Totti Tuhkanen. Asiantuntijaryhmä: Dan Holm Markku Ihonen Anna Johansson

Transkriptio

1 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA 2013 SÄHKÖINEN PLAGIAATINTUNNISTUS SUOMEN KORKEAKOULUISSA 2013 Totti Tuhkanen Asiantuntijaryhmä: Dan Totti Holm Tuhkanen Markku Ihonen Anna Johansson Ole Karlsson Marja Kokko Pauliina Kupila Irma Mänty Anne Nevgi Elizabeth San Miguel Kari Silpiö Sanna Suoranta Sari Tervonen Arja Tuuliniemi Kaie Veiler Minna Vänskä Asiantuntijaryhmä: Dan Holm Markku Ihonen Anna Johansson Ole Karlsson Marja Kokko Pauliina Kupila Irma Mänty Anne Nevgi Elizabeth San Miguel Kari Silpiö Sanna Suoranta Sari Tervonen Arja Tuuliniemi Kaie Veiler Minna Vänskä RAKETTI 2013

2 PLAGIOINTI PLAGIOINTI- VILPPI OPISKELU- VILPPI Sähköisen plagiaatintunnistuksen ulottuvilla oleva plagiointi Ver RAKETTI-hankkeen julkaisuja ISBN ISBN

3 TIIVISTELMÄ Suomen korkeakouluissa on toteutettu laaja sähköisen plagiaatintunnistuksen hankintaja käyttöönottovaihe vuosina Tunnistusjärjestelmä on nyt käytössä 34 korkeakoulussa. Koulutuksen ja tutkimuksen tukijärjestelmiksi on valikoitunut kaksi kansainvälisessä vertailussa korkeimmalle laatutasolle arvioitua ohjelmistoa, amerikkalainen Turnitin ja ruotsalainen Urkund. Hankintojen valmistelussa on tehty useissa ryhmittymissä yhteistyötä, mutta lisensiointisopimukset on solmittu organisaatiokohtaisesti. Suuri osa hankinnoista on tehty ilman kilpailutusta. Seuraavia sopimusjaksoja ennakoiden voidaan todeta, että hankintamenettelyyn liittyy kehittämistarpeita. Hankintoja valmistelleissa pilotoinneissa ei ole tunnistettu kaikkia toiminnallisia vaatimuksia, joita suuren volyymin tuotantokäyttöön voi liittyä. Lisensiointijaksoja voitaisiin pidentää, jotta kumuloituvien vertailutietokantojen hyödyt saataisiin suunnitelmallisesti käyttöön. Saatujen kokemusten pohjalta olisi hyödyllistä luoda korkeakouluille yhteinen vaatimuskriteeristö ja lisensiointimalli seuraavien sopimusjaksojen tarpeisiin. Tunnistinjärjestelmillä haettavia laadun- ja riskinhallinnallisia hyötyjä ei voida saavuttaa vain sähköistä teknologiaa käyttäen, ilman vahvan ohjausjärjestelmän tukea. Näitä hyötyjä ei saavuteta myöskään pelkin ohjausjärjestelyin ilman teknologian tukea. Plagioinnin tunnistusmenettelyjen kehittäminen edellyttää opinto- ja tietohallinnon sekä kirjastojen koordinoitua yhteistyötä. Kriittisiä kehittämistarpeita liittyy tunnistinjärjestelmien vertailutietokantoihin. Suomalaista korkeakoulutusta palvelevia kotimaisia ja kansainvälisiä tietosisältöjä olisi saatava lisää tunnistusjärjestelmien indeksoinnin piiriin. Näitä referenssivarantoja tulisi kehittää aktiivisella asiakasohjauksella, koulutusaloittain määriteltävien prioriteettien mukaisesti. Ilman omaa aloitteellisuuttamme ei kansainvälisten tunnistinpalvelujen markkinavetoinen referenssistrategia tunnista eikä siten voi ottaa huomioon suomalaisia erityistarpeita. Myös referenssidatan teknistä laatua tulisi kehittää. Indeksoinnin kattavuuteen luo aukkoja mm. yhteen sopimattomien tallennusmuotojen käyttö: yleisin sähköisten julkaisujen jakeluformaatti PDF voidaan tuottaa lukuisina variantteina, joista osa manipuloi tekstintunnistusalgoritmit tuottamaan virheellisiä vastaavuusarvoja. Autentikointia ja käyttäjäroolinhallintaa voidaan kehittää tukemaan järjestelmien nykyistä joustavampaa ja samalla tietoturvallisempaa liittämistä koulutuksen ja tutkimuksen prosesseihin. Tunnistinten käyttötavat voidaan jakaa järjestelmätasoisiin ja palvelutasoisiin: jälkimmäisissä tapauksissa järjestelmä on integoitu korkeakoulun perusjärjestelmiin ja ohjauskehykseen. Paras käyttöaste ja vaikuttavuus on saavutettu oppimisalustaan ja julkaisujärjestelmiin integroiduilla ratkaisuilla, jolloin plagiaatintunnistus on oppimisympäristön tai julkaisuprosessin yksi toiminnallinen osa. Integraatioissa on tiedonsiirtorajapintojen toimivuuteen ja käyttöympäristön tietoturvan kokonaistasoon kiinnitettävä erityistä huomiota. Liittyessään koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin suoritusten alkuperäisyystarkastus vaatii vahvan legitimiteetin ja täsmälliset käyttösäännöt. Lisäksi tarkastusprosessi nivoutuu hyvän tieteellisen käytännön (HTK) laajempaan soveltamiskehykseen. Menettelyohjeistoissa on kehitettävää. Ne tulisi nykyistä tiiviimmin ja kattavammin sitoa toimintaa ohjaaviin säädöksiin. Selvitysprosesseissa olisi valmistettava toimivaltasuhteiden selkeys, seuraamusten kohtuullisuus tekoon nähden sekä osapuolten yksityisyyden suoja. Käytäntöjä harmonisoimalla voidaan parantaa opiskelijoiden tasa-arvoisuutta, prosessien sujuvuutta ja yleistä tietosuojaa. Plagiaatintunnistuksen käyttö opintopolun kaikissa vaiheissa tuo tieteellisen vilpin hallinnan peruskäsitteille ja käsittelyprosesseille uusia sisällöllisiä ja näkökulmallisia vaatimuksia. Selvityshankkeen osana on tuotettu pohjamääritys tälle työkäsitteistölle sekä ohjaavaa aineistoa sen soveltamiselle. 3

4 Taulukot: Taulukko 1, s. 25: PT-järjestelmien integraatiot korkeakouluissa. PT-järjestelmäkysely 2-4/2013. Taulukko 2, s. 49: Teon tai teon yrittämisen tahallisuusarvostelun asteikko Taulukko 3, s. 69: Selvitykseen liittyvät toimenpide-ehdotukset ja niiden toimeenpanoon liittyvät vastuutahot sekä työmääräarviot Kuvat: Kuva 1, s 14: Plagiarism Reference Tariff, kansallinen ohjeisto plagiointivilpin sanktiointiin Iso-Britanniassa. Kuva 2, s. 17: Digitodayn uutinen Nalkin käyttöönotosta Kuva 3, s. 22: Opinnäytteen alkuperäisyystarkastuksen palauteistunto Kuva 4, s. 36: Virheellisen PDF:n rikkomapt-järjestelmän tarkastusraporttinäkymä. Kuva 5, s. 38: Käyttöliittymäkuva Moodleen rinnakkain liitetyistä Turnitin- ja Urkund-palautustehtävistä. Kuva 6, s. 59: Turun yliopiston oppimisen eettiset ohjeet. Suositukset: S. 52: Täydennetään TENK:n HTK-ohjeistossa määriteltyä ja legitimoitua käsitteistöä korkeakoulujen käyttöön. S : Suositukset korkeakouluille opiskelijoiden eettisyyteen kouluttamisesta ja opiskeluvilppitapausten käsittelyn ohjeistamisesta. S. 63: Suositus hyvän tieteellisen käytännön koulutuksesta opintopolun eri vaiheissa. S. 66: Suositus eettisen ohjeiston, PT-ohjeiston ja HTKkoulutusohjeiston arviointiin usean toimijanäkökulman kysymyksillä. Kaaviot: Kaavio 1, Sisäkansi: Plagioinnin, plagiointivilpin ja opiskeluvilpin suhde sähköiseen plagiaatintunnistukseen. Vrt. Kaavio 3. Kaavio 2, s 12: PT-järjestelmän ja PT-palvelun suhde plagiarismin hallinnan ohjauskehykseen. Kaavio 3, s 12: PT-järjestelmän liittymät korkeakoulun tietoinfraan ja keskeisiin toimintaohjeisiin. Kaavio 4, s. 33: Indeksoinnista sopimisen yleisprosessi. Kaavio 5, s. 33: Turnitinin prosessikuvaus indeksoinnin tekniselle valmistelulle. Kaavio 6, s. 39: Opinnäytteen PT-tarkastus osana arviointi-, hyväksyntä- ja julkaisuprosessia. Kaavio 7, s. 41: Vaasan yliopiston menettelyohjeet vilppitapausten käsittelyssä. Kaavio 8, s. 45: Plagiointi-käsitteen tarkastelun kolme näkökulmaa. Kaavio 9, s. 50: Plagiointi, plagiointivilppi ja opiskeluvilppi. Kaavio 10, s. 52: Opintosuoritukseen liittyvän plagioinnin jatkumo. Diagrammit: Diagrammi 1, s. 15: Ruotsin korkeakouluissa plagioinnista annettujen varoitusten ja määräaikaisten erottamisten osuus rangaistuksista vuonna Diagrammit 2, s. 20: PT-järjestelmien jakauma Suomen yliopistoissa Diagrammi 3, s. 20: PT-järjestelmien jakauma Suomen ammattikorkeakouluissa Diagrammit 4, s. 21: PT-palvelun omistajat korkeakouluissa Diagrammi 5, s. 21: Loppukäyttäjätuen tarjoajat korkeakouluissa Diagrammi 6, s. 21: PT-palvelun omistajat, loppukäyttäjätuen tarjoajat ja ylläpidon tuesta ensisijaisesti vastaavat toimijat korkeakouluissa. Diagrammi 7, s. 23: Korkeakoulujen valmius PT-hankintayhteistyöhön. Diagrammi 8, s. 23: Seuraavan PT-hankinnan ajankohta. 4

5 SISÄLLYS: TIIVISTELMÄ...3 SAATTEEKSI...7 OSA 1: TEKNIIKKA 1. PT-JÄRJESTELMÄ, PT-PALVELU JA PLAGIARISMIN HALLINNAN MENETTELYT MITEN ISOA ONGELMAA TARKASTELEMME? PLAGIAATINTUNNISTUSJÄRJESTELMIEN LYHYT HISTORIA SUOMEN KORKEAKOULUISSA PT-teknologian ensimmäinen aalto PT-teknologian käytöstä tulee laatujärjestelmävaatimus Yhteenvetoa hankintojen historiasta Hankitut järjestelmät, niiden omistajat sekä ylläpitäjät vuonna HANKINTAMENETTELYN KEHITTÄMISKOHTEITA Korkeakoulujen valmiudet lisensiointiyhteistyöhön Valintakriteerien yhteisvalmistelu Hyvän tietosuojan ja tietoturvan varmistaminen koko palveluympäristössä Tehokkuuden, käytettävyyden ja luotettavuuden arviointi Palveluntarjoajan vastuu referenssitietokantojen laadusta Yhteenveto hankintamenettelyn kehittämiskohteista PT-JÄRJESTELMIEN TUOTANTOKÄYTTÖ Suomalaisten julkaisujen näkyvyys referenssitietokannoissa Sisällöllisten tarpeiden kartoitus PT osaksi tiedekustantamojen julkaisuprosesseja Yhtenäinen indeksointiprosessi eri palveluntarjoajille Opinnäytteiden ja opintosuoritusten käyttö referenssitietona Yhteenveto suomalaisen vertailutiedon laatua edistävistä toimenpiteistä PT-järjestelmien luotettavuutta ja käytettävyyttä heikentäviä tekijöitä Osittaiset indeksoinnit ja eksklusiiviset lisensioinnit Epävalidit tallennusmuodot Manipuloidut tallenteet Käyttöliittymien ja ohjetekstien heikkolaatuiset kieliversiot Suorakäytön ja integroidun käytön toiminnalliset erot Alkuperäisyystarkastuksen ajoitus vaikuttaa opinnäytteen vahvistus- ja julkaisuprosessiin

6 OSA 2: TOIMINTA 6. PLAGIARISMIN HALLINNAN YHTEISET PERUSKÄSITTEET Määrittelyn tausta ja lähtökohdat Eettinen kirjoittaminen ja luvallinen lainaaminen Plagiointi opintosuorituksessa ja plagiointivilppi Plagiointi-käsitteen tarkastelun jäsentely Plagiointi opintosuorituksessa -käsitteen määritelmä Opiskeluvilppi-käsitteen määritelmä Plagiointivilppi-käsitteen määritelmä Opintosuoritukseen liittyvän plagioinnin esiintymismuotoja Suositus plagiarismin hallintaan liittyvän peruskäsitteistön yhtenäistämi- sestä PLAGIARISMIN HALLINNAN OHJEISTOT JA NIIDEN KÄYTTÖ SUOMEN KORKEAKOULUISSA PT-järjestelmien käyttö luo tarpeen menettelyohjeiden harmonisoinnille PT-toimintaan liittyvien ohjeistojen sisällön ja rakenteen kehittämiskohteita Ohjauskonteksti Suositukset korkeakouluille opiskelijoiden eettisyyteen kouluttamisesta ja opiskeluvilppitapausten käsittelyn ohjeistamisesta OHJAUKSEN TARVE JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Miksi hyvää tieteellistä käytäntöä on opetettava? Plagioinnin ehkäiseminen opetuksessa Hyvä tieteellinen käytäntö opetussuunnitelmassa ja opetusohjelmassa Suositus hyvän tieteellisen käytännön koulutuksesta opintopolun eri vaiheissa Opettajan työn suojeleminen Sähköisen plagiaatintunnistusohjelman käyttö opetuksessa Sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönotto ja siitä viestiminen korkeakoulussa Suositus eettisen ohjeiston, PT-ohjeiston ja HTK-koulutusohjeiston arviointiin usean toimijanäkökulman kysymyksillä YHTEENVETO HAVAINNOISTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA...67 Suositus hyvän tieteellisen käytännön koulutuksesta opintopolun eri vaiheissa...69 Opettajan työn suojeleminen...69 LIITTEET:...70 LIITE 1: PDF-tallenteiden tekstitunnistuksen ongelmatilanteita ja toimintasuosituksia

7 SAATTEEKSI Raportti sähköisen plagiaatintunnistuksen käyttöönotosta Suomen korkeakouluissa tarkastelee plagiaatintunnistusteknologiaa (PT-teknologiaa) sen käytettävyyden, luotettavuuden, vaikuttavuuden ja hyväksyttävyyden näkökulmista. Samalla kysytään, miten tämä teknologia voisi nykyistä paremmin tukea koulutuksen ydinprosesseja, ja mitä erityisvaatimuksia PT-järjestelmien laadukas käyttö asettaa toimintaympäristölle ja ohjauksen suunnittelulle. Sekä suomalaisten korkeakouluopettajien havainnot että tuoreen EU-tasoisen vertailun 1 tulokset kertovat monista kehittämistarpeista PT-järjestelmissä ja erityisesti niiden käytön ohjauksessa. Raportissa kiinnitämme huomiota ongelmiin joita kohdataan, jos sähköisen PT-teknologian käyttö suunnitellaan liian kapea-alaisesti, ilman toiminnallisten ohjausrakenteiden kehittämistä. Teknologiapainotteinen näkökulma voi mm. vääristää toimintakulttuuria siten, että opiskelijoita ohjataan plagioinnin formaaliin välttämiseen samalla kun tieteellisen tiedonkäytön peruskysymykset ja tieteenalakohtaisten kuvaustapojen suhde eettisen kirjoittamisen yleisnormeihin jäävät liian vähälle huomiolle. 2 Raportissa esitämme luonnoksia hyviksi käytännöiksi PT-teknologian ja plagiaatintunnistusprosessien keskeisten ongelmien hallintaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepolitiikan osaston linjauksen mukaisesti raportin valmistelu on tapahtunut työryhmissä ja osana korkeakoulujen opetus- ja tutkimushallinnon RAKETTI-hanketoimintaa (Rakenteellisen Kehittämisen Tukena Tietohallinto). Yhteistuumin on määritelty ja priorisoitu niitä tukitoimia, joita uuden teknologian laaja käyttö näyttäisi edellyttävän. Teknologia- ja pelisääntökysymysten lisäksi selvitysprosessiin on liittynyt määrätietoista organisoitumista, kun PT-järjestelmien ylläpitäjät ja kouluttajat ja hallintohenkilöt ovat verkostoituneet osaksi RAKETTI-toimijoiden ekosysteemiä. Ensisijaisesti raporttimme onkin työmuistio PT-palveluiden hankinnoista, ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavien asiantuntijoiden verkostoille. PT-järjestelmien käyttöön liittyy myös korkeakoulujen välisiä asiointiprosesseja, joiden hallinnasta olisi yhteisesti sovittava. Osa kansallisen tason kehittämiskohteista tarvitsee jatkossa myös toimivaltaisen omistajan; ehdotuksia asianomistajuuskysymysten ratkaisuiksi ja ratkaisijoiksi on raportin eri luvuissa useita. 1 Impact of Policies for plagiarism in Higher Education Across Europe ( 2 Erika Löfström & Pauliina Kupila (2011): Plagiaatintunnistusjärjestelmä oppimisen ohjaamisen välineenä. Peda-Formum 2/11, 17; A. R. Abasi & B. Graves (2008): Academic literacy and plagiarim: conversations with international graduate students and disciplinary professors. Journal of English for Academic Purposes,

8 Selvitysraportti valmistui monivaiheisen taustaprosessin tuella: Keväällä 2012 Turun yliopisto esitti, että Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittäisi huomiota PT-järjestelmähankintaboomin esiin nostamiin kansallisen tason kysymyksiin: miten organisoidaan suomalaisten referenssiaineistojen laaja hankinta, miten turvataan plagiointiepäilyjä koskevien selvitysmenettelyjen riittävä yhdenmukaisuus, miten tuotetaan näille uusille toimintaprosesseille legitiimejä käsite- ja menettelytapamäärityksiä ja miten PT-teknologian hankintakriteerejä voitaisiin laadullisesti kehittää? OKM:n tiedepolitiikan osasto otti nämä kysymykset käsiteltäviksi ja delegoi asian jatkovalmistelun RAKETTI-hankkeiston ohjausryhmälle. Ohjausryhmä kirjasi päätelmän, että opinnäytteiden tutkimuseettisesti korkean laadun varmistaminen on korkeakoululaitoksen uskottavuuden kannalta tärkeä asia; tällä laatukysymyksellä ei kuitenkaan ole Suomessa selkeätä yhtä omistajaa. Jatkotoimenpiteenä asetettiin erikoissuunnittelija Totti Tuhkaselle vuoden 2013 loppuun jatkuva selvitystehtävä, johon liittyi samalla PT-järjestelmien käyttäjien ja kouluttajien yhteistyötä pohjustava verkostointitavoite. Selvitysprosessin kick off -tilaisuutena järjestettiin Plagiarismin hallinta ja sähköinen plagiaatintunnistus korkeakouluissa -seminaari Hankenilla Helsingissä. Seminaaria edelsi helmi-huhtikuussa 2013 tunnistinjärjestelmiä ja niiden ylläpidon organisointia koskeva suppea kyselytutkimus. Korkeakoulujen, opetus- ja kulttuuriministeriön, Tutkimuseettisen neuvottelukunnan, Kansalliskirjaston, tiedekustantamojen sekä PT-palveluntuottajien odotuksia ja tarpeita kuvaavissa alustuksissa ja paneelipuheenvuoroissa tuotiin keskusteluun plagiarismin hallinnan keskeiset kipupisteet ja akuutit kehittämiskohteet. Kick off -seminaarin yhteydessä organisoitiinkin neljä jatkotyöryhmää, joiden tuella tässä raportissa kuvatut analyysit, määrittelyt ja toimenpide-ehdotukset on valmisteltu. Jatkotyöryhmät ovat toteuttaneet useita tiedonkeruita, joita ovat tukeneet mm. opintohallinnon OHA-verkosto ja Kansalliskirjaston FinELib-toimijat. Plagiaatintunnistusteknologian, järjestelmäintegraatioiden, arviointikriteerien, selvitysprosessimallien, eettisten ohjeistojen, hyvän tieteellisen käytännön koulutuksen sekä plagiarismin hallintaan liittyvien ydinkäsitteiden määrittelyn kysymyksiä on käsitelty 14 työpajakokouksessa. Samaan aikaan on korkeakouluissa tehty useita PT-järjestelmien käyttöönottoja, julkaistu uusia menettelyohjeistoja ja uudistettu vanhoja ohjekokonaisuuksia. Näille prosesseille on jatkotyöryhmien benchmarkkaus- ja tiedonvaihtofoorumi pyrkinyt tarjoamaan tukea. Projektin aineistot on ylläpidetty CSC:n RAKETTI-wikissä. PT-järjestelmien toimivuuteen tai käytettävyyteen liittyviä ongelmia käsitellään raportissa siten, että ne on kuvataan, rajataan ja niiden ratkaisemiseksi esitetään mahdollisia etenemispolkuja, arviointimalleja tai pilotoituja toimintamalleja sekä tarvittaessa ehdotuksia kehittämiskohteiden omistajiksi jatkotyöskentelyn osalta. Raportin ensimmäinen osa keskittyy tunnistinteknologian 8

9 hankinnan ja käyttöönoton kysymyksiin, toinen osa loppukäyttäjän toimintaedellytyksiä tarkasteleviin kysymyksiin. Raporttiin sisältyy selvitysmiehen sekä jatkotyöryhmien puheenjohtajien valmistelemia osuuksia, joista osa sijoittuu täydentävänä tietona CSC:n palvelusivuille. Kaikkia sisältöjä on jalostettu jatkotyöryhmissä siten, että raportin allekirjoittavat kaikki työryhmien jäsenet. Selvitysraportin tuloksia on arvioitu RAKETTI-hankkeiston OPI-Synergiaryhmässä, OPI-ohjausryhmässä sekä RAKETTI-ohjausryhmässä, jonka suositusten mukaisesti raportin lopussa esitettäviä kehittämistavoitteita voidaan ottaa jatkovalmisteluun. 26. helmikuuta 2014 Selvitysmies Totti Tuhkanen, TY Ryhmien puheenjohtajat Anna Johansson, Aalto Markku Ihonen, TaY Kari Silpiö, Haaga-Helia Minna Vänskä, Aalto Asiantuntijat Dan Holm, ÅA Ole Karlsson, ÅA Marja Kokko, JY Pauliina Kupila, HY Irma Mänty, Laurea Anne Nevgi, HY Elizabeth San Miguel, Haaga-Helia Sanna Suoranta, Aalto Sari Tervonen, UEF Arja Tuuliniemi, FinELib Kaie Veiler, Hanken 9

10 10

11 OSA 1: TEKNIIKKA 1. PT-JÄRJESTELMÄ, PT-PALVELU JA PLAGIARISMIN HALLINNAN MENETTELYT Raportin ensimmäisessä osassa tarkastellaan PT-järjestelmähankintoja sekä tuotantokäytössä olevien PT-palveluiden kehittämismahdollisuuksia. Järjestelmä- ja palvelunäkökulmien suhde määräytyy tarkastelussa seuraavasti: PT-järjestelmä on tunnistinohjelman ja sen käyttämien referenssitietokantojen ja käyttäjähallintaratkaisun muodostama kokonaisuus. PT-palveluksi kutsutaan PT-järjestelmää, joka on lokalisoitu asiakkaan käyttöön; tällöin se on liitetty korkeakoulun tietojärjestelmiin ja sille on tuotettu toimintaympäristön mukaiset käyttöohjeet, vahvistettu käyttösäännöt ja vakiinnutettu koulutus- ja tiedotusmalli ylläpitoresursseineen. Tunnistusprosessia laajemmassa kontekstissa plagiarismin hallinta toteutuu hyvän tieteellisen käytännön arvoihin, tavoitteisiin ja laadukkaaseen akateemiseen työnohjaukseen pohjautuvalla toimintapolitiikalla. Koulutuksen laatujärjestelmään liittyvänä investointina PT-järjestelmä on kaksijakoinen kohde. Tekniikan osalta se on helposti perusosiltaan muutamissa minuuteissa käyttöön otettava pilvipalvelu, jonka lisensiointihinta on melko alhainen. Opinto- ja keskushallinnolle PT-järjestelmän käyttöönotto sen sijaan on aina isompi investointi: käyttöönottovaihe kestää tyypillisesti yhdestä kahteen vuotta, ja valmistelevaan työhön sitoutuu helposti yli yksi henkilötyövuosi. Koulutus- ja perehdytystarve koskee järjestelmän jokaista käyttäjää, ja tämän tuen tarve on pysyvä opettajien ja opiskelijoiden vaihtuvuudesta johtuen. Kun PT-järjestelmä lokalisoidaan ja siitä luodaan PT-palvelu, valmisteluun tarvitaan yleishallinnon, lakimiehen, korkeakoulupedagogiikan sekä koulutuksen TVTtuen asiantuntijaresursseja. Odotusten hallintaan ja sitouttavan arvokeskustelun organisointiin tarvitaan lisäksi tiedotuksen tukea ja rehtorin päätöksiä. Tämän monimuuttujaisen valmisteluprosessin kustannuksia ja toisaalta sen tuottamia toiminnan laadullisen kehittämisen hyötyjä on vaikea mitallistaa. Konkreettisimmat mittarit löytynevät korkeakoulun laatukäsikirjan riskienhallintataulukosta. Jokainen plagiaatiksi osoittautuva opinnäyte murtaa korkeakoulun laatuleimaa tavalla, jolla voi olla sekä imagollisia että taloudellisia jälkivaikutuksia. PT-palvelun käyttäjäpohja korkeakoulussa on laaja. Opiskelijat, opettajat, opinnäytetöiden ohjaajat, tiedekuntien selvittäjät, julkaisusarjojen toimittajat sekä kirjastoinformaatikot edustavat eri tavoin painottuvia käyttötarpeita ja niihin liittyviä käyttäjätuen ja ohjeistuksen tarpeita. Palveluun liittyy myös tiivis normatiivinen ohjaus, joten PT-palvelun ylläpidossa yhdistyvät monialaisen ja ison volyymin tukipalvelun haasteet. 11

12 Kaavio 2: PT-järjestelmän ja PT-palvelun suhde plagiarismin hallinnan ohjauskehykseen. Koska plagiaatintunnistus liittyy useisiin eri tyyppisiin ohjaus- ja arviointiprosesseihin, tunnistimen käyttöä säätelee monien eri vastuutahojen ylläpitämä säännöstö. Käytön normatiivisesta ohjauksesta päättää korkeakoulun keskushallinto. Käytön koulutuksesta, tieteenalakohtaisista sovellusohjeista sekä teknisestä tuesta voi vastata opintohallinnon, tutkimushallinnon, IT-hallinnon ja kirjaston toimijoista muodostuva verkosto. Palvelun käyttäjähallinta voi olla palveluntarjoajan tuottama, tai se voi olla korkeakoulukohtainen suora tai oppimisalustaintegraation kautta tapahtuva Haka-kirjautuminen. Kun liittymäpinta korkeakoulun eri toimintoihin on näin laaja, kestää PTpalvelun toimintaympäristön valmistelu yleensä noin kaksi vuotta, ja sen toimeenpanoon tarvitaan monipuolista asiantuntemusta. Plagiaatintunnistuspalvelun käyttöönotossa noin 80 prosenttia resursseista sitoutuu toimintaarkkitehtuuriin ja 20 prosenttia tietotekniikkaan liittyvien kysymysten ratkaisemiseen. Kaavio 3: PT-järjestelmän liittymät korkeakoulun tietoinfraan ja keskeisiin toimintaohjeisiin. PT-järjestelmän käyttö liittyy koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin. Siksi sen käyttötapa ja -tavoite kirjataan moniin toimintaa ohjaaviin sääköksiin ja ohjeisiin. Myös teknisiä rajapintoja voi olla useita. Näin tiiviisti organisaatioon kiinninaulatun tietojärjestelmän hankinnassa korostuvat pitkän elinkaaren hyödyt ja vaatimukset. Esimerkkikuvaus on Turun yliopistosta. 12

13 2. MITEN ISOA ONGELMAA TARKASTELEMME? Tässä yhteydessä emme voi esittää kokonaisarviota plagiarismin laajuudesta ja merkityksestä Suomessa, koska siihen tarvittavan tilastollisen pohjatiedon keruuta ei ole tehty. Ilmiön käsittelyn mahdollistava käsiteanalyyttinen pohjatutkimus on jo käytettävissä, ja sen tuloksia käsitellään luvussa kuusi. Plagiointiin liittyviä asenteita, motiiveja, vilpillisen toiminnan yhteisöllisiä vaikutuksia sekä sähköisen plagiaatintunnistuksen roolia tieteellisen kirjoittamisen ohjauksessa on selvitetty useissa tutkimuksissa sekä laajojen kyselyaineistojen pohjalta että case-lähtöisesti. 3 Tilastollisen kokonaiskuvan puuttuessakin on mahdollista päätellä, että tilanne Suomen korkeakouluissa ei merkittävällä tavalla poikkea eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten korkeakoulujen tilanteesta: paikallisten tutkimusten indikaatiot opiskelijoiden asenteista, havainnoista ja omakohtaisista kokemuksista vastaavat kansainvälisten tutkimusten keskimääräisiä tuloksia. Suuntaa-antavia tunnuslukuja tarjoaa vertailukohdaksi Ruotsi, jossa on vakiintunut käytäntö tilastoida korkeakoulujen kurinpitomenettelyyn johtaneet tapaukset vuosittain. Tarkastelujaksona se opiskeluvilpin seurantaluokka, johon plagiointitapaukset sisältyvät, kasvoi yli viisinkertaiseksi. Vuosi 2012 edusti pitkästä aikaa tasaantuvaa kehitystä, Ruotsin plagiointitapausten määrä jopa aleni edellisestä vuodesta. Se voi olla merkki plagiarismin hallintaan liittyvien toimien tuloksellisuudesta. Ruotsin seuranta-aineistossa kiinnittää huomiota myös kautta linjan ehkä suomalaista käytäntöä vahvempi sanktiointi: vuonna 2012 kirjatuista 801 opiskeluvilppitapauksesta (joista vajaat Puusniekan ja Eskolan (2004) sekä Suokkaan (2010) kyselytutkimuksiin vastasi yhteensä 1600 opiskelijaa kolmesta eri korkeakoulusta. Vastaajat ilmoittivat tehneensä korkeakouluopinnoissaan plagioinniksi käsitettäviä tekoja seuraavasti: 8 % oli palauttanut opiskelukaverin tekemän harjoitustyön omissa nimissään, 13 % oli saanut suoritusmerkinnän ryhmätyöstä, vaikka ei ollut tehnyt omaa yhteisesti sovittua osuuttaan, 19 % oli käyttänyt Internetistä otettua tekstiä omissa nimissään ja 23 % oli käyttänyt samaa harjoitustyötä useamman kerran eri kursseilla. Löfströmin ja Kupilan (2013) kyselytutkimus kohdistui Helsingin yliopiston seitsemän tiedekunnan opiskelijoiden (N=104) ja opettajien (N=30) havaintoihin plagioinnin muodoista, syistä sekä sähköisen plagiaatintunnistuksen merkityksestä tieteellisen kirjoittamisen opetuksessa ja työnohjauksessa. Käsitykset plagioinnin yleisyydestä erosivat merkittävästi: opiskelijoista 3 % ja opettajista 23 % piti sitä melko yleisenä ilmiönä. Plagiointia ei pidetty hyväksyttävänä toimintana, mutta valmiudet sen eri muotojen tunnistamiseen vaihtelivat samalla kun opiskelijoilla liittyi pelkoja tahattomaan plagiointiin. Intentionaalisen ja ei-intentionaalisen plagioinnin rinnalle nousi merkittävänä ilmiönä kontekstuaalinen plagiointi, jossa epäeettistä toimintapaa perusteltiin selviytymisstrategiana ajan puutteen ja päällekkäiset opintosuoritusten ristipaineissa. PT-järjestelmien tarjoamia hyötyjä hyvän akateemisen kirjoittamisen taitojen saavuttamisessa eivät opiskelijat vielä tunnistaneet. Löftröm (2011) tunnisti opiskelijoiden asenteissa myös frustraatiota ja kyynistymistä. Eräässä haastatteluaineistossa opiskelija kiteyttää: Teachers really lose their minds on the topic of plagiarism. Nobody can say or write anything without APA citation anymore. Damn you. Case-lähtöisesti, opettajan havaintopäiväkirjaan ja teemahaastatteluihin pohjautuen tutkitaan Helsingin yliopistossa opettajan rooliin kohdistuvia paineita ja tunnereaktioita plagiointitapauksia kohdattaessa ja käsiteltäessä. Nämä prosessit voivat kuormittaa opettajaa jopa enemmän kuin opiskelijaa, ja stigmat heijastuvat opetustyöhön pitkään. Ks. Löfström (2013). 13

14 liittyi plagiointiin) johti 621 selvitystä (81 %) määräaikaiseen erottamiseen ja 180 selvitystä varoitukseen. 4 Toisen tilastoidun vertailunäkymän tarjoaa Iso-Britannia, jonka korkeakouluissa selvitetään yli vilppitapausta vuosittain. Jo yhden ison yliopiston vuosittaisten tapausten määrä voi vastata Ruotsin kaikkien korkeakoulujen yhteenlaskettua vilppiprosessien määrää. 5 Näiden tulosten ääressä herääkin kysymys, missä määrin on mahdollista tehdä eri maiden tilannevertailua, jos plagiointivilpin kriteerit ja käsittelykäytännöt ovat niin erilaisia kuin ne ovat? 6 Kuva 1: Plagiarism Reference Tariff antaa kansallisen tason ohjeiston eri asteisen plagiointivilpin sanktiointiin. Iso-Britanniassa tämä haaste on tiedostettu, ja menettelytapojen yhdenmukaistamiseksi on pitkän kehittelyn jälkeen otettu käyttöön kansallinen ohjeisto, Plagiarism Reference Tariff. 7 Plagiointivilpin rangaistavuus määritellään siinä plagiaatin laajuuden, opintojen vaiheen sekä mahdollisen aikaisemman 4 Universitetskanslersämbetet, Rapport 2013:6: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, 8. 5 David Barrett: The cheating epidemic at Britain s universities. University cheating league table. The Telegraph 05 Mar 2011, ks esim. Sheffiled Hallam 2009/10. 6 IPPHEAE-hankkeen Iso-Britanniaa koskevassa tilannearvioinnissa todetaan, ettei laajaa konsensusta ole saavutettu plagiointiongelman laajuudesta tai kehityssuunnasta. Seurantatieto on liian yhteismitatonta korkeakoulujen vertailuun ja kirjaus- ja käsittelykäytännöissä on yksikkökohtaisia eroja myös korkeakoulujen sisällä. Ks. Plagiarism Policies in the United Kingdom. Executive Summary, 2.2, Plagiarism Reference Tariff

15 vilppihistorian yhteisvaikutuksen pohjalta. Englantilaisen ohjeiston mukaan jo hyvin lyhyt samasanainen teksti voi tietyissä olosuhteissa olla peruste sanktiolle, kun Pohjoismaissa korostuu tekstiin liittyvän plagiaatin kokonaismerkityksen arviointi. 8 Plagioinnin tilastollisten seuranta-aineistojen perusongelma on niiden vähäinen erottelevuus. Kun esimerkiksi Ruotsissa vuosittaisiin summalukuihin sisältyvät sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut, ei koulutuskohtainen ja opintojen vaiheen mukainen tulosanalyysi ole mahdollista tämän kansallisen tilaston pohjalta; tarkemmat vertailut on tehtävä masterdataa käyttäen. Myöskään eri suoritusmuotoihin liittyvää vilppiriskiä ei tilaston tuella voi arvioida, ei liioin opiskelijarekrytoinneissa paljastuneiden plagioitujen tutkimussuunnitelmien määrää. Diagrammi 1: Ruotsissa plagioinnista annetut varoitukset (Varn.) ja määräaikaiset erottamiset (Avst.) muodostavat yli puolet kaikista tilastoiduista rangaistuksista. Vuonna 2012 käsitellyistä 460 plagiointivilppitapauksesta 81 % johti opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen. Lähde: Disciplinärenden 2012 vid universitet och högskolor, 11, Diagram 5. Suomessa tutkimusetiikan tilaa valvoo Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Sillä ei ole käytettävissään Ruotsin mallin mukaisia seuranta-aineistoja. Tutkimukseen liittyvän seurannan rinnalle kaivataan myös opintojen aikaisten vilppitapausten seurantaa. Tilastoseurannan indikaattorit tulisi asettaa korkeakoulutuksen laatuohjauksen tavoitteiden pohjalta ja mm. KKA:n laatuauditointimalli huomioon ottaen. Seurannalle tulisi määritellä myös toimeenpanija. 8 Iso-Britannian IPPHEAE-raportissa todetaan vallitsevan rangaistuskäytännön yhdeksi ongelmaksi se, että opiskelijoille lankeavat sanktiot voivat muodostua ankarammiksi kuin vastaavista virheitä työelämässä koituvat sanktiot. Ks. Plagiarism Policies in the United Kingdom. Executive Summary, Toisaalta tämän normatiivisesti tiukan järjestelmän soveltaminen näyttäisi vaihtelevan yliopistoittain. IPPHEAE-raporttien toimittaja Irene Glendinning arvioi, että englantilaisilla yliopistoilla on PT-järjestelmät kattavasti hankittuina, mutta niiden käyttö ei ole systemaattista. Irene Glendinnig sähköpostiviestissä Kari Silpiölle

16 Opinnäytteiden laatuseurantaa voidaan tehostaa ja yhdenmukaistaa myös tieto- ja toiminta-arkkitehtuurisilla taustaratkaisuilla. Kiinnostavan esimerkin tarjoaa Slovakia. EU:n parhaat tiedolliset valmiudet plagiointivilpin välttämiseen löytyvät IPPHEAE:n maavertailun mukaan slovakialaisilta opiskelijoilta: Almost all Slovak students (99%!) become aware of plagiarism before or during their bachelor studies. The EU average shows that 20% of students become aware of plagiarism during their masters/phd degree or are still not sure about it. 9 Hyvän tuloksen taustaselittäjänä, ja samalla eurooppalaisena good practice - käytäntönä, pidetään Slovakian opetus- ja kulttuuriministeriön 10 vuonna 2010 perustamaa kansallista CRTD-opinnäytetietokantaa, johon maan kaikki korkeakoulut on velvoitettu tallentamaan kaikki tutkintoon ja jatkotutkintoon liittyvät opinnäytteensä. Tallennuksen yhteydessä opinnäytteille tehdään plagiaattitarkastus. 11 Kysymykset plagiaattiseurannan yhteismitallisuudesta ja läpinäkyvyydestä, teknisestä vertailtavuudesta, rinnakkaisjulkaisemisesta, referenssiaineistojen kattavuudesta sekä tiedonkeruun ajantasaisuudesta on Slovakiassa koottu yhdeksi keskitetysti koordinoitavaksi kokonaisuudeksi kansallisella tietokantaratkaisulla. Euroopan komissio on myöntänyt yhteistietokantaa ylläpitävälle Slovak Centre of Scientific and Technical Information -keskukselle eurooppalaisen innovaatiopalkinnon sen laajavaikutteisesta palveluratkaisusta. Kehitettävää slovakialaisessa toimintamallissa on löydetty vielä kansallisessa lainsäädännössä ja opinnäytteiden työnohjausprosesseissa, mutta eettisen toimintatavan käytännölliset kannusteet ja seurannan perusteet on Slovakiassa tunnistettu muita Euroopan maita paremmin Tomas Foltyne (ed.): Plagiarism Policies in Slovakia. Full Report. IPPHEAE 2013, Ministry of Education, Science, Research and Sport. 11 The Central Registry of Theses and Dissertations CRTD:n palvelukuvauksessa todetaan: The primary goal of the registry is to manage collection and archiving of final examination works and second doctorate works (theses, dissertation and qualification works) from universities and colleges in Slovakia; The CRTD, together with selected Internet resources serve as a comparative corpus for the System for plagiarism detection, called also the Anti-plagiarism system (APS). Once the work is checked for plagiarism, an output protocol is produced for each work, which serves the exam commission as tool for deciding about the work originality. Both the Central registry of Theses and Dissertations and the Anti-plagiarism system are operated by the SCSTI. It is expected, that every year around of new final and qualification works is uploaded in the registry; The works are preserved in the system including the metadata, e.g. the author s name, university/college name, etc. and will be stored for the period of 70 years. At present, all colleges and universities are obliged to send their final and qualification works to compare them for plagiarism in the CRTD/APS system. 12 Sama, 7 8, vrt. Peta Lee: Student anti-plagiarism measures reap rewards. University World News 26 February Issue

17 3. PLAGIAATINTUNNISTUSJÄRJESTELMIEN LYHYT HISTORIA SUOMEN KORKEA- KOULUISSA 3.1 PT-teknologian ensimmäinen aalto Sähköinen plagiaatintunnistus on laajasti tarpeellista ja mahdollista vain avoimen Internetin toimintakontekstissa. Ensimmäiset plagiaatintunnistuksen verkkopalvelut kehitettiin Yhdysvalloissa tuotantokäyttöön pian World Wide Webin avautumisen jälkeen. Yksi uranuurtajista oli Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa työskennellyt John Barrie, joka perusti Plagiarism.org-palvelun vuonna Plagiarism.org toimii kansainvälisenä tietopalveluna edelleen, mutta suurempi merkitys tuli olemaan sen pohjalta kehitetyllä TURNITIN.COMpalvelulla. Myös Suomessa sähköisen plagiaatintunnistuksen kehitystyö käynnistyi luvulla. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston ohjelmistotekniikan osastolla otettiin vuonna 1998 käyttöön itse kehitetty PLAKKI-ohjelma. Sillä tarkastettiin ohjelmoinnin harjoitustöitä. Sovellusta pidettiin hyödyllisenä: aluksi kierrätettyjen plagiaattien osuus sähköisesti tarkastetuista harjoitustöitä oli useita kymmeniä prosentteja, mutta Plakin käytön vakiintuessa niiden osuus putosi muutamaan tapaukseen vuodessa. 14 Plakki toimi suljetussa ympäristössä. Kun TTY tarvitsi laajemmin avoimen Internetin aineistoja tunnistavan PT-järjestelmän, se aloitti Turnitinin testikäytön vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin suomenkielisten referenssiaineistojen vähäisyys ja puutteet skandinaavisten merkkien hallinnassa heikensivät tulosten luotettavuutta, vaikka järjestelmän yleinen käytettävyys arvioitiin hyväksi. TTY jatkoi oman PT-ohjelman kehittämistä. Vuonna 2008 julkaistiin tuotantokäyttöön NALKKI, jolle seuraavina vuosina suunniteltiin myös kansainvälisiä markkinoita. 15 Kuva 2: Nalkki odottaa plagioivia opiskelijoita Tampereella. Digitodayn uutinen Nalkin käyttöönotosta Myös useissa muissa yliopistoissa otettiin koti- ja ulkomaisia tunnistinohjelmia käyttöön yksikkötasolla. Aloitteellisimpia oltiin kauppatieteissä ja matemaatti- 13 Stephanie Vie (2013): Turnitin s History; Barrie, John M. (2008): Catching the cheats: How original. The Biochemist, 30(6), ; iparadigms Board of Directors. 14 Kirsi Ala-Mutkan haastattelutieto julkaisussa Veikko Surakka et. al (2003): Plagiointi opintosuorituksissa, s Sama. Lisäksi Nalkki odottaa plagioivia opiskelijoita Tampereella, Digitoday ; TTY Pilottihankkeet

18 sissa oppiaineissa. Pilotoivan käytön kokemuksia benchmarkattiin mm. Suomen virtuaaliyliopiston työseminaarissa , ja ensimmäiset yliopistotason käyttöönotot toteutuivat Tuolloin opinnäytteiden alkuperäisyystarkastus tuli velvoittavaksi Åbo Akademissa ja Hankenilla, ja menettelyohjeisiin kirjattuna suosituksena se otettiin käyttöön Oulun yliopistossa. Oulussa, Helsingissä ja Turussa otettiin käyttöön ruotsalainen, Uppsalan yliopistossa vuonna julkaistu, Prio Infocenter Ab:n tarjoama URKUND-järjestelmä. Rinnakkaiskäyttöön, erityisesti väitösten tarkastusta varten, Hanken lisensioi myös Turnitin-järjestelmän. Plagiarismin kasvu sähköisissä toimintaympäristöissä todettiin suomalaisen korkeakoulutuksen laatuongelmaksi jo 1990-luvun lopulla. Ongelman hallintaan ryhdyttiin hakemaan ratkaisuja sekä kontrolloinnin teknologiasta että ennaltaehkäisevästä ohjauksesta. Monissa tapauksissa luotettiin enemmän hyvillä ohjauskäytännöillä ja selkeillä toimintaohjeilla saavutettavaan laatuvaikutukseen kuin matemaattisiin tunnistusalgoritmeihin. Myöhemmät tutkimustulokset ovat tukeneet tätä valintaa: on havaittu, että pelkkä plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö ilman sitä tukevia muita ohjausrakenteita ei vähennä plagiointitapausten määrää. Toisaalta vahvoillakaan ohjausrakenteilla ei plagiarismiongelmaa ole voitu poistaa, koska sen taustalla on niin monia syitä. 17 Perusongelmien vaikeasti muutettavaa luonnetta kuvastaa plagiarismin hallinnan kysymyksissä perinteisesti aktiivisen Tampereen yliopiston toimintahistoria. TaY asetti vuonna 2002 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida ja vertailla teknologiapohjaisten ja ohjauksellisten keinojen vaikutusta plagioinnin ennaltaehkäisyyn ja hyvän tieteellisen käytännön toteutumiseen yliopisto-opiskelussa. Tämän selvitysryhmän alustavassa raportissa vuodelta nimetään useimmat niistä käytännön haasteista, jotka edelleen vuonna 2013, tätä selvitystä tehtäessä, voidaan tunnistaa opintosuoritusten arvioinnin ja PT-järjestelmien käytön keskeisiksi ongelmiksi. Muistion päätelmien pohjalta TaY jatkoi vielä vuosikymmenen vain toiminnallisen ohjauksen välinein, ennen kuin teki oman PT-järjestelmähankinnan. 3.2 PT-teknologian käytöstä tulee laatujärjestelmävaatimus Plagiaatintunnistuksen yleisvalmiuksissa Suomessa otettiin merkittävä kehitysaskel vuonna , kun ammattikorkeakoulukirjastojen AMKITkonsortio organisoi yhteisen PT-järjestelmähankinnan. Tällä toimenpiteellä tavoiteltiin merkittäviä synergiahyötyjä käytön tuen ja kotimaisten referenssitietokantojen kehittämisessä. Tällä hetkellä Urkund-lisenssi on 20 ammattikorkeakoululla. 19 Hankintaan ei liittynyt varsinaista kilpailutusta, vaan jokainen organisaatio solmi oman lisensiointisopimuksen joko yhden tai kahden vuoden jaksolle. Metropolia Ammatikorkeakoulu otti käyttöön Turnitinin ja Diakonia-ammattikorkeakoululla on käytössään Ephorus. 16 Prio Infocenter: Om Urkund. 17 Esim. Walker 2010, Jocoy & DiBiase Surakka et. al Laajempaa lopullista versiota raportista ei julkaistu. 19 Suomen korkeakoulujen SystQuery2013-tilasto

19 Yliopistokenttä ei 2010-luvun alussa löytänyt yhteistä omistajaa PT-infrastruktuurin kehittämiselle, vaikka yleinen keskustelu plagiarismin ongelmista monimediaisessa ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä oli vilkasta. Uusia järjestelmähankintoja valmisteltiin edelleen yksittäin, tosin usean yliopiston vertaisverkoston tuella. Ensimmäisen PT-järjestelmäkilpailutuksen ja siten myös ensimmäisen avoimiin vaatimusmäärityksiin pohjautuvan hankinnan toteutti Helsingin yliopisto vuonna Hyvän referenssin kilpailutukselle tarjosi 30 ruotsalaisyliopiston yhteistyönä edellisenä vuonna toteutettu vaatimusmäärittely ja kilpailutus, jossa Turnitin ja Urkund jakoivat kärkisijan. Jyväskylän yliopisto sai tukea HY:n kokemuksia ja pyrki muokkaamaan valintakriteereistä entistä erottelevampia. Tasaväkinen kilpailu Turnitinin ja Urkundin välillä toistui. Sekä Helsingissä että Jyväskylässä valinnaksi tuli Urkund. Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto toteuttivat hankinnan valmistelun yhdessä. Ruotsin yliopistokonsortion sekä HY:n ja JY:n kilpailutukset olivat laskeneet PT-järjestelmien markkinahintoja jo niin dramaattisesti, että vuosikustannuksen merkitys valintakriteerinä väheni. Vaatimusmäärittelyn referenssinä toimi HY:n ja JY:n malli, jota modifioitiin melko voimakkaasti. TY:n ja TaY:n valintakriteereissä painottuivat käyttöprosessin tietoturvallisuuteen, työnohjauksellisen käytön vuorovaikutteisuuteen ja referenssitietokantojen akateemiseen tietosisältöön liittyvät vaatimukset. Tarjousten yhteismitallista vertailtavuutta pyrittiin varmistamaan sillä, että jokaisen kriittisen vaatimuksen yhteydessä edellytettiin taustadokumentaatio sekä näyttökuvia järjestelmän toimintatavasta. Poikkeuksellisen yksityiskohtaisilla näyttövaatimuksilla pyrittiin ennalta varmistamaan annettujen tietojen yhteismitallisuus edeltävissä kilpailutuksissahan oli törmätty tulkinnallisiin haasteisiin. TY:n ja TaY:n valinnaksi tuli elokuussa 2012 Turnitin. Urkund ei jättänyt tarjousta. Neljännen kilpailutuksen toteutti yhteenliittymä, jossa mukana olivat Aalto yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Taideyliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Vaasan yliopisto. Valmistelun pohjana käytettiin TY TaY:n hankintakriteeristöä, jonka käyttöä pyrittiin edelleen suoraviivaistamaan lisäämällä pakollisten ominaisuuksien suhteellista osuutta. Tietoturvakriteerien ja integroidun käytön kriteerien painoarvoa edelleen nostettiin, ja myös hinta sai edellistä kilpailutusta suuremman painoarvon. Hankinnassa päädyttiin syksyllä 2013 Turnitin-järjestelmään. Näiden kilpailutusten lomassa teki Lapin yliopisto Urkundin suorahankinnan marraskuussa Hankinnan arvo ei ylittänyt kilpailutusrajaa. Maanpuolustuskorkeakoulu edelleen selvittää PT-järjestelmien soveltuvuutta käyttöönsä. 19

20 3.3 Yhteenvetoa hankintojen historiasta Kun plagiaatintunnistuksesta tuli 2010-luvulla yksi koulutuksen laadunhallinnan legitiimi osa, myös PT-hankintoja alettiin tarkastella koulutuksen ydinprosesseja tukevan tietoarkkitehtuurin kehyksessä. Tämä näkökulma muutti hankintojen luonnetta. Hankintakriteereissä alkoivat korostua laaja ennakkotestaus sekä kokonaisarkkitehtuurisuunnittelun mukaisina vaatimuksina integroitavuus, käyttöprosessien tietoturvan todennettavuus, vuorovaikutteisen ohjauksen toiminnallisuudet ja referenssiaineistojen validiteetti. Koska järjestelmät liittyivät monin tavoin korkeakoulujen muihin tietojärjestelmiin ja toimintaprosesseihin, oli tarpeen arvioida myös järjestelmän elinkaarikysymyksiä ja tavoitella aikaisempaa pitkäkestoisempia käyttösopimuksia. Pidemmät sopimuskaudet toivat hankintoihin myös kilpailutusvelvoiteen ja motiivin kehittää järjestelmien vaatimusmäärittelyjen kattavuutta. Suomalaiseen toimintaympäristöön soveltuvan hankintakriteeristön valmistelussa Helsingin yliopisto teki vuosina merkittävän pohjatyön. Siitä ovat hyötyneet kaikki seuraavat hankintaprosessit. Laajaa jatkokäyttöä oli myös Turun yliopiston hankintakriteereillä. Kokemusten ja määritystiedon vaihto on ollut avointa yhteistyöverkostossa. Toiminnallisten vaatimusten priorisointiin liittyvä tietopohja Suomessa on vahvistunut. Yhteistyöverkostossa on myös kehittynyt työnjakoa eri osaamisalueita koskevien kysymysten käsittelyssä. 3.4 Hankitut järjestelmät, niiden omistajat sekä ylläpitäjät vuonna 2013 Suomen korkeakouluissa käytetään organisaatiotasoisina ratkaisuina kolmea PT-järjestelmää: ruotsalaista Urkundia, amerikkalaista Turnitinia ja yhdessä korkeakoulussa hollantilaista Ephorusta. Urkundilla on ollut hallitseva markkina-asema viime vuosikymmeneltä alkaen. Kahta tapausta lukuunottamatta Urkund-hankinnat ovat toteutuneet ilman kilpailutusta. Turnitin-järjestelmän käyttö on yleistynyt 2010-luvulla yliopistoissa: kahdeksan viimeistä kilpailutettua hankintaa on päätynyt Turnitin-järjestelmään. Kotimainen Nalkki on edelleen oheisjärjestelmänä yhdessä yliopistossa. Diagrammit 2 ja 3: PT-järjestelmien jakauma Suomen korkeakouluissa Ammattikorkeakouluissa yleisin järjestelmä on Urkund, yliopistoissa Turnitin. Lähde: Korkeakoulujen SysQuery selvityshankkeen kyselyt 2-4/13 ja 8-9/13. ½-osuudet yliopistoissa viittaavat Hankenin kahden järjestelmän ratkaisuun. Nalkki (¼) on lisäväline TTY:ssa. 20

21 PT-järjestelmien ylläpidossa on opintohallintoon liittyvillä koulutuksen, lähituen ja toiminnanohjauksen palveluilla keskeinen asema. Kevään 2013 kyselyn mukaan 75 % PT-järjestelmistä omistaa opintohallinto, joka samalla prosenttiosuudella vastaa myös loppukäyttäjätuesta. Kirjaston ja sille vastuutettujen opetusteknologiapalvelujen omistuksessa on 25 % PT-järjestelmistä ja 14 % loppukäyttäjätuesta. Järjestelmien teknisestä ylläpidosta ja administraatiosta vastaa IT-hallinto 61 %:n osuudella, opintohallinto 20 %:n osuudella ja kirjasto 15 %:n osuudella. Palveluntarjoajalle on tekninen ylläpito ja loppukäyttäjätuki ulkoistettu yhdessä korkeakoulussa. 20 Diagrammit 4, 5 ja 6: PT-palvelun omistajat, loppukäyttäjätuen tarjoajat ja ylläpidon tuesta ensisijaisesti vastaavat toimijat korkeakouluissa. Eri yksiköiden päävastuuroolit heijastuvat jossain määrin PT-palveluiden sisältöön ja PT-järjestelmien käyttötapoihin. Toiset organisoitumiset tukevat enemmän ohjauspainotteista (proaktiivista), toiset kontrolloivaa (reaktiivista) plagiarismin hallintaa. Yksi kehittämiskohde ovat PT-järjestelmien administraation avainroolit: nyt toiminta on riskirajoille asti aliresursoitua. Tyypillisesti PT-järjestelmän ylläpito ja kehittäminen on vastuutettu yhdelle tai muutamalle asiantuntijalle, joille ei ole sijaistukea: Palvelun pääkäyttäjälle opintohallinnossa on keskitetty seuraavat tehtävät: käytön seuranta ja raportointi, käyttäjäpalautteen ja kehittämistarpeiden käsittely, palvelun elinkaarisuunnitelman seuranta, käyttäjäkoulutustarjonnan organisointi ja pääkouluttajana toimiminen, 24/5 online-tuki ongelmatilanteissa, palvelun dokumentointi laatujärjestelmään sekä koulutusta ja tutkimusta ohjaaviin sääntöihin, palvelusta tiedottaminen ja yhteistyön edistäminen. 21 Päävastuuhenkilö ja tekninen tuki on keskitetty yhdelle henkilölle: amk:mme tietopalvelupäällikölle. Hän jakaa tunnuksia, vastaa teknisiin kysymyksiin ja vie kehittämisideoita eteenpäin. Hän on tarvittaessa yhteydessä Urkundin henkilöstöön. Ohjelman käytön koulutuksesta henkilöstölle vastaavat pääasiallisesti kunkin yksikön opinnäytetyökoordinaattorit Palvelun omistajuutta ja ylläpidon vastuita koskeviin kysymyksiin vastasi 23 korkeakoulua. Tulosta vääristää useiden ammattikorkeakoulujen tietojen puuttuminen: ammattikorkeakouluissa kirjaston rooli PT-palvelujen järjestelmäsessä on keskeisempi kuin yliopistoissa. Kyselyn aikaan myös monen yliopiston PT-palvelun vastuuroolit olivat vielä määrittelemättä. 21 PT-teknologiakysely 2-4/2013, avoin kysymys palvelun organisointimallista, yliopisto-case. 22 Sama, amk-case. 21

22 Monessa korkeakoulussa PT-palvelun käyttö liittyy kiinteästi tutkinnonvahvistamisprosessiin. Tällöin PT-järjestelmän käytön vakaudella ja saavutettavuudella on sama vaatimustaso kuin opintohallinnon perustietojärjestelmällä. Yhden hengen ylläpitomallin kustannusetuja tulisi arvioida toiminnallisten vastuiden ja riskienhallinnan perusvaatimuksia vasten. Kuva: Totti Tuhkanen Kuva 3: Suomessa plagiaattitarkastusten toteutus pohjautuu luottamusperiaatteelle. Opinnäytteen alkuperäisyystarkastuksen palauteistunto on usein viimeinen työnohjausistunto. Kuvassa Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen on analysoinut tarkastusraportin ja toteaa, että FM Mirkka Hirvosen käsikirjoituksessa on lähdetietoa käytetty hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti. Samalla hän antaa viimeisiä ohjeita tulosten artikulointiin. Pienetkin vastaavuuslöydökset voivat olla paikkamerkkejä tekstikohdille, joihin liittyy epäkypsää lähdetiedon käyttöä. Alkuperäisyystarkastus on ohjaustilanne, jossa työnohjaaja arvioi kattavasti koko tutkielman ja voi antaa kirjoittajalle viimeiset korjausehdotukset ennen opinnäytteen luovuttamista viralliseen esitarkastusprosessiin. Koko opetus- ja tutkimushenkilöstön perehdytys PT-järjestelmän käyttöön on iso alkuinvestointi, mutta tuottaa välillisiä hyötyjä ohjausprosessin vaatimusten tarkentuessa. 22

23 4. HANKINTAMENETTELYN KEHITTÄMISKOHTEITA 4.1 Korkeakoulujen valmiudet lisensiointiyhteistyöhön IT-johtajien Lisenssi-SIG-verkoston tammikuussa 2014 toteuttaman kyselyn mukaan korkeakoulut asennoituvat varovaisen myönteisesti PT-teknologian hankintayhteistyön laajentamiseen seuraavilla lisensiointijaksoilla. Vastanneista 21 korkeakoulusta 13 (62 %) on kiinnostunut yhteistyöstä. Viisi (24 %) ei osaa sanoa ja kolme (14 %) ei pidä hankintayhteistyötä ajankohtaisena. Seuraavaan hankintaan/kilpailutukseen valmistautuu vuonna 2014 kaksi korkeakoulua (10 %), vuonna 2015 kuusi korkeakoulua (29 %) ja vuonna 2016 yksi korkeakoulu (5%). Ilman aikataulusuunnitelmaa hankintaan valmistautuu yksi korkeakoulu. Noin puolet (52 %) vastanneista ei osannut määritellä, milloin uusi hankintaprosessi on ajankohtainen. 23 Diagrammit 7 ja 8: Valmius hankintayhteistyöhön sekä arvio, milloin seuraava PT-hankintavalmistelu on ajankohtainen. Kyselyn tuloksista voidaan päätellä, että valtaosa korkeakouluista tarttuisi yhteishankinnan tarjoamiin mahdollisuuksiin, jos keskitetty hankintaprosessi toteutettaisiin. 4.2 Valintakriteerien yhteisvalmistelu PT-järjestelmän hankintaprosessi koetaan edelleen poikkeuksellisen vaativaksi IT-hankkeeksi. Yhden korkeakoulun resurssit eivät välttämättä ole riittäneet hankinnan oikeudellisia, teknisiä, prosessuaalisia, pedagogisia ja toiminnallisia vaatimuksia kattavan kriteeristön hyvään hallintaan. Vaatimuskehikon haastavuuteen onkin törmätty sekä tarjouskäsittelyissä että käyttöönottotestauksissa: avoimeksi on voinut jäädä kysymys, miten hankintaaikataulun puitteissa varmistetaan tarjouksessa luvattujen ominaisuuksien aito toimivuus, kun ne todentuvat vasta käytön skaalautuessa satoihin tai tuhansiin tapahtumiin ja käyttäjiin. Toiminnan laadun ja kustannusten hallinnan kannalta hyvänä ratkaisuna pidetään hankintayhteistyön laajentamista ja sen omistajuuden antamista jollekin pysyvälle yhteistyöelimelle. 23 SysQuery