Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä.

Transkriptio

1 Ammattiopistolainen, lukiolainen ja 9.-luokkalainen, tule mukaan kirjoituskilpailuun! Voittajat palkitaan 500 euron stipendeillä.

2 Kirjoituskilpailun oppilasaineisto Sisällys Toimittajat Anne Helttunen Annamari Saure Elise Tarkoma Ulkoasu Kuviopaja Oy Kustantaja Yksityisyrittäjäin Säätiö, Laitatuulenkaari 48, Helsinki Kilpailun tarkoitus, säännöt ja palkinnot 3 Kilpailulautakunta 3 Yritys Hyvä kirjoituskilpailu 4 Aiheet peruskoulun 9.-luokkalaisille 4 Aiheet lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 5 Aineisto Kuorma-autoasentaja Korhonen kuuluu Tattarisuon luovaan luokkaan 6 Tutkijan mukaan liike-elämässä ei ymmärretä luovuutta 7 Markus matkalla neljännen polven optikoksi 8 Kauppias osti itselleen työpaikan 9 Hallitus: Uusien yrittäjien lukumäärä on kasvanut paljon 10 Boulevardissa tehdään pitkää päivää 11 Yritys Hyvä 2006 palkittuja kirjoituksia Pelaa merirosvojen kanssa Mats Kyyrö, Vieremän kirkonkylän koulu 12 Suosi eurooppalaista! Kati Salo, Hervannan lukio 14 Positiivinen stressivire Reija Halonen, Mikkelin Ammattiopisto 14 Julkaisija Kerhokeskus - koulutyön tuki, Mariankatu 15 A 11, Helsinki Kirjapaino Forssan Kirjapaino Oy, 2006 Lisätietoja Kerhokeskus - koulutyön tuki ry Eija Lehtonen puh faksi yrityshyva@kerhokeskus.inet.fi 2

3 Yritys Hyvä on Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n ja Yksityisyrittäjäin Säätiön järjestämä valtakunnallinen kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille, lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyttä ja omaa mahdollista yritystä kohtaan sekä tarjota tietoja ja pohdinnan aineksia yrittämisestä. Opetushallitus sekä monet opetusalan järjestöt osallistuvat kilpailun suunnitteluun ja tukevat sitä. säännöt Kilpailua voi erinomaisesti hyödyntää suunniteltaessa yrittäjyyskasvatuksen aihekokonaisuutta. Tässä vihkosessa on tehtäviä ja niiden taustaksi aineistoja, joiden pohjalta kilpakirjoituksen voi laatia. Kilpailuun voi kuitenkin osallistua millä tahansa yrittämistä tai yrittäjyyttä koskevalla kirjoituksella. Kirjoitukset voi kirjoittaa koulussa ja/tai kotona joko selvästi tekstaten tai koneella. Kilpailusarjoja on kolme, joista kukin arvioidaan omana ryhmänään. Sarjat Sarja 1 Sarjaan voivat osallistua kaikki 9. luokan oppilaat. Kilpailu järjestetään luokkakohtaisesti. Loppukilpailuun opettaja/opettajat voivat lähettää valintansa mukaan kaksi parasta kirjoitusta jokaiselta luokalta. Sarja 2 Sarjaan voivat osallistua kaikki lukion oppilaat. Opettaja/ opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan kolme parasta kirjoitusta ryhmää kohti. Sarja 3 Sarjaan voivat osallistua ammatillisten oppilaitosten opiskelijat. Opettaja/opettajat voivat lähettää loppukilpailuun harkintansa mukaan parhaat kirjoitukset (3-5 kpl). Kilpailuaika on Kilpailutyöt voi lähettää joko postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki, Mariankatu 15 A 11, Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.inet.fi. Sähköisesti lähetettävä kirjoitus tulee olla Word-tiedostona. Kirjoitukset tulee lähettää vain yhdellä tavalla, ei sekä postitse että sähköisesti. Lähetettävään kirjoitukseen tulee merkitä selvästi oppilaan, koulun ja opettajan nimi, osoite ja puhelinnumero sekä sarja, johon työ osallistuu. Sähköisesti lähetettäviin kirjoituksiin tulee merkitä myös sähköpostiosoite. Kirjoitukset arvioidaan sisällöllisten ja kielellisten ansioiden mukaan. Palkinnot Sarja 1 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa kymmenen parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 2 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa viisi parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Sarja 3 Lähetettyjen aineiden kirjoittajat opettajineen palkitaan Yritys Hyvä -pyyhkeellä. Loppukilpailussa viisi parasta kirjoittajaa saavat palkinnoksi 500 euron stipendin. Tulokset julkistetaan ja palkinnot jaetaan Helsingin Messukeskuksessa Järjestäjät kustantavat palkintomatkan mahdollisine majoituksineen. Kilpailulautakunta Kilpailulautakunnassa ovat edustettuina Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL, Kerhokeskus - koulutyön tuki, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Opetushallitus, Suomen opinto-ohjaajat, Suomen Rehtorit, Suomen Yrittäjät, Svenska modersmålslärarföreningen i Finland, Taloudellinen Tiedotustoimisto, Taloustiedon Opettajat, Yksityisyrittäjäin Säätiö ja Äidinkielen opettajain liitto ÄOL. Järjestäjät pidättävät itsellään oikeuden käyttää kirjoituskilpailuun osallistuneita ja palkittuja aineita tai niiden osia korvauksetta kirjoituskilpailusta kertovaan tiedottamiseen, tutkimustarkoituksiin sekä omiin julkaisuihin. Kilpailutöitä ei palauteta. 3

4 aiheet Yritys Hyvä kirjoituskilpailu Seuraavilla sivuilla on yrittäjyyteen liittyvää aineistoa, joka tarjoaa tietoja, esimerkkejä ja tunnelmia yrittämisestä ja yrittäjyydestä. Tutustu aineistoon ennen kuin ryhdyt kirjoittamaan omaa tekstiäsi. Käytä aineistoa tehtävien ohjeiden mukaan. Valitse jokin seuraavista aiheista. Kirjoitelmasi voi olla asiateksti, pohdiskeleva esseetyyppinen kirjoitelma, mielipidekirjoitus, mainosteksti tai vaikka huumorilla höystetty pakina. Aiheet peruskoulun 9.-luokkalaisille Sarja Lue artikkelit Kuorma-autoasentaja Korhonen kuuluu Tattarisuon luovaan luokkaan ja Kauppias osti itselleen työpaikan. Käytä artikkeleita ja niiden herättämiä ajatuksia oman tekstisi pohjana. Käytä myös omia kokemuksiasi kesätyöpaikoista ja työharjoittelusta. Pohdi itseäsi työntekijänä. Miten luovuutesi ja kekseliäisyytesi parantaa työpanostasi ja tuo sinulle työniloa? Voit laatia tekstin todellisista kokemuksistasi tai kuvitella itsellesi työpaikan. Työnilo on palkkaa tärkeämpi Työharjoittelu / Kesätyöpaikka opetti minulle uutta Minähän osaan! Näin työ sujuu paremmin Monet yritykset joutuvat kehittämään yritystään toimivammaksi uusien haasteiden edessä. Esimerkiksi maatilan tai kyläkaupan elinvoimaisuuden säilyttäminen voi vaatia jotakin uutta. a) Hae tietoa haastattelemalla yrittäjää, joka on ideoinut uusia palveluita tai toimintatapoja. Otsikoi itse. 4. b) Kirjoita perheyrityksestä. Keksi omalle perheellesi tai suvullesi sopiva yritys. Käytä mielikuvitustasi! Mitä mummosi, enosi ja pikkusiskosi voisivat tehdä? Voisivatko lemmikitkin olla mukana? Otsikoi itse tai valitse yksi seuraavista. Meidän suku yrittää Korhoset & koira Oy Sisarukset Sistonen Meidän Kone Silmäile tehtävien aineistoa ja pohdi yrittämistä arvojen ja asenteiden näkökulmasta. Minkälainen on hyvä yrittäjä asiakkaan, työntekijöiden ja ympäristön näkökulmasta? Mitä arvoja pidät yrittämisessä erityisen tärkeänä? Otsikoi itse tai käytä jotakin seuraavista otsikoista. Ympäristöystävällinen yritykseni Ei lapsityövoimalla! Hyvä ja rehellinen yrittäjä Tyytyväinen asiakas on yrityksen paras mainos 3. b) Kehittele yritys, joka on syntynyt jonkin vanhan yrityksen pohjalta, esimerkiksi kauppa, joka on laajentanut palveluitaan kotiavuksi. Keksi yritys itse tai valitse jokin sinulle tuttu yritys, jota mielikuvituksessasi pääset kehittämään. Otsikoi itse tai valitse yksi seuraavista otsikoista. Kauppani tarjoaa myös kotiapua Terapeuttinen kampaamoni Verstaamme toteuttaa unelmasi Internet-kahvilasta viihtymis- ja tietokeskukseksi Kotikylämme kukoistukseen Lue artikkelit Markus matkalla neljännen polven optikoksi ja Kauppias osti itselleen työpaikan. a) Esittele jokin kotipaikkakuntasi perheyritys. Haastattele yrittäjää ja/tai henkilökuntaa yrityksen historiasta ja nykypäivästä. Otsikoi itse. 5. Yrittäjän tärkeimmät työkalut ovat omat tiedot, taidot, koulutus ja innostus. Keksi yritys, jossa yrittäjä käyttää omaa erityisosaamista taitavasti ja tuloksellisesti. Käytä mielikuvitustasi. Otsikoi itse tai valitse yksi seuraavista otsikoista. Luomumaitoa jokaisen jääkaappiin Sininen maatilamme Siistiä ja somaa Elämysmatka Laihialle/Vilkkilään/Huittisiin/ Narniaan/Tylypahkaan tms. Unista totta Tietokone uuteen käyttöön Katu-uskottavia älyvaatteita Siivet selkään! Vesi vanhin voitehista Rasvattu salama 4

5 Aiheet lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille Sarja 2 Sarja 3 1. Lue katkelmat artikkelista Tutkijan mukaan liike-elämässä ei ymmärretä luovuutta ja artikkeli Kuorma-autoasentaja Korhonen kuuluu Tattarisuon luovaan luokkaan. Käytä artikkeleita ja niiden herättämiä ajatuksia oman tekstisi pohjana. Käytä myös omia kokemuksiasi kesätyöpaikoista, työssäoppimisjaksoilta ja työharjoittelusta. a) Pohdi työmotivaatiota ja työntekijän luovuutta yrityksen voimavarana. Intohimo työhön tuottaa tulosta Työnilo on palkkaa tärkeämpi Luovuuteen kannustava yritys Olenko minä luova työntekijä? graafia. a) Ideoi yritys, joka tarjoaa palveluita kotitalouksille. Mieti erityisesti, miten saat yrityksen kannattamaan. Otsikoi itse. b) Pohdi yrittäjyyttä Suomen kansantalouden kannalta. Etsi lisätietoa esimerkiksi yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen kotisivuilta. Miksi yrittäjyys on välttämätöntä? Minkä alojen yrittäjyys on mielestäsi erityisen tärkeää? Yrittäminen on kansalaisvelvollisuus Xxx tärkeä yrittämisen ala Xxx tärkeä yritys Yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Ei voi elää ilman XXXX-yritystä b) Lue edelllisten lisäksi artikkeli Kauppias osti itselleen työpaikan. Kirjoita kekseliäästä ja luovasta yrittämisestä. Omasta keksinnöstäni/ ideastani yritykseksi Pelle Pelottomat yritysten kantavina voimina Monet yritykset joutuvat kehittämään yritystään toimivammaksi uusien haasteiden edessä. Esimerkiksi maatilan tai kyläkaupan elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii jotakin uutta. Hae tietoa haastattelemalla yrittäjää, joka on ideoinut uusia palveluita tai toimintatapoja. Otsikoi itse. Lue artikkelit Markus matkalla neljännen polven optikoksi ja Kauppias osti itselleen työpaikan. a) Esittele jokin kotipaikkakuntasi perheyritys. Haastattele yrittäjää ja/tai henkilökuntaa yrityksen historiasta ja nykypäivästä. Otsikoi itse. 5. c) Monien julkisten palvelujen rinnalle on tullut yksityisiä palveluntuottajia. Keskustelua on muun muassa herättänyt julkisen ja yksityisen palvelun käyttäminen rinnan, esimerkiksi terveydenhuollossa. Pohdi, miten yksityiset palvelut voisivat parhaiten täydentää kuntien tarjomia palveluja tai ota kantaa palvelujen yksityistämiseen. Otsikoi itse. Silmäile tehtävien aineistoa ja pohdi yrittämistä eettisestä näkökulmasta. Minkälainen on hyvä yrittäjä asiakkaan ja työntekijöiden kannalta. Mitä arvoja pidät yrittämisessä tärkeänä? Otsikoi itse tai käytä jotakin seuraavista otsikoista. Ympäristöystävällinen yritykseni Ei lapsityövoimalla! Tyytyväinen asiakas on yrityksen paras mainos Eettisen yrittämisen periaatteita Parasta mutta ei hinnalla millä hyvänsä b) Pohdi perheyrittäjyyttä. Mitä etuja ja hankaluuksia perheyrityksessä ja sen jatkamisessa on? 4. Minustako yrityksemme jatkaja? Perustan oman perheyrityksen Koko suku yrittää Lue artikkeli Hallitus: Uusien yrittäjien lukumäärä on kasvanut paljon sekä tutki jutun yhteydessä olevaa 5

6 aineisto Helsingin Sanomat maanantaina 7. elokuuta 2006 Teksti: Markku Saksa Kuva: Antti Aimo-Koivisto Kuorma-autoasentaja Korhonen kuuluu Tattarisuon luovaan luokkaan Ammattimies saa toteuttaa itseään pienessä yrityksessä Isojen kuorma-autojen korjaamiseen Tattarisuon teollisuusalueella Helsingin Malmilla erikoistunut Juha Jussi Korhonen istahtaa konehallin perällä olevan kahvihuoneen rahille ja alkaa vastailla luovuutta koskeviin kysymyksiin. Asentajalla on hyvin samanlaiset näkemykset luovuudesta kuin professori Kari Uusikylällä. Asentaja Korhonen käyttää osin jopa samoja sanoja kuin luovuustutkija, ja hetkittäin tuntuu siltä, että heidän suurin eronsa on se, että Korhosella on siniset rasvaiset haalarit ja Uusikylällä sininen maripaita. Korhonen sanoo, että luovuuden ehto on hyvä työkulttuuri. Kun on tarpeeksi pienessä työpaikassa, voi tehdä kaikenlaista, saa kokeilla ja epäonnistuakin. Isoissa taloissa sellaista ei voi tehdä. Niissä marssitaan samaan tahtiin. Korhonen sanoo olevansa kutsumusammatissaan. Hän kertoo innostuneena, kuinka hän oppii joka päivä uusia mielenkiintoisia asioita esimerkiksi dieselmoottoreista. Miehestä näkyy, että häneen luotetaan ja hänen ammattitaitoaan arvostetaan. Kaikkein mukavinta töissä on silloin, kun tulee vaikeita ongelmia. Suurin työn ilo tulee siitä, kun niitä pääsee miettimään. Mitä vaikeampi juttu, sitä tyytyväisempi olen. Korhonen ei arastele ajatusta huippuasentajien ja taiteilijoiden vertaamisesta. Kuorma-autoja työkseen korjaavan Juha Korhosen mukaan hänen työnsä vaatii luovuutta. Hänen työpaikallaan työkulttuuri antaa sille mahdollisuuden, Korhonen kiittelee. Näissä korjaushommissakin mies voi kehittää oman tyylin niin, että oma puumerkki näkyy joka paikassa. Korhosen mukaan asiakkaat ovat hänelle läheisiä. Ja niin on esimieskin, joka ymmärtää hänen tapaansa tehdä työtä. Korhosen isä elätti perheensä autonkuljettajana. Poika kasvoi autojen maailmaan niin nuoresta pitäen, ettei hänellä ole muistikuvaa siitä, milloin hän alkoi korjailla niitä. Kun vuonna 1956 synnyin, niin eikö- hän se ollut jo heti seuravana päivänä, hän naurahtaa. Ammatin kannalta oli onni syntyä autoilijan poikana, Korhonen uskoo. Tiedän miten autoilijat elävät ja ajattelevat. Korhosen pomo, Helsingin Auto Mäkelän toimitusjohtaja Sami Rautavuori sanoo, että ammattimaisessa kuorma-autoilussa vaaditaan tarkkaa työtä ja sääntöjen mukaista työskentelyä, kun autojen laitteisiin kosketaan. Sen vuoksi Jussi saa tehdä omia juttujaan purkaakseen luovuuttaan, kertoo Rautavuori. 6

7 Helsingin Sanomat maanantaina 7. elokuuta 2006 (Katkelma) Teksti: Markku Saksa Tutkijan mukaan liike-elämässä ei ymmärretä luovuutta Verstaan nurkassa on muovipeitteen alla kummallinen laite, jossa näkyy olevan iso punainen säiliö, sen vieressä moottorin näköinen murikka ja paljon mustia kumiletkuja, venttiileitä sekä pari mittaria. Joku Jussin suihkuturpiinihan se on, mutta en tiedä tarkemmin. Kun Jussi koekäytti sitä kerran, siitä lähti savua ja niin kova ääni, että korvat olivat haljeta, Rautavuori kertoo. Korhonen ei itse suostu suurin surminkaan kertomaan laitteestaan mitään muuta kuin sen, että se on jonkinlainen voimanlähde. Ehkä siitä tule rollaattoriin moottori joskus, hän sanoo. Tattarisuon peltisissä kaarihalleissa uurastaa romukauppojen, autopurkamojen, varastojen ja muun roinan keskellä yli tuhat miestä rasvaisissa haalareissaan. He kokoavat autoja vanhojen autojen osista ja korjaavat kaikkea dieselmoottoreista kylmäkaappeihin. Jos jokin varaosa puuttuu, he tekevät sen itse. Helsingin Auto Mäkelän takahuoneessa on vielä ahjokin, jolla voi tehdä pula-ajan yllättäessä esimerkiksi auton jousia. Tattarisuon työkulttuuri vaatii luovuutta. Vanhat Tattarisuon äijät tietävät sen ja ovat siitä ylpeitä. He sanovat, että jos heille annettaisiin aikaa ja rahaa, Tattarisuolla syntyisi vaikka atomipommi. Vissiin se on se rahapula, joka pakottaa keksimään mitä vain, sanoo Korhonen. Suomesta ei puutu luovia yksilöitä vaan luovia työolosuhteita Yrityksissä ei ymmärretä luovuutta, ja niin ollen luovuus tapetaankin organisaatioissa useammin kuin sitä tuetaan. Luovia ja poikkeuksellisen lahjakkaita ihmisiä ei aina edes tunnisteta työpaikoilla, sanoo luovuuden tutkimiseen erikoistunut Helsingin yliopiston professori Kari Uusikylä. Professori on pohtinut, onko suomalaisella liike-elämällä riittävästi älyllistä voimaa ja rohkeutta antaa luovien ihmisten toimia. Hänestä näyttää nimittäin siltä, että Suomessa ei ole puutetta luovista yksilöistä vaan luovista työpaikoista. Ongelma on, että kun yritykset tarvitsevat innovaatioihin johtavaa luovuutta kilpailussa pärjätäkseen, ne ovat kehittäneet luovuutta tuhoavan yrityskulttuurin. Mitä epätoivoisemmin me haluamme luoda jotakin tai yritämme pakosta olla luovia, sitä vaikeammaksi luovuuden saavuttaminen tulee, Uusitalo sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi työpaikan sisäinen kilpailu näyttää tuotavan väärän tyyppistä yrittämistä, sillä se johtaa näytösluontoiseen työntekoon. Professorin mukaan yksi luovuuden peruspilareita on se, että työntekijöihin luotetaan eikä näitä kytätä. Ellei luottamusta ole, luovuuden tukemisesta tulee tyhjää puhetta. Luovien ihmisten motivaatio on intohimo, ja he haluavat tehdä asioita niiden itsensä vuoksi. Se on heistä nautittavaa, haastavaa tai muuten vangitsevaa. Tätä intohimoa kutsutaan sisäiseksi motivaatioksi. Sen vastakohta on ulkoinen motivaatio, joka on väline rahan, aseman tai maineen ansaitsemiseksi tai määräyksen täyttämiseksi. Ulkoinen motivaatio on luovuuden kannalta haitallista, Uusikylä sanoo. Liike-elämässä rahalla palkitseminen on keskeisessä asemassa, sillä monet uskovat, että rahalla voi ostaa luovuutta, Uusikylän mukaan lukuisat tutkimukset viittaavat kuitenkin vahvasti siihen, että ajan mittaan palkkiot ja muut kiihokkeet tuhoavat mielenkiinnon työhön, vaikka lyhyellä tähtäyksellä ne voivatkin motivoida parempiin suorituksiin. Luovien ihmisten haastatteluista ilmeneekin, että heidän on helpompi olla luovia, kuin ennalta määrättyä suurta palkkiota ei ole sidottu suoritustasoon. Uusikylä kertoo esimerkin kirjailija T. S. Elliotista, joka tunsi itsensä kahlituksi sen jälkeen, kun hän sai Nobelin palkinnon. Elliot sanoikin, että Nobelin palkinto on kuin lippu hautajaisiin, koska kukaan ei ole tehnyt mitään sen jälkeen. Uusikylän mukaan johtopäätös on ilmeinen: jos palkkio sidotaan luoviin suorituksiin, sisäinen motivaatio laskee ja heikentää luovan tuotteen tasoa. Asiaa ei kuitenkaan pidä sotkea normaaliin palkanmaksuun. Huonoja palkkoja ei todellakaan voida perustella sillä, että niillä varjeltaisiin luovuutta. 7

8 aineisto Markus matkalla neljännen polven optikoksi Markus Mäkelä on synnynnäinen palvelualan yrittäjä, virneessä ja supliikissa löytyy. Etelä-Suomen Sanomat 26. heinäkuuta 2006 Teksti: Satu Vikström Kuva: ESS/Jenniina Nummela 15-vuotias Markus Mäkelä on kesätöissä isänsä optikkoliikkeessä. Elokuussa lukionsa aloittava nuorimies kertoo harkitsevansa yrittäjäperinteen jatkamista. Hän olisi jo neljäs Mäkelän suvun optikko. -Helppoa tähän oli tulla työhön. Olenhan pienestä pitäen piipahtanut isän liikkeessä. Vanhemmat sisarukset ovat olleet täällä kukin vuorollaan, ja nyt on minun vuoroni. Neljä viikkoa on jo takana ja yritän saada vielä vähän lisäaikaa. Ennen koulun alkua aion kuitenkin pitää vähän lomaakin, selvittää Mäkelöiden kuopus. Hänen työpäivänsä kestää kahdeksan tuntia kuten muidenkin työntekijöiden. Markus pitää asiakkaiden palvelemisesta. Se sujuu häneltä kuin luonnostaan. -Hän on sellainen supliikkimies, paljastaa isä Risto. Helppoa tähän oli tulla työhön. Olenhan pienestä pitäen piipahtanut isän liikkeessä. Markus Mäkelä -Autan asiakkaita kehysvalikoinnissa ja joskus ruuvaillen rikkoutuneita aisoja. Optiikan puolelle minulla ei tietenkään ole asiaa. Voisin kuitenkin kuvitella opiskelevani optikoksi ja ryhtyväni isän tavoin yrittäjäksi. Ei minua siihen mitenkään ole kotona painostettu, toteaa Markus. Passelien kehysten löytäminen ei ole aina helppoa. Nuori optikonalku etsii asiakkaille erilaisia vaihtoehtoja ja suosittelee niistä joitakin. 8 -Vähitellen tässä kertyy asiantuntemusta. Kehysvalinta vaatii silmää. Kaikille asiakkaille ei pidä tarjota trendikkäitä kulmikkaita laseja, onhan muitakin vaihtoehtoja. Vanhemmat ihmiset pitävät pyöreämmistä pokista, tietää Markus Mäkelä. Hänen palvelualttiudestaan pikkulinnut visersivät elämäntyylin toimitukseen asti. Pienoislentokonefriikki Kesätyöstään Markus sanoo ansaitsevansa ikäisekseen ihan hyvin. Mäkelän lapset ovat kotona oppineet järkevään rahan käyttöön. -Viikkoraha on porrastettu iän mukaan. Tällä hetkellä saan viisi euroa viikossa, mutta jossain vaiheessa se nousee kymmeneen. Mutta sitten varmaan joudun itse maksamaan kännykkälaskuni. En kovin paljon puhu puhelimessa, laskut ovat kymmenen euron paikkeilla kuukaudessa, kertoo Markus.

9 Helsingin Sanomat 14. toukokuuta 2006 Teksti: Sami Sykkö Kuva: Sami Kero Ahvenanmaalainen Malin Gustafsson, 21, on Suomen nuorin K-kauppias. Kauppias osti itselleen työpaikan Kesätienisteistään nuorimies aikoo säästää, sillä hän joutuu kustantamaan osan lukiokirjoistaan ja -tarvikkeistaan itse. Myös harrastukseen kuluu vähän rahaa. -Pidän säästämistä tärkeänä. Sitten on kiva hankkia itselle jotain mieluista. Rakennan pienoismalleja, lentokoneita. Minulla on niitä jo Lentokoneiden kokoaminen on hauskaa puuhaa iltahetkinä. Markus on käynyt koulua musiikkiluokalla, konservatoriossa hän on opiskellut vuoden. Tänä syksynä hän aloittaa Tiirismaan musiikkilukiossa. Hänen instrumenttinsa on käyrätorvi. -Soitan mieluiten jatsahtavaa viihteellistä musiikkia. Meillä on konservatoriossa orkesteri, jonka kanssa olen esiintynyt. Se on mukavaa. Malin Gustafsson leikkaa paistia pienen lihatiskin takana. Kello on Minuutin päästä kauppa aukeaa. Tästä se taas lähtee: yksi viikon kuudesta, 11 tuntia kestävästä työpäivästä. Fleece-takin rintaan on brodeerattu Malins Livs, omistajansa mukaan. Malin Gustafsson on 21-vuotias ja Suomen nuorin K-kauppias. Alun perin Gustafsson oli myyjänä tässä samassa kaupassa, kahden kilometrin päässä Maarianhaminan keskustasta, kun edellinen kauppias lopetti puolitoista vuotta sitten. Gustafsson kehotti yrittäjävanhempiaan ostamaan kaupan, jotta työt eivät loppuisi. Niin rakas kauppa oli. Mikset osta itse, vanhemmat totesivat. Ei olisi pitänyt yllyttää. Kaverit tosin vähän toppuuttelivat: Oj joj, et enää ehdi nähdä meitä. Kyläkauppa on liikuttavan suloinen, eikä Malin tosiaan ole juuri lomaillut. Viime kesänä piti olla yksi viikko lomaa, mutta muut sairastuivat, joten kauppias jäi töihin. Gustafsson hankki kaupan yhdessä silloisen poikaystävänsä Morgan Båskmanin kanssa. Nyt parisuhde on loppu, mutta liikesuhde jatkuu. Siitä ei tullut mitään, että oltiin yhdessä koko vuorokausi. 9 Kauppiaat halusivat laajentaa kyläkauppaansa, koska lähelle rakennetaan paljon. Ensin pitäisi kuitenkin uusia hyllyt. Ikävintä kaupan pyörittämisessä on se, kun tulee vääränlaista tai pilaantunutta tavaraa. Tai kun sitä ei tule ollenkaan. Saaristossa uutta kuormaa esimerkiksi Keskolta joutuu odottamaan viikon. Onneksi lampaanlihan toimitus on vuorenvarmaa: se tulee perheen omalta tilalta. Parhaita hetkiä ovat ne, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä. He sanovat suoraan, jos eivät ole. Mutta he sanovat myös, kun ovat. Gustafsson, yhdennentoista polven ahvenanmaalainen, viittaa kädellään paikallislehden lööppiin, jossa kerrotaan, että jälleen yksi pieni ruokakauppa lopettaa. Kohta vain supermarketit ovat jäljellä. Gustafssonkin harmittelee, että hänenkin tienestinsä ovat liian pienet, mutta hän ei mene töihin isoon kauppaan. Pidän henkilökohtaisesta palvelusta, kauppias sanoo ja ojentaa vaihtorahat kahvipaketin ostaneelle vanhalle herralle. Tack och hej!

10 aineisto Helsingin Sanomat lauantaina 1. heinäkuuta (Katkelma) 2006/Talous Teksti: Kari Räisänen Hallitus: Uusien yrittäjien lukumäärä on kasvanut paljon Hallituksen mukaan yrittäjien määrä on lähtenyt Suomessa selvään kasvuun. Tällä hallituskaudella eli kevään 2003 jälkeen yrittäjien lukumäärä on kasvanut runsaat kahdeksan prosenttia. Muutos on huomattava, ja on syytä uskoa, että suuntaus jatkuu hyvänä, hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman johtaja Markus Sovala arvioi. Myös Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus arvioi, että yrittäjiksi ryhtyneiden lukumäärä on viime aikoina kasvanut. Hänen mukaansa vielä on kuitenkin turhan aikaista vetää merkittäviä johtopäätöksiä. Työvoimatiedusteluissa tulokset heilahtelevat rajusti. Mutta kyllä se pitää paikkansa, että tällä hallituskaudella yrittäjiä on tullut jonkin verran lisää, Järventaus sanoo. Järventauksen mukaan yksittäisten yrittäjien määrää olennaisempaa on kuitenkin se, miten moni yritys pyrkii aktiivisesti kasvattamaan toimintaansa ja palkkaamaan samalla lisää työntekijöitä. Sehän on työllisyyden kannalta tärkeää. Nyt vain seitsemän kahdeksan prosenttia yrityksistä haluaa kasvaa voimakkaasti, Järventaus kertoo. Lähivuosina on tiedossa suuria haasteita, sillä monet nykyiset yrittäjät ikääntyvät ja siirtyvät eläkkeelle. Järventauksen mukaan kymmenen vuoden aikana lähes yrityksessä on edessä sukupolvenvaihdos. On mahdollista, että jopa puolet näistä yrityksistä joutuu lopettamaan toimintansa. Perhepiiristä löytyy jatkaja vain noin viidennekselle yrittäjistä, Järventaus arvioi. Suomen Yrittäjillä on yli jäsenyritystä, ja kaikkiaan Suomessa on noin yritystä. Palvelualoille syntyy uusia yrityksiä Yrittäjät ja perheenjäsenet (kaikki alat), 1000 henkeä Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 10

11 Boulevardissa tehdään pitkää päivää Toni Tiusasen ja Mikko Kalson musiikki- ja tietokoneharrastukset muuttuivat digimediayrityksen pyörittämiseksi. Teksti: Anna Karismo / Helsingin Sanomat Kuva: Juhani Niiranen Boulevard-yhtiön A&R manager Mikko Kalso ja marketing director Toni Tiusanen tunsivat toisensa jo kymmenvuotiaana Vantaalla. Teinivuosina he harrastivat rapia ja hiphopia - urbaanikulttuuria - ja viettivät paljon aikaa tietokoneiden parissa. Niinpä ei ollut mitenkään kummallista, että kaksikymmenvuotiaina he päättivät perustaa yrityksen. Vuoden 2004 lopussa syntyi BLVD Helsinki -digimediayhtiö, joka tekee verkkosivuja ja mainoksia yrityksille. Graafinen suunnittelija Kalso oli aiemmin suunnitellut verkkosivuja freelancerina seitsemän vuoden ajan. Yrityksen perustaminen oli helppoa, kun asiakaskuntaa oli jo olemassa. Tiusanen tuli mukaan puhemieheksi, markkinoimaan. Hän hoitaa myös kirjanpidon. Yrittäjäksi ryhtymistä pidetään Suomessa liian suurena askeleena, Kalso pohtii samettinojatuolissa yrityksensä toimistossa Mannerheimintiellä. Pelkäsin hyppääväni johonkin tuntemattomaan, mutta ihan tuttua tämä on ollut, Tiusanen säestää. Olisi vaikeaa tehdä töitä jollekin vieraalle. Tässä voi toteuttaa omia ajatuksiaan. Tiusanen sai isältään neuvoja yrityksen perustamisessa. Sen lisäksi tarvittiin toimitilat, tietokone ja ohjelmat. Nyt BLVD Helsingin asiakkaina on pieniä ja keskikokoisia yrityksiä ravintoloista lääkealan yrityksiin. Ensimmäisenä toimintavuonna liikevaihtoa kertyi seitsemän tuhatta euroa. Tänä vuonna myynti kymmenkertaistuu, omistajat arvioivat. Ja ensi vuonna vauhti on sama, Tiusanen sanoo, mutta alkaa nauraa: Tai ei, se on toiveajattelua. BLVD laajentui maaliskuussa harrastuspohjalta, Kalso ja Tiusanen perustivat BLVD:n kylkeen Boulevard Records & Management -yhtiön ystävänsä Lauri Aallon kanssa Boulevard myy ja markkinoi urbaanimusiikkia - lähinnä rap-artistien ja tiskijukkien keikkoja ravintoloissa sekä levyjä. Heidän listoillaan on muun muassa usein Suomen parhaaksi dj:ksi valittu K2. Ystäväpiirissä alkoi olla paljon alan artisteja, ja viime vuonna ajattelimme, että olisi hyvä järjestäytyä. Ensi vuodenvaihteessa yrityksen omistuspohjaa laajennetaan ja nimeksi tulee Boulevard Osakeyhtiö. K2 eli Kimmo Koivurinne liittyy mukaan neljänneksi osakkaaksi hoitamaan dj-kuvioita. Boulevard etsii myös uusia toimitiloja. Mieluiten Punavuoresta, omistajien nykyisiltä kotinurkilta. Isompiin tiloihin he haluaisivat levytysstudion. Nyt rap-kappaleet levytetään pääosin kotistudioissa tai kilpailijoiden studioissa. Kalso ja Tiusanen eivät tosin mielellään puhu kilpailijoista. Se koetaan helposti liian hyökkääväksi. Tällä alalla on pienet piirit ja kaikki ovat kavereita. Suomenkielisen rapin suosio on viime vuosina vähentynyt, mutta se ei yrittäjiä haittaa. Boulevardinkin tiskijukat soittavat keikoillaan pääosin yhdysvaltalaista rapia. Yhtiötä ei perustettu rahan vuoksi! Kaveriporukka ja harrastus ovat tärkeimpiä. Me tykätään tästä meiningistä, Tiusanen sanoo. Kun työ ja harrastus ovat sama asia, yksityiselämälle ei riitä aikaa. Tiusanen on pitänyt tänä kesänä kolme päivää lomaa, Kalso ei lainkaan. Tein kerran viikon ajan töitä aamukahdeksasta yöneljään, Kalso muistelee. Tiusanen vilkaisee Kalsoa tietävästi. Tyttöystävämme eivät tästä tykkää. He luulevat, että me vain hengaillaan täällä. 11

12 palkittuja kirjoituksia Yritys Hyvä 2006 voittajat Sarja 1: Peruskoulun 9. lk Kuvassa takarivissä vasemmalta oikealle: Jani Niskanen, Viitasaaren yläaste, Emmi Nissinen, Vieremän kirkonkylän koulu, Ella Paija, Punkalaitumen Yhteiskoulu, Petra Pöllänen, Langinkosken koulu (Kotka), Maria Sojakka, Soppeenharjun koulu (Vuorentausta), Anna Tokola, Juhani Vuorisen koulu (Kannus) Eturivissä vasemmalta oikealle: Mika Autio, Kettukallion koulu (Kihniö), Mats Kyyrö, Vieremän kirkonkylän koulu, Henri Leppänen, Juhani Vuorisen koulu (Kannus), Hasrat Mstoi, Pohjois-Tapiolan koulu (Espoo) Kyyrö Mats Vieremän kirkonkylän koulu, Vieremä PELAA MERIROSVOJEN KANSSA Tuntemattoman kujan päässä keskustassa, suurien jätelavojen takana, seisoi ruostunut teräsovi. Vanhemmat osasivat kertoa, että siellä on ennen ollut autokorjaamo, joka sittemmin suljettiin. Oven viereen ränniin oli kiinnitetty rautalangalla vanha ja kulunut kyltti Game store on the corner. Tekstistä oli vaikea saada selvää, mutta se oli tarpeeksi kertomaan asiakkaalle, että hän oli oikeassa paikassa. Niille rohkeille, jotka kurkistivat sisään, paljastui, että sisältä liike oli kuitenkin jotain aivan muuta: Tilavat, kirkkaat ja modernit tilat olivat täynnä videopelejä, konsoleja, lisälaitteita ja oheistuotteita. Seinillä oli isoja ruutuja, joilla pyöri tuoreiden pelien ja elokuvien trailereita. Hallin takaosassa oli käytettyjä ja retropelejä, vanhoja kolikkopelilaitteita ilmaisessa käytössä, import-hyllyjä, alennuskoreja Olisi voinut väittää, että tästä epätodennäköisestä paikasta löytyi todellinen pelaajan paratiisi. Paikka, josta tuli asiakkaan oma salaisuus, jonka uskalsi kertoa vain luotetuimmille ystävilleen. Salaisuudet viehättävät luonnostaan ihmismieltä, ja tätä ominaisuutta oli kiittäminen Game store on the cornerin menestyksestä. Koko liike oli rakennettu omaperäisen ajatuksen ympärille: luodaan keinotekoinen mysteeri, jossa asiakas kokee olevansa etuoikeutetusti osana jotain jännittävää ja erikoista. Liikkeen mainonta aloitettiin jo ennen kuin myymälätila oli käyttövalmis: Kun vanhaa pajaa alettiin remontoida, se tehtiin tahallaan erittäin suurieleisesti. Ulos rakennettiin suuria rakennustelineitä ja näköesteitä. Kaikki tavarat kuljetettiin ylisuurissa pahvilaatikoissa, jolloin sivustakatsojille jäi epäselväksi, mitä sisään kannettiin. Insinöörit heiluivat ulkona tärkeän näköisinä kaavioittensa ja laskelmiensa kanssa. Parina aamuna taas remonttimiehet kulkivat ympäriinsä säteilypuvuissa ja kaasunaamareissa. Työskentely keräsi päivittäin huomattavan paljon yleisöä, ja kerrottiinpa omituisesta rakennusprojektista myös useassa lehdessäkin. Sitten, avajaispäivää edeltävänä yönä, kaikki työskentelyn jäljet purettiin. Julkisivua ei todellisuudessa näköesteiden takana ollut muutettu ollenkaan, ja ihmisille jäikin taianomainen vaikutelma, että kaikki oli vain kadonnut. Ensimmäisenä päivänä liikkeessä kävi viisi asiakasta, seuraavana kahdeksan. Kuten oli tarkoituskin, salaisuus lähti kiertämään, asiakkaiden toimiessa elävinä mainoksina. Kun liike oli toiminut muutaman kuukauden, siirryttiin kampanjan toiseen vaiheeseen: ympäri kaupunkia sijoitetut hämäräperäiset pukumiehet jakoivat sopivalta vaikuttaville 12

13 ohikulkijoille kirjekuoria, joissa oli sisällä epäselvä käsin piirretty kartta liikkeen olinpaikasta, ja siihen käärittynä kuponki, jolla sai 50 % alennusta mistä tahansa yli kolme kuukautta sitten julkaistusta tuotteesta. 20 jaetusta kupongista 18 lunastettiin, ja seuraavan viikon aikana se näkyi huomattavana nousuna kävijämäärissä. Tästä eteenpäin asiakkaiden määrä kohosi viikoittain lähes eksponentiaalisesti. Pelkona oli kuitenkin, että liikkeen tullessa tunnetummaksi, sitä ympäröivä mysteerio katoaa. Tämän välttämiseksi asiakkaiden mielenkiintoa ylläpidettiin jälleen uusilla tempauksilla. Esimerkiksi, joinain iltoina saattoi nähdä ninjoja kiinnittelemässä julisteita koskien Game store on the cornerin tulevia retropelikilpailuja (huhujen mukaan, jos sattui löytämään punaisen julisteen, tavallisista vihreistä poiketen, pystyi sen vaihtamaan liikkeessä ilmaiseen promotavaraan). Eräänä päivänä taas kujan edustalla pystyi syömään aamiaista merirosvojen seurassa vanhoilla Gameboyilla pelaamisen ohessa. Asiakkaiden viihdyttäminen vaihtuvilla kilpailuilla ja tapahtumilla oli sekä olennainen osa mainontaa ja uusien asiakkaiden kalastelua että entisen asiakaskannan ylläpitämistä. Vaikka erilaiset tempaukset saattoivat äityä hieman kalliinpuoleisiksi, miinuksille ei kuitenkaan koskaan menty. Game store on the corner oli loistava liikeyritys. Jo pelkkä liikkeeseen löytäminen oli erityinen kokemus, ja sen ympärillä pyörivät mainostempaukset varsin ikimuistoisia. Oli hienoa nähdä, että asiakkaat todella kokivat olevansa etuoikeutettuja saadessaan käyttää liikkeen palveluita. Parhaiten tämä ilmeni ulkopaikkakunnilta tulleiden asiakkaiden määrässä. Liikkeen nykyisestä olinpaikasta ei kuitenkaan ole vielä paljoa tietoa: Noin vuosi avaamisensa jälkeen, erään viikonlopun aikana, liike oli vain kadonnut oveaan myöten. Rännistä riippuvassa kyltissä, josta liike oli tullut tunnetuksi, ei enää lue mitään. Useat lehdet, mukaan lukien monet nimekkäät suomalaiset pelijulkaisut, käsittelivät omituista katoamista. Muutamissa päivissä huhut alkoivat kiertää; joku oli nähnyt, toinen oli kuullut. Internetin keskustelupalstat olivat täynnä viestiketjuja koskien kadonnutta liikettä. Ihmiset alkoivat tutkia katoamista innolla, sillä oli helppo arvata, että uuden liikkeen ensimmäisille löytäjille olisi luvassa jotain todella hyvää. Harvat tiesivät mitä todella oli meneillään, mutta yksi seikka oli varmaa: Game store on the cornerin asiakkaille on varattuna jokaiselle päivälle suurta seikkailuntuntua, ja pelin toinen kierros oli juuri alkanut. Yritys Hyvä 2006 voittajat Sarja 2: Lukio Vasemmalta oikealle: Nea Auhtola, Joutsenon lukio, Sini Kantola, Iisalmen lyseo, Sanna Laitinen, Vaasan lyseon lukio, Kati Salo, Hervannan lukio (Tampere), Anna-Kaisa Sitomaniemi, Pellon lukio 13

14 palkittuja kirjoituksia Salo Kati Hervannan lukio, Tampere SUOSI EUROOPPALAISTA! En ole koskaan pitänyt espanjalaisista tomaateista. Vielä muutama vuosi sitten pystyin välttelemään niitä lähikaupan vihannestiskillä, mutta nyt se alkaa käydä mahdottomaksi. Jos tomaatin alkuperämaaksi ilmoitetaan Euroopan Unioni, miten tavallinen voikukantallaaja voi tietää mistä punaposki on tullut? Viime vuonna Valmistettu EU:ssa -tekstiin törmäsi yhä useammin. Seisoin korini kanssa kaupan hyllyjen välissä ja yritin tehdä ekologisia valintoja. Onko mansikkahillo tehnyt pitkän matkan Suomeen? Voinko olla varma, että kananpoika on saanut jaloitella tarpeeksi ennen kuin se on pakattu fileinä suojakaasupakkaukseen? Entä lintuinfluenssavaara? Onneksi monissa tuotteissa on vielä laadun ja suomalaisuuden takaava suomenlippu tai joutsenmerkki. Mutta kuinka kauan? Maataloustuet ovat kovin mitättömiä Euroopan Unionissa, ettei viljeleminen kannata. Harva kyntökoneen kyytiin enää hyppää ja se alkaa huolestuttaa kaltaistani kuluttajaakin. Suomalainen alkaa olla kallista. Kotimaisten hedelmien hinnat hipovat pilviä puhumattakaan marjoista. Joka kesäisestä tavasta ostaa laatikollinen mansikoita talvenvaralle jättää tänä päivänä vain koiperhoset kukkaron pohjalle. Minulla ei ole mitään ulkomaisia tuotteita kohtaan, mutta voinko niihin luottaa suomalaisten tuotteiden tavoin? Onko varmaa, että kaikki EU-maat noudattavat säädöksiä ja standardeja kuuliaisesti, vai pitääkö joku niitä vain suuntaviivoina? Euroopan Unioniin on liittynyt viime vuosina useita Itä- Euroopan valtioita. Moni ei ollut standardien mukainen, eikä tarpeeksi kehittynyt EU-maan mittaan, mutta heille myönnettiin silti jäsenyys. Riittääkö meille miltei valmis ruokaostoksilla? Jos eurooppalainen tuote on melko varmasti laadukas, valitsemmeko sen ruokapöytäämme? Uskon, että uudet jäsenmaat kyllä saavuttavat standardirajan ennemmin tai myöhemmin, mutta EU laajenee koko ajan itää kohti ja haalii lisää jäsenmaita. Suomalaisen suosiminen on periytynyt minulle kotoa. Äiti jaksaa aina tutkia joka tuotteen ennen kuin kelpuuttaa ne ostoskärryynsä. Luulen, että seuraavat sukupolvet oppisivat suosimaan eurooppalaista, jos me uskaltaisimme näyttää heille mallia. Kykenenkö itse tulevaisuudessa totuttamaan lapseni saksalaisiin varhaisperunoihin tai inhoamiini espanjalaisiin tomaatteihin kun itse olen noukkinut vihannekseni isoisän kasvimaalta. Matkustelevana ihmisenä tiedän, ettei ulkomaisissa vihanneksissa ole mitään vikaa. Monista vihanneksista vain katoaa maku kun ne tuodaan Suomeen puoliraakoina. Suomalainen on tottunut valikoimaan. Hieman kolhiintuneet hedelmät ja päivän vanha leipä jäävät kaupanhyllylle, jos vaihtoehtona on tuore ja täydellinen. Tällaiseen valikointiin ei kaikissa maissa ole totuttu. Tapana on ottaa se mikä käteen ensimmäisenä sattuu. Jos vähemmistö EU-maista on valikoivia ruoan suhteen, merkintä valmistus- ja alkuperäismaista tuskin ilmestyy takaisin etiketteihin. Sitä ei pidetä tarpeellisena. En usko, että voisin suosia eurooppalaista samaan tapaan kuin olen suosinut suomalaista tähän asti. Siniristilippu on aina merkinnyt puhtautta ja se on ansainnut luottamuksen. Suomalaista maataloutta on tuettava enemmän, jos aiomme nauttia suomalaisista tuotteista vielä tulevaisuudessakin. Ei luovuta siitä puhtaudesta, minkä kotimaa meille tarjoaa! Yritys Hyvä 2006 voittajat Sarja 3: Ammatilliset oppilaitokset Halonen Reija Mikkelin Ammattiopisto, Mikkeli POSITIIVINEN STRESSIVIRE Isäni on toiminut yrittäjänä vuodesta 1978 lähtien. Alana on pääasiassa ollut rakennusala, mutta taustalta löytyy myös puusepän verstas sekä vartiointiliike. Nykyisen yrityksen toimialue painottuu paljon maansiirtoon ja rakentamiseen. Kuten monet suomalaiset pienyritykset, tämäkin yritys tekee paljon muutakin palvellakseen asiakkaitaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Onpa sen puitteissa tehty siivouksia, hälytyslaiteasennuksia, järjestetty ulkoilma-tapahtumia, jäänveistokilpailuja sekä rakennettu koti kuntaan jääuimahallia. Liikeideassa keskeisiä asiakasryhmiä ovat kyseessä olevia palveluja tarvitsevat yksityishenkilöt ja yritykset. Tämä on siis yrityksen leipätyö. Kuten yrittäjät yleensä, on minunkin isäni luova ja aivot tuottavat nukkuessaankin joskus varsin lennokkaitakin ideoita. Näitä ideoita sitten toteutetaan mahdollisuuksien mukaan muun työn ohella. Yrityksen yhtiömuodoksi valittiin osakeyhtiö, koska näin neljän ihmisen yhteistyö samassa yrityksessä koettiin selkeämmäksi. Samoin hyvä asia on palkannostomahdollisuus kaikilla yrityksessä työskentelevillä osakkailla ja vaikka ei työskentelisikään yhtiön palveluksessa, voi osakkaana olla mukana päättämässä asioista. Tällä hetkellä yritys elää jatkuvan kehityksen aikaa, työmäärä ja tulos kasvavat ja tulevaisuuden toimintakuvioita laitetaan uuteen järjestykseen. Nykyinen yritys on jo seitsemäs, joten paljon on vuosien varrella tapahtunut. On koettu hurja 1980-luvun nousukausi sekä kurja 1990-luvun lama. On ollut ylä- ja alamäkeä, iloa ja surua. Lujalla luonteella ja kovalla työllä on kuitenkin aina jatkettu eteenpäin, otettu opiksi ja haisteltu uusia tuulia. 14

15 Vasemmalta oikealle: Elena Eprintseva, Länsi-Lapin ammatti-instituutti (Tornio), Mari Hiltunen, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto (Lieksa), Joni Hyvärinen, Vantaan Ammattiopisto, Linda Nordberg, Vantaan Ammattiopisto. Kuvasta puuttuu Reija Halonen, Mikkelin Ammattiopisto Kysyessäni, miten hän aikoinaan päätyi tällaiseen uravalintaan, kumpusi vastauksesta yksi selkeä viesti: halu olla oman itsensä herra. Yritysten päätoimiala on ollut aina itsestään selvyys, rakennettiinhan jo pienenä poikana veljien kanssa majoja. Ei mitään risukasoja, vaan kunnon pikku taloja, joissa oli oikein ovet ja ikkunat. Nuorena miehenä tuli sitten hankittua rakennuspuolen koulutusta ja muiden palveluksessa ollessa ajatus omasta yrityksestä alkoi kumpuilla mielessä ja siitä se sitten lähti. Yrittäjän arki on työtä aamusta iltaan, mutta se ei ole lainkaan vastenmielistä. Työ tehdään itseä varten ja on siten ajallisesti ja paikallisesti vapaampaa kuin palkkatyö. Tietenkin vastuu on suurempi, mutta kun uskoo itseensä niin pien stressi antaa vain sopivan työvireen. Poikkeuksellisesti tämä yrittäjä ei kavahda valtion verotusta eikä korkeita työvoimakustannuksia, jollainhan valtionkin on elettävä. Mutta se mikä kismittää on alituinen byrokratia, samoin kaivattaisiin valtiolta uusia ratkaisuja edullisempien rahoitusmallien ja mahdollisen yritysneuvonnan suhteen. Voisiko olla mahdollista, että esim. työvoimatoimiston yhteydessä olisi maksuton yrityspalvelupiste, mikä olisi perehtynyt erityisesti pienten yritysten asioihin? Palvelupiste tarjoaisi samoja palveluja kuin esimerkiksi Finnvera, mutta ilmaiseksi tai ainakin edullisin hinnoin. Samoin olisi hyvä olla jatkuvampaa yrittäjä-koulutusta, joka sisällöllisesti kantaisi pidemmälle kuin nykyiset aloittavien yrittäjien kurssit. Monella voi yrityksen kasvaessa mennä sisu kaulaan kun oma osaaminen, esimerkiksi hallintopuolella, ei riitä. Haastateltavani toteaa Suomessa olevan ongelmallinen asema, juuri kasvua suunnittelevilla pienyrityksillä. Mistä saada edullista ja asiantuntevaa apua rahoituksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Kaikkien elämään kuuluu alamäkiä ja niitä elämän tähtihetkiä. Isäni mainitsee oman yrittäjyyden parhaimmaksi saavutukseksi sen, kun 10 vuotta toiminnassa ollut vartiointiliike löysi uuden omistajan ja jatkaa toimintaansa uuden yrittäjän panoksella. Kaikki oma uurastus sai ansaitsemansa päätöksen. Kaiken kaikkiaan yrittäjän elämä on ollut antoisaa eikä päivääkään vaihtaisi pois. Tulevaisuuden haaveena on, että jonakin päivänä nykyinen yritys voisi työllistää enemmän ihmisiä, niin että itse voisi keskittyä töiden organisointiin ja hieman jo muuhunkin elämään. Työvoiman tarve on yleensä tyydytetty puskaradiolla ja työvoimatoimiston palveluja apuna käyttäen, parin päivän pikakeikkoihin on joskus käytetty myös vuokratyövoimaa. Kaikki keinot ovat olleet kelvollisia, mutta silti sopivan työvoiman löytäminen markkinoilta on vaikeaa. Yleensä ne parhaat tyypit ovat jo työtä löytäneet ja ilmeisesti maansiirtopuolelle kouluttautujia on liian vähän tai opiskelupaikkoja niukasti. Ammattitaidon lisäksi tärkeiksi palkkauskriteereiksi nousevat: luotettavuus, ahkeruus ja pitkäjänteisyys. Isäni sanoo aikovansa olla yrittäjänä koko lopun työuransa. Heppoisin perustein hän ei kuitenkaan suosittele kenenkään aloittavan kyseistä uraa. Aloittaville yrittäjille hän antaa seuraavia neuvoja: - usko itseesi ja omiin kykyihisi, - ole ystävä kilpailijoillesi, - kuuntele muiden mielipiteitä, ole valmis ottamaan vastaan palautetta ja ota niistä opiksesi sekä - tartu haasteisiin. Kun kysyn miten isäni arvelee yrittämisensä vaikuttaneen läheisiinsä; minuun ja siskooni sekä omaan vaimoonsa, menee hän hämilleen. Aistin sanoissa hieman syyllisyydentuntoa, hänen pahoitellessaan menettäneensä meidän lapsuutemme. Juteltuamme asiasta hetken aikaa päädymme yhdessä siihen lopputulokseen, että hän on esimerkillään tehnyt minusta ja siskostani selviytyjiä. Keskustelumme aikana vaimo huutelee taustalta: Välillä on tosi rankkaa, mutta yrittäjyydestä tulee positiivinen stressivire! 15

16 kilpailu Piilosanaruudukko Kuinka monta yrittäjän luonnetta kuvaavaa sanaa ruudukosta löydät? Sanat voivat olla miten päin vain, myös takaperin ja vinoon, ja ne voivat olla osittain päällekkäin. Yliviivaa löytämäsi sanat ruudukosta ja kirjoita ne viivoille. H L Q D O G M Z D D R K F N F L Z Z Y M S A J O K H E Q Q K A F Z D E M F E Q K Y U Y M Y U Z K L J S U U R E K H A W B F N S K Z N T O E S U L C I L M R Z S O S I A A L I N E N S E O K V W S J M N I S P V N W E X Z I L N N J J Y E T X Y A I S R Ö B Q H D J R O N N O Ä Z D E R N I L I Ö E L P J Y M R J J T L U N U N J N V I N S X W I B J L Y Ä T E L R G E L O P Y D Z X T C C I W J T Ä L U J L X S N S U U S I L L E E T S A A H Y K E C S U I M O E L D Z T N D C W U E U I X N E M K Q C L T V N C S N I U O I J W M L R T Q Y L I R W Y A Y S T V S M U S M G C O A I A M Z M X D G B H T K F A W V M F Q O H D B U Ä F S V Q I Y P Y V S Z A E V H I F F G M C X P I J U X F A M R Y N S V D H S T G C Y I Z F U Q S U W U W S L T I U H Y O H Q M L I F C O V K A Y W Y Z Q F V C K S Q M Q Q Z S F A O O Z S W C Y K S G W H I J O J T U L H T O S X W G L L J Q S R J M G L N N P Z Y Y W O G M U F P O P C I A P C H U V O I A T N N L Q D M J K P F A B D A B H I A R A Z Y R I O H P L B K Q E H N Y M C A R R K X G T W L A V F H G J M F M I X J E B Q Q A S F L I T L Y G C O N I C Y P P F Q U Q X S K H M L G E X G W J J W H Q M I G Q L Q C V U B M T U Z S R O O S A A V A F K O Q V K B I E J M H V V V D W K S D E R N C H T F I X B A D C A S G J P Z S J M A B Löydettyjen sanojen lukumäärä: Eniten sanoja löytäneiden joukosta arvotaan kolme voittajaa, joista kukin palkitaan 200 euron stipendillä. Kilpailuratkaisu on palautettava mennessä joko postitse osoitteeseen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Mariankatu 15 A 11, Helsinki tai sähköisesti osoitteeseen yrityshyva@kerhokeskus.inet.fi. Sähköpostilla lähetetyistä ratkaisuista tulee ilmetä piilosanaruudukosta löydetyt sanat, niiden lukumäärä, oppilaan nimi, kotiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Oppilaan nimi: Kotiosoite: Puhelinnumero: