 1) Tiedonhaku ja tiedonhallintataidot (tavoitteena informaatiolukutaito) 2) Uudet lukutaidot (tavoitteena medialukutaito) 3) Digitaaliset pelit ja pelaaminen (tavoitteena pelilukutaito) 4) Sosiaalisen median tuntemus ja sen hyödyntäminen kirjastotyössä (tavoitteena verkostoituminen) 5) Tekijänoikeudet (tavoitteena informaatiolukutaito, medialukutaito, pelilukutaito) (Sallmén 2009) Kaikki kirjaston yleiset mediakasvatukselliset palvelut sopivat kouluyhteistyön käyttöön. Koulun ja kirjaston välisessä yhteistyössä keskeisiä medialukutaidon ja kasvatuksen osaalueita ovat tiedonhallintataidot, tiedon hankkimiseen liittyvien ohjelmien käytön opettaminen 3

5 ja taito etsiä mediasta kokemuksia ja elämyksiä. Yhteistyön tavoitteena on, että oppilas osaa hyödyntää kirjaston palveluita ja hakea elämyksiä kirjastosta myös kouluajan ulkopuolella. 2 KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN TAVOITTEET Vuoden 2012 yhteistyösuunnitelmassa koulun ja kirjaston yhteistyön tavoitteet ovat: lasten ja nuorten kasvun tukeminen lukuharrastuksen lisääminen paikallinen ja alueellinen tasa arvoisuus palvelujen tarjonnassa ja käytössä oppimisympäristöjen kehittäminen opetussuunnitelman toteuttamisen tukeminen Yhteistyöhön liittyviä erillisiä aihekokonaisuuksia puolestaan ovat: Informaatiolukutaidon kehittäminen Tiedon hankinta ja hallinta Aineistojakelu Kirjasarjalainaus Sähköiset sisällöt Yhteiset lainaus ja jakelujärjestelmät (TOKI/PIKI) Mediakasvatus ja sosiaalinen media Lisäksi työryhmä esittää toimenpiteitä ja suosituksia toiminnan kehittämiseksi 3 KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖN ORGANISOITUMINEN 3.1 Yhteistyön järjestäminen Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmaa on päivitetty säännöllisesti, mutta yhteistyö hallinnon tasolla on ollut sen lisäksi varsin vähäistä. Yhteistyötä on tehty kehittämällä tietojärjestelmiä. Palveluita muokataan jatkuvasti vastaamaan koulujen tarpeita. Tästä esimerkkinä uuden lainausjärjestelmän käyttöönotto vuosina sekä kirjavinkkaus ja eri luokka asteille suunnatut opetussisällöt. Yhteistyösuunnitelmaa tarkastellaan seuraavan kerran vuonna

6 3.2 Henkilöstön täydennyskoulutus Koulujen ja kirjaston henkilöstön osaamisen tavoitteet sosiaalisen median ja sähköisten aineistojen ja tiedonhallintataitojen osalta tulee kehittää koulu ja yksikkötasolla aiempaa tavoitteellisemmin. Tällä hetkellä opettajien on mahdollista täydentää tiedonhallintataitojaan kirjaston, evarikon ja korkeakoulujen kurssitarjonnan kautta. Myös kirjaston henkilökunnan on mahdollista osallistua opettajille suunnattuihin koulutuksiin. Opettajien tiedonhallintataitojen osaamistavoitteet on kuvattu OPE.fi taitotasoasteikolla seuraavasti: I Perustaidot II kehittyneet pedagogiset tvttaidot III monipuolinen osaaja ja vertaistuki IV Asiantuntija Tuntee alansa tiedonlähteet. Käyttää tietokantoja ja hakukoneita. Tuntee lähdekritiikin merkityksen Käyttää kriittisesti tietokantoja ja hakukoneita ja ohjaa myös oppijoita. Seuraa alansa tiedonlähteitä. Tuntee tietokantojen ja hakukoneiden toimintaperiaatteet. Hyödyntää tiedonlähteitä monipuolisesti. Ohjaa oppijoita kriittisen medialukutaitoidon omaksumiseen. Osallistuu pedagogisen ja oman alansa tiedon tuottamiseen ja välittämiseen. Kehittää yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa Tavoitteiden saavuttamiseen työryhmä listasi seuraavia mahdollisia toimenpiteitä: Kirjaston opettajille tarjoama tiedonhallintataitojen opetus tulee sovittaa yhteen evarikon koulutusten kanssa (synkronointi, päällekkäisyydet pois, yhteiset infot ja tietoiskut). Opettajille tulee tarjota tietoa ja koulutusta kirjaston ja kirjasarjojen käyttömahdollisuuksista, muustakin kuin vain lainaamisesta. Keskeisten verkon tietosisältöjen ja hakupalveluiden tulee olla opettajille tuttuja. Henkilöstön tiedonhallintataitojen koulutusta järjestetään yhdessä uusin innovatiivisin menetelmin. 3.3 Tietojärjestelmät Kirjaston tietojärjestelmien sopimusomistajuus on konsernin tietohallinnolla. Järjestelmien päivitys, kehittäminen ja käyttöönotto tapahtuu koordinoidusti tietohallinnon ohjaamana. Pirkanmaan kirjastot tekevät yhteistyötä. PIKI kirjastoihin kuuluvat kaikki Pirkanmaan kunnankirjastot. PIKI tarkoittaa kahta asiaa: PIrkanmaan yleisten kirjastojen laajaa, yhteistä kokoelmaa ja kirjastopalveluja sekä PIKI verkkokirjaston sähköisiä asiointimahdollisuuksia. Sama kirjastokortti käy kaikissa PIKI kirjastoissa. Tietokantaratkaisu on sama kuin TOKIkirjaston. Lisätietoa PIKI:stä: on piki. 5

7 TOKI kirjaston käyttäjinä ovat pääasiallisesti toisen asteen oppilaitokset. Perusopetuksen kouluista Sammon koulun ja Hatanpään koulun koulukirjastot on luetteloitu TOKItietokantaan. Lisäksi TOKIsta löytyvät Oppimateriaalikeskuksesta lainattavat aineistot sekä kirjasarjat. Muutamissa kouluissa on käytössä PrettyLib kirjastojärjestelmä. Näiden yksittäisten koulukirjastojen osalta tulee laatia tavoitteellinen siirtymäaikataulu TOKItietokantaan. Lisätietoja TOKI palvelusta löytyy osoitteesta Jatkossakin koulukirjastot pidetään PIKIstä erillisenä tietokantana, jolloin aineistojen löytäminen ja käytettävyys on helpompaa. Molempia verkkokirjastoja (PIKI ja TOKI) käytetään Arena portaalin kautta. Arena toimii aineistohaun käyttöliittymänä ja on tarkoitettu tukemaan yhteisöllistä kirjastonkäyttöä. Sitä on mahdollista käyttää kirja arvostelujen ja kirjavinkkauksen, keskustelujen sekä kirjastopalveluihin liittyvän informaation jakamiseen. Käyttöönotto ja kehitys on tämän suunnitelman laadintahetkellä vielä kesken. Tarkempaa tietoa Arena palvelusta löytyy liitteestä 1. Koppa aineistohallintajärjestelmä on koko kaupungin käytössä oleva internet selaimen kautta toimiva verkkopalvelu, jonka sisällöt ovat linkitettävissä tai upotettavissa esimerkiksi Arenapalveluun. Koppaan tallennetaan tällä hetkellä kirjastotoimen yhteisiä dokumentteja sekä koulujen opetus ja muuta yhteiskäyttömateriaalia kuten kuvia ja videoita. Palvelu mahdollistaa koulun ja kirjaston yhteistyön koulutusaineistojen ja muun yhteiskäyttömateriaalin jakelun. Palvelun yhteiskäyttöä tulee kehittää. 3.4 Sähköisten aineistojen hankinta Tablet ja sormitietokoneiden ja erilaisten e kirjalukulaitteiden määrä kasvaa. Myös sähköisten oppimisympäristöjen lisääntyvä käyttö luo lähitulevaisuudessa yhä suuremman tarpeen hankkia erilaisia sähköisiä sisältöjä. Koulun ja kirjaston yhteishankinnat voivat tuoda synergiaetuja ja kustannussäästöjä. Koulujen käytössä yleisesti oleva sähköisten materiaalien ja palvelujen edu lisensointi asettaa rajoitteita yhteiskäytölle. Samojen e kirjalukulaitteiden ja kirjaformaattien käyttö tuo todennäköisesti selvää synergiaetua hankinnoissa ja ylläpidossa. Tulevaisuutta varten tulee selvittää, miten voidaan tehdä yhteistyötä sekä PIKI että TOKI kirjastojen asiakkaiden e kirjalainauksessa ja aineiston jakamisessa lukulaitteisiin. Muun sähköisen aineiston jakelussa Koppa aineistohallintajärjestelmän yhteiskäyttö antaa mahdollisuuden hyödyntää ja jaella yhteiseen käyttöön soveltuvia aineistoja. Koulujen tvt opetuskäytön suunnitelmaan vuosille sisältyvässä evalmiustasomäärittelyssä on sähköisten sisältöjen käytön kehittäminen linjattu seuraavasti: taso 1 taso 2 taso 3 taso 4 Koulun henkilöstö on saanut perehdytyksen tekijänoikeussääntöihin. Koululla on käytössä romppuja ja Koulu laajentaa tavoitteellisesti digitaalisten aineistojen käyttöä opetuksessa. Koulu laajentaa systemaattisesti digitaalisten aineistojen käyttöä opetuksessa. Aineistoja pystyy Digitaalisten aineistojen käyttö ja jakelu on systemaattista ja suunniteltu osa oppimateriaalihankintoja. Materiaali on standardimuotoista ja päätelaitteistoriippumatonta. Koululla / koulutuksen järjestäjällä on muuta digitaalista Kirjahankintoja ei käyttämään keskitetysti ylläpidetty aineistoa. kuitenkaan ole myös kotona. aineistonjakelujärjestelmä. Opettajat 6

8 Koulu hyödyntää kirjasarjojen digitaalisia oheismateriaaleja. vielä korvattu digitaalisilla aineistoilla. Kirjahankintoja ei kuitenkaan ole vielä korvattu digitaalisilla aineistoilla. Opettajat on perehdytetty Creative Commons lisensiointiin materiaalien jaossa. käyttävät Creative Commonstekijänoikeuslisensiointia materiaalijakelussa. E kirjoja hankitaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan. Oppikirjoille on digitaalisia materiaalivaihtoehtoja. Koulu on siirtymässä kohti paperitonta koulua. Tavoitteena on tason 4 saavuttaminen vuoteen 2016 mennessä. Sähköisten sisältöjen yhteishankinta ja käyttömahdollisuudet tulee selvittää ja luoda mahdollisuuksien mukaan yhteiset käytännöt hankinnoille sekä lainaukselle. Myös yhteinen linjaus lukulaitteiden osalta tulee saada aikaan. 3.5 Kirjasarjalainaus Oppimateriaalikeskuksen Kirjasarjaosasto (Puutarhakatu 8) toimii koulujen apuna lukuharrastukseen innostamisessa ja sen ylläpidossa sekä tukena äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa. Kirjasarjaosaston kokoelmissa on pääasiallisesti suomenkielistä kaunokirjallisuutta kuvakirjoista maailmankirjallisuuden klassikoihin. Kirjallisuuden eri lajit ja tyylit ovat hyvin edustettuina. Sarjojen koko vaihtelee muutamasta kappaleesta satoihin kappaleisiin. Kokoelmaa pidetään resurssien mukaan ajankohtaisena, unohtamatta kuitenkaan uusia painoksia kouluilla paljon käytetyistä teoksista. Asiakkaiden toiveet pyritään ottamaan huomioon. Lainattavat teokset ovat selailtavissa verkkokirjastossa (TOKI). Kirjat kuljetetaan kouluille kerran viikossa sisäisen postin mukana. Kuljetuksista vastaa Tampereen logistiikka. On suositeltavaa käyttää oppimateriaalikeskuksen kaunokirjallisuusvalikoimia, sen sijaan että ostetaan samoja kirjoja omaan koulukirjastoon. Kirjasarjaosasto lainaa kirjoja myös ympäristökuntien kouluille, silloin asiakkaat huolehtivat itse kuljetuksista. Tampereen kaupunginkirjasto pystyy tyydyttämään suuren osan oppilaiden lainaustarpeesta. Oppimateriaalikeskuksen kirjasarjalainaus ja koulujen omat kirjakokoelmat tukevat koulujen kirjastonkäyttöä, mutta pääosin oppilaiden kirjastopalveluista on huolehtinut kaupunginkirjasto. Kaupunginkirjaston kokoelmien kappalemäärät eivät ole riittäviä: erityisesti yläkoulujen kirjalistoilta lukemista etsivät oppilaat eivät aina saa tarvitsemaansa kirjaa kirjastosta. Kirjastoautojen aikatauluja laadittaessa otetaan huomioon koulujen palvelutarpeissa tapahtuneet muutokset. Monet lähikirjastot sijaitsevat koulurakennuksissa, joten niiden käyttö oppilaiden kanssa on luontevaa. Kaukopalvelun kautta kokoelmat ovat käytettävissä myös Tampereen ulkopuolella. Puutarhakatu 8 kiinteistö sopii huonosti kirjasarjalainauksen tilaksi. Pihaan ajo on ongelmallista ja samoin kirjojen kuljetus kellarista takapihalle. Kirjastosihteerin varahenkilöjärjestelyä ei pystytä toteuttamaan nykyisin henkilöresurssein. Lisäksi osaamisen kehittäminen ja ylläpito sekä käytettävän lainausjärjestelmän tuki on nyt järjestetty kaupunginkirjaston kautta. Edellä mainituista syistä johtuen tulee selvittää kirjasarjalainauksen uudenlaisia toteuttamismahdollisuuksia. Oppimateriaalikeskuksen 7

9 toiminta voi tulevaisuudessa sopia kirjastoautojen ja NettiNyssen palveluiden yhteyteen. Kirjasarjalainaus saattaa sopia myös luonnollisena osana lähikirjastojen palveluja esimerkiksi koulujen aluejaon mukaisesti. 4 OPETUSSUUNNITELMA KOULUN JA KIRJASTON VÄLISESSÄ YHTEISTYÖSSÄ 4.1 Opetussuunnitelmaan perustuvat kirjastonkäytön tavoitteet Yleistä Kirjaston palvelut tukevat oppilaan oppimista Kirjaston palvelut monipuolistavat opetusta useissa oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa Kirjaston palveluiden käyttö kasvaa ja monipuolistuu myös vapaa ajalla Tiedonhankinnasta siirrytään tiedontuottamiseen Tiedon kriittinen tarkastelu Tietoa tuotetaan myös yhteisöllisesti Sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Sosiaalinen media oppimisessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa Kulttuurinen osallisuus Huoltaja kasvattajana tukee ja seuraa lapsensa luonnollista kehitystä, turvaa kehitysmahdollisuudet ja pyrkii poistamaan oppimisen esteet Esiopetus rakentuu eheytetyistä kokonaisuuksista. Perusopetus on jaettu oppiaineisiin ja niitä tarkastellaan osana kulloinkin valittua laajempaa kokonaisuutta. Aihekokonaisuuksien keskeiset sisällöt täsmennetään ja koulun opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineiden eheyttämisestä ja oppiaineiden välisestä yhteistyöstä. Opetuksessa noudatetaan kunta ja koulukohtaista opetussuunnitelmaa. Tiedonhallintataidot kuuluvat kaikkiin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Erityisesti ne liittyvät aihekokonaisuuksiin Viestintä ja mediataito sekä Ihminen ja teknologia. Viestintä ja mediataito aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. (Tampereen po:n ops) 8

10 4.1.1 Vuosiluokat 0 6 Tampereen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tiedonhallintataidot sisältyvät pääasiallisesti oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus sisältöihin. Esimerkiksi esi ja alkuopetuksessa keskitytään lukemaan innostamiseen, luettavan etsimiseen ja kirjallisuuskasvatukseen. Keskeinen tehtävä on jatkaa jo kotona, varhaiskasvatuksessa, erityisesti esiopetuksessa, alkanutta kielen oppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Vuosiluokalta kolme lähtien opetuksessa keskitytään aakkostamisen harjoitteluun, tutustutaan kirjaston perusluokitukseen, eritasoisten tekstien avaamiseen, tietokirjojen käytön harjoitteluun, kirjojen hakuun ja varaamiseen, muistiinpanojen tekemiseen sekä tietojen suunnitelmalliseen hankintaan eri lähteistä. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. Vuosiluokat 0 2 (Esi ja alkuopetus) Yleiset tavoitteet Kirjastomyönteisen asenteen herättäminen Kirjastossa ja kirjastoautossa asioimisen perusasioiden hallinta Kirjaston kokoelmiin tutustuminen satujen, kertomusten ja harjoitusten avulla Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua: mitä tiedän asiasta, mitä haluan tietää, mistä saan tietoa Positiivinen asenteen säilyttäminen lukemiseen Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas oppii tarkkailemaan itseään lukijana tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitettuun kielimuotoon tunnistaa kauno ja tietokirjallisuuden eron tutustuu kirjaston käytön toimintatapoihin tutustuu kirjaston tiloihin ja sopivaan käyttäytymiseen siellä oppii valitsemaan kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa luettavaa Keskeiset sisällöt Keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista Lukemista monipuolisesti päivittäin Painettujen ja sähköisten tekstien käsittelyä yhdessä keskustellen Kirjallisuuden lukeminen, elämyksellisyyden ja lukukokemuksen jakaminen ja käsitteleminen Kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovassa toiminnassa Kirjasto ja kiinnostavat kirjat tulevat tutuiksi Kirjaston käytön opettelua Kirjastoon tutustuminen lukemisen ja tiedonhaun paikkana 9

11 Kirjastokortin hankkiminen ja sen vastuullinen käyttö Lainaaminen ja palautus Aakkostamisen harjoittelu, kirjan paikka kirjastossa Kirjan rakenteeseen tutustuminen: kannet, selkä, nimeke Kirjan käsittely Kirjastonhoitajan suosittelemien sopivien kirjojen lukeminen Kiinnostavan ikäkaudelle sopivan kirjallisuuden etsiminen Tiedonhaku kirjoista, toden ja epätoden erottaminen tekstistä Kauno ja tietokirjallisuuden eroista keskusteleminen Vuosiluokat 3 6 Yleiset tavoitteet Kirjastomyönteisen asenteen säilyttäminen Kirjastonkäytön perusasioiden hallinta Erilaisiin tiedonlähteisiin tutustuminen Tiedonhaun eri vaiheisiin tutustuminen Tiedonhankintataitojen kartuttaminen Kirjallisuuden lukeminen, lukukokemuksen jakaminen ja käsitteleminen Positiivisen asenteen säilyminen lukemista kohtaan Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas osaa lainata ja palauttaa aineistoa osaa tiedonhaun alkeet tutustuu erilaisiin lukutapoihin opettelee etsimään tietoa erityyppisistä ikäkaudelleen sopivista lähteistä lukee paljon ja monipuolisesti lasten ja nuortenkirjallisuutta oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa eri tarkoituksiin tai kysymään suosituksia kirjaston henkilökunnalta oppii perustietoja mediasta tutustuu hyllyluokitukseen tutustuu tietokirjojen rakenteeseen, esimerkiksi sisällysluetteloon ja hakemistoon oppii yksinkertaista tiedonhakua ja verkkokirjaston käyttöä tutustuu varauksenteon periaatteisiin Keskeiset sisällöt Oppilaiden vierailut kirjastoon tai kirjastonhoitajan vierailu koululle Kirjastonkäytön harjoittelu opiskelemisen, lukemisen ja tiedonhaun paikkana Kirjan rakenteeseen tutustuminen: nimiösivu, sisällysluettelo, hakemisto ja lähdeluettelo Verkkokirjastoon tutustuminen Tiedonhaun harjoituksia eri lähteistä Yksinkertaisia tiedonhakuja ja tiedonhaun vaiheita ohjatusti Tiedonhaun prosessin harjoittelua Tiedonlähteiden käytön ja merkitsemisen harjoittelua Erilaisten tietokirjojen ja sähköisten materiaalien käyttö 10

12 Kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista Kirjojen hakua verkkokirjastosta Varauksen tekeminen verkkokirjastossa Kirjallisuuden lukemista ja kuuntelemista sekä niiden käsittelyä Oman lukukokemuksen jakamista Kirjallisuuden ja muiden taiteenalojen yhteyksien etsimistä Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas osaa hakea Internet sivustoja opettajan ohjeiden mukaisesti osaa laatia esityksen tai koota yhteenvedon oppimastaan osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona osaa arvioida ja tulkita kriittisesti eri tiedonlähteiden välittämää tietoa osaa hakea tietoa tietokannoista ja portaaleista käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioi hakutulosten luotettavuutta on tottunut arvioimaan lukemaansa ja kuulemaansa tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen on lukenut runsaasti tekstejä ja erilaisia kirjoja sekä työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa osaa kuvailla itseään lukijana Vuosiluokat 7 9 Vuosiluokilla 7 9 Tampereen kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa tiedonhallintataidot sisältyvät pääasiallisesti oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus sisältöihin. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä, arvioimaan lähteiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta sekä hallitsemaan tiedonhankinnan ja käytön prosessina. 7. luokalla kiinnitetään erityistä huomiota tiedonhallintataitojen opetukseen ja luokilla kirjallisuuskasvatukseen sekä lukemaan innostamiseen. Tiedonhallintataitojen opetuksessa käytetään hyväksi kontaktiopetusta koulussa ja kirjastossa sekä verkko opetusta. Tiedonhallintataitojen opetus pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan eri aineiden opetukseen. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta. Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kehittää tekstityyppien ja tekstilajien tuntemustaan tottuu ennakoimaan, millaista luku, kuuntelu tai tiedonhankintatapaa tekstilaji ja tavoite edellyttää tottuu tiedonhankinnan ja käytön prosessiin 11

13 oppii käyttämään erilaisia tiedonlähteitä osaa arvioida lähteiden luotettavuutta tutustuu verkkolähteisiin mahdollisuuksien mukaan monipuolistaa lukuharrastustaan syventää kirjallisuuden tuntemustaan tutustuu kirjaston kotisivuihin ja kirjastossa käytettäviin tietokantoihin oppii hakemaan tietoa verkkokirjastosta ymmärtää hyllyluokituksen ja asiasanoituksen periaatteet tutustuu kirjaston toimintaan, kokoelmiin ja palveluihin Keskeiset sisällöt Kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena Kirjaston verkkokirjaston käyttö, asiasanat ja hyllyluokitus Muut kirjaston tarjoamat tietokannat ja verkkopalvelut Hakustrategiat Tiedonhaku internetistä: hakupalvelun ja aihehakemiston käyttö Tekijänoikeudet ja tietoturva Tiedon luotettavuuden arviointikriteerit Työn esittäminen havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti Tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä Lähdeluettelon laadinta Yksinkertaisten lähdemerkintöjen opettelu ja aineistojen valikointi Yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen Eri tekstilajien käsittelyä Kaunokirjallisuuden luokittelu pää ja joihinkin alalajeihin Vuosiluokka 7 tiedonhankinta erityyppisistä lähteistä, tiedonhankinnan suunnittelu, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi: kirjastoon tutustuminen, teosten löytäminen kirjastosta, luokittelujärjestelmän perusteet eri menetelmin lukemaan innostaminen: romaanisarjojen lainaus, koulukirjastot, kirjastoon tutustuminen, kirjavinkkaus lukukokemuksen jakaminen: verkkokirjasto aineiston etsiminen kirjaston tietokannasta ja hyllystä esimerkkien avulla internetin hakupalvelut ja tiedonlähteiden kriittinen arviointi Vuosiluokka 8 lukuharrastuksen monipuolistaminen: kirjavinkkaus, kirjasarjaosaston romaanit kaunokirjallisuuden alalajit: kirjavinkkaus novelli tekstilajien arvostelu eettinen ja esteettinen tietoisuus, käsityskyvyn laajentaminen omasta ja muista kulttuureista kaunokirjallisten tekstien tulkinta ja tarkastelu lukukokemuksen jakaminen ja käsittely Vuosiluokka 9 12

14 tutustuminen kirjallisuuden sähköisiin ja painettuihin tietolähteisiin sekä niiden arviointiin tutkielmatyöt yksikertaiset lähdemerkinnät ja lähdeluettelo Suomen kirjallisuushistorian pääpiirteet, keskeisimmät kirjailijat ja teokset tekstien tyylillinen pääjako suomen kielen vaihtelu Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 9. luokan päättyessä Yhteistyössä asetetut oppilaskohtaiset tavoitteet Oppilas osaa määritellä tutkielmansa aiheen ja keskeiset käsitteet sekä suunnitella tiedonhankintaansa etsii itsenäisesti lähdemateriaalia tiedontarpeeseensa osaa käyttää kirjaston verkkokirjastoa monipuolisesti ja tehokkaasti tuntee kirjaston aineistotietokannan käytön vaatimat apuvälineet (Yleinen suomalainen asiasanasto, Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä) ja hallitsee niiden verkkokäytön käyttää yksinkertaisia hakustrategioita tietää myös muita tiedonhaun mahdollisuuksia, tuntee tietokantoja ja verkkopalveluita hallitsee jonkin internetin hakupalvelun monipuolisesti ja tietää muita hakupalveluita ja aihehakemistoja ottaa huomioon tekijänoikeusasiat ja tunnistaa tietoturvaan liittyviä seikkoja suhtautuu kriittisesti löytämäänsä tietoon ja arvioi sen luotettavuutta osaa vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa käyttää kirjastoa, internetin tiedonlähteitä, tieto ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan osaa valita lähteensä ja ilmoittaa ne löytää itseään kiinnostavaa tieto ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kirjallisuudesta eri kirjallisuuden lajeja tuntee kirjallisuuden päälajit ja tekstien tyypillisen pääjaon tuntee eri aikakausia edustavia kirjallisuuden klassikoita 4.2 Kirjastopalveluiden hyödyntäminen vuosiluokkien 0 6 opetuksessa Taulukossa esitettävät tavoitteet ovat opetussuunnitelmassa kirjaston käyttöön liittyviä opetuksellisia tavoitteita. Toteutus sarakkeessa on kuvattu kirjaston palveluja toteutuksen tueksi. Luokkaaste Esiopetus Tavoitteet tutustutaan kirjastoon opetellaan lainaamaan ja palauttamaan käyttäytyminen kirjastossa Toteutus Esikoululaisia kutsutaan kirjastoon sekä mediakasvatukselliseen opetukseen Netti Nysseen ja tietotoreille (Kirjatin Mediamatka). Tutustutaan omaan lähikirjastoon tai esikoululla käyvään kirjastoautoon. 13

15 1. luokka lukemaan innostaminen tutustutaan kirjastoon opetellaan lainaamaan ja palauttamaan käyttäytyminen kirjastossa lukemaan innostaminen Kouluilla, joilla käy kirjastoauto, järjestetään opastusta palveluiden käytöstä. Tutustutaan omaan lähikirjastoon tai koululla käyvään kirjastoautoon, ja opetellaan käyttämään kirjaston palveluja. Kaikki luokat kutsutaan kirjastoon. Ohjatulla kirjastokäynnillä: 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka tutustutaan kirjastoon opetellaan lainaamaan ja palauttamaan käyttäytyminen kirjastossa lukemaan innostaminen osataan hyödyntää aakkostamista kirjastossa opetellaan tiedonhankintaa tietokirjat omalle lukutaidolle sopivan kirjallisuuden löytäminen lukemaan innostaminen kirjaston perusluokituksen opettelua verkkokirjaston käyttö kirjojen haku ja varaaminen opetellaan tiedonhankintaa tietokirjat lukemaan innostaminen kirjaston perusluokitus tiedonhakutaitojen syventäminen tutustuminen monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen verkkokirjaston käyttö kirjaston perusluokitus tiedonhakutaitojen syventäminen tutustuminen monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen verkkokirjaston käyttö tehdään selväksi ero kauno ja tietokirjallisuuden välillä kerrotaan kirjaston käyttöön liittyvistä käytännön asioista esitellään oman kirjaston tiloja ja kirjastoon sopivaa käyttäytymistä oppilaita opastetaan valitsemaan itseään kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa luettavaa (voidaan esitellä erilaisia lukudiplomeja) Tärkeintä tällä vierailulla on perusluottamuksen luominen kirjastoa kohtaan. Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Kaikki luokat kutsutaan kirjastoon tai kirjastonhoitaja tulee koululle. kirjavinkkaus on osa Tampereen kaupungin Taidekaarikulttuurikasvatusohjelmaa teemoina ovat sanataide ja teatteri Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Kaikki luokat kutsutaan kirjastoon. Ohjatulla kirjastokäynnillä: selostetaan pääpiirteittäin hyllyluokitus ja hyllyjärjestys esitellään hakuteosten rakenne (sisällysluettelot ja hakemistot) opetellaan yksinkertaista tiedonhakua ja verkkokirjaston käyttöä kerrotaan varauksenteon periaatteista Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Verkkokirjaston hyödyntäminen kouluissa sosiaalisen median käytön opetuksessa. Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Verkkokirjaston hyödyntäminen kouluissa sosiaalisen median käytön opetuksessa. Käytetään oman lähikirjaston tai koululla käyvän kirjastoauton palveluja. Lukudiplomeita Pirkanmaan lukudiplomi Kirjakunnari 14

16 4.3 Kirjastopalveluiden hyödyntäminen vuosiluokkien 7 9 opetuksessa Taulukossa esitettävät tavoitteet ovat opetussuunnitelmassa kirjaston käyttöön liittyviä opetuksellisia tavoitteita. Toteutus sarakkeessa on kuvattu kirjaston palveluja toteutuksen tueksi. Luokkaaste 7. luokka Tavoitteet erilaisten tiedonhankintatapojen käyttö lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointi erilaisiin teksteihin tutustuminen lukuharrastuksen monipuolistaminen lukukokemusten jakaminen kaunokirjallisuuden päälajit kirjallisuuden peruskäsitteet Toteutus Kaikki luokat kutsutaan pääkirjastoon tai lähimpään aluekirjastoon. Ohjatulla kirjastokäynnillä: opetetaan tiedonhakua kirjaston aineistotietokannasta opetetaan ymmärtämään luokituksen ja asiasanoituksen periaatteita esitellään kirjaston kotisivuja esitellään verkkokirjaston sisältöosuuksia ja vuorovaikutteisia palveluja (mm. tägittämistä, arvioiden tekemistä, omien tietojen tarkastelua) esitellään kirjastossa käytettäviä tietokantoja esitellään verkkolähteitä ja muita verkkosisältöjä (käyntiin varattava kaksoistunti) tähdennetään lähteiden arvioinnin tärkeyttä Ohjatun kirjastokäynnin lisäksi: pyydettäessä räätälöityjä opetuskäyntejä kirjastoon tavoitteisiin liittyen kaikissa oppiaineissa pyydettäessä lisätukea koulussa toteutettavaan opetukseen: esimerkiksi valikoituja kirjalistoja eri oppisisällöistä ja kaunokirjallisuuden päälajeista verkkokirjaston hyödyntäminen lukukokemuksen jakamisessa 8. luokka 9. luokka Lisäksi käytetään oman lähikirjaston palveluja. lukuharrastuksen monipuolistaminen eettinen ja esteettinen tietoisuus, käsityskyky omasta Verkkokirjastossa (tai esimerkiksi Sivupiirissä ja muista kulttuureista laajenee on mahdollista arvioida teoksia ja jakaa lukukokemuksia. kaunokirjallisten tekstien Opastusta tähän saa tarvittaessa kirjastosta. tulkinta ja tarkastelu lukukokemuksen jakaminen Lisäksi käytetään oman lähikirjaston palveluja. tehtävänmukaisesti tekstilajeista arvostelu kaunokirjallisuuden alalajeja kansanperinne, näytelmäteksti tutkielmatyöt, yksikertaiset lähdemerkinnät ja lähdeluettelo Suomen kirjallisuushistorian pääpiirteet, keskeisimmät kirjailijat ja teokset tekstien tyylillinen pääjako suomen kielen vaihtelu Lukuvuoden aikana useissa kouluissa tehdään kirjallisuuden tutkielma (kotimaisesta kirjailijasta). Siihen liittyen on mahdollista varata aika ohjatulle kirjastokäynnille, jonka aikana kerrataan aiemmin käsiteltyjä asioita. Konkreettinen tutkielmaan liittyvä tiedontarve syventää tiedonhankintataitojen oppimista: opetetaan omaan tutkielma aiheeseen liittyvää tiedonhakua kirjaston aineistotietokannasta opetetaan ymmärtämään luokituksen ja asiasanoituksen periaatteita esitellään oman tutkielman kannalta tärkeitä kirjastossa käytettäviä tietokantoja esitellään omaan tutkielmaan soveltuvia verkkolähteitä tähdennetään lähteiden arvioinnin tärkeyttä. Muiden oppiaineiden yhteydessä tehtäviin tutkielmiin ja esityksiin (kaikilla luokka asteilla) liittyen on mahdollista pyytää räätälöityä 15

17 opetuskäyntiä kirjastoon. Rajalliset resurssit eivät valitettavasti tällä hetkellä mahdollista kaikkiin toiveisiin vastaamista. Parhaiten oman oppiaineen tai tietyn aihealueen ympärille rakennettava opetuskäynti onnistuu, kun sen suunnitteluun voidaan panostaa. Kirjastoon kannattaa ottaa yhteyttä hyvissä ajoin. Lisäksi käytetään oman lähikirjaston palveluja. 10. luokka Aiempien asioiden kertaamista Käytetään oman lähikirjaston palveluja. Linkkejä Linkit kirjaston sivuille: (erityisesti lastensivut, nuortensivut ja verkkokirjasto), opetukseen jaopetus/tiedonhankinta taitojen opetus/. Sivujen alta löytyvät koulujen vastuukirjastot ym. Tiedonhakijan opas opas. Verkkokirjasto: 5 KIRJASTON PALVELUT KOULULAISILLE Koululaiset ja eri oppilaitosten oppilaat halutaan tutustuttaa kirjastoon vaiheittain. Heitä kutsutaan eri ikäisinä käyttämään kirjastoa ja oppimaan tiedonhallintaa. Vaihe vaiheelta lapsi saa hyvän pohjan myöhemmälle (elinikäiselle) oppimiselle. Kirjasto on turvallinen paikka harjoitella omien asioiden vastuullista hoitamista. Kirjasto tukee koulua opetustyössä. Kirjavinkkauksella tuetaan lukemista, sen oppimista ja lukuharrastusta. Tietyille luokka asteille järjestetty kirjastonkäytön opetus ja kirjavinkkaus ovat tärkeä osa koulun ja kirjaston yhteistyötä, mutta myös jatkuvuus ja säännöllisyys ovat merkittävässä roolissa kun lapsia ja nuoria opetetaan elinikäisiksi oppijoiksi ja tietoyhteiskunnan aktiivisiksi täysivaltaisiksi toimijoiksi. Lasten kanssa tehtävä kirjastotyö on kaiken kivijalkana. Se on tulevaisuuteen tähtäävää työtä. Kirjastokäynnillä oppilaat tutustuvat kirjaston palveluihin ja aineistoihin. Myös opetussuunnitelman tieto ja viestintäteknisissä taidoissa (koulujen tvt strategioissa) puhutaan kirjaston palveluiden ja aineiston käytön osaamisesta. Esiopetusryhmät käyvät alueittain Hervannan ja Sampolan tietotoreilla ja Netti Nyssessä mediakasvatuksen alkuopetuksessa. Alakoulun 2. ja 4. luokille sekä yläkoulun 7. luokille järjestetään tutustumiskäyntejä kirjastoihin ja tiedonhankintataitojen opetusta. Kirjastokäynnin sisältö voidaan suunnitella toiveiden mukaan. Luokkakäynnit vaativat valmistelutyötä, joten kirjastokäynti on sovittava etukäteen. Kaikki koululuokat ovat tervetulleita kirjastoon. Alakoulut kirjastossa 2. luokat: kirjasto ja kiinnostavat kirjat tutuiksi Käynnillä kerrotaan kirjastonkäytön perusasioista ja siitä, mitä kaikkea kirjastossa voi tehdä. Kirjastonhoitaja suosittelee kirjoja ja lapset oppivat valitsemaan itseään kiinnostavaa 16

18 luettavaa. Oppilaiden kanssa keskustellaan kauno ja tietokirjallisuuden eroista. Voidaan tutustua kirjastokissa Kirjatin Mediamatkaan. 3. luokat: elämyksiä ja kirjavinkkejä Luokat kutsutaan kirjastoon tai kirjastonhoitaja tulee koululle. Kirjavinkkaus on osa Tampereen kaupungin Taidekaari kulttuurikasvatusohjelmaa. Kolmannella luokalla teemoina ovat sanataide ja teatteri. 4. luokat: Piki verkkokirjasto ja hyllyjen salat Neljäsluokkalaisille esitellään hyllyluokitusta ja hyllyjärjestystä. Oppilaille opetetaan perusasioita PIKI verkkokirjaston käytöstä, esimerkiksi tiedonhaun ja varauksen tekemistä. Yläkoulut kirjastossa 7. luokat: taitoa tiedonhakuun Kirjastokäynnin aiheina ovat kirjaston toiminta, kokoelmat ja palvelut. Kirjastossa harjoitellaan PIKI verkkokirjaston käyttöä ja opetellaan esimerkkien avulla etsimään aineistoa kirjaston tietokannasta ja hyllyistä. Voidaan myös esitellä internetin hakupalveluja ja tiedonlähteiden kriittistä arviointia, jos käynnille on mahdollista varata kaksoistunti. 9. luokat: kirjallisuudenlähteitä tutkielman tueksi Suurimmissa kirjastoissa tutustutaan kirjallisuuden sähköisiin ja painettuihin tietolähteisiin. Tietolähteitä opetellaan arvioimaan oman tutkielmatyön kannalta. 5.1 Tiedonhaun opetus Nykypäivän koululainen tarvitsee hyvät tiedonhankinta ja hallintataidot. Kirjastossa näitä taitoja voi opetella ja harjoitella. Tiedonhallintataidoilla tarkoitetaan valmiutta etsiä, arvioida ja käyttää erilaista tietoa osana omaa ajattelua. Tiedonhallintataitoihin liittyviä käsitteitä (Tiedonhankinnan portaali opettajille): Tiedonhaku on yksittäisen tiedon etsimistä erilaisista tietolähteistä. Tämä edellyttää tiedonlähteiden tuntemusta ja teknistä taitoa käyttää esimerkiksi tietokantoja. Tiedonhankinta on tiedonhakua laajempi termi. Se tarkoittaa kaikenlaista tiedon hankkimista tavasta ja välineestä riippumatta. Pyrkimyksenä on olennaisen ja kattavan tiedon kokoaminen eri lähteistä. Tiedonhallinta koostuu tiedonhankinnan lisäksi kyvystä arvioida kriittisesti löydettyä tietoa ja liittää sitä omaan tietopohjaan. 17

19 American Accociation of School Libraries (AASL 2010) on määritellyt, että tiedonhallintataitoiset oppijat osaavat: 1) hakea tietoa, ajatella kriittisesti ja lisätä tietämystään 2) tehdä päätelmiä ja harkittuja päätöksiä, soveltaa tietoa uusiin tilanteisiin ja tuottaa uutta tietoa 3) jakaa tietoa ja toimia demokraattisen yhteiskunnan vastuullisena jäsenenä 4) tavoitella henkilökohtaista ja esteettistä kasvua. Tiedonhankinta ja hallintataidot perusopetuksen tvt suunnitelmassa Perusopetuksen tvt suunnitelma verkossa: 2. lk oppilas lk oppilas lk oppilas lk oppilas löytää sujuvasti tietoa internetin eri tietolähteistä. osaa avata opettajan antaman internetosoitteen. tuntee internetin tiedonhaun perusteet ja osaa käyttää sekä hakuohjelmaa että aihehakemistoa. opettelee määrittelemään hakusanoja sekä arvioimaan löydettyä tietoa. tuntee tiedonhaun vaihtoehdot ja osaa suhtautua kriittisesti löytämiinsä tietoihin. osaa suunnitella tiedonhakua ja tehdä tarkennettuja hakuja hakukoneella. on tutustunut esitelmän tekemiseen liittyviin tekijänoikeusasioihin ja noudattaa niitä. osaa käyttää verkkosanakirjoja sekä asiahakemistoja. osaa arvioida kriittisesti ja käyttää eettisesti löydettyä tietoa. osaa tehdä lähdeviittaukset sekä merkinnät. tuntee digitaaliseen materiaaliin liittyvät keskeiset tekijänoikeusasiat. 5.2 Hakumenetelmien tuntemus ja kyky soveltaa niitä käytäntöön Tiedon hankkiminen ja siinä opastaminen ovat muuttuneet: aikaisemmin aineistojen löytäminen ja kerääminen oli työlästä ja aikaa vievää, nyt parilla napin painalluksella voi saada valtavan määrän tietoa. Opetuksen tehtävänä on saada googlettamiseen tottuneet oppilaat miettimään erilaisten tiedonlähteiden ominaispiirteitä, ja sitä kuinka luotettavan tiedon tunnistaa. Usein oppilaat osaavat käyttää internetiä sujuvasti, mutta lyhytjänteisesti. Tiedonhallintataitojen opetuksessa kerrotaan siitä, kuinka tiedonhaussa päästään pintaa syvemmälle. (Heinonen 2011, 17) Opetussuunnitelmassa tiedonhallintataitojen oppimisen merkitystä korostetaan kaikissa oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun tiedon tarve on todellinen. Vastuu päämäärien toteutumisesta on opettajilla. Tiedonhakua voidaan kuvata kuusiportaisena mallina, ja erityisesti alku ja loppuaskelmilla opettajan osuus on tärkeä. Kirjasto tukee opettajia opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista järjestämällä erilaisten tiedonlähteiden käytön opetusta luokille. Tiedonhaun portaat (Halttunen et al. 2001, ja Tiedonhankintaprosessin portaat): 1. Kysele ja ihmettele: määrittele aihe tai ongelma 18

20 2. Suunnittele tiedonhakua: etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Kerää aineistoa: valitse tiedosta työsi kannalta oleellisimmat 4. Lajittele informaatio: järjestele tieto loogisesti 5. Esittele tuloksesi: perustele ja luo oma ratkaisusi 6. Arvioi prosessia ja työtä Linkkejä Tampereen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaikenikäisille tiedonhakijoille suunniteltu opas:http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/tiedonhakijan opas. evarikon kokoamat opettajien tiedonhaun ja hallintataitojen opetuksen vinkit sekä tehtävät löytyvät osoitteesta hallinta/. Opetushallituksen Kenguru portaaliin on kerätty keskitetysti ohjeita opettajille: 5.3 Erilaisia tiedonlähteitä monenlaisiin tiedontarpeisiin Tiedonlähteiden monipuolinen käyttö on tärkeää; On hyvä tunnistaa ja löytää omaan tiedontarpeeseensa sopivimmat lähteet. Kirjastoissa järjestettävä peruskouluille suunnattu tiedonhaun opetus keskittyy lähinnä verkkokirjaston käytön opetukseen, mutta tarvittaessa kirjastokäynnillä voidaan tutustua myös muihin tiedonlähteisiin. Oppilaiden omat tutkielmanaiheet tai esitelmät otetaan huomioon kirjastojen tiedonhaun opetuksessa. Oppilasta kannustetaan pohtimaan millaista tietoa hän on hakemassa, mihin tarkoitukseen, ja mitä hän tietää aiheesta jo etukäteen. Kirjastossa kerrotaan erilaisesta lähdeaineistosta ja sen soveltuvuudesta erilaisiin tiedontarpeisiin (sähköisiä lähteitä, painettuja lähteitä vai molempia). Lisäksi esitellään kirjaston tietopalvelua ja chat tietopalvelua, joita voi käyttää oman tiedonhaun tukena. Lisääntyvän tiedon maailmassa lähdekritiikki on yhä merkittävämmässä osassa. Tarkoituksenmukaisten lähteiden löytäminen voi olla haastavaa. On välttämätöntä kertoa selkeästi, kenen ajatuksia ja tietoja käytetään omassa tutkielmassa tai muussa työssä. Keskustelu erilaisista tiedonlähteistä on tärkeää: se on parempi vaihtoehto kuin joidenkin tiettyjen tiedonlähteiden käytön kieltäminen kokonaan. Esimerkkejä tiedonlähteistä: Kirjat ja lehdet: painetussa ja digitaalisessa muodossa Ihmiset: oma tietämys, asiantuntijat ja valokuvat Internet: web, postituslistat, keskusteluryhmät, sosiaalinen media, blogit, wikit, Wikipedia, Ning Tietokannat: verkkokirjasto ja muut kirjastossa käytettävät tietokannat Muu lähdeaineisto: cd romit, dvd levyt, valokuvat, tv, radio jne. 5.4 Yhteistyö lähdekritiikin ja tekijänoikeuksien opetuksessa Tekijänoikeudet: kunnia sille jolle kunnia kuuluu! 19

21 Tekijänoikeudet ovat tärkeä osa tiedonhallintataitoja. Tekijänoikeudet huolehtivat uuden luovan työn tekijöiden oikeuksista omiin teoksiinsa. Motivaatio julkaista ja luoda uutta ei ilman oikeuksia ja niistä huolehtimista olisi mielekästä. Toisaalta liian tiukat yksinoikeudet rajoittaisivat ja hidastaisivat kaikkea kehitystä. (Toikkanen & Oksanen 2011) Näiden asioiden pohtiminen ja tekijänoikeuslakiin tutustuminen ovat merkittävässä roolissa tiedonhallintataitojen opetuksessa, ja kaikkien kouluaineiden erilaisissa oppimisprosesseissa. Oppilaiden tavoitteet tekijänoikeusasioiden hallinnassa on kuvattu tvt osaamistavoitteissa seuraavasti: 6. luokan oppilas tuntee tiedonhaun keinot ja osaa suhtautua kriittisesti löytämiinsä tietoihin osaa suunnitella tiedonhakua ja määritellä hakusanoja on tutustunut esitelmän tekemiseen liittyviin tekijänoikeusasioihin ja noudattaa niitä 9. luokan oppilas löytää sujuvasti tietoa internetin eri tietolähteistä osaa käyttää verkkosanakirjoja sekä asiahakemistoja osaa arvioida kriittisesti ja käyttää eettisesti löydettyä tietoa osaa tehdä lähdeviittaukset sekä merkinnät tuntee digitaaliseen materiaaliin liittyvät keskeiset tekijänoikeusasiat Tekijänoikeusasiat ovat ajankohtaisimmillaan tiedonhankinnan prosessin loppuvaiheessa, ja niistä on hyvä puhua koulussa. Lisäksi kouluilla on erilaisia oikeuksia ja omia sopimuksia, joista kirjastolla ei ole juurikaan kokemusta. Tekijänoikeuksien tuntemista tulee käsitellä koulussa laajasti, sillä tavallisella yleistasoisella kirjastokäynnillä niihin ei ehditä paneutua kattavasti. Halutessaan opettaja voi pyytää kirjastoa esittelemään tekijänoikeusasioita perinpohjaisemmin, mutta siihen on varattava tarpeeksi aikaa. Tutustu aihetta käsitteleviin sivustoihin: Mitä opettajan tulee tietää tekijänoikeuksista? Opettajan on hyvä perehtyä siihen, millaisia tekijänoikeuksia kytkeytyy erilaisten teosten käyttöön opetuksessa. Verkkomateriaalien käytön yleistyminen on entisestään monimutkaistanut asioiden hallintaa. Lisäksi lainsäädäntö ja käytännön ohjeistus eivät tahdo pysyä perässä teknisten välineiden ja verkkoympäristöjen jatkuvan ja nopean kehittymisen vuoksi. Toisaalta verkkomateriaalien määrällinen kasvu tuo tekijänoikeuksien hallintaan myös helpotusta: laillisesti ja vapaasti käytettävää laadukasta materiaalia löytyy nykyisin runsaasti. Linkkeja: Opetushallituksen tekijänoikeussivusto: a/verkkoviestinnan_taidot/tekijanoikeudet Toikkanen, Tarmo, Oksanen Ville: Opettajan tekijänoikeusopas, FINN LECTURA, 2011 sekä 20

Kirjaston käyttötaidot, Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö (1.-9.lk)

Kirjaston käyttötaidot, Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö (1.-9.lk) Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma, Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö (1.-9.lk) LIITE 1 1.luokka 2.luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka 1.Määrittele aihe/ongelma - mihin ja mitä

Lisätiedot

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet

Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet LIITE 5 Tampereen kaupunki Kasvatus ja opetuspalvelut 2012 2015 Perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan käytön taitotavoitteet Tavoitteena on, että oppilas hyödyntää tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma, Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö (1.-9.lk)

Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma, Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö (1.-9.lk) Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma, Espoon suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö (1.-9.lk) 1.luokka 2.luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka 1.Määrittele aihe/ongelma - mihin ja mitä tietoa tarvitset?

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot OPE.FI-TASOT Kunta asettaa omat tavoitteensa (esim. I taso 20%, II taso70%, III taso10%) Oppilashallintojärjestelmä (Wilma ) viestintä (intranet, internet, kotisivut, wiki, portaalit) Koulujen opettajista

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSTA KIRJASTOSSA TOIMINTASUUNNITELMA KOUVOLAN KIRJASTOJEN JA KOULUJEN YHTEISTYÖN TUEKSI

MEDIAKASVATUSTA KIRJASTOSSA TOIMINTASUUNNITELMA KOUVOLAN KIRJASTOJEN JA KOULUJEN YHTEISTYÖN TUEKSI MEDIAKASVATUSTA KIRJASTOSSA TOIMINTASUUNNITELMA KOUVOLAN KIRJASTOJEN JA KOULUJEN YHTEISTYÖN TUEKSI Kirjaston ja koulun yhteistyö Kun puhutaan mediakasvatuksesta, tarkoitetaan peruslukutaitoa ja sen laajentumista

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö

Tiedohallintataidot (kirjoittaminen & kuva ja ääni & tiedonhakeminen ja hallinta) internetin käyttö, pilvipalveluiden käyttö hakupalveluiden käyttö Mitä opettajan tulee osata Työskentelytaidot (päätelaitteen käyttötaidot) Esiopetus esiopetuksen laitteiston peruskäyttötaidot (tekstinkäsittely, tallentaminen) tietokoneen oheislaitteiden käyttötaidot

Lisätiedot

Lapuan kirjaston ja alakoulujen yhteistyösuunnitelma

Lapuan kirjaston ja alakoulujen yhteistyösuunnitelma Lapuan kirjaston ja alakoulujen yhteistyösuunnitelma 1. Säännöllinen yhteistyö 2. Tehokas tiedottaminen 3. Tiedonhakutaidot ja lukemaan innostaminen 4. Tasapuoliset kirjastopalvelut 5. Tiedonhallinta-

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen

Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media ja opettajan tvt-taidot: mitä opettajan pitäisi osata? 16.4.2012 Katrina Vartiainen Sosiaalinen media? Sosiaalinen media (some) liittyy internetin vuorovaikutteisiin ryhmätyö- ja julkaisujärjestelmiin,

Lisätiedot

Pedagogiset iltapäivät

Pedagogiset iltapäivät Pedagogiset iltapäivät Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa https://peda.net/jyvaskyla/ict/ohjaus https://peda.net/jyvaskyla/ict/koulutusmateriaalit/palokka 4.2.2015 1 OPS2016 Tieto- ja viestintäteknologinen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet. 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Tieto- ja viestintäteknologia sekä perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet 11.10.2014 Jukka Tulivuori Opetushallitus Viitteitä suomalaisen koulun ja opetuksen kehitystarpeista Peruskoululaisten

Lisätiedot

Kirjastojen uudet haasteet organisaatioiden tiedonhallinnassa: Informaatiolukutaidon ops: yliopistokirjastojen yhteinen SVY hanke 2004 2006

Kirjastojen uudet haasteet organisaatioiden tiedonhallinnassa: Informaatiolukutaidon ops: yliopistokirjastojen yhteinen SVY hanke 2004 2006 Kirjastojen uudet haasteet organisaatioiden tiedonhallinnassa: Informaatiolukutaidon ops: yliopistokirjastojen yhteinen SVY hanke 2004 2006 Erikoiskirjastojen päivä 3.2.2005 Helsinki Suunnittelija: Anne

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin koulun ja kirjaston yhteistyön kehittämissuunnitelma 2013-2016

Hyvinkään kaupungin koulun ja kirjaston yhteistyön kehittämissuunnitelma 2013-2016 Hyvinkään kaupungin koulun ja kirjaston yhteistyön kehittämissuunnitelma 2013-2016 Sisällys 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 3 2. TIEDONHAUN ASKELEET 4 3. TIEDONHALLINTATAITOJEN, KIRJASTONKÄYTÖN JA KIRJALLISUUDENTUNTEMUKSEN

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Opetustoimen tietostrategia

Opetustoimen tietostrategia Opetustoimen tietostrategia Oulun opetustoimessa jokaisella on oikeus ajanmukaisiin oppimisympäristöihin. Oulun opetustoimessa hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa kaikissa oppiaineissa ja koulujen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena

Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Suuntana tulevaisuus Yhteisöllinen koulu ja sosiaalinen media elinikäisten oppijoiden tukena Miikka Salavuo OPS Kick Off 2013 Kuka olen? Miikka Tabletkoulu.fi Yrittäjä v:sta 2010 Filosofian tohtori 2005

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

LIITE 1: TOIMINTAOHJEET AIHEETTOMIIN POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEKSI. Poissaolo koulusta ilman huoltajien ilmoitusta

LIITE 1: TOIMINTAOHJEET AIHEETTOMIIN POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEKSI. Poissaolo koulusta ilman huoltajien ilmoitusta LIITE 1: TOIMINTAOHJEET AIHEETTOMIIN POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEKSI Poissaolo koulusta ilman huoltajien ilmoitusta 3 poissaolopäivänä luokanvalvoja ottaa yhteyden kotiin Syy poissaoloille aiheellinen Epäillään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Vähärauman koulu Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa Tietotekniikka meidän koulussa: Mottona: Tyvestä puuhun noustaan. Kaikkien ei tarvitse oppia kaikkea, mutta perustaidot opetetaan jokaiselle. Opettajien

Lisätiedot

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016)

Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Oppilaan polku hanke (9/2014-12/2016) Hankkeen tavoitteina on henkilökohtaisten laitteiden käytön lisääminen opetuksessa, näille parhaiten soveltuvan oppimisympäristön valitseminen, testaaminen ja käyttöönotto,

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

SEINÄJOEN KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA 2010-2011

SEINÄJOEN KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA 2010-2011 SEINÄJOEN KOULUN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA 2010-2011 Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja Seinäjoen yleissivistävä koululaitos 2010 10.09.10 2 Sisällysluettelo sivu 1. Tavoitteet 4 2.

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus. Esityksen jäsennys

Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus. Esityksen jäsennys Wikipediaan kirjoittaminen oppimistehtävänä toimiiko? Eero Sormunen - Tampereen yliopisto Heidi Eriksson - Tampereen lukiokoulutus ITK 2012 20.4.2012 Esityksen jäsennys Tieto haltuun hankkeen esittely

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014

Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen. Lappeenranta 8.10.2014 Tukea ja työkaluja koulujen mediakasvatukseen Lappeenranta 8.10.2014 Media + kasvatus = mediakasvatus Mitä on mediakasvatus ja miten sitä voi toteuttaa Mediakasvatuksen monet kasvot turvataidoista luovuuteen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU

KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU KÄSITYÖ JAANA INKI TAMPEREEN NORMAALIKOULU ALAKOULU OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilaita kokonaiseen käsityöprosessin hallintaan Kehittää moniaistista, teknistä, materiaalista sekä teknologista ja kielellistä

Lisätiedot

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Salla Palmi-Felin Johtava informaatikko, Media- ja musiikkipalvelut Lastukirjastot.fi Palvelua kaikenikäisille Ketkä opastavat?

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa

4 Opiskelutyyppi tällä hetkellä: oppilaitos, linja, vuosikurssi. 6 Tulevaisuuden suunnitelmasi ja tavoitteesi opiskelussa AIKUISEN OPPIJAN MUOTOKUVA YLEISEN KIRJASTON TIETOPUOLISTEN PALVELUJEN KÄYTTÄJÄNÄ: Syventävä tutkimus teemahaastattelumenetelmällä Teemahaastattelurunko 4.8.2000 I Haastateltavan taustatiedot 1 Syntymävuosi

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27%

Kaikki vastaajat (N=819) 25% 26% 22% 27% Kaikki vastaajat (N=819) % 30 20 10 0 25% 26% 22% 27% 29% 36% 7. 8. 9. 34% 52% % 52 50 48 48% 46 Tyttö Poika Aloittelija: minulla ei ole kokemusta ipadin käytöstä Noviisi: minulla on ipadin peruskäyttökokemusta,

Lisätiedot

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä! OPS 2016 Arvokeskustelun tuloksia Keravanjoen koulun huoltajat 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? oppivelvollisuus ja yleissivistys oppii vastuulliseksi kansalaiseksi

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot

Opettajan TVT-työkalupakki. Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettajan TVT-työkalupakki Tampereen seudun TVT-portaali Tampereen seudun TVT-suunnitelma Koulun e-valmiustasot Opettajien osaamistasot Opettaja TVT-työkalupakki tvt.tampereenseutu.fi TVT-koulutustarjonta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Ennakkotehtävä Mitä yläluokalle tulevan oppilaan pitäisi

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Mikan esitys ja Kirjastot ja media raportti on Laatu-hankkeen wikissä. (http://laatuakirjastoon.wikispaces.com/)

Mikan esitys ja Kirjastot ja media raportti on Laatu-hankkeen wikissä. (http://laatuakirjastoon.wikispaces.com/) Laatu-hanke, Teemaryhmä C (mediakasvatus ja tietoyhteiskuntapalvelut), kokoontuminen 18.4.2013 klo 10.00-14.00 Kouvolan kaupunginkirjaston Mediamajassa Paikalla:,Marja Tervonen (Kouvola), Annukka Harjula

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot