RAPORTTI Kangasalan kunta

Transkriptio

1 KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA RAPORTTI 4. LUONNOKSEN PALAUTE Kangasalan kunta 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto s. 2 Saadut lausunnot. s. 5 Saadut mielipiteet s. 22 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute.. s. 24 Yleisökyselyn yhteenveto... s. 25 YHTEENVETO Lamminrahkan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä Suunnitelmia esiteltiin yleisötilaisuudessa Pitkäjärven koululla Tilaisuuteen osallistui lähes 100 osallistujaa, joista huomattava osa oli Lamminrahkan suunnitteluun osaa ottavia Kangasalan lukion oppilaita. Tilaisuudessa sekä myöhemmin kaavan internet-sivujen kautta oli mahdollista vastata kyselyyn Lamminrahkasta tulevaisuuden asuinpaikkana. Raportin loppuun on koottu yhteenveto kyselyvastauksista. Luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen perusteella alueen suunnittelulle asetetut tavoitteet näyttäisi täyttävän parhaiten vaihtoehto C. Myös A:ssa ja B:ssä on myönteisiksi todettuja ominaisuuksia, jotka huomioidaan vaihtoehtoja eteenpäin kehitettäessä. Nähtävillä olon päätyttyä yleiskaavasuunnittelua on jatkettu ja jatketaan kuntien yhteistyönä pyrkien muodostamaan koko Ojala-Lamminrahkan aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja palveluiden sijoittumisen kannalta onnistunut kaavaratkaisu. Jatkosuunnittelussa on sovitettu Lamminrahkan luonnosvaihtoehtoja B ja C Ojalan vaihtoehtoihin A ja B. B:n ja C:n yhdistelmänä kehitettiin myös vaihtoehto D, jossa Lamminrahkan ja Ojalan välillä on kaksi katuyhteyttä, joista toinen on joukkoliikennekatu. Vaihtoehtoja on vertailtu ja työstetty eteenpäin Ojala-Lamminrahkan suunnitteluryhmän yhteisissä työpajoissa. Niitä on tarkasteltu asumisen ja palveluiden ohella erityisesti liikennejärjestelmän sekä luontoarvoalueiden ja ekologisten yhteyksien näkökulmasta. Vaihtoehdon C vahvuuksia ovat hyvät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset tiiviyden, lyhyiden etäisyyksien sekä Lamminrahkan ja Ojalan keskuksien sijoittumisen ansiosta. Vaihtoehto tarjoaa myös parhaat edellytykset kaakkoisosan luontoarvojen turvaamiseen sekä Ojalan ja Lamminrahkan välisen viheryhteyden ja virkistysaluekokonaisuuden toteutumiseen. Yleiskaavasuunnitelma tarkentuu ehdotusvaiheessa, kun aluerakenteen ja liikenneverkon suunnittelun ohella tarkastellaan myös mm. hulevesiä, liikennemelua sekä yhdyskuntateknisiä verkostoja. Kuntien tavoitteena on asettaa Lamminrahkan ja Ojalan osayleiskaavaehdotukset samanaikaisesti nähtäville vuoden 2013 lopussa. 2

3 Luonnosvaihtoehto A Luonnosvaihtoehto B 3

4 Luonnosvaihtoehto C 4

5 SAADUT LAUSUNNOT Kunnan hallintokunnat/toimialat Rakennus- ja ympäristölautakunta (saap ): Laadittava yleiskaava on ohjeena asemakaavojen laatimista varten eikä sen perusteella ole tarkoitus myöntää lupia rakentamiseen. Rakennusvalvonnan ei ole tarpeen lausua kaavasta, vaan lausunnossa keskitytään ympäristönsuojelun asioihin. Alueen kallioperästä tehdyissä esiselvityksissä esiin nousseet kallioperän ominaisuudet on selvitettävä yksityiskohtaisemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomio hulevesien hallintaan Kangasalan osalta johtuen Halimajärven erityispiirteistä. Järvi on mm. matala, puskurikyvyltään heikko sietämään huleveden laadun vaihteluita ja siinä on lyhyt viipymä eli veden vaihtuvuus on nopeaa valuma-alueen suuruuden vuoksi. Järven nykyinen laatuluokitus on välttävä. Vatialan-Lamminrahkan-Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenvedossa esiin tulleet luontoarvot on huomioitu kaikissa luonnoksissa, mutta laajimmin luonnoksessa B. Tarkasteltaessa ympäristönäkökulmaa kokonaisuudessaan (luontoarvot, ekologiset yhteydet, meluvaikutusalueet), luonnoksessa C huomioidaan ympäristöarvot parhaiten. Yhdessäkään vaihtoehdossa merkityt ekologiset yhteydet eivät täsmää täysin luontoselvityksen ekologisiin yhteyksiin. Ekologisia yhteyksiä tulee siten selvittää tarkemmin jatkosuunnittelussa ja rakentamisvaiheessa on huomioitava nykyisen puuston säilyminen sekä ekologisten yhteyksien laadukkuus (liito-oravien vaatimukset puuston leveydelle ja korkeudelle). Seuraavassa on eritelty lyhyesti luonnosvaihtoehtojen ominaispiirteitä ympäristönäkökulmasta: Luonnos A - Vähän luonnonmukaista virkistysaluetta - Ei juurikaan asuntorakentamista meluvaikutusalueelle, mutta rakentamista on osoitettu muuntoaseman läheisyyteen (mahdollinen matalataajuusmelu) - Luoteisosassa paljon rakentamisaluetta (luontoarvoselvityksessä todettu, että alue olisi hyvä jättää rakentamatta) Luonnos B - Vähän rakentamista niillä alueilla, jotka luontoarvoselvityksessä on suositeltu jättää rakentamatta - Melko paljon asuntorakentamista sijoitettu meluvaikutusalueille, joten melusuojauksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös muuntoaseman läheisyyteen on osoitettu rakentamista (mahdollinen matalataajuusmelu). Luonnos C - Eniten viheralueita - Luoteisosassa jonkin verran rakentamisalueita (luontoarvoselvityksessä todettu, että alue olisi hyvä jättää rakentamatta) - Vaihtoehdossa C on parhaiten huomioitu meluvaikutukset asuntorakentamisen kannalta (vt 12, rautatie sekä muuntoaseman mahdollinen matalataajuusmeluvaikutus) Rautatien länsipuolelle sijoittuva liito-oravan keskeinen elinympäristö tulee merkitä kaavamerkinnällä S merkinnän EV tai VLL sijaan, koska liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV a mukainen tiukasti suojeltava laji. Kaavamerkinnän muutoksella turvataan poikkeuksellisen laaja ja edustava luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkakokonaisuus. 5

6 Luontoarvoista ja alueen muista erityispiirteistä johtuen rakennus- ja ympäristölautakunta suosittelee jatkosuunnittelun pohjaksi luonnosvaihtoehtoa C. Sosiaali- ja terveyslautakunta (saap ): Lamminrahkan suunnitteluun asetetut tavoitteet ovat hyviä. Kaavan tulee mahdollistaa eri väestöryhmille soveltuva, monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta, joka sisältää eri asumis- ja omistusmuotoja. Alueella tulee asumaan eri-ikäistä väestöä; lapsiperheitä, ikääntyneitä ja vammaisia. Heille korostuvat hyvä ja esteetön asuinympäristö, lähellä olevat palvelut, sujuvat liikenneyhteydet ja hyvät kevyen liikenteen väylät. Palvelujen suunnittelu ja julkisten palvelujen rakentamisen aikataulutus on erityisen haastava tehtävä, koska alue sijaitsee erillään kunnan muista taajamista. Lamminrahkan alue on niin suuri, että se edellyttää kunnallisen palveluverkon huolellista suunnittelua eri hallintokuntien keskinäisessä yhteistyössä. Suhteellisen tiivis rakentaminen mahdollistaa tehokkaan ja toimivan julkisten lähipalvelujen palveluverkon. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tukeudutaan osin Vatialan ja Kangasalan keskustan palveluihin, joten kaavassa on tärkeää huomioida hyvät joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet Vatialaan ja Kangasalan keskustaan. Kangasalan aseman asukkaille tulee mahdollistaa suorat kulkuyhteydet Lamminrahkan palveluihin. Julkisten palvelujen suunnittelussa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä Tampereen kanssa, koska sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapauden lisääntyminen merkitsee kuntarajojen poistumista palveluyksiköihin hakeutumisessa. Lamminrahkan ja Ojalan kaavasuunnittelu tulee sovittaa yhteen niin, että alueet liittyvät luontevasti ja tiiviisti toisiinsa ja kulkuyhteydet alueiden välillä ovat helppoja ja luontevia. Tämä mahdollistaa palvelujen yhteiskäytön. Viheralueiden merkitys sekä liikkumisen ja terveyden edistämisessä että kulttuurisen ja sosiaalisen viihtymisen turvaajana on suuri. Mitä tiiviimmin asutaan, sen tärkeämpää on säilyttää riittävästi yhteisesti käytössä olevaa viheraluetta. Tämä on hyvin huomioitu kaikissa vaihtoehdoissa. Koulujen ja päiväkotien yhteyteen on tärkeää varata riittävästi puistoja ja leikkipihoja, jotka mahdollistavat lasten ja ikäihmisten liikuntamahdollisuudet. Pitkän Tampereen ja Kangasalan yhdistävän luontoreitin säilyttäminen on tärkeää. Lautakunta pyytää kiinnittämään huomiota ratsastusmahdollisuuksien turvaamiseen. Uuden alueen suunnittelussa tulee luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyden syntymiselle. Luontaisia yhteisiä kohtaamispaikkoja tarvitaan eri-ikäisille kaupallisten ja julkisten palvelujen yhteyteen. Lamminrahkan kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa on hyvin huomioitu lähipalvelujen sijoittuminen, hyvät joukkoliikenneyhteydet, turvalliset kulkureitit ja luonnonläheisen ympäristön säilyminen. Kasvatus- ja opetuslautakunta (saap ): Lautakunta pitää Lamminrahkan alueen suunnittelulle asetettuja tavoitteita hyvinä. Alueen palvelujen suunnittelu ja julkisten palvelujen rakentamisen aikataulutus asumisen rakentumisen rinnalla on erityisen haastava tehtävä, koska alue sijaitsee erillään muista Kangasalan taajamista. Lähimmät Kangasalan julkiset palvelut sijaitsevat Vatialassa, jossa toimii mm. ala- ja yläkoulu sekä päiväkoteja. Vatialan palvelut eivät riitä kattamaan uuden asukasmäärän tarpeita, vaan Lamminrahkaan on tarpeen rakentaa koulu- ja varhaiskasvatuspalveluita. Kaavan tulee mahdollistaa eri väestöryhmille soveltuva monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta, joka sisältää eri asumis- ja omistusmuotoja. Alueella tulee asumaan eri-ikäistä väestöä; lapsiperheitä, ikääntyneitä ja vammaisia. Heidän näkökulmastaan korostuvat hyvä ja esteetön asuinympäristö, lähellä olevat palvelut ja sujuvat liikenneyhteydet sekä hyvät kevyen liikenteen väylät. 6

7 Suunnitteilla oleva alue on niin suuri, että se edellyttää kunnallisen palveluverkon huolellista suunnittelua eri hallintokuntien keskinäisessä yhteistyössä. Alueen suhteellisen tiivis rakentaminen mahdollistaa tehokkaan ja toimivan julkisten lähipalvelujen palveluverkon rakentamisen. Kangasalan asemanseudun asukkaille tulee mahdollistaa suorat kulkuyhteydet Lamminrahkan palveluihin. Julkisten palvelujen suunnittelussa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä myös Tampereen kanssa. Lamminrahkan ja Ojalan kaavojen suunnittelu tulee sovittaa yhteen niin, että alueet liittyvät luontevasti ja tiiviisti toisiinsa ja kulkuyhteydet alueiden välillä ovat helppoja ja turvallisia. Tämä mahdollistaa palvelujen yhteiskäytön. Koulu tulisi sijoittaa lähelle pääkatua ja niin, että se palvelee rakentuvia asuinalueita laajasti. Päiväkotien ja mahdollisten korttelikoulujen yhteissuunnittelu tulee huomioida. Viheralueiden merkitys on suuri sekä liikkumisen ja terveyden edistämisen että kulttuurisen ja sosiaalisen viihtymisen turvaajana. Mitä tiiviimmin asuminen järjestetään, sen tärkeämpää on säilyttää riittävästi yhteisesti käytössä olevaa viheraluetta. Tämän onkin hyvin huomioitu kaikissa vaihtoehdoissa. Tärkeää on myös varata koulujen ja päiväkotien yhteyteen riittävästi puistoja ja leikkipihoja, jotka mahdollistavat lasten ja ikäihmisten liikuntamahdollisuudet. Olemassa olevan pitkän Tampereen ja Kangasalan yhdistävän luontoreitin säilyttäminen on tärkeää. Uuden alueen suunnittelussa tulee luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyden syntymiselle. Luontaisia yhteisiä kohtaamispaikkoja tarvitaan eri-ikäisille kaupallisten ja julkisten palvelujen yhteyteen. Lamminrahkan alueen suunnittelussa on kaikissa vaihtoehdoissa hyvin huomioitu lähipalvelujen sijoittuminen, hyvät joukkoliikenneyhteydet, turvalliset kulkureitit ja luonnonläheisen ympäristön säilyminen. Ympäristöterveysvalvonta (saap ): Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole huomautettavaa Lamminrahkan osayleiskaavaan. Kaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty eri sidosryhmille useampi kuulemistilaisuus ja ympäristöterveydenhuollon kommentit on huomioitu nykyisessä ehdotuksessa. Elinkeinojohtaja (saap ): Yritystoiminnassa näkyminen on noussut esiin 2000-luvulla. Toimitiloja halutaan rakentaa näkyvälle paikalle, jolloin rakentaja varmistaa tilojen arvonnousun ja vuokralaisten saatavuuden. Yrityksille kyse on mainospaikasta eli näkyvyyden lisäämisestä. Saavutettavuuden merkitys on kasvanut, koska asiakkaita käy toimitiloissa entistä useammin. Tämä johtuu yritysrakenteen pienenemisestä ja palvelun lisääntymisestä yritysten tuotantoprosesseissa. Kaupunkiseudun itäisellä alueella ei ole suunnitteilla muita merkittäviä uusia alueita yritystoiminnalle. Alueen sijainti huomioon ottaen kyse on koko itäisen kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kasvattamisesta. Lamminrahkan yritysalueesta tulee merkittävä seudullinen työpaikka-alue. Voidaan olettaa, että teollisen toimitilan tarve tulee pitkällä aikavälillä vähenemään ja toimistotyyppisen tilan suhteellinen osuus kasvamaan. Kangasalla muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa työpaikkojen siirtymä kaupunkiseudulla, kun vanhoja ja elinkaarensa päässä olevia teollisia alueita otetaan asumiskäyttöön maanhinnan noustessa. Jatkossakin Kangasalan kunnan tulee pystyä tarjoamaan korkeatasoisen ja kilpailukykyisen sijoittumisvaihtoehdon yrityksille sijainnin tai toimitilatarpeen muuttuessa. Toimistotyyppinen toimitilarakentaminen ei liene tulevaisuudessa keskeistä Kangasalla. Toimistotilaa rakennetaan muiden rakennushankkeiden osana ja oletettavasti ns. hybridirakentaminen (osa tuotannollista, osa toimisto- ja osa myymälä- tai asiakaspalvelutilaa) voimistuu. Tällöin keskeistä on rakennusten muuntojoustavuus, mikä on syytä huomioida myös 7

8 maankäytön suunnittelussa. Uusien yritysalueiden tulee mahdollistaa joustavat ratkaisut erityyppiselle yritystoiminnalle ja yritysten tilantarpeille. Palvelujen lisääntyminen yritysten toiminnassa merkitsee myös tukkukaupan tms. toiminnan lisääntymistä lähes kaikilla toimialoilla. Tämä merkitsee lisääntyvää asiakasliikennettä yritysalueilla ja asettaa vaatimuksia rakennetun ympäristön laatuun. Yritystoiminta ei ole täysin häiriötöntä ja jokaiseen yritykseen kuuluu työ- ja asiakasliikennettä. Lisäksi logistiikka ja tuotanto aiheuttavat häiriötä ympäristölle. Osayleiskaavavaihtoehdoista A on toteuttamiskelpoisin ja varmistaa parhaiten elinkeinoelämän tarpeiden mukaisen tonttivarannon. A:ssa on parhaiten huomioitu yritystoiminnan aiheuttaman haitan vaikutusten vähentäminen alueen asukkaille. Viranomaiset, yritykset ja yhteisöt Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (saap ): Pääosa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoisosassa on suhteellisen laaja, itä-länsisuuntainen vihervyöhyke, jolla sijaitsee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Alueen länsireunaan sijoittuu pohjois-eteläsuuntainen viheralueyhteys ulkoilureitteineen. Lisäksi valtatie 12 varteen on merkitty työpaikkatoimintojen alue. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 Lamminrahkan alue on merkitty uudeksi asuinalueeksi ja kehitettäväksi työpaikka-alueeksi, joka pohjois- ja länsiosiltaan rajautuu merkittävään viheraluevyöhykkeeseen. Lamminrahkaan on rakennesuunnitelmassa linjattu myös raitiotieverkko. Lamminrahka yhdessä Ojalan alueen kanssa on nähty rakennesuunnitelmatyössä yhtenä kaupunkiseudun merkittävimpänä yhdyskuntarakennetta täydentävänä, kuntarajat ylittävänä asumisen ja työpaikkojen aluekokonaisuutena. Rakennesuunnitelman tavoitteet n asukkaan sijoittamiseksi Ojala-Lamminrahkaan edellyttää hyvää suunnitteluyhteistyötä yli kuntarajojen. Kuntien yhteistyönä laaditussa Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa on tutkittu seudullisten verkostojen kehittämistä ja etsitty toimivia liikenneratkaisuja tavoitteena myös alueen luontoarvojen säilyttäminen. Tarkastelussa valitussa maankäyttöratkaisussa tehokkain palveluiden tarjontaan ja asumiseen varattava alue sijoittuu Lamminrahkan puolelle Ojalan liittyessä rakenteeseen joukkoliikenteen runkoreitin kautta. Ojalan ja Lamminrahkan rakentamisalueiden väliin on varattu laajahko, yhtenäinen viheralue pääulkoilureitteineen. Kaavaluonnosvaihtoehdot: Lamminrahkan luonnosvaihtoehto C vastaa parhaiten asumisen ja palveluiden sijoittumisen osalta edellä mainittua Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelua. Myös joukkoliikenteen runkoliikenteen linjaus vastaa C:ssä rakennetarkastelua. Vaihtoehdoissa A ja B suunnittelualueen pohjoisosiin varattu viheralue yhdessä Ojalan alueen luonnosratkaisujen kanssa jää ELY-keskuksen näkemyksen mukaan riittämättömäksi, kun otetaan huomioon maakuntakaavan ja rakennetarkastelun ratkaisut vihervyöhykkeen laajuudesta ja sijoittumisesta. Virkistysalueet ja luonnonarvojen huomioon ottaminen: Lamminrahkan ja Ojalan alueilta on tehty laaja-alaiset selvitykset liito-oravan esiintymisestä alueilla. Merkittävimmät liito-oravan elinpiirit sijoittuvat Lamminrahkan kaava-alueen kaakkoisosaan ja alueen länsipuolelle Tampereen alueille. Selvityksen perusteella merkittävimmät yhteydet näiden alueiden välillä kulkevat kaava-alueen eteläosaa seuraten valtatien suuntaisesti. Kaikissa yleiskaavaluonnoksissa on rakennetarkastelua noudattaen merkitty työpaikka- ja asuinalueita eteläosaan siten, että liito-oravalle soveltuvat metsäiset alueet heikentyvät. ELY-keskus katsoo, että kaavan jatkosuunnittelussa on turvattava lajille soveltuvat, vaihtoehtoiset kulkuyhteydet kaava- 8

9 alueelta länteen kuntarajan yli. Maankäyttöratkaisulla tulee mahdollistaa heikentyviä yhteyksiä korvaavat yhtenäiset ja riittävän laaja-alaiset viheryhteydet kaava-alueen itä- ja pohjoisosien kautta. Tältä osin suunnittelua tulisi jatkaa vaihtoehto C:n mukaisena jättäen radanvarren länsipuoliset alueet rakentamiselta vapaiksi. Itä-länsisuuntaisen viheralueen laajuus ja tarkoituksenmukaisuus liito-oravalle soveltuvana kulkuyhteytenä on syytä tarkentaa yhdessä Ojalan yleiskaavaratkaisun kanssa. On tärkeää, että Lamminrahkan ja Ojalan muodostamassa kokonaisuudessa turvataan maakuntakaavan seudullisesti merkittävän ja alueeltaan laajan virkistysaluekokonaisuuden toteutuminen ja jatkuvuus. Huomiota on kiinnitettävä kuntien rajalle sijoittuvan alueen virkistyskäyttöedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen laadukkaalla tavalla. Liikenne: Liikenteellisten järjestelyjen kannalta osayleiskaavan lähtökohtana tulee olla Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 sekä vuonna 2012 Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhdessä laatima Itäisen kaupunkirakenteen tarkasteluselvitys. Ojalan ja Lamminrahkan henkilöliikenteen tulee painottua voimakkaasti tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Jotta joukkoliikenne voidaan toteuttaa tehokkaaksi, toimivaksi ja kannattavaksi, tulee reitin olla mahdollisimman nopea ja reitin varrelle tulee sijoittaa tehokasta maankäyttöä. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelun yhteydessä ovat Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta yhdessä sopineet, että pääkatu valtatien 12 suunnasta pohjoiseen Ojalaan kulkee Lamminrahkan alueen luoteiskulmasta. Tästä sopimuksesta on kummakin alueen kaavoituksessa pidettävä kiinni. Lamminrahkan luonnosvaihtoehto C on sovitun mukainen ja jatkosuunnittelu tulee tehdä sen pohjalta. Valtatien 12 uudesta eritasoliittymästä on laadittu aluevaraussuunnitelma vuonna Osayleiskaava-alue on rajattu valtatien 12 varrella siten, että aluevaraussuunnitelman mukaiset eritasoliittymän rampit juuri mahtuvat tämän kaava-alueen ulkopuolelle osoitetulle LT-alueelle. Eritasoliittymän tarve perustuu lisääntyvään maankäyttöön Lamminrahkan ja Ojalan alueilla eivätkä alueet voi rakentua, ellei eritasoliittymää ole toteutettu. Tämän vuoksi valtatie 12 on otettava mukaan osayleiskaava-alueeseen kokonaisuudessaan kaava-alueen kohdalla ja esitettävä se LTalueena. LT-alueeseen tulee sisällyttää myös maantien suoja-alue, joka ulottuu 20 m:n etäisyydelle aluevarauksessa esitetyn rampin keskilinjasta. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuden, henkilöautoliikenteen mahdollisimman vähäisen tarpeen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamisen kannalta toteuttaa parhaiten vaihtoehto B, jossa on parhaat jalankulun ja pyöräilyn reittilinjaukset. Reitit ovat pääkadun suuntaiset (sekä pääkadun varrella että erillään pääkadusta) ja ne kulkevat puistoalueiden kautta. Lisäksi reitit ovat mahdollisimman suoria asuinalueilta palveluiden suuntaan. Vaihtoehdoissa A ja C jalankulku- ja pyöräilyreitit eivät vaikuta kovinkaan toimivilta ja houkuttelevilta. Jatkosuunnittelussa vaihtoehtoa C tulee muokata jalankulkuja pyöräilyreittien osalta siten, että reitit olisivat mahdollisimman houkuttelevia käyttää. Erityisen tärkeää on suunnitella reitit palvelemaan mahdollisimman hyvin koko Ojala-Lamminrahka aluetta. Liikennemelun leviämistä valtatiellä 12 on arvioitu nykytilanteen melualueiden perusteella. Nykytilanteen keskiäänitasot (LAeq) on laskettu Tampereen puolelta Tampereen kantakaupungin ympäristömeluselvityksessä (WSP Finland Oy 2011) ja Kangasalan puolelta Maanteiden meluselvityksessä (Sito 2012). Melutasot tulevat nousemaan nykytilanteesta liikennemäärien kasvaessa. Valtatien 12 ajoradan leventäminen aiheuttaa melunlähteen (liikenteen) siirtymisen lähemmäksi kaava-aluetta, mikä nostaa melutasoja lähiympäristössä. Jatkosuunnittelussa on määriteltävä melun leviäminen suunnitellulla maankäytöllä ja laadittava esitys meluntorjunnasta, niin maantien kuin rautatienkin osalta. 9

10 Hulevedet: Kaava-aineistoon kuuluvan Halimajärven hydrologisen selvityksen (2003) mukaan kaava-alue sisältyy lähes kokonaisuudessaan tämän luonnonsuojelualueeseen kuuluvan järven valumaalueeseen. Halimasjärveen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan selvityksen mukaan ehkäistä hyödyntämällä alueen suo- ja kosteikkoalueita sekä niiden välisiä ojanteita hulevesien puhdistamiseen ja viivyttämiseen. Yleiskaavaluonnoksissa on määrätty, että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. ELY-keskus pitää tärkeänä, että edellä mainittujen alueiden huomioon ottamiseksi, hulevesien muodostumisen ehkäisemiseksi ja muiden toimenpiteiden yhteensovittamiseksi yleiskaavatyön yhteydessä alueelta laaditaan hulevesien käsittelyn kokonaissuunnitelma, jota asemakaavatyössä voidaan tarkentaa. Johtopäätökset: ELY-keskus esittää, että osayleiskaavasuunnittelua jatketaan vaihtoehdossa C esitettyjen lähtökohtien pohjalta. Maankäyttöratkaisussa tulee huomioida maakuntakaavassa ja aluetta koskevissa rakennetarkasteluissa osoitetun itä-länsisuuntaisen virkistysalueen sijoittuminen ja laaja-alaisuus sekä sen liittyminen ympäröivään viheralueverkostoon. Viheralueen tulee sekä tarjota monipuolinen ja laadukas luonnonympäristö virkistyskäyttöön että muodostaa ekologisesti vahva kulkuyhteys alueiden lajistolle. Seudullisesti merkittävän viheryhteyden mitoitus tulee selvittää yhteistyössä Tampereen alueen kaavoituksen kanssa. Lamminrahkan suunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota asukaspohjan vahvistamiseen ja asuinalueiden tiiveyteen joukkoliikennettä suosivaksi vaihtoehdoksi katuraitiotie mukaan lukien. Myös kevyen liikenteen yhteyksien houkuttelevuutta on syytä parantaa. Suunnittelualueen liittyminen valtatien 12 liikenneväylään on ratkaistava yleiskaavatyössä ja tiealue on otettava mukaan kaava-alueeseen. Liikennemelun leviämistä on tarkasteltava valitun maankäyttöratkaisun pohjalta niin maantien kuin rautatien osalta. Pirkanmaan maakuntamuseo (saap ): Maakuntamuseolla ei rakennetun ympäristön osalta ole huomautettavaa suunnitelmasta. Kaavaalueella tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2012) alueen länsireunassa todettiin pitäjien välinen rajamerkki, jonka voidaan olettaa olevan peräisin 1700-luvulta. Rajamerkki on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, joka merkitään osayleiskaavaan SMkohdemerkinnällä. Merkinnän selitys ja määräys ovat: Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Aluetta koskevat suunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten. Kiinteää muinaisjäännöstä koskevat tiedot ja vaikutus maankäyttöön tulee lisätä kaavaselostukseen. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee kaikissa vaihtoehdoissa luonnonmukaisella lähivirkistysalueella (VLL). Muinaisjäännöksen kannalta vaihtoehdoissa ei ole eroja. Kaavaehdotus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon. Pirkanmaan liitto (saap ): Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat Ojalan osayleiskaavaluonnoksista annetuista lausunnoissaan korostaneet suunnitteluyhteistyön merkitystä yli kuntarajojen ja nähneet tarpeelliseksi Tampereen itäisen kaupunkirakenteen tarkastelun laatimisen ennen Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavasuunnittelun jatkamista. Tarkastelu toteutettiin vuoden 2012 aikana ja sen perusteella on Lamminrahkan osayleiskaavan luonnossuunnittelussa pyritty löytämään palveluille vaihtoehtoisia paikkoja. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen yhteinen maankäytöllinen periaate on luoda tasapainoinen rakentamisen, viheralueiden ja liikenneyhteyksien muodostama 10

11 asuin- ja työpaikka-alue. Suunnittelu perustuu olemassa olevan maiseman ja luontoarvojen tunnistamiseen ja tavoitteeksi asetettuun kestävään ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Suurin osa kaava-alueesta maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Pohjoisosaan on osoitettu itä-länsisuuntainen virkistysalue (V), joka jatkuu Kangasalta Tampereelle Halimasjärven luonnonsuojelualueen halki Kauppi-Niihaman virkistysalueelle. Virkistysalueen kautta kulkee myös seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Alueen eteläosaan valtatien 12 varteen on maakuntakaavaan osoitettu työpaikka-aluetta (TP). Itäosassa on suurmuuntamoalue (EN), jossa on myös sähköaseman kohdemerkintä (EN1). Kaava-alueen halkaisee itä-länsisuuntainen voimalinja ja lisäksi itäreunassa on pohjois-eteläsuuntainen voimalinja. Vt 12:lle on osoitettu uusi eritasoliittymä Lamminrahkan kohdalle. Tampere-Jyväskylä rautatie on osoitettu maakuntakaavassa päärata-merkinnällä. Kaikki luonnosvaihtoehdot ovat pääpiirteissään voimassa olevan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisia. Valmisteluaineistossa on otettu huomioon maakuntakaavan maankäytön varaukset. Suunnittelualueen pohjoisosan virkistysaluevaraus on kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa varsin niukka verrattuna maakuntakaavassa esitettyyn. Tämä seudullisesti merkittävä ulkoilureitin varrelle sijoittuva virkistysaluekokonaisuus tulee turvata riittävällä mitoituksella. Luonnosvaihtoehto C täyttää parhaiten tämän peruslähtökohdan. Vaikutukset seudulliseen ja maakunnalliseen virkistysalueverkostoon tulisi myös ottaa mukaan kaavan vaikutusten arviointiin. Pirkanmaan liitto on aikaisemmissa lausunnoissaan korostanut suunnitteluyhteistyön merkitystä yli kuntarajojen ja nähnyt tarpeelliseksi mm. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelun laatimisen ennen Lamminrahkan ja Ojalan yleiskaavasuunnittelun jatkamista. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu on tukenut Lamminrahkan yleiskaavatyötä ja sen myötä osayleiskaavaluonnoksiin on osoitettu esim. joukkoliikenteen laatukäytävä merkintä. Pirkanmaan liitto puoltaa Kangasalan Lamminrahkan osayleiskaavan jatkovalmistelua edellä esitetyin ohjeistuksin. Tampereen kaupunki (saap ): Kaikki luonnosvaihtoehdot ovat maakuntakaavan mukaisia taajamatoimintojen, työpaikka-alueen ja virkistysalueen osalta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 esitettyjen joukkoliikenteen laatukäytävän ja raitiotielinjauksen Tampereen keskustasta Lamminrahkaan toteuttaminen on mahdollista kaikissa vaihtoehdoissa. Luonnosvaihtoehtojen maankäytössä ei ole olennaista eroa. Joukkoliikenneväylän varteen painottuva tehokas rakentaminen sekä sekoitetut asuin- ja työpaikka-alueet nähdään hyvänä lähtökohtana suunnittelulle. Lamminrahkan keskusta sijoittuu vaihtoehdoissa likimain samalle paikalle ja etäisyyttä linnuntietä pohjoiseen Tampereen rajalle on noin 900 m. Koska Ojalan keskusta tulee sijoittumaan ympäristöolosuhteista johtuen vielä etäämmälle, ei Ojalan luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa tavoitteeksi esitetty kaksinapainen keskus tule toteutumaan. Tämä saattaa heikentää palvelujen muodostumista alueelle. Joukkoliikenteen laatukäytävä on suunniteltu kaikissa vaihtoehdoissa Tampereen keskustasta Vatialan kautta Lamminrahkaan. Tampereen kaupungin 2012 teettämässä Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa todetaan, että Koilliskeskuksen palvelut ovat merkittävässä asemassa Ojalan ja Lamminrahkan asukkaille. Tämän vuoksi kaavaratkaisun tulee mahdollistaa myös vaihtoehtoinen joukkoliikenteen laatukäytävä Tampereen keskustasta Koilliskeskuksen kautta Lamminrahkaan. Joka tapauksessa Ojalan ja Lamminrahkan joukkoliikenne tulee hoitaa yhteisellä linjalla. Kuntien yhteisistä palveluista yhtenäiskoulun toteuttamisesta on sovittu Ojala- Lamminrahkan alueen toimeenpanosuunnitelmassa. Myös muiden yhteisten palveluiden kehittämistä tulee jatkossa tarkastella. 11

12 Ajoneuvoliikenteen osalta vaihtoehdot ovat Ojala-Lamminrahkan toimeenpanosuunnitelman mukaisia. Ojalaan johtavan yhdyskadun linjaus pohjoisosassa tulee ratkaista yhteistyössä Ojalan suunnittelun kanssa. Alustavasti arvioiden vaihtoehtojen B ja C linjaukset ovat soveliaimmat jatkotyöstöön, koska yhdyskadun varteen saadaan Ojalan puolella tehokkaampaa maankäyttöä. Vaihtoehdon C katuverkko pidentää Ojalan alueen ajoneuvoyhteyksiä Lamminrahkan keskustaan ja valtatielle 12. Yhteys Risson alueelta Lamminrahkan keskustaan on sujuva kaikissa vaihtoehdoissa. Liikennemäärätietojen puuttuessa liikenneverkon toimivuus on vaikeasti arvioitavissa. Jatkosuunnittelussa toimivuutta tulee tarkastella myös Ojalan alue huomioon ottaen. Vaihtoehdoissa lähtökohtana on ollut kävelyn ja pyöräilyn jatkuva ja sujuva reitistö, joka yhdistää Lamminrahkan tärkeimmät toiminnot toisiinsa sekä Lamminrahkan naapurialueisiin. Tampereen kannalta merkittävää on, että Lamminrahkan puolella sijaitsevat yhteiset palvelut, kuten yhtenäiskoulu, ovat kevyen liikenteen helposti saavutettavissa Ojalan, Atalan ja Risson alueilta. Vaihtoehdossa B esitettyä kävelyn ja pyöräilyn yhteystarvetta alueen itäosasta pohjoiseen Ojalan puolelle pidetään tarpeellisena Reittien linjauksia tulee suunnitella yhteistyössä kuntien kesken em. seikat huomioon ottaen. Myös maakuntakaavassa esitetyn seudullisen virkistysalueen laajuus ja sillä sijaitsevan ulkoilureitin linjaus sekä muut raja-alueelle sijoittuvat toiminnot tulee tarkastella yhteistyössä kuntien kesken. Luonnonarvojen kannalta Ojalan ja Lamminrahkan alueilla merkittäviä ovat liito-oravaesiintymät sekä hulevesien käsittely. Jatkosuunnittelussa myös näiden osalta tulee tehdä yhteistyötä ja erityisesti turvata Tampereen Halimasjärven valuma-alueella sijaitsevan luonnonsuojelualueen arvojen säilyminen. Maankäytön toteutuminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti eheyttää koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta. Lamminrahkan alue liittyy toiminnallisesti niin Kangasalan Vatialaan kuin Tampereen koillisiin kaupunginosiin ja erityisesti Ojalaan. Kaupunkiseudun eheytymiseksi on erityisen tärkeää, että kuntien raja-alueiden yhdyskuntarakenne ja yhteystarpeet suunnitellaan huolellisesti. Kuntien välistä yhteistyötä tältä osin tulee edelleen jatkaa. Molempien kuntien samanaikainen kaavaehdotusten nähtäville asettaminen sekä yhteisesti pidettävä viranomaisneuvottelu helpottavat kokonaisrakenteen hahmottamista niin osallisille kuin viranomaisillekin. Kangasalan Nuorisovaltuusto (saap ): Vaihtoehto A: Tehokkain asutus joukkoliikenteen vieressä - Vähiten viheraluetta - Umpikujat hankalia - Maaston muodot ulkoilureitistölle - Eniten yhdyskuntateknistä rakentamista Vaihtoehto B: Parhaat joukkoliikennevaihtoehdot - Maisema - Joukkoliikenne länsipuolella - Tiheää asutusta liian lähellä suurjännitelinjoja ja sähkömuuntamoa Vaihtoehto C: Eniten viheraluetta sähkömuuntajan lähellä Tasa-arvoinen katuverkosto Tehokkain asutus joukkoliikenteen vieressä - Joukkoliikenne keskittyy länsipuolelle 12

13 Nuorisovaltuusto puoltaa vaihtoehtoa C, koska se sisältää eniten koskematonta viheraluetta. Kangasalan Lämpö Oy (saap ): Keskitetyn lämmöntuotannon kannalta valmistelua tulisi jatkaa luonnoksen C pohjalta. Jatkovalmistelussa kaavaan tulee varata rakennuspaikka lämpölaitosta varten työpaikka-alueelta (TP) ja mieluiten sisääntuloväylän varresta. Fingrid Oyj (saap ): Osayleiskaavan alueella sijaitsee useita Fingridin ja muiden toimijoiden voimajohtoja, joiden risteyspaikkana toimii Fingrid Oyj:n Kangasalan sähköasema. Fingrid Oyj on toimittanut tiedot niistä ja lausuneet kaavan lähtökohdista Fingrid esittää, että luonnosvaihtoehdoissa esitetyt asuinalueet (A2, A1 tai A3) sijoitetaan selkeästi kauemmaksi sähköasemasta. Fingrid on laatinut näkemyksensä tueksi sähköasemalle aikaisemmin tehtyjen mittausten pohjalta maadoitusjännite-ennusteen. Lausuntoon liitettyyn kuvaan on rajattu keltaisella viivalla alue, jota lähemmäs asemaa rakentamista ei tulisi sijoittaa mahdollisesti tulevaisuudessa esiintyvien vaarajännitteiden takia. Esitetty raja on alustava. Suojaetäisyyksien tarkempi arviointi vaatii kesäaikana tehtäviä uusia mittauksia ja laskelmia, jotka Fingrid voi toteuttaa aikaisintaan kesällä Maankäytön suunnittelussa on muutenkin perusteltua välttää asumisen tai muiden herkkien toimintojen sijoittamista aivan voimajohtoalueen tai sähköaseman viereen. Suuret rakenteet näkyisivät lähimaisemassa ja sähköaseman läheisyys saattaa huolestuttaa asukkaita ja muita alueen käyttäjiä. On pohdittava vakavasti, täyttävätkö luonnosvaihtoehdot maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamat tavoitteet terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamisesta. Tästä näkökulmasta luonnokset A ja B ovat selkeästi huonompia kuin C. Fingridin näkemyksen mukaan jatkosuunnitteluun tulisi valita vaihtoehto C. Jos kaavan laatiminen etenee vaihtoehtojen A tai B mukaisesti, tulee kunnan ja Fingridin neuvotella kaavan aluerajauksien muuttamisesta. Fingridin Kangasalan sähköaseman tontti pitäisi merkitä kokonaan ET-alueena (tai vaihtoehtoisesti merkinnällä EN). Sähköaseman tontti on esitetty Fingridin edellisessä lausunnossa. Vaihtoehdoissa A ja B asuntoalueet rajoittuvat Fingridin tonttiin. Kaikissa vaihtoehdoissa voimajohtoalueelle sijoittuu virkistysalue (Fingridin toimintojen kohdalla VLL). Vaikka johtoaluetta on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin, oleskelupaikkojen sijoittaminen voimajohtoalueelle vaatii erityistä harkintaa. Myöskään ulkoiluun liittyvät rakenteet eivät välttämättä sovi voimajohtoalueelle. Puiston toteutuskelpoisuus on varmistettava aikanaan Fingridistä erillisellä risteämälausuntopyynnöllä. Viheralueisiin liittyy voimajohtoalueella myös jalankulku- ja pyöräilyreittejä. Myös näistä on hyvä pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Jos mahdollista, ulkoilureitin tai kevyen liikenteen väylän sijoittamista voimajohtoalueelle on hyvä välttää mm. siksi, että voimajohdon virta- tai ukkosjohtimiin voi kertyä lumi- ja jääkerrostumia. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Tampereen Sähköverkko Oy (saap ): Kaava-alueen läpi kulkee itä-länsisuunnassa Tampereen Sähköverkko Oy:n 110 kv voimajohto. Voimajohto saatetaan joutua tulevaisuudessa kahdentamaan, joten tässä vaiheessa olisi hyvä varata johdon eteläpuolelle tila toista johtoa varten. Lisäksi tulee ottaa huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) uusin suositus Voimajohdot ympäristössämme. Suosituksessa on mm. seuraava maininta: STUK suosittelee välttämään asuntojen, päiväkotien, koulujen ja muiden 13

14 lapsille tarkoitettujen tilojen rakentamista paikkoihin, joissa magneettivuon tiheys ylittää jatkuvasti 0,4 T tason. Suosituksessa s. 9 on taulukko, jossa esitetään, että etäisyys 110 kv voimajohdosta tulisi olla 40 m, jotta todennäköisesti pysytään aina alle 0,4 T tason. Elisa Oyj (saap ): Elisalla ei ole lausuttavaa Lamminrahkan osayleiskaavaan. Kangasalan seurakunta (saap ): Kangasalan seurakunnan tilatarve uudella kaava-alueella on noin k-m 2. Seurakunta toivoo, että uusia alueelle rakennettavia seurakunnan toimitiloja voitaisiin toteuttaa ensisijaisesti yhteistyössä kunnan kanssa (koulu, päiväkoti), jolloin leikki-, piha- ja pysäköintialueiden yhteiskäyttö mahdollistuisi. Kangasalan luonto ry (saap ): Lamminrahkan alueen suunnittelussa on myönteisiä piirteitä, mutta mikäli se jää poikkeukseksi muusta kaavoituksesta ja maankäytöstä, ei se poista Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. Yleistä maankäytöstä ja kaavoituksesta: Lamminrahkan osayleiskaavaa ja uuden lähiön rakentamista suunnitellaan yhdessä Tampereen kaupungin Ojalan yleiskaavoituksen kanssa. Siksi aluksi tarkastellaan Tampereen kaupunkiseudun kokonaistilannetta ja sen jälkeen Kangasalaa ja Lamminrahkaa sen osana. Tällöin otetaan kantaa myös sellaiseen Kangasalan kaavoitukseen, mistä ei ole pyydetty lausuntoja. Yhdistyksen arvio perustuu julkaisuun Pekka Lahti, Appu Haapio, Åsa Nystedt, Eero Puurunen, Pekka Tuominen ja Irmeli Wahlgren: Ekologisen ja ekotehokkaan kaupungin kehitysnäkymät (VTT Tutkimusraportti VTT-R , Espoo 2012). Yhdistys painottaa julkaisussa esiteltyä professori Richard T. Formanin kuvausta ns. donitsi-ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista. Aihetta on käsitelty kaupunkisosiologiassa esim. aikakauskirjoissa American Journal of Economics and Sociology (mm. Gotham 2003), Urban Policy and Research (teemanumero 2009) sekä City & Community (Papachristos et al. 2011). Tietokannoista löytyy runsaasti aihetta sivuavia artikkeleita ja monografioita. Tampereen seutu muistuttaa monin tavoin asutuskeskittymää, jonka keskuksen ympärille muotoutuu donitsimainen kehä, missä sosiaaliset ja ekologiset olosuhteet poikkeavat keskuksesta. Kyseessä on valtakamppailu varakkaiden lähiöiden ja köyhemmän keskuskaupungin välillä. Keskusta-alueista tulee työssäkäyntipaikkoja, joihin tullaan ympäröivältä maaseutumaiselta rengasvyöhykkeeltä. Sosiaaliset ongelmat kärjistyvät keskuksessa työttömyyden, päihdeongelmien ja maahanmuuton takia, kun sieltä pyritään työn ulkopuolelle vihreämpään ja väljempään asumiseen. Keskuskaupungin ja ympäröivien alueiden vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa ekologisempaan ja sosiaalisesti tasa-arvoisempaan suuntaan kaavoituksen ja maankäytön avulla. Tampereen seudulla yritykset ovat olleet vaatimattomia. Kehyskunnat ja erityisesti Kangasala ovat kaavoittaneet maata vahvasti pientalovaltaiseen suuntaan. Monina vuosina Kangasalla ei ole rakennettu yhtään kerros- tai vuokrataloa. Näin on pyritty houkuttelemaan varakkaita asukkaita, jotka käyvät työssä keskuskunnassa, mutta maksavat verot naapurikuntaan. Tämä on johtanut maapohjaa tuhlaavaan maankäyttöön (alhainen aluetehokkuusluku) sekä epäekologiseen rakentamiseen ja liikenteeseen. Se on vaikeuttanut joukkoliikenteen järjestämistä ja suosinut yksityisautoilua, hankaloittanut jätehuoltoa sekä infra-rakentamista ja on lisäksi ollut sosiaalisesti eriarvoistavaa. Kangasalan sisällä pitkään jatkunut maankäyttö on luonut hajanaisen kunnanosarakenteen, minkä vuoksi kunnan sisäinen joukkoliikenne on heikkoa tai olematonta. 14

15 Kangasalla tämä on näkynyt mm. mopoautokiistassa, joka puhkesi näkyvästi Kangasalan Sanomissa ja Voi olla, että myös Tampereen kohuttu rantaväylän tunneli on osin naapurikuntien aiheuttama. Yksityisautoilla tapahtuva työmatkaliikenne on muuttunut keskuskunnassa niin haitalliseksi, että Tampere joutuu radikaalein toimin vähentämään haittoja. Sosiaalisten ongelmien keskittyminen Tampereelle on lisännyt poliittisia vaatimuksia kehyskuntien pakkoliitoksista keskuskuntaan. Keskustaajaman ja kehyskuntien vuorovaikutus on pitkään ollut ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömällä pohjalla. Ongelma ei koske vain Tampereen seutua. Lahti, Haapio et al. (2012, 218) toteavat, että teollistuneiden maiden kaupunkikehitys ei toteuta kestävän kehityksen periaatteita eikä tue ekologisen kestävyyden tai ekotehokkaan kehityksen periaatteita. Kaupunkirakenteen hajautuessa joudutaan rakentamaan yhä laajenevia perusrakenteita. Luonnonvaroja ja uusiutumatonta energiaa kuluu yhä enemmän perusrakenteiden rakentamiseen ja ylläpitoon, etäisyydet kasvavat, liikkumiseen ja kuljetuksiin kuluu yhä enemmän luonnonvaroja ja uusiutumatonta energiaa. Ekotehokas kaupunkirakenne on väistämättä tiheä, jotta luonnonvaroja ei tuhlata ja jotta päästöjä ei aiheuteta liikaa. Lahti, Haapio et al. esittävät paluuta eurooppalaiseen tiiviiseen kaupunkikulttuuriin sekä tiiviin kaupunkirakenteen ekologiikan edistämistä. Tosin he samalla toteavat, että yli 95 % maailman teollisista kaupungeista seuraa edelleen vapaan kasvun ja sen mukaista kestävän kehityksen vastaista, ekotehotonta kehitysuraa (emt. s ). Olisi toivottavaa, että Tampereen kaupunkiseutu ja Kangasala eivät kuuluisi tähän 95%:n joukkoon. Suomen ainutlaatuisen luonnon ja pohjoisen sijainnin takia ympäristölle tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Lamminrahkan alue: Yhdistys toteaa, että Lamminrahkan alueen kolme suunnitteluvaihtoehtoa muodostavat vuosikymmenien tauon jälkeen ensimmäisen aiemmasta kaavoituksesta ja maankäytöstä poikkeavan hankkeen. Suhteellisen tiiviille 316 ha alueelle halutaan asukasta sekä työpaikkaa. Yhdessä Ojalan alueen kanssa asukkaita olisi Lamminrahkan alue sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien päähän VT12 ja Tampere-Orivesi radan varteen. Myös kaupunkiraitiotielle on varattu mahdollisuus (Lamminrahkan osayleiskaavan raportti 3. I selostus ). Alue siis sijoittuu seudun yhteiskuntarakenteeseen aika hyvin eli pystynee hyödyntämään jo olevia rakenteita ja palveluja. Samalla on kuitenkin kysyttävä mikä on Lamminrahkan osuus kokonaisuudessa sekä Kangasalla että Tampereen kaupunkiseudulla. Kangasalan asukasluvusta se edustaa alle 20% vuonna Tampereen kaupunkiseudusta se muodostaa Ojalan alueen kanssa alle 5%. Jos uutta vastaavaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kaupunkisuunnittelua ei tule, Tampereen kaupunkiseutu kehittyy samaan suuntaan kuin 95% maailman teollisista kaupungeista eli vapaan kasvun kestämättömään suuntaan. Samalla yhdistys muistuttaa kaavoitus-ja rakennushankkeista, joista Kangasalan luonto ry:ltä ei pyydetä lausuntoja. Kunta jatkaa yksipuolista pientalovaltaista hajarakentamista. Uusia tällaisia suunnitelmia on jatkuvasti lautakuntien arvioitavana, ja rakennusmaan puute kärjistyy samaan tahtiin. Tämä näkyy myös Lamminrahkan alueen valinnassa. Alue on ollut perinteistä retkeily-, ulkoilu-ja marjastusmaastoa. Ekologiseksi mainostettu alue ei ole vain talousmetsää, vaan FCG:n arvion mukaan siellä on useita arvokkaita luontokokonaisuuksia sekä liito-orava-alueita (emt. s. 14). FCG:n arviossa ei ole otettu huomioon Vuorokas Oy:n suuren kaivosvarauksen sekä mahdollisen kaivostoiminnan vaikutusta vesistöjen virtaamiin (emt. s. 13). Jos Ojala-Lamminrahka on luvun ainoa ympäristöystävällisenä mainostettava asuin-ja työpaikka-alue, se edustaa Tampereen 15

16 kaupunkiseudun kokonaisuudessa enemmän imagon ja julkisuuskuvan kohotusta kuin aitoa suunnanmuutosta maankäytössä ja kaavoituksessa. Toisaalta vastaavia hankkeita ovat Tampereen puolella Nummi-Sorila sekä osin Vuores (Lahti, Haapio et al., 219). Ojala-Lamminrahkalla on siten mahdollisuus kehittyä ennakkotapaukseksi, jolloin Tampereen seudun kunnat alkavat aidosti kilpailla paitsi hyvätuloisista veronmaksajista myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisestä. Kangasalan luonto ry. jää siksi odottamaan uusia vastaavia hankkeita. Tällainen voisi olla Kangasalan Saarenmaantien alue Kaukajärven eteläpuolella välittömästi Tampereen Annalan alueesta itään. Tähän olisi mahdollista kaavoittaa iso asuinalue, jossa aluetehokkuusluku on korkea. Samalla voitaisiin hyödyntää infra-rakentamisessa ja joukkoliikenteessä yhteistyötä Tampereen kanssa. Väliaikaisratkaisuna alueelle ei missään tapauksessa tule myöntää suunnittelutarveratkaisuja eikä kaavoittaa pientaloalueita. Kunnan maankäytössä ja kaavoituksessa on edettävä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpään suuntaan, sillä yhteiskunnalliselle rakennemuutokselle ei näy loppua. Itä-ja Pohjois-Suomen tyhjentäminen jatkuu ja väestö keskittyy neljään kasvukeskukseen, joista Tampereen seutu on yksi. Tämä merkitsee Kangasalan väkiluvun kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Kangasalla 25 vuotta harjoitettu markkinavetoinen poliittinen ohjaus johtaa näissä oloissa eneneviin vaikeuksiin. Yhteenveto: vaihtoehto C: Lamminrahkan vaihtoehdoista yhdistys pitää huonoimpana A:ta. Siinä on kaikkein vähiten ekologisia käytäviä saati mitään viheralueita. Sekin vähän mitä on, on kovin pirstaleista ja siis kuormittuu ihmisen olemassaolosta kovasti. Alueen pinta-ala on suurin ja korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu keskiarvo heikoin. Valinnan tekeminen B:n ja C:n välillä on vaikeampaa. Pinta-alat ovat pienemmät ja aluetehokkuuksien painotetut keskiarvot ovat paremmat kuin A:ssa. A1-ja A2 alueiden määrä on isompi kuin A:ssa. Täten vaihtoehto C näyttäisi paremmin toteuttavan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä, vaikka senkin aluetehokkuusluku on melko alhainen. Yhteenvetona yhdistys toteaa, että Lamminrahkan alue edustaa Kangasalan kunnan kaavoituksessa ja maankäytössä myönteistä muutosta. Yhdistys kannattaa hankkeen toteuttamista, mutta katsoo samalla, ettei se saa jäädä yksittäiseksi poikkeukseksi. Alueen suunnittelun jatkuessa on lisäksi otettava huomioon nopeasti kehittyvä rakennustekniikka. Nykytiedot energiatehokkuudesta ja rakentamisen ympäristövaikutuksista voivat olla osin vanhentuneita vuonna 2017, kun alueen rakentamisen pitäisi alkaa. Suunnittelussa vaaditaan tänä aikana seurantaa ja tutkimusta. Yhtä lailla on pidettävä kiinni Lamminrahkan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävistä tavoitteista. Niitä ei saa vesittää vähittäisillä kaava-ja rakennustapamuutoksilla, mitä Kangasalla on tehty. Tällöin alkuperäisestä kaavasta on lopulta jäänyt jäljelle vain nimi. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry (saap ): Yhdistys jätti viimeisimmän mielipiteensä Tampereen Ojalan osayleiskaavaluonnoksista ja toivoi, että Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavat toteutettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Päätös yhteiskaavoituksesta luopumiselle olisi ristiriidassa vuonna 2010 seutuhallituksen hyväksymän Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 kirjatun tavoitteen kanssa edistää kuntien välistä maankäytön suunnittelua. Tampere ja Kangasala näyttävätkin nyt toteuttavan tätä tavoitetta. Mielipiteen lopussa yhdistys esitti, että Tampereen Ojalan osayleiskaavan suunnittelua jatkettaisiin pääosin luonnosvaihtoehtojen B ja C pohjalta. Yhdistyksen Ojalasta antama mielipide on lausunnon liitteenä. 16

17 Kaavan tavoitteet: Lamminrahkaan suunnitellaan uutta n asukkaan asuin- ja työpaikka-aluetta. Tavoitteena suunnittelussa ovat hyvät lähipalvelut ja joukkoliikenneyhteydet sekä luonnonläheinen ympäristö. Lahdentien läheisyyteen tavoitellaan työpaikkaa. Aluetta suunnitellaan yhteistyössä Tampereen kaupungin Ojalan alueen kanssa. Kaava-alue on pääosin rakentamatonta ja suosittua ulkoilu- ja liikuntamaastoa. Alueen halki kulkee seudullisesti tärkeä ulkoilureitti. Alueen maisemarakenne on pienipiirteistä ja sieltä löytyy kallioisia ylänköalueita, soita, tuoretta kangasta ja lehtoja. Metsää on paikoitellen avohakattu, mutta vanhaa metsää on vielä jäljellä. Itä-länsisuuntainen voimalinja muodostaa maisemavaurion keskelle kaava-aluetta. Viheralueista: Luonnosvaihtoehtojen vertailua vaikeuttivat pelkästään Lamminrahkaa koskevan vaikutusten arvioinnin sekä hulevesiselvityksen puuttuminen. Selostuksessa esitetty eri kaavavaihtoehtojen välinen vertailu jäi varsin pinnalliseksi. Yhdistys kannattaa osayleiskaavaa, jossa on parhaiten pystytty sovittamaan yhteen luontoarvot ja rakentaminen. Laajat viheralueet säilyttävät monimuotoisuutta ja maisemaa parhaiten ja turvaavat myös laajemmat virkistysmahdollisuudet. Lisäksi maaston kulumisen vaikutukset jäävät pienemmiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaista on säilyttää mahdollisimman monipuolisesti alueen nykyisiä elinympäristöjä ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä sekä turvata näiden säilyminen myös kaavan toteutumisen jälkeen. Pelkkä osayleiskaava-alueelle jäävän viheraluepinta-alan suuruus ei siis riitä, vaan rakentamiselta säästettävien alueiden sijainti on määriteltävä tarkkaan, jotta kaikista merkityksellisimmät viheralueet säästyisivät. Vaihtoehdot B ja C ovat kehityskelpoisimpia ja suunnittelua tulisikin jatkaa niiden pohjalta. C- vaihtoehdossa itäosaan on jätetty runsaasti viheraluetta, kun taas B-vaihtoehdossa koilliset viheralueet jäävät raskaan rakentamisen alle. Koilliseen olisikin tärkeää jättää enemmän viheraluetta siellä olevien luontoarvojen vuoksi. Lisäksi pohjoisen itä-länsi-suuntainen viheryhteys jää liian kapeaksi. B-vaihtoehdossa liito-oravalle soveltuvaa metsää säilyisi suunnittelualueen luoteis- ja kaakkoisreunoilla varsin hyvin, vaikkakin rajaus asutukseen on kaakossa liian tiukka ja metsää tulisi jättää luo-rajauksen ulkopuolelle enemmän jo ihan asutuksen aiheuttaman reunavaikutuksen vuoksi. A-vaihtoehdossa rakentaminen levittäytyy liian laajalle alueelle ja korttelialueiden pinta-ala on suurin. Suuria yhtenäisiä viheralueita ei C-vaihtoehdon tavoin jää. B-vaihtoehdossa on FCG:n selvityksen suosituksen mukaisesti jätetty rakentamatta luontoarvoiltaan tärkeitä kohteita. Alueen keskelle on osoitettu jätettäväksi kaksi suurta viheraluetta, mutta puutteita löytyy muiden viheralueiden sijoittelussa ja koossa. B-vaihtoehdossa rakentamista on osoitettu kaava-alueen länsiosassa sijaitsevan iäkästä metsää kasvavan lehtoalueen päälle, joka kuuluu metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Nykyisin Suomen metsäpinta-alasta lehtoja on enää vain noin 1 % ja se on metsätyypeistä rehevin ja lajirikkain. Kyseinen metsäalue soveltuu lisäksi liito-oravan elinalueeksi ja FCG:n selvityksessä kyseistä aluetta ehdotetaan säästettäväksi. A-vaihtoehdossa tuo alue on merkitty viheralueeksi, mutta sen seurauksena kaava-alueen läntinen metsäalue on supistunut todella kapeaksi. Lehtoalueen läheisyydessä sijaitsee lähteikkö. Lähde on paikka, jossa pohjavesi purkautuu maan pinnalle muodostaen lähdeallikon, lähdepuron tai tihkupintoja. Lähteiköt kuuluvat metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin ympäristöihin ja ne ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia suurien ja pitkäaikaisten maankäyttöpaineiden vuoksi. FCG:n selvityksessä lehto, lähteikkö ja läntinen, laaja metsäalue on merkitty luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmiksi osakokonaisuuksiksi. Yhdistys ehdottaa, että lehto, lähteikkö ja läntinen metsäalue merkitään kaavaan säästettäviksi viheralueiksi. Liito-oravat FCG:n selvitysten mukaan erityisesti suunnittelualueen kaakkoisosa, Tampere-Jyväskylä -rautatien ja valtatie 12 risteyksen ympäristö, on erittäin merkittävä liito-oravien esiintymisalue. Se on myös muulta eläimistöltään, luontotyypeiltään ja kasvillisuudeltaan erittäin edustava ja monipuolinen. 17

18 Osayleiskaavaan merkittyjen ekologisten yhteyksien toimivuus on laadittu nykyisen puuston/hakkuualueiden sijainnin perusteella. Selostuksessa mainitaan tilanteen muuttuvan ajan mittaan. Alueella ei kuitenkaan tulisi suorittaa hakkuita viheralueiden ja niiden välisten ekologisten yhteyksien heikkenemisvaaran vuoksi. Muun muassa kaakkoisella liito-oraville tärkeällä alueella on suoritettu hakkuita, joita ei enää tule sallia. Kaavoituksen onkin tehtävä aktiivista yhteistyötä Kangasalan kunnan metsähakkuista päättävän elimen kanssa, jotta hakkuista koko osayleiskaavaalueella luovuttaisiin eikä tärkeitä viheraluekokonaisuuksia enää pilkottaisi. Hakkuut ja rakentaminen yhdessä voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla liito-oravapopulaation heikkenemiseen. B-vaihtoehdossa FCG:n tekemä liito-oravaselvitys on huomioitu oikein ja kaava-alueen länsireunan merkittävät ekologiset yhteydet on merkitty suositelluille paikoille. C-vaihtoehdossa kumpikin viheryhteystarve on asuinalueen sijoittumisen vuoksi osoitettu huonosti luoteeseen. Syy ratkaisuehdotukseen jäi avoimeksi. Yhdistys pitää tärkeänä, että liito-oravaselvityksen merkittävät tai mahdolliset ekologiset yhteydet osoitetaan selvityksissä esitetyille paikoille ja niiden leveyksiin ja pituuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. On tärkeää, että liito-oravayhteydet Tampereen ja Kangasalan välillä säilytetään. Tampereen Ojalassa liito-oravilla on vielä tällä hetkellä suhteellisen elinvoimainen populaatio, mutta se on vaarassa heiketä niin hakkuiden kuin nyt tulevan rakentamisenkin takia. Jos Lamminrahkan ja Ojalan liito-oravapopulaatioiden yhteys katkeaa, uhkaa se aiheuttaa geneettisen monimuotoisuuden heikkenemistä. Tästä syystä Lamminrahkan liito-oravapopulaation yksilöiden liikkumismahdollisuudet eri ilmansuuntiin on ehdottomasti turvattava. Tampereen Risson asemakaava-alueen liito-oravayhteydet jäivät aivan liian kapeiksi. Myös siksi Lamminrahkan kaavan länsiosa on hyvä säilyttää laajana metsäalueena. Yhteenkään kaavaehdotuksista ei ole merkitty liito-oravayhteyttä rautatien länsipuolen luo-alueelta rautatien itäpuolella jatkuvalle luo-alueelle, vaikka sellainen on merkitty FCG:n tekemiin selvityksiin. Yhdistys esittää, että kyseinen merkintä lisätään kaavaan. Hulevedet ja kosteikot: Suurin osa suunnittelualuetta kuuluu samaan valuma-alueeseen, joka laskee lännessä sijaitsevaan Tampereen Halimasjärven luonnonsuojelualueen suuntaan. Idässä puolestaan sijaitsee pienikokoinen Halimajärvi. Selostuksen vaikutusten arvioinnissa pidetään B-vaihtoehtoa hulevesien kannalta huonoimpana. Viheralueiden sijoittelu onkin tehtävä niin, että muun muassa hulevesien käsittely on mahdollisimman tehokasta eivätkä Halimasjärven ja Halimajärven vedenlaadut vaarannu. Olisi ollut toivottavaa, että hulevesiselvitys olisi ollut tehtynä jo tässä vaiheessa, sillä nyt eri osayleiskaavavaihtoehtojen vaikutuksia hulevesien määrän, laadun ja hallintatoimenpiteiden osalta on vielä mahdotonta arvioida. Tehdyssä vaikutusten arvioinnissa mainitaankin, että joidenkin viheralueiden sijaintia ja kokoa tulisi tarkistaa niin, että merkittävät ojat osuvat niiden sisälle. Hulevesien käsittelyalueiden, kuten luontaisten kosteikkojen koon tulee olla riittävän suuria, jotta ne pystyisivät pidättämään rakennettujen alueiden hulevedet. Myös kortteli- ja tonttikohtaisten hulevesijärjestelmien merkitys on suuri, sillä tehokkain tapa vähentää hulevesien aiheuttamia haitallisia vaikutuksia on vähentää huleveden muodostumista eli pienentää vettä läpäisemättömien tai heikosti läpäisevien pintojen osuutta rakennettavien alueiden pinta-alasta. Luonnollisesti hulevesien käsittelyalueiden sijoittelussa on huomioitava viheralueen muut luontoarvot. Kun kosteikkojen läheisille alueille rakennetaan, kosteikoille johtuvat hulevesimäärät nousevat. Muun muassa sateisina kesinä kosteikoille kerääntyvä runsas vesimäärä voi tukehduttaa reunustojen puustoa laajallakin alueella ja aiheuttaa maisemavaurioita. Tiestöt ja kevyen liikenteen väylät: B-vaihtoehdossa itään ohjattu pääväylä rakentuisi jo olemassa olevan tien päälle. Se myös istuisi yhteen Ojalan itäisen väylän kanssa, kun Ojalan väylää ohjattaisiin vielä idemmäs. Jos Ojalan läntinen väylä jätettäisiin rakentamatta, kuten Ojalan C-vaihtoehdossa esitetään, jäisi Ojalan ja 18

19 Lamminrahkan väliin leveä viheralue, joka pysyisi myös rauhallisempana, kun läpi ei kulkisi tietä. Tällöin kuitenkin rakentaminen painottuisi voimakkaasti itään ja silloin jätettävien viheralueiden olisi oltava jonkin verran ehdotettuja suurempia ja väljempiä. A-vaihtoehdossa pääväylä kulkisi liian läheltä Lamminrahkan kosteikkoa. Yhdistys kannattaakin varovaisesti B-vaihtoehdon tielinjausta. Kaikkien viheralueille osoitettavien ulkoilureittien ei tarvitse olla erikseen rakennettuja, vaan jo olemassa olevia polkureitistöjä voitaisiin käyttää sellaisinaan. Pyörätiet tulisi ohjata siten, että merkittävimpiä ja arimpia kohteita ei pirstota. Yhdistys ei asetu kannattamaan mitään ehdotetuista luonnosvaihtoehdoista jatkosuunnittelun pohjaksi sellaisenaan, vaan näkee, että A on niistä huonoin ja B:ssä ja C:ssä on molemmissa hyviä ja huonoja puolia. Yhdistys esittää suunnitellussa edettävän vaihtoehtojen B ja C pohjalta kohde- ja asiakohtaisesti, kuten yllä on esitetty. Kangasalan Latu ry (saap ): Osayleiskaavassa tulee huomioida, että yhteys Tampereen ulkoilureittiin Atala-Olkahinen säilyy. Reitin tulee kulkea siten, ettei sitä viedä asunto- eikä liikennekatujen kevytväylien kautta. Reitin tulee kulkea omana reittinään siten, että se kiertää kaava-alueen reunoilla ja sille rakennetaan oma alikulku rautatien alitukseen ja mahdollisten katujen alitukseen. Alikulut on mitoitettava siten, että latukone mahtuu kulkemaan niistä talviaikana. Ulkoilureitin on tasoltaan vastattava vähintään alueen läpi nykyisin kulkevan ulkoilureitin tasoa ja samalla se pitää varustaa valaistuksella koko matkalta Atala-Olkahinen reittiin saakka. Kangasala SK ry (saap ): Suunnistuksen erikoisseura Kangasala SK ry harjoittaa suunnistustoimintaa Kangasalla ja lähialueilla. Lamminrahkan alue kuuluu kuitenkin tamperelaisen Kooveen hallinnoimaan suunnistuskartta-alueeseen (kartoitusoikeus myönnetään ensimmäiselle alueesta kiinnostuneelle). Suunnistustoimintaa ajatellen kaavoitettava maastoalue on tällä hetkellä huonosti saavutettavissa, koska alue jää maantien ja rautatien taakse. Mannakorvesta käsin alueella on pidetty vuosittain mm. Tampereen iltarasteja. Suunniteltu asutus vie osan nykyisestä kartoitetusta suunnistusmaastosta, mutta toisaalta se parantaa jäljelle jäävän maastoalueen saavutettavuutta ja näin jopa parantaa suunnistusharrastusmahdollisuuksia alueella. Metsäalue Lamminrahkasta Aitovuoreen on alueen parhainta suunnistusmaastoa. Yhdistys muistuttaa kuitenkin yhtenäisten metsäalueiden säilyttämisen tärkeydestä myös tulevaisuudessa. Tällä hetkellä Kangasalan keskustasta on yhtenäinen viherkäytävä ja ulkoiluverkosto Tampereen keskustaan asti. Viherkäytävä alkaa Kirkkoharjun näkötornilta jatkuen Kirkkoharjua pitkin ja läpi Lamminrahkan metsien yhdistyen Kaupin metsäalueeseen. Viherkäytävää pitkin voi liikkua talvisin hiihtäen ja kesäisin kävellen, juosten ja pyöräillen. Yhdistys haluaa korostaa tämän yhteyden säilyttämistä myös tulevaisuudessa. Suomen Rautatiematkustajat ry (saap ): Yhdistys pitää kaavan raitioliikenteeseen perustuvia vaihtoehtoja kohtuullisen hyvinä, mutta parempaa ja edullisempaa olemassa olevan rautatien hyödyntämisen mahdollisuutta lyhyen pistoraiteen avulla ei ole tutkittu loppuun asti. Lausunnossa esitetään nopeampi ja edullisempi tapa saada Lamminrahka kytkettyä raideliikennepalveluun jo alkaen. Kangasalan kunnan tulisi selvittää yhdessä Tampereen kaupungin kanssa mahdollisuus rakentaa Tampere-Orivesi radalle noin 1-3 km pitkä, yksiraiteinen henkilöliikenteen pistoraide Lahdentien ylittävän sillan itäpuolelta Lamminrahkan keskustaan ja mahdollisesti edelleen Ojalaan. Tampere Orivesi-rata on kaksiraiteinen, sähköistetty rataosa ja laatuaan Suomen vähäliikenteisimpiä. Radalla kulkee tunnista riippuen päiväsaikaan 1 3 henkilöjunaa ja

20 tavarajunaa. Radalla ei tällä hetkellä ole paikallisliikennettä lukuun ottamatta koko rataosan pysähtymättä kulkevaa Vilppulan/Keuruun taajamajunaa. Radalla oli vielä 1980-luvulla kattava paikallisjunaliikenne, joka pysähtyi tunneittain kaikissa radan varren taajamissa. Palvelu lakkautettiin muun Suomen paikallisjunaliikenteen tapaan lättähattukaluston (Dm7) poistuttua käytöstä, kun korvaavaa kalustoa ei oltu hankittu. Radalle on 1990-luvulta asti suunniteltu lähiliikennettä eri muodoissaan ja 2000-luvun alkupuolella myös rautateiden hyödyntämiseen perustuvaa duotoimista pikaraitiotietä (Tram-train), joka suunniteltiin liikennöimään Lamminrahkan läpi Ojalaan. Lausuntoon on liitetty kartta suunnitelmasta. Suunnitelmat muuttuivat Rakennemallityön ja TASE 2025-suunnitelmien myötä niin, että lähijuna ja raitiotie eriytettiin omiksi liikennemuodoikseen. Vuonna 2006 tehdyn kapasiteettiselvityksen mukaan (Tampereen henkilöratapiha-alueen liikenteellinen selvitys, tilaajina Tampereen kaupunki ja RHK, tuottajana Oy VR-Rata Ab) radalle mahtuisi ilman lisäraiteita ainakin puolen tunnin välein liikennöivä juna. Lausuntoon on liitetty ote selvityksen graafisista aikatauluista, lähtökohtana nykyinen kaukojuna- ja tavaraliikennetarjonta + lähiliikenne 30 min välein. Puolen tunnin välein liikennöivät junat kohtaisivat Vehmaisissa puolen ja tasatunnin aikaan ja kääntyisivät Suinulassa takaisin (6 min kääntöaika), Tampereen asemalla oltaisiin varttia vaille ja yli (henkilöratapiha kärsii kapasiteettiongelmista tasan ympärillä, ei varttia vaille eikä varttia yli). Liikenteeseen riittäisi kaksi junayksikköä. Mikäli Suinulan sijaan rakennettaisiinkin n. 1 km pitkä, yksiraiteinen pistoraide Lamminrahkan keskustaan yllä esitetyn pikaraitiotien tapaan, jäisi kääntöaikaa noin 17 min, ja jos rata jatkuu Ojalaan asti, 10 minuuttia. Vaihtoehtoisesti kääntöaika voisi olla Lamminrahkan päässä lyhempi ja Tampereen päässä pitempi, riippuen sovituksesta kaukojunaliikenteeseen. Rautatie maksaa maasto-olosuhteista riippuen 5 20 milj. / km. Vertailun vuoksi 300 km/h nopeudelle geometriansa puolesta mitoitettu Lahden oikorata maksoi alle 6 milj. / km, vaikka radalla on lukuisia taitorakenteita (mm. korkeita siltoja). Yhdistyksen ehdottama rata myötäilisi maastonmuotoja, mikä onkin herkällä luontoarvoja sisältävällä alueella välttämätöntä. Valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon periaatepäätöksen mukaan valtio maksaa kaupunkiradoille (kaukoliikenteestä eristetyille paikallisliikenteen rautateille) 50 % tukea ja asianomainen kunta maksaa loput. Lamminrahkan pistoraide olisi luonteeltaan kaupunkiradaksi tulkittava (vrt. Huopalahti Martinlaakso Lentoasema Hiekkaharjukehärata), joten Kangasalan kunnan maksettavaksi jäisi enintäänkin noin milj.. Summa voidaan periä rakennuttajilta maankäyttösopimuksen tai kaavoituskorvauksen avulla. Lähijunalinja on perusteltu myös siksi, että se ei palvelisi ainoastaan Lamminrahkaa, vaan kasvavia Vatialan/Nattarin alueita, Hankkiota (sis. Vehmaisten asemanseudun), jo 20 vuotta sitten Messukylän aseman ympärille rakentunutta, edelleen tiivistettävissä olevaa Jankan kerrostaloaluetta (sekä Messukylän kirkonkylää radan eteläpuolella) sekä Järvensivun Iidesrannan tiivistä kerrostaloaluetta. Kaikkiaan radan varressa asuisi tulevaisuudesssa noin asukasta. Koska rautatie on jo olemassa ja varsin vähällä käytöllä, yhdistys ei pidä rautatielle käytännössä päällekkäisen raitiotien rakentamista järkevänä Sammon valtatien kautta. Kaksiraiteisen radan teoreettinen maksimikapasiteetti on 12 junaa suuntaansa tunnissa, joten junien aikatauluja säätämällä on mahdollista saada radalle vartin vuoroväli esim. liikennöimällä Lamminrahkaan/Ojalaan puolen tunnin välein ja Suinulaan/Orivedelle niinikään puolen tunnin välein, jolloin Tampereen ja Vatialan välillä vuoroväli olisi 15 min. Tämä edellyttää tosin Tampereen henkilöjuna-asemalle uutta välilaituria, mikä toteutunee joka tapauksessa vielä tämän vuosikymmenen aikana. Raitiotie on kuitenkin perusteltua rakentaa Lamminrahkaan joka tapauksessa, mutta vaiheistaen raitiotien rakentaminen lähijunapistoraiteen jälkeen. Vaiheittain rakentuva raitiotien toinen päälinja Pirkkalasta Härmälän, Hatanpään, keskustan, TAYS:n ja Koilliskeskuksen kautta Lamminrahkaan ja Ojalaan kulkisi Lamminrahkan aseman kautta, jolloin myös vaihtoyhteys ratikan ja junan välissä toimisi. Reitti ei myöskään olisi päällekkäinen 20