RAPORTTI Kangasalan kunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI 4. 8.4.2013. Kangasalan kunta"

Transkriptio

1 KANGASALA LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA RAPORTTI 4. LUONNOKSEN PALAUTE Kangasalan kunta 1

2 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto s. 2 Saadut lausunnot. s. 5 Saadut mielipiteet s. 22 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute.. s. 24 Yleisökyselyn yhteenveto... s. 25 YHTEENVETO Lamminrahkan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä Suunnitelmia esiteltiin yleisötilaisuudessa Pitkäjärven koululla Tilaisuuteen osallistui lähes 100 osallistujaa, joista huomattava osa oli Lamminrahkan suunnitteluun osaa ottavia Kangasalan lukion oppilaita. Tilaisuudessa sekä myöhemmin kaavan internet-sivujen kautta oli mahdollista vastata kyselyyn Lamminrahkasta tulevaisuuden asuinpaikkana. Raportin loppuun on koottu yhteenveto kyselyvastauksista. Luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen perusteella alueen suunnittelulle asetetut tavoitteet näyttäisi täyttävän parhaiten vaihtoehto C. Myös A:ssa ja B:ssä on myönteisiksi todettuja ominaisuuksia, jotka huomioidaan vaihtoehtoja eteenpäin kehitettäessä. Nähtävillä olon päätyttyä yleiskaavasuunnittelua on jatkettu ja jatketaan kuntien yhteistyönä pyrkien muodostamaan koko Ojala-Lamminrahkan aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja palveluiden sijoittumisen kannalta onnistunut kaavaratkaisu. Jatkosuunnittelussa on sovitettu Lamminrahkan luonnosvaihtoehtoja B ja C Ojalan vaihtoehtoihin A ja B. B:n ja C:n yhdistelmänä kehitettiin myös vaihtoehto D, jossa Lamminrahkan ja Ojalan välillä on kaksi katuyhteyttä, joista toinen on joukkoliikennekatu. Vaihtoehtoja on vertailtu ja työstetty eteenpäin Ojala-Lamminrahkan suunnitteluryhmän yhteisissä työpajoissa. Niitä on tarkasteltu asumisen ja palveluiden ohella erityisesti liikennejärjestelmän sekä luontoarvoalueiden ja ekologisten yhteyksien näkökulmasta. Vaihtoehdon C vahvuuksia ovat hyvät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset tiiviyden, lyhyiden etäisyyksien sekä Lamminrahkan ja Ojalan keskuksien sijoittumisen ansiosta. Vaihtoehto tarjoaa myös parhaat edellytykset kaakkoisosan luontoarvojen turvaamiseen sekä Ojalan ja Lamminrahkan välisen viheryhteyden ja virkistysaluekokonaisuuden toteutumiseen. Yleiskaavasuunnitelma tarkentuu ehdotusvaiheessa, kun aluerakenteen ja liikenneverkon suunnittelun ohella tarkastellaan myös mm. hulevesiä, liikennemelua sekä yhdyskuntateknisiä verkostoja. Kuntien tavoitteena on asettaa Lamminrahkan ja Ojalan osayleiskaavaehdotukset samanaikaisesti nähtäville vuoden 2013 lopussa. 2

3 Luonnosvaihtoehto A Luonnosvaihtoehto B 3

4 Luonnosvaihtoehto C 4

5 SAADUT LAUSUNNOT Kunnan hallintokunnat/toimialat Rakennus- ja ympäristölautakunta (saap ): Laadittava yleiskaava on ohjeena asemakaavojen laatimista varten eikä sen perusteella ole tarkoitus myöntää lupia rakentamiseen. Rakennusvalvonnan ei ole tarpeen lausua kaavasta, vaan lausunnossa keskitytään ympäristönsuojelun asioihin. Alueen kallioperästä tehdyissä esiselvityksissä esiin nousseet kallioperän ominaisuudet on selvitettävä yksityiskohtaisemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomio hulevesien hallintaan Kangasalan osalta johtuen Halimajärven erityispiirteistä. Järvi on mm. matala, puskurikyvyltään heikko sietämään huleveden laadun vaihteluita ja siinä on lyhyt viipymä eli veden vaihtuvuus on nopeaa valuma-alueen suuruuden vuoksi. Järven nykyinen laatuluokitus on välttävä. Vatialan-Lamminrahkan-Ruutanan alueiden luontoarvojen yhteenvedossa esiin tulleet luontoarvot on huomioitu kaikissa luonnoksissa, mutta laajimmin luonnoksessa B. Tarkasteltaessa ympäristönäkökulmaa kokonaisuudessaan (luontoarvot, ekologiset yhteydet, meluvaikutusalueet), luonnoksessa C huomioidaan ympäristöarvot parhaiten. Yhdessäkään vaihtoehdossa merkityt ekologiset yhteydet eivät täsmää täysin luontoselvityksen ekologisiin yhteyksiin. Ekologisia yhteyksiä tulee siten selvittää tarkemmin jatkosuunnittelussa ja rakentamisvaiheessa on huomioitava nykyisen puuston säilyminen sekä ekologisten yhteyksien laadukkuus (liito-oravien vaatimukset puuston leveydelle ja korkeudelle). Seuraavassa on eritelty lyhyesti luonnosvaihtoehtojen ominaispiirteitä ympäristönäkökulmasta: Luonnos A - Vähän luonnonmukaista virkistysaluetta - Ei juurikaan asuntorakentamista meluvaikutusalueelle, mutta rakentamista on osoitettu muuntoaseman läheisyyteen (mahdollinen matalataajuusmelu) - Luoteisosassa paljon rakentamisaluetta (luontoarvoselvityksessä todettu, että alue olisi hyvä jättää rakentamatta) Luonnos B - Vähän rakentamista niillä alueilla, jotka luontoarvoselvityksessä on suositeltu jättää rakentamatta - Melko paljon asuntorakentamista sijoitettu meluvaikutusalueille, joten melusuojauksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös muuntoaseman läheisyyteen on osoitettu rakentamista (mahdollinen matalataajuusmelu). Luonnos C - Eniten viheralueita - Luoteisosassa jonkin verran rakentamisalueita (luontoarvoselvityksessä todettu, että alue olisi hyvä jättää rakentamatta) - Vaihtoehdossa C on parhaiten huomioitu meluvaikutukset asuntorakentamisen kannalta (vt 12, rautatie sekä muuntoaseman mahdollinen matalataajuusmeluvaikutus) Rautatien länsipuolelle sijoittuva liito-oravan keskeinen elinympäristö tulee merkitä kaavamerkinnällä S merkinnän EV tai VLL sijaan, koska liito-orava on luontodirektiivin liitteen IV a mukainen tiukasti suojeltava laji. Kaavamerkinnän muutoksella turvataan poikkeuksellisen laaja ja edustava luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittama liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkakokonaisuus. 5

6 Luontoarvoista ja alueen muista erityispiirteistä johtuen rakennus- ja ympäristölautakunta suosittelee jatkosuunnittelun pohjaksi luonnosvaihtoehtoa C. Sosiaali- ja terveyslautakunta (saap ): Lamminrahkan suunnitteluun asetetut tavoitteet ovat hyviä. Kaavan tulee mahdollistaa eri väestöryhmille soveltuva, monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta, joka sisältää eri asumis- ja omistusmuotoja. Alueella tulee asumaan eri-ikäistä väestöä; lapsiperheitä, ikääntyneitä ja vammaisia. Heille korostuvat hyvä ja esteetön asuinympäristö, lähellä olevat palvelut, sujuvat liikenneyhteydet ja hyvät kevyen liikenteen väylät. Palvelujen suunnittelu ja julkisten palvelujen rakentamisen aikataulutus on erityisen haastava tehtävä, koska alue sijaitsee erillään kunnan muista taajamista. Lamminrahkan alue on niin suuri, että se edellyttää kunnallisen palveluverkon huolellista suunnittelua eri hallintokuntien keskinäisessä yhteistyössä. Suhteellisen tiivis rakentaminen mahdollistaa tehokkaan ja toimivan julkisten lähipalvelujen palveluverkon. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tukeudutaan osin Vatialan ja Kangasalan keskustan palveluihin, joten kaavassa on tärkeää huomioida hyvät joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet Vatialaan ja Kangasalan keskustaan. Kangasalan aseman asukkaille tulee mahdollistaa suorat kulkuyhteydet Lamminrahkan palveluihin. Julkisten palvelujen suunnittelussa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä Tampereen kanssa, koska sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapauden lisääntyminen merkitsee kuntarajojen poistumista palveluyksiköihin hakeutumisessa. Lamminrahkan ja Ojalan kaavasuunnittelu tulee sovittaa yhteen niin, että alueet liittyvät luontevasti ja tiiviisti toisiinsa ja kulkuyhteydet alueiden välillä ovat helppoja ja luontevia. Tämä mahdollistaa palvelujen yhteiskäytön. Viheralueiden merkitys sekä liikkumisen ja terveyden edistämisessä että kulttuurisen ja sosiaalisen viihtymisen turvaajana on suuri. Mitä tiiviimmin asutaan, sen tärkeämpää on säilyttää riittävästi yhteisesti käytössä olevaa viheraluetta. Tämä on hyvin huomioitu kaikissa vaihtoehdoissa. Koulujen ja päiväkotien yhteyteen on tärkeää varata riittävästi puistoja ja leikkipihoja, jotka mahdollistavat lasten ja ikäihmisten liikuntamahdollisuudet. Pitkän Tampereen ja Kangasalan yhdistävän luontoreitin säilyttäminen on tärkeää. Lautakunta pyytää kiinnittämään huomiota ratsastusmahdollisuuksien turvaamiseen. Uuden alueen suunnittelussa tulee luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyden syntymiselle. Luontaisia yhteisiä kohtaamispaikkoja tarvitaan eri-ikäisille kaupallisten ja julkisten palvelujen yhteyteen. Lamminrahkan kaikissa suunnitteluvaihtoehdoissa on hyvin huomioitu lähipalvelujen sijoittuminen, hyvät joukkoliikenneyhteydet, turvalliset kulkureitit ja luonnonläheisen ympäristön säilyminen. Kasvatus- ja opetuslautakunta (saap ): Lautakunta pitää Lamminrahkan alueen suunnittelulle asetettuja tavoitteita hyvinä. Alueen palvelujen suunnittelu ja julkisten palvelujen rakentamisen aikataulutus asumisen rakentumisen rinnalla on erityisen haastava tehtävä, koska alue sijaitsee erillään muista Kangasalan taajamista. Lähimmät Kangasalan julkiset palvelut sijaitsevat Vatialassa, jossa toimii mm. ala- ja yläkoulu sekä päiväkoteja. Vatialan palvelut eivät riitä kattamaan uuden asukasmäärän tarpeita, vaan Lamminrahkaan on tarpeen rakentaa koulu- ja varhaiskasvatuspalveluita. Kaavan tulee mahdollistaa eri väestöryhmille soveltuva monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta, joka sisältää eri asumis- ja omistusmuotoja. Alueella tulee asumaan eri-ikäistä väestöä; lapsiperheitä, ikääntyneitä ja vammaisia. Heidän näkökulmastaan korostuvat hyvä ja esteetön asuinympäristö, lähellä olevat palvelut ja sujuvat liikenneyhteydet sekä hyvät kevyen liikenteen väylät. 6

7 Suunnitteilla oleva alue on niin suuri, että se edellyttää kunnallisen palveluverkon huolellista suunnittelua eri hallintokuntien keskinäisessä yhteistyössä. Alueen suhteellisen tiivis rakentaminen mahdollistaa tehokkaan ja toimivan julkisten lähipalvelujen palveluverkon rakentamisen. Kangasalan asemanseudun asukkaille tulee mahdollistaa suorat kulkuyhteydet Lamminrahkan palveluihin. Julkisten palvelujen suunnittelussa on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä myös Tampereen kanssa. Lamminrahkan ja Ojalan kaavojen suunnittelu tulee sovittaa yhteen niin, että alueet liittyvät luontevasti ja tiiviisti toisiinsa ja kulkuyhteydet alueiden välillä ovat helppoja ja turvallisia. Tämä mahdollistaa palvelujen yhteiskäytön. Koulu tulisi sijoittaa lähelle pääkatua ja niin, että se palvelee rakentuvia asuinalueita laajasti. Päiväkotien ja mahdollisten korttelikoulujen yhteissuunnittelu tulee huomioida. Viheralueiden merkitys on suuri sekä liikkumisen ja terveyden edistämisen että kulttuurisen ja sosiaalisen viihtymisen turvaajana. Mitä tiiviimmin asuminen järjestetään, sen tärkeämpää on säilyttää riittävästi yhteisesti käytössä olevaa viheraluetta. Tämän onkin hyvin huomioitu kaikissa vaihtoehdoissa. Tärkeää on myös varata koulujen ja päiväkotien yhteyteen riittävästi puistoja ja leikkipihoja, jotka mahdollistavat lasten ja ikäihmisten liikuntamahdollisuudet. Olemassa olevan pitkän Tampereen ja Kangasalan yhdistävän luontoreitin säilyttäminen on tärkeää. Uuden alueen suunnittelussa tulee luoda mahdollisuuksia yhteisöllisyyden syntymiselle. Luontaisia yhteisiä kohtaamispaikkoja tarvitaan eri-ikäisille kaupallisten ja julkisten palvelujen yhteyteen. Lamminrahkan alueen suunnittelussa on kaikissa vaihtoehdoissa hyvin huomioitu lähipalvelujen sijoittuminen, hyvät joukkoliikenneyhteydet, turvalliset kulkureitit ja luonnonläheisen ympäristön säilyminen. Ympäristöterveysvalvonta (saap ): Ympäristöterveysvalvonnalla ei ole huomautettavaa Lamminrahkan osayleiskaavaan. Kaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty eri sidosryhmille useampi kuulemistilaisuus ja ympäristöterveydenhuollon kommentit on huomioitu nykyisessä ehdotuksessa. Elinkeinojohtaja (saap ): Yritystoiminnassa näkyminen on noussut esiin 2000-luvulla. Toimitiloja halutaan rakentaa näkyvälle paikalle, jolloin rakentaja varmistaa tilojen arvonnousun ja vuokralaisten saatavuuden. Yrityksille kyse on mainospaikasta eli näkyvyyden lisäämisestä. Saavutettavuuden merkitys on kasvanut, koska asiakkaita käy toimitiloissa entistä useammin. Tämä johtuu yritysrakenteen pienenemisestä ja palvelun lisääntymisestä yritysten tuotantoprosesseissa. Kaupunkiseudun itäisellä alueella ei ole suunnitteilla muita merkittäviä uusia alueita yritystoiminnalle. Alueen sijainti huomioon ottaen kyse on koko itäisen kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden kasvattamisesta. Lamminrahkan yritysalueesta tulee merkittävä seudullinen työpaikka-alue. Voidaan olettaa, että teollisen toimitilan tarve tulee pitkällä aikavälillä vähenemään ja toimistotyyppisen tilan suhteellinen osuus kasvamaan. Kangasalla muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa työpaikkojen siirtymä kaupunkiseudulla, kun vanhoja ja elinkaarensa päässä olevia teollisia alueita otetaan asumiskäyttöön maanhinnan noustessa. Jatkossakin Kangasalan kunnan tulee pystyä tarjoamaan korkeatasoisen ja kilpailukykyisen sijoittumisvaihtoehdon yrityksille sijainnin tai toimitilatarpeen muuttuessa. Toimistotyyppinen toimitilarakentaminen ei liene tulevaisuudessa keskeistä Kangasalla. Toimistotilaa rakennetaan muiden rakennushankkeiden osana ja oletettavasti ns. hybridirakentaminen (osa tuotannollista, osa toimisto- ja osa myymälä- tai asiakaspalvelutilaa) voimistuu. Tällöin keskeistä on rakennusten muuntojoustavuus, mikä on syytä huomioida myös 7

8 maankäytön suunnittelussa. Uusien yritysalueiden tulee mahdollistaa joustavat ratkaisut erityyppiselle yritystoiminnalle ja yritysten tilantarpeille. Palvelujen lisääntyminen yritysten toiminnassa merkitsee myös tukkukaupan tms. toiminnan lisääntymistä lähes kaikilla toimialoilla. Tämä merkitsee lisääntyvää asiakasliikennettä yritysalueilla ja asettaa vaatimuksia rakennetun ympäristön laatuun. Yritystoiminta ei ole täysin häiriötöntä ja jokaiseen yritykseen kuuluu työ- ja asiakasliikennettä. Lisäksi logistiikka ja tuotanto aiheuttavat häiriötä ympäristölle. Osayleiskaavavaihtoehdoista A on toteuttamiskelpoisin ja varmistaa parhaiten elinkeinoelämän tarpeiden mukaisen tonttivarannon. A:ssa on parhaiten huomioitu yritystoiminnan aiheuttaman haitan vaikutusten vähentäminen alueen asukkaille. Viranomaiset, yritykset ja yhteisöt Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (saap ): Pääosa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoisosassa on suhteellisen laaja, itä-länsisuuntainen vihervyöhyke, jolla sijaitsee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Alueen länsireunaan sijoittuu pohjois-eteläsuuntainen viheralueyhteys ulkoilureitteineen. Lisäksi valtatie 12 varteen on merkitty työpaikkatoimintojen alue. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 Lamminrahkan alue on merkitty uudeksi asuinalueeksi ja kehitettäväksi työpaikka-alueeksi, joka pohjois- ja länsiosiltaan rajautuu merkittävään viheraluevyöhykkeeseen. Lamminrahkaan on rakennesuunnitelmassa linjattu myös raitiotieverkko. Lamminrahka yhdessä Ojalan alueen kanssa on nähty rakennesuunnitelmatyössä yhtenä kaupunkiseudun merkittävimpänä yhdyskuntarakennetta täydentävänä, kuntarajat ylittävänä asumisen ja työpaikkojen aluekokonaisuutena. Rakennesuunnitelman tavoitteet n asukkaan sijoittamiseksi Ojala-Lamminrahkaan edellyttää hyvää suunnitteluyhteistyötä yli kuntarajojen. Kuntien yhteistyönä laaditussa Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa on tutkittu seudullisten verkostojen kehittämistä ja etsitty toimivia liikenneratkaisuja tavoitteena myös alueen luontoarvojen säilyttäminen. Tarkastelussa valitussa maankäyttöratkaisussa tehokkain palveluiden tarjontaan ja asumiseen varattava alue sijoittuu Lamminrahkan puolelle Ojalan liittyessä rakenteeseen joukkoliikenteen runkoreitin kautta. Ojalan ja Lamminrahkan rakentamisalueiden väliin on varattu laajahko, yhtenäinen viheralue pääulkoilureitteineen. Kaavaluonnosvaihtoehdot: Lamminrahkan luonnosvaihtoehto C vastaa parhaiten asumisen ja palveluiden sijoittumisen osalta edellä mainittua Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelua. Myös joukkoliikenteen runkoliikenteen linjaus vastaa C:ssä rakennetarkastelua. Vaihtoehdoissa A ja B suunnittelualueen pohjoisosiin varattu viheralue yhdessä Ojalan alueen luonnosratkaisujen kanssa jää ELY-keskuksen näkemyksen mukaan riittämättömäksi, kun otetaan huomioon maakuntakaavan ja rakennetarkastelun ratkaisut vihervyöhykkeen laajuudesta ja sijoittumisesta. Virkistysalueet ja luonnonarvojen huomioon ottaminen: Lamminrahkan ja Ojalan alueilta on tehty laaja-alaiset selvitykset liito-oravan esiintymisestä alueilla. Merkittävimmät liito-oravan elinpiirit sijoittuvat Lamminrahkan kaava-alueen kaakkoisosaan ja alueen länsipuolelle Tampereen alueille. Selvityksen perusteella merkittävimmät yhteydet näiden alueiden välillä kulkevat kaava-alueen eteläosaa seuraten valtatien suuntaisesti. Kaikissa yleiskaavaluonnoksissa on rakennetarkastelua noudattaen merkitty työpaikka- ja asuinalueita eteläosaan siten, että liito-oravalle soveltuvat metsäiset alueet heikentyvät. ELY-keskus katsoo, että kaavan jatkosuunnittelussa on turvattava lajille soveltuvat, vaihtoehtoiset kulkuyhteydet kaava- 8

9 alueelta länteen kuntarajan yli. Maankäyttöratkaisulla tulee mahdollistaa heikentyviä yhteyksiä korvaavat yhtenäiset ja riittävän laaja-alaiset viheryhteydet kaava-alueen itä- ja pohjoisosien kautta. Tältä osin suunnittelua tulisi jatkaa vaihtoehto C:n mukaisena jättäen radanvarren länsipuoliset alueet rakentamiselta vapaiksi. Itä-länsisuuntaisen viheralueen laajuus ja tarkoituksenmukaisuus liito-oravalle soveltuvana kulkuyhteytenä on syytä tarkentaa yhdessä Ojalan yleiskaavaratkaisun kanssa. On tärkeää, että Lamminrahkan ja Ojalan muodostamassa kokonaisuudessa turvataan maakuntakaavan seudullisesti merkittävän ja alueeltaan laajan virkistysaluekokonaisuuden toteutuminen ja jatkuvuus. Huomiota on kiinnitettävä kuntien rajalle sijoittuvan alueen virkistyskäyttöedellytysten turvaamiseen ja kehittämiseen laadukkaalla tavalla. Liikenne: Liikenteellisten järjestelyjen kannalta osayleiskaavan lähtökohtana tulee olla Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 sekä vuonna 2012 Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhdessä laatima Itäisen kaupunkirakenteen tarkasteluselvitys. Ojalan ja Lamminrahkan henkilöliikenteen tulee painottua voimakkaasti tehokkaaseen joukkoliikenteeseen. Jotta joukkoliikenne voidaan toteuttaa tehokkaaksi, toimivaksi ja kannattavaksi, tulee reitin olla mahdollisimman nopea ja reitin varrelle tulee sijoittaa tehokasta maankäyttöä. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelun yhteydessä ovat Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta yhdessä sopineet, että pääkatu valtatien 12 suunnasta pohjoiseen Ojalaan kulkee Lamminrahkan alueen luoteiskulmasta. Tästä sopimuksesta on kummakin alueen kaavoituksessa pidettävä kiinni. Lamminrahkan luonnosvaihtoehto C on sovitun mukainen ja jatkosuunnittelu tulee tehdä sen pohjalta. Valtatien 12 uudesta eritasoliittymästä on laadittu aluevaraussuunnitelma vuonna Osayleiskaava-alue on rajattu valtatien 12 varrella siten, että aluevaraussuunnitelman mukaiset eritasoliittymän rampit juuri mahtuvat tämän kaava-alueen ulkopuolelle osoitetulle LT-alueelle. Eritasoliittymän tarve perustuu lisääntyvään maankäyttöön Lamminrahkan ja Ojalan alueilla eivätkä alueet voi rakentua, ellei eritasoliittymää ole toteutettu. Tämän vuoksi valtatie 12 on otettava mukaan osayleiskaava-alueeseen kokonaisuudessaan kaava-alueen kohdalla ja esitettävä se LTalueena. LT-alueeseen tulee sisällyttää myös maantien suoja-alue, joka ulottuu 20 m:n etäisyydelle aluevarauksessa esitetyn rampin keskilinjasta. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuuden, henkilöautoliikenteen mahdollisimman vähäisen tarpeen sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantamisen kannalta toteuttaa parhaiten vaihtoehto B, jossa on parhaat jalankulun ja pyöräilyn reittilinjaukset. Reitit ovat pääkadun suuntaiset (sekä pääkadun varrella että erillään pääkadusta) ja ne kulkevat puistoalueiden kautta. Lisäksi reitit ovat mahdollisimman suoria asuinalueilta palveluiden suuntaan. Vaihtoehdoissa A ja C jalankulku- ja pyöräilyreitit eivät vaikuta kovinkaan toimivilta ja houkuttelevilta. Jatkosuunnittelussa vaihtoehtoa C tulee muokata jalankulkuja pyöräilyreittien osalta siten, että reitit olisivat mahdollisimman houkuttelevia käyttää. Erityisen tärkeää on suunnitella reitit palvelemaan mahdollisimman hyvin koko Ojala-Lamminrahka aluetta. Liikennemelun leviämistä valtatiellä 12 on arvioitu nykytilanteen melualueiden perusteella. Nykytilanteen keskiäänitasot (LAeq) on laskettu Tampereen puolelta Tampereen kantakaupungin ympäristömeluselvityksessä (WSP Finland Oy 2011) ja Kangasalan puolelta Maanteiden meluselvityksessä (Sito 2012). Melutasot tulevat nousemaan nykytilanteesta liikennemäärien kasvaessa. Valtatien 12 ajoradan leventäminen aiheuttaa melunlähteen (liikenteen) siirtymisen lähemmäksi kaava-aluetta, mikä nostaa melutasoja lähiympäristössä. Jatkosuunnittelussa on määriteltävä melun leviäminen suunnitellulla maankäytöllä ja laadittava esitys meluntorjunnasta, niin maantien kuin rautatienkin osalta. 9

10 Hulevedet: Kaava-aineistoon kuuluvan Halimajärven hydrologisen selvityksen (2003) mukaan kaava-alue sisältyy lähes kokonaisuudessaan tämän luonnonsuojelualueeseen kuuluvan järven valumaalueeseen. Halimasjärveen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan selvityksen mukaan ehkäistä hyödyntämällä alueen suo- ja kosteikkoalueita sekä niiden välisiä ojanteita hulevesien puhdistamiseen ja viivyttämiseen. Yleiskaavaluonnoksissa on määrätty, että asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. ELY-keskus pitää tärkeänä, että edellä mainittujen alueiden huomioon ottamiseksi, hulevesien muodostumisen ehkäisemiseksi ja muiden toimenpiteiden yhteensovittamiseksi yleiskaavatyön yhteydessä alueelta laaditaan hulevesien käsittelyn kokonaissuunnitelma, jota asemakaavatyössä voidaan tarkentaa. Johtopäätökset: ELY-keskus esittää, että osayleiskaavasuunnittelua jatketaan vaihtoehdossa C esitettyjen lähtökohtien pohjalta. Maankäyttöratkaisussa tulee huomioida maakuntakaavassa ja aluetta koskevissa rakennetarkasteluissa osoitetun itä-länsisuuntaisen virkistysalueen sijoittuminen ja laaja-alaisuus sekä sen liittyminen ympäröivään viheralueverkostoon. Viheralueen tulee sekä tarjota monipuolinen ja laadukas luonnonympäristö virkistyskäyttöön että muodostaa ekologisesti vahva kulkuyhteys alueiden lajistolle. Seudullisesti merkittävän viheryhteyden mitoitus tulee selvittää yhteistyössä Tampereen alueen kaavoituksen kanssa. Lamminrahkan suunnittelussa on syytä kiinnittää huomiota asukaspohjan vahvistamiseen ja asuinalueiden tiiveyteen joukkoliikennettä suosivaksi vaihtoehdoksi katuraitiotie mukaan lukien. Myös kevyen liikenteen yhteyksien houkuttelevuutta on syytä parantaa. Suunnittelualueen liittyminen valtatien 12 liikenneväylään on ratkaistava yleiskaavatyössä ja tiealue on otettava mukaan kaava-alueeseen. Liikennemelun leviämistä on tarkasteltava valitun maankäyttöratkaisun pohjalta niin maantien kuin rautatien osalta. Pirkanmaan maakuntamuseo (saap ): Maakuntamuseolla ei rakennetun ympäristön osalta ole huomautettavaa suunnitelmasta. Kaavaalueella tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy, 2012) alueen länsireunassa todettiin pitäjien välinen rajamerkki, jonka voidaan olettaa olevan peräisin 1700-luvulta. Rajamerkki on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, joka merkitään osayleiskaavaan SMkohdemerkinnällä. Merkinnän selitys ja määräys ovat: Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Aluetta koskevat suunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten. Kiinteää muinaisjäännöstä koskevat tiedot ja vaikutus maankäyttöön tulee lisätä kaavaselostukseen. Kiinteä muinaisjäännös sijaitsee kaikissa vaihtoehdoissa luonnonmukaisella lähivirkistysalueella (VLL). Muinaisjäännöksen kannalta vaihtoehdoissa ei ole eroja. Kaavaehdotus tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon. Pirkanmaan liitto (saap ): Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat Ojalan osayleiskaavaluonnoksista annetuista lausunnoissaan korostaneet suunnitteluyhteistyön merkitystä yli kuntarajojen ja nähneet tarpeelliseksi Tampereen itäisen kaupunkirakenteen tarkastelun laatimisen ennen Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavasuunnittelun jatkamista. Tarkastelu toteutettiin vuoden 2012 aikana ja sen perusteella on Lamminrahkan osayleiskaavan luonnossuunnittelussa pyritty löytämään palveluille vaihtoehtoisia paikkoja. Osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen yhteinen maankäytöllinen periaate on luoda tasapainoinen rakentamisen, viheralueiden ja liikenneyhteyksien muodostama 10

11 asuin- ja työpaikka-alue. Suunnittelu perustuu olemassa olevan maiseman ja luontoarvojen tunnistamiseen ja tavoitteeksi asetettuun kestävään ja tiiviiseen kaupunkirakenteeseen. Suurin osa kaava-alueesta maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Pohjoisosaan on osoitettu itä-länsisuuntainen virkistysalue (V), joka jatkuu Kangasalta Tampereelle Halimasjärven luonnonsuojelualueen halki Kauppi-Niihaman virkistysalueelle. Virkistysalueen kautta kulkee myös seudullisesti merkittävä ulkoilureitti. Alueen eteläosaan valtatien 12 varteen on maakuntakaavaan osoitettu työpaikka-aluetta (TP). Itäosassa on suurmuuntamoalue (EN), jossa on myös sähköaseman kohdemerkintä (EN1). Kaava-alueen halkaisee itä-länsisuuntainen voimalinja ja lisäksi itäreunassa on pohjois-eteläsuuntainen voimalinja. Vt 12:lle on osoitettu uusi eritasoliittymä Lamminrahkan kohdalle. Tampere-Jyväskylä rautatie on osoitettu maakuntakaavassa päärata-merkinnällä. Kaikki luonnosvaihtoehdot ovat pääpiirteissään voimassa olevan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukaisia. Valmisteluaineistossa on otettu huomioon maakuntakaavan maankäytön varaukset. Suunnittelualueen pohjoisosan virkistysaluevaraus on kuitenkin kaikissa vaihtoehdoissa varsin niukka verrattuna maakuntakaavassa esitettyyn. Tämä seudullisesti merkittävä ulkoilureitin varrelle sijoittuva virkistysaluekokonaisuus tulee turvata riittävällä mitoituksella. Luonnosvaihtoehto C täyttää parhaiten tämän peruslähtökohdan. Vaikutukset seudulliseen ja maakunnalliseen virkistysalueverkostoon tulisi myös ottaa mukaan kaavan vaikutusten arviointiin. Pirkanmaan liitto on aikaisemmissa lausunnoissaan korostanut suunnitteluyhteistyön merkitystä yli kuntarajojen ja nähnyt tarpeelliseksi mm. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelun laatimisen ennen Lamminrahkan ja Ojalan yleiskaavasuunnittelun jatkamista. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu on tukenut Lamminrahkan yleiskaavatyötä ja sen myötä osayleiskaavaluonnoksiin on osoitettu esim. joukkoliikenteen laatukäytävä merkintä. Pirkanmaan liitto puoltaa Kangasalan Lamminrahkan osayleiskaavan jatkovalmistelua edellä esitetyin ohjeistuksin. Tampereen kaupunki (saap ): Kaikki luonnosvaihtoehdot ovat maakuntakaavan mukaisia taajamatoimintojen, työpaikka-alueen ja virkistysalueen osalta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 esitettyjen joukkoliikenteen laatukäytävän ja raitiotielinjauksen Tampereen keskustasta Lamminrahkaan toteuttaminen on mahdollista kaikissa vaihtoehdoissa. Luonnosvaihtoehtojen maankäytössä ei ole olennaista eroa. Joukkoliikenneväylän varteen painottuva tehokas rakentaminen sekä sekoitetut asuin- ja työpaikka-alueet nähdään hyvänä lähtökohtana suunnittelulle. Lamminrahkan keskusta sijoittuu vaihtoehdoissa likimain samalle paikalle ja etäisyyttä linnuntietä pohjoiseen Tampereen rajalle on noin 900 m. Koska Ojalan keskusta tulee sijoittumaan ympäristöolosuhteista johtuen vielä etäämmälle, ei Ojalan luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa tavoitteeksi esitetty kaksinapainen keskus tule toteutumaan. Tämä saattaa heikentää palvelujen muodostumista alueelle. Joukkoliikenteen laatukäytävä on suunniteltu kaikissa vaihtoehdoissa Tampereen keskustasta Vatialan kautta Lamminrahkaan. Tampereen kaupungin 2012 teettämässä Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa todetaan, että Koilliskeskuksen palvelut ovat merkittävässä asemassa Ojalan ja Lamminrahkan asukkaille. Tämän vuoksi kaavaratkaisun tulee mahdollistaa myös vaihtoehtoinen joukkoliikenteen laatukäytävä Tampereen keskustasta Koilliskeskuksen kautta Lamminrahkaan. Joka tapauksessa Ojalan ja Lamminrahkan joukkoliikenne tulee hoitaa yhteisellä linjalla. Kuntien yhteisistä palveluista yhtenäiskoulun toteuttamisesta on sovittu Ojala- Lamminrahkan alueen toimeenpanosuunnitelmassa. Myös muiden yhteisten palveluiden kehittämistä tulee jatkossa tarkastella. 11

12 Ajoneuvoliikenteen osalta vaihtoehdot ovat Ojala-Lamminrahkan toimeenpanosuunnitelman mukaisia. Ojalaan johtavan yhdyskadun linjaus pohjoisosassa tulee ratkaista yhteistyössä Ojalan suunnittelun kanssa. Alustavasti arvioiden vaihtoehtojen B ja C linjaukset ovat soveliaimmat jatkotyöstöön, koska yhdyskadun varteen saadaan Ojalan puolella tehokkaampaa maankäyttöä. Vaihtoehdon C katuverkko pidentää Ojalan alueen ajoneuvoyhteyksiä Lamminrahkan keskustaan ja valtatielle 12. Yhteys Risson alueelta Lamminrahkan keskustaan on sujuva kaikissa vaihtoehdoissa. Liikennemäärätietojen puuttuessa liikenneverkon toimivuus on vaikeasti arvioitavissa. Jatkosuunnittelussa toimivuutta tulee tarkastella myös Ojalan alue huomioon ottaen. Vaihtoehdoissa lähtökohtana on ollut kävelyn ja pyöräilyn jatkuva ja sujuva reitistö, joka yhdistää Lamminrahkan tärkeimmät toiminnot toisiinsa sekä Lamminrahkan naapurialueisiin. Tampereen kannalta merkittävää on, että Lamminrahkan puolella sijaitsevat yhteiset palvelut, kuten yhtenäiskoulu, ovat kevyen liikenteen helposti saavutettavissa Ojalan, Atalan ja Risson alueilta. Vaihtoehdossa B esitettyä kävelyn ja pyöräilyn yhteystarvetta alueen itäosasta pohjoiseen Ojalan puolelle pidetään tarpeellisena Reittien linjauksia tulee suunnitella yhteistyössä kuntien kesken em. seikat huomioon ottaen. Myös maakuntakaavassa esitetyn seudullisen virkistysalueen laajuus ja sillä sijaitsevan ulkoilureitin linjaus sekä muut raja-alueelle sijoittuvat toiminnot tulee tarkastella yhteistyössä kuntien kesken. Luonnonarvojen kannalta Ojalan ja Lamminrahkan alueilla merkittäviä ovat liito-oravaesiintymät sekä hulevesien käsittely. Jatkosuunnittelussa myös näiden osalta tulee tehdä yhteistyötä ja erityisesti turvata Tampereen Halimasjärven valuma-alueella sijaitsevan luonnonsuojelualueen arvojen säilyminen. Maankäytön toteutuminen yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti eheyttää koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta. Lamminrahkan alue liittyy toiminnallisesti niin Kangasalan Vatialaan kuin Tampereen koillisiin kaupunginosiin ja erityisesti Ojalaan. Kaupunkiseudun eheytymiseksi on erityisen tärkeää, että kuntien raja-alueiden yhdyskuntarakenne ja yhteystarpeet suunnitellaan huolellisesti. Kuntien välistä yhteistyötä tältä osin tulee edelleen jatkaa. Molempien kuntien samanaikainen kaavaehdotusten nähtäville asettaminen sekä yhteisesti pidettävä viranomaisneuvottelu helpottavat kokonaisrakenteen hahmottamista niin osallisille kuin viranomaisillekin. Kangasalan Nuorisovaltuusto (saap ): Vaihtoehto A: Tehokkain asutus joukkoliikenteen vieressä - Vähiten viheraluetta - Umpikujat hankalia - Maaston muodot ulkoilureitistölle - Eniten yhdyskuntateknistä rakentamista Vaihtoehto B: Parhaat joukkoliikennevaihtoehdot - Maisema - Joukkoliikenne länsipuolella - Tiheää asutusta liian lähellä suurjännitelinjoja ja sähkömuuntamoa Vaihtoehto C: Eniten viheraluetta sähkömuuntajan lähellä Tasa-arvoinen katuverkosto Tehokkain asutus joukkoliikenteen vieressä - Joukkoliikenne keskittyy länsipuolelle 12

13 Nuorisovaltuusto puoltaa vaihtoehtoa C, koska se sisältää eniten koskematonta viheraluetta. Kangasalan Lämpö Oy (saap ): Keskitetyn lämmöntuotannon kannalta valmistelua tulisi jatkaa luonnoksen C pohjalta. Jatkovalmistelussa kaavaan tulee varata rakennuspaikka lämpölaitosta varten työpaikka-alueelta (TP) ja mieluiten sisääntuloväylän varresta. Fingrid Oyj (saap ): Osayleiskaavan alueella sijaitsee useita Fingridin ja muiden toimijoiden voimajohtoja, joiden risteyspaikkana toimii Fingrid Oyj:n Kangasalan sähköasema. Fingrid Oyj on toimittanut tiedot niistä ja lausuneet kaavan lähtökohdista Fingrid esittää, että luonnosvaihtoehdoissa esitetyt asuinalueet (A2, A1 tai A3) sijoitetaan selkeästi kauemmaksi sähköasemasta. Fingrid on laatinut näkemyksensä tueksi sähköasemalle aikaisemmin tehtyjen mittausten pohjalta maadoitusjännite-ennusteen. Lausuntoon liitettyyn kuvaan on rajattu keltaisella viivalla alue, jota lähemmäs asemaa rakentamista ei tulisi sijoittaa mahdollisesti tulevaisuudessa esiintyvien vaarajännitteiden takia. Esitetty raja on alustava. Suojaetäisyyksien tarkempi arviointi vaatii kesäaikana tehtäviä uusia mittauksia ja laskelmia, jotka Fingrid voi toteuttaa aikaisintaan kesällä Maankäytön suunnittelussa on muutenkin perusteltua välttää asumisen tai muiden herkkien toimintojen sijoittamista aivan voimajohtoalueen tai sähköaseman viereen. Suuret rakenteet näkyisivät lähimaisemassa ja sähköaseman läheisyys saattaa huolestuttaa asukkaita ja muita alueen käyttäjiä. On pohdittava vakavasti, täyttävätkö luonnosvaihtoehdot maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamat tavoitteet terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamisesta. Tästä näkökulmasta luonnokset A ja B ovat selkeästi huonompia kuin C. Fingridin näkemyksen mukaan jatkosuunnitteluun tulisi valita vaihtoehto C. Jos kaavan laatiminen etenee vaihtoehtojen A tai B mukaisesti, tulee kunnan ja Fingridin neuvotella kaavan aluerajauksien muuttamisesta. Fingridin Kangasalan sähköaseman tontti pitäisi merkitä kokonaan ET-alueena (tai vaihtoehtoisesti merkinnällä EN). Sähköaseman tontti on esitetty Fingridin edellisessä lausunnossa. Vaihtoehdoissa A ja B asuntoalueet rajoittuvat Fingridin tonttiin. Kaikissa vaihtoehdoissa voimajohtoalueelle sijoittuu virkistysalue (Fingridin toimintojen kohdalla VLL). Vaikka johtoaluetta on mahdollista hyödyntää monin eri tavoin, oleskelupaikkojen sijoittaminen voimajohtoalueelle vaatii erityistä harkintaa. Myöskään ulkoiluun liittyvät rakenteet eivät välttämättä sovi voimajohtoalueelle. Puiston toteutuskelpoisuus on varmistettava aikanaan Fingridistä erillisellä risteämälausuntopyynnöllä. Viheralueisiin liittyy voimajohtoalueella myös jalankulku- ja pyöräilyreittejä. Myös näistä on hyvä pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Jos mahdollista, ulkoilureitin tai kevyen liikenteen väylän sijoittamista voimajohtoalueelle on hyvä välttää mm. siksi, että voimajohdon virta- tai ukkosjohtimiin voi kertyä lumi- ja jääkerrostumia. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Tampereen Sähköverkko Oy (saap ): Kaava-alueen läpi kulkee itä-länsisuunnassa Tampereen Sähköverkko Oy:n 110 kv voimajohto. Voimajohto saatetaan joutua tulevaisuudessa kahdentamaan, joten tässä vaiheessa olisi hyvä varata johdon eteläpuolelle tila toista johtoa varten. Lisäksi tulee ottaa huomioon Säteilyturvakeskuksen (STUK) uusin suositus Voimajohdot ympäristössämme. Suosituksessa on mm. seuraava maininta: STUK suosittelee välttämään asuntojen, päiväkotien, koulujen ja muiden 13

14 lapsille tarkoitettujen tilojen rakentamista paikkoihin, joissa magneettivuon tiheys ylittää jatkuvasti 0,4 T tason. Suosituksessa s. 9 on taulukko, jossa esitetään, että etäisyys 110 kv voimajohdosta tulisi olla 40 m, jotta todennäköisesti pysytään aina alle 0,4 T tason. Elisa Oyj (saap ): Elisalla ei ole lausuttavaa Lamminrahkan osayleiskaavaan. Kangasalan seurakunta (saap ): Kangasalan seurakunnan tilatarve uudella kaava-alueella on noin k-m 2. Seurakunta toivoo, että uusia alueelle rakennettavia seurakunnan toimitiloja voitaisiin toteuttaa ensisijaisesti yhteistyössä kunnan kanssa (koulu, päiväkoti), jolloin leikki-, piha- ja pysäköintialueiden yhteiskäyttö mahdollistuisi. Kangasalan luonto ry (saap ): Lamminrahkan alueen suunnittelussa on myönteisiä piirteitä, mutta mikäli se jää poikkeukseksi muusta kaavoituksesta ja maankäytöstä, ei se poista Tampereen kaupunkiseudun ja Kangasalan ekologisia ja sosiaalisia ongelmia. Yleistä maankäytöstä ja kaavoituksesta: Lamminrahkan osayleiskaavaa ja uuden lähiön rakentamista suunnitellaan yhdessä Tampereen kaupungin Ojalan yleiskaavoituksen kanssa. Siksi aluksi tarkastellaan Tampereen kaupunkiseudun kokonaistilannetta ja sen jälkeen Kangasalaa ja Lamminrahkaa sen osana. Tällöin otetaan kantaa myös sellaiseen Kangasalan kaavoitukseen, mistä ei ole pyydetty lausuntoja. Yhdistyksen arvio perustuu julkaisuun Pekka Lahti, Appu Haapio, Åsa Nystedt, Eero Puurunen, Pekka Tuominen ja Irmeli Wahlgren: Ekologisen ja ekotehokkaan kaupungin kehitysnäkymät (VTT Tutkimusraportti VTT-R , Espoo 2012). Yhdistys painottaa julkaisussa esiteltyä professori Richard T. Formanin kuvausta ns. donitsi-ilmiön erilaisista ilmenemismuodoista. Aihetta on käsitelty kaupunkisosiologiassa esim. aikakauskirjoissa American Journal of Economics and Sociology (mm. Gotham 2003), Urban Policy and Research (teemanumero 2009) sekä City & Community (Papachristos et al. 2011). Tietokannoista löytyy runsaasti aihetta sivuavia artikkeleita ja monografioita. Tampereen seutu muistuttaa monin tavoin asutuskeskittymää, jonka keskuksen ympärille muotoutuu donitsimainen kehä, missä sosiaaliset ja ekologiset olosuhteet poikkeavat keskuksesta. Kyseessä on valtakamppailu varakkaiden lähiöiden ja köyhemmän keskuskaupungin välillä. Keskusta-alueista tulee työssäkäyntipaikkoja, joihin tullaan ympäröivältä maaseutumaiselta rengasvyöhykkeeltä. Sosiaaliset ongelmat kärjistyvät keskuksessa työttömyyden, päihdeongelmien ja maahanmuuton takia, kun sieltä pyritään työn ulkopuolelle vihreämpään ja väljempään asumiseen. Keskuskaupungin ja ympäröivien alueiden vuorovaikutukseen voidaan vaikuttaa ekologisempaan ja sosiaalisesti tasa-arvoisempaan suuntaan kaavoituksen ja maankäytön avulla. Tampereen seudulla yritykset ovat olleet vaatimattomia. Kehyskunnat ja erityisesti Kangasala ovat kaavoittaneet maata vahvasti pientalovaltaiseen suuntaan. Monina vuosina Kangasalla ei ole rakennettu yhtään kerros- tai vuokrataloa. Näin on pyritty houkuttelemaan varakkaita asukkaita, jotka käyvät työssä keskuskunnassa, mutta maksavat verot naapurikuntaan. Tämä on johtanut maapohjaa tuhlaavaan maankäyttöön (alhainen aluetehokkuusluku) sekä epäekologiseen rakentamiseen ja liikenteeseen. Se on vaikeuttanut joukkoliikenteen järjestämistä ja suosinut yksityisautoilua, hankaloittanut jätehuoltoa sekä infra-rakentamista ja on lisäksi ollut sosiaalisesti eriarvoistavaa. Kangasalan sisällä pitkään jatkunut maankäyttö on luonut hajanaisen kunnanosarakenteen, minkä vuoksi kunnan sisäinen joukkoliikenne on heikkoa tai olematonta. 14

15 Kangasalla tämä on näkynyt mm. mopoautokiistassa, joka puhkesi näkyvästi Kangasalan Sanomissa ja Voi olla, että myös Tampereen kohuttu rantaväylän tunneli on osin naapurikuntien aiheuttama. Yksityisautoilla tapahtuva työmatkaliikenne on muuttunut keskuskunnassa niin haitalliseksi, että Tampere joutuu radikaalein toimin vähentämään haittoja. Sosiaalisten ongelmien keskittyminen Tampereelle on lisännyt poliittisia vaatimuksia kehyskuntien pakkoliitoksista keskuskuntaan. Keskustaajaman ja kehyskuntien vuorovaikutus on pitkään ollut ekologisesti ja sosiaalisesti kestämättömällä pohjalla. Ongelma ei koske vain Tampereen seutua. Lahti, Haapio et al. (2012, 218) toteavat, että teollistuneiden maiden kaupunkikehitys ei toteuta kestävän kehityksen periaatteita eikä tue ekologisen kestävyyden tai ekotehokkaan kehityksen periaatteita. Kaupunkirakenteen hajautuessa joudutaan rakentamaan yhä laajenevia perusrakenteita. Luonnonvaroja ja uusiutumatonta energiaa kuluu yhä enemmän perusrakenteiden rakentamiseen ja ylläpitoon, etäisyydet kasvavat, liikkumiseen ja kuljetuksiin kuluu yhä enemmän luonnonvaroja ja uusiutumatonta energiaa. Ekotehokas kaupunkirakenne on väistämättä tiheä, jotta luonnonvaroja ei tuhlata ja jotta päästöjä ei aiheuteta liikaa. Lahti, Haapio et al. esittävät paluuta eurooppalaiseen tiiviiseen kaupunkikulttuuriin sekä tiiviin kaupunkirakenteen ekologiikan edistämistä. Tosin he samalla toteavat, että yli 95 % maailman teollisista kaupungeista seuraa edelleen vapaan kasvun ja sen mukaista kestävän kehityksen vastaista, ekotehotonta kehitysuraa (emt. s ). Olisi toivottavaa, että Tampereen kaupunkiseutu ja Kangasala eivät kuuluisi tähän 95%:n joukkoon. Suomen ainutlaatuisen luonnon ja pohjoisen sijainnin takia ympäristölle tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Lamminrahkan alue: Yhdistys toteaa, että Lamminrahkan alueen kolme suunnitteluvaihtoehtoa muodostavat vuosikymmenien tauon jälkeen ensimmäisen aiemmasta kaavoituksesta ja maankäytöstä poikkeavan hankkeen. Suhteellisen tiiviille 316 ha alueelle halutaan asukasta sekä työpaikkaa. Yhdessä Ojalan alueen kanssa asukkaita olisi Lamminrahkan alue sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien päähän VT12 ja Tampere-Orivesi radan varteen. Myös kaupunkiraitiotielle on varattu mahdollisuus (Lamminrahkan osayleiskaavan raportti 3. I selostus ). Alue siis sijoittuu seudun yhteiskuntarakenteeseen aika hyvin eli pystynee hyödyntämään jo olevia rakenteita ja palveluja. Samalla on kuitenkin kysyttävä mikä on Lamminrahkan osuus kokonaisuudessa sekä Kangasalla että Tampereen kaupunkiseudulla. Kangasalan asukasluvusta se edustaa alle 20% vuonna Tampereen kaupunkiseudusta se muodostaa Ojalan alueen kanssa alle 5%. Jos uutta vastaavaa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää kaupunkisuunnittelua ei tule, Tampereen kaupunkiseutu kehittyy samaan suuntaan kuin 95% maailman teollisista kaupungeista eli vapaan kasvun kestämättömään suuntaan. Samalla yhdistys muistuttaa kaavoitus-ja rakennushankkeista, joista Kangasalan luonto ry:ltä ei pyydetä lausuntoja. Kunta jatkaa yksipuolista pientalovaltaista hajarakentamista. Uusia tällaisia suunnitelmia on jatkuvasti lautakuntien arvioitavana, ja rakennusmaan puute kärjistyy samaan tahtiin. Tämä näkyy myös Lamminrahkan alueen valinnassa. Alue on ollut perinteistä retkeily-, ulkoilu-ja marjastusmaastoa. Ekologiseksi mainostettu alue ei ole vain talousmetsää, vaan FCG:n arvion mukaan siellä on useita arvokkaita luontokokonaisuuksia sekä liito-orava-alueita (emt. s. 14). FCG:n arviossa ei ole otettu huomioon Vuorokas Oy:n suuren kaivosvarauksen sekä mahdollisen kaivostoiminnan vaikutusta vesistöjen virtaamiin (emt. s. 13). Jos Ojala-Lamminrahka on luvun ainoa ympäristöystävällisenä mainostettava asuin-ja työpaikka-alue, se edustaa Tampereen 15

16 kaupunkiseudun kokonaisuudessa enemmän imagon ja julkisuuskuvan kohotusta kuin aitoa suunnanmuutosta maankäytössä ja kaavoituksessa. Toisaalta vastaavia hankkeita ovat Tampereen puolella Nummi-Sorila sekä osin Vuores (Lahti, Haapio et al., 219). Ojala-Lamminrahkalla on siten mahdollisuus kehittyä ennakkotapaukseksi, jolloin Tampereen seudun kunnat alkavat aidosti kilpailla paitsi hyvätuloisista veronmaksajista myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisestä. Kangasalan luonto ry. jää siksi odottamaan uusia vastaavia hankkeita. Tällainen voisi olla Kangasalan Saarenmaantien alue Kaukajärven eteläpuolella välittömästi Tampereen Annalan alueesta itään. Tähän olisi mahdollista kaavoittaa iso asuinalue, jossa aluetehokkuusluku on korkea. Samalla voitaisiin hyödyntää infra-rakentamisessa ja joukkoliikenteessä yhteistyötä Tampereen kanssa. Väliaikaisratkaisuna alueelle ei missään tapauksessa tule myöntää suunnittelutarveratkaisuja eikä kaavoittaa pientaloalueita. Kunnan maankäytössä ja kaavoituksessa on edettävä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpään suuntaan, sillä yhteiskunnalliselle rakennemuutokselle ei näy loppua. Itä-ja Pohjois-Suomen tyhjentäminen jatkuu ja väestö keskittyy neljään kasvukeskukseen, joista Tampereen seutu on yksi. Tämä merkitsee Kangasalan väkiluvun kasvua pitkälle tulevaisuuteen. Kangasalla 25 vuotta harjoitettu markkinavetoinen poliittinen ohjaus johtaa näissä oloissa eneneviin vaikeuksiin. Yhteenveto: vaihtoehto C: Lamminrahkan vaihtoehdoista yhdistys pitää huonoimpana A:ta. Siinä on kaikkein vähiten ekologisia käytäviä saati mitään viheralueita. Sekin vähän mitä on, on kovin pirstaleista ja siis kuormittuu ihmisen olemassaolosta kovasti. Alueen pinta-ala on suurin ja korttelialueiden aluetehokkuuksien painotettu keskiarvo heikoin. Valinnan tekeminen B:n ja C:n välillä on vaikeampaa. Pinta-alat ovat pienemmät ja aluetehokkuuksien painotetut keskiarvot ovat paremmat kuin A:ssa. A1-ja A2 alueiden määrä on isompi kuin A:ssa. Täten vaihtoehto C näyttäisi paremmin toteuttavan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä, vaikka senkin aluetehokkuusluku on melko alhainen. Yhteenvetona yhdistys toteaa, että Lamminrahkan alue edustaa Kangasalan kunnan kaavoituksessa ja maankäytössä myönteistä muutosta. Yhdistys kannattaa hankkeen toteuttamista, mutta katsoo samalla, ettei se saa jäädä yksittäiseksi poikkeukseksi. Alueen suunnittelun jatkuessa on lisäksi otettava huomioon nopeasti kehittyvä rakennustekniikka. Nykytiedot energiatehokkuudesta ja rakentamisen ympäristövaikutuksista voivat olla osin vanhentuneita vuonna 2017, kun alueen rakentamisen pitäisi alkaa. Suunnittelussa vaaditaan tänä aikana seurantaa ja tutkimusta. Yhtä lailla on pidettävä kiinni Lamminrahkan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävistä tavoitteista. Niitä ei saa vesittää vähittäisillä kaava-ja rakennustapamuutoksilla, mitä Kangasalla on tehty. Tällöin alkuperäisestä kaavasta on lopulta jäänyt jäljelle vain nimi. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry (saap ): Yhdistys jätti viimeisimmän mielipiteensä Tampereen Ojalan osayleiskaavaluonnoksista ja toivoi, että Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavat toteutettaisiin yhtenä kokonaisuutena. Päätös yhteiskaavoituksesta luopumiselle olisi ristiriidassa vuonna 2010 seutuhallituksen hyväksymän Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 kirjatun tavoitteen kanssa edistää kuntien välistä maankäytön suunnittelua. Tampere ja Kangasala näyttävätkin nyt toteuttavan tätä tavoitetta. Mielipiteen lopussa yhdistys esitti, että Tampereen Ojalan osayleiskaavan suunnittelua jatkettaisiin pääosin luonnosvaihtoehtojen B ja C pohjalta. Yhdistyksen Ojalasta antama mielipide on lausunnon liitteenä. 16

17 Kaavan tavoitteet: Lamminrahkaan suunnitellaan uutta n asukkaan asuin- ja työpaikka-aluetta. Tavoitteena suunnittelussa ovat hyvät lähipalvelut ja joukkoliikenneyhteydet sekä luonnonläheinen ympäristö. Lahdentien läheisyyteen tavoitellaan työpaikkaa. Aluetta suunnitellaan yhteistyössä Tampereen kaupungin Ojalan alueen kanssa. Kaava-alue on pääosin rakentamatonta ja suosittua ulkoilu- ja liikuntamaastoa. Alueen halki kulkee seudullisesti tärkeä ulkoilureitti. Alueen maisemarakenne on pienipiirteistä ja sieltä löytyy kallioisia ylänköalueita, soita, tuoretta kangasta ja lehtoja. Metsää on paikoitellen avohakattu, mutta vanhaa metsää on vielä jäljellä. Itä-länsisuuntainen voimalinja muodostaa maisemavaurion keskelle kaava-aluetta. Viheralueista: Luonnosvaihtoehtojen vertailua vaikeuttivat pelkästään Lamminrahkaa koskevan vaikutusten arvioinnin sekä hulevesiselvityksen puuttuminen. Selostuksessa esitetty eri kaavavaihtoehtojen välinen vertailu jäi varsin pinnalliseksi. Yhdistys kannattaa osayleiskaavaa, jossa on parhaiten pystytty sovittamaan yhteen luontoarvot ja rakentaminen. Laajat viheralueet säilyttävät monimuotoisuutta ja maisemaa parhaiten ja turvaavat myös laajemmat virkistysmahdollisuudet. Lisäksi maaston kulumisen vaikutukset jäävät pienemmiksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta olennaista on säilyttää mahdollisimman monipuolisesti alueen nykyisiä elinympäristöjä ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä sekä turvata näiden säilyminen myös kaavan toteutumisen jälkeen. Pelkkä osayleiskaava-alueelle jäävän viheraluepinta-alan suuruus ei siis riitä, vaan rakentamiselta säästettävien alueiden sijainti on määriteltävä tarkkaan, jotta kaikista merkityksellisimmät viheralueet säästyisivät. Vaihtoehdot B ja C ovat kehityskelpoisimpia ja suunnittelua tulisikin jatkaa niiden pohjalta. C- vaihtoehdossa itäosaan on jätetty runsaasti viheraluetta, kun taas B-vaihtoehdossa koilliset viheralueet jäävät raskaan rakentamisen alle. Koilliseen olisikin tärkeää jättää enemmän viheraluetta siellä olevien luontoarvojen vuoksi. Lisäksi pohjoisen itä-länsi-suuntainen viheryhteys jää liian kapeaksi. B-vaihtoehdossa liito-oravalle soveltuvaa metsää säilyisi suunnittelualueen luoteis- ja kaakkoisreunoilla varsin hyvin, vaikkakin rajaus asutukseen on kaakossa liian tiukka ja metsää tulisi jättää luo-rajauksen ulkopuolelle enemmän jo ihan asutuksen aiheuttaman reunavaikutuksen vuoksi. A-vaihtoehdossa rakentaminen levittäytyy liian laajalle alueelle ja korttelialueiden pinta-ala on suurin. Suuria yhtenäisiä viheralueita ei C-vaihtoehdon tavoin jää. B-vaihtoehdossa on FCG:n selvityksen suosituksen mukaisesti jätetty rakentamatta luontoarvoiltaan tärkeitä kohteita. Alueen keskelle on osoitettu jätettäväksi kaksi suurta viheraluetta, mutta puutteita löytyy muiden viheralueiden sijoittelussa ja koossa. B-vaihtoehdossa rakentamista on osoitettu kaava-alueen länsiosassa sijaitsevan iäkästä metsää kasvavan lehtoalueen päälle, joka kuuluu metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Nykyisin Suomen metsäpinta-alasta lehtoja on enää vain noin 1 % ja se on metsätyypeistä rehevin ja lajirikkain. Kyseinen metsäalue soveltuu lisäksi liito-oravan elinalueeksi ja FCG:n selvityksessä kyseistä aluetta ehdotetaan säästettäväksi. A-vaihtoehdossa tuo alue on merkitty viheralueeksi, mutta sen seurauksena kaava-alueen läntinen metsäalue on supistunut todella kapeaksi. Lehtoalueen läheisyydessä sijaitsee lähteikkö. Lähde on paikka, jossa pohjavesi purkautuu maan pinnalle muodostaen lähdeallikon, lähdepuron tai tihkupintoja. Lähteiköt kuuluvat metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin ympäristöihin ja ne ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia suurien ja pitkäaikaisten maankäyttöpaineiden vuoksi. FCG:n selvityksessä lehto, lähteikkö ja läntinen, laaja metsäalue on merkitty luonnonolosuhteiltaan arvokkaimmiksi osakokonaisuuksiksi. Yhdistys ehdottaa, että lehto, lähteikkö ja läntinen metsäalue merkitään kaavaan säästettäviksi viheralueiksi. Liito-oravat FCG:n selvitysten mukaan erityisesti suunnittelualueen kaakkoisosa, Tampere-Jyväskylä -rautatien ja valtatie 12 risteyksen ympäristö, on erittäin merkittävä liito-oravien esiintymisalue. Se on myös muulta eläimistöltään, luontotyypeiltään ja kasvillisuudeltaan erittäin edustava ja monipuolinen. 17

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; LUTTORINNE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 2.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus Kaava numero 8036 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 17.02.2010 OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. 1(7) OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös asemakaavan

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKI METSÄPÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 17.3.2014 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT _._.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 17. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 15.02.2012 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 212 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 83. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 83. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 83 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot