Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen tuotteistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen tuotteistus"

Transkriptio

1 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen OPUS Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta Pilotin loppuraportti

2 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 2 (29) SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS OPUS kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta Muut osahankkeet Tutkimushanke, Aalto-yliopisto Tontinmuodostuksen palveluiden, Pori Palvelukehitysprojekti, Kuntamaisema Oy Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden -pilotin tavoite Työn toteutus INFRAN YLLÄPIDON PALVELUT Ylläpidon tehtävät Ylläpidon tavoitteet ja vaikutukset Käsitteistö Kaupunkien nykyiset tuoterakenteet ja tehtäväluettelot Hankinta ja markkinat Kustannusseuranta Osallisuus ja ekosysteemi TYÖN TULOKSET Käsitteistö Tuoterakenne Kokonaisrakenne Perustuotteet Erillistuotteet Erityistuotteet Kustannusseuranta JATKOTOIMENPIDESUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET... 29

3 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) 1 Hankkeen tavoitteet ja toteutus 1.1 OPUS kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta KEHTO-konsortion muodostavat 21 kaupunkia (Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pori, Rauma, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa) sekä Suomen Kuntaliitto ry ja Suomen kuntatekniikan yhdistys ry. Konsortion tavoitteena on kuntien infra-alan kehittämisen haltuunotto ja toteutus. KEHTO-foorumin ensimmäinen hanke KUPERA (Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen rahoituksen, omistajuuden ja tuotannon innovaatiot) käynnistyi vuonna 2009 ja päättyi kesällä Hankkeen ideana oli toisaalta tunnistaa ja analysoida innovatiivisia toimintamalleja ja toisaalta jalkauttaa perusrakennepalvelujen kehittämiskonsepteja yhteistyössä kaupunkien teknisen toimen kanssa. KUPERAhankkeessa myös tunnistettiin tutkimusta ja kehitystä kaipaavia alueita. Yksi KUPE- RA-hankkeen jatkotoimenpiteistä on OPUS-hanke. Kuva 1.1 Hankekokonaisuus. OPUS-hanke koostuu tutkimusprojektista sekä kolmesta osahankkeesta. Tutkimushankkeella pyritään nostamaan kuntien teknisten palveluiden muodostaman kokonaisuuden optimointia ja hallintaa radikaalisti. Keskeisenä tavoitteena on kehittää palveluiden tuottamiseen liittyvää ekosysteemiä ja edistää sitä kautta markkinoiden syntymistä. Hankkeen ensisijaisena tuloksena on kuntien tekniselle toimelle kehitetty viitekehys palveluiden optimointiin ja hallintaan. Tätä yleistä osaamista voidaan sitten soveltaa kunkin kunnan/kaupungin osalta tapauskohtaisesti. Kuva 1.1 on kuvattu hankekokonaisuuden rakenne. Tutkimushankkeen rinnalla on kaksi kaupunkien (Pori ja Turku) toteuttamaa pilottihanketta, joissa kehitetään ja testataan kahden keskeisen teknisen toimen alueen - sekä yksi palvelutarjoajan (Kuntamaisema Oy) tuotekehityshanke.

4 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 4 (29) Hankekokonaisuuden tavoitteena on tuoda tekniselle sektorille yleinen ja laaja kokonaisuus palveluiden järjestämisen optimointiin sekä mahdollistaa palveluiden nostaminen uudelle tasolle kunta-alalla. Keskeisenä tavoitteena on myös kehittää palveluiden tuottamiseen liittyvää ekosysteemiä, hyödyntää monipuolisesti palvelutuotannon tarjoamia mahdollisuuksia ja saada aikaiseksi toimivat markkinat. Tämä edellyttää kokonaisuuden hallintaa ja tietoon perustuvaa johtamista. OPUS-hanke linkittyy myös seuraaviin hankkeisiin: Harkittua omistajuutta (HARKO) työkaluja kuntatekniikan konserniohjaukseen; Kuntaliitto Tuottavuuden mittarointi; vastuutaho? Hankintojen kehittäminen; vastuutaho? 1.2 Muut osahankkeet Tutkimushanke, Aalto-yliopisto Aalto-yliopiston tutkimushanke pyrkii toimimaan yhdistävänä siltana OPUShankekokonaisuuden eri osahankkeiden välillä ja samalla taustoittamaan osahankkeissa tehtävää konkreettista kehitystyötä tutkimuksen keinoin. Tutkimushankkeella on kolme laajaa teemaa - sidosryhmien osallistaminen, palveluiden ekosysteemi, ja palveluiden optimaalinen rakenne: Eri sidosryhmien osallistamisessa oleellista on se, että huomioidaan samalla sekä käyttäjän tarpeet (efektiivisyys) että palvelun liiketaloudelliset perusteet (skaala- ja kustannustehokkuus). Etenkin kuntalaisten integrointi mukaan palvelujen suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan tulee olemaan entistä tärkeämpi kuntarakenteiden uudistuessa ja kuntakokojen kasvaessa. Ja koska Suomessa on kyse usein olemassa olevien rakenteiden kehittämisestä, niin parhain tietämys näistä rakenteista on paikallisilla toimijoilla. Haasteeksi tulee tulevien asukkaiden osallistaminen kun heitä ei vielä ole tunnistettu, mutta fiksuja palveluja kehitettäessä voidaan osallistaa laajemmin kuntalaisia ja muita sidosryhmiä - oleellista on huomioida alueelliset tekijät sekä pilotoida uusia palveluja alueellisesti. Kuntasektorin palvelumarkkinat ovat vasta muotoutumassa ja siihen liittyvä ekosysteemi kehittymässä. Tällä hetkellä suuret kaupungit toimivat yhteistyössä suurten konsulttien ja palvelutarjoajien kanssa, kuten esim. Ramboll ja YIT. Pienillä kaupungeilla ja kunnilla ei ole tähän varaa ja niiden asema on tässä suhteessa heikompi. Dynaamisen ekosysteemin osana on aina myös pieniä ja paikallisia toimijoita, mikä on huomioitava arvoverkkoja rakennettaessa. Tämä voi edellyttää jopa uudentyyppisten verkostointegraattoreiden syntymistä. Lopullisessa muodossaan ekosysteemi rakentuu paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista toimijoista, joiden ohjauksessa kunnilla ja kaupungeilla on tärkeä rooli. Teknisten palvelujen rakenteen osalta tutkimushankkeen tarkoituksena on ollut haastaa olemassa olevat rakenteet sekä auttaa kaupunkipilotteja määrittelemään uudet niin, että ne vastaavat kunnan/kaupungin kehittämisen pitkän tähtäimen tavoitteita ja että palveluiden taso vastaavasti vastaa asiakkaiden tarpeita ja vaatimuksia. Tuoteja palvelurakenteen (tarjooma) ytimenä on nyt kaupunkipiloteissa tehty työ, jonka avulla palveluiden kustannukset kohdistetaan tulevaisuudessa oikealla ja strukturoidulla tavalla ja kustannusten seuranta on ajantasaista. Tämän ytimen lisäksi palvelu- ja tuoterakenteessa on lisäkerroksia, jotka kytkevät sen laajemmin palvelustrategioihin ja kaupunkisuunnitteluun tulevaisuuden tarpeet (energiahuolto, älykäs kaupunki, kestävän kehityksen ratkaisut etc.) huomioiden. Optimaalisen rakenteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulee olemaan merkittävä, jos se otetaan laajasti käyt-

5 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) töön aluksi KEHTO kaupungeissa ja tämän jälkeen muissa kaupungeissa ja kunnissa. Yllä mainitut teemat ovat painottuneet eri tavoilla OPUS-hankekokonaisuuden osahankkeissa ja Aalto-yliopiston tutkimushankkeen yhtenä tärkeänä roolina onkin ollut kokonaiskuvan selkeänä pitäminen, jotta tuotteistamisessa ei osaoptimoida vain yhtä näkökulmaa. Osana tutkimushankkeen työtä tulee olemaan myös saavutettujen tuloksien suhteuttaminen muualla Suomessa tapahtuvaan kehitystyöhön sekä osallistaa kuntasektoria laajemmin tuloksien arvioimiseen Tontinmuodostuksen palveluiden, Pori Turun pilottihankkeen kanssa samanaikaisesti on toteutettu Porin kaupungin pilottihanke osana OPUS-hankekokonaisuutta. Porin pilotin aiheena on ollut tontin muodostuksen palvelujen. Tuotteistettu palvelu sisältää toiminnot asemakaavoituksesta valmiin tontin luovuttamiseen rakentajalle. Tuotteistuksessa on tunnistettu ja kuvattu palvelun pääprosessit: 1) Asemakaavoitus 2) Infran suunnittelu 3) Infran rakentaminen 4) Kiinteistönmuodostus Osahankkeessa on lisäksi määritelty luovutuskelpoisen tontin valmistuskustannukset. Näitä ovat: raakamaan hankinta asemakaavan laadinta yleisten alueiden suunnittelu yleisten alueiden rakentaminen kiinteistönmuodostus tonttimaan luovutuskuntoon saattaminen tonttien markkinointi ja luovutus Palvelukehitysprojekti, Kuntamaisema Oy Kuntamaisema Oy:n tarjoama Maisema-malli on työkalu teknisen toimen palveluiden tuotteistamiseen ja kustannusten seurantaan sekä vertailuun. Kuntamaisema Oy:n osahankkeessa tavoitteena on tämän Maisema-mallin mukaisen geneerisen kustannusten ja niihin kohdistuvien suoritteiden yhdistämismallin toimivuuden varmistaminen ja toiminnallisuuksien kehittäminen erilaisissa tuotanto-organisaatioissa. Erityisesti mallin toimivuutta tarkastellaan ja kehitetään osallistumalla OPUShankekokonaisuuden osahankkeiden työskentelyyn. Näin varmistetaan, että Kuntamaisema Oy:n luoma malli toimii saumattomana osana koko teknisen toimen ekosysteemiä. Kuntamaisema Oy osallistui kaikkiin työryhmän kokouksiin sekä hankkeen työpajoihin jakaakseen kokemuksiaan kuntien kustannusseurannan nykytilasta ja toisaalta nostaakseen esille vastaan tulleita kehitystarpeita. Lisäksi Kuntamaisema Oy toteutti Maisema-mallin mukaisen koelaskennan Turun kaupungin vuoden 2013 tilinpäätöstiedoilla. Vuoden 2015 talousarvion valmistelussa Turku on ottanut käyttöön tässä hankkeessa syntyneen uuden tuoterakennemallin. Kun uuden rakenteen mukaiset tiedot valmistuvat, on tärkeää testata käytännössä niiden yhteensopivuus Maisema-mallin kanssa. Käytännön laskennan testaamisen lisäksi on tärkeää seurata, miten malli toimii Turussa käytännössä; tuottaako malli päätöksentekoa ja johtamista tukevaa tietoa ja

6 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 6 (29) saavutetaanko mallilla sillä tavoiteltua hyötyä. Mallin toimivuuden ohella Kuntamaiseman tuotekehityksen näkökulmasta on olennaista se, miten mallin käyttö laajenee valtakunnan tasolla ja otetaanko malli käyttöön esimerkiksi KEHTO-kaupungeissa. Maisema-malli ei tällä hetkellä toteuta kustannusten seurantaa ja vertailua yhtä tarkalla tasolla, kuin mille uusi rakennemalli on viety, mutta Kuntamaisema Oy:n on mahdollista muokata malliaan helposti ja nopeasti pilotointimielessä ja pysyvästikin, mikäli uusi rakenne osoittautuu käytännössä toimivaksi ja lähtee aktiivisesti laajenemaan muihin kuntiin. 1.3 Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden -pilotin tavoite 1.4 Työn toteutus Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden -pilotin tavoitteena on saada valtakunnalliseen käyttöön soveltuva innovatiivinen yleisten alueiden ylläpidon malli ja kustannusten vertailun rakennemalli. Tavoitteena on standardisoida ta, erilaisia hankintatapoja rajoittamatta. Yhteiset tuoterakenteet luovat edellytykset urakka-asiakirjojen selkiinnyttämiselle ja parantavat hankintatoimintaa sekä tilaajan että urakoitsijan kannalta. Hankintojen ekosysteemi -mallilla halutaan kehittää hankintamenettelyjä ja -sopimuksia siten, että tilaajaorganisaatio on mukana kehittämässä markkinoita ja niihin liittyviä verkostoja. Pilotin tavoitteena on luoda kuntien infraomaisuuden ylläpitoon yhtenäinen ylläpidon tuoterakenne yhtenäinen ylläpidon käsitteistö yhtenäinen ylläpidon kustannusseuranta ylläpitotehtävien ja kustannusten vertailtavuus. Työ rakentui neljän työpajan ympärille: Työpaja 1: Infran perusomaisuus ja sen ylläpidon Työpaja 2: Urakointi Työpaja 3: Kustannukset ja kustannusseuranta Työpaja 4: Osallisuus ja ekosysteemi Työpajojen lisäksi järjestettiin kick-off-tilaisuus hankkeen alussa sekä kaikkien osahankkeiden yhteinen seminaari kolmannen työpajan jälkeen Työpajojen ohjelmat koostuivat teeman mukaisista alustuksista ja ryhmätöistä keskusteluineen. Työpajojen taustaksi lähetettiin myös teeman mukaisia kyselyitä ja aineistopyyntöjä työpajaosallistujille, Kehto-kaupungeille sekä muille sidosryhmille kuten Kuntaliitolle, Infra Ry:lle ja urakoitsijoille. Työpajojen välillä järjestettiin työryhmän kokouksia, joissa käytiin läpi työpajojen välituloksia sekä valmisteltiin tulevia työpajoja. Työryhmän muodostivat Mari Helin ja Eila Kesti Turun Kiinteistöliikelaitokselta, Ville Niukko ja Julia Luoma Kuntamaisema Oy:stä, Teemu Surakka Aalto-yliopistosta sekä projektikoordinaattorin tehtäviä hoitaneet Pasi Lappalainen Nosto Consulting Oy:stä ja Iida-Maria Seppä Sito Oy:stä. Lisäksi työryhmään kutsuttiin tarvittaessa muita asiantuntijoita. Hankkeen aikana syntyneitä luonnoksia käytettiin kommenttikierroksilla Kehtofoorumin johtoryhmän kautta. Myös loppuraporttiin pyydettiin kommentit kaikilta työpajoihin osallistuneilta sekä Kehto-foorumilta laajalla jakelulla. Hankkeen tuloksia esiteltiin vuoden 2014 aikana seuraavissa tilaisuuksissa: Kuntatekniikan päivät (+ lehtijuttu) (PVM)

7 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) Katupäivät (PVM) Teknisen johdon päivät (PVM) Kehto-foorumi (PVM) Kuntaliiton ylläpitäjien tapaaminen (PVM) KUVE-seminaari (PVM). Turun osahankkeen tulokset saivat hyvän vastaanoton syksyllä 2014 pidetyssä Kehto -foorumin tapaamisessa. Kyseisessä foorumissa Infran ylläpidon tuoterakenteen todettiin kaipaavan vielä pientä viilausta ja kyseinen viilaus annettiin Ylläpitäjätverkoston tehtäväksi. Kehto foorumin johtoryhmä teki kuitenkin periaatepäätöksen tuoterakenteen käyttöönotosta Kehto-kaupungeissa.

8 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 8 (29) Infran ylläpidon palvelut 2.1 Ylläpidon tehtävät Ylläpidon tavoitteet ja vaikutukset Käsitteistö Kaupunki-infran ylläpidon tavoitteena on pitää huolta kaupungin infraomaisuudesta. Ylläpito on osa omaisuuden hallintaa. Ylläpidon asiakkaita ovat viime kädessä käyttäjät eli asukkaat, turistit, kuljetukset ja muut käyttäjäryhmät. Hyvin hoidettu kaupunkiinfra vaikuttaa kaupungin imagoon, viihtyisyyteen, vetovoimaan ja houkuttelevuuteen. Ylläpidolla varmistetaan väylien ja alueiden toimivuus, sujuvuus ja turvallisuus. Kaupunki-infran ylläpidossa asiakaslähtöisyys on käyttäjän tarpeisiin vastaamista. Hankinnan lähtökohtana pitäisi olla haluttu palvelutaso, joka vastaa käyttäjien tarpeisiin käytössä olevien resurssien puitteissa. Kaiken kehittämisen pohjana on oltava yhteinen käsitteistö. Vakiintuneen käsitteistön puuttuessa tässä työssä käytettiin alla olevaa: + erilaisia käsiterakenteita Ylläpito Hoito Kunnossapito Kuva 2.1. Ylläpidon ja investoinnin käsitteet. Ylläpidolla tarkoitetaan kaupunki-infran hoitoa ja kunnossapitoa sekä käyttötehtäviä yhteensä. Ylläpidon menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmassa. Hoitotehtävät käsittävät ne toimenpiteet ja tehtävät, jotka pitävät rakenteen ja laitteet käyttökunnossa tai palauttavat ne käyttökuntoon eri olosuhteissa. Hoitotoimenpiteillä varmistetaan, että kohde toimii suunnitellulla tavalla. Hoitotoimiksi lasketaan ne työt, joilla ei ole jäännösarvoa budjettivuoden lopussa. Kunnossapitotehtävät käsittävät korjaustoimenpiteitä, joilla poistetaan vikoja ja kuluneisuutta. Kunnossapidon avulla rakenteen ja laitteen tekninen käyttöikä kasvaa.

9 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) Kunnossapidolla pyritään palauttamaan rakenteen tai laitteen kunto alkuperäistä vastaavaan/käyttökelpoiseen kuntoon. Käyttö Käyttötehtävät käsittävät erilaisia laitteiden hallintaan ja käyttöön liittyviä tehtäviä. Investointi Uusinvestointi Korvausinvestointi Investoinnit kattavat uus- ja korvausinvestoinnit. Investointi laajentaa infrastruktuuria tai nostaa olemassa olevan infran laatutasoa. Investointimenot aktivoidaan taseeseen. Uusinvestoinnit käsittävät laajennusinvestoinnit ja uudelleen rakentamisen. Laajennusinvestoinnilla lisätään tarjontaa käyttäjälle, eli esimerkiksi olemassa olevaa verkkoa laajennetaan. Uudelleen rakentamisella muutetaan nykyisen infran toiminnallisia ominaisuuksia. Korvausinvestointi on parantamistoimenpide, jolla palautetaan rakenne enintään alkuperäiseen kuntoon sen vaurioiduttua laajalti Kaupunkien nykyiset tuoterakenteet ja tehtäväluettelot Työssä kartoitettiin aluksi kyselyllä kaupunkien nykyisiä tuoterakenteita. Aineistopyynnön perusteella kymmenen kaupunkia toimitti ylläpidon tuotekorttejaan vertailua varten. Tämän otoksen perusteella Kuntaliiton Alueurakoinnin yleinen tehtäväluettelo 2003 on yleisesti käytössä. Tästä seuraa myös se, että kaupungeissa tuoterakenteet ovat hyvinkin yhtenevät pääotsikkotasolla. Kaupungeilla on kuitenkin käytössä omia lisä- ja muutososia. Varsinaista ta ei myöskään ole monissa kaupungeissa tehty, vaan tehtäväluettelon pohjalta on laadittu tuotekortteja.

10 10 (29) Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen Kuva 2.2. Yleisen tehtäväluettelon rakenne. Pohjimmiltaan kaikkien kaupunkien tuotekorteista löytyy samoja asioita; sitä infraomaisuuden osaa, joka löytyy kaikista kaupungeista koosta ja ominaispiirteistä huolimatta voidaan kutsua infran perusomaisuudeksi. Ensimmäisen työpajan ryhmätyön tehtävänantona oli määrittää tuo kaupunki-infran perusomaisuus. Osallistujat oli etukäteen jaettu neljään ryhmään, joista jokaiselle oli annettu tietty näkökulma aiheeseen: osallisuus, päätöksenteon läpinäkyvyys ja talous, urakointi ja ekosysteemi sekä urakointi ja markkinoiden kehittäminen. Ryhmätöiden tuloksena saatiin neljä erilaista hahmotelmaa ylläpidon tuotejaosta; kannatusta saivat sekä perinteisempi omaisuuslajin mukainen jaottelu (kadut/yleiset alueet/viheralueet) että palvelutasoajattelua myötäilevä jako eritasoisiin tehtäviin (minimitaso/peruspalvelutaso/tavoitetaso/erityistavoitetaso). Ryhmätöiden tuloksena saatiin myös hahmotelmaa siitä, mitkä ylläpidon tehtävät ovat osa perusomaisuuden ylläpitoa ja mitkä kaupunkikohtaisia moduleita. Lisäksi tunnistettiin erikoistehtävät, joita ei itse asiassa ole edes tarpeen tuotteistaa. Kaupunki-infran tuoterakenteen voi muodostaa usealla eri tavalla. Lopputulokseen vaikuttaa oleellisesti se, mistä näkökulmasta tuoterakenne on muodostettu; urakoinnin kannalta optimaalinen tuoterakenne ei välttämättä tue riittävän tarkkaa kustannustarkkuutta ja läpinäkyvyyttä, kun taas kustannusten muodostumisen kannalta sopiva rakenne ei välttämättä sovellu käytännön toteutukseen. Työn aikana huomattiin, että ylläpidon tehtäviä ajatellaan helposti urakoinnin kannalta, ei tuotteistuksen ja kustannusseurannan kannalta. Näkökulmasta riippuen tietyt tehtävät voivat kuulua moneen paikkaan. Yleensä palvelu tarjoaja muodostaa tuotteen, jota myy; tässä tapauksessa tuotteen on kuitenkin oltava sama kaikilla, joten tilanne on päinvastainen. Tässä työssä tuoterakenne pyrittiin pitämään riittävän yksinkertaisena. Hankkeen näkökulmana on ni-

11 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) menomaan tilaajan kustannusseuranta; tuoterakenteen tarkkuustaso määräytyy sitä kautta. Urakoitsijan tietotarve taas on yksityiskohtaisempi, joten toisaalta pienillekin kokonaisuuksille ja osuuksille pitää olla tiedossa osoitettu paikka kustannus- /tuoterakenteessa. Nimikkeistön täytyy elää ajassa, sitä pitää pystyä muokkaamaan ja laajentamaan. Termien avaaminen on myös tärkeää, jotta kuntakentällä päästäisiin yhteisymmärrykseen termistöstä. 2.2 Hankinta ja markkinat Yleisten alueiden ylläpitoon liittyvien palveluiden hankinta on enenevässä määrin siirtymässä markkinoille, jolloin ylläpidon palvelut ostetaan kokonaistaloudellisuus huomioon ottaen kaupungin omalta tuotannolta tai yksityisiltä palveluntarjoajilta. Alueurakka on hoito- tai ylläpitourakka yhdelle tarkkaan määrätylle alueelle. Alueurakat ovat kokonaisvastuullisia laatuvastuu-urakoita. Tilaaja määrittää laatutason ja varmistaa, että urakoitsija noudattaa sitä. Turussa on linjattu, että vuoteen 2019 mennessä kaupungin kaikki yleiset infraomaisuuden alueet ylläpidetään kilpailutettuina alueurakoina. Kaupunki haluaa vastuullisena tilaajana järjestää palvelut siten, että palvelutuotannon markkinat säilyvät ja että hankittavat palvelut vastaavat kaupungin ja asukkaiden niille asettamia vaatimuksia. Ylläpitotehtävien vertailtavuus eri toimijoiden välillä edellyttää yhteisen käsitteistön ja sisältöjen muodostamista tätä varten tarvitaan yhteisesti ymmärretyt tuoterakenteet. Tuoterakenteet eivät kuitenkaan saa rajoittaa innovatiivisuutta. Hyvät, toimivat markkinat ovat kaikkien toimijoiden etu. Toimivat markkinat taas edellyttävät, että kaikenkokoisille toimijoille on elintilaa. Haasteeksi on tunnistettu pienten toimijoiden saaminen markkinoille. Nykytilanteessa etenkin tietyillä alueilla pienet toimijat eivät uskalla edes tarjota alueurakoita tai niiden osia. Työyhteenliittymiäkin syntyy pääosin vain siten, että pääasiallisessa vastuussa on suuri valtakunnallinen toimija. Tällöin urakan kannustimet eivät yllä pientoimijoihin asti. Toisen työpajan taustaksi toteutettiin lyhyt kysely, joka suunnattiin varsinaissuomalaisille infra-alan yrittäjille. Kyselyyn saatiin kuusi vastausta, kaikki pien- tai mikroyrityksiltä. Vastaajista neljä oli tarjonnut kaupunki-infran ylläpidon alueurakoita pää- tai aliurakoitsijana, kaksi ei ollut tarjonnut pienen kokonsa takia. Urakoitsijoilta kysyttiin, miten urakointimallia tulisi muuttaa, jotta se tukisi tehokasta työntekoa. Viisi vastaajaa kuudesta kannatti pienempiä urakka-alueita. Myös kannustavammat bonusjärjestelmät ja vapaammat kädet valita itse työmenetelmä saivat kannatusta. Kilpailutusprosessin parannusehdotuksina mainittiin pienempien kokonaisuuksien kilpailuttaminen, kokonaiskuvan huomioon ottaminen pelkän hinnan sijaan sekä hintojen läpinäkyvyyden parantaminen. Eri tahojen puutteellinen yhteistyö taas mainittiin urakanaikaisia ristiriitoja ja epäselvyyksiä aiheuttavana tekijänä. Yhteiset asiakirjat ja tilaisuudet hyödyttäisivät myös urakoitsijaa. Yhteiselle kielelle on tarvetta. Asiakasta eli infran loppukäyttäjää ei kiinnosta, mitä toimenpiteitä infran ylläpito vaatii; häntä kiinnostaa lopputuote eli se, missä kunnossa kaupunkiympäristö on. Haasteena on se, miten asiakastarpeet muutetaan sellaiseen muotoon, että ne voidaan määrittää urakka-asiapapereihin. Työpajoissa käydyissä keskusteluissa pohdittiin, löytyisikö allianssiurakoista mallia uudenlaiselle yhteistyölle. Allianssiurakka on hankkeen keskeisten toimijoiden väliseen, kaikille yhteiseen sopimukseen perustuva hankkeen toteutusmuoto, jossa osa-

12 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 12 (29) puolet vastaavat toteutettavan projektin suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä yhteisellä organisaatiolla, ja jossa toimijat jakavat projektiin liittyviä sekä positiivisia että negatiivisia riskejä sekä noudattavat tiedon avoimuuden periaatteita kiinteää yhteistyötä tavoitellen. Allianssiurakalla on rakenteellisia ja yhteistoiminnallisia tyyppipiirteitä. Osapuolet laativat toteutuksesta monen toimijan välisen, yhden yhteisen sopimuksen sen sijaan, että sopimukset laadittaisiin useina (erihenkisinä) kahdenvälisinä sopimuksina. Allianssiorganisaatio sisältää henkilöitä kaikista sopimusosapuolten organisaatioista, myös tilaajalta. Toteutusta koskevat päätökset tapahtuvat osapuolten yhdessä tekeminä. Allianssiosapuolet myös kantavat hankkeen toteutukseen liittyvää riskiä yhteisesti. Näin myös palveluntuottajien korvaus perustuu siihen, miten koko hankkeen toteutuksessa onnistutaan, eikä siihen, miten palveluntuottajat omissa töissään onnistuvat. Käytäntö edellyttää kaikille osapuolille avointa kustannusseurantaa. Allianssiurakoiden yhteistoiminnan luonteeseen liittyviä tyyppipiirteitä ovat luottamus, sitoutuminen ja yhteistyö. (Lahdenperä 2009) 2.3 Kustannusseuranta Liikenneviraston kehityshanke Esittelyaineistosta Infra-alan suurimpien tilaajien 2000-luvun alkupuolella käynnistämä Infrakustannusten hallinta -hanke yhdessä alan nimikkeistön kanssa loivat yhteiset määrittelyt infra-rakenteille ja investointien kustannusten laskennalle rakentamisessa. Yhteinen nimikkeistö ja laskentaperusteet ovat mahdollistaneet infran rakentamiseen liittyvän toiminnan ja kustannusten vertailun eri toimijoiden välillä. Infran ylläpitotehtävien kustannusvertailtavuutta ja -tietoisuutta tulee kuitenkin vielä kasvattaa. Kaupunki-infran ylläpidon palveluita tuotteistaessa on tärkeää käydä aluksi käsitemäärittelykeskustelu sekä lähteä liikkeelle ylemmän tason tuotteista. Selkeiden suurtuotteiden avulla saadaan läpinäkyvyys järjestämisvastuussa oleville ja demokratialle. Selkeät palvelu- ja kustannusrakenteet toimivat päätöksenteon tukena ja perustelumateriaalina rahoituskeskustelussa Pääasia kustannusseurannassa on, että ylätason kokonaisuuksia pystytään seuraamaan ja vertailemaan. Se, mitä kokonaisuuksia seurataan ja vertaillaan, on yhteisestä päätöksestä kiinni. Tarkemmallekin seurantatiedolle on kuitenkin tarvetta. Tilaajakustannuksia on pystyttävä jyvittämään kustannuspaikoille, jotta tilaajan tehokkuutta voidaan aidosti seurata. Kustannustietoa tarvitaan siis myös johtamisen avuksi. Tavoitteena on tilanne, jossa kustannusseuranta ei vaadi erillistä laskentaa ja jossa seurantaa voidaan tehdä organisaatiorakenteista huolimatta. Kuntien välisen kustannusvertailun tarkoituksena on, nimensä mukaisesti, verrata vuosittain osallistujakuntien katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannuksia. Kustannusvertailussa käsitellään erikseen katu- ja viheralueet sekä näiden muodostama kokonaisuus. Erilaisia kustannusvertailuita toteuttavat muun muassa Rapal Oy ja Kuntamaisema Oy. Katualueiden raportoinnissa käsitellään kokonaiskustannusten jakautuminen talvihoidon, uudelleen päällystyksen ja muun ylläpidon välille. Viheralueilla raportoinnin jaottelu menee puistojen luokkajaon perusteella. Raportoitavia tunnuslukuja ovat /pintaala ja /m2. Lisäksi kustannusvertailussa on mahdollista laatia sekä kuntakohtaisia kuin suuremman massan trendiraportteja kustannusten kehityksestä. Joinain vuosina kustannuskehitystä on peilattu asukkaiden tyytyväisyyskyselyihin, jolla on pyritty arvi-

13 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) oimaan, missä määrin muutokset ylläpidon resursseihin ovat vaikuttaneet kuntalaisten tyytyväisyyteen. Kustannuslaskennan perustana olevat kustannuspaikkarakenteet vaihtelevat paljon kuntakohtaisesti. Kuten kuva Kuva 2.3 osoittaa, rakenteista löytyy paljon samoja peruselementtejä, mutta lähes aina näkyy myös kuntakohtaisia erityispiirteitä. Kuva 2.3. Kustannuspaikkarakenteet vaihtelevat kuntakohtaisesti. Lisäksi haastetta aiheuttaa se, että kirjanpidon perusteena oleva kustannuspaikkarakenne ei vastaa välttämättä kunnan organisaatiorakennetta. Nämä eroavaisuudet aiheuttavat sen, että kuntien tilinpäätöskustannukset eivät ole tällä hetkellä suoraan verrattavissa toisiinsa, vaan kustannusten vertailukelpoiseksi saattaminen vaatii sekä taloushallinto- että substanssiosaamista siitä, mitä erilaiset rakenteet todella pitävät sisällään ja miten ne saatetaan vertailukelpoisiksi eri kuntien välillä. Kun kuntien taloustietojen vertailukelpoiseksi saattaminen vaatii erillistä laskentaa ja oikaisuja ylläpitokustannusten vertailun laajuus ja syvyys kärsii. OPUS-hankkeen ta-

14 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 14 (29) voitteiden toteutuminen vähentäisi kuntien väliseen vertailuun tehtävää aikaa sekä mahdollistaisi syvempien vertailutasojen tuottamisen yhä useammalle kunnalle. OPUS-hankkeessa luotu tuoterakenne mahdollistaisi etenkin kuntien keskeisten ylläpidon kustannusten vertailun tehokkaammin. Vähemmän merkityksellisien kustannusten vertailun osalta haasteet jäisivät ennalleen. Näiden kustannusten osuus on kuitenkin yleensä niin pieni, ettei niillä pitäisi olla vaikutuksia päätöksentekoon, joka on kuitenkin kustannusvertailujen perimmäinen tavoite. Kuntien johtamisen kannalta kustannusseurannan ja -vertailun tehostaminen sekä automatisointi ovat tärkeitä, sillä ne helpottavat oikean tasoisen tiedon tuottamista organisaation eri tasoille ja tahoille. Kustannusseurannassa ja erityisesti vertailussa on tunnistettava kuntaorganisaatioiden dualistinen johtamismalli. Virkamiesjohto tarvitsee tietoa operatiivisen johtamisen tueksi, kun taas luottamushenkilöiden tietotarve koskee isompia tietokokonaisuuksia ja strategisempia arvovalintoja. Näiden molempien intressitahojen tietotarpeet on huomioitava tuotteistuksessa ja vertailutiedon esittämisessä. OPUS-hankkeessa laadittu tuoterakenne on laadittu mahdollisimman modulaariseksi, jotta siitä voidaan liittää kulloinkin oleelliset osat eri kuntien kokonaisuuden johtamisen tueksi. Näin siis esimerkiksi tietyn kunnan kaupunki-infran ylläpidon tiedot voidaan liittää osaksi esimerkiksi kyseisen kunnan teknisen toimen johtajan johtamisjärjestelmää. Samoin tiedot voidaan liittää myös osaksi tietyn luottamuselimen, esimerkiksi teknisen lautakunnan, kokonaisraportointia. 2.4 Osallisuus ja ekosysteemi Ihmisten kiinnostus ns. perinteiseen päätöksentekoon ja illasta toiseen kokoustamiseen on vähentynyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö edelleenkin haluttaisi vaikuttaa esimerkiksi omaan lähiympäristöön. Julkisen sektorin niukkenevat resurssit pakottavat miettimään palveluiden tuottamista uudelle, luovalla tavalla. Asukkaat on pakko ottaa mukaan palveluiden suunnitteluun, jotta saadaan aidosti tyytyväisiä asukkaita. Tämä voi tarkoittaa myös uutta liiketoimintaa. Kun kaupunkilaiset itse määrittelevät omat tarpeensa ja priorisoivat ne ja optimitapauksessa rakentavat itse sen ympärille palvelun, kunnan rahaa säästyy välttämättömiin asioihin. Kaupunkilaisia kuulemalla voidaan myös kääntää Nimby (Not in my backyard, ei minun takapihallani ) muotoon Yimby (Yes in my backyard, kyllä minun takapihallani ), joka säästää vaikkapa kaavoituksen valitusprosesseissa merkittävästi aikaa ja rahaa. Haasteena ovat muun muassa vuosikymmeniä vanhat organisaatiot, vanhat tavat toimia ja mukavuusalueelta siirtymisen haasteet. Asiakkaan mukaan ottaminen asioiden suunnitteluun vaatii todellisen kulttuurin muutoksen. Lisäksi julkishallinnolle omien prosessien avaaminen muille alalla toimiville on uusi ja jopa pelottava. Tarvitaan uusia palvelukonsepteja, liiketoimintamalleja ja ajatustapojen ravistelua. Joskus palveluketjun katkeaminen paljastuu asukkailta kysymällä: Uimahallin käyttöaste laski laskemistaan, ja halli aiottiin remontoida tästä syystä. Asukkailta asiasta kysymällä huomattiin, että bussiyhteydet hallille olivat huonontuneet merkittävästi, ja oli syynä käyttökertojen vähenemiselle. Toimija, oli se kunta tai yritys, joka kuuntelee asiakkaitaan, on ehdottomasti etulyöntiasemassa muihin verrattuna, ei paitsi asiakkaiden vaan myös työntekijöiden keskuudessa. Espoossa vanhustyötä tehdään asukkaita kuunnellen, joka on johtanut useisiin kymmeniin vapaisiin hoitolaitos- ja sairaalapetipaikkoihin ja kustannusten laskuun, mutta myös työntekijöiden työhyvinvoinnin paranemiseen ja lyhyiden sairauspoissaolojen vähenemiseen.

15 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) Kuntien rooli onkin muuttumassa entistä enemmän palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Kuntien palveluiden kehitystyössä mahdollisia näkökulmia ovat esimerkiksi paikalliset markkinat ja uudet toimintatavat yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa laajemmin ajateltuna palveluiden ekosysteemi. Samaan aikaan kuntalaiset arvioivat kuntien viihtyisyyttä elinympäristönä etenkin kuntien tarjoamien palveluiden kautta ja siksi haluavat omalta osaltaan vaikuttaa niiden järjestämiseen. Sekä palveluiden järjestäminen että kuntalaisten aito osallistuminen palveluiden kehittämiseen vaatii kustannustietoisuutta ja palveluiden tuotteistamista, jotta eri sidosryhmät saadaan sitoutettua palveluiden kehittämiseen yhdessä kehitystyössä tarvitaan yhteinen kieli. Esimerkiksi erilaisten palveluketjujen osatekijöiden tunteminen kaupunki-infran ylläpidossa ja osatekijöitä kuvaavat nimikkeistöt ovat tärkeitä, jotta sekä tilaaja että tuottaja tietävät, mistä hankittavassa palvelussa on kyse. Tämän on itse hankintaprosessin lisäksi keskeinen tekijä, kun yhdessä arvioidaan palveluiden tuloksellisuutta loppuasiakkaiden näkökulmasta. Selkeimmin tuotteistuksen tärkeys tulee esiin, kun rahat loppuvat. OPUS - hankekokonaisuudessa on käytetty yhtenä keskeisenä esimerkkitapauksena Birminghamin metropolialueen osallistamisprosessia koskien julkisten palveluiden järjestämistä sekä alueen pitkän aikavälin suunnittelua. Birminghamissa on jouduttu vaikeiden päätösten eteen valtionosuuksien pienenemisen ja lisääntyneiden palvelutarpeiden ristipaineessa. Metropolialueella tehdyt ratkaisut ovat herättäneet kansainvälisesti julkisen sektorin rahoitusinnovaatioita tutkivan Stephen J. Baileyn mielenkiinnon ja Suomessa FiDiPro (Finland Distinguished Professor Programme) professorina tämän hankkeen aikana toiminut Stephen J. Bailey ehdottikin Birminghamia Turun osahankkeen vertailukohdaksi. Kuva 2.4. Vasemmalla Turun osahankkeessa keskustelun pohjaksi kehitetty käsitteistö, oikealla Birminghamin vastaava käsitteistö (Birminghman City Council, 2013a). Voidakseen saada asukkaita mukaan palveluiden uudelleenjärjestelyyn Birminghamissa on kuvattu varsin seikkaperäisesti eri palvelukokonaisuudet, ehdotetut muutokset kustannusvaikutuksineen ja muutosten vaikutukset muihin palvelukokonaisuuksiin. Lisäksi palvelut on koottu isojen teemojen alle, jotta vältyttäisiin organisaatiorajoihin perustuvalta osaoptimoinnilta ja kuntalaisille tulisi selkeämpi kuva asioista, joita joudutaan arvottamaan keskenään säästötoimenpiteissä.

16 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 16 (29) Asukkailta onkin Birminghamissa saatu konkreettisia ideoita kaupungin omien palveluiden järkeistämiseen, mutta samalla myös kaupungin yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on lisääntynyt palveluiden järjestämisessä asukkaat ovat tässä laajassa osallistamisprosessissa aktivoituneet konkreettiseen tekemiseen säilyttääkseen asuinympäristönsä elinvoimaisena. Birminghamin metropolialueen säästötarpeet jatkuvat ja tätä kirjoittaessa yhtään palvelukokonaisuutta ei ole jouduttu kokonaan lopettamaan asukkaiden mielipiteitä on kuitenkin kuultu myös näiden tulevien arvovalintojen suhteen ja osallistamista on tarkoitus jatkaa kun tietoa saadaan nyt tehtyjen ratkaisuiden vaikutuksista. Kunnassa ei kuitenkaan tarvitse olla rahoituskriisi, että palveluiden tuotteistamisesta saadaan hyviä vaikutuksia. Aikaisempi tutkimus (esimerkiksi Leponiemi et al, 2010) on osoittanut, kuinka hankintaprosessin helpottuessa erilaisten toimijoiden osallistuminen urakkakilpailuihin mahdollistuu, mikä vahvistaa pitkässä juoksussa paikallisia markkinoita palveluiden tuottamisessa. Edellisten lisäksi yhteisymmärrys tilaajan ja tuottajan välillä palvelukokonaisuuksien sisällöstä ja palvelun tavoitelluista tuloksista mahdollistaa parhaimmassa tapauksessa innovatiivisia toteutustapoja, kun huomio on loppuasiakkaassa sekä hänen kokemassaan palvelussa. Toisaalta yhteisymmärrys eri kuntien välillä palvelukokonaisuuksien sisällöstä auttaa näiden innovatiivisten toimintatapojen levittämistä kunnista toisiin. Birminghamin metropolialueen esimerkkitapaus osoittaa, kuinka loppuasiakas, kaupungin asukas, on mahdollista ottaa mukaan palveluiden kehittämiseen, kun ne on tuotteistettu, ja kuinka uusia toimintatapoja palveluiden järjestämisessä on pystytty kehittämään erilaisten toimijoiden kanssa. Tämä työ on jakautunut eri tasoille Birminghamissa, mikä suhtautuu hyvin myös Staffansin & Väyrysen (2009) tunnistamiin kaupunkisuunnittelun teoreettisiin teemoihin aikaisemmassa tutkimuksessa (Kuva 2.5). Metropolitasolla Birminghamissa on turvauduttu Euroopan suurimpaan (paikallishallinnon tason) kumppanuushankkeeseen, johon on kuitenkin kaupungin taholta sisällytetty vaatimus laajennetusta yhteiskuntavastuusta. Tämän kumppanuushankkeen lisäksi Demokraattisen itsehallintokaupungin tasolla Birmingham on aloittanut nyt käynnissä olevan mittavan osallistamisprosessin uusien toimintatapojen etsimiseksi. Esimerkkinä toiminnasta paikallisella tasolla kaupunki on luovuttanut kaupungin rakennuksia paikallisten yhteisöjen käyttöön osana Standing up for Birmingham -kampanjaa, jossa pyritään mahdollistamaan paikallisten yhteisöjen ja organisaatioiden yhteistyö kaupungin edustajien kanssa palveluiden uudelleen järjestelyssä.

17 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) Kuva 2.5. Birminghamin kehitystyön (vasemmalla, Birmingham City Council, 2013b) suhteutuminen Staffansin & Väyrysen (2009) tunnistamiin kaupunkisuunnittelun teemoihin. Turussa tehdyssä työssä on jo aikaisessa vaiheessa osallistettu erityyppisiä toteuttavia organisaatioita työpajoissa ja työpajoissa ovat olleet mukana myös Turun ympäryskuntien edustajat antamassa arvokasta näkemystä pienempien kuntien tarpeista ja mahdollisuuksista. Turussa ei kuitenkaan tuotteistuksen vaikutuksia kuntalaisten osallistamiseen tai palveluiden ekosysteemiin pystytä vielä tätä kirjoittaessa arvioimaan, mutta nyt tehty työ on tärkeä lähtökohta monelle Opus-hankekokonaisuuden tavoitteelle (Kuva 2.6) ja näiden tavoitteiden saavuttaminen onkin kiinni tahtotilasta ottaa tulokset käyttöön sekä ekosysteemin kehittämisessä että kuntalaisten osallistamisessa.

18 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 18 (29) Kuva 2.6. Tuotteistuksen (vihreä laatikko) liitynnät laajempiin OPUShankekokonaisuuden tavoitteisiin.

19 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) 3 Työn tulokset 3.1 Käsitteistö Kaupunki-infra Perustuote Erillistuote Erityistuote Työn alkuvaiheessa kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuoterakenteen pohjaksi hahmoteltiin kolmijakoinen rakenne: perustuotteet, erillistuotteet sekä erityistuotteet. Kaupungin alueilla sijaitseva infrastruktuuriomaisuus: kadut, jalkakäytävät ja pyörätiet, torit, kentät, puistot, metsät, varusteet, kalusteet ja laitteet, valaistus, liikennevalo-ohjaus. Kaupunki-infraan ei lueta mukaan verkostoja ja järjestelmiä (viemärit, kaapelit jne.) Perustuotteet sisältävät ne ylläpidon tehtävät, joita tehdään kaikkialla. Perustuotteet sisältävät kaupungin lakisääteiset ylläpitotehtävät. Perustuote on samalla se osa ylläpidosta, jonka rahoituksen pitäisi olla aina varmistettu. Tehtävien laatutaso on kuitenkin edelleen kaupunkien omassa harkinnassa. Erillistuotteet ovat tehtäväkokonaisuuksia, joita on mahdollista tilata ja seurata kustannuksia organisaatiosta riippumatta. Erityistuotteet ovat kaupunkikohtaisia erikoistehtäviä, joita ei ole tarpeen tuotteistaa. Esimerkkinä erityistuotteesta torille aseteltava joulukuusi.

20 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 20 (29) Tuoterakenne Kokonaisrakenne Tuoterakenteen lähtökohtana oli muodostaa tilaajan tarpeisiin yksinkertainen ja selkä rakenne, joka mahdollistaa kustannusvertailun ja -seurannan. Rakenne ei kuitenkaan saa rajata hankintatapoja. Rakenteen pitää olla myös joustava ja organisaatiorakenteista riippumaton. Näistä lähtökohdista päädyttiin modulaariseen rakenteeseen. Perustuotteet sisältävät ne ylläpidon tuotteet, jotka ovat kuntien välisen vertailun kannalta oleellisimpia. Jokaiselle ylläpidon perustehtävälle on osoitettu paikka tuoterakenteessa. Kaupunkikohtaisille tehtäville on varattu erityistuotteiden tuoteryhmä.

21 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) Kuva 3.1 Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuoterakenne. Tuoterakenne on hierarkkinen: yksittäiset ylläpidon tehtävät muodostavat tuotteita, jotka muodostavat edelleen päätuotteita ja tuoteryhmiä. Alla on esitetty esimerkki talvihoidon päätuotteen rakenteesta. Koko tuoterakenne on tämän raportin liitteenä. Kuva 3.2. Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuoterakenne. Tuoteryhmä Perustuotteet, erillistuotteet ja erityistuotteet ovat tuoteryhmiä. Tuoteryhmä koostuu päätuotteista. Päätuote Talvihoito, viheralueiden hoito ja liikennealueiden hoito ovat esimerkkejä päätuotteista. Päätuote koostuu tuotteista. Tuote Ajoratojen talvihoito, kevyen liikenteen väylien ja muiden alueiden talvihoito ja hiekoitusmateriaalin poisto ovat esimerkkejä tuotteista. Tuote koostuu tehtävistä. Tehtäväkortti Tehtäväkortissa kuvataan kunkin tehtävän kuvaus, toteuttaminen ja haluttu laatutaso.

22 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 22 (29) Perustuotteet Päätuote: Talvihoito Tuote: Ajoratojen talvihoito Sisältö: Ajoratojen auraus, sohjon poisto, pinnan tasaus ja liukkauden torjunta sekä tarvittaessa ajoradoille kertyneen lumen lähisiirto Yleisen tehtäväluettelon mukaiset tehtävät: 1210 Auraus, ajoradat 1240 Sohjon poisto, ajoradat, kevyen liikenteen väylät, pihat 1310 Pinnan tasaus (polanteen poisto) 1410 Lumen lähisiirto 1510 Liukkauden torjunta, ajoradat, hiekoitus 1520 Liukkauden torjunta, ajoradat, suolaus Rajaukset: Muut huomiot: Perustuotteet Perusotuotteiden päätuotteita ovat talvihoito, viheralueiden hoito, liikennealueiden hoito, puhtaanapito, kalusteiden ja varusteiden hoito sekä rakenteiden hoito Päätuote: Talvihoito Tuote: Ajoratojen talvihoito: Ajoratojen auraus, sohjon poisto, pinnan tasaus ja liukkauden torjunta sekä tarvittaessa ajoradoille kertyneen lumen lähisiirto. Tuote: Kevyen liikenteen väylien ja muiden alueiden talvihoito: Kevyen liikenteen väylien ja muiden alueiden auraus, sohjon poisto, pinnan tasaus ja liukkauden torjunta sekä tarvittaessa kertyneen lumen lähisiirto Tuote: Hiekoitusmateriaalin poisto: Liukkauden torjunnassa käytetyn hiekoitusmateriaalin pölynsidonta ja poisto Päätuote: Viheralueiden hoito Tuote: Kasvillisuuden hoito: Kasvillisuuden hoito kaikkien töineen ja tarvittavine materiaaleineen, lukuun ottamatta metsiä. Nurmikoiden alle 5m2 vaurioiden paikkaustyöt. Kastelujärjestelmien huolto. Perennamaiden kevät- ja syyskunnostus. Tuote: Niittyjen hoito: Maisemaniittyjen ja pientareiden niitto/murskaus, pensaikon ja puuntaimien raivaus sekä niitto-/raivausjätteen keräys ja poiskuljetus. Tuote: Taajamametsien hoito: Tilaajan laatiman metsänhoitosuunnitelman mukaiset työt sekä reittien turvallisuutta vaarantavan kasvillisuuden poisto. Päätuote: Liikennealueiden hoito Tuote: Päällystettyjen väylien hoito: Kaikkien päällystettyjen (sidottu päällyste) väylien hoitotyöt, asfalttipaikkaukset, halkeamapaikkaukset ja yksittäisten alle 1m2 vaurioiden paikkaukset. Reunatukien, kiveysten ja laatoitusten säännöllinen kunnon tarkastus, käyttökuntoisena ja siistinä pitäminen ja yksittäisten alle 1m2 vaurioiden korjaukset. Tuote: Sorapäällysteisten väylien hoito: Sorapäällysteisten väylien höyläys, lanaus sekä pölynsidonta. Tuote: Puistokäytävien ja reitistöjen hoito: Puistokäytävien ja reitistöjen hoitotyöt

23 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) Erillistuotteet Päätuote: Puhtaanapito Tuote: Liikennealueiden puhtaanapito: Kaupungin vastuulle kuuluvien liikennealueiden sekä niillä sijaitsevien varusteiden puhtaanapito. Tuote: Viheralueiden puhtaanapito: Kaupungin vastuulle kuuluvien viheralueiden sekä niillä sijaitsevien varusteiden puhtaanapito. Päätuote: Kalusteiden ja varusteiden hoito Tuote: Kalusteiden ja varusteiden hoito: Kalusteiden ja varusteiden (mm. roska-astiat, penkit, pysäkkikatokset, ajojohteet ym.) säännöllinen kunnon tarkastus, käyttökuntoisena ja siistinä pitäminen. Liikennemerkkien ja opasteiden oikaisu ja kausiaikaiset muutokset ja peittäminen. Päätuote: Rakenteiden hoito Tuote: Kuivatusjärjestelmien hoito: Kuivatusjärjestelmien hoito sisältää kuivatusjärjestelmien ja niiden haaroihin kuuluvien ojien, laitteiden ja varusteiden aukaisu ja puhdistus roskista, maa-aineksesta yms. materiaalista, sekä sulattaminen lumesta ja jäästä. Tuote: Siltarakenteiden hoito: Siltojen, alikulkukäytävien, siltakeilojen ja luiskien puhtaanapito sekä siltaan kuuluvien alle 1 m 2 vaurioiden paikkaukset. Tuote: Muiden rakenteiden hoito: Portaiden, muurien ym. rakenteiden säännöllinen kunnon tarkastus, käyttökuntoisena ja siistinä pitäminen. Yksittäisten alle 1 m 2 vaurioiden paikkaus. Erillistuotteiden päätuotteita ovat kunnossapito, talvihoidon erillistuote, kunnossa- ja puhtaanapidon erillistuote, leikkipaikkojen hoito ja kunnossapito, talousmetsien hoito, liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito, erityisalueiden hoito ja kunnossapito, ulkovalaistuksen hoito ja kunnossapito sekä liikenteen valo-ohjauksen hoito ja kunnossapito. Päätuote: Kunnossapito Tuote: Liikennealueiden kunnossapito: Päällystettyjen väylien uudelleenpäällystys- ja 1m 2 ja sitä suuremmat paikkaustyöt, sorapäällysteisten ajoratojen sorastus. Reunatukien, kiveysten ja laatoitusten 1m 2 ja sitä suuremmat vaurioiden korjaukset. Tuote: Viheralueiden kunnossapito: Kasvillisuuden kunnostus- ja paikkaustyöt Tuote: Kalusteiden ja varusteiden kunnossapito: Kalusteiden ja varusteiden oikaisu, maalaus, korjaus sekä kalusteen ja varusteen poisto mikäli se on turvallisuutta vaarantavassa kunnossa, eikä sitä voida korjaamalla saattaa käyttökuntoiseksi. Tuote: Rakenteiden kunnossapito: Portaiden, muurien ym. rakenteiden 1m 2 ja sitä suuremmat korjaukset. Päätuote: Talvihoidon erillistuote Tuote: Lumen kuormaus ja kuljetus: Lumenkuormaus ja kuljetus lumenvastaanottopaikalle. Tuote: Lumensijoituspaikkojen hoito ja kunnossapito: Lumensijoituspaikkojen auraus, hiekoitus, lumen siirtely, porttien toiminnasta huolehtiminen ja alueen kevätsiivous. Päätuote: Kunnossa- ja puhtaanapidon erillistuote Tuote: Ilkivalta: Ilkivallan aiheuttamien vahinkojen korjaus. Töhryjen poisto.

24 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 24 (29) Erityistuotteet Tuote: Tapahtumat: Tapahtumien aiheuttamien vahinkojen korjaus. Tapahtumien aiheuttamat erilliset puhtaanapitotyöt. Päätuote: Leikkipaikkojen hoito ja kunnossapito Tuote: Leikkipaikkojen hoito ja kunnossapito: Leikkivälineiden ja leikkipaikoilla sijaitsevien muiden kalusteiden ja varusteiden tarkastus ja huolto, leikkihiekan ja turva-alustan vaihto, välineiden korjaukset, vaarallisten välineiden poisto ja uuden välineen asennus, käyttöönottotarkastukset. Päätuote: Talousmetsien hoito Tuote: Talousmetsien hoito: Tilaajan laatiman metsänhoitosuunnitelman mukaiset työt sekä reittien turvallisuutta vaarantavan kasvillisuuden poisto. Päätuote: Liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito Tuote: Liikuntapaikkojen hoito- ja kunnossapito: Urheilukenttien ja liikuntapaikkojen hoito ja kunnossapito. Urheilukenttien pinnan tasaukset. Nurmikenttien hoito ja kunnossapito. Kenttien jäädytys ja auraus. Päätuote: Erityisalueiden hoito ja kunnossapito Tuote: Virkistysalueet: Kaupungin ulkoilu- ja virkistysalueille tehtävät hoito ja kunnossapitotyöt. Ulkoilu- ja virkistysalueilla olevien rakenteiden hoito ja kunnossapito. Tuote: Laiturit, venepaikat ja vesiväylät: Laitureiden, venepaikkojen ja vesiväylien hoito ja kunnossapitotyöt. Tuote: Maatalous: Kaikki maatalouteen liittyvät työt. Päätuote: Ulkovalaistuksen hoito ja kunnossapito Tuote: Ulkovalaistuksen hoito ja kunnossapito: Ulkovalaistuksen hoitoon ja kunnossapitoon kuuluu valaistusjärjestelmien säännöllinen kunnon tarkastus ja käyttökuntoisena pitäminen. Yksittäisten pylväiden vaihdot ja muut valaistuslaitteille tehtävät korjaustyöt. Päätuote: Liikenteen valo-ohjauksen hoito ja kunnossapito Tuote: Liikenteen valo-ohjauksen hoito ja kunnossapito: Liikenteen valoohjauksen hoitoon ja kunnossapitoon kuuluu järjestelmien säännöllinen kunnon tarkastus ja käyttökuntoisena pitäminen. Yksittäisten pylväiden vaihdot ja muut valo-ohjauslaitteille tehtävät korjaustyöt. Erityistuotteet ovat kaupunkikohtaisia erikoiskohteita, joita ei ole tarpeen tuotteistaa. Turussa esimerkkejä erityistuotteista ovat: Föri Katulämmitys Joulu Liikennekeskus.

25 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) 3.3 Kustannusseuranta Turun talousarvio ja kustannusseuranta Turussa infran ylläpitopalvelujen talousarvio vuodelle 2015 (TA 2015) on tehty Opustuoterakenteella. Talousarviossa on kolmelle tuoteryhmälle (perustuotteet, erillistuotteet sekä erityistuotteet ja yleiskustannukset) kustannuspaikat. Päätuotteiden alla oleville tuotteille on avattu Tilastolliset tilausnumerot (SAP:n käsite). Kuva 3.3. Infran ylläpidon tuoterakenne Turussa, TA 2015 Talousarvion toteutumista seurataan tilastollisten tilausten kautta saatavilla toteutumaraporteilla. Tuotekohtaisten tilastollisten tilausten raporteista saadaan helposti lähtötiedot tulevien vuosien talousarvion laadintaan ja vuosittaiseen Kuvekustannusvertailuun sekä muihin usein kysyttyä tarpeisiin. Tilaajakustannukset voidaan tarvittaessa vyöryttää päätuotteille.

26 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen 26 (29) Turussa Kiinteistöliikelaitoksen taseessa oleva katu- ja viheralueiden sekä muiden yleisten alueiden ylläpito pääomamenoineen rahoitetaan kaupunginhallituksen ja kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan välisellä sisäisellä palvelumaksusopimuksella. Palvelumaksusopimus vuodelle 2015 noudattaa samaa tuoterakennetta kuin talousarviokin. Sopimus sisältää ylläpidettävien alueiden määrät kunnossapito- ja hoitoluokkineen sekä kustannuspaikka-/tuotetasolla palvelumaksulaskelman talousarvion mukaisilla summilla. Haasteita TA 2015 laadinnassa Ylläpidon talousarvion laadinta muuttui Opus-rakenteen kautta. Jokaiselle tuotteelle (tilastolliselle tilausnumerolle) laadittiin oma TA 2015 edellisvuosien kustannusseurannan perusteella ja niiden kautta saatiin arviot ylätasolle, sekä päätuotteille että kustannuspaikoille. Tässä yhteydessä huomattiin, että tuotteiden sisältö oli vielä tarkistettava yksityiskohtaisesti. Tuotesisällön piti olla mahdollisimman helposti ymmärrettävä ja päällekkäisyyksiä ei saisi olla. Todettiin myös, että ylläpidon tilaajien rooli laskujen asiantarkastuksessa ja tiliöinnissä kasvaa, kun halutaan saada mahdollisimman oikeaa kustannustietoutta. Tätä ei ole kuitenkaan koettu negatiiviseksi tekijäksi työssä. Enemmänkin päinvastoin se heijastuu ylläpidon tilaajalle motivoivana tekijänä, kun on tiedossa helpotusta kustannusseurantaan. Lopputuloksena oli helposti luettava ja ymmärrettävä talousarvio, jonka kustannusseuranta on yksinkertaista.

27 Kaupunki-infran ylläpidon palvelujen (29) 4 Jatkotoimenpidesuositukset Yhteisen nimikkeistön tarpeesta kuntakentällä on puhuttu pitkään. Tuoterakennemallin laajemman käyttöönoton onnistumisen edellytyksenä on se, että nimikkeet käsitetään samalla tavalla. Nimikkeistön vakiinnuttamiselle on havaittu toki muitakin tarpeita. Kuntaliitto koordinoi nimikkeistöhanketta, joka alkaa vuonna Turun kaupunki on ottanut tässä raportissa ehdotetun tuoterakenteen käyttöön kaupunki-infran ylläpidossa. Kokemusten kerääminen, dokumentointi ja jakaminen ovat tärkeitä sekä mallin jalkauttamisen että sen jatkokehittämisen kannalta. Pilotin laajempi arviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi vuoden 2015 syksyllä, ennen vuoden 2016 talousarvion laadintaa. Mallin jalkauttamista muihin kaupunkeihin jatketaan KEHTO-foorumin avustuksella. Tuoterakenteen toimivuutta pienemmissä kunnissa on syytä selvittää ensin tarkemmin ja sen jälkeen mahdollisesti pilotoida yhdessä tai useammassa kunnassa. Kuva 4.1. Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistuksen yhteenveto. Osallisuuden syvempää integroimista tuoterakenteeseen ja kaupunki-infran ylläpitoon yleisesti on tarpeen pohtia tarkemmin. Osallisuuden ja asukkaiden roolin täsmentämisessä ensimmäisiä askeleita ovat asiakastarpeiden ja niiden mukaisen palvelutason määrittäminen. Turku lähtee testaamaan B-part kaupunkilaisen osallistamista viheralueohjelman laadinnan yhteydessä keväällä 2015, harjoituttaa osallistavaa budjetointia. Aidon monipuolisen ekosysteemin rakentuminen tarvitsee aikaa. Rakentumisen mahdollistamiseksi on huolehdittava otollisesta ympäristöstä: osaava tilaaja, toimivat markkinat erikokoisine ja -laatuisine toimijoineen sekä tiedostavat loppukäyttäjät.

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito. Talvihoito Viheralueiden hoito Liikennealueiden hoito Perusomaisuus Puhtaanapito Kalusteiden ja varusteiden hoito Rakenteiden hoito Kunnossapito Talvihoidon erillistuote Ylläpito Erillistuotteet Kunnossa-

Lisätiedot

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta 9.5. kehto, tampere 1 Turun rinnakkaishanke Luoda käytännössä kuntien infraomaisuuden ylläpitoon

Lisätiedot

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta 23-24.10.2014 Seinäjoki KEHTO 1 Turun rinnakkaishanke Luoda käytännössä kuntien infraomaisuuden

Lisätiedot

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta 22.5.2015 Kuntatekniikkapäivät 1 Turun rinnakkaishanke Luoda käytännössä kuntien infraomaisuuden

Lisätiedot

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta 8.6.2014 1 Turun rinnakkaishanke Luoda käytännössä kuntien infraomaisuuden ylläpitoon Yhtenäinen

Lisätiedot

Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus. Turun pilottihankkeen loppuraportti. Mari Helin, Teemu Surakka, Ville Niukko & Iida-Maria Seppä

Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus. Turun pilottihankkeen loppuraportti. Mari Helin, Teemu Surakka, Ville Niukko & Iida-Maria Seppä Mari Helin, Teemu Surakka, Ville Niukko & Iida-Maria Seppä Kaupunki-infran ylläpidon palveluiden tuotteistus OPUS Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta Turun pilottihankkeen loppuraportti

Lisätiedot

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen

OPUS hanke. Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus. Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen OPUS hanke Porin pilotti: Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Markku Mäkitalo Pasi Lappalainen Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus Tiivistelmä Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt Sivu 1 JOKELAN ALUEURAKKA 2O13 2O17 Tuusulan Jokelan alueurakkaa 2013 2017 koskevaan urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan urakassa esiin tulevia kokonaishintaan kuuluvia tehtäviä hinnoin

Lisätiedot

Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidon tuotteistus

Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidon tuotteistus Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidon tuotteistus Kansallinen nimikkeistömuutos Tuoterakenne Tehtäväkortit Urakka-asiakirjamallit Kuuden muun kaupungin tuotteistustilanne Jatkotoimet Tuotteistus

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta

Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta 22.5.2015 Teemu Surakka / Aalto-yliopisto, VN ryhmä OPUS -hankekokonaisuus OPUS tutkimushanke 1. Minkälainen on kuntien teknisen toimen palveluiden

Lisätiedot

Kuntamaisema Oy:n palvelukehitysprojekti

Kuntamaisema Oy:n palvelukehitysprojekti Kuntamaisema Oy:n palvelukehitysprojekti Ville Niukko Kuntamaisema Oy 22.5.2015 Kuntamaisema Oy:n kehitys 2011 Tekniset palvelut mukaan Uusi tietokantamalli Toimintaa jo 120 kunnan kanssa 2013 Järjestelmän

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (OPUS)

Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (OPUS) Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta (OPUS) 9.5.2014 Teemu Surakka Aalto yliopisto, Value Networks tutkimusryhmä Rinnakkaishanke kokonaisuus Tuotteistus Kaupungin strategia Uudet

Lisätiedot

Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä. Ville Niukko Kuntamaisema Oy 6.6.2014

Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä. Ville Niukko Kuntamaisema Oy 6.6.2014 Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä Ville Niukko Kuntamaisema Oy 6.6.2014 Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä Kuntamaisema Oy:n osahankkeen tavoitteena on

Lisätiedot

Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidon tuotteistus

Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidon tuotteistus Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden kunnossapidon tuotteistus Tuotteistuksen ja tehtäväkorttien hyötyjä Kansallinen nimikkeistömuutos Tuoterakenne Tehtäväkortit Urakka-asiakirjamallit Kuuden muun kaupungin

Lisätiedot

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri

Pakilan alueurakka. IPT-työpaja IPT-työpaja / Anna Tienvieri Pakilan alueurakka IPT-työpaja 15.11.2016 Pakilan alueurakan perustietoja (2014-19) Toteutetaan 5-vuotisena palveluallianssisopimuksena Kehitysvaihe ennen toteutusta noin 4 kk Toteutusvaihe 5 vuotta Kumppanit:

Lisätiedot

TARJOUSHINTA (alv 0 %) TARJOUSHINTA (alv 23 %) URAKKAHINTA YHTEENSÄ (sis. alv 23%) JYVÄSKYLÄN ETELÄINEN ALUEURAKKA HINTATARJOUSLOMAKE, YHTEENVETO

TARJOUSHINTA (alv 0 %) TARJOUSHINTA (alv 23 %) URAKKAHINTA YHTEENSÄ (sis. alv 23%) JYVÄSKYLÄN ETELÄINEN ALUEURAKKA HINTATARJOUSLOMAKE, YHTEENVETO JYVÄSKYLÄN ETELÄINEN ALUEURAKKA HINTATARJOUSLOMAKE, YHTEENVETO LIIKENNEVÄYLIEN JA -ALUEIDEN SEKÄ VIHERALUEIDEN HOITO JA KUNNOSSAPITO Urakkatarjouspyyntöönne 22.03.2012 viitaten tarjoudumme suorittamaan

Lisätiedot

Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä. Ville Niukko Kuntamaisema Oy 9.5.2014

Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä. Ville Niukko Kuntamaisema Oy 9.5.2014 Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä Ville Niukko Kuntamaisema Oy 9.5.2014 Innovatiivinen tuotteistus- ja kustannusvertailujärjestelmä Kuntamaisema Oy:n osahankkeen tavoitteena varmistaa

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT JOENSUU Kuntatekniikan kehittäminen haltuun: KUPERA:sta KEHTO:on. Kari Ström Jyväskylän kaupunki

KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT JOENSUU Kuntatekniikan kehittäminen haltuun: KUPERA:sta KEHTO:on. Kari Ström Jyväskylän kaupunki KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT JOENSUU 2010 Kuntatekniikan kehittäminen haltuun: KUPERA:sta KEHTO:on Kari Ström Jyväskylän kaupunki HÄMEENLINNA Tammikuu 2008 Teknisiin palveluihin vaikuttavat toimintaympäristön

Lisätiedot

TAPIOLAN ALUEURAKKA /19 KATUYLLÄPIDON TEHTÄVÄLUETTELO JA TEHTÄVÄKOHTAISET TÄYDENNYKSET. Alueurakointi Yleinen tehtäväluettelo 2003

TAPIOLAN ALUEURAKKA /19 KATUYLLÄPIDON TEHTÄVÄLUETTELO JA TEHTÄVÄKOHTAISET TÄYDENNYKSET. Alueurakointi Yleinen tehtäväluettelo 2003 Tapiolan alueurakka 2012-2017/19 1 (6) TAPIOLAN ALUEURAKKA 2012 2017/19 KATUYLLÄPIDON TEHTÄVÄLUETTELO JA TEHTÄVÄKOHTAISET TÄYDENNYKSET Alueurakointi Yleinen tehtäväluettelo 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ

Lisätiedot

Opus - Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi

Opus - Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi Kuntien rooli on muuttumassa entistä enemmän palvelujen tuottajasta niiden järjestäjäksi. Kuntien palveluiden järjestämisessä mahdollisia näkökulmia ovat esimerkiksi paikalliset markkinat tai uudet toimintatavat

Lisätiedot

Kehto-foorumi kuntien teknisten palvelujen kehittäjänä

Kehto-foorumi kuntien teknisten palvelujen kehittäjänä Kehto-foorumi kuntien teknisten palvelujen kehittäjänä YGOFORUMin workshop Green Deal askel kestävään infrarakentamiseen Paavo Taipale Yhdyskuntatekniikan päällikkö, Suomen Kuntaliitto Kuntien teknisen

Lisätiedot

Allianssimallin ylläpitourakan tarkastelu viheraluenäkökulmasta. Kari Ojamies Ylläpito Helsingin kaupunki

Allianssimallin ylläpitourakan tarkastelu viheraluenäkökulmasta. Kari Ojamies Ylläpito Helsingin kaupunki Allianssimallin ylläpitourakan tarkastelu viheraluenäkökulmasta Kari Ojamies Ylläpito Helsingin kaupunki Esityksen sisältö Ylläpidon allianssi pähkinänkuoressa Neljän vuoden kokemukset Perustiedot urakasta

Lisätiedot

Kehto-kaupunkien panostus KIRA-digi-hankkeen viitekehyksessä: Kuntien Infra-omaisuus - prosessit, tietomallit ja hallintajärjestelmät INFRA-O

Kehto-kaupunkien panostus KIRA-digi-hankkeen viitekehyksessä: Kuntien Infra-omaisuus - prosessit, tietomallit ja hallintajärjestelmät INFRA-O Kehto-kaupunkien panostus KIRA-digi-hankkeen viitekehyksessä: Kuntien Infra-omaisuus - prosessit, tietomallit ja hallintajärjestelmät INFRA-O Kuntien paikkatieto- ja kaupunkimallinnusseminaari 7.-8.2.2017

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen

allianssiurakka Mitä allianssilla tavoitellaan? Maanrakennuspäivä Anna Keskinen Mitä allianssilla tavoitellaan? Pakilan allianssiurakka Maanrakennuspäivä 18.9.2014 Parempaa yhteistyötä tilaajan ja urakoitsijan välillä Anna Keskinen Joustavuutta ylläpitotöihin Asukasyhteistyön parantaminen

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto

Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Ylläpidon allianssi puolivälissä ollaan, mitä ollaan opittu? Anna Tienvieri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Esityksen sisältö Ylläpidon allianssiurakka yleisesti Kahden ensimmäisen vuoden kokemukset

Lisätiedot

Harkittua omistajuutta kuntatekniikkaan, kyselyn tuloksia

Harkittua omistajuutta kuntatekniikkaan, kyselyn tuloksia Harkittua omistajuutta kuntatekniikkaan, kyselyn tuloksia Kuntamarkkinat Hanna Kemppainen Tausta ja tavoitteet KEHTO-foorumin yhteishanke Kuuluu projektikokonaisuuteen: Harkittua omistajuutta työkaluja

Lisätiedot

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011

MAISEMA-MALLI. MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop. Tampere 8.6.2011 MAISEMA-MALLI MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISESSÄ TOIMESSA Teknisten palveluprosessien hallintainnovaatiot workshop Tampere 8.6.2011, taloussuunnittelija 044 794 3201 marja-liisa.m.hamalainen@mikkeli.fi Mikkelin

Lisätiedot

Huomispäivän kuntatekniikka Haasteita ja ratkaisuja. Pekka Malinen INFRA 13 Helsinki 5.3.2013

Huomispäivän kuntatekniikka Haasteita ja ratkaisuja. Pekka Malinen INFRA 13 Helsinki 5.3.2013 Huomispäivän kuntatekniikka Haasteita ja ratkaisuja Pekka Malinen INFRA 13 Helsinki 5.3.2013 Teknistä sektoria koskevia haasteita ja muutospaineita 18 kaupungin haastattelut (Kupera projekti 2009-2010):

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS / Palveluosa Kouvolan kaupungin liikennealueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä

PALVELUSOPIMUS / Palveluosa Kouvolan kaupungin liikennealueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä Dnro 927/00.06.00/2013 1(4) PALVELUSOPIMUS / Palveluosa Kouvolan kaupungin liikennealueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä 1. Palveluosan voimassaoloaika: 1.1.2015

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita.

Väylät aurataan muiden väylien tultua auratuiksi. Ainoastaan arkipäivisin klo 7 ja 16 välillä, lukuun ottamatta erityisen vaikeita olosuhteita. 12.3.2015 HOITOTASON MÄÄRITTELY 2015 1/5 Lumen poisto Aloitetaan, kun lunta on Aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm. kertynyt enintään 5 cm. Aurataan ennen asuntokatuja. Polanteen poisto Polanteet

Lisätiedot

JOKELAN ALUEURAKKA 2013 2017

JOKELAN ALUEURAKKA 2013 2017 Sivu 1 JOKELAN ALUEURAKKA 2013 2017 TEHTÄVÄLUETTELO JA TEHTÄVÄKOHTAISET TÄYDENNYKSET Sivu 2 Alueurakointi Yleinen tehtäväluettelo 2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. TEHTÄVÄLUETTELO 2.1 KOKONAISHINTAAN

Lisätiedot

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016

Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2016 Executive raportti Lappeenranta LUONNOS 18.5.2016 2 1 Johdanto Katu ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen

Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan. Ismo Kohonen Sisäisen tarkastuksen ja yhteistyöryhmien palautteet toimintatapaan Ismo Kohonen 17.8.2016 Sisäisen tarkastuksen kohde, laajuus ja rajaukset Tarkastuksen kohde oli Väylänpidon alueurakkasopimusten hallinnan

Lisätiedot

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA /20

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA /20 Asianumero 834/02.08.00/2013 1 (8) POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 KATUYLLÄPIDON TEHTÄVÄLUETTELO JA TEHTÄVÄKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asianumero 834/02.08.00/2013 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KUVE KUVE Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari Rapal Oy.

KUVE KUVE Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari Rapal Oy. KUVE 2016 Tulokset vuoden 2015 Katujen ja Viheralueiden ylläpidosta loppuseminaari 25.10.2016 1 Sisältö Vertailun tulokset Yleisten alueiden ylläpito Kadut Viheralueet Kuntarakennetietoja Jakaumat katu-

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 40 kunnassa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 40 kunnassa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Tutkimuksia 0 00 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Tutkimuksia 0 00 Heikki Miettinen SISÄLLYS Johdanto

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa

Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Yhteistoimintaa alueurakointiin allianssimallit Helsingin yleisten alueiden ylläpidossa Anna Tienvieri & Kaisa Komulainen Helsingin kaupungin rakennusvirasto Allianssimalli ylläpitourakoissa Kontulan urakan

Lisätiedot

Henrik Rainio

Henrik Rainio 18.3.2019 Henrik Rainio Porvoon tilinpäätös ja C21 - kaupunkien tilinpäätösten ennakkotiedot Toimintakate, / asukas 2017 * Muutos % Manner-Suomi -5 129-5 302 3,4 % Uusimaa -4 656-4 837 3,9 % 1Turku -5

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Palvelutyytyväisyystutkimuksen tulokset 37 kunnassa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Palvelutyytyväisyystutkimuksen tulokset 37 kunnassa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 04 Palvelutyytyväisyystutkimuksen tulokset kunnassa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 2 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 30 kunnassa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 30 kunnassa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 00 Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Tutkimuksia 0 00 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT Kyselytutkimuksen tulokset 0 kunnassa Yhdyskuntatekniset palvelut 00 Johdanto

Lisätiedot

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia Ohjelmien sisältö Korjausvelkaohjelmat 2016-2019 http://www.liikennevirasto.fi/korjausvelkaohjelma (M ) Rahoitus on merkittävä, erityisesti v.2018 Budjetti

Lisätiedot

Osallisuus. Teemu Surakka OPUS työpajat ja 12.6.

Osallisuus. Teemu Surakka OPUS työpajat ja 12.6. Osallisuus Teemu Surakka OPUS työpajat 10.6. ja 12.6. Kuntalaisten roolit Mikko Wennberg (2009) Osallistava suunnittelu ja käyttäjälähtöiset toimintamallit Kuntalaisten roolit Viranomaiskunta Palvelukunta

Lisätiedot

LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra

LUOVAT RAKENTEET. Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra LUOVAT RAKENTEET Selvitys kulttuurisen vanhustyön rakenteista yli 50 000 asukkaan kaupungeissa sekä Pukkilan kunnassa. Kuvaaja Vicente Serra AILI = Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus kuntainfran hoidon ja korjauksen hankkeisiin

Ajankohtaiskatsaus kuntainfran hoidon ja korjauksen hankkeisiin Ajankohtaiskatsaus kuntainfran hoidon ja korjauksen hankkeisiin Maini Väisänen, yhdyskuntatekniikan asiantuntija Tuulia Innala, erityisasiantuntija Infra 2015, Vanha Satama, Helsinki Kuntaliiton ajankohtaiset

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tekn.ltk 21.1.2014 ASIA NRO 7

Tekn.ltk 21.1.2014 ASIA NRO 7 LIIKENNEALUEIDEN YLLÄPIDON TUOTANTOSOPIMUS Sopimuksen kohde Tilaaja Tuottaja Asikkalan kunnan ylläpitämien liikennealueiden kunnossapito Asikkalan kunta, tekninen lautakunta Noudatettavat asiakirjat Sopimuskausi

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

Kuntatekniikan palvelut haltuun järkevällä tuotteistamisella

Kuntatekniikan palvelut haltuun järkevällä tuotteistamisella Kuntatekniikan palvelut haltuun järkevällä tuotteistamisella Kuntatekniikan päivät Ville Niukko p. 050 525 5645 ville.niukko@kuntamaisema.fi Nopea näköala parempaan palvelukokonaisuuteen Maisema-mallin

Lisätiedot

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä

Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä Rata 2018 -seminaari, Anna Saarlo 23.1.2018 Tulevaisuuden asemanseudut tehdään yhteistyöllä 1. Mitä tavoittelemme? Tulevaisuuden asemanseutu 2. Miksi? Yhteinen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.

SOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3. SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen suunnittelumenetelmä: kokemuksia käyttäjien sitouttamisesta suunnitteluprosessiin

Käyttäjälähtöinen suunnittelumenetelmä: kokemuksia käyttäjien sitouttamisesta suunnitteluprosessiin Käyttäjälähtöinen suunnittelumenetelmä: kokemuksia käyttäjien sitouttamisesta suunnitteluprosessiin IPT2 -hanke, työpajan alustus Vison, Helsinki 13.12.2018 Perustettu 1958 www.ukiark.fi 65 arkkitehtisuunnittelun

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelusetelit

Tulevaisuuden palvelusetelit Tulevaisuuden palvelusetelit 16.8.2018 Palvelusetelit tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet Sotella tai ilman Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen Kunnan roolin vieminen kohti järjestäjää monituottajamallin

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Talvihoidon kehittäminen asukaslähtöisesti. Riikka Kallio

Talvihoidon kehittäminen asukaslähtöisesti. Riikka Kallio Talvihoidon kehittäminen asukaslähtöisesti Riikka Kallio Asukkaita varten Asukkaiden tarpeet huomioon ottaen Nykytila Autoliikenteen mukaan Hoidon toimenpiteiden mukaan Tavoite Asukaslähtöisyys: Jokaiselle

Lisätiedot

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE LIITTEITÄ ASIKKAIDEN OSALLISTUMISEN TOIMINTAMALLI LOPPURAPORTTIIN Liite 1. Kyselylomake maakuntien työpajoihin osallistuneille, syksy 2016 Liite 2. Loppuarviointilomake maakuntien kokeilujen yhdyshenkilöille,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

90 TEKNISTEN PALVELUJEN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: teknisen keskuksen johtaja. Kuvaus 2019 ja keskeiset muutokset. Toiminnalliset tavoitteet 2019

90 TEKNISTEN PALVELUJEN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: teknisen keskuksen johtaja. Kuvaus 2019 ja keskeiset muutokset. Toiminnalliset tavoitteet 2019 90 TEKNISTEN PALVELUJEN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: teknisen keskuksen johtaja Kuvaus 2019 ja keskeiset muutokset Tekninen keskus tuottaa kaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia sisäisiä kiinteistöpalveluita

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS / Palveluosa Kouvolan kaupungin viheralueiden hoidosta, kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä

PALVELUSOPIMUS / Palveluosa Kouvolan kaupungin viheralueiden hoidosta, kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä Dnro 927/00.06.00/2013 1(4) PALVELUSOPIMUS / Palveluosa Kouvolan kaupungin viheralueiden hoidosta, kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä 1. Palveluosan voimassaoloaika:

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 9289/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 9289/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 113 Asianro 9289/02.08.00.01/2017 Kuopion kuntatekniikkaliikelaitoksen kunnossapitourakkasopimus ajalle 1.10.2017 1.10.2022 Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen

Lisätiedot

Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden ylläpidon tuotteistaminen VÄLIRAPORTTI

Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden ylläpidon tuotteistaminen VÄLIRAPORTTI Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden ylläpidon tuotteistaminen VÄLIRAPORTTI Työn sisältö Mukana Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi Tavoitteena yhteinen tuoterakenne,

Lisätiedot

Rataverkon kokonaiskuva

Rataverkon kokonaiskuva Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,

Lisätiedot

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella

Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Tuotteistaminen yhteistoiminta-alueella Alustus kuntatalossa KUNTALIITOSVERKOSTON JA YHTEISTOIMINTA- ALUEVERKOSTON TAPAAMINEN Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja 29 vertailukunnassa. Efeko Oy Tutkimuksia 289 2006 Heikki Miettinen YHDYSKUNTATEKNISET PALVELU Kyselytutkimuksen tulokset Kajaanissa ja vertailukunnassa Tutkimuksia Heikki Miettinen Sisällys Johdanto Selvityksen taustaa Otos ja vastaukset Otos ja vastaukset Kadut Puistojen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

KEHTO-foorumin hankkeet

KEHTO-foorumin hankkeet KEHTO-foorumin hankkeet Tuulia Innala kehittämisinsinööri KEHTO-foorumi, Seinäjoki 23.-24.10.2014 KUPERA-hanke KEHTO-foorumin ensimmäinen hanke oli KUPERA-hanke eli Kuntien perusrakenteiden ja perusrakennepalvelujen

Lisätiedot

Torstai 01.11.2012 kello 17.00 20.00. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

Torstai 01.11.2012 kello 17.00 20.00. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone Viranomainen TUUSNIEMEN KUNTA Tekninen lautakunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8 / 2012 KOKOUSAIKA Torstai 01.11.2012 kello 17.00 20.00 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja

Lisätiedot

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA /20

POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA /20 1(5) POHJOIS-ESPOON ALUEURAKKA 2013-2018/20 KIINTEISTÖJEN PIHA-ALUEET 1. YLEISTÄ 2. TALVIHOITO Asianumero 834/02.08.00/2013 Tässä asiakirjassa esitetyt suoritusvelvollisuuteen liittyvät asiat koskevat

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1

Mallintamisen mahdollisuudet. vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa. Manu Marttinen Työpäällikkö NCC Roads Oy 1 Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi infran ylläpidossa Manu Marttinen Työpäällikkö 3.6.2015 NCC Roads Oy 1 TIEDONHALINNAN Mallintamisen mahdollisuudet vuorovaikutuksen lisäämiseksi

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2008 FCG Efeko Oy:n tekemä kyselytutkimus 40 kunnassa Selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1992. Vuoden 2008

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin liikennealueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä

Kouvolan kaupungin liikennealueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista erikseen sovittavista töistä Dno 92/.6./213 1(4) PAVUSPIUS / Palveluosa Kouvolan kaupungin liikennealueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta sekä muista eikseen sovittavista tistä 1. Palveluosan voimassaoloaika: 1.1.215-31.12.215 2. Hankinnan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot