172 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI LIITELUETTELO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "172 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI LIITELUETTELO"

Transkriptio

1 LIITELUETTELO Liite 1. LUMA-talkoiden tukiryhmä 174 Liite 2. Opetusministeriön ja Opetushallituksen järjestämät LUMA-tilaisuudet sekä LUMA-ohjelman perustamista valmistelevat tilaisuudet 176 Liite 3. LUMA-kunnat Liite 4. Perusopetuksen tuntijako. Valtioneuvoston päätös Liite 5. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit Luonnontieteiden aineryhmä 179 Liite 6. Opetusministeriön opettajankoulutuksen laajennusohjelman tilanne matematiikan ja luonnontieteiden osalta 181 Liite 7. Mikkelin kaupungin LUMA-raportista poimittu esimerkki LUMA-kunnan toiminnasta LUMA-hankkeen aikana 183 Liite 8. Tiedotussuunnitelma kansallisen linjauksen pohjalta 187 Liite 9. Suomen kesäyliopistot ry:n loppuarviointi LUMA-talkoista 192 Liite 10. Yliopistojen ilmoittamat toimenpiteet naisten osuuden lisäämiseksi fysiikassa ja tietojenkäsittelytieteessä sekä miesten osuuden lisäämiseksi biologiassa ja maantieteessä vuosina sekä muut tasa-arvoa edistävät toimenpiteet 193 Liite 11. Yliopistojen raportoimat vuosina tehdyt matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen tai opettajankoulutukseen liittyvät (didaktiset) pro gradut, lisensiaattityöt ja väitöskirjat sekä tutkimukset, selvitykset, opetuskokeilut ja muut kehityshankkeet 198 Liite 12. Yliopistojen ilmoittamat matematiikan ja luonnontieteiden määrät luokanopettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksien tutkintovaatimuksissa 224 Liite 13. Yliopistojen ilmoittamat matemaattis-luonnontieteellisten aineiden 15, 35 ja vähintään 55 opintoviikon sivuainekokonaisuudet opettajankoulutuksessa 227 Liite 14. Yliopistojen raportoimat aineenopettajien koulutuksen tutkintovaatimukset ja opetussuunnitelmat ja niiden erot muihin ainelaitoksen tutkintovaatimuksiin sekä aineenopettajien koulutuksen järjestelyt ja kehittäminen 229 Liite 15. Yliopistojen toimenpiteet opintojen alkuvaiheen sekä kahden ensimmäisen vuoden opintojen ja opetuksen kehittämiseksi LUMA-aineissa LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

2 Liite 16. Yliopistojen raportoimat muut matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen kehittämishankkeet 252 Liite 17. Yliopistojen raportoima yhteistyö lukioiden kanssa LUMA-aineissa 256 Liite 18. Ammattikorkeakoulujen ilmoittamat toimenpiteet naisten osuuden lisäämiseksi tekniikan ja liikenteen opiskelijoissa sekä muut tasa-arvoa edistävät toimenpiteet 268 Liite 19. Ammattikorkeakoulujen arviot LUMA-ohjelman merkityksestä niiden matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiselle 272 Liite 20. Ammattikorkeakoulujen raportoimat toimenpiteet opintojen alkuvaiheen sekä kahden ensimmäisen vuoden opintojen ja opetuksen kehittämiseksi matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja tietotekniikan perusteissa tekniikan ja liikenteen alalla 277 Liite 21. Ammattikorkeakoulujen raportoimat muut matemaattis-luonnontieteellisen opetuksen kehittämishankkeet tai -toimenpiteet 283 Liite 22. Ammattikorkeakoulujen raportoima yhteistyö lukioiden kanssa matematiikassa, luonnontieteissä tai tekniikassa 288 Liite 23. Ammattikorkeakoulujen raportoima yhteistyö ammatillisen toisen asteen oppilaitosten kanssa matematiikassa, luonnontieteissä tai tekniikassa 292 Liite 24. Tilastokuvaajia ja -taulukoita 295 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 173

3 LIITE 1 LUMA-TALKOIDEN TUKIRYHMÄ Opetusministeriö julkisti matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen kehittämisohjelman vuosille Ohjelman toteutuksen varmistamiseksi opetusministeriö asetti tukiryhmän, jonka tehtävänä on: 1. kannustaa eri vastuutahojen osallistumista ohjelman toteuttamiseen 2. seurata ja tukea ohjelman tavoitteiden toteuttamista 3. osallistua ohjelman arviointien järjestämiseen vuosina 1998 ja LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

4 TYÖRYHMÄN KOKOONPANO VUONNA 2002 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja opetusministeri Maija Rask kansliapäällikkö Markku Linna Jäsenet professori Leena Aho Joensuun yliopisto professori Maija Ahtee Jyväskylän yliopisto lehtori Irma Aroluoma Cygnaeus-lukio, Jyväskylä professori Varpu Eloranta Turun yliopisto rehtori Veijo Hintsanen Hämeen ammattikorkeakoulu apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry professori Juhani Keinonen Helsingin yliopisto lehtori Antti Koskenniemi Biologian ja maantieteen opettajien liitto professori Aatos Lahtinen Helsingin yliopisto ja ylioppilastutkintolautakunta ylijohtaja Aslak Lindström Opetushallitus akateemikko Olli V. Lounasmaa Teknillinen korkeakoulu erityisasiantuntija Raija Meriläinen Suomen Kuntaliitto professori Vesa Mustonen Oulun yliopisto professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopisto dosentti Marjatta Näätänen Helsingin yliopisto lehtori Johannes Paasonen Helsingin normaalilyseo rehtori Pentti Parviainen Matemaattisten aineiden opettajien liitto toiminnanjohtaja Per-Edvin Persson Tiedekeskus Heureka johtaja Kari Purhonen Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto kehittämispäällikkö Monika Riihelä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus professori Kari-Jouko Räihä Suomen Akatemia neuvotteleva virkamies Leila Räsänen Sosiaali- ja terveysministeriö professori Heikki Saarinen Helsingin yliopisto professori Tuomas Sorvali Joensuun yliopisto professori Eino Tunkelo Teknisten Tieteiden Akatemia osastopäällikkö Tytti Varmavuo Nokia Oyj lehtori Arja Vilén Lahden kansanopisto johtaja Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopisto / Koulutuksen tutkimuslaitos Sihteerit neuvotteleva virkamies Mirja Arajärvi Opetusministeriö LUMA-koordinaattori Antero Hietamäki Opetushallitus opetusneuvos Jari Koivisto Opetushallitus opetusneuvos Eero Nurminen Opetusministeriö LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 175

5 LIITE 2 OPETUSMINISTERIÖN JA OPETUSHALLITUKSEN JÄRJESTÄMÄT LUMA-TILAISUUDET SEKÄ LUMA- OHJELMAN PERUSTAMISTA VALMISTELEVAT TILAISUUDET Pvä Tilaisuus Järjestäjä Keskustelutilaisuus matemaattis-luonnon- Teollisuuden ja työntieteellisen opetuksen tilasta ja kehittämis- antajain keskusliitto mahdollisuuksista Seminaari "Matematiikan ja luonnontieteiden Tutkijoiden ja kansanoppiminen - portti osaamisen Suomeen" edustajien seura TUTKAS ry Keskustelutilaisuus peruskoulun ja lukion Opetusministeriö matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen kehittämisestä LUMA-ohjelman julkistamistilaisuus Opetusministeriö LUMA-hankkeen avausseminaari Opetushallitus LUMA 98 -tapahtuma Opetushallitus Yliopistot LUMA-talkoissa -seminaari Opetusministeriö LUMA-väliarvioseminaari Opetusministeriö LUMA-risteily Opetushallitus LUMA-tiedotustilaisuus Opetusministeriö LUMA ja tulevaisuus -seminaari Opetusministeriö LUMA-risteily Opetushallitus LUMA-talkoiden vaikuttavuustutkimuksen Opetushallitus julkistamistilaisuus Yliopistojen kansainvälisen LUMA- Opetusministeriö hankkeen päätösseminaari Opetushallituksen LUMA-hankkeen Opetushallitus päätösseminaari LUMA-ohjelman kansainvälisen loppu- Opetusministeriö arvioinnin julkistamistilaisuus Lisäksi opetusministeriön LUMA-tukiryhmä on kokoontunut kolmesta neljään kertaa vuodessa vuodesta 1996 alkaen. 176 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

6 LIITE 3 LUMA-kunnat 2002 yhteistyökunta verkkokunta LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 177

7 LIITE 4 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO Perusopetuksen oppiaineiden opetus ryhmitellään pystyviivan osoittamassa kohdassa eri vuosiluokkia yhdistäviin osiin. Kuhunkin osaan on merkitty opetuksen vähimmäismäärä vuosiviikkotunteina (vuosiviikkotunti = 38 oppituntia) Aine Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli 6 6 Matematiikka Ympäristöoppi Ymp.- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Taide- ja taitoain Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 2 2 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) (12) - - = Oppiainetta ei opeteta asianomaisella vuosiluokalla, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä ( ) = Opetetaan valinnaisena 178 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

8 LIITE 5 PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT LUONNONTIETEIDEN AINERYHMÄ OPPIMISEN TAIDOT OPPILAS Osaa hankkia luonnontieteellistä ja maantieteellistä tietoa. - osaa tehdä havaintoja luonnosta ja ihmisen muovaamasta ympäristöstä - kykenee hankkimaan tietoa esimerkiksi lähdekirjoista, kartoista, kirjastoista, sanoma ja aikakauslehdistä, sähköisistä viestimistä, tietoverkoista ja asiantuntijoilta sekä tekemällä haastatteluja ja kyselyitä. Osaa käsitellä hankkimaansa tietoa. - osaa tehdä muistiinpanoja ja koota hankkimansa tiedon esimerkiksi taulukkoon, esittää tulokset tarvittaessa graafisesti ja osaa tulkita näitä esityksiä - osaa luokitella ja vertailla hankkimaansa tietoa sekä jäsentää sitä esimerkiksi otsikoimalla tai laatimalla käsitekartan - osaa analysoida hankkimaansa tietoa ja kykenee tekemään jonkinlaisen synteesin opiskelemastaan tietokokonaisuudesta. Osaa esittää kokoamaansa tietoa. - osaa esittää tietoa esimerkiksi suullisina ja kirjallisina selostuksina, taulukoina, graafisina esityksinä, karttoina, kuvina tai yksinkertaisina malleina, myös tietoteknisin keinoin - pystyy käyttämään oppimiaan luonnontieteellisiä ja maantieteellisiä käsitteitä luontoa, ihmistä, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevassa keskustelussa. Osaa arvioida saatavissa olevaa tietoa. - osaa arvioida esimerkiksi saamiensa mittaustulosten järkevyyttä ja suuruusluokkaa - osaa suhtautua kriittisesti joukkoviestimistä, tietoverkoista tai toisilta ihmisiltä saamaansa tietoon luonnontieteellis-maantieteellisen maailmankuvansa pohjalta. Osaa soveltaa hankkimaansa tietoa. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 179

9 - osaa selittää ympäristössään havaitsemiaan ilmiöitä luonnontieteissä ja maantiedossa hankkimansa tiedon pohjalta - osaa soveltaa omaksumaansa tietoa uusissa tilanteissa. Osaa mallintaa tietoa. - osaa kuvata mallien avulla luontoa ja ihmisen toimintaa, esimerkiksi ekosysteemiä ja maapallon asutuksen jakautumista, liikettä ja aineen rakennetta. Hallitsee havainnoivan ja kokeellisen työskentelyn taitoja. - osaa työskennellä turvallisesti sekä sisällä että ulkona ja tiedostaa maasto- ja laboratoriotyöskentelyn riskit - osaa ottaa huomioon myös ympäristönsuojelun vaatimukset - osaa tehdä havaintoja sekä silmämääräisesti että apuvälineitä käyttäen ja toimia esimerkiksi kirjoitetun ohjeen tai annetun kartan mukaan - osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaisen luonnon tai maantieteellisen tutkimuksen ja laatia siitä pienimuotoisen tutkimusselostuksen sekä esittää ja tulkita saamiaan tuloksia. Hallitsee ongelmanratkaisun taitoja. - osaa hyödyntää luovan ongelmanratkaisun menetelmiä selvittäessään tutkittavaa asiaa - osaa käyttää näitä taitoja myös arkielämän tilanteissa - pystyy käsittelemään asioita tasapuolisesti ja näkemään ongelmat haasteina sekä etsimään niihin erilaisia ratkaisuja. Hallitsee vuorovaikutustaitoja. - osaa toimia ryhmässä ja sopia työnjaosta ja tehtävistä ryhmän muiden jäsenten kanssa - pystyy kantamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä - pystyy suhtautumaan suvaitsevasti erilaisiin ihmisiin. Hallitsee itsenäisen toiminnan taitoja. - yrittää suorittaa annetut opiskelutehtävät ja pyrkii kohti yhteisesti sovittu ja tavoitteita - pyrkii kehittämään omaa opiskeluaan saamansa palautteen pohjalta - pystyy asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan niiden saavuttamista - osaa esittää arvioita omasta opiskelustaan sekä tehdä niiden pohjalta jatkosuunnitelmia. 180 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

10 LIITE 6 OPETUSMINISTERIÖN OPETTAJANKOULUTUKSEN LAAJENNUSOHJELMAN TILANNE MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSALTA JOENSUUN YLIOPISTO - tavoitteena matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajien pätevöittävä koulutus 60 henkilölle - opinnot tarjolla fysiikassa, kemiassa ja matematiikassa - fysiikkaan haki 20, koulutuksen aloitti 18; kemiaan haki 16, koulutuksen aloitti 15; matematiikkaan haki 42, koulutuksen aloitti 33 - pohjavaatimuksina olivat soveltuva korkeakoulututkinto tai jonkin verran aiempia opintoja - koulutukset on ajoitettu päättyviksi 2003 tai 2004 yksilöllisistä opintosuunnitelmista riippuen JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO - tavoitteena sekä aineenopettajakoulutuksen laajentaminen (lisäkiintiöt 23) että muunto- ja pätevöittävä koulutus (270) - lisäkiintiöt täyttyivät - muunto- ja pätevöittävään koulutukseen haki 319, valittiin 272, opinnot aloitti 172 (tässä eivät ole mukana vielä tammikuussa 2002 aloittavat) - taustavaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, jossa vähintään 40 ov luma-aineita tai vähintään 80 ov opintoja, joista vähintään 40 ov luma-aineita - koulutukset on suunniteltu päättyviksi 2003 lopussa LAPIN YLIOPISTO - tavoitteena luokanopettajakoulutuksen sivuainetarjonnan laajentaminen, matematiikka 35 ov:oon - haki 24, koulutuksen aloitti 17 - koulutus päättyy 2002 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 181

11 OULUN YLIOPISTO - aineenopettajakoulutuksen pilottiohjelma, jossa tavoitteena 10 matemaattisiin aineisiin - haki 15, koulutuksen aloitti 11 - taustavaatimuksena väh. 15 ov ma-fy-ke opintoja - koulutus päättyy 2003 TAMPEREEN YLIOPISTO - opettajan pedagogiset opinnot niille, joilla on ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusoikeus tai jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja 35 ov:n opinnot matemaattisissa aineissa - haki 23, koulutuksen aloitti 14 - koulutus päättyy LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

12 LIITE 7 MIKKELIN KAUPUNGIN LUMA-RAPORTISTA POIMITTU ESIMERKKI LUMA-KUNNAN TOIMINNASTA LUMA-HANKKEEN AIKANA PARHAAT INNOVAATIOT 1. Tytöt ja tekniikka- tapahtuman järjestäminen yhteistyössä Mikkelin opetustoimen (perusopetus, lukio, ammattioppilaitos, ammattikorkeakoulu), Suomen Yrittäjät / Etelä-Savon osaston, Etelä-Savon kauppakamarin, Jyväskylän Yliopiston sekä Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kanssa. 2. Kestävän kehityksen projekti välitti paljon tietoa Mikkelin ja lähikuntien kouluille ja tuotti loppuraportin, jossa on paljon erilaisia käytännön ideoita ja toimintamalleja kestävän kehityksen toteuttamiseen kouluissa. 3. Kaupunki on mukana tietoyhteiskuntahankkeessa ja on aloittanut opettajien täydennyskoulutuksen. Halukkaista opettajista koulutetaan kouluttajia, jonka jälkeen he kouluttavat muita opettajia tietotekniikan hallinnassa. Opettajia on osallistunut verkkopedagogiikkakurssille. Yksi koulu on ottamassa käyttöön verkkofoorumin ja verkkolehden kouluopetusta ja kerhotoimintaa varten, toinen taas on verkottunut lähikoulujen kanssa työstämään yhteistä verkkolehteä. Koulujen eri projektit (Globe, Ena) toimivat verkkoyhteydessä muihin projektiin osallistuneisiin kouluihin. 4. Yhteistyö kaupungissa toimivien eri virastojen ja laitosten kanssa: vierailut, tiedonhankinta, oppimateriaalin välittäminen. Mikkelin ammattikorkeakoulun LUMME-auton 12) käyttö opetuksessa. LUMME-auton opetusohjelma toimitettu kaikille Mikkelin perusopetuksen kouluille. 5. Koulutasolla tietoa on siirretty koulun henkilökunnalle koulujen henkilöstökokouksissa ja -palavereissa ja VESO-koulutuksessa 13). 12) LUMME-auto on noin 50 ympäristömittauksiin soveltuvalla laboratoriolaitteella varustettu auto 13) VESO-koulutus on opettajien virkaehtosopimuksen mukaista opettajien työhön kuuluvaa täydennyskoulutusta, jota kunta järjestää muutaman päivän lukuvuodessa. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 183

13 LUMA-vastaavat opettajat ovat keränneet tietoa ja tietolähteitä, joista on tiedotettu opettajistolle. Useissa kouluissa on LUMA-yhteyshenkilöitä kaksi, jolloin he muodostavat työparin ja jakavat vastuuta sopimallaan tavalla, yksi kouluista on perustanut oman LUMA-tiimin, jossa on jäseninä sekä aineen- että luokanopettajia ja myös kouluavustajia. 6. Lukiossa yhteistyötä tehty oman koulun kollegojen kanssa, samoin myös naapurilukion kollegojen kanssa. Yhteistyötä on myös perusopetuksen (7 9 luokat) suuntaan sekä ammattikorkeakoulun suuntaan. Ammattikorkeakoulun laborointitiloissa käyty laboroimassa joitakin sellaisia töitä, joihin oman koulun välineistö ei riitä. Osa opettajista ollut oman alansa kursseilla ja koulun kurssitarjontaan saatu tällaisen opiskelun myötä mm. avaruusfysiikan kurssi. Oppilaita on osallistunut sekä Rantasalmen kansainväliselle LUMA-leirille (luonnontieteet) että avaruusfysiikan kesäleireille Venäjällä ja Yhdysvalloissa. 7. Yhteiskoulun lukio on mukana Jyväskylän yliopiston VTM-pilot 14) virtuaalikouluhankkeessa. Vuoden 2001 aikana opettajille on järjestetty yksi koulutustilaisuus. Tavoitteena on tehdä Yhteiskoulun lukiosta yksi aluekeskus, jonka kautta tuetaan matemaattisesti lahjakkaita oppilaita. Oppilaat ovat osallistuneet menestyksekkäästi MAOL:n järjestämiin matematiikkakilpailuihin. 8. Kaupungin toimintaa koordinoi LUMA-koordinaattori yhteistyössä koulujen LUMA-yhdyshenkilöiden kanssa. Koordinaattorin tehtävänä on järjestää yhteistapaamisia, suunnitella koulutusta ja ohjata koko kunnan toimintaa. Hän vastaa myös MUIKKU-verkko 15) yhteistyöstä Pieksämäen yhdyshenkilön kanssa. Sekä LUMA-koordinaattorille että yhteyshenkilöille on annettu huojennusta opetusvelvollisuuteen. 14) Jyväskylän yliopiston koordinoima verkostohanke, jolla pyritään tarjoamaan edistyneille opiskelijoille lukion normaalitarjonnan ylittävää matematiikan digitaalista itseopiskelumateriaalia ja siihen liittyvää tutorointia. Tavoitteena on, että edistyneiden lukiolaisten ei tarvitsisi lähteä kotilukiostaan kauempana sijaitsevaan erityislukioon. 15) Mikkelin seudun LUMA-kuntien verkko 184 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

14 HALLINNON INNOVAATIOT 1. Mikkelissä on tehty kaupungin yhteinen perusopetuksen sisällön ja rakenteen kehittämisohjelma, jossa linjataan mm. perusopetuksen kehittämistyötä ja siihen ohjattavaa tukea. LUMA on tällä hetkellä yksi kehittämiskohde, joten tukea tulee niin opettajien palkkioina, koulutuksena kuin väline- ja materiaalihankintoina. Ohjelman tavoitteena on myös luoda kaupunkiin eheä oppimispolku, jolloin myös matematiikan ja luonnontieteiden osalta oppilaille taataan koko kaupungissa laadukas ja eheä opetus. Suunnittelu LUMA-luokan perustamisesta on aloitettu ja yhdysopettajat ovat tehneet alustavaa tiedonhankintaa aiheesta. 2. Uuden kunnan tilanteessa 16) osalla kouluista tuntikehys tiukkeni (entisen Mikkelin maalaiskunnan koulut) syksyllä 2001 johtuen tuntikehyksen yhtenäistämisestä entisten kolmen kunnan alueilla. Opetustoimi on tietoisesti pyrkinyt lisäämään koulujen tuntikehystä. Näin oppilasryhmien kokoa saadaan pienennettyä ja toiminnallisuutta lisättyä myös LUMA-aineissa. Kunnan kouluissa on mahdollisuuksien mukaan jaettu suurille opetusryhmille jakotunteja, joista osa kouluista on muodostanut joustoryhmiä. Joustoryhmät opiskelevat samaan aikaan matematiikkaa, mutta ryhmissä käsitellään samoja aiheita oppilaiden tason mukaisesti. Joustoryhmiä on kokeiltu niin luokilla kuin myös luokilla. 3. Erityisopetuksen ERKKI-ohjelman mukaisesti Mikkelin kaupunki lisäsi erityisopettajien määrää. Lisäys näkyy ela-opettajien 17) määrän kasvuna, joten erityistä tukea tarvitsevat yleisopetuksessa olevat oppilaat saavat ohjausta erityisopettajalta enemmän kuin ennen. INNOVAATIOIDEN LEVITTÄMINEN 1. Tytöt ja tekniikka tapahtumat järjestettiin kaikilla kaupungin kouluilla ja tapahtumista tehtiin useita lehtiartikkeleita paikallislehteen ja paikallisradio teki myös haastatteluja. Myös muut koulujen LUMAaiheiset projektit ovat saaneet julkisuutta paikallislehdessä. 2. Muikku-verkon matematiikan koulutusta tarjottiin koko verkon alueelle ja siihen osallistuikin myös opettajia koko alueelta. Koulutuksessa oli 16) Mikkelin seudulla tehtiin kolmen kunnan kuntaliitos LUMA-talkoiden aikana. 17) laaja-alainen erityisopettaja LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 185

15 lisäksi edustettuina erilaisia opettajaryhmiä (luokanopettajat, erityisopettajat ja aineenopettajat), jolloin myös tieto eri koulumuodoista siirtyi toisille. 3. Tietotekniikkakoulutusta saavat kaikki kunnan opettajat oman kiinnostuksensa mukaan kuitenkin niin, että kaikki saavuttavat minimitason. 4. Kaupungin sisäiset LUMA-kokoontumiset sekä muikkuverkkotapaamiset välittävät tietoa meille ja meiltä muille. Muikkuverkon alueella on toimitettu myös muikkutiedotetta, joka on Mikkelissä jaettu kaikille kouluille. Tiedotteessa on ollut tietoa koulutuksesta ja tapahtumista sekä vinkkejä ajankohtaisista aiheista (internetosoitteita ja yhteystietoja). 5. Anttolassa pyritään informoimaan anttolalaisia luontokerhon toiminnasta. Verkkolehti tulee luettavaksi internetissä. 6. Paikalliset matematiikan ja luonnontieteiden opettajat kokoontuvat omien paikallisjärjestöjensä puitteissa ja välittävät tietoa näin projektiin kuulumattomille. Tarvetta systemaattisempaan tapaamiseen olisi ja onkin ehdotettu informaatiofoorumin järjestämistä kaikille ko. aineiden opettajille esim. VESO-päivänä. 7. Tietotekniikan kehittämistyön yhteydessä on otettu käyttöön LUMAkoulujen yhteinen ryhmä, jossa LUMA-koulujen opettajat pääsevät keskustelemaan ja välittämään tietoa muille. Toiminta on vasta alkanut, joten kokemukset ovat vielä vähäisiä. Kaupungin yhteisiä LUMAsivuja suunnitellaan, nykyisin koulujen omilla kotisivuilla esitellään vaihtelevasti koulun LUMA-toimintaa. 186 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

16 LIITE 8 Opetusministeriön LUMA-talkoot LUMA-tukiryhmä SUOMALAISTEN MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OSAAMINEN VUONNA 2002 KANSALLISET KEHITTÄMISTALKOOT TIEDOTUSSUUNNITELMA KANSALLISEN LINJAUKSEN POHJALTA 1 VIESTINTÄSTRATEGIAN PERUSOLETUKSET JA TAVOITTEET Matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen varmistaminen edellyttää laajaalaista sitoutumista kansallisten kehittämistalkoiden tavoitteisiin, työskentelytapoihin ja arviointiin. Matematiikan ja luonnontieteiden kansallisiin kehittämistalkoisiin tulee saada entistä tehokkaammin mukaan kaikki eri tahot, mm. kunnat, opettajat, koulutoimenhallinto, vanhemmat, järjestöt, yritykset sekä oppilaat. Valtakunnallisesti hankkeen onnistumista varmistetaan viestintätuella, jonka tavoitteena on motivoida LUMAn toimijoita huippusuorituksiin. Viranomaiset (OPH ja OPM) eivät ole varautuneet määrärahalla erilliseen viestintätoteutukseen, minkä vuoksi hankkeen tiedotus vuoden 2000 osalta tulee tehdä ns. normaalitoimintana kunkin talkooyhteisön toimesta. Erillisen markkinointi- ja motivointikampanjan rahoitusmahdollisuudet tutkitaan osana tiedotussuunnitelman tuottamista. 2 KOHDERYHMÄT - Kunnat - Lapset ja oppilaat (määrät, asenteet, odotukset ja valinnat) - Opettajat (matematiikka ja luonnontieteet, muut opetusaineet, opintoohjaajat, luokanopettajat ja lastentarhanopettajat, aineenopettajat) - Yliopistot (ainelaitokset ja opettajankoulutuslaitokset) - Kouluviranomaiset paikallisesti (rehtorit, koulutoimenjohtajat, johtokunnat, lautakunnat) LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 187

17 - Läänit (lääninhallitukset) - Vanhemmat (vanhempainyhdistykset) - Yritykset ja yhteisöt - Tiedotusvälineet (paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset) - Nuorisojärjestöt ja harrastustoimintaa järjestävät järjestöt (paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset järjestöt) - Koulutusalan toimittajien yhdistys 3 SANOMAT KOHDERYHMITTÄIN Matematiikan ja luonnontieteellinen osaaminen: - kouluopinnot antavat nuorelle laajat mahdollisuudet perus- ja jatkokoulutukseen sekä kiinnostaviin työpaikkoihin - peruskoulussa tehdyt ao. aineiden valinnat turvaavat myös tytöille erinomaiset tulevaisuuden näkymät niin työllistymisen kuin palkkakehityksenkin suhteen - opiskelu luo hyvät mahdollisuudet myös kansainvälisiin kontakteihin ja kansainvälisiin työmarkkinoihin. Suuntautuminen matematiikan ja luonnontieteiden opiskeluun edellyttää, että - vanhemmat ja opettajat tiedostavat tulevaisuuden työelämän vaatimukset tukiessaan oppilaita heidän valinnoissaan - kunnat huolehtivat omalta osaltaan opettajien täydennyskoulutuksesta sekä matematiikan ja luonnontieteiden opetusjärjestelyistä (opetushenkilöstö, tilat, välineet jne). Perusideana on viestittää positiivisessa hengessä LUMA-talkoiden tavoitteista sekä tiedollisista ja taidollisista saavutuksista. Kukin LUMA-yhteistyötaho tiedottaa omista tapahtumistaan mahdollisimman laajasti. Eri yhteistyötahojen tapahtumat kartoitetaan vuoteen 2002 asti ja tapahtumista tehdään yhteenvetokooste. Esimerkkejä kohderyhmittäisestä tiedottamista - Matematiikkaa ja luonnontieteitä voi oppia kuka tahansa (tytöt ja tekniikka; tytöt ja matematiikka; tytöt ja luonnontieteet; casit naisvaikuttajista, roolivaikuttajien haastattelut) esimerkiksi aikakauslehdet mm. naisten lehdet 188 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

18 - LUMA-aineiden markkinointi ja rekrytointi: Vanhemmat, opintoohjaajat ja opiskelijat: matematiikka ja luonnontieteet ovat tärkeitä ja työllistävät hyvin eri tiedotusvälineet - Kansallisten ja kansainvälisten arviointientulokset, opettamiseen liittyvät tutkimustulokset; LUMA-tavoitteiden toteutuminen valtakunnalliset lehdet - Maakunta- ja paikallislehdille valmista LUMA-aineistoa kunnittain/ kouluittain, esim. uusien LUMA-kuntien ja koulujen projekteista ja LUMA-toiminnasta eri tiedotusvälineet - LUMA-aineiden opettamiseen ja oppimiseen liittyvistä tutkimustuloksista, innovaatioista, opettajatarpeesta Opettaja -lehti sekä eri opettajajärjestöjen lehdet - Koulutusalakohtaista tietoa mm. ammattijärjestöjen lehdet ja Kuntalehti - Yritysten ja työelämän haasteista/vaateista, mm. esimerkkejä koulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä, kokeiluprojekteista (opettajille, opinto-ohjaajille, vanhemmille) valtakunnalliset lehdet ja paikallislehdet - Tutkimustuloksista yliopistojen ja Suomen Akatemian tilaisuudet ja lehdet. - Tiedekeskusten toiminnasta - tieteen uusimmista saavutuksista tiedottaminen (näyttelykohteet, vaihtuvat näyttelyt, yleisöluennot) - matemaattis-luonnontieteellisten näyttelykohteiden aktiivinen käyttö, lisääminen ja täydentäminen sekä lasten että ikuisten kiinnostuksen herättämiseksi - koulutuksen järjestäminen - opettajien ym. ammattiryhmien peruskoulutuksessa mukana tutustuminen tiedekeskuksen mahdollisuuksiin motivaation herättäjänä - teematapahtumien järjestäminen (esimerkiksi Lasten Tieteen Päivät, nuorten tiedeleirit) 4 VALTAKUNNALLINEN/ PAIKALLINEN TASO Eri kohderyhmiin vaikutetaan eri medioiden kautta. Paikallisen tason viestintä on tehokkainta sitoutumisen edistämiseksi niin vanhempien kuin koulun päättäjien keskuudessa. Erityisesti kiinnitettään huomiota paikallisen/maa- LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 189

19 kunnallisen tason tiedottamiseen, esimerkiksi säännöllisellä tiedotustoiminnalla paikallislehtiin ja -radioon /-televisioon, esimerkiksi LUMA-palstalla. Tarjotaan valmista aineistoa. LUMA-kunnat ja koulut sekä LUMA-verkostot voivat tiedottaa opettamis- ja oppimishankkeistaan niin pakallisille tiedotusvälineille kuin muillekin LUMA-kunnille ja kouluille sekä järjestää alueellisia LUMA-messuja, esimerkiksi Varkauden LUMA-messut MEDIAT JA YHTEYSHENKILÖT Edellä mainittujen tasojen mukaan pitää perustaa yhteyshenkilörekisteri, johon kootaan systemaattisesti LUMA-hankkeiden tiedotuksen kohteena olevat toimittajat. - LUMA-aineiden asiantuntijalistan laatiminen tiedotusvälineille (tekeillä). Asiantuntijoina ovat mm. LUMA-tukiryhmän, Opetushallituksen LUMA-projektiryhmän sekä opettajien ainejärjestöjen nimeämät jäsenet. - Koulutusalan toimittajien yhdistyksen jäsenille oma LUMA-tilaisuus (tilaisuudessa jaetaan LUMA-asiantuntijalista, taustamateriaalia ja tilastoja) - Kerätään eri LUMA-toimijoiden tapahtumat vuoteen 2002 asti ja tehdään tapahtumista kooste, jossa näkyy tapahtumasta vastaava taho ja yhteystiedot sekä yhteyshenkilöt. - Sähköisten postituslistojen hyväksikäyttäminen tiedotuksessa, mm. Ahteen tutkijakoulun postituslistat, LUMApilotit -lista, DFCL - postituslista, Biologian ja maantieteen opettajien liiton postituslista, kemian opetuksen keskustelupalsta/luma OPH. - Heureka on aktiivisena jäsenenä mukana Pohjoismaiden tiedekeskusliiton (NFSC), Euroopan tiedekeskusliiton (ECSITE) että maailman tiedekeskusliiton (ASTC) toiminnassa. Niiden verkostojen avulla Heureka voi välittää LUMA-kouluille tietoa uusimmista kansainvälisesti hyviksi todetuista opetus- ja demonstraatioideoista sekä omien näyttelyidensä yhteydessä että koulutuksen avulla. 6 VALTAKUNNALLINEN TAPAHTUMAKALENTERI Esimerkiksi OPM:n LUMA:n www-sivuille (http://www.minedu.fi/toim/ luma.html) ja Opetushallituksen LUMA-projektin www sivuille (http:// lähinnä kouluun liittyvät asiat. 190 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

20 - LUMA-risteily järjestetään Risteilyn tiedottamiseen liittyvät asian hoidetaan mahdollisimman hyvin. - Järjestetään LUMA-talkoiden eri yhteistyötahoille tapaaminen klo Unescon matematiikan vuoden 2000 tapahtumia on liitteenä. - Suomen Akatemia: Matematiikan tieteenalan arviointitulokset julkaistaan keväällä 2000, jonka yhteydessä arvioidaan myös MALU 2002 hankkeet. - Taloudellisella tiedotustoimistolla on mm. Dream Factory - sekä Öljy ja kaasu -tilaisuuksia koko maassa jne. LUMA-talkoisiin liittyviä asioita voisi ottaa mukaan syksyn Dream Factory tapahtumia suunniteltaessa. - MAOL ry:llä järjestää Koulumatematiikka 2000 tapahtuman ( ) Helsingissä - Eri opettajien ainejärjestöjen tapahtumat - Koulun kerhokeskus ja Tekniikan Akateemisten Liito TEK ry järjestävät Tutki Kokeile Kehitä kilpailun (www.tek.fi/tukoke/) - Kemianteollisuus ry järjestää uusia Kemia tänään -tapahtumia vuoden 2000 aikana sekä suuntaa tiedotusta kemianteollisuudesta ja kemian opetuksesta tapahtumiin osallistuneille opettajille verkossa ja postitse sekä tiedeopetuskilpailun ala-asteille, yläasteille ja lukioille. - Eri tiedekeskusten tapahtumat - Heurekassa järjestetään mm. tiedeleirejä järjestetään ympäri maata, lasten tieteenpäiviä sekä erilaisia tapahtumia ja näyttelyitä. - Vuosittain järjestetään tiedeolympialaisia - LUMA-aineisiin ja koulutukseen liittyvät maailmankonferenssit - Tähän tulisi koota kaikki mitä LUMAsta on tiedossa (mm. OPM:n, OPH:n, TT:n, tiedekeskusten tapahtumat jne.) Miten saada aineenopettajan koulutuksen ns. didaktisten pro gradu -tutkielmien aiheet ja tiivistelmät kaikkien nähtäväksi esim. Opetushallituksen wwwsivuille (tarvitaan erillisrahoitus toiminnan aloittamiseen). Miten saada koulujen ym. tuottamaa LUMA-oppimateriaalia ja parhaita opetuskäytäntöjä Opetushallituksen www-sivuille? Opetushallituksessa on meneillään tähän liittyvä hanke, jonka tarkoituksena on saada tehtyä julkaisu ja verkkoversio julkaisusta. Tiedotussuunnitelmatyöryhmä: Pia Ekqvist, Minna Holopainen, Tuomo Lähdeniemi, Seija O. Lähdesmäki, Kari Purhonen, Hannu Salmi / Kaisa Vähähyyppä, Päivi Tuomi, Tytti Varmavuo LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 191

21 LIITE 9 SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. LUMA-TALKOIDEN LOPPUARVIOINTI Kesäyliopistot ovat pääasiallisesti toimineet LUMA-talkoissa 1999 seuraavalla tavalla: 1. Kehittäneet alueellisten yhteistyöorganisaatioiden (kunnat, opettajat, muut aikuiskoulutusorganisaatiot, yliopistot) kanssa lukioiden opetussuunnitelmia tukevia avoimen yliopisto-opetuksen opintojaksoja lukiolaisille. 2. Suunnitelleet ja toteuttaneet opettajien matematiikan ja luonnontieteiden täydennyskoulutuksessa tarveperustaisesti uutta tarjontaa. Esimerkkejä: - Unkarin matematiikkaa suomalaisittain, 3 ov (Hämeen kesäyliopisto) - Ekologian kurssi, (Hämeen kesäyliopisto) - Vesi- ja maanäytteiden tutkiminen kenttätesti/laboratoriomenetelmillä (Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto) Suomen kesäyliopistot ry:n kesäyliopistoilta keräämien kokemusten mukaan kehittämishaasteita LUMA-talkoiden toteuttamisessa ovat olleet: - hankkeisiin kohdistettu niukka erillisrahoitus - hankkeiden suunnittelun työteliäisyys ja taloudellinen kannattamattomuus - koulutuksien epävarma toteutuminen Myönteisiksi koettiin - syntynyt alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä - uudet koulutusavaukset - LUMA-hanke kokonaisuudessaan Kesäyliopistojen puutteellisen julkisen perusrahoituksen vuoksi kesäyliopistot eivät ole valitettavasti kyenneet toteuttamaan osaansa LUMA-talkoissa määrällisesti haluamallaan tavalla. Kesäyliopistot ovat kokeneet LUMA-hankkeen tärkeänä ohjelmakokonaisuutena. Mika Nirvi pääsihteeri 192 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

22 LIITE 10 YLIOPISTOJEN ILMOITTAMAT TOIMENPITEET NAISTEN OSUUDEN LISÄÄMISEKSI FYSIIKASSA JA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEESSÄ SEKÄ MIESTEN OSUUDEN LISÄÄMISEKSI BIOLOGIASSA JA MAANTIETEESSÄ VUOSINA SEKÄ MUUT TASA-ARVOA EDISTÄVÄT TOIMENPITEET HELSINGIN YLIOPISTO Biologian valinnoissa on painotettu vuodesta 1999 lähtien entistä enemmän matemaattisia aineita (matematiikka, fysiikka ja kemia). Matemaattisten aineiden painottamisella ei ole kuitenkaan pyritty vaikuttamaan sukupuolirakenteeseen vaan tavoitteena on ollut rekrytoida alalle soveltuvia ja mahdollisimman lahjakkaita opiskelijoita. Matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden valintalautakunnan vuonna 1999 antaman lausunnon mukaan sukupuolirakennetta tasoittavien toimenpiteiden tulisi alkaa jo kouluissa. Oppilaiden ainevalintoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, sillä ainevalinnat vaikuttavat suoraan oppilaan suuntautumiseen tietylle alalle. Jos tietyt aineet ovat kouluissa perinteisesti miesvaltaisia, muodostuvat myös niitä aineita opiskelijavalinnoissa painottavat alat miesvaltaisiksi. JOENSUUN YLIOPISTO Konkreettia toimenpiteitä on ollut niukasti. Tiedelukiossa on kuitenkin ollut jonkin verran tarjolla kursseja, jotka on suunnattu selkeästi vähemmistönä olevalle sukupuolelle, esim. elävöitettyjen www-sivujen kurssi tytöille. Biologian valtakunnallinen yhteisvalinta uudistettiin siirtymällä monivalintatehtävistä esseetyyppisiin, jolloin yhtenä tavoitteena oli sukupuolisen vääristymän korjaaminen. Koetyypin uudistuksella ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta sukupuoliseen jakautumaan. Aloittavien opiskelijoiden harjoitus- ja laboratoriotehtävien laadinnassa on pyritty kehittämään tehtäviä, jotka paremmin ottaisivat huomioon vähemmistönä olevan sukupuolen ja sen intressit. Tätä toimintaa jatketaan, mutta suurempia toimenpiteitä ei tällä hetkellä ole valmisteilla. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 193

23 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Fysiikan opiskelijamainonnassa pyritty ottamaan huomioon naisnäkökulma. Fysiikan opettajien ja tutkijaopiskelijoiden rekrytoinnissa suosittu jossain määrin naisia. Kalabiologian ja ympäristötieteiden opiskelijavalinnassa painotettu matematiikan, fysiikan ja kemian lukio-opiskelun ja yo-kirjoitusten merkitystä, samoin työharjoittelun merkitystä. Nämä painotukset suosivat selvästi miehiä. KUOPION YLIOPISTO Kuopion yliopiston mielestä yliopistolla ei ole mahdollisuuksia edistää opiskelijavalinnassa tasa-arvo-kysymystä. Sitä paitsi matematiikka ja fysiikka ovat ainoita aloja yliopistossa, joissa on enemmän miehiä kuin naisia. Naisia yliopiston opiskelijoista on yli 2/3, jos joku miehinen ala on, ei ole mieltä ruveta sitä naisistamaan. Muilla LUMA-alan koulutusohjelmilla biokemia, soveltava biotekniikka ja ympäristötiede on sukupuolijakauma naisvoittoinen. Yliopiston mielestä ongelma sukupuolisessa epätasapainossa on lukioissa eikä sitä voida yliopiston toimin paljon korjata. OULUN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta: Naisnäkökulma on otettu huomioon kaikessa rekrytointitoiminnassa. Tiedekunta on mukana EU-projektissa, jossa pyritään tutkimaan sitä, onko opetussuunnitelmissamme jotain sellaista mikä estää tyttöjen valikoitumista tekniikan alalle. Luonnontieteellinen tiedekunta: Valintaperusteita muuttamalla ei ole kovin paljoa pystytty muuttamaan miesten ja naisten hakeutumista toistensa aloille (biologia ja maantiede naisvaltaisia, fysiikka tietojenkäsittelytiede miesvaltaisia, matematiikassa suhdeluku noin 50 50), jotain on kuitenkin tehty. Valtakunnallisessa biologian yhteisvalinnassa muutettiin v valintakokeen rakennetta. Fysikaalisten tieteiden koulutusohjelman esittelytilaisuuksissa (kuten kouluissa ja abipäivillä) on tuotu erityisesti esille, että fysiikka sopii erinomaisesti myös tytöille. Maantieteen laitoksella miesten osuus maantieteen pääaineopiskelijoista on ollut viime vuosina alle 1/3. Laitosneuvosto on vahvistanut tasaarvoon ja hyvän, tehokkaan opiskeluympäristön rakentamiseen tähtäävät 194 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

24 toiminta-ajatukset, jotka määritellään, hyväksytään ja tarkistetaan yhdessä opiskelijajärjestö Atlaksen kanssa. Laitoksen ja opiskelijoiden yhteisenä tavoitteena on, että molemmat sukupuolet ovat edustettuina sekä hallintoelimissä että opetustehtävissä. Mies- ja naisopiskelijoilla on laitoksessa luottamushenkilö. He välittävät laitosneuvoston tietoon opiskeluun ja opintoihin liittyviä epäkohtia. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella (tol) järjestetyt muuntokoulutusja maisteriohjelmat ovat erityisesti kiinnostaneet naisia, osuus opiskelijoista noin 52 %. Kampanjointia lukiolaisten keskuudessa yhdessä opiskelijajärjestön kanssa. Käynnistetty tol:n johdolla osana valtakunnallista Mirrorprojektia Learn-osaprojekti laitoksen johdolla. Erityispainotus mm. tyttöjen huomiointi tietotekniikkaopiskelussa lukiossa. Osallistutaan valtakunnalliseen WomenIT-projektiin, jossa vaikutetaan mm. opetussuunnitelmien tasapuolisuuteen kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi tiedekunnassa kaikilla sen laitoksilla laaditaan viimeistään vuoden 2002 aikana tasa-arvosuunnitelmat, joissa huomioidaan myös opiskelijat (vrt esim. maantieteen laitos). TAMPEREEN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen kotisivuilla pyritään kumoamaan sitä käsitystä, että tietojenkäsittelyoppi ei sopisi tytöille. Naisia kannustetaan opiskelijoiksi mm. abi-infoissa. TURUN YLIOPISTO Varsinaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Lähinnä on pyritty lisäämään kaikkien hakijoiden tietoisuutta koulutusmahdollisuuksista ja näin lisäämään opiskelija-aineksen monipuolisuutta. Biologiassa on huomattu, että miehet pärjäävät hieman paremmin pääsykokeessa, ja siinä painotetaankin enemmän valintakoetta, vähemmän äidinkielen ja vieraan kielen ylioppilasarvosanoja. ÅBO AKADEMI Vid olika informationstillfällen har det poängterats att informationsbehandling och fysik är attraktiva också för flickor eftersom hela tillvaron baserar sig på fysik och informationsbehandling är ett fält som med största sannolikhet garanterar sysselsättning efter examen. LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 195

25 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN KORKEAKOULU (LTKK) LTKK:n opiskelijavalinnoissa on toteutettu ylioppilaskirjoituksissa lyhyen matematiikan kirjoittaneille oma erillisvalinta, jossa alkupisteitä on voinut saada myös eri reaaliaineista ja taideaineista. Opiskelijoita on valittu kaikkiin tekniikan alan koulutusohjelmiin. TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU (TTKK) Markkinointi, esitteet, soveltuvuusarviovalinta. TEKNILLINEN KORKEAKOULU (TKK) Esimerkiksi TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osastolla on jo useita vuosia kiinnitetty huomiota naisten rekrytointiin alalle. Osaston esitteissä ja markkinoinnissa on kiinnitetty huomiota asiaan. Osastolle tutustumaan kutsuttujen opinto-ohjaajien ja LUMA-opettajien kanssa on pohdittu yhdessä, miten tyttöjen kiinnostusta alaan voisi lisätä. Osasto on ollut mukana vuosina Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuusliiton järjestämässä Tietonaisia-projektissa, jossa on järjestetty opiskelijoiden ja osastolta valmistuneiden naisten vierailuja kouluihin sekä opinto-ohjaajien ja LUMA-opettajien tutustumista alaan. Tietonaisia oli jatkoa aiemmalle TV-kampanjalle (Nylon beat mukana), joka saavutti kohderyhmänsä selvitysten mukaan hyvin. Vuonna 2001 osastolla käynnistyi Euroopan sosiaalirahaston ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama TiNA (Tietoteollisuuden koulutus ja tasa-arvo - naisten erilaisuus voimavaraksi) -projekti, jossa kehitetään osaston toimintakulttuuria ottamaan huomioon naisten erilaisuus, kiinnostuksen kohteet ja kiinnostus vuorovaikutteisiin toimintatapoihin. Hankkeessa lisätään osaston opetusohjelman poikkitieteellisyyttä ja kehitetään entistä vuorovaikutteisempia opetus- ja oppimismenetelmiä. Erityistä huomiota kiinnitetään opintojen alkuvaiheen tukemiseen. Projektin www-sivuille (http://tina.tkk.fi/) kerätään myös tietoa sukupuolesta ja oppimisesta liittyen erityisesti matemaattis-luonnontieteisiin ja tekniikkaan kaikkien opettajien ja oppilaitosten käyttöön. Hankkeessa kehitetään myös menetelmiä tukea naisten ammattiidentiteettiä, samoin verkostoitumista alalla jo toimivien naisten kanssa. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös siihen, että tietyissä asioissa tekniikan opiskelupaikoissa tulisi järjestää mahdollisuuksia sukupuolten erilaisten kokemus- ja osaamiserojen tasaamiseen. Nämä erot syntyvät osin perus- 196 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

26 koulusta ja lukiosta, joissa tytöillä ja pojilla on mahdollisuus valita opintoja sukupuolieriytyneesti vaiheessa, jolloin identiteetti naiseksi ja mieheksi kehittyy sekä osin myös kotoa saaduista erilaisista valmiuksista. Hankkeen pilottina toimii TKK:n sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, jolla menetelmiä kehitetään ja kokeillaan vuosina Hankkeen toisessa vaiheessa vuosina hyviksi todettavista menetelmistä levitetään tietoa muille TKK:n osastoille ja muihin yliopistoihin. VAASAN YLIOPISTO Informaatioteknologian tiedekunta ja Humanistinen tiedekunta järjestävät yhteistyössä Multimediajärjestelmien ja teknisen viestinnän koulutusohjelmaa, jossa pääaineen opinnoista puolet on viestintätieteitä ja puolet tietotekniikkaa. Koulutusohjelmasta voi valmistua joko filosofian tai kauppatieteiden maisteriksi ja se on ollut suosittu erityisesti naisten valitsemana LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 197

27 LIITE 11 YLIOPISTOJEN RAPORTOIMAT VUOSINA TEHDYT MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSEEN TAI OPETTAJANKOULUTUKSEEN LIITTYVÄT (DIDAKTISET) PRO GRADUT, LISENSIAATTITYÖT JA VÄITÖSKIRJAT SEKÄ TUTKIMUKSET, SELVITYKSET, OPETUSKOKEILUT JA MUUT KEHITYSHANKKEET HELSINGIN YLIOPISTO Maantieteen opetusta ja opetuksen tutkimusta edistettiin kesällä 2001 Helsingissä järjestetyllä kansainvälisellä symposiumilla "Innovative practices in geographical education". Pro Graduja on valmistunut noin 20 kpl jotka liittyvät matematiikan ja luonnontieteiden opetukseen. Esimerkiksi Sari Ruotsalainen, 2001: Kokeellinen työskentely ympäristö- ja luonnontieteiden opetuksessa, Pro Gradu; Kalle Juuti 2001: WWW-pohjaisen mittausautomaatio-oppaan kehittäminen, sivulaudaturtyö; Tuula Sirén 2001: Laboratoriotyökoe lukion orgaanisen kemian kurssin päättökokeena, sivulaudaturtyö; Jorma Kuusela 2000, Tieteellisen paradigman mukaisen ajattelun kehittyminen peruskoulussa. Kahden interventiomenetelmän vertaileva tutkimus peruskoulun kuudesluokkalaisilla, väitöskirja; Heli Ruokamo 2000, Matemaattinen lahjakkuus ja matemaattisten sanallisten ongelmanratkaisutaitojen kehittyminen teknologiaperustaisessa oppimisympäristössä, väitöskirja ;Sinikka Huhtala 2000, Lähihoitajaopiskelijan oma matematiikka, väitöskirja; Näsäkkälä, väitöskir-ja; Sinnemäki, väitöskirja; Matti Lattu 1999 Teaching automation technology using icon-based programming language, lisensiaattityö. PRO GRADU -työt Halme, Essi 2001: Matematiikan elävöittäminen tarina keinoin Harjunpää, Jari 2001: Opetusmoniste geometristen ongelmien ratkaisemisesta peruskoulun yläasteella Cabri-Geometre II tietokoneohjelmalla Heikinaho, Samuli 2001: Ympäristökemian tutkimustori Kirkanen, Toni 2001: Mielenkiintoinen ja havainnollinen matematiikka ideoita matematiikan opetukseen Koskinen, Taru 2001: Piin käsite ja ympyrän pinta-ala yläasteen matematiikassa konstruktivistinen lähestymistapa 198 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

28 Lassila, Kirsi 2001: Internet lukion perinnöllisyystieteen opetuksessa Leinonen, Anne 2001: Juoksu-urheilu koulufysiikassa Lumivaara, Iina 2001: Kemian opettajien näkemyksiä ympäristökemian opetuksen tilasta ja kehittämismahdollisuuksista Suomen lukioissa Mäntyvaara, Eva 2001: "Luontoa pitää suojella, koska sademetsät ovat maapallon keuhkot" Peruskoulun yläasteen ekologian opetus ympäristökasvatuksen näkökulmasta Nisula, Seppo 2001: Oppilaan kokemusmaailmaan nojautuva fysiikan opetus peruskoulun luokilla Oikarinen, Ville 2001: Taltta - laskutaidonopiskeluohjelma Ojapelto, Anna-Maija 2001: Fysiikan opetus lähihoitajakoulutuksessa Olli, Timo 2001: Hypermedian mahdollisuudet fysiikan opetuksessa peruskouluissa ja lukiossa Pantsar, Merja 2001: "Opettaja, anna kaava" - näkökulmia potenssin, juuren ja logaritmin oppimisesta Pirinen, Marjo 2001: "Jos näin jatkuu, maapallo kuolee" yhdeksäsluokkalaisten tulevaisuuskuvat Salmela, Marjatta 2001: Fysiikan historian valinnaiskurssi peruskouluun Savolainen, Irene 2001: Transsendenttiset alkeisfunktiot lukion matematiikassa Selvenius, Sirkka 2001: Elinvoimainen tietolukualueen laajentaminen negatiivisiin lukuihin suomalaisissa matematiikan oppikirjoissa Sihvonen, Tiina 2001: Ajatuskokeiden käyttö fysiikan opetuksessa nojatuolitutkimuksen avulla itsenäiseen ajatteluun kannustamista Snellman, Riitta 2001: www-sivujen käyttö yläasteen matematiikan opetuksessa Tiinanen, Sinikka 2001: Fysiikan historiaa pakolliseen kurssiin Tuori, Marjatta 2001: Teknisten tieteiden yhteisvalinnan ja ylioppilaskirjoitusten kemian kokeen vertailua Öhman, Tuula 2001: Fysiikkaa esikoululaisille Ahoranta, Jorma 2000: Taulukkolaskentaohjelman mahdollisuudet peruskoulun fysiikan opetuksessa Astola, Laura 2000: Tietokoneavusteinen visualisointi matematiikan opetuksessa Bergius, Tanja 2000: Tietokoneavusteinen asiatekstistä oppiminen käsitekartat ja tekstiinmerkinnät Hagros, Marika 2000: Helsingin yliopiston matemaattis-fysikaalis-kemiallisten tieteiden aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon suoravalintakokeilu Halme, Antti 2000: Kompleksiluvut lukion pitkän matematiikan opetuksessa LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 199

29 Himanen, Pasi 2000: Heilurin kokeellinen tutkimus fysiikan opetuksessa Hirvonen, Katri 2000: Derivaatan käsitteen konstruointi graafisen laskimen avulla lukion lyhyessä matematiikassa Jalarvo, Niina 2000: Multimediapohjaiset oheismateriaalit energiakäsitteen opetuksen tukena peruskoulun yläasteella Jurvanen, Mika 2000: Lukujonot lukion pitkässä matematiikassa Juuti, Kalle 2000: Kiehumisen ja höyrystymisen laadullinen ymmärtäminen Kalliala, Marjukka 2000: Tasogeometrian opetus peruskoulussa ja oppikoulussa Karpin, Miika 2000: Opetusmoniste lukion laajan matematiikan jatkokurssille "Väliarvolause ja sen sovellukset" Kaski, Anniina 2000: Funktion jatkuvuuden opetus lukiossa Kontu, Tuula 2000: Derivaatan opetus lukiossa Pitkä matematiikka Kuisma-Koivisto, Raija 2000: Fenomenologinen haastattelututkimus opettajien kyvyistä tulkita graafisia esityksiä Laine, Mikko 2000: Tiedelehtien fysiikka. Artikkeleiden ymmärrettävyys hahmottavan lähestymistavan valossa Mannila, Katja 2000: Kokeellisuus ala-asteen ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa Mikander, Milla 2000: Opetusmoniste sarjoista lukioon Morander, Sanna 2000: Opetusmoniste alkeisfunktioista Niiranen, Anna-Maija 2000: Energiakäsitteiden käyttöönotto ja kehitys fysiikan opetuksessa Nikki, Sinikka 2000: Hahmottavaa fysiikkaa erityisopetuksessa Nordman, Pia 2000: Flickor och matematik Nulpponen, Jari 2000: Konstruktivistisen oppimiskäsityksen huomioiminen peruskoulun yläasteen fysiikan opetuksessa Pajo, Antti 2000: Transkendenttiset alkeisfunktiot lukion pitkän matematiikan oppimäärässä Peltola, Jani 2000: Median tarjoama kuva fysiikasta Pihkala, Petri 2000: Luentomateriaalin verkkoversioiden tuottaminen Piira, Saila 2000: Funktion kulun tutkiminen derivaatan avulla (opetusmoniste lukiotasolle) Pitkälä, Pirjo 2000: Raja-arvon käsittely lukion oppikirjoissa Poutiainen, Sanna 2000: Demonstraatiot fysiikan käsitteiden omaksumisen tukena lukiossa Rytkönen, Anni 2000: Laboratorio-opetuksen kehittäminen tietojenkäsittely- 200 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

30 tieteen laitoksella Savolainen, Hannele 2000: Fysiikan opettajan työnkuva v Sjöroos, Toni 2000: HyperText Markup Language matemaattisen hypertekstin julkaisumuotona, julkaisuna hyperteksti-pohjainen oppimateriaali rationaaliluvuista Spåra, Mika 2000: Matemaattisen aineiston julkaiseminen internetissä, julkaisuna hypertekstipohjainen oppimateriaali luonnollisten lukujen jaollisuudesta Stenberg, Pirkko 2000: Valoilmiöitä tutkiva fysiikkakerho peruskoulun 5. ja 6. luokkien oppilaille Sytelä, Jyrki 2000: Tilastomatematiikan alkeet Tiainen, Jarkko 2000: Miten erilaiset opetusmenetelmät vaikuttavat prosenttilaskujen oppimiseen yläasteella Tuomainen, Helena 2000: Fysiikka-kemian opetus valinnaisaineena peruskoulussa ja sen vaikutus jatko-opintoihin Valtchanova, Snejana 2000: Kvantittumisen hahmottaminen peruskoulun fysiikassa Aho, Seppo 1999: Kotitaustan yhteys lukiolaisen valintoihin ja menestymiseen matematiikassa Ahvenisto, Ursula 1999: Geofysiikka lukiossa Hakala, Esko 1999: Teknisen työn ja luonnonopin yhteydet peruskoulun ala-asteen opetuksessa Holmsten, Kirsi 1999: Lukion opiskelijoiden käsityksiä hapoista ja emäksistä sekä niihin liittyvistä käsitteistä Hyttinen, Annikka 1999: Yläastelaisen kosmologinen maailmankuva ja sen yhteys maailmankuvan historialliseen kehi-tykseen Järvinen, Kimmo 1999: Kemian aineenopettajan koulutus Helsingin yliopistossa Kaivosoja, Tarja 1999: Mitä minussa tapahtuu? Lasten biologisten käsitysten kehittyminen Kankaanpää, Merja 1999: Energian monet kasvot Kauppinen, Kaarina 1999: Peruskoulun yläasteen fysiikan ensimmäisen kurssin suunnittelu ja toteutus Korhonen, Minna 1999: Metsävisa peruskoululaisten metsätietouden mittarina Koskinen, Sami 1999: Differentiaaliyhtälöt lukiossa, opetuspaketti Larma, Sasmita 1999: Kasvatus: sosialisaatiota ja ohjelmointia vai ihmisen auttamista kasvamaan omaksi itsekseen Suomen peruskoulun ja vaihtoehtoisen Ko Hsuan -koulun kasvatustavoitteiden ja arvioinnin vertailua LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI 201

31 biologian opettajan näkökulmasta Lehtonen, Jukka 1999: Geometrian peruskäsitteet lukion matematiikassa Lindholm, Robert 1999: Talteori - ett kompendium för en valbar kors på gymnasiet Luoma, Sinikka 1999: "Mä inhoon matikkaa!" Yhdeksäsluokkalaisten asenteita matematiikkaa kohtaan Suomessa ja Ohiossa Nieminen, Kimmo 1999: Erätaidot ja luonnontuntemus -kurssi maantieteen opetuksen osana Nikula, Tuomas 1999: Opetusmenetelmien käyttö tietojenkäsittelytieteen perusopetuksessa Pehkonen, Risto 1999: Voiman hahmottaminen koulufysiikassa Pekonen, Terhi 1999: Ekologiaa koulussa ja luonnossa - opetusmateriaalia lukion biologian tunnille Peltola, Juhani 1999: Tietokoneavusteiset kuulustelut www:ssä Pulkka, Heidi 1999: Yläasteen oppilaiden kokemuksia matematiikan opetuksesta Starzacher, Hatsi 1999: Tilastollisen riippuvuuden opettaminen lukiossa Talliniemi, Päivi 1999: Kasvitieteellisten puutarhojen käyttö peruskoulun opetuksessa Virrankoski, Reino 1999: Laskentaohjelmistojen hyödyntäminen digitaalisen opetusmateriaalin laatimisessa: optimointia Maple-ohjelmalla Virtanen, Jani 1999: Tavalliset defferentiaaliyhtälöt opetusmoniste lukioon Väisänen, Jukka 1999: Käsitekartat fysiikan tietorakenteen esittämisen välineenä Ylikotila, Onerva 1999: Kemian opetussuunnitelmat ja valtakunnalliset kokeet Ruotsissa Aho, Seppo 1998: Energiakäsitteen hahmottaminen peruskoulussa Hyvärinen, Marja 1998: Peruskoulun 7. luokan fysiikan kurssin suunnittelu, toteutus ja analysointi Imppola, Sakari 1998: Lukujonot ja sarjat lukion pitkässä matematiikassa Jauhiainen, Johanna 1998: Pakollisen kurssin vaikutus fysiikan opintojen jatkamiseen lukiossa Karkamo, Tuomas 1998:Lukujonot ja sarjat opetusmoniste lukioon Kemppinen, Seija 1998:Projektityö matematiikan kouluopetuksessa kokemukset peruskoulun yläasteelta Kähkönen, Jari 1998: Opetusmoniste kuvaajien luomiseen lukion matematiikassa Mathematica 3.0:lla Lauha, Anssi 1998: Fysiikan ja uskonnon vuorovaikutus Suomen lukioissa Myöhänen, Marjo-Katariina 1998: Opiskelijoiden prosessuaaliset mieltymykset lukion luonnontieteissä 202 LUMA-OHJELMAN LOPPURAPORTTI

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia

Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia Kansallinen LUMA-verkosto ja sen strategia 1. Kansallisen LUMA-toiminnan historia LUMA-toiminta (lyhenne sanoista LUonnontieteet ja MAtematiikka) on ollut aktiivista Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Nk.

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.

Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9. Virtuaalisten kurssien ja moduulien kehittäminen luokanopettajakoulutuksen monialaisiin opintoihin seminaari 14.9.2005 Jyväskylässä Osallistujalista seminaarin työryhmien mukaan (12.9.2005) Nimi Organisaatio

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

maija.aksela@helsinki.fi

maija.aksela@helsinki.fi Oivaltamisen ja onnistumisen iloa! Johtaja prof Maija Aksela Johtaja, prof. Maija Aksela maija.aksela@helsinki.fi ESITYKSEN SISÄLLYS: Ajankohtaista LUMA-toiminnassa: LUMA-toiminta opetussuunnitelmaperusteiden

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua.

Opetuksen pyrkimyksenä on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua. Matematiikkaluokkien opetussuunnitelma 2016 Alakoulu Matematiikkaluokilla opiskelevalla oppilaalla on perustana Kokkolan kaupungin yleiset matematiikan tavoitteet. Tavoitteiden saavuttamiseksi käytämme

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana 1 LIITE 4 Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana H. Levävaara 20.1.2006 Omien pilottien seminaarit aloitusseminaari (syysseminaari) 1. 2.9.2000, Messilä kevätseminaari

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Biologia. Maantieto Maantiede

Biologia. Maantieto Maantiede Ympäristö- ja luonnontieto Biologia Maantieto Maantiede Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmän kokous 29.10.2009 Lea Houtsonen Opetushallitus lea.houtsonen@oph.fi Ympäristö-

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus

Oiva Ikonen ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. PS-kustannus ja Pirkko Virtanen (toim.) HOJKS II Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin:

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 42 27.05.2014. Opettajien virat, niiden nimikkeet ja virkojen numerointi 493/01/2014

Sivistyslautakunta 42 27.05.2014. Opettajien virat, niiden nimikkeet ja virkojen numerointi 493/01/2014 Sivistyslautakunta 42 27.05.2014 Opettajien virat, niiden nimikkeet ja virkojen numerointi 493/01/2014 Sivla 42 Valmistelija: rehtori Markku Tani, puh. 040 836 5620, etunimi.sukunimi@savitaipale.fi OVTES/opettajien

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016

Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Lukion-opettajien koulutushanke LOPStuki2016 Koulutuksen eri moduulit 1. Lukion toimintakulttuurin uudistaminen (Moduuli 1) 1. Arviointi sähköinen arviointi? 2. Ainerajat ylittävä yhteistyö Aineopettajien

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna

LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna LUKION UUDET OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.2015 VN asetuksen 942/2014 valtakunnalliset tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015

Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020. Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Peruskoulun ja lukion OPS Maailman osaavin kansa 2020 Johtaja Jorma Kauppinen Opsian KuntaKesu-tilaisuus Joensuu 15.1.2015 Maailman osaavin kansakunta 2020 1/2 - Poliittinen tavoite mitä tarkoittaa? Millä

Lisätiedot

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta

Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta Kokemuksia paikkatietotaitojen verkko-opetuksesta PaikkaOppi -hanke 2008-2012 Lounaispaikan Paikkatietopäivä 20.9.2012 Juha Riihelä Turun yliopisto PaikkaOppi pähkinänkuoressa Pilottihanke, jossa kehitettiin

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083

Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Vakanssi Nimi Nykyinen nimike Uusi nimike 142081 Hyttinen Jouni rehtori virka rehtori 142082 Kazera Maija luokanopettaja virka Luokanopettaja 142083 Kosonen Juha luokanopettaja virka Luokanopettaja 142084

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009

ANSIOLUETTELO 24.04.2013. Jussi Ylinen. Siviilisääty Avioliitossa, tytöt syntyneet 2004 ja 2009 Eerolantie 22 40270 Palokka ANSIOLUETTELO 24.04.2013 040 5829493 jussi.ylinen@suomi24.fi http://koti.mbnet.fi/jusylin Henkilötiedot Nimi Syntymäaika ja paikka Ylinen Jussi Heikki 04.07.1973 Espoo Siviilisääty

Lisätiedot

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E.

E. Tehtävätyyppi perusopetuksessa ja/tai lukiokoulutuksessa tässä oppilaitoksessa Katso vaihtoehdot luettelosta, kohta E. OPETTAJAKOHTAISTEN TIETOJEN LOMAKE Peruskouluopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajat 2008 Opettajan tiedot A. Opettajan sukunimi B. Opettajan etunimi D. Työsuhteen luonne tässä oppilaitoksessa (1.3.2008

Lisätiedot

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015

LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 LUUMÄEN PERUSKOULUJEN JA LUKION HENKILÖSTÖ 2014 2015 KANGASVARREN KOULU Rehtori Timo Piesanen Opettajat Luokat Maija Parkkari-Räty Maaret Liikkanen Kaisa Jääskeläinen Tarja Käyhty Simo Jääskeläinen Timo

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka?

Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä

Lisätiedot

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE

TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE TOIMINNALLISTA MATEMATIIKKAA OPETTAJILLE HANKE Toiminnallista matematiikkaa opettajille hanke Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää opetustoimen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta?

Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Miten tullaan opettajaksi Helsingin yliopistosta? Opintoasiainkoordinaattori Tanja Steiner 13.10.2004 Teema Opettaja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutus Helsingin yliopistossa Käyttäytymistieteellinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelmatyön eteneminen Tuntijakoasetus (perusopetus)

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU. KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30

KOKOUSKUTSU. KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30 KOKOUSKUTSU KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30 11 LUKION TYÖSUUNNITELMA LV.2013 2014 12 KESKI-SUOMEN LUKIOIDEN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85

Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Kasvatus- ja opetuslautakunta 85 17.11.2014 Eräiden lukiokoulutuksen ja perusopetuksen virkojen nimikkeiden muuttaminen KOLA 85 Valmistelija/lisätiedot: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Tuija Willberg

Lisätiedot

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia 12.4.2013 1 Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 1999 2004: Toisen asteen koulutuksessa järjestäjiä kannustetaan kaikki

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh.

Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku. 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. Jatko-opinnot peruskoulun jälkeen ja kevään 2011 yhteishaku 20.01.2011 Hanna Koskinen hanna.koskinen@annatapio.fi Puh. 0400 663346 Suomen koulutusjärjestelmä Koulutusvaihtoehdot peruskoulun jälkeen Ammatillinen

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun.

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. 2011 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden lisäksi valita runsaasti

Lisätiedot

Ympäristöoppia opettamaan

Ympäristöoppia opettamaan Ympäristöoppia opettamaan Kalle Juuti Ympäristöoppi palaa vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman myötä peruskoulun alaluokkien oppiaineeksi. Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa biologia ja maantiede

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot