Työturvallisuusluennot 2015

Transkriptio

1 Työturvallisuusluennot 2015 Sisältö VÄLITTÖMÄT KEMIALLISET VAARATEKIJÄT (Aineiden vaikutukset elimistössä ja henkilökohtaiset suojaimet) VÄLILLISET KEMIALLISET VAARATEKIJÄT KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ ja REACH-asetus KEMIKAALIJÄTTEIDEN KÄSITTELY VAAROJEN VÄLTTÄMINEN (turvalliset työtavat ja menetelmät sekä turvavälineet laboratoriossa) OHJEITA TAPATURMAN VARALTA Työturvallisuuden luentokalvot

2 Luennot ma 7.9. klo Ke1 ja Ke 9.9. klo Ke1 Tentti ryhmä H1: Ke klo ryhmä H4: Ke klo ryhmä H3: To klo ryhmä H2: To klo Osallistu vain oman ryhmäsi (CHEM-A1200) tenttiin! Tenttiin ei tarvitse ilmoittautua weboodissa. Tentti Ryhmätentti: oma 5 hengen ryhmä Arviointi: hyväksytty / hylätty 6 tehtävärastia, 10 min/rasti Rasteilla opettajia 5 eri kurssilta Rastit: 1. Suojavälineet ja työtavat 2. Varoitusmerkit 3. Tietoa kemikaaleista 4. Jätteet 5. Työtavat, ensiapu, suojavälineet, toiminta onnettomuuksissa 6. Ensiapu Työturvallisuuden luentokalvot

3 Kemian tekniikan korkeakoulun työsuojelun kohteina ovat laboratorion lähiympäristöt, fyysinen työympäristö, työ ja henkilöstön työnhallinta. tavoitteena on henkiseltä ja ruumiilliselta kannalta turvallinen työskentely eri työpisteissä sekä työtapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien ennaltaehkäisy. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi luomme edellytykset: häiriöttömälle työnteolle ja oppimiselle toiminnassa koettujen ongelmien ratkaisumallien omaehtoiseen kehittämiseen organisaation toimintamallien kehittämiseen henkilöstön työnhallinnan kehittämiseen työsuojelun juurruttamiseen oppimistapahtuman kautta osaksi ammattitaitoa Jos tunnet olosi 'turvattomaksi', jokin asia askarruttaa tai olet huomannut puutteita tiedekuntamme turvallisuusasioissa, niin ota yhteyttä kurssin opettajaan. Kotisivut fi tilat ja turvallisuus fi työturvallisuus ja työsuojelu fi oppaita ja ohjeita CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Laboratoriotyöt rautatabletin rautapitoisuuden määritys seuraavilla neljällä menetelmällä: 1. Raudan määritys oksidina (gravimetria) 2. Raudan määritys cerimetrisesti (titrimetria) 3. Raudan määritys absorptiometrisesti (spektrofotometria) 4. Raudan määritys liekki-aas -menetelmällä Työturvallisuuden luentokalvot

4 Tyypillisiä laboratoriotyötapaturmia Tavallisia, mutta vähemmän vakavia: Melko harvinaisia, mutta vakavia: Laboratoriotöissä sattuneet tapaturmat palovamma sytytettäessä bunsenliekkiä: oppilas avasi väärän kaasuhanan - kiinteää ainetta lentänyt silmään tai suuhun - väkevän HNO 3 :n aiheuttama syöpymä = palovamma jalassa: kaatunut koeputki - väkevän H 2 SO 4 :n aiheuttama palovamma kämmenessä - väkevää H 2 SO 4 :a roiskahtanut silmille ja kasvoihin: välittömän silmä -ja kasvohuuhtelun ansiosta vain pari palovammaa kasvoissa (suojalasit olivat päässä, mutta eivät suojanneet täysin) - laimean NH 3 :kin roiskahtaminen silmään: oppilas oli lähdössä laboratoriosta: oli ottanut jo suojalasit pois, laittoi reagenssipulloja kaappiin, jolloin yksi tippapullo putosi ja sen kärjestä lensi pisara silmään - rikkoutuneen lasiastian aiheuttama haava kämmenessä - pyörtyminen ja pään iskeminen lattiaan: oppilas ei ollut syönyt koko päivänä Syksyllä 2014 ei yhtään tapaturmaa (CHEM-A1200 kurssilla)! Työturvallisuuden luentokalvot

5 Laboratoriossa ja työpaikalla esiintyviä vaaroja Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Biologiset vaaratekijät Ruumiillinen kuormittaminen ja ergonomia Henkinen kuormittuminen FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT Eri energianmuotojen vaikutuksia työntekijöihin ja heidän terveyteensä: Melu: altistustaso ei saa ylittää 85 db Tärinä Säteily Sähkö Ilmanvaihto Valaistus BIOLOGISET VAARATEKIJÄT Bakteerit, virukset, homeet, sienet, loiset Kosteusvauriot Työturvallisuuden luentokalvot

6 KEMIALLISET VAARATEKIJÄT Kemiallisten aineiden aiheuttamat vaarat ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle: VÄLITTÖMÄT VAARAT Terveydelle vaaralliset kemikaalit pääsevät elimistöön tai muuten kosketuksiin kudoksen kanssa (mm. myrkyt, hapot, emäkset). VÄLILLISET VAARAT Kemikaalien muiden ominaisuuksien aiheuttamat vaarat (mm. palavat, räjähtävät ja korrodoivat aineet). VÄLITTÖMÄT VAARAT PERIAATE: Aineita ei voida jakaa myrkyllisiin ja ei-myrkyllisiin (Kemikaalilaki 599/2013) Terveydelle vaarallinen kemikaali aine, joka elimistöön joutuessaan voi kemiallisten ominaisuuksiensa vuoksi aiheuttaa jo vähäisenä määränä haittaa ihmisen terveydelle. Ympäristölle vaarallinen kemikaali aine, joka ympäristöön joutuessaan voi aiheuttaa jo vähäisenä määränä ilmeistä haittaa elolliselle luonnolle. Työturvallisuuden luentokalvot

7 Miten kemikaali/aine voi päästä elimistöön? Hengityselimistön kautta - edellyttää höyrystymistä - hajuttomat aineet imeytyvät huomaamatta, toisaalta aine voi aiheuttaa ärsytystä = yskiminen tai aineen voi haistaa, mutta hajuun voi turtua - tehokasta, sillä keuhkorakkulat hienojakoisen verisuoniverkoston peittämät Ihon läpi imeytymällä - haavat, naarmut - orgaaniset liuottimet imeytyvät helposti terveenkin ihon läpi Ruoansulatuskanavan kautta - syynä yleensä puutteelliset ohjeet tai ohjeiden laiminlyönti - aine ei välttämättä imeydy ruoansulatuselimistön kautta - vahingossa niellyn myrkyn määrä yleensä pieni Mitkä tekijät vaikuttavat aineen vaikutustapaan elimistössä? Aineen määrä Aineen spesifiset toksikologiset ominaisuudet (myrkyllisyys) Elimistöön pääsytapa Altistusaika Henkilökohtainen herkkyys Työturvallisuuden luentokalvot

8 AINEEN KULKU ELIMISTÖSSÄ Elimistöön imeytynyt aine fi verenkierto fi kaikki elimistön osat fi varastoituminen kudoksiin fi varastoituneet aineet vapautuvat verenkiertoon fi myrkytys AINEEN ERITTYMINEN ELIMISTÖSTÄ aine kerääntyy elimistöön, jos sen imeytymisnopeus > erittymisnopeus biologinen puoliintumisaika: aika, jossa puolet elimistöön joutuneesta aineesta erittyy pois puoliintumisaika vaihtelee riippuen useista tekijöistä liuottimet ~ min-vrk, raskasmetallit ~ a AINEEN MUUTTUMINEN ELIMISTÖSSÄ esim. metanoli fi formaldehydi fi muurahaishappo Aineiden luokittelu Akuutit eli äkilliset vaikutukset Ärsyttävät aineet Syövyttävät aineet Huumaavat aineet Kemialliset hengitysmyrkyt Ilman hapen syrjäyttävät kaasut Krooniset eli pitkäaikaisvaikutukset Yleismyrkyt Kudosmyrkyt Hermostomyrkyt Herkistävät aineet Pölykeuhkoa aiheuttavat aineet Syöpää aiheuttavat aineet Työturvallisuuden luentokalvot

9 AKUUTIT VAIKUTUKSET ÄRSYTTÄVÄT AINEET Paikallinen tulehdus (hengitysteiden, silmien tai ihon ärsytys): kaasumaisia tai laimeita happoja/emäksiä vesiliukoiset fi ylemmät hengitystiet, esim. H2SO4, HF, HCl, NaOH, etikkahappo veteen niukkaliukoiset fi keuhkojen perimmäiset osat esim. NO2 kaikki hengityselinten osat: NH3, Cl2, O3, F2, SO2, formaldehydi kosketusihottumien tavallisimpia aiheuttajia: muovit, hartsit, liuottimet, voiteluaineet, hapot, emäkset SYÖVYTTÄVÄT AINEET Tuhoavat kudosta (esim. syövyttävät ihoa, aiheuttavat vakavia silmävaurioita): vahvat hapot ja emäkset suurina pitoisuuksina: myös esim. H2O2, Br2 hammasvauriot, esim. SO2 Laimeina liuoksina vahvat hapot ja emäkset ovat ärsyttäviä! Työturvallisuuden luentokalvot

10 HUUMAAVAT AINEET Lamauttavat keskushermoston toimintaa: pääasiassa rasvaliuottimia esim. orgaaniset liuotinaineet: hiilivedyt, alkoholit, eetterit, esterit, ketonit KEMIALLISET HENGITYSMYRKYT Lamauttavat hengitystoimintaa: 1. estämällä hapen kulkeutumisen elimistöön, esim. CO, nitriitit 2. elimistön entsyymien toiminnan esto soluhengityksen estyminen, esim. syanidit 3. vaikuttamalla hengitystä säätelevään keskushermoston osaan, esim. H2S tajuttomuus, hengityshalvaus, jopa kuolema! Työturvallisuuden luentokalvot

11 ILMAN HAPEN SYRJÄYTTÄVÄT KAASUT Laimentavat hengitysilman happipitoisuutta: oireet alkavat ilmetä, kun happipitoisuus < %, esim. N2, H2, jalokaasut, CO2 KROONISET VAIKUTUKSET YLEISMYRKYT Vaikuttavat samanaikaisesti moniin elimiin: Pb: hermosto (väsymys, hermostuneisuus, vapina) ruuansulatuselimistö (vatsakivut) verenkuva anemia kertyy luustoon, maksaan Hg: hermosto (hermostuneisuus, vapina) kertyy maksaan, munuaisiin, aivoihin suolisto-oireita ikenet ja suu (metallin maku, syljen eritys, ientulehdus) fenolit: hengityselimistö munuaiset maksa haima perna Työturvallisuuden luentokalvot

12 KUDOSMYRKYT Vaikuttavat pääasiallisesti tiettyyn elimeen: bentseeni luuydin vaurioituu, punasolujen tuottaminen estyy kadmium - munuaiset metanoli - silmähermot etanoli, CCl4 maksa vaurioituu HERMOSTOMYRKYT Vaikutus kohdistuu keskushermostoon: esim: metanoli, mangaani, etanoli, rikkihiili, arseeni (väsymys, pahoinvointi, huimaus, muistin huonontuminen, ärsyyntyminen ) HERKISTÄVÄT AINEET Aiheuttavat allergista herkistymistä: herkistyminen vähitellen oireet ihottuma, allerginen nuha ja/tai astma esim. formaldehydi, isosyanaatit, Ni-, Co- ja Cr-yhdisteet Työturvallisuuden luentokalvot

13 PÖLYKEUHKOA AIHEUTTAVAT AINEET Aiheuttavat pysyviä keuhkomuutoksia (arpikudos): esim. asbesti, kvartsi, talkki, kaoliini asbesti talkki SYÖPÄÄ AIHEUTTAVAT AINEET aiheuttavat kasvaimia tyypillinen altistusaika 5-20 v epäyhtenäinen ryhmä, esim: iho: terva, piki, bitumi, asfaltti, As-yhdisteet, radioaktiiviset aineet, röntgen- ja UV-säteily hengityselimet: asbesti, eräät As-, Cr-, Co-, Ni-, Be-yhdisteet, radon luusto, luuydin: bentseeni, radioaktiiviset aineet, röntgensäteily Työturvallisuuden luentokalvot

14 Kemian tekniikan osastolla käytettävien syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden luettelo (2002 ilmoitetut) Näiden aineiden käyttäjät, käyttömäärät ja altistusperusteet pitää ilmoittaa vuosittain työsuojelupiiriin. Aine ASA-numero CAS-numero Heksametyylifosforitriamidi Arseeniyhdisteet 29 Atsimetyleeni ,4-Dioksaani Etyylikarbamaatti Hiilitetrakloridi Hydratsiini Kadmium Kromaatit 45 4-Kloorianiliini Aniliini Asetamidi ,2-Dikloorietaani Kloroformi Lyijyasetaatti ,1,2,2-Tetrakloorietaani Tioasetamidi Tiourea Akryyliamidi MUUT VAIKUTUKSET TERATOGEENISET AINEET aiheuttavat sikiövaurioita, esim. talidomidi, metyylielohopea PERIMÄÄ VAURIOITTAVAT AINEET (= mutageenit) pysyvä geneettinen muutos, esim- akryyliamidi, ammoniumdikromaatti LISÄÄNTYMISELLE VAARALLISET AINEET vähentävät ihmisen hedelmällisyyttä, esim. Pb Työturvallisuuden luentokalvot

15 Miten altistukselta voi suojautua? HENKILÖKOHTAISET SUOJAIMET Perusvarusteet: laboratoriotakki, suojalasit (kasvonsuojain), tarvittaessa suojakäsineet Tarvittaessa: suojakengät, suojahaalarit, hengityssuojain, kuulonsuojain, suojaesiliina, hiussuoja Suojakäsineet Käsineet tulee valita työn mukaan. Käsineet voivat suojata erilaisilta haitoilta: Mekaaniselta (viillot, pistot, repäisy, hankaus) Kemialliselta (puhdistusaineet, liuottimet, maalit, lakat, syövyttävät tai myrkylliset aineet) Termiseltä (kuumuus, kylmyys, sulan metallin roiskeet) Tärinältä, säteilyltä, sähköltä Ammatti-ihotaudeilta Tartuntataudeilta Työturvallisuuden luentokalvot

16 Kemikaalinsuojakäsineet luokitellaan seuraavien ominaisuuksien perusteella: kemikaalin läpäisevyys (aika, minuuttia) käsineen tiiveys käsineen materiaalin hankaus- ja repäisylujuus leikkaus- ja pistonkestävyys Kuumansuojakäsineet Kylmänsuojakäsineet Työturvallisuuden luentokalvot

17 MATERIAALI Luonnonkumi NR Neopreeni eli kloropreeni CR Nitriilikumi NBR Butyylikumi IIR Fluorikumi eli Viton FEP Polyvinyyli-kloridi PVC Polyvinyylialkoholi PVAL tai PVA Polyeteeni PE AINEITA, JOIDEN KÄSITTELYYN KÄSINE SOVELTUU alkoholit (etanoli, metanoli, propanoli, butanoli), ketonit (asetoni, metyylietyyliketoni), etyyliasetaatti, polyglykolit, laimeat hapot (5-25 % rikkitai suolahappo), synteettiset pesuaineet ja vesi kuten edellä, lisäksi sykloheksaani, liuotinbensiinit, hiilivetyöljyt, eläin- ja kasvikunnan rasvaöljyt; lyhytaikaisesti: klooratut liuottimet, rikki- ja suolahappo, natrium- ja kaliumhydroksidi alkoholit, liuotinbensiinit, sykloheksaani, tärpätti, aromaattiset hiilivetyöljyt, synteettiset öljyt, eläin- ja kasvikunnan rasvaöljyt, terva, pihka, bensiini ja muut vähäaromaattiset hiilivedyt; rajoitetusti: rikki- ja suolahappo; ei sovellu ketoneille alkoholit, ketonit, suola- ja rikkihappo, natrium- ja kaliumhydroksidi; lyhytaikaisesti: klooratut hiilivedyt, tolueeni, liuotinbensiinit, sykloheksaani; ei sovellu bensiinille ja öljylle kestää useimpien edellä mainittujen aineiden käsittelyä hyvin; ei sovellu ketonien ja etyyliasetaatin käsittelyyn kestää huonosti tai ei lainkaan useimpia edellä mainittuja liuottimia; käsineitä voidaan käyttää märässä työssä, tavallisessa pesussa ja puhdistuksessa, joissa käytetään synteettisiä pesuaineita, sekä lyhytaikaisesti alkoholien käsittelyssä klooratut ja aromaattiset liuottimet (tolueeni, ksyleeni); käyttöä vaikeuttaa se, että vesi ja veteen sekoittuvat liuottimet (asetoni, metyylietyyliketoni, etyyliasetaatti, alkoholit) turmelevat polyvinyylialkoholin nopeasti ei sovellu edellä mainittujen liuottimien käsittelyyn; polyeteeni kestää niitä huonosti etanolia lukuunottamatta; kertakäyttöisiä polyeteenikäsineitä voidaan käyttää elintarvikkeiden käsittelyssä ja märässä työssä NeoTouch They provide excellent resistance to acids, bases and alcohols. Permeation breaktrough times Chemical agent Breakthrough Time (min) Hydrochloric Acid, 37% 101 Medium protection Hydrogen Peroxide, 30% > 480 High protection Nitric Acid, 70% 29 Splash protection Sulphuric acid, 98% 7 Not recommended Sodium Hydroxide, 50% > 480 High protection Työturvallisuuden luentokalvot

18 Kemikaaliläpäisevyyden suojausluokitus suojakäsineille Läpäisyaika (min) Suojausluokka > 10 1 > 30 2 > 60 3 > > > Lyhytaikainen kemikaalikosketus Käsien upotus kemikaaliin. Aina on muistettava, että: - kaikki kumi- ja muovimateriaalit läpäisevät kemikaaleja jossain määrin - mikään materiaali ei suojaa kaikilta kemikaaleilta. Kemialliset vaarat Mikroorganismivaarat Mekaaniset vaarat Iskuviillot Kylmän vaarat Kuumuus ja tuli Radioaktiivinen saastuminen Ionisoivat säteilyt Tuote täyttää Euroopan unionin vaati mukset Standardin SFS-EN 420 mukaisia käsineiden testausmerkintöjä. Lähde: Standardi SFS-EN 420 Tärkeää on valita oikea käsine kyseiseen työhön! Työturvallisuuden luentokalvot

19 Silmiensuojaimet käytetään työssä, joissa työn haittana tai vaarana ovat lentävät kappaleet, kipinät, metallin ja puun hiontapöly, liuottimet, roiskeet, nesteroiskeet, höyryt, häikäisy, kaasut, säteily (UV- tai IR-säteily, näkyvä valo). Suojaintyypit: Sanka- tai naamiomalliset silmiensuojaimet: aurinkolasit laser- tai UV-säteilyltä suojaavat nesteroiskeelta ja pölyltä suojaavat Laserturvallisuuteen liittyviä varoitusmerkkejä. Lähde: Kasvojensuojaimet: visiirit hitsausmaskit huppusuojaimet suodattavat linssit Valinnassa huomioon otettavia tekijöitä: suojaavuus, tiiviys, työn haittatekijöiden mukaan kehysten ja sankojen sopivuus eri työtehtävissä altistuminen työntekijän näkökyky (linssien voimakkuus, karsastus) linssien materiaali: muovi tai lasi näkökentän riittävyys paino huollettavuus vara-osien saatavuus ennen lopullista valintaa on tärkeää sovittaa erilaisia vaihtoehtoja Työturvallisuuden luentokalvot

20 Hengityksensuojaimet käytetään työssä jossa esiintyy vaarallisia ilman epäpuhtauksia, kuten pölyjä, höyryjä, kaasuja tai hapenpuutetta Suojaintyypeiltään erilaisia: 1. ilman epäpuhtauksia suodattavia (suodatinsuojaimet) tai 2. puhdasta ilmaa johtavia (eristävät suojaimet) Suodatinsuojaimet: kokonaamari puolinaamari Suodatinsuojain: hiukkassuodatin kaasusuodatin ja yhdistelmäsuodatin suodattava puolinaamari puolinaamari, jossa ei ole sisäänhengitysventtiiliä puhallinsuojain Hengityslaitteet: raitisilmalaitteet paineilmaletkulaitteet Kannettavat hengityslaitteet: kannettavat paineilmalaitteet kannettavat happilaitteet Työturvallisuuden luentokalvot

21 Kuulonsuojaimet Kuulonsuojainten tarkoitus on suojata kuuloa haitalliselta melulta ja estää kuulovaurion syntyminen. Kuulonsuojaimia on käytettävä työssä aina, kun melutaso on yli 85 desibeliä. Suojaintyypit: tulppasuojaimet kupusuojaimet kupu- ja tulppasuojaimien yhdistelmä eri taajuuksia vaimentavat suojaimet AINEIDEN MYRKYLLISYYDEN VERTAILU Tappava annos (leathal dose): LD50-arvo annoksen suuruus (mg/kg), joka tappaa tietyn ajan kuluessa puolet annoksen nielleestä (tai ihon kautta altistus) koe-eläinjoukosta Ihmiselle hengenvaarallinen annos: kerrotaan LD50-arvo omalla ruumiinpainolla. esim. As 2 O 3 LD 50 = 14,6 mg/kg 70 kg painava hlö: 1022 mg Työturvallisuuden luentokalvot

22 Tappava pitoisuus (leathal concentration): LC50-arvo pitoisuus (mg/dm 3 ), joka tappaa määrätyn ajan kuluessa puolet koe-eläimistä, jotka hengittävät tietyn ajan (4 t) ko. myrkkypitoisuuden omaavaa kaasua Ihmiselle hengenvaarallinen pitoisuus: sama kuin koe-eläimille. Luokitus välittömän myrkyllisyyden mukaan Myrkyllisyys suun kautta rotalle LD 50, mg/kg Myrkyllisyys ihon kautta rotalle tai kaniinille LD 50, mg/kg Myrkyllisyys hengityksen kautta rotalle LC 50, mg/l/4t Erittäin ,25 a Myrkyllinen, T + 0,5 b Myrkyllinen, T ,25-1 a 0,5-2 b Haitallinen, X n a 2-20 b a b aerosoleille ja hiukkasille kaasuille ja höyryille luokituksessa huomioidaan myös ihmisestä tapaturmaisesti saatu kokemus sekä aineiden erityisominaisuudet (nestemäisyys, haihtuvuus, ihon läpi imeytyvyys, biologiset erityisvaikutukset) (STM:n päätös kemikaalien luokitusperusteista ja merkintöjen tekemisestä, 687/2005) Työturvallisuuden luentokalvot

23 Työilman haitalliset epäpuhtaudet HTP = haitalliseksi tunnettu pitoisuus pienimpiä pitoisuuksia, joiden on arvioitu voivan vahingoittaa työntekijää altistusaika: 8 tunnin, 15 minuutin ja/tai hetkellinen keskipitoisuus, esim. HTP 8h sitovia raja-arvoja, joita ei saa hetkellisestikään ylittää esim. asbesti, bentseeni, lyijy, rikkihiili, rikkidioksidi, rikkivety Esim. H 2 S, jonka sallittu enimmäispitoisuus 15 mg/m 3 (10 ppm) onni: hajuraja 0,015 ppm onnettomuus: hajuaisti lamaantuu myrkytysoireet: mg/m 3 silmien ärsytys päänsärky, pahoinvointi, limakalvojen ärsytys hengenahdistus, sydämentykytys, huimaus >100 AKUUTTI MYRKYTYS ensiapu: raitis ilma, tekohengitys VÄLILLISET VAARAT Palo- ja räjähdysvaarat (tulenarka aine) Syttymisen edellytykset: 1. Palava aine 2. Hapetin Laboratoriossa näitä ovat: 1. Palavat kaasut, palavat nesteet, kemikaalipölyt, paperit, öljyiset rätit, vaatteet, hiukset 2. Ilman happi, muut hapettavat aineet 3. Sytytyslähde 3. Tulitikut, bunsenpolttimet, kuumat sähkölevyt, sähköhauteet, hankauksesta tullut sähkökipinä, suojaamattomat tai rikkinäiset sähkölaitteet Jos yksikin näistä voidaan poistaa, saadaan palovaara torjuttua! Työturvallisuuden luentokalvot

24 VÄLILLISET VAARAT (Palo- ja räjähdysvaarat) RÄJÄHDYS: kun palaminen on nopeaa ja siihen liittyy huomattavaa paineennousua kaikki syttyvät pölyt, höyryt ja kaasut voivat räjähtää Ylempi ja alempi syttymisraja (räjähdysraja): alempi: ainetta on riittävästi, jotta palaminen on mahdollista ylempi: sen yläpuolella ainetta on liikaa, jolloin happea on liian vähän palamiseen alempi ylempi ammoniakki til.-% dietyylieetteri 1,7 36 til.-% rikkivety 4,3 46 til.-% propaani 2,2 9,5 til.-% vety 4,0 75 til.-% asetoni 2,2 13 til-% LEIMAHDUSPISTE: alin lämpötila, jossa nesteestä normaalipaineessa haihtuu niin paljon höyryjä, että höyry nestepinnan päällä olevan ilman kanssa muodostaa palavan kaasuseoksen ITSESYTTYMISLÄMPÖTILA: alin lämpötila, jossa aine syttyy itsestään lämmön vaikutuksesta ilman ulkopuolista sytytyslähdettä esim. rikkihiili 100 C ja dietyylieetteri 180 C voivat syttyä keittolevyllä lämmitettäessä Työturvallisuuden luentokalvot

25 PALAVAT NESTEET = nesteitä, joiden leimahduspiste alle 100 C Erittäin helposti syttyvä neste leimahduspiste < 0 C kiehumispiste < 35 C Helposti syttyvä neste leimahduspiste < 21 C Molemmat edellä mainituista höyrystyvät voimakkaasti avonaisessa astiassa huoneenlämpötilassa räjähdysvaara on aina olemassa esimerkkejä: asetoni - 18 C bensiini - 40 C etanoli +13 C et.eetteri - 45 C Syttyvä neste leimahduspiste C voi syttyä kipinästä Palava neste leimahduspiste yli 55 C ja enintään 100 C HAPETTAVAT AINEET eivät itse pala, mutta sytyttävät muita palavia aineita hapettuminen voi olla räjähdysmäistä ei kosketuksiin orgaanisen aineen kanssa esim. HClO4, perkloraatit, nitraatit noudatettava työohjeita! Työturvallisuuden luentokalvot

26 KEMIKAALILAINSÄÄDÄNTÖ Kemikaalilaki ja asetus perustuu EU:n kemikaalisäädöksiin kansallisia poikkeamia esim. asbesti Työturvallisuuslaki muutoksineen LAINSÄÄDÄNTÖÄ VALVOVAT VIRANOMAISET: Sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Työturvallisuuden luentokalvot

27 Työturvallisuuden luentokalvot

28 Työturvallisuuden luentokalvot

29 Työturvallisuuden luentokalvot

30 Työturvallisuuden luentokalvot

31 Työturvallisuuden luentokalvot

32 Työturvallisuuden luentokalvot

33 Työturvallisuuden luentokalvot

34 esimerkkejä Hyvä tietolähde: esimerkkejä Hyvä tietolähde: Työturvallisuuden luentokalvot

35 VAARALLISTEN KEMIKAALIEN LUOKITUS Kemikaalilaki 599/2013, Kemikaaliasetus 675/1993 Työturvallisuuden luentokalvot

36 Luokitus (väistyvä) järjestelmä osoitetaan: kemikaalin varoitusmerkin kirjaintunnuksella vaaraa osoittavilla standardilausekkeilla (R-lausekkeet) syöpää aiheuttavan, perimää vaurioittavan tai lisääntymistä vaarantavan aineen ryhmällä (kategoriat 1-3) turvallisuus toimenpiteitä osoittavilla standardilausekkeilla (S-lausekkeet) Työturvallisuuden luentokalvot

37 KEMIKAALIN PÄÄLLYSMERKINNÄT 1 Kauppanimi Varoitusmerkit 2 3 Sisältämät aineet 3 L 5 Sisällyksen määrä 4 R-lausekkeet ja S-lausekkeet Toiminnanharjoittaja 6 7. EY-numero 8. muut lisämerkinnät Työturvallisuuden luentokalvot

38 Explosive Oxidising Highly flammable Very highly flammable Työturvallisuuden luentokalvot

39 Toxic Very toxic Noxius Irritating Corrosive Hazardous to nature Kemikaalien yhdenmukaistettu luokitus- ja merkintäjärjestelmä (GHS) Euroopassa järjestelmä toimeenpannaan Euroopan neuvoston ja parlamentin asetuksella 1272/2008 (asetus aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta) kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkauksista, ns. CLP-asetus alkaen (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) R- ja S-lausekkeet poistuvat: Vaaralauseke (H, hazard statements) Turvalauseke (P, precautionary statements) Erilliset lausekkeet (EUH, supplemental hazard information) Työturvallisuuden luentokalvot

40 Esimerkkejä uusista lausekkeista: H226 Syttyvä neste ja höyry H332 Haitallista hengitettynä P102 Säilytettävä lasten ulottumattomissa P263 Vältä kosketusta raskauden tai imetyksen aikana EUH014 Reagoi voimakkaasti veden kanssa EUH031 Kehittää myrkyllistä kaasua hapon kanssa Nykyisten varoitusmerkkien tekstiosat, kuten myrkyllinen poistuvat Huomiosana (signal word) esim. ja Vaara (dgr, danger) varoittaa vakavimmista vaaraominaisuuksista Varoitus (wng, warning) lievemmistä vaaraominaisuuksista. Esimerkki CLP-asetuksen mukaisesta etiketistä seokselle Työturvallisuuden luentokalvot

41 Esimerkki CLP-asetuksen mukaisesta etiketistä aineelle Uudet varoitusmerkit Voimaan viimeistään: aineet ja seokset X n GHS07 Välitön myrkyllisyys, iho-, silmä- ja hengitystieärsytys, ihoherkistäjät, vaarallisuus otsonikerrokselle GHS06 Välitön myrkyllisyys GHS08 Elinkohtainen myrkyllisyys, syöpävaarallisuus, sukusolujen perimävauriot, lisääntymismyrkyllisyys, hengitystieherkistävyys Työturvallisuuden luentokalvot

42 X i GHS05 Syövyttävyys (iho, metallit), vakava silmävaurio GHS02 Syttyvät, itsereaktiiviset, pyroforiset ja itsestään kuumenevat kemikaalit, orgaaniset peroksidit, kemikaalit, jotka kehittävät syttyviä kaasuja joutuessaan kosketuksiin veden kanssa aineet GHS03 Hapettavat kemikaalit Työturvallisuuden luentokalvot

43 GHS01 Räjähteet, itsereaktiiviset kemikaalit, orgaaniset peroksidit GHS09 Vaarallisuus vesiympäristölle GHS04 Paineenalaiset kaasut, nesteytetyt kaasut Suolahapon vaarallisuusmerkinnät eri pitoisuuksille Pitoisuus (%) Varoitusmerkit Vaaralausekkeet Turvalausekkeet < 10 ei ole H290 Ei ole H290, H314, H335 P261, P305/P351/P338 Varoitus > 25 H290, H314, H335 P261, P280, P305/P351/P338, P310 Vaara Työturvallisuuden luentokalvot

44 Yhdysvaltain pelastusviranomaisten standardisoima kemikaaliastioiden merkintätapa Sininen Terveysvaikutukset / myrkyllisyys Luokka 4 3 Vaara (Danger) Varoitus (Warning) 2 Varoitus 1 0 Harkinta (Caution) Kuvaus Aiheuttaa hyvin lyhyessä ajassa vakavia vammoja, kudosvaurioita, tai kuoleman. Käytettävä suojavälineitä. Aiheuttaa lyhyessä ajassa vaikeita tai keskivaikeita vammoja ja kudosvaurioita. Syövyttävä tai myrkyllinen. Vältä ihokosketusta ja aineen hengittämistä. Kemikaalin käsittely ilman riittävää suojausta voi aiheuttaa keskivaikeita kudosvaurioita. Haitallista hengitettynä tai ihoaltistuksena. Jatkuva suojaamaton kosketus kemikaaliin voi aiheuttaa vähäisiä kudosvaurioita kuten ihottumaa. Voi olla ärsyttävä. Ei haitallisia terveysvaikutuksia, kemikaalitahrojen poistaminen vedellä ja saippualla riittää. Työturvallisuuden luentokalvot

45 Punainen Tulenarkuus Luokka Kuvaus 4 Vaara Liuos höyrystyy välittömästi ja täydellisesti normaalissa huoneenlämmössä ja ilmakehän paineessa; tai kiinteän aineen ollessa kyseessä pöly voi aiheuttaa erittäin helposti syttyvän tai räjähtävän seoksen ilman kanssa. 3 Varoitus Kaasut, nesteet ja kiinteät aineet, jotka voivat syttyä lähes kaikissa luonnollisissa lämpötiloissa. 2 Harkinta Kemikaali ei syty huoneenlämmössä, vaatii huoneenlämpöä korkeampaa lämpötilaa tai lämmitystä syttyäkseen. 1 Tarvitsee kuumennusta, vaatii huomattavasti huoneenlämpöä korkeamman lämpötilan syttyäkseen. 0 Palamattomat aineet. Keltainen Epävakaus / reaktiivisuus Luokka Kuvaus 4 Vaara Voi räjähtää tai syttyä lähes itsestään huoneenlämmössä ja normaalissa ilmakehän paineessa. 3 Vaara Voi räjähtää tai syttyä mutta vaatii voimakkaan sytytys- tai räjähdyslähteen reagoidakseen. Räjähtää voimakkaasta iskusta tai joutuessaan kosketuksiin veden kanssa. 2 Varoitus Aiheuttaa kiivaan kemiallisen reaktion lämmön tai paineen noususta, reagoi kiivaasti veden kanssa tai voi muodostaa räjähtäviä seoksia veden kanssa. 1 Harkinta Normaaliolosuhteissa stabiili mutta voi räjähtää tai aiheuttaa kiivaan kemiallisen reaktion lämpötilan tai paineen noususta tai veden kanssa sekoitettuna. 0 Stabiili Lähes stabiili tai stabiili kemikaali joutuessaan kosketuksiin kuumuuden tai tulen kanssa, ei reagoi veden kanssa. Työturvallisuuden luentokalvot

46 Valkoinen Huomioonotettavat erityisominaisuudet Symboli Kuvaus Reagoi kiivaasti veden kanssa epätavallisella tai vaarallisella W tavalla. OX/OXY Voimakkaasti hapettava. COR. Syövyttävä, voimakas happo tai emäs. BIO Tartuntavaarallinen aine Erittäin alhaisessa lämpötilassa (alle 150 C, tai 123 K) CRY tai säilytettävät / stabiilit kemikaalit. CRYO Symbolin alimmassa neliössä ovat merkittynä kemikaalien mahdolliset erityisominaisuudet, jotka eivät tule ilmi symbolin muista osista. Jos tällaisia erityisominaisuuksia ei ole, valkoinen ruutu jätetään tyhjäksi 1 Harkinta Jatkuva suojaamaton kosketus kemikaaliin voi aiheuttaa vähäisiä kudosvaurioita kuten ihottumaa. Voi olla ärsyttävä. 3 Varoitus Kaasut, nesteet ja kiinteät aineet, jotka voivat syttyä lähes kaikissa luonnollisissa lämpötiloissa. 0 Stabiili Lähes stabiili tai stabiili kemikaali joutuessaan kosketuksiin kuumuuden tai tulen kanssa, ei reagoi veden kanssa. Työturvallisuuden luentokalvot

47 Vaarallisten aineiden luettelo (ns. aineluettelo) STM:n asetus (624/2001) ja (509/2005) Kemikaalien nimet, varoitusmerkit ja niiden kirjaintunnukset R- ja S-lausekkeet EY-numero CLP-asetus (509/2005) Kemikaalien nimet, varoitusmerkit Vaara- ja turvalausekkeet EY-numero, CAS-numero Kemikaalien indeksinumerot CAS-numero: YK eli UN-numero: EY-indeksinumero: Chemical Abstract Service -numero kemikaalien tunnistenumerojärjestelmä kuljetettavan aineen tunnistaminen vaarallisten aineiden luettelo REACH-numero: REACH rekisteröintinumero EINECS-numero Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo ELINCS-numero Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo Työturvallisuuden luentokalvot

48 Hyvä tietolähde: KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE TM:n päätös käyttöturvallisuustiedotteesta 779/1993, 429 /1994 REACH-asetus (EY) N:o 1907/ Valmistajan ja maahantuojan tunnistustiedot 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot 2. Koostumus, aineosat 2. Vaaran yksilöinti 3. Vaarallisten ominaisuuksien kuvaus 3. Koostumus ja tiedot aineosista 4. Ensiapuohjeet 4. Ensiaputoimenpiteet 5. Ohjeet tulipalon varalta 5. Palontorjuntatoimenpiteet 6. Ohjeet päästöjen torjumiseksi 6. Toimenpiteet onnettomuuspäästöissä 7. Käsittely ja varastointi 7. Käsittely ja varastointi 8. Altistumisen ehkäiseminen ja käytettävät suojaimet 8. Altistumisen ehkäiseminen ja henkilösuojaimet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 9. Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus 10. Stabiilisuus ja reaktiivisuus Työturvallisuuden luentokalvot

49 TM:n päätös käyttöturvallisuustiedotteesta 779/1993, 429 /1994 REACH-asetus (EY) N:o 1907/ Terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot 11. Myrkyllisyyteen liittyvät tiedot 12. Tiedot kemikaalin vaarallisuudesta ympäristölle 12. Tiedot vaarallisuudesta ympäristölle 13. Jätteiden käsittely 13. Jätteiden käsittelyyn liittyvät näkökohdat 14. Kuljetustiedot 14. Kuljetustiedot 15. Kemikaaleja koskevat määräykset 15. Lainsäädäntöä koskevat tiedot 16. Muut tiedot 16. Muut tiedot Työturvallisuuden luentokalvot

50 Työturvallisuuden luentokalvot

51 Työturvallisuuden luentokalvot

52 Työturvallisuuden luentokalvot

53 JÄTELAKI JA VAARALLISET JÄTTEET Uusi jätelaki (646/2011) ja -asetus (179/2012) voimaan Valtioneuvoston asetus 179/2012 jätteistä Muutoksia ympäristönsuojelulakiin (647/2011) ja asetukseen (180/2012) JÄTE: esine/aine, jonka sen haltija on poistanut, aikoo poistaa tai on velvollinen poistamaan käytöstä VAARALLINEN JÄTE (entinen termi ONGELMAJÄTE): jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa vuoksi voi aiheuttaa erityistä haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

54 Vaarallisten jätteiden toimintapolku Hyvä tietolähde: Tunne kemikaalien varoitusmerkinnät Tutustu käyttöturvallisuustiedotteisiin ja noudata niitä. Kuvat: Ekokem Oy Ab Kuvat: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

55 Kuvat: Ekokem Oy Ab Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

56 Jätteen tuottajalla on velvollisuus tuntea jätteensä! Ole selvillä mitä aineita käytät - Tiedät mitä jätteitä syntyy! Pidä erilaiset jätteet erillään! Luovuta vaaralliset jätteet vain hyväksytyille vastaanottajille. Kuvat: Ekokem Oy Ab Tietolähteitä: Tuotteen tuoteseloste Käyttöturvallisuustiedote Ongelmajäteluettelo Jäteasetuksen liite 4. Luettelo vaarallisista aineista Viranomaispäätökset Kaatopaikkakelpoisuuden määrittely Hyvä tietolähde: Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

57 Älä päästä haitallisia/ vaarallisia aineita viemäriin! Ne voivat aiheuttaa ongelmia viemärissä pumppaamoilla jätevedenpuhdistamoilla Pahimmillaan aineet voivat vaikeuttaa tai jopa pysäyttää jätevedenpuhdistamon toiminnan ja päätyä vesistöön. Kuvat: Ekokem Oy Ab MUSTA LISTA = aineet, joiden johtaminen viemäriin on kielletty VN:n päätöksellä: Heksakloorisykloheksaani DDT Aldriini Dieldriini Endriini Isodriini Triklooribentseeni Heksaklooribentseeni Heksaklooributadieeni Hiilitetrakloridi Pentakloorifenoli Kloroformi 1,2-kloorietaani Trikloorietyleeni Perkloorietyleeni Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

58 HARMAA LISTA = aineet, joiden johtamiseen viemäriin tai vesistöön tulee olla lupa 1. Orgaaniset klooriyhdisteet, myrkylliset tina- ja fosforiyhdisteet 2. Syöpävaaralliset aineet 3. Eliöntorjunta-aineet 4. Zn, Cu, Ni, Cr, Pb, As, Se, Sb, Mo, Ti, Sn, Ba, Be, B, U, V, Co, Tl, Te, Ag 5. Fosforin ja typen epäorgaanisen yhdisteet sekä alkuaine P 6. Syanidit ja fluoridit 7. Mineraaliöljyt ja öljyperäiset hiilivedyt 8. Aineet, joilla on haitallinen vaikutus vesiympäristöstä saatavien ihmisravinnksi tarkoitettujen tuotteiden hajuun tai makuun, tai yhdisteet, jotka saattavat vedessä muodostaa sellaisia aineita 9. Myrkylliset orgaaniset piiyhdisteet 10. Aineet, joilla on haitallinen vaikutus veden happitasapainoon Helsingin viemäröintialueen jäteveden raja-arvot Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

59 Liuotinaineita koskevat ohjeet: 1. Erittäin helposti ja helposti syttyvät, veteen liukenemattomat liuottimet, kuten dietyylieetteri, petrolieetteri, sykloheksaani - EI saa johtaa viemäriin. 2. Helposti syttyvät ja syttyvät, terveydelle vaaralliset veteen liukenemattomat liuottimet, kuten bentseeni, tolueeni, ksyleeni - pesunestejäte saa sisältää enintään 3 mg/l Kuva: Ekokem Oy Ab 3. Helposti syttyvät, mahd. terveydelle vaaralliset veteen liukenevat liuottimet, kuten metanoli, etanoli, asetoni, propanoli - Laboratoriomittakaavassa voi johtaa viemäriin. 4. Terveydelle vaaralliset veteen liukenemattomat liuottimet, kuten dikloorimetaani, trikloorietaani, kloroformi, hiilitetrakloridi - EI saa johtaa viemäriin. 5. Huoltamo- ja korjaamotoiminnan liuotinseokset Pesunestejätteen kokonaishiilivetypitoisuus saa olla enintään 200 mg/l. Työturvallisuuden luentokalvot

60 Laboratorion vaarallisia ja haitallisia jätteitä ovat mm: käytetyt vaaralliset kemikaalit ja liuottimet vanhentuneet kemikaalit puhdistuksissa ja desinfioinnissa käytetyt kemikaalit tartuntavaaralliset aineet viemäriä syövyttävät väkevät hapot ja emäkset veden kanssa kiivaasti reagoivat aineet, kuten esimerkiksi tietyt katalyytit viemärissä helposti kaasuuntuvat aineet jäteöljyt tai muut öljymäiset aineet viemäriä tukkivat kiintoaineet vaaralliset näytteet radioaktiiviset merkkiaineet haitallisia aineita sisältävät ajo- ja uuttoliuokset. LABORATORIOJÄTTEEN HÄVITYS laimeat happo- ja emäsliuokset (yleensä pienet liuosmäärät) hävitetään vedellä laimentamalla ja viemäriin kaatamalla suuret happo- ja emäsmäärät neutraloitava ennen viemäriin laskemista (neutraloidaan laimeilla liuoksilla!) Viemäriin saa kaataa vain vaarattomia vesiliukoisia nesteitä, joiden ph on Viemäriin EI SAA KAATAA: tulenarkoja ja kaasuuntuvia aineita (eetteri, tolueeni ym.) väkeviä happoja ja emäksiä viemärin tukkivia aineita erittäin myrkyllisiä ja myrkyllisiä aineita veteen liukenemattomia liuottimia jäteöljyä tai muita öljymäisiä aineita Työturvallisuuden luentokalvot

61 LABORATORIOJÄTTEIDEN HÄVITYS: Käyttämättä jääneet kiinteät reagenssit kerätään: metallit omaan lasiastiaan muut kiinteät reagenssit omaan muoviastiaan Kuva: Ekokem Oy Ab Särkynyt lasi kerätään niille tarkoitettuihin keräysastioihin Laboratoriolasi (valkoinen) lämpö- eli borosilikaattilasi esim. Duran, Pyrex, alumiinisilikaattilasi, kvartsilasi ja lyijylasi, dekat, kolvit, lämpöä kestävät koeputket yleisesti ottaen lasitavara, jossa on hioksia, myös värillinen lämpölasi Väritön lasi (vihreä) soodalasi lasipipetit, lämpöä kestämättömät koeputket juomapullot ja lasit, ikkunalasi, lasipurkit ja -tölkit Värillinen lasi (sininen) kemikaalipullot ei lämpö- eli borosilikaattilasia tai alumiinisilikaattilasia Lasi puhdistetaan kemikaalijätteistä ennen kierrätysastiaan laittoa. Poista korkit sekä muut metallit ja muovit pulloista. Keraamiset tuotteet (esim. upokkaat ja bühner-suppilot) laitetaan sekajätteeseen. Työturvallisuuden luentokalvot

62 muita menetelmiä: regenerointi ja uudelleenkäyttö haihduttaminen käsittely hapettavilla ja pelkistävillä aineilla polttaminen Käytetään vain tietyissä erikoistapauksissa, EI OPPILASTÖISSÄ! Kuva: Ekokem Oy Ab Vaarallisten jätteiden pakkaaminen ja kuljetus Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

63 Vaarallisten jätteiden pakkaaminen Kuva: Ekokem Oy Ab Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

64 Kuvat: Ekokem Oy Ab Jätteen merkitseminen: Kuvat: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

65 Kuva: Ekokem Oy Ab Vaarallisten aineiden kuljetusluokat ja vaaratunnukset Työturvallisuuden luentokalvot

66 Turvalliset työskentelyolosuhteet Työnantajan ja työntekijän yleiset työturvallisuusvelvoitteet: työntekijöille on annettava opetusta ja ohjausta laboratoriossa tulee olla riittävästi ensiapuvälineitä, hätäsuihku, silmänhuuhteluvälineet laboratoriossa on oltava kaksi ulos johtavaa, merkittyä poistumistietä laboratoriossa tulee olla alkusammutusvälineistö, niiden käyttöön tulee tutustua Kuva: Ekokem Oy Ab vaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien säilytyspaikat on oltava tarkoitukseen sopivia, luotettavia ja merkittyjä hyväksytyillä merkeillä vaarallisen jätteiden käsittelystä ja vaarattomaksi tekemisestä tulee olla suunnitelma laboratoriossa tarvitaan riittävästi työskentelytilaa ja hyvä valaistus ja tuuletus Työturvallisuuden luentokalvot

67 Turvavälineet laboratoriossa henkilökohtaiset suojaimet: suojalasit, suojakäsineet, laboratoriotakki yleiset turvavarusteet: vetokaappi hätäsuihku/ vedellä täytetyt ämpärit silmäsuihku sammutinhuopa, käsineet hiilidioksidi- tai jauhesammutin (tarkistus vuosittain) kiinteä paloposti tai sankoruisku hätäkytkin suojalevy Kuva: Ekokem Oy Ab Työturvallisuuden luentokalvot

68 Työturvallisuuden luentokalvot

69 VAAROJEN VÄLTTÄMINEN LABORATORIOSSA Harkitse mitä teet: lue huolella työohjeet oikeat reagenssit oikeat lämpötilat ehjät puhtaat välineet Ennakoi vaaratilanteet kehittyvät kaasut palo- ja räjähdysvaara myrkylliset/syövyttävät kemikaalit seuraa kokeen kulkua Käytä suojavälineitä laboratoriotakki, suojalasit, suojakäsineet älä käytä piilolinssejä valitse sopivat jalkineet Käytä vetokaappia, kun työssä kehittyy myrkyllisiä tai pahanhajuisia kaasuja reaktio on kiivas tai kemikaalit voivat roiskua Työturvallisuuden luentokalvot

70 Selvitä, miten toimit mahdollisessa hätätilanteessa hätäsuihkut, sammuttimet, ensiapuvälineet, hälyttimet Työskentele rauhallisesti, siististi ja järjestelmällisesti pidä työpöytä ja välineet siisteinä pidä lattia kuivana ja kulkureitit esteettöminä palauta laitteet ja kemikaalit paikoilleen Älä syö äläkä juo laboratoriossa Pese kätesi aina lähtiessäsi laboratoriosta. Älä häiritse naapuriasi, äläkä anna häiritä itseäsi. Matkapuhelimen on oltava suljettuna! Vältä yksin työskentelyä. Kemikaalien käsittely Mitä muuta pitäisi huomioida? Selvitä etukäteen kemikaalin ominaisuudet etiketti käyttöturvallisuustiedote jos olet epävarma toimintatavoista, kysy opettajalta. Käytä astioita oikein puhdista kemikaalijätteet astioiden ulkopinnalta sulje kemikaaliastiat välittömästi käytön jälkeen merkitse kemikaaliastiat selvästi kaavalla, pitoisuudella ja päivämäärällä, poista vanhat merkinnät käsittele lasia oikein, tarkista astioiden kunto Tuntematon kemikaali = vaarallinen kemikaali Työturvallisuuden luentokalvot

71 Estä aineiden roiskuminen pese likaantunut iho heti puhtaaksi Käytä pieniä reagenssimääriä. Kemikaalien ottaminen varastopulloista: kiinteä aine puhtaalla lusikalla tai kaadetaan kellolasille liuos pieneen dekantterilasiin, EI pipettiä varastopulloon Käyttämätöntä kemikaalia ei kaadeta takaisin varastopulloon. Kemikaalien maistaminen on kielletty ja haistamista tulee välttää. Noudata jätteiden käsittelystä annettuja ohjeita. Kuva: Ekokem Oy Ab Happojen ja emästen käsittely Ota sopiva määrä varastopullosta. Kaatuneet hapot ja emäkset kuivataan heti tai imeytetään imeytysaineeseen suuremmat määrät neutraloidaan Happojen haihdutus aina vetokaapissa. Väkevät hapot ja emäkset säilytys vetokaapissa tai kemikaalikaapissa. Emäksisiä aineita liuotettaessa liuos kuumenee voimakkaasti: varovaisuus! Happojen laimennus suoritetaan aina kaatamalla happo veteen! Työturvallisuuden luentokalvot

72 ERILLÄÄN PIDETTÄVÄT AINEET Pidä erillään toisistaan: palavat nesteet hapot emäkset hapettavat aineet aineet, jotka voivat itsesytytyksen tai tulipalon sattuessa aiheuttaa erityistä vaaraa, kuten myrkylliset aineet. Kuva: Ekokem Oy Ab Paloturva-, happo/emäs- ja kaasupullokaappi. Lähde: Asecos GmbH Työturvallisuuden luentokalvot

73 Turvalliset työtavat suojavälineet, vetokaappi lasin käsittelyssä muista varovaisuus Varastopullot: älä täytä pulloja liian täyteen, jätä laajenemisvara (10 %) älä kanna pulloja kaulasta! avaa varovasti Sähkölaitteet: tutustu käyttöohjeisiin älä koske laitteisiin märkänä pidä laitteet kuivina, tarkista johdot Tiskaus: suojalasit! Bunsenpoltin: opettele oikea käyttötapa hapetusalue liekin kuumin osa n.900 o C pelkistysalue tarkista, että avaat oikean kaasuhanan! liekissä voi kuumentaa vain lämpöä kestäviä astioita! ilma-aukot Työturvallisuuden luentokalvot

74 Nesteiden kuumennus aina vetokaapissa: lämpölevyllä: muista lämpökestävät astiat (Pyrex, Duran), varmista, että sähköjohto ei osu lämpölevyyn bunsenliekissä: kolmijalka ja alumiinioksidiverkko Hehkutus vetokaapissa: upokkaassa bunsenliekissä: käytä upokaspihtejä sähköuunissa (suurempi kuumuus): pitkät upokaspihdit! älä laske kuumaa upokasta laminaattitasolle Kuiviinhaihdutukset vetokaapissa Suodatus vetokaapissa tai kohdeimun alla Toimintaohjeet kun sattuu onnettomuus Pelasta mahdolliset uhrit Estä lisäonnettomuuksien tapahtuminen Anna tarvittaessa ensiapua Tee tarvittaessa hätäilmoitus soittamalla 112 Muista että pelastaessa et itse saa joutua vaaralle alttiiksi!!! Työturvallisuuden luentokalvot

75 NÄIN TEET HÄTÄILMOITUKSEN hätänumero 112 Kun soitat, 1. Kerro, nimesi ja tarkka osoite ja kunta. 2. Kerro, mitä on tapahtunut. Onnettomuus vai sairauskohtaus? 3. Vastaa selkeästi kysymyksiin. 4. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. 5. Lopeta puhelu vasta saatuasi luvan. 6. Muista opastaa auttajat paikalle. Toimintaohjeet kun syttyy tulipalo Pelasta tarkista paloalue ja toimita palon uhrit välittömästi turvaan Sammuta tuli nopeasti alkusammutusvälineillä Ilmoita muille lähistöllä oleville Hälytä jos et saa paloa heti sammumaan hätäilmoitus soittamalla 112 tai paina paloilmoitusnappia Rajoita pyri rajoittamaan tulta sulkemalla ovet, ikkunat, vetokaapit ja tuulettimet vie pois lisävaaraa aiheuttavat aineet ja laitteet. Poistu rauhallisesti rakennuksesta Opasta palokunta oikeaan paikkaan Työturvallisuuden luentokalvot

76 Turvallisuusopaskylttejä. Lähde: Ensiapukaappi Palohälytyspainike Käsisammutin Pikapaloposti Poistumisreitti Poistumisreitti Hätäsuihku Silmäsuihku Työturvallisuuden luentokalvot

77 PALONTORJUNTA tulipalon edellytykset: palava aine, happi ja riittävä lämpötila Sammutusvälineet: 1. Vesi: soveltuu parhaiten kuitumaisten aineiden (puun, paperin, kankaiden) sammutukseen ei sovellu sähköpaloihin! 2. Sammutuspeite 3. Sammuttimet: hiilidioksidisammutin jauhesammutin nestesammutin (vaahtosammutin) 4. Hiekka Huom! Kemikaalisammuttimien toiminta-aika on lyhyt (~½ min)! Sammutusaineesta voi syntyä myrkyllisiä hajoamistuotteita! Työturvallisuuden luentokalvot

78 Jauhesammutin jauheita on monenlaisia, yleisimmät eli ABC-jauheet soveltuvat lähes kaikkeen sammuttamiseen kuten KIINTEIDEN, NESTEMÄISTEN SEKÄ KAASUMAISTEN AINEIDEN SAMMUTTAMISEEN Nestesammutin yleensä vesipohjaisia vaahtoja soveltuvat lähes kaikkeen sammuttamiseen kuten KIINTEIDEN JA NESTEMÄISTEN AINEIDEN SAMMUTTAMISEEN jälkipuhdistustoimet pienemmät kuin jauhesammuttimella sähkölaitteiden sammutusmahdollisuus tulee tarkistaa käyttöohje-etiketistä Hiilidioksidisammutin soveltuu NESTE- JA SÄHKÖPALOJEN sammutukseen sammutusaine on ilmaa raskaampaa ja sen purkautumislämpötila on -76 o C, mikä on otettava huomioon Hiekka kun palo on aktiivisessa metallissa (esim. natrium, kalium tai alumiini) Käsisammuttimien teholuokat Soveltuvuus erilasten palojen sammutukseen merkitään kirjaimilla A, B ja C A = kiinteiden aineiden palot B = nestemäisten aineiden palot C = kaasujen palot Työturvallisuuden luentokalvot

79 ENSIAPUOHJEITA Nopeus on ensiarvoisen tärkeää! Selvitä etukäteen: ensiapuvälineiden sijainti ja käyttö varauloskäynnit sammuttimet, hätäsuihkut silmänhuuhtelulaitteet Kun vahinko sattuu: toimi nopeasti, mutta rauhallisesti ilmoita assistenteille Syövyttävä aine iholla Riisutaan saastuneet vaatteet Huuhtelu vedellä (hätäsuihku tms.) Neutralointi: happo 5 % NaHCO3 emäs 1 % etikkahappo Työturvallisuuden luentokalvot

80 Jos myrkytys on tapahtunut ihon kautta: uhri toimitetaan nopeasti pois myrkyn vaikutuspiiristä tarvittaessa huuhdellaan silmät ja iho sekä riisutaan myrkyn saastuttamat vaatteet nopean, runsaan vesihuuhtelun jälkeen iho pestään saippualla ja vedellä sekä kuivataan, ja lopuksi vammat peitetään steriilillä sidoksella tarvittaessa huolehditaan hengityksen ja sydämen toiminnasta asetetaan tajuton uhri kylkiasentoon tarkkaillaan hengityksen ja sydämen toimintaan, ihon väriä, lämpöä, kosteutta sekä tajuntaa hälytetään tarvittaessa ensiapu selvitetään, mistä myrkystä on kysymys ja otetaan käyttöturvallisuustiedote, pakkauksen etiketti tai purkki mukaan lääkäriä varten SILMÄVAMMAT Syövyttävä tai ärsyttävä aine silmässä silmä herkempi kuin iho! nopeus: kysymys sekunneista ensiapu: huuhtelu välittömästi lähimmästä vesihanasta / silmänhuuhtelulaitteesta huuhtelun kesto vähintään 20 min silmäluomet avattava tarvittaessa käsin mitä silmään meni? silmälääkäriin / lääkäriin Työturvallisuuden luentokalvot

81 Lasia silmässä silmä pidettävä liikkumattomana: peitetään molemmat silmät kevyesti lääkäriin Silmässä vierasesine huuhtelu juoksevalla vedellä näkyvän rikan voi poistaa varovasti puhtain sormin älä hankaa tai hiero silmää lääkäriin, jos silmään jää rikan tunne Piilolinssin poistaa loukkaantuneen silmästä vain lääkäri! Kun silmiin on joutunut happoja tai emäksiä on kysymys sekunneista! VAMMAN LAATU Mekaaniset vammat: pöly, lika ALOITA HUUHTELU Mahdollisimman pian HUUHTELUN KESTO kunnes lika on poissa vähintään 1 min Happovammat 5 sekunnin sisällä 20 min Emäksiset vammat: esim. lipeä, ammoniakki Parin sekunnin sisällä Vähintään min Jatka huuhtelua lääkärille menon aikana Työturvallisuuden luentokalvot

82 PALOVAMMAT I aste: ihon pintakerros vaurioitunut (punotus, kirvely, arkuus) II aste: vaurio syvemmällä ihossa, rakkuloita III aste: ihon alainen kudos vaurioitunut, iho harmaan vaalea, ruskea tai hiiltynyt (kovan tuntuinen, tunnoton) Pienen palovamman ensiapu: Jäähdytä viileällä vedellä kunnes kipu häviää (n. 20 min). Älä puhko rakkuloita, jotta epäpuhtauksia ei pääse kudoksiin Tarvittaessa vamman voi peittää rasvasidoksella ja suojasiteellä. Vaihda side kahden päivän välein. Älä anna siteen kastua. Jos palovamma tulehtuu, mene lääkäriin. Vakavan palovamman ensiapu: Soita 112. Suojaa henkilö jäähtymiseltä. Tue kasvo- tai hengitystiepalovamman saanut puoli-istuvaan asentoon. Työturvallisuuden luentokalvot

83 Jatkohoitoa vaativat palovammat Kämmentä suuremmat 2. asteen palovammat Kasvojen ja käsien syvät palovammat Kaikki 3. asteen palovammat Sähköpalovammat Hengitystiepalovammat Vanhusten lievätkin palovammat Lapsen palovammat, jos vähänkin epäilet etteivät ole pinnallisia HAAVAT 1. Tyrehdytä verenvuoto 2. Puhdista haava 3. Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä. 4. Peitä haava suojasidoksella Työturvallisuuden luentokalvot

84 voimassa. 5. Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on 6. Hakeudu tarvittaessa hoitoon - haava vuotaa runsaasti - haava on syvä/suuri - haavassa on likaa, vierasesineitä (lasinsiruja) tai kemikaaleja - pistohaava, puremahaava Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita. Nosta vuotava raaja ylös ja tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Aseta runsaasti vuotava henkilö heti pitkälleen. Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan. Työturvallisuuden luentokalvot

85 Jos sidetarvikkeita on käytettävissä, sido vuotokohtaan paineside. Tue vuotava raaja kohoasentoon. Jos verenvuoto toimenpiteistä huolimatta jatkuu, paina raajan tyvestä suuria suonia voimakkaasti kämmenellä valtimoveren virtauksen estämiseksi. Jos vuoto ei vieläkään asetu, pane vuotokohdan yläpuolelle kiristysside. Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta. Paineside Aseta haavalle sidetaitos ja jatka painamista sidetaitoksen päältä. Aseta sidetaitoksen päälle painoksi jokin sopiva esine, kuten siderulla. Kiinnitä sidetaitos ja paino painesiteeksi sitomalla ne tukevasti joustositeellä tai jollakin kankaalla. Sidos ei saa olla niin kireä, että raajan verenkierto estyy. Työturvallisuuden luentokalvot

86 MYRKYTYKSET HYKS:in myrkytystietokeskus puh. (09) Käyttöturvallisuustiedotteet: sisältää yksityiskohtaiset ensiapuohjeet Myrkytyspotilas ensiavun jälkeen lääkäriin: myrkkypurkki yms. mukaan Akuutin myrkytyksen oireet: pahoinvointi, oksentelu, vatsakivut, ripuli, ihottuma, päänsärky hengitys- ja verenkiertohäiriöt, sokki tajunnan muutokset, näköhäiriöt, levottomuus, väsymys kouristukset, tajuttomuus Jos myrkytys on tapahtunut ruoansulatuselimistön kautta: älä okseta jos potilas on tajuissaan anna: 1. syövyttävää myrkkyä (hapot, emäkset, liuottimet) nielleelle aikuiselle lasillinen ja lapselle puoli lasillista vettä tai maitoa 2. myrkkyä (lääkkeet, sienet, kasvit, alkoholi) nielleelle lääkehiiltä ohjeen mukaan kysy neuvoa myrkytystietokeskuksesta! hätätilanteissa soita hätänumeroon 112 turvaa hengitys ja sydämen toiminta Työturvallisuuden luentokalvot

87 Jos myrkytys on tapahtunut hengityselimistön kautta: uhri toimitetaan raittiiseen ilmaan hengityksen ja verenkierron riittävyys turvataan tajuissaan oleva uhri asetetaan puoli-istuvaan asentoon ja tajuton kylkiasentoon kiristävät vaatteet avataan uhri toimitetaan tarvittaessa lääkärinhoitoon. Sähkötapaturman pelastustoimet tarkista, että virta ei ole enää päällä tarkista uhrin hengityksen ja sydämen toimita, tarvittaessa aloita puhallus- ja paineluelvytys palovammat peitetään puhtaalla sidoksella uhri toimitetaan viipymättä lääkärinhoitoon Valmistaudu elvytykseen! Työturvallisuuden luentokalvot