Kuntien tietohallinto Suomen Kuntaliitto Elisa Grekula Pekka Kopra tarkistettu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien tietohallinto 2005 2006. Suomen Kuntaliitto Elisa Grekula Pekka Kopra 16.4.2007 tarkistettu 7.9.2007"

Transkriptio

1 1 Kuntien tietohallinto Suomen Kuntaliitto Elisa Grekula Pekka Kopra tarkistettu

2 2 sisällys 1 JOHDANTO KARTOITUS KARTOITUKSEN TOTEUTUS IT -STRATEGIAT JA MERKITTÄVÄT HANKKEET STRATEGIAT MERKITTÄVÄT KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET JA YHTEISTYÖSUUNNITELMAT Kunnan palveluiden järjestäminen ja niiden sähköistäminen Tietojärjestelmien infrastruktuuri ja ylläpito IT -YHTEISTYÖ JA TIETOHALLINNON ORGANISOINTI PALVELUTUOTANTO PALVELUPROSESSIEN KUVAUKSET SÄHKÖISET PALVELUT KUNTIEN HALLINNON AUTOMAATIO IT TOIMINNAN MENOT IT-MENOT IT-menojen kustannuskehitys Paljonko menot muuttuvat? IT-menokehitys kuntakoon mukaan Kustannusten jakautuminen eri menoryhmiin Kuntien IT-menot yhteensä HENKILÖSTÖ MUUT TIEDOT TYÖASEMAT, TYÖASEMAVERKON PALVELIMET JA SOVELLUSPALVELIMET AVOIMEN LÄHDEKOODIN KÄYTTÖ SÄHKÖINEN TUNNISTUS, ALLEKIRJOITUS JA MAKSAMINEN MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN: LÄHIVUOSIEN HAASTEET? VALMIUKSIEN, JÄRJESTELMIEN, PALVELUIDEN JA INFRASTRUKTUURIN KEHITTÄMINEN DOKUMENTTIEN- JA ASIANHALLINTA, ARKISTOINTI, TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO, TOIMINNANOHJAUS TIETOJÄRJESTELMIEN INFRASTRUKTUURI JA YLLÄPITO KUNTALIITOKSET, YHTEISTYÖ, OSAAMINEN SEKÄ MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA RESURSSIT STRATEGIAT JA SUUNNITTELU...26

3 3 1 Johdanto Kuntaliitto ja sen edeltäjät ovat tehneet kuntien tietotekniikkakartoitusta vuodesta 1983 lähtien. Viimeisten vuosien aikana selvityksen tekeminen on muuttunut yhä vaikeammaksi johtuen lähinnä kuntien tietotekniikan tuotannon organisoinnissa käynnissä olevista suurista muutoksista. Niistä merkittävin on kuntien yhteisten palvelukeskusten nopea lisääntyminen. Ostopalvelut ovatkin suurin yksittäinen menoerä IT-budjeteissa. Suurten muutosten vuoksi tässä kartoituksessa on jouduttu jättämään pois eräitä volyymilukuja. Tulevaisuudessa koko selvityksen tekotapaa joudutaankin arvioimaan uudestaan. Vuosituhannen alkuvuodet ovat muutenkin indikoineet julkisen sektorin organisoinnin ja palvelutuotannon murrosta. Tätä muutosta ennakoi erityisesti kuntarakenneuudistus, johon liittyviä toimenpiteitä on käynnistetty jo vuosien aikana. Kuntakokoa kasvattamalla sekä erilaisilla kuntien yhteistyömuodoilla pyritään tehostamaan ja turvaamaan kuntien palvelutuotantoa. Henkilöstön määrä väheni ensimmäistä kertaa vuonna 2005 ja pysyi viime vuonna ennallaan. Enimmillään kunnilla oli omaa IT-väkeä noin 3200 henkeä vuonna Nyt oma henkilöstömäärä on noin Kunnat käyttivät vuonna 2005 tietotekniikaan noin 450 miljoonaa euroa. Menot kasvoivat kahdessa vuodessa 20 prosenttia. Viime vuonna menojen arvellaan kasvaneen vain prosentin verran. Luvuissa eivät ole mukana kuntayhtymät. Kartoituksen perusteella kuntien IT-organisaatioiden strateginen valmius on korkea. Useampi kuin kolme neljästä kunnasta on äskettäin tehnyt keskeiset tietohallinnon strategiat tai suunnittelee strategiatyön käynnistämistä. Selvityksen mukaan tietohallinnon lähiajan haasteita ovat osin kuntarakenteen muutoksiin liittyvät tietojärjestelmäintegraatiot, tietojärjestelmäarkkitehtuurit, verkkopalvelujen kehittäminen ja hallinnon automatisointi. Toiminnan tehostamiseen tähdätään monessa kunnassa toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotolla. Myös tietoverkoissa on edelleen haasteita. Kunnat rakentavat edelleen aktiivisesti verkkopalveluja. Palveluja on lisätty internetin ohella muille kanaville ja erityisesti mobiiliaitteille. Puhelinjärjestelmiä ja palveluita uusitaan useissa kunnissa. Tietohallinnon merkitys kuntien palvelutuotannolle ja kuntarakenneuudistukselle on keskeinen. Lähivuosina odotetaan IT-toiminnan roolin kasvavan myös kunnan keskushallinnon strategisessa suunnittelussa. Kunnat pyrkivät yhdessä muun julkishallinnon kanssa yhteisiin tietohallinnon linjauksiin, järjestelmä- ja palveluyhteistyöhön sekä yhteistyöhön muun muassa hankintojen kilpailuttamisessa ja yhteispalvelussa. Tähän velvoittaa myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelaki.

4 4 2 Kartoitus Kuntaliitto on kartoittanut kuntien ja kuntayhtymien tietohallintoa ja tietotekniikkaa joka toinen vuosi. Kartoituksissa on selvitetty it-toiminnan kokonaisvolyymiä (kustannukset ja kustannusten jakaumat pääkohdin, henkilöstö, palvelut). Tapauskohtaisesti on selvitetty ajankohtaisia aiheita, kuten käyttöjärjestelmiä, tietoverkkoja tai sähköisiä palveluja. Edellinen kartoitus tehtiin vuonna Vuosien tiedot koskevan poikkeuksellisesti vain kuntia, kuntayhtymät on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Vuoden 2003 kartoituksen yhteydessä koottiin laajasti kuntien tietotekniikkaa koskevaa tietoa myös muista ajankohtaisista lähteistä ja siten muodostettiin pelkkää kartoitusta laajempi kuva ittoiminnan tilasta ja tulevaisuuden haasteista. Tässä vuosien raportissa ei ole referoitu muita lähdeaineistoja kuin syksyllä 2006 tehdyn kyselyn tuloksia. 2.1 Kartoituksen toteutus Otantaan poimittiin runsaat 100 Suomen kuntaa. Otokseen sisältyvät kaikki maan suurimmat kaupungit (yli asukasta) ja kaikki Tietotekniikkavastaavat ry:n jäsenkunnat. Loput kunnat valittiin satunnaispoimintana. Kartoitus tehtiin verkkolomakkeella syksyllä Vastaajat täyttivät kyselylomakkeen saatuaan lomakkeen web-osoitteen sähköpostilla. Käytetty ohjelma rajoitti kysymysten luonnetta, erityisesti kaikki systemaattiset taulukkomuotoiset vastaukset jouduttiin jättämään pois kartoituksesta. Lisäksi kyselyn vastausprosenttia pyrittiin saamaan mahdollisimman korkeaksi välttämällä monimutkaisia ja paljon työtä vaativia kysymyksiä. Vuoden 2005 tiedot ovat lopullisia, vuoden 2006 tiedot sisältävät kyselyn ajankohdan vuoksi myös arvioita. Vastauksia saatiin 51 kappaletta, mukaan lukien kaikki suuret kaupungit. Vastaukset eivät ole täysin yhteismitallisia muun muassa siksi, että toiminta on organisoitu kunnittain vaihtelevasti. Toiminnan rajauksissa on myös eroja. Eräissä tapauksissa tietohallinnon piiriin on laskettu esimerkiksi koulujen tietotekniikkakustannukset, kun toisissa ne on jätetty laskelmien ulkopuolelle. Aina ei ole voitu edes selvittää hallinnonalojen IT-kuluja, koska näitä ei ole välttämättä koottu yhteisen ITotsikon alle. 1 Kartoitusten tulokset ovat Kuntaliiton tietoyhteiskuntayksikön sivuilla osoitteessa

5 5 Kuva 1: Otoksessa mukaa olleet kunnat Vastanneiden kuntien väestö on runsaat 2, 4 miljoonaa eli noin 46 % maan väestöstä. Seuraavassa taulukossa kuvataan kyselyyn vastanneiden kuntien perustiedot kuntakoon mukaan ryhmiteltynä. Kuntakoko Kuntia yhteensä Asukkaita yhteensä Kyselyssä kuntaa Asukkaita kyselyssä % Luokasta % Väestöstä ,15 3, ,90 6, ,53 9, ,20 10, ,27 27, ,54 61, ,00 100,00 Koko maa ,83 46,12 Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet kunnat koon mukaan ryhmiteltyinä. Kuvassa 2 on esitetty kyselyyn vastanneiden kuntien määrä suhteessa kaikkiin kuntiin kuntakoon mukaan. Koska tiedot saatiin kaikilta yli asukkaan kaupungeilta, saatiin kyselyn väestöpohja suureksi pienestä kuntamäärästä huolimatta.. Vastanneiden kuntien kokojakauma ei vastaa koko maan jakaumaa. Pienet kunnat ovat selvästi aliedustettuin. Kun toisaalta suurimmat kunnat ovat kattavasti mukana vastauksissa, on koko maata koskevilla arvioilla melko luotettava pohja.

6 6 Kartoituksen kunnat Kuntien lukumäärä kaikki kunnat kartoituksessa Alle Yli Kuntakoko/asukasta Kuva 2. Kartoitukseen vastanneiden kuntien lukumäärä suhteessa kaikkiin saman kokoluokan kuntiin nähden.

7 7 3 IT -strategiat ja merkittävät hankkeet 3.1 Strategiat Kunnissa on laadittu laajasti tietotekniikkaan liittyviä strategioita (kuva 3). Jopa 81 prosenttia vastaajakunnista oli laatinut tietotekniikkastrategioita ja loputkin vastaajista olivat suunnittelemassa strategian tekemistä vielä vuoden 2006 tai 2007 aikana 2. Kehitys on ollut ennakoitua: vuonna 2003 tietohallintostrategia oli valmiina vajaassa puolessa kunnista ja vuoteen 2005 mennessä luvun ennakoitiiin nousevan noin 75:een. Tietotekniikkastrategia: tehdään % Tietotekniikkastrategia: tehdään % Tietotekniikkastrategia kunnissa Tietotek niikkastrategia: on tehty 81 % Kuntien verkkopalvelustrategiat Verkkopalvelustrategia: tehdään 2007, 45 % Verkkopalvelu strategia: on tehty 43 % Verkkopalvelustrategia: tehdään % Kuntien tietoturvastrategiat Tietoturvastrategia:teh dään % Tieto-turvastrategia:on tehty 67 % Tietoturvastrategia: tehdään % Kuva 3. Kuntien IT-strategiat Kunnat suhtautuvat vakavasti myös tietoturvaan. Tästä kertoo kuntien tietoturvastrategioiden määrä: 67 prosentissa vastaajakunnista tietoturvastrategia oli jo laadittu, ja loput vastaajista kertoivat sellaisen olevan suunnitteilla lähitulevaisuudessa. 2 Kysymyksenasettelusta saattaa johtua lievä virhe vastausprosenttiin, koska ei tehty eikä tehdä vastaus voitiin antaa vain jättämällä kysymys kokonaan väliin.

8 8 Kunnissa on lisäksi meneillään tai vireillä muun muassa tietoturvaan, paikkatietoon ja puhelinjärjestelmiin liittyviä strategioita ja toimenpideohjelmia. 3.2 Merkittävät käynnissä olevat hankkeet ja yhteistyösuunnitelmat Kuntaliitosten, kuntien tai seutujen vapaaehtoisen yhteistyön myötä kunnissa on meneillään lukuisia hankkeita. Seudullisia yhteistyöhankkeita oli 2006 meneillään palveluiden sähköistämiseen ja sähköiseen asiointiin, toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen sekä kuntien tietojärjestelmien yhteensovittamiseen ja uusimiseen liittyen. Myös langattomia yhteyksiä, puheviestintäkeskuksia ja seutuverkkoja kehitettiin yhteistyönä. It- ja tietohallintopalveluiden siirtoa yhteisille palvelukeskuskuksille ja yhtiöille on jatkettu. 3. Tietoliikenne- ja tekniikkainfrastruktuuriin liittyvän yhteistyön lisäksi vastauksista näkyi, että kunnat tekevät enenevissä määrin yhteistyötä myös tietohallintoon, yhteiseen tieto-, talous- ja henkilöstöhallintaan liittyen. Vastausten perusteella näyttää myös, että kunnat eivät tee vain yhtä kehittämisprojektia kerrallaan, vaan niissä on meneillään useita eri asioihin liittyviä kehittämishankkeita samanaikaisesti. Suuntaus kuntien tiivimpään yhteistyöhön näkyi myös meneillään olevissa seutuhankkeissa, joissa pyrittiin yhteisten seudullisten palvelimien ja sovellusten käyttöönottoon, ylikunnallisten portaalien ja seutuverkkojen rakentamiseen ja ylipäätään seudulliseen integraatioon ja yhteistyön kehittämiseen. Mahdolliset kuntaliitokset ovat vaikuttaneet välillisesti muiden hankkeiden toteuttamiseen kehitystyö on joissakin tapauksessa pantu jäihin odottamaan kuntarakennetta koskevia ratkaisuja. Pelkästään kuntaliitoksiin ei tulevaisuuden suunnitelmia rakennettu, vaan ithallinnossa selvitettiin myös vaihtoehtoisia yhteistyömuotoja. Kehittämishankkeet voidaan ryhmitellä 1) kunnan sisäisen työn organisointiin ja tehostamiseen, 2) infrastuktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon sekä 3) kuntalaisten palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen liittyviin hankkeisiin. Paitsi että tehokkuuteen on pyritty kuntien yhteistyöllä, on kunnissa tehostettu myös omaa toimintaa, jotta palvelut kyetään hoitamaan myös tulevaisuuden työvoimapulan aikana. Tällaiset kuntien oman toiminnan tehostamiseen ja uudelleenjärjestämiseen liittyvät järjestelmähankkeet koskivat talous- ja henkilöstöhallintoa, toiminnanohjausta, laskenta- ja kirjanpitojärjestelmien uudistamista, raportointipalveluiden kehittämistä, palkkajärjestelmiä, vuosisuunnittelua ja tuotannonohjausta ja tietojen keräämistä osana erp/hp-integraatiota. Toimialakohtaisia tietojärjestelmähankkeitta on käynnissä tai suunnitteilla mm. sosiaalitoimessa, terveydenhuollossa ja rakennusvalvonnassa. Sosiaalitoimessa oli esimerkiksi meneillään mobiiliteknologiahankkeita kotihoidon kehittämiseksi. Dokumenttien hallinta ja yleensä asiain- ja asiakirjahallinnon sekä arkistointijärjestelmien kehittäminen sekä siirtyminen sähköiseen asiakirjahallintoon on ajankohtainen työ monessa kunnassa. 3 Toiminnan uudelleenorganisoinnista on esimerkkinä Kuusamo, Posio ja Taivalkoski, jotka perustetivat vuonna 2005 oma TykPake- yksikkö tuottamaan it palveluita.

9 Kunnan palveluiden järjestäminen ja niiden sähköistäminen Käynnissä on menossa paljon kuntalaisten sähköisten palveluiden ja sisäisen hallinnon palveluiden kehityshankkeita. Virkailijan sähköinen työpöytä ja viranomaisten järjestelmien (osittainen) avaaaminen myös kuntalaisille ovat esimerkkejä tällaisista hankkeista. Järjestelmien helppokäyttöisyyteen liittyvä sähköisen identiteetin hallintaan on esimerkkinä käynnistymässä olevasta kehitystyöstä. Kuntalaisten arkipäivää läheisesti koskettavista hankkeista esimerkeiksi käyvät joukkoliikenteen rahastusjärjestelmän uudistustaminen paremmin asiakkaiden itsepalvelua tukevaksi ja ne julkaisujärjestelmä-, kansalaisportaali-, ja verkkohankkeet sekä internetsivujen, intra- ja extranettien kehittämistoimenpiteet, joilla parannetaan tiedottamista kuntalaisille ja tehdään kunnan toiminnasta entistä avoimemmaksi Tietojärjestelmien infrastruktuuri ja ylläpito Kuntien sähköisten palveluiden ja järjestelmien kehittäminen edellyttää jatkuvaa infrastruktuurin, perusjärjestelmien ja toimintojen ylläpitoa ja kehittämistä. Useat kuntien kehittämishankkeista liittyivät tämän vuoksi juuri infrastruktuuriin tai perusjärjestelmiin. Kehittämistoimenpiteitä kohdistuivatt esimerkiksi tietoturvaan, tietojärjestelmäarkkitehtuuriin, sähköpostijärjestelmiin, palvelinrakenteisiin, (langattomiin) tietoliikenneverkkoihin sekä levyjärjestelmien ja käyttöjärjestelmien uusimiseen. Vastauksissa näkyi myös kilpailuttaminen, johon liittyviä kehittämishankkeita oli ainakin tietoliikennejärjestelmien hankinnassa ja perustietotekniikkassa. Oman toiminnan tehostamiseksi kehitettiin palvelinrakennetta, sähköisen identiteetin hallintaa, tietohallintoa ja dokumenttien hallintaa, käyttäjätunnusten hallintaa, palvelinympäristöjä sekä langattoman verkon käyttöönottoa. Myös alustoja, palveluita, varausjärjestelmiä sekä toiminnan- ja taloudenohjauksen ja sähköisen asioinnin perusratkaisuja kehitettiin. Prosessikuvauksia on laadittu esimerkiksi tietoliikenteen vikailmoituksiin, alueverkon tietoliikenteeseen, tietoturvaan, sovellusten ja ohjelmistojen tukeen ja ylläpitoon, palvelimien ja verkon hallintaan, käyttöpalveluihin, järjestelmien hankintaan- ja käyttöönottoon, tietoliikenteen vikailmoituksiin ja järjestelmien ja arkkitehtuurien suunnitteluun liittyen. Myös Helpdesk palveluihin liittyviä prosessikuvauksia oli tehty useammassakin kunnassa.

10 10 4 IT -yhteistyö ja tietohallinnon organisointi Tietohallinnon organisointi ja palvelutuotanto on järjestetty kunnissa hyvin usealla eri tavalla (kuva 4). Toiminnan kuntakohtaisen organisoinnin lisäksi on tehty kuntarajat ylittävää yhteistyötä joko isäntäkuntamallia soveltaen tai kuntayhtymäpohjalta. Palvelutuotannossa on oman tuotannon lisäksi käytetty mm. kuntayhtymiä, kunnallisia liikelaitoksia ja osakeyhtiöitä sekä muita yrityksiä. Yhteistyölle ja ulkoistuksille on pitkät perinteet ja toiminnan uudelleen organisointi jatkuu edelleen. Tästä on hyvänä mutta ei ainoana esimerkkinä Kainuun maakuntakokeilu, jossa pääosa myös tietotekniikan palveluista tuotetaan maakunnan puitteissa. IT-toiminnan rakenteiden käynnissä oleva muutos on niin merkittävää, että tietohallinnon kuntakohtainen seuranta on vaikeaa eikä anna kuntien ja kuntayhtymien muodostamasta kokonaisuudesta aivan oikeata kuvaa. Kuva 4. Kuntien palvelutuotannon järjestämisvastuu ja palvelutuotannon organisointi. Yhteistyön sisältö vaihtelee laajuudeltaan (kuva 5). Useimmiten yhteistyötä on verkkopalvelujen kehittämisessä ja laitehankinnoissa, vähiten kansalaisille ja yrityksille tarkoitettujen laajakaistapalvelujen tuottamisessa.

11 11 % Kuntien yhteistyö % (51 vastaajaa) Tietotekniikan hankinta Verkkopalvelujen kehittäminen Verkkopalvelujen tuotanto Yhteinen tietoliikenneverkko Kansalaisten ja yritysten laajakaista Kuva 5. Kuntien tietotekniikkayhteistyö. Ulkopuolise na työnä 13 % Tietotekniikan ylläpito on järjestetty kunnissa: Muu tapa 14 % Pääosin oman henkilöstön voimin 59 % Pääosin kuntien yhteistyönä 14 % Kuva 6. Kuntien tietotekniikan ylläpito. Monista yhteistyökohteista poiketen tietotekniikan ylläpito on järjestetty kunnissa useimmiten oman henkilöstön voimin, kuten kuva 6 osoittaa. Vain 14 prosenttia kunnista ilmoitti toteuttavansa tietotekniikan ylläpidon pääosin kuntien yhteistyönä. Suunnilleen saman verran tietotekniikan ylläpidosta on järjestetty ulkopuolisena työnä tai muulla tavoin. Ryhmään muut on sijoitettu mm. kuntien omistamia tietotekniikkayhtiöitä, joten väljästi tulkiten kuntien välinen yhteistyö on myös tietotekniikan ylläpidossa merkittävä tekijä.

12 12 5 Palvelutuotanto 5.1 Palveluprosessien kuvaukset Vastanneet kunnat olivat viittä lukuunottamatta tehneet palveluprosessien kuvauksia. Laajimmillaan palveluprosessien kuvauksia oli tehty periaatteessa kaikissa hallintokunnissa, ongelmaksi oli muodostunut kuvaustapojen epäyhtenäisyys ja toimintolähtöisyys. Epäyhtenäisyys vaikeutti eri hallinnonalat ylittävien toimintamallien luomista ja mallien edellyttämien muutosten hahmottamista. Prosessikuvauksia on tehty sekä kuntalaisille että sisäisille asiakkaille tarkoitetuista palveluista. Esimerkkejä kuvauksista ovat: kaavoitus, rakennusvalvonta, huoneistojen vuokraus, vesihuollon laskutuskäytännöt, vesihuoltolaitokseen liittymät, elatusturva, kotihoito, päivähoito, toimeentulotuki ja vuodeosastojen prosessit Sähköiset palvelut Sähköisiä palveluja selvitettin nimeämällä 20 yksittäista palvelua ja avoimella kohdalla muu Kuva 7. seuraavalla sivulla havainnollistaa sähköisten palvelujen tilannetta. Parhaiten sähköisenä tarjotaan kirjaston palveluita, jonka jälkeen tuleva verkossa täytettävät ja sähköisenä lähetettävät lomakkeet. Vesi- ja sähkömittarin lukeamat voidaan ilmoittaa sähköisesti yli 70 prosentissa kunnista ja kansalaisopistojen kursseillekin voi ilmotitautua sähköisesti yli 60 prosentissa kunnissa. Yli 50 prosenttia kunnista tarjoaa mahdollisuuden hakea Tilaa tai paikkaa tai päivähoitopaikkaa sähköisesti. Heikoiten kunnat tarjoavat mahdollisuuksia maksaa kunnan maksuja luottokortilla, eikä kunnissa ole juurikaan tarjolla sähköisiä palveluita digitaalisen television välityksellä. 4 Oulun seudulla on tehty mallinnukset 29 eri alueelta: Elintarvikehuoneiston tarkastaminen, elintarvike- ja ympäristölaboratorion näytteiden analysointi, elintarvikevalvonta, ensisaapumispaikan ilmoittautumisvelvollisuus, ensisaapumispaikan tarkastus, erityispäivähoidon hakeminen, hallintopakon käyttö, hygienialain mukaisen laitoksen tarkastaminen, ilmanlaadun seuranta, jätehuollon valvonta, kirjaamisprosessi, koetoimintailmoituksen käsittely, kotihoidon hakeminen, lautakuntakäsittely, omaishoidontuen hakeminen, omavalvonnan toimivuuden tarkastaminen, pakkausmerkintöjen valvonta, perehdyttäminen (ympäristövirasto), ravitsemus- ja majoitusliikehuoneiston tarkastaminen, roskaamiskiellon valvonta, ruokamyrkytys, suuri yleisötapahtuma, terveyskeskuksen ajanvaraus, TSL 13 :n mukainen ilmoitusmenettely, TSL 14 ilmoitus eräissä tapauksissa, TSL 18 Vesilaitosilmoitus, TSL 38 Ruokamyrkytysilmoitus, tupakkalain valvonta Ympäristölupa (nykytila), ympäristölupa (tavoitetila). Vastaavasti Oulun kaupungissa on tehty kuvaukset 13 osa-alueelta: Aloiteprosessi, hankintaprosessi, toimielimen päätös, muutoksenhaku, perehdyttäminen, rekrytointi (päivitys), sopimusohjaukseen siirtyminen, talousarvio, työsopimuksen ja virkamääräyksen laatiminen, vakanssin perustaminen, viranhaltijapäätöksen tekeminen, manuaalisen aineiston arkistointi, tilavuorojen hakeminen (liikuntavirasto).

13 13 Kuntien sähköiset palvelut % Kirjaston aineiston varaaminen verkossa Kirjaston kokoelmien selaaminen verkossa Verkossa täytettävät ja sähköisinä lähetettävät lomakkeet Vesi- tai sähkömittarin lukeman ilmoittaminen verkossa Ilmoittautuminen kansalaisopiston kursseille Tilan tai paikan hakeminen Päivähoitopaikan hakeminen Sähköisen kirjan lainaaminen kirjastosta Maksun maksaminen kunnalle verkkopankissa Oman asian vireillepano ja käsittelyn seuranta Vuokra-asunnon hakeminen Palveluita matkapuhelimella Tontin varaaminen Kunnan hankintojen tarjouspyyntö Rakennusluvan hakeminen Lääkäriajan varaaminen Asiantuntijan kanssa konsultointi Toimeentulotuen hakeminen Muu Maksun maksaminen kunnalle luottokortilla Palveluita digitaalisen television välityksellä On tehty Tehdään Kuva 7. Kuntien tarjoamat sähköiset palvelut prosentteina. Jos kuntien vastauksia tarkastellaan tarkemmin, näyttää siltä että sähköisiä palveluita kuitenkin kehitetään tasaisesti, vaikka mitään buumia ei voikaan sanoa olevan meneillään. Mikään palvelukokonaisuus ei jäänyt mainitsematta, kun kysyttiin onko sitä aikomus tulevaisuudessa toteuttaa sähköisenä. Alla oleva kuva X kuvaa tätä asiaa. Palkin tumma alaosa kuvaa tilannetta kyselyn toteuttamishetkellä ja vaalea yläsosa kuntien suunnitelmia toteuttaa kyseinen palvelu vuosien aikana. Jos kunnilta olisi kysytty pidemmälle tulevaisuuteen, vaalet palkit olisivat todennäköisesti vain kasvaneet. Nyt tilanne lienee kuitenkin hyvin totuudenmukainen, sillä tulevaisuus jota kartotettiin oli kuitenkin hyvin lähellä ja suunnitelmat lienevät myös hyvin totuudenmukaisia.

14 Lomakkeet Kirjasto Aikuiskoulutus Tilavaraus Tonttivaraus Päivähoito Vuokra-asunto Mittarilukema Tarjous Kuva 8. Kuntien sähköiset palvelut ja suunnitelmat niiden lisäämiseksi. 5.3 Kuntien hallinnon automaatio Hallinnon alan prosessikuvauksia oli tehty laajalti. Prosessikuvauksia oli tehty monissa kunnissa ainakin talous- ja henkilöstöhallintoon liittyen Monissa kunnissa prosessikuvaukset liittyivät ERP-hankkeisiin. Prosessikuvauksia oli tehty myös koulujen oppilashallintoon, hallinnon vuosisuunnitteluun, palkanlaskentaan, luottamushenkilöiden palkkioiden maksuun, tietohallintoon, projektien ja hankkeiden hallintaan, sairauslomien käsittelyyn ja sijaisten palkkaukseen, ostolaskujen käsittelyyn, taloussuunnitteluun, kirjanpitoon sekä vuosilomiin liittyen. Toimialakohtaisesti rajattuja palveluprosessien kuvauksia on tehty esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa sekä yhdyskuntatoimessa. Moni myös mainitsi, että vaikka monia hallintoon liittyviä prosessikuvauksia oli jo tehty, useita prosesseja on edelleen myös määrittelemättä. Hallinnon automatisointi on pääpiirtein edennyt vuoden 2003 kartoituksessa ennakoidulla tavalla. Asianhallinta sekä talous- ja henkilöstöhallinto on nopeasti siirtynyt sähköiseksi ja työtä tehdään myös luottamushenkilöille tarkoitettujen palvelujen digitalisoimiseksi (sähkköiset esityslistat, intranetit ja luottamushenkilöiden työasemat). Kartoituksen aikaan oli kunnissa käynnissä toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoja, mutta näiden vaikutus ei vielä näy laajasti vastauksissa. Hallinnon rutiinien automatisointi jatkuu myös lähivuosina voimakkaana, ei vähiten kuntarakenneuudistuksen vaikutuksesta.

15 15 Hallinnon automaatio automaatiokohteet sähköinen asianhallinta integroidut hakemukset sähköinen laskutus sähköinen laskunkäsittely henkilöstöhallinnon palvelut sähköiset esityslistat luottamushenkilöiden intranet luottamushenkilöiden työas em at vastanneiden lukumäärä on tehty Kuva 9: kuntien hallinnon sähköistäminen

16 16 6 IT toiminnan menot 6.1 IT-menot Kustannusten osalta kaikilta kunnilta ei saatu täydellisiä tietoja. Kuntien antamissa menotietoihin sisältyy myös arviolukuja. Lisäksi kunnissa menot jakautuvat ja usein kirjataankin eri tavoin. Joidenkin tietoihin sisältyi esimerkiksi palkkakustannukset ja opetustoimen kustannukset, kun toisten kuntien lukuihin näitä tietoja ei sisältynyt. Kustannustiedot ovat siis suuntaa-antavia. Kustannuksiin vaikuttaa myös aiemmin esitelty kuntien moninainen yhteistyöpaletti. Kunnat järjestävät tietotekniikan ja tietotekniset palvelut, tuen ja hankinnat hyvin eri tavoin. Jotkut kunnat hoitavat kaiken itse, kun toisaalla tehdään yhteistyötä naapurikuntien kanssa tai esimerkiksi kuntayhtymien kautta, jolloin it-kustannukset jakautuvat ja kirjautuvat kirjanpitoon hyvin eri tavoin, vaikka lopputulos olisikin samanlainen. Myös kuntien tarjoamat sähköiset palvelut jne. vaihtelevat merkittävästi. Kuntayhtymiä ei tässä kyselyssä huomioitu. Kuva 10 esittää kuntien IT-menojen kehitystä kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosien välillä. Kunnat on jaettu seitsemään eri luokkaan. Jokaisen värin kohdalla oleva numero kertoo, montako kuntaa tieto koskee. Yhtä luokkaa kohden on neljästä kahteentoista kuntaa. IT-menojen kasvu näyttää painottuvan pieniin kuntiin ja toisaalta suuriin kaupunkeihin, kun keskikokoiset kunnat ja pienet kaupungit vaikuttavat osittain jopa pienentävän IT-menojaan. 15 kunnassa menot ovat pysyneet ennallaan. Kuvaa täytyy kuitenkin tulkita hyvin viitteellisesti, koska ensinnäkin vertailu on tehty peräkkäisiltä vuosilta ja vain kahden vuoden lukuja katsoen. Pitemmällä aikavälillä Kuntien IT-menojen kehitys kuntakoon mukaan Kasvaa Ennallaan Laskee Ei tietoja 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kuntakoko Kuva 10: IT-menojen kehitys kuntakoon mukaan

17 IT-menojen kustannuskehitys Katsottaessa kuntien IT-menojen kehitystä vuodesta 2005 vuoteen 2006, menokehitys on erittäin maltillista. IT-budjetti per asukas on kasvanut 24 kunnassa (47 % otoksesta) ja pienenee 12 kunnassa (24 % otoksesta). Budjetti pysyy ennallaan 13 kunnassa, eli neljäsosassa vastaajista. Kahden kunnan osalta tiedot ovat vajavaiset. Voimakkainta IT-menojen kasvu on ollut pienissä asukkaan kaupungeissa. Tässä ryhmässä vain yhdellä kaupungilla menot ovat laskeneet, kaikilla muilla on tapahtunut kasvua. Muutamassa kunnassa budjetti kasvaa todella vähän, jolloin absoluuttisesti katsottuna IT-menot kasvavat, mutta henkilöihin suhteutettuna pysyvät ennallaan. Menojen kehitys näyttää hieman erilaiselta suhteutettuna väestömäärään kuin suhteutettuna kuntien määrään. IT-budjetin kasvu koskee 46 prosenttia väestöstä ja pieneneminen 9 prosenttia väestöstä. Ennallaan budjetti pysyy 44 prosentin väestön osalta Paljonko menot muuttuvat? Kunnat joissa IT-budjetti kasvaa, kasvua vuoden 2005 budjetista vuoden 2006 budjettiin tapahtuu keskimäärin 16 prosenttia. Täsmälleen saman verran 16 prosenttia on keskimäärin budjettiaan pienentävien kuntien tekemät pienennykset IT-menoihinsa. Kasvubudjetin kuntien väestömäärä vastaa noin 46 prosenttia otoksen väestömäärästä ja pienenevien budjettikuntien noin 9 prosenttia otoksen väestöstä. Budjetin ennallaan säilyttävien kuntien väestömäärä on lähes yhtä suuri, kuin kasvusuunnalla olevien kuntien. Toisin sanoen, vaikka kuntakohtaisesti tarkasteltuna neljäsosa kunnista pienentää IT-budjettiaan, todellisuudessa väestömäärään suhteutettuna tämä koskee vain 9 prosenttia väestöstä. Kunnat joissa IT-menot vähenevät, ovat siis väestömäärältään verrattain pieniä kuntia. Valtaosa suomalaisista asuu kunnissa, joissa IT-menot joko kasvoivat tai pysyivät ennallaan vuosina IT-menokehitys kuntakoon mukaan Kuntakoko ja keskimääräinen it-kustannus asukasta kohti korreloivat kohtalaisesti. Kysymys ei ole tietotekniikan toteutuksen tehokkuudesta, vaan pääosin siitä, että tuotettavat palvelut ovat erilaisia pienissä ja isoissa kunnissa ja osittain siitä, että pienet kunnat tekevät toisten kuntien kanssa yhteistyötö. Kuntakoko luokittain Kuntien IT-menot it-kulut % Kuntien IT-menot e/vuosi/keskiarvo e/asukas keskiarvo Kuntia toimintakuluista , , , , , , ,16 Taulu 2: Kuntien it-menot vuosina 2005 ja 2006 kuntakoon mukaan.

18 18 Kuntien IT-menot keskimäärin Kunnan koko Kuva 11: Kuntien IT menot keskimäärin Kuvassa 11 ovat vastaajakuntien IT-menot vuosina 2005 ja 2006 väestöluokittain ryhmiteltynä. Vasemman puoleisessa palkissa ovat vuoden 2005 ja oikeanpuoleisessa vuoden 2006 menot. Kuva osoittaa, että menokehitys on hyvin maltillista. Suurimpien kaupunkien osalta budjetit jopa hieman pienenevät. Kuva 12: Asukaskohtaiset IT -menot kuntakoon mukaan vuonna Helsinki on poissa kuviosta kaavion skaalauksen vuoksi.

19 Kuntien IT-menot keskimäärin e/asukas e/asukas/vuosi Kunnan koko/asukasta Kuva 13: Kuntien IT menot asukasta kohti Kuva 13 osoittaa menokehityksen per asukas laskettuina. Nuolet osoittavat ryhmät, joissa menokehitys on kasvava ja laskeva. Seitsemästä kuntaluokasta viidessä menokehitys on kasvava, kun kahdessa se on laskeva. Suuria muutoksia edellisen vuoden budjettiin ei ole missään luokassa. Kuva osoittaa, että suurten kuntien ja kaupunkien IT-menot ovat suuria myös asukaslukuun suhteutettuna. Menojen kasvu ei ole kovin rajua ja kahdessa ryhmässä se on jopa laskenut. Lähtötiedoissa halvimmillaan kunnan IT-menot per asukas ovat eräässä alle 2000 asukkaan kunnassa, 7 euroa/asukas (2005) ja 9 euroa/asukas (2006). Kalleimmillaan IT-meno per asukas olivat tämän aineiston mukaan eräässä yli asukkaan kaupungissa, 147 euroa/asukas (2005 ja 2006) Kustannusten jakautuminen eri menoryhmiin IT-kustannusten jakaumaa selvitettiin soveltaen valtion it-kartoituksessa käytettyä menoryhmittelyä. Yksityiskohtaisia summia olisi ollut vaikea saada luotettavasti ja kohtuullisin työmäärin selvitettyä, minkä vuoksi pitäydyttiin suuntaa-antaviin prosenttiosuuksiin kokonaiskustannuksista. Menoryhmiä ja prosenttiosuuksia kuvaa seuraava kaavio: Menoryhmä Oman henkilöstön palkat ym. Laitevuokrat ja leasingmaksut Palvelujen osto Tietoliikenne ja tiedonsiirto Laiteostot Valmisohjelmistot Muut menot prosenttiosuus kaikista IT-menoista, ryhmät alle 5 % 5-24 % % % %

20 20 Yleislinjana on menojen melko tasainen jakauma eri ryhmien välillä. Kuntakohtaisia vaihteluita kuitenkin on, erityisesti ostopalvelujen osuus vaihtelee tuntuvasti. Käytetyllä yleistystasolla ei kovin suuria korrelaatioita eri menoerien välillä voitu osoittaa, vain yhteys ostopalvelujen ja oman henkilöstön palkkojen välillä oli melko merkitsevä: jos menoista suuri osa on ostopalveluissa, on vastaavasti oman henkilöstön palkkojen osuus keskimääräistä pienempi. Todennäköisesti kustannuserojen takana on useita eri tekijöitä kuntakoosta lähtien, mutta erityisesti tässä yhteydessä korostuu kuntien välisen yhteistyön ja ulkoistusten yleisyys. Seuraavassa menoeräkohtaisessa tarkastelussa on käytetty vuoden 2005 kustannustietoja. Erot vuoden 2006 vastaaviin jakaumiin eivät ole merkittäviä. Oman henkilöstön palkat ym: Vastaajista yli 60 prosenttia (30 kuntaa) ilmoitti henkilökunnan palkkojen osuuden nousevan enintään neljännekseen kaikista it-kustannuksista. Viisi kuntaa, joissa henkilöstön palkkojen osuus kuluista oli alle 5 prosenttia, olivat panostaneet erityisesti palvelujen, laitteiden ja valmisohjelmistojen ostoon. Vastaavasti näiden ostojen osuus oli erittäin pieni kunnissa, joissa henkilöstöpalkkojen osuus oli yli puolet kaikista it-menoista. Laitevuokrat ja leasingmaksut: Enemmistö vastaajista (58 %) ilmoitti käyttävänsä näihin menoihin alle 5 % kaikista kuluista. Monet näistä kunnista käyttivät suuren osan menoistaan ostopalveluihin ja oman henkilöstön palkkoihin, mutta myös merkittävät laite- ja valmisohjelmistoostot mainittiin usein. Käytännössä mikään kunta ei kuluta laitevuokriin ja leasingmaksuihin yli puolta menoistaan. Palvelujen osto: Ryhmä jakaa selvästi kuntia, vaikka palvelujen osto ei kovin hyvin selitäkään muiden menoerien vaihtelua. Runsas neljännes kunnista ilmoitti käyttävänsä vähintään puolet menoistaan palvelujen ostoon, näistä yli 75 prosentin osuuden mainitsi viisi kuntaa (10 %). Viimemainitut kunnat ovat selkeästi joko ulkoistaneet it-toimintansa tai tehneet toisen kunnan kanssa yhteistyösopimuksen palveluista. Alle viisi prosenttia palvelujen ostoon ilmoitti käyttävänsä niinikään viisi kuntaa. Palvelujen ostolla ja kuntakoolla ei tulosten perusteella ole merkittävää keskinäistä riippuvuutta, ei myöskään palvelujen ostolla ja it-kustannuksilla per asukas. Muutoinkaan ei tuloksista voida päätellä ulkoistusten tai kuntien välisen yhteistoiminnan kustannustehokkuutta tai -tehottomuutta suhteessa kunnan omaan it-palvelutuotantoon. Tietoliikenne ja tiedonsiirto: Lähes yhdeksänkymmentä prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä tietoliikenteeseen ja tiedonsiirtoon enintään 24 prosenttia menoista. Kaksikymmentä viisi prosenttia tai enemmän ilmoitti käyttävänsä 6 vastaajaa. Todennäköisesti kustannuserän suuruuteen on vaikuttanut jonkin verran se, miten puhelinkuluja on käsitelty kustannuseränä. Laiteostot: Runsaat kahdeksankymmentä prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä laiteostoihin enintään 24 prosenttia menoista. Kahdeksan kuntaa (17%) sijoittui ryhmään 25-49%. Valmisohjelmistot: Vajaa kahdeksankymmentä prosenttia kunnista käytti alle 25 menoista valmisohjeistoihin, seitsemän kuntaa (16%) prosenttia. Muut menot: Menoerä oli selvästi vähäpätöinen, lähes 70 prosenttia ilmoitti muita menoja olevan alle viisi prosenttia kaikista menoista.

21 Kuntien IT-menot yhteensä Vuonna 2005 IT-menot asukasta kohden olivat keskimäärin 91 ja vuonna 2006 keskimäärin 92. Kun vuonna 2003 elettiin menotasossa 76 asukasta kohden, menot ovat kolmen vuoden aikana lisääntyneet runsaat 21 prosenttia. Menojen lisäys vuodesta 2005 vuoteen 2006 on ollut erittäin vähäinen, vain noin 1 %, joten tosiasiallinen kasvu on kohdistunut vuosiin Vuonna 2006 kuntien IT-menot olivat runsaat 450 miljoonaa euroa. Lukuun eivät sisälly kuntayhtymät, joiden it-kustannuksia ei tällä kertaa selvitetty. 7 Henkilöstö Vuoden 2003 osalta löytyvät laskelmat sekä koko kuntakentän IT-henkilöstön määrästä (noin 3200 henkilöä) että IT-henkilöstöstä peruskunnissa (noin 2450 henkilöä). Vuoden 2003 jälkeen on seurattu ainoastaan IT-henkilöstön määrää peruskunnissa. Vuodesta 1981 asti katkeamatta jatkunut kuntien tietotekniikkahenkilökunnan kasvu on uuden vuosituhannen alkupuolella ensi kertaa taittunut peruskunnissa. Kuntien IT-henkilökunnan määrä Kuntien IT-henkilöstön määrä kokonaisuudessaan IT-henkilöstö peruskunnissa Henkilöiden lkm Vuosi Vuosi Kuva 14: Kuntien IT -henkilöstön määrän muutokset vuosina Punainen viiva kuvaa Kuntien IT -henkilöstön kokonaismäärää, sininen viiva IT -henkilöstöä peruskunnissa. Vuodelta 2003 on tiedossa arviot henkilöstömääristä sekä peruskunnissa, että koko kuntasektorilla, mutta tuon jälkeen on laskettu vain IT -henkilöstön määrää peruskunnissa.

22 22 Vuosia koskeneeseen kyselyyn vastanneissa 51 kunnassa oman päätoimisen tietotekniikkahenkilöstön määrä säilyi aikajaksolla ennallaan 43 kunnassa, kasvoi viidessä kunnassa ja väheni kolmessa kunnassa. Kyse ei ole työmäärän kasvun pysähtymisestä vaan pikemminkin tehtävien ulkoistamisesta ja ostopalvelujen kasvavasta käytöstä. Toiminnan uudelleenjärjestelyn aiheuttamien henkilöstövähennysten vastapainona oli nähtävissä. mm. laajoihin ERP käyttöönottoihin liittyneet henkilöstön lisäystarpeet. Koko kuntasektorilla IT-tehtävissä olevan henkilöstön määrä vuonna 2006 on enemmän kuin tuo noin 2500 henkilöä, koska luvusta puuttuu kuntayhtymien it-henkilöstö. 8 Muut tiedot 8.1 Työasemat, työasemaverkon palvelimet ja sovelluspalvelimet Sekä työasemien että työasema- ja sovelluspalvelimien määrää kysyttiin kartoituksessa. Työasemien määrä oli vuodesta 2003 selvästi kasvanut, mutta yksityiskohtaisen tilaston teko nähtiin kahdestakin syystä tarpeettomaksi. Ensinnäkin työasemien rooli kokonaisuudessa on vähentynyt, ne eivät ole investointeinakaan enää juuri avainasemassa. Kartoituksessa ei myöskään tullut mitään signaalia työasemien määrään liittyvistä ongelmista. Toiseksi työasema käsite alkaa olla epätäsmällinen, koska erilaisten kannettavien päätelaitteiden määrä on nopeasti kasvanut ja ennen työasemalle kuuluvia toimintoja (sähköposti, www-selailu, yhteys tietokantoihin) on siirtynyt mobiililaitteisiin. Palvelimien määrä todettiin vaikeasti tilastoitavaksi asiaksi, koska useat kunnat käyttävät ulkoisen palveluntuottajan palvelimia ja samoilla palvelimilla on usean kunnan tietopalveluja. Palvelimia koskevaan kysymykseen tuli joitakin kommenttejea, jossa em. ongelmallista laskentatapaa demonstroitiin. 8.2 Avoimen lähdekoodin käyttö Avoimen lähdekoodin käyttöä koskevaan kysymykseen vastasi vajaat 60 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista. Vastaamatta jättäminen tulkittiin niin, että kunnassa ei ole avointa lähdekoodia käytössä ainakaan merkittävästi. Aiemman kartoituksen kanssa yhtäpitävästi avoin lähdekoodi on laajasti käytössä kunnissa. Käyttö keskittyy erityisesti sovelluspalvelimiin, internet-palvelimiin ja yleisemmin koulujen opetuskäyttöön. Prosenttiluvut antavat käytöstä todennäköisesti vähättelevän kuvan. Syy on siinä, että kunnat käyttävät paljon ulkoistettuja tietotekniikkapalveluja, jolloin tieto palvelimien ohjelmistopohjasta ei aina ole tullut mukaan kartoituksen vastauksiin.

23 23 Kuva 15: Avoimen lähdekoodin käyttö kunnissa 8.3 Sähköinen tunnistus, allekirjoitus ja maksaminen Kartoituksen kysymys oli muotoiltu siten, että vastaus ei sisällä täsmällistä ilmoitusta niiden palvelujen lukumäärästä, joihin tunnistus, allekirjoitus tai maksaminen on kytketty. Vastaukset kuvastavat siten lähinnä niiden kuntien määrää, jotka ovat yhdessä tai useassa palvelussa ottaneet em. välineet käytöön. Kun tähän kysymykseen vastasi vain noin 45 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista, on tuloksena selvä jako kuntiin, jotka ovat ottaneet useita eri tunnistusvälineitä käyttöön ja kuntiin, jotka eivät käytä mitään tunnistusta. Kuntien palveluihin on toistaiseksi kytketty melko harvoin sähköinen tunnistus. Kyselyyn vastanneista kunnista HST-korttiin perustuva tunnistus oli käytössä kolmessa kunnassa vuonna 2005, kaksi vastaajaa ilmoitti käyttöönotosta vuonna 2006 ja suunnitteilla käyttöönotto vuonna 2007 oli seitsemässä vastauksessa. Pankkitunnisteen osalta vastaavat luvut olivat 2 (2005), 3 (2006) ja 8(2007). Tavallisimpia tunnistustapoja ovat tähän asti olleet käyttäjätunnus salasana yhdistelmä ja palvelukohtainen käyttäjätunnus. Näiden osuus kaikista tunnistusvälineistä oli vuonna 2005 noin 76 prosenttia. Luontevaa on myös, että tämän ryhmän osuus on pienenemässä; vuosille 2006 ja 2007 oli suunniteltu vain vähän uusia käyttäjätunnuksiin perustuvia ratkaisuja. Mobiilivarmenteita ilmoitti vuonna 2005 käyttävänsä 1 vastaaja. Määrä on kasvamassa, vuodelle 2007 oli ilmoitettu 5 suunniteltua käyttöönottoa.

24 24 9 Miten tästä eteenpäin: lähivuosien haasteet? Kunnat kuvasivat merkittävimpiä lähivuosien haasteita tietohallinnossa. Näitä on seuraavassa ryhmitelty teemoittain. 9.1 Valmiuksien, järjestelmien, palveluiden ja infrastruktuurin kehittäminen Kunnille haasteita aiheuttaa kuntaorganisaation muutosteen tuomiin haasteisiin vastaaminen, tietoliikennekehitys ja kasvavat it-menot. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palveluiden, kuten kirjastojärjestelmien lisääminen ja kehittäminen koettiin useassa kunnassa haastavana, samoin kuin niiden käytönhallinnan kehittäminen. Tähän liittyvät myös tietojärjestelmäratkaisut, kuntien palveluntuotannon yhteistyötä tukevat tietojärjestelmäratkaisut ja käyttäjien vahvan tunnistamisen ratkaisujen toteuttaminen. Useissa vastauksissa näkyi kuntien tahto luoda ja kehittää sähköisiä palveluja. Myös useat infrastruktuurin hankintaan tai ylläpitoon liittyvät haasteet kytkeytyivät jollain tapaa sähköisiin palveluihin. Osa kunnista koki haastavaksi tiedottamisen kunnan toiminnasta, kuten kotisivujen uudistamista, sekä alueellisen toiminnan kehittämisen. Luottamushenkilöiden kokoustyöskentelyn muuttamista paperittomaksi suunniteltiin. Haasteeksi mainittiin myös sähköisten palveluiden parempi integraatio ja sisäisten prosessien automaatio. Myös 24/7-verkkopalvelun toteuttamista suunniteltiin, samoin siihen mahdollisesti liittyviä tukiratkaisuja, kuten Call Centeriä. 9.2 Dokumenttien- ja asianhallinta, arkistointi, talous- ja henkilöstöhallinto, toiminnanohjaus Muutamassa kunnissa haasteet liittyivät sähköiseen (sopimusten) arkistointiin, elektroniseen arkistointiin ja sähköiseen asiointiin. Merkittävänä tulevana haasteena pidettiin myös asianhallintajärjestelmän käyttöönottoa, identiteetin hallintaa ja ERP-integraatiota. Samoin kunnissa pidettiin haasteina muun muassa sähköisen osto- ja myyntilaskujen käsittelyn käyttöönottoa. Haasteita löytyi myös tietohallinnossa, talous- ja henkilöstöhallinnon uudistamisessa. 9.3 Tietojärjestelmien infrastruktuuri ja ylläpito Infrastruktuuriprojekteja liittyi kunnissa puheviestinnän ja atk-verkon yhdistämiseen, infrastruktuurin ja osaamisen hallinta (järjestelmien elinkaarikustannusten pienentäminen ja tietotekniikan parempi hyödyntäminen), tietoteknisten tuotantopalveluiden kehittämiseen sovelluksien kriittisyyden kasvaessa. Kaupunkitasoisen, palveluarkkitehtuuri-ajatteluun perustuvan ICT-järjestelmäarkkitehtuurin luominen ja toteuttaminen, sähköisen asioinnin palveluiden kehittämisohjelman laatiminen ja toteuttaminen, sähköisen asioinnin perusinfrastruktuurin luominen sekä toimistojärjestelmien uusiminen ja uuden julkaisujärjestelmän hankinta. Myös käyttäjien liikkuvuus, tietoturva, sähköisen identiteetin hallinta, mobiilipääteratkaisut- ja palvelut ja yhteisten tietovarantojen kehittäminen aiheuttivat päänavaivaa kunnissa. Haasteita liittyy

25 25 myös opetuksen tietoteknisiin apuvälineisiin, sähköisten asiointiprosessien toteuttamiseen ja integrointiin olemassa olevaan toimintaan. 9.4 Kuntaliitokset, yhteistyö, osaaminen sekä muutokset organisaatiossa Kuntien välisen yhteistyön lisääntyminen näkyi myös kyselyn avoimissa vastauksissa. Lähes jokainen avoimiin kysymyksiin vastannut kertoi haasteekseen yhteistyön kehittämisen alueellisesti, tiettyjen kuntien kesken tai sähköiseen yhteistyöhön liittyen. Yhteistyön mainittiin usein liittyvän johonkin tiettyyn tietohallinnon osa-alueeseen tai asiaan, kuten yhteisen tietopalveluyhtiön perustamiseen, tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen naapurikuntien kanssa, yhteiseen palveluntuotantoon tai hankintayhteistyöhön liittyen. Merkittävimpiä haasteita ovat osaamisen ylläpito ja siirtyminen tekniikan ylläpidosta järjestelmäpäällikkyyden ja projektiosaamisen suuntaan. Perusteita yhteistyölle löydettiin myös sähköisten palveluiden kehittämisen todellisuudesta; eräässä vastauksessa mainittiin että sähköisten palveluiden kehittäminen vaatii niin suuren väestöpohjan, että yksin niitä ei ole järkevää ryhtyä kehittämään. Huolimatta siitä, että yhteityön tarpeet tunnistetaan, haasteita alueellisesta, seudullisessa tai yli kuntarajat ylittävässä yhteistyössä on esimerkiksi kunnille sopivien yhteistyömuotojen löytämisessä (erikoistuminen, isäntäkuntamallit jne.), palveluprosessien muototutumisessa, kuntaliitosten aiheuttamissa paineissa ja yleisessä epävarmuudessa tulevaisuuden suhteen. Yhteistyöllä pyrittiin merkittäviin säästöihin tietohallinnossa, yhdenmukaisiin käytäntöihin, tietoverkkoihin ja tietojärjestelmiin, tuottamaan vähintäänkin samat (sähköiset) palvelut huolimatta kuntaliitoksista ja vähenevistä resursseista. Pääkaupunkiseudulla on käynnistymässä yhteisiä palvelutuotannon hankkeita, jotka aiheuttanevat paljon muutoksia tieto- ja viestintätekniikkaan sekä erilaisia integraatioita eri järjestelmien välillä. Tietohallinnon kehittämisohjelmassa keskeiseksi asiaksi nousi sähköinen asiointi, jonka lisääminen vaatii palvelutuotannosta vastaavien ja tietohallintoihmisten tiivistä yhteistä prosessien kehittämiseen ja erilaisten järjestelmien integrointia. Haasteet liittyvät hankintayhteistyöhön, kehitysohjelmien hallintaan, palveluprosessien ja toimintamallien kehittämiseen ja sähköistämiseen. Tietohallinnon merkittävimpiä haasteita kunnassa ovat seutuyhteistyö, tietohallinnon ja -tekniikan roolien täsmentäminen sekä palveluiden määrittely. Merkittävimpiä haasteita ovat yhteistyö muiden kuntien kanssa sekä sähköinen asiointi. Merkittävimpiä haasteita tietohallinnon näkökulmasta ovat seutuverkon kehittäminen, laitteistojen uusiminen ja sähköisten palvelujen monipuolistuminen ja lisääntyminen. Haaste on palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuoma ATK-rakenneuudistus, identiteetin hallinta sekä henkilökunnalle, että kuntalaisille palveluissa. Julkishallinnon yhteistyö (vrt. KuntaIt) ja yhteishankkeiden resurssointi, Erp-hankkeet ja sähköisen hallinnon kehittäminen ja osaamisen varmistaminen. Osana kuntarakenteen muutoksen valmistautumista on tehty ja tehdään prosessikuvauksia tärkeistä palveluista. Kuvauksia laaditaan esimerkiksi seudullisen yhteistyön suunnittelun pohjaksi tai kuntaliitoksen onnistumiseksi.

26 26 Tietotekniikassa palveluprosessien kuvauksia on tehty mm. helpdeskistä ja työasemien hankinnasta, sovelluksien ja työasemien elinkaaren hallinnasta, puhelinpalveluiden hallintaprosessista, talous- ja henkilöstöhallinnosta. Joissain kunnissa prosessikuvaukset liittyivät myös kunnan talouden kohentamiseen tai palveluiden laadun parantamiseen, johon liittyi kaikkien toimialojen palveluprosessien kuvaus. 9.5 Resurssit Usea kunta mainitsi merkittävimpien haasteidensa tietohallinnon osalta liittyvän resurssipulaan ja taloudelliseen tilanteeseen. Resurssipula mainittiin usein samassa yhteydessä, kuin mainittiin yhteistyöstä muiden kuntien kanssa: Merkittävimpiä haasteita on lisätä kustannustehokkuutta kaikissa toiminnoissa ja lisätä tietoturva ja alueellista yhteistyötä, tai Merkittävimmät haasteet ovat resurssit ja Ict-yhteistyö naapurikuntien kanssa. Resurssien puute ja kustannukset toistuivat merkittävimpien haasteiden listalla läpi vastausten. 9.6 Strategiat ja suunnittelu Jotkut vastaajista kokivat vaikeimmaksi haasteekseen saada tietohallinnolle sille kuuluva asema ja arvostusta omassa organisaatiossaan, jotta nykyajan vaatimukset olisi tietohallinnossa sen myötä helpompi täyttää. Haasteita nähtiin myös omassa tietohallintotavoissa ja kehittämistavoitteisten toimintatapojen jalkauttamisessa henkilöstön käyttöön. Jossakin kunnassa oli tarve tehdä selvä ero tietohallinnon ja tietotekniikan välille. Myös muutokset siirryttäeessä uusiin toimintamalleihin ja periaatteisiin olivat haasteellisia joissain kunnissa, esimerkiksi siirryttäessä tilaaja-tuottaja -malliin ja monitoimittaja -malliin.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998

Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Sivu 1/7 Kunnallishallinnon tietotekniikka 1997-1998 Suomen Kuntaliitto 1998 1. Johdanto Kuntaliitto lähetti marraskuussa 1997 tietotekniikan käyttöä ja kehitystä koskevan kyselyn kaikille kunnille ja

Lisätiedot

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen

Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely. Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Juhta 11.6.2014 Kuntien tietotekniikkakartoituksen esittely Erityisasiantuntija Elisa Kettunen Aiheet Tunnusluvut ja tietohallinnon organisointi Toiminnan kehittäminen ja haasteet Avoin data, avoin lähdekoodi

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014

OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia. Paikkatietoseminaari 12.2.2014 OmaOulu asiointialusta Sähköisen asioinnin strategia Paikkatietoseminaari 12.2.2014 Sisältö OmaOulu-asiointialustan kehitys kehittämisstrategia 2006 2013 Perustana tietohallintostrategia (2006) kehittämisstrategia

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan seutukunnallinen tietohallinto

Etelä-Pirkanmaan seutukunnallinen tietohallinto Etelä-Pirkanmaan seutukunnallinen Tampere, 11.5.2004 Esityksen sisältö Taustaa seudulliselle tietohallinnolle Etelä-Pirkanmaan tieto- / seutuverkko Nykyiset tietoverkon käyttökohteet Tietohallintoyhteistyö

Lisätiedot

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako

Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Tietopalveluiden sisältö ja vastuunjako Seuraavassa konkretisoidaan palvelualuetarkkuudella toiminnallista vastuunjakoa toimittajan ja tilaajan välillä. 1. HelpDesk-palvelu Tietopalveluiden tuottama käyttäjätuki

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, julkaisuseminaari 23.4

Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, julkaisuseminaari 23.4 Kuntien tietotekniikkakartoitus 2013, 23.4 Avoin lähdekoodi Avoin data Prosessien ja palveluiden kehittäminen Elisa Kettunen, erityisasiantuntija Avoimen lähdekoodin käyttö kunnissa Avoimen lähdekoodin

Lisätiedot

Kuntien tietotekniikka 2013

Kuntien tietotekniikka 2013 Kuntien tietotekniikka 2013 Kuntien tietotekniikkakartoitus on Kuntaliiton tekemä selvitys kuntien ja kuntayhtymien tietotekniikasta ja tietohallinnasta. Kysely tuottaa vertailutietoa Kuntaliiton ja kuntien

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,

Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE, Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE, 24.5.2012 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010. Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveyshuollon suunta kyselytutkimus 2010 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveydenhuollon suunta kyselytutkimus 2010 Sähköisen kyselyn toteuttivat Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia

Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia Tiivistelmä Hanna Menna 16.4.13 Kuntien infraomaisuuden hallinta - kyselyn tuloksia Infra menestyksen perustana - toimiva arki -hankkeen osana toteutettiin infraomaisuuden hallintaa koskeva kysely kuntien

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588

Oulun Kuntalaisportaali. Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 1 Oulun Kuntalaisportaali Tapio Matinmikko Projektipäällikkö Oulun kaupunki Puh. 040 506 3588 2 Agenda Palveleva ja avoin tietoyhteiskunta Oulun Kaupungin tietohallinnon strategia palvelevaan avoimeen

Lisätiedot

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi

Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus. Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Rami Nurmi Seutuyhteistyö ja ICT-Kilpailutus 1. Tampereen seutukunta 2. Volyymit 3. Miksi hankkia yhdessä 4. Seudullinen tietohallintoyhteistyö

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö

JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012. Jukka Ehto tietohallintopäällikkö JulkICT strategian aluekierros, Pori 4.4.2012 Jukka Ehto tietohallintopäällikkö Kankaanpään kaupunki Pohjois Satakunta n. 24 000 asukasta Tietohallinnon organisointi Kankaanpäässä tietohallintopäällikkö,

Lisätiedot

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011

Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Uusia eväitä verkkoon Pertunmaa 15.04.2011 Simo Tanner simo.tanner@kuntaliitto.fi Esityksen sisältö Kunnat ja tietoyhteiskunta Verkoista ja kehityksestä Uusia palvelukanavia? Kysymyksiä ja keskustelua

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista

Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Sähköisen asioinnin tilanne Suomessa, esimerkkejä onnistuneista ratkaisuista Terveydenhuollon atk-päivät 29.5.2007 Turun messukeskus Seppo Kurkinen Neuvotteleva virkamies Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä

Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Kuntatoimijoiden yhteistyö sote-sektorin sähköisen asioinnin kehittämisessä Terveydenhuollon Atk-pa iva t 12. 13.5.2015 Tampere-talo Jukka Markkanen, Medbit Oy Jyrki Halttunen, Kuntien Tiera Oy Copyright

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä Webropol-kyselyn VM 114/00/2008 tulokset Puisto, Sneck 12.12.2008 (liite 3) Hallinnon tukitehtävien alueellistaminen Selvitettävät tukitoiminnot Yhteenveto ministeriöille ja virastoille suunnatusta tukipalvelukyselystä

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija -

- Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - - Kuntakentän tehostamisen asiantuntija - TEE YHTEISTYÖTÄ Kuntien palvelukeskukset monistavat parhaita toimintatapoja ja ratkaisuja ARKI SUJUVAKSI KuntaPron osakkaana voit ulkoistaa palveluja joustavasti

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa?

Kuinka monta vuotta vastaajat ovat jo olleet mukana harrastuksessa? Kysely-yhteenveto Virtuaalihevosharrastajien ikä- ja osaamiskyselyn tulokset Kysely julkaistiin 4.10.2012, ja se suljettiin kuukauden kuluttua 4.11.2012 jolloin siihen oli vastannut 420 harrastajaa. Vertailulukuna

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Kuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa

Kuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Kuntaliiton Road Show Oulu 30.11.2011 Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Matti Molander Utajärven kunta M.Molander, A.Merilä, P.Tuovinen, J.Stenvall, A.Koski n.60 km Vaikutusten

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn

Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen. Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Tietohallinto Projektipäällikkö Matti Sairanen Fujitsu Myyntijohtaja Markku Örn Sähköinen asiakirjahallinta Sähköinen työpöytä Dokumenttienhallinta (kuvatut käsittelyprosessit) Asiahallinta Sähköinen arkisto

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut -työryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 Hallinto, henkilöstö, talous ja tukipalvelut 2.Yhteiset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013

Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely 2013. Maaliskuu 2013 Kuntien verkkoviestintä ja sosiaalisen median käyttö kysely Maaliskuu Taustaa Kysely toteutettiin alkuvuonna (12.2.-1.3.) Kysely lähetettiin kirjaamojen kautta kuntien verkkoviestinnästä vastaavilla Vastaajia

Lisätiedot

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle

Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Sähköiset HR-prosessit antavat aikaa ihmiselle Marjo Kaipainen HR House Group 11.9.2012 www.saima.fi 1 Internet osana arkea Internetin käyttö on yleistä ja arkista 89 % 16-74-vuotiaista käyttää internetiä,

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille

Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Kysely yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoille Korkeakoulukirjastojen määrä, rakenne, rahoitus ja hallinto Korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen hankkeen työryhmä 7.10.2008 Vastausten

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland

Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta. Pekka Töytäri TeliaSonera Finland Älykäs verkottuminen ja käyttäjänhallinta Pekka Töytäri TeliaSonera Finland 1 Älykäs verkottuminen Tekniikka, organisaatio ja prosessit muodostavat yhtenäisesti toimivan palvelualustan Älykäs toiminnallisuus

Lisätiedot

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011

Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 A Basware Presentation Baswaren kysely ennustamisesta, lokakuu 2011 Yhteenveto tuloksista Baswaren kysely ennustamisen tärkeydestä Toteutettiin sähköpostilla ja webbipohjaisella kyselylomakkeella Lokakuussa

Lisätiedot

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA

YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA YRITYSTEN KOKEMUKSIA ITMYLLY-HANKKEESTA Jyväskylässä 4.3.2007 Milla Lewandowski SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 KEHITTÄMISTOIMINTA... 1 1.2 OSALLISTUNEET YRITYKSET... 1 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS... 2 3 KEHITTÄMISTOIMINNAN

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Juha Suutala 6.9.2007

Juha Suutala 6.9.2007 Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot