Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013

2 Lukijalle Tämä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013 esittelee sairaanhoitopiirin sekä sen sairaaloiden ja muiden palveluyksiköiden toimintaa. Julkaisu sisältää myös seurantatietoja sairaanhoitopiirin aiemmilta vuosilta sekä vuoden 2012 keskeiset tilinpäätöstiedot. Julkaisun lähteinä on käytetty sairaanhoitopiirin virallista tilinpäätöstä ja toimintakertomusta vuodelta 2012, talousarviota vuodelle 2013, tulosalueiden toimintakertomuksia sekä sairaanhoitopiirin henkilöstökertomusta ja potilashoidon vuosikertomusta vuosilta Tilinpäätös ja toimintakertomus on julkaistu internetosoitteessa ja talousarvio puolestaan sivulla Vuosijulkaisu 2013 on toteutettu vain sähköisenä versiona, pdf-tiedostona. Se on julkaistu erikseen suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Julkaisut ovat saatavissa (pdf-tiedostoina) internet-osoitteissa (suomeksi), (ruotsiksi) ja (englanniksi).... Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuosijulkaisu 2013 Vastaava toimittaja: Viestintäpäällikkö Esa Halsinaho Ulkoasu ja taitto: Letterhead, Kielenkäännökset: Semantix Kansikuva: ilmakuvassa etualalla Tyksin T-sairaala ja heti sen takana vanhempi sairaala-alue, taustalla Turun keskusta ja saaristoa. Kuvat: VSSHP:n arkisto / viestintäyksikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja D nro 47, ISSN Sisällys Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus: Organisaatiouudistuksesta talouden vakauttamiseen... 3 VSSHP:n toiminta ja palvelut... 5 Henkilöstö... 9 Talous Tieteellinen tutkimus Ympäristö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja uusi yhteispäivystys Turun yliopistollinen keskussairaala, Tyks Aluesairaalat Salon aluesairaala Loimaan aluesairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaalan liikelaitos Psykiatrian tulosalue Tyks-Sapa-liikelaitos Hallinto, huolto ja tekniikka Organisaatio Liitteet

3 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Organisaatiouudistuksesta talouden vakauttamiseen Vuoden 2012 vaihtuessa saimme loppuun yli viisi vuotta vaatineen työn yliopistosairaalan perinteisen organisointitavan uudistamiseksi. Satojen vuosien takaa sairaalat on organisoitu osaamisen pohjalta klinikoiksi. Nyt organisoimme Tyksin toiminnan potilaan tarpeiden pohjalta. Yhdistimme Tyksin klinikat kahdeksaksi toimialueeksi ja kahdeksi niitä palvelevaksi palvelualueeksi. On vielä liian varhaista arvioida uudistuksen toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä. Henkilökunta on kuitenkin ansainnut kiitoksen, kun sitoutumista vaativa pitkä muutostyö on saatu päätökseen. T-sairaala valmistui uusia hankkeita tulossa Samanaikaisesti Tyksin organisaatiouudistuksen kanssa valmistui vuoden lopulla suurin koskaan rakennuttamamme sairaalakokonaisuus, T-sairaalan laajennus. Se nostaa merkittävän osan Tyksin toiminnasta aivan uudelle tasolle. Valitettavasti meillä on enemmän vuosilta kerääntynyttä korjausvelkaa kuin T-sairaalan laajennus pelkästään voi ratkaista. Tyksin U-sairaalaan toiminnalle on välttämätöntä löytää korvaavat tilat. Rakennus on jo vuosia sitten tullut teknisen käyttöikänsä päähän. Vuoden 2012 aikana valmistui U-sairaalaa korvaavan rakentamisen toiminnallinen suunnitelma. Rakennusjaoston linjauksen mukaisesti tonttivaihtoehdoista jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin moottoritien ja radan päälle rakentaminen: Perusteena tähän oli, että näin olemassa olevia Tyksin T-sairaalan toimintoja ja tukipalveluita voidaan käyttää mahdollisimman pienin ylimääräisin käyttökustannuksin. Myös Salon aluesairaalan välttämättömän korjauksen suunnittelu jatkuu kestävien ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen turvaamiseksi. Yhteispäivystys vähensi sairaalaan ottoja Muodostimme Turun alueen kuntien yhteispäivystyksen jo vuonna 2012, kuitenkin niin että toimimme kahdessa eri paikassa, Turun mäntymäessä ja Tyksin ensiavussa. Vaikka tämä aiheutti toiminnallisia haasteita, yhteispäivystys saavutti jo suunniteltuja tavoitteitaan: Tyksin päivystysaikaiset sisäänotot vähenivät, kun potilaat voitiin tutkia aiempaa enemmän erikoislääkäreiden toimesta. Terveydenhuoltolain mukaisesti ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle vuoden 2013 alusta. Se aiheutti paljon työtä, mutta nyt koko Varsinais-Suomen alueella potilaan kiireellisimmin tarvitsema apu on johdettu yhdestä paikasta. Näin myös voimavarat voidaan käyttää mahdollisimman joustavasti. Työterveyshuolto omaan yhtiöön Kuntayhtymän valtuusto päätti jo vuoden 2011 sitovaksi tavoitteeksi, että työterveyspalvelut on järjestettävä pitkäkestoisella ratkaisulla hyvän työterveyskäytännön mukaisesti. Valmistelussa päädyttiin itse omistetun osakeyhtiön perustamiseen ja valtuusto teki kesäkuussa 2012 tästä perustamispäätöksen. Haasteellisinta yhtiön aloittamisessa on ollut työterveyslääkärien rekrytointi. Nyt näyttää siltä, että työterveyspalvelut voidaan järjestää sairaanhoitopiirin työntekijöille pääosin ilman ostopalveluita. 3

4 Erityisvastuualueemme laajeni Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin jossa on yliopistollinen sairaala, on järjestettävä erityistason sairaanhoito vastuualueellaan. Tämä tarkoittaa kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemaa ohjausta ja neuvontaa erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Vastuualueemme on ollut yliopistollisten sairaanhoitopiirien pienin, asukasta. Yliopistollinen sairaala vaatii erityiset panostukset osaamiseen, laitteisiin ja rakennuksiin. Siksi vuonna 2012 oli hyvin myönteistä, että valtioneuvosto päätti vuoden lopulla liittää Vaasan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueeseemme lisäten näin väestöpohjamme :een. Päätös perustui yhdessä Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien kanssa valmisteltuun Länsirannikon miljoonapiiristrategiaan, jossa oli jo hahmoteltu, miten sairaanhoitopiirien voimavarat ovat yhdessä parhaiten käyttää koko Länsirannikon väestön hyväksi. Sote-uudistus etenee Kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus ovat aiheuttaneet runsaasti keskustelua. Keväällä 2013 sosiaali- ja terveysministeriössä valmisteltu työ saavutti yhteisnäkemyksen siitä, että sairaanhoitopiirit nykyisinä hallinnollisina organisaatioina lakkaavat olemasta viimeistään vuonna Erityisvastuualueen sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatiotehtäviä varten suunnitellaan perustettavaksi erva-kuntayhtymä. Uudistuksessa on lukuisia avoimia kysymyksiä, jotka koskevat mm. yliopistosairaaloiden hallintoa ja omistusta. Uudistuksesta huolimatta sairaanhoitopiirissä joka päivä tehty työ terveyden, elinvuosien ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi jatkuu, organisaatiossa tai toisessa. Sote-uudistuksesta huolimatta olemme käynnistäneet sairaanhoitopiirimme uuden strategian valmistelun. Teemme sitä varmistaaksemme väestöllemme hyvät erikoissairaanhoidon palvelut ja turvataksemme osaavalle henkilökunnallemme työn jatkuvuuden organisaatiomuodosta riippumatta. Taloudelle vakauttamisohjelma Vuosi 2012 oli ensimmäinen vuosi, jota koskeva talousarvio valmisteltiin talouden uuden vakauttamisohjelman pohjalle. Tällä vakauttamisohjelmalla haemme pitkäaikaista kehitysuraa riittävän vuosikatteen varmistamiseksi. Se on välttämätöntä, jotta voimme maksaa pois velkojamme ja varmistaa täysin välttämättömien investointien toteutumisen. Sairaanhoitopiiri ei pystynyt sopeuttamaan riittävän nopeasti toimintakulujaan. Tilinpäätökseen 2011 verrattuna toimintakulut eivät olisi saaneet kasvaa ollenkaan, vaan niiden olisi pitänyt pienentyä 0,1 prosenttia. Vuoden 2012 taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen tuli siksi hyvin nopeasti erittäin haasteelliseksi. Toimintakulut kasvoivat lopulta vuonna 2012 talousarvioon verrattuna 6,3 prosenttia ja tilinpäätökseen 2011 verrattuna 5,0 prosenttia. Loppuvuodesta 2012 aloitimme toimintakulujen sopeuttamistoimenpiteet tavoitteena 2,2 miljoonan euron supistukset, minkä tavoitteen ylitimme selvästi. Toimintakulumme vertailukelpoinen reaalikasvu vuonna 2012 vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna edellisenä vuonna oli tammi-huhtikuussa 4,0 prosenttia, tammi-elokuussa 2,1 prosenttia, tammi-joulukuussa 1,5 prosenttia. Vuoden 2013 ensimmäisellä vuosikolmanneksella vastaava kasvu oli jo kääntynyt negatiiviseksi, -1.3 prosenttia. Samalla palvelumäärämme ovat laskeneet. Vuonna 2012 lähetteet vähenivät 3,9 prosenttia, terveyskeskuksilta tulleet lähetteet peräti 7.9 prosenttia. Hoitojaksot vähenivät 3,5 prosenttia, hoitopäivät 5,9 prosenttia ja leikkaustoimenpiteet 4,2 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Jäsenkuntiemme maksuosuudet jäivät 0,9 prosenttia eli neljä miljoonaa euroa pienemmiksi kuin talousarviossa. Tämä yhdessä toimintakulujen liian voimakkaan kasvun kanssa aiheutti merkittävän 24,3 miljoonan euron alijäämän tilikaudelta, kun talousarvio oli tehty vain 6,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Selvää on, että haastavia muutospaineita meillä on, kuten vaikea vuosi 2012 osoittaa. Olen kuitenkin varma, että pystymme muuttumaan osaavien ja sitoutuneiden työntekijöidemme yhteisin ponnistuksin. Olli-Pekka Lehtonen sairaanhoitopiirin johtaja 4

5 VSSHP:n toiminta ja palvelut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja pääasiassa jäsenkuntiensa asukkaille. Lisäksi sairaanhoitopiiri huolehtii lain mukaisten erityistason sairaanhoitopalvelujen saatavuudesta Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä, jotka kuuluvat Tyksin erityisvastuualueeseen. Vaasan sairaanhoitopiiri liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Tyksin erityisvastuualueeseen VSSHP myy sairaanhoitopalveluita myös muille asiakkaille. Erikoissairaanhoito jaetaan perinteisesti ns. somaattiseen erikoissairaanhoitoon sekä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Kolmantena ryhmänä ovat sairaanhoidolliset palvelut, joihin kuuluvat laboratorio-, kuvantamis-, ultraääni-, isotooppi- ja patologian tutkimukset sekä lääkehuollon, välinehuollon, kliinisen fysiologian ja neurofysiologian palvelut. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tarjoaa yliopistollisia erikoissairaanhoidon palveluita Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks), alueellisen erikoissairaanhoidon palveluita Loimaan ja Salon aluesairaaloissa, Tyksin Vakka-Suomen sairaalassa Uudessakaupungissa ja Turunmaan sairaalassa Turussa sekä psykiatrista sairaanhoitoa Uudenkaupungin ja Halikon sairaaloissa. Suomenkielisistä psykiatrian hoitopalveluista vastaa sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue, jolla on toimipaikkoja seitsemällä paikkakunnalla Kaarinassa, Liedossa, Loimaalla, Raisiossa, Salossa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Ruotsinkielisiä psykiatrian palveluja tarjoaa Turunmaan sairaalaan kuuluva psykiatrian yksikkö, jolla on toimipaikka Paraisilla. VSSHP koostuu 29 jäsenkunnasta, joissa asuu noin henkilöä. Kysyntä Sairaanhoitopalvelujen kysyntää kuvataan sekä potilaslähetteiden että palveluja saaneiden henkilöiden lukumäärillä. Kiireettömät potilaat tulevat tutkimuksiin ja hoitoihin lääkärin lähetteellä, mutta merkittävä osa tulee suoraan päivystyspotilaina. Hieman yli puolet lähetteistä tulee terveyskeskusten lääkäreiltä, loput työterveyspalveluista, yksityislääkäreiltä ja sairaanhoitopiirin omilta klinikoilta sekä valtion ja vakuutusyhtiöiden lähettäminä. Potilaslähetteet ovat lisääntyneet somaattisessa hoidossa useita vuosia, mutta vuonna 2012 lähetteiden määrä ensimmäistä kertaa väheni. Väheneminen johtui pääosin päivystystoiminnan lähetekäytäntöjen muutoksista, kun Turun perusterveydenhuollon päivystys siirtyi VSSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnaksi; muutoksen jälkeen potilaat ovat tulleet päivystykseen pääosin ilman lähetettä. Psykiatrisessa hoidossa lähetteiden määrä on pysynyt melko vakiona. Palveluja saaneet eri henkilöt Potilaslähetteet

6 Vuonna 2012 sairaanhoitopiirin palveluja käytti eri henkilöä. Peräti 14 prosentin kasvu edellisestä vuodesta aiheutui pääosin siitä, että aiemmin perusterveydenhuoltoon kirjatut päivystyspotilaat siirtyivät VSSHP:n Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen potilaiksi.. Hoitojaksot Hoitojaksot ovat vähentyneet sekä somaattisessa että psykiatrisessa hoidossa viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2012 sairaanhoitopiirissä toteutui hoitojaksoa, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna Hoitojaksot Noin puolet kaikista annetuista hoitojaksoista ja päiväkirurgiasta kuuluvat viiteen suurimpaan tautiryhmään, jotka ovat kasvaimet verenkiertoelimistön sairaudet tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet ruuansulatuskanavan sairaudet vammat, myrkytykset ja muut ulkoiset syyt. Vuodeosastohoito Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on muuttanut hoitopalvelujaan suunnitelmallisesti avohoitoisemmiksi. Vuodeosastojen käyttötarvetta on vähennetty etenkin kehittämällä päiväkirurgiaa ja poliklinikkapalveluita sekä psykiatrisia avohoitopalveluita. Vuonna 2005 piirillä oli sairaansijaa ja vuoden 2013 alussa enää 1228, joista 1082 oli somaattisen hoidon ja 146 psykiatrian käytössä. Vuodeosastojen hoitopäivät ovat vähentyneet 20 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen Vuonna 2012 VSSHP:n sairaaloissa kirjattiin hoitopäivää. Niistä 66 prosenttia tehtiin Tyksissä, 19 prosenttia aluesairaaloissa ja 14 prosenttia psykiatrian vuodeosastoilla. Somaattisen vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt 4,5 vuorokaudesta 4,02 vuorokauteen vuosina Psykiatrisen vuodeosastohoidon keskimääräinen hoitoaika oli 25,2 vuorokautta vuonna Avohoito Sairaanhoitopiirin avohoitokäynnit ovat lisääntyneet yhdeksän prosenttia vuodesta 2008 vuoteen Vuonna 2012 kirjattiin avohoitokäyntiä. Niistä 58 prosenttia tehtiin Tyksissä, 22 prosenttia aluesairaaloissa, 16 prosenttia psykiatriassa ja neljä prosenttia Turun yhteispäivystyksessä. VSSHP:n sairaaloissa hoidetaan myös perusterveydenhuollon päivystyspotilaita terveyskeskuksen kanssa erikseen sovittuina päivystysaikoina. Vuonna 2012 Turun alueen, Loimaan ja Vakka-Suomen yhteispäivystyksissä kirjattiin perusterveydenhuollon päivystyskäyntiä. Synnytykset Varsinais-Suomessa ylitettiin ensimmäisen kerran synnytyksen raja, kun vuonna 2010 toteutui 5081 synnytystä. Sen jälkeen synnytykset ovat vähentyneet. Vuonna 2012 Varsinais-Suomessa synnytettiin 4822 kertaa, joista Tyksissä kirjattiin 4098 ja Salon aluesairaalassa 724 synnytystä. Synnytystoiminta lopetettiin Tyksin Vakka-Suomen sairaalassa vuonna 2003 ja Loimaan aluesairaalassa Nykyisin synnytysosastoja on vain Tyksissä ja Salon aluesairaalassa. 6

7 Synnytykset Leikkaustoiminta Leikkaustoimenpiteiden kokonaismäärä on laskenut viisi prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2012, jolloin tehtiin leikkausta. Laskusuuntaus johtuu vuodeosastohoitoa vaativien leikkausten vähenemisestä. Päiväkirurgiset toimenpiteet ovat sen sijaan lisääntyneet kaikissa sairaaloissa. Vuonna 2012 päiki-toimenpiteet lisääntyvät 5,3 prosenttia koko sairaanhoitopiirissä edelliseen vuoteen verrattuna Vuonna 2012 Tyksissä tehtiin 74 prosenttia kaikista leikkauksista ja 81 prosenttia vuodeosastohoitoa vaativista leikkauksista. Aluesairaaloissa tehtiin kuitenkin 35 prosenttia päiväkirurgisista toimenpiteistä. Noin joka viides toimenpide tehdään päivystysaikana tai muutoin kiireellisenä ja noin 80 prosenttia toimenpiteistä on elektiivisiä eli ennalta suunniteltuja. Leikkaustoimenpiteet Hoitoon pääsy VSSHP:ssa on käytössä ns. jonoton hoito, joka tarkoittaa, että potilaille pääsääntöisesti annetaan leikkaus- tai muu hoitoaika heti ensimmäisen käynnin yhteydessä. Kun potilaat saavat tietää hoitoaikansa ajoissa, he voivat sovittaa muut asiansa hoidon tarpeiden mukaan ja välttyvät turhilta yhteydenotoilta hoitopaikkoihinsa. Sairaanhoitopiiriin toimenpiteeseen pääsyä odottaneiden potilaiden määrä oli neljän viimeisen vuoden aikana korkeimmillaan vuoden 2010 lopussa, jolloin hoitoaan odotti potilasta. Sen jälkeen hoitoa odottavien määrä on vähentynyt. Vuoden 2012 lopussa hoitoon pääsyä odotti henkilöä, joista yksitoista oli joutunut odottamaan hoitoon pääsyään yli lain salliman kuusi kuukautta. Lähetteiden käsittely kesti yli lain salliman kolme viikkoa 0,8 prosentissa tapauksista. Lasten- ja nuorisopsykiatriassa hoitoon pääsy voitiin turvata lain määräämän kolmen kuukauden aikana. Hoitoonpääsyn odotusajat ovat lyhentyneet. Vuoden 2012 lopussa potilaat olivat odottaneet hoitoon pääsyä keskimäärin 40 päivää (mediaani). Keskimäärin pisimpään joutui odottamaan kuulontutkimuksiin, korva-, nenä- ja kurkkutautien, neurokirurgian sekä plastiikkakirurgian alan hoitoihin (52 68 päivää). Nopeimmin pääsi vatsaelinsairauksien, lastenneurologian ja lastentautien erikoisalojen hoitoihin (12 14 päivää). VSSHP sijoittui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä kansallisessa vertailussa kaikkien hoitoon pääsyä kuvaavien aikarajojen osalta keskiarvoa paremmin vuonna Toimenpiteeseen pääsyä odottaneiden potilaiden määrä

8 Päivystys Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tarjoaa alueellaan kattavan erikoissairaanhoidon päivystysverkoston. Välitöntä tai kiireellistä erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat voivat hakeutua päivystykseen Tyksin lisäksi Salossa, Loimaalla ja Uudessakapungissa toimiviin päivystyspisteisiin. Vuoden 2012 alussa toimintansa aloittanut ja keväällä 2013 Tyksin T- sairaalaan siirtynyt Turun alueen yhteispäivystys hoitaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevien potilaiden lisäksi Turun ja sen 14 ympäristökunnan perusterveydenhuollon päivystykset silloin, kun terveyskeskusten omat päivystykset ovat kiinni. Kaikki potilaat tulevat yhteispäivystykseen samasta sisäänkäynnistä ja heidät hoidetaan oireiden mukaisesti. Myös Loimaan, Salon ja Uudenkaupungin sairaaloiden päivystykset hoitavat oman lähialueensa perusterveydenhuollon päivystyspalvelut terveyskeskusten vastaanottojen ollessa kiinni. Turun alueen yhteispäivystyksen käynnistymisen jälkeen Tyksin erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit vähenivät yhteensä 2,1 prosenttia ja pelkästään turkulaisten potilaiden osalta peräti 7,5 prosenttia. Väheneminen johtuu tehostuneesta potilaiden luokittelusta hoidon kiireellisyyden mukaan, potilaiden aktiivisesta ohjaamisesta päiväsaikaan omille terveysasemilleen sekä uudesta käytännöstä, jossa sairaanhoitaja voi antaa hoito-ohjeita ilman kuntalaskutettavaa lääkärin vastaanottokäyntiä. Lisäksi tehtiin merkittäviä muutoksia potilasvirtojen ohjauksessa Tyksin erikoissairaanhoitoon, jonka seurauksena esimerkiksi päivystyksestä konservatiivisen tulosryhmän vuodeosastoille otettujen potilaiden määrä laski seitsemän prosenttia ja tulosryhmän siirtoviivepäivät vähenivät 17 prosenttia. Potilasturvallisuus Kaikissa sairaanhoitopiirin yksiköissä on käytössä potilasturvallisuussuunnitelma. Kaikissa tulosyksiköissä on nimetyt potilasturvallisuuskoordinaattorit ja osastoilla potilasturvallisuusyhdyshenkilöt, jotka toimivat asiantuntijoina linjaorganisaation tukena. Potilasturvallisuuden tasoa seurataan aktiivisesti tarkastelemalla vaaratapahtumien raportointijärjestelmän tuottamaa tietoa, arvioimalla haittatapahtumien määrää potilasasiakirjoista sekä suorittamalla po- tilasturvallisuuskulttuurin arviointi säännöllisesti joka toinen vuosi parittomina vuosina. Potilasasiakirjoista tunnistettujen haittatapahtumien määrä on selkeästi laskenut viime vuosien aikana. Vuonna 2012 potilasasiakirja-analyysissä löydettiin 33 haittatapahtumaa 1000 hoitopäivää kohden. Kaikista hoitojaksoista 11 prosentissa löytyi yksi tai useampi haittatapahtuma. Yleisimmät haittatapahtumat vuonna 2012 olivat hoitoon liittyviä infektioita, operatiiviseen hoitoon liittyviä haittatapahtumia sekä kaatumisia ja putoamisia. Vapaaehtoista vaaratapahtumien raportointijärjestelmää, HaiPro, käytetään kaikissa sairaanhoitopiirin yksiköissä. Järjestelmä tuottaa tietoa henkilökunnan havaitsemista potilaalle sattuneista läheltä piti -tilanteista ja haittatapahtumista. Vuonna 2012 henkilökunta teki HaiPro-ilmoitusta, joiden pohjalta laadittiin 227 erilaista kehittämistoimenpidettä. Potilailla ja omaisilla on mahdollisuus ilmoittaa kokemistaan epäkohdista muistutuksen ja kantelun avulla. Hoidosta aiheutuneeseen potilasvahinkoon voi hakea korvauksia potilasvakuutuskeskukselta tai lääkevahinkovakuutuspoolilta. Vuonna 2012 potilasvakuutuskeskus lähetti VSSHP:lle 391 selvitystai vastinepyyntöä. VSSHP:ssä oli 117 korvattavaa potilasvahinkotapausta ja 262 henkilöä haki korvausta potilasvahingosta. Potilastyytyväisyys VSSHP uudisti potilaspalautekäytäntönsä vuonna Potilaat voivat antaa palautetta osastoilla, muissa yksiköissä ja sairaalojen aulatiloissa saatavilla olevilla potilaspalautelomakkeilla tai internet-sivujen kautta ( Sähköiseen QPro feedback -palautejärjestelmään tallennettiin potilaspalautetta vuonna Avoimissa palautteissa oli kiitosta (68 %), 621 ehdotusta (13 %) ja 866 moitetta (19 % ). Palautteen mukaan prosentin mielestä VSSHP:ssä saatu hoito tai palvelu on ollut hyvää, henkilökunta on kohdellut potilasta hyvin, potilas on kokenut olonsa turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana sekä saatu tieto hoidosta tai tutkimuksesta on ollut ymmärrettävää. Lisäksi 91 prosenttia vastaajista koki, että hoitoa koskevia päätöksiä on tehty yhdessä hänen kanssaan ja että yksityisyyden suoja on ollut riittävä. Tilojen toimivuuteen oli tyytyväisiä 89 prosenttia vastaajista, mikä jäi niukasti sairaanhoitopiirin itselleen asettaman 90 prosentin tavoitetason alapuolelle. 8

9 Henkilöstö VSSHP:ssä on virkaa ja tointa ( ), joista 86 on yliopiston sivuvirkoja ja 58 amanuenssien sekä harjoittelijoiden toimia. Sairaanhoitopiirin palveluksessa on joka hetki huomattavsti enemmän työntekijöitä, koska vuosilomien, sairastumisten ja muden poissaolosyiden takia tarvitaan paljon sijaisia. Esimerkiksi kuntayhtymän palveluksessa oli sijaiset mukaan lukien henkilöä. Sairaalayhteisö on naisvaltainen työpaikka. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstä 85 prosenttia on naisia (6 470 hlöä) ja 15 prosenttia miehiä (1 180 hlöä). Lääkäreistä 46 prosenttia on miehiä, mutta hoitohenkilöstössä heitä on vain seitsemän prosenttia. Henkilöstön jakautuminen sairaaloihin ja muihin toimintayksiköihin Tyks 45,0 % Loimaan aluesairaala 3,5 % Salon aluesairaala 4,5 % Tyks Vakka-Suomen sairaala 2,2 % Turunmaan sairaala 2,5 % Psykiatrian tulosalue 8,6 % Hallintokeskus 3,9 % Huollon palveluiden tulosalue 12,3 % Virat ja toimet ammattiryhmittäin Hallinto- ja huoltohenkilöstö 19,9 % Hoitohenkilöstö 62,9 % Lääkärit 13,2 % Amanuenssit 0,8 % Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö 3,2 % Henkilöstön työpanos laskennallisina virkoina oli henkilöä vuonna Työpanos voi vaihdella kuukausittain paljonkin johtuen vuosilomista ja osastojen sulkemisista. Kesäkauteen sijoittuvat vuosilomat ja osastojen sulkeminen alentavat kokonaistyöpanosta ja nostavat sijaisten työpanosta vakinaisen henkilöstön kustannuksella. Esimerkiksi vuonna 2012 kokonaistyöpanos oli suurimmillaan toukokuussa, laskennallista virkaa, ja pienimmillään heinäkuussa, laskennallista virkaa. Sairaanhoitopiiri käyttää sijaistarpeisiin myös vakinaisessa työsuhteessa olevia varahenkilöitä. Vuonna 2012 varahenkilöstö kattoi 32 prosenttia vakinaisen henkilöstön vuosilomista ja poissaoloista sekä noin yhdeksän prosenttia koko työpanoksesta. Henkilöstön työpanoksen jakautuminen vuonna 2012 Määräaikaisten työpanos 23,1 % Vakinaisten työpanos 68,0 % Teknisten palvelujen tulosalue 2,1 % Tyks-Sapa 13,1 % Varahenkilöstön työpanos 8,9 % EPLL 2,3 % 9

10 VSSHP:n koko henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 43,3 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,5 vuotta. Viimeisen viiden vuoden aikana työntekijää on siirtynyt vanhuuseläkkeelle vuosittain. Henkilöstön ikäjakauma vuonna 2012 Sairaanhoitopiirin henkilöstön palkat ja palkkiot sivukuluineen olivat yhteensä 362,7 miljoonaa euroa vuonna Edelliseen vuoteen verrattuna henkilöstömenot kasvoivat 6,6 prosenttia ja varsinaiset palkat 5,4 prosenttia. Palkkakustannusten jakautuminen vuonna v. 3,9 % Todistuspalkkiot 0,1 % 55 v. tai yli 20,8 % v. 23,7 % Lisä- ja ylityökorvaukset 0,9 % Poissaolojen palkat 5,1 % Varsinaiset palkat 68,1 % v. 27,8 % v. 23,8 % Vuosilomaajan palkat, lomakorvaukset 15,9 % Vuoden 2012 aikana saatiin valmiiksi yhteensä 27 väitöskirjaa: Tyksissä 22, Salon aluesairaalassa yksi, psykiatrian tulosalueella kaksi ja Tyks- Sapa -liikelaitoksessa kaksi. Dosentin arvon sai 12 henkilöä. Vuoden 2012 aikana suoritettiin 35 erikoislääkärin tutkintoa, yksi lisensiaatin tutkinto, viisi maisterin tutkintoa, 12 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja yksi kandidaatin tutkinto. Lisäksi 48 henkilöä sai ammattiinsa liittyvän erikoispätevyyden ja 27 henkilöä suoritti yliopistolliset aineopinnot. Henkilöstön koulutusrakenne Ylempi korkeakoulututkinto 12,1 % Alempi korkeakoulututkinto 25,9 % Tutkija-aste 5,6 % Perusaste/ ei ammattikoulutusta / opiskelija 8,9 % Keskiaste 18,7 % Alin korkea-aste 28,8 % Työaikakorvaukset (sis. päivystys) 10,0 % VSSHP:ssä on käytössä kannustepalkintojärjestelmä, johon käytettiin noin euroa vuonna Vuoden Menestyjä -kannustepalkinto jaettiin keväällä 2012 työyhteisöille tai työryhmille, joissa työskenteli yhteensä 272 henkilöä. Lisäksi palkkio myönnettiin kolmelle yksittäiselle henkilölle. Palkkio jaettiin tasan kaikkien työyhteisöissä työskentelevien kesken siten, että kukin palkittu ryhmä sai 125 euroa kutakin ryhmän jäsentä kohden. Yksittäin palkittujen henkilöiden palkkiot olivat 250 euron suuruisia. Vuoden Menestyjä -palkinnon saaneet ryhmät saivat itse päättää palkinnon käyttötavan annettujen yleisten linjausten mukaisesti. VSSHP:n työntekijät käyvät ahkerasti täydennyskoulutuksessa. Vuonna 2012 sairaanhoitopiiri käytti henkilöstön täydennyskouluttamiseen hieman yli kolme miljoonaa euroa. Täydennyskoulutusta karttui keskimäärin viisi koulutustuspäivää työntekijää kohden. Vuoden 2012 aikana työntekijää osallistui sairaalan ulkopuolella pidettäviin palkallisiin koulutustilaisuuksiin yhteensä päivän verran. Jokaisena työpäivänä keskimäärin 70 henkilöä osallistui johonkin ulkopuoliseen koulutustilaisuuteen. Palkattomalla opinto- ja opiskeluvapaalla kouluttautui 176 henkilöä yhteensä päivää. 10

11 VSSHP:n keskitetyllä koulutusmäärärahalla järjestettiin vuoden 2012 aikana 160 sairaanhoitopiirin organisoimaa koulutustilaisuutta. Niihin osallistui henkilöä, joista 66 prosenttia oli VSSHP:n työntekijöitä ja loput perusterveydenhuollon tai yksityisen sektorin henkilökuntaa. Sairaanhoitopiiri on suuri työnantaja. Vuoden 2012 aikana se tarjosi haettavaksi 494 vakituista työpaikkaa, joihin tuli yhteensä hakemusta. Yhtä vakanssia kohden oli keskimäärin 11 hakijaa. Lähes kaikki hakemukset tehdään nykyisin sähköiseen rekrytointijärjestelmään. Vuonna 2012 vain alle kolme prosenttia hakemuksista tuli paperilla postin kautta. Järjestelmä tehostaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä, hakijoista tehtävien vertailujen tekoa ja viestintää hakijoiden kanssa. Henkilöstön yhteistoiminnalla on tärkeä rooli VSSHP:n toiminnassa. Sen muodoista säädetään piirin laajuisessa yhteistoimintasopimuksessa. Työpaikkatason tärkeintä yhteistoimintaa on esimiehen ja työntekijän keskinäinen vuorovaikutus, jota tasa-arvoinen ja luottamuksellinen viestintä tukee. Muita työpaikkatason yhteistoiminnan muotoja ovat mm. työpaikkakokoukset, kehityskeskustelut, perehdytys sekä koulutus- ja neuvottelutilaisuudet. Valtio maksoi sairaanhoitopiirille 21 miljoonaa euroa erityisvaltionosuutta tutkimuksen ja koulutuksen rahoittamiseksi vuonna Muita myyntituottoja oli 41 miljoonaa euroa. Toimintakatetta kertyi noin 10,7 miljoonaa euroa. Vuodelle 2013 sairaanhoitopiiri on budjetoinut noin 643 miljonnan euron toimintatuotot ja 27 miljoonan euron toimintakatteen. Toimintatuotot Toimintakulut Talous Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri käytti toimintaansa 597 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2013 talousarviossa toimintakuluihin on varattu noin 599 miljoonaa euroa. Suurin osa kuluista aiheutuu henkilökunnan palkoista ja niiden sivukuluista. Vuonna 2012 henkilöstökulut olivat noin 563 miljoonaa euroa. Palveluiden ostoihin käytettiin noin 93 miljoonaa, tarvikkeisiin ja muihin materiaalihankintoihin puolestaan 125 miljoonaa euroa. Toimintatuottoja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri keräsi 608 miljoonaa euroa vuonna Siitä 465 miljoonaa euroa kertyi jäsenkuntien potilaiden hoidoista saaduista tuloista sekä jäsenkuntien maksamista erityisvelvoitemaksuista ja kalliin hoidon tasausmaksuista. Muut asiakkaat maksoivat potilashoidoista yhteensä noin 51 miljoonaa euroa

12 Sitovat nettokulut Tuotot jäsenkunnilta asukasta kohti 980 Vuoden 2012 aikana toteutettujen säästötoimenpiteiden avulla voitiin kuluja vähentää runsaalla kolmella miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 alkupuoliskolla tehdyn suunnitelman mukaan sairaanhoitopiiri pyrkii käyttämään toimintaansa noin 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa siihen on varatttu. Sairaanhoitopiirin viime vuosien suuret investoinnit erityisesti toimitiloihin ovat osaltaan heikentäneet talouslukuja. Investointeja on rahoitettu mittavalla lainanotolla, mikä on puolestaan alentanut sairaanhoitopiirin omavaraisuusastetta. Vuoden 2012 lopussa sairaanhoitopiirin lainakanta oli noin 269 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste noin 28 prosenttia. Lainakanta asukasta kohti (euroa) ja yhteensä (miljoonaa euroa) asukasta kohtia Rahoituskulujen ja suunnitelmapoistojen jälkeen tilikauden 2012 tulos jäi 24,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tulos oli noin 18 miljoonaa euroa suunniteltua heikompi, sillä tavoitteena oli tehdä 6,3 miljoonan euron alijäämä. Sairaanhoitopiiri pyrkii saamaan taloutensa parempaan kuntoon erityisen vakauttamisohjelman avulla. Vakauttamisohjelman toteuttaminen edellyttää toimintakulujen kasvun selkeää vähentämistä ja jossain määrin myös palvelujärjestelmän uudelleenarviointia. Vakauttamisohjelmalla menojen vuosikasvu pyritään pitämään keskimäärin 3,8 prosentissa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ohjelman avulla sairaanhoitopiiri tavoittelee myös taseeseen kertyneen suuren alijäämän kattamista. Vuoden 2012 lopussa alijäämää oli kertynyt yhteensä noin 14,1 miljoonaa euroa Vakauttamisohjelmassa pyritään siihen, että sairaanhoitopiirin velkaantuminen kääntyy laskuun vuonna 2016 jolloin VSSHP:n kokonaisvelkojen arvioidaan nousevan noin 290 miljoonaan euroon. Vuonna 2020 pitkäaikaisia lainoja olisi suunnitelman mukaan enintään 200 miljoonaa euroa. 12

13 Vuosikate poistoista, omavaraisuusaste ja investointien tulorahoitusosuus, % Tieteellinen tutkimus omavaraisuusaste vuosikate poistoista investointien tulorahoitusosuus Investointeihinsa sairaanhoitopiiri on varannut 56 miljoonaa vuodelle 2013 sekä 33 miljoonaa vuodelle 2014 ja 24 miljoonaa vuodelle Keväällä 2013 otettiin käyttöön Tyksin T-sairaalan laajennusosa, joka toi sairaanhoitopiirn käyttöön noin bruttoneliömetriä uutta tilaa. T-sairaala on ollut VSSHP:n suurin investointi, jonka rakentamiseen ja varusteluun on käytetty yhteensä noin 300 miljoonaa euroa vuosina Seuraava suuri investointi on Tyksin U-sairaalan korvaava uudisrakennus, johon on varattu 105 miljoonaa euroa vuoteen 2018 ulottuvassa rakennushankkeessa. Sen valmistuessa sairaanhoitopiiri luopuu U-sairaalan käytöstä sairaalatominnassaan. Tyksin A-sairaalan tilojen peruskorjauksiin on varattu lähes 12 miljoonaa vuosille Myös aluesairaaloiden tiloja peruskorjataan. Loimaan aluesairaalan rakennushankkeisiin on varattu 1,45 miljoonaa, Salon aluesairaalalle , Tyksin Vakka-Suomen sairaalalle ja Turunmaan sairaalalle euroa vuosille Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdään tieteellistä tutkimusta pääosin TYKSin ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiloissa ja toimesta. Sairaanhoitopiirin tutkimustoimiston tavoitteena on vahvistaa terveystieteellisen tutkimuksen suorittamisedellytyksiä, varmistaa tutkimustoiminnan laatua, helpottaa tutkijoiden työtaakkaa tutkimusten hallinnoinnissa sekä nopeuttaa ja tehostaa yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa. Tutkimustoimiston tehtäviin kuuluvat siten mm. eettisen toimikunnan tukipalvelut, tutkimuslupaprosessin hallinnointi, tutkimussopimusasiat ja valtion terveyden tutkimuksen rahoituksen hallinnointi. Turun kliininen tutkimuskeskus (Turku CRC), joka toimii hallinnollisesti sairaanhoitopiirin tutkimustoimiston osana, auttaa tutkimusasioissa sekä yliopiston että sairaanhoitopiirin terveystieteiden tutkijoita ja muuta henkilökuntaa. Sairaanhoitopiirin tutkimustoimiston kautta myönnettiin 152 uutta tutkimuslupaa vuonna 2012, jonka jälkeen oli käynnissä 941 tutkimusprojektia. Terveystieteellinen tutkimus tuotti noin 880 julkaisua vuonna Uusien tieteellisten artikkelien lukumäärä laski hiukan vuodesta 2011, mutta toisaalta korkean impact factor -arvon saaneiden julkaisujen määrä lisääntyi, mikä kuvastaa tutkimuksen tason paranemista. Sairaanhoitopiirissä tapahtuva tutkimustoiminta tukee erikoissairaanhoidon ja sairaanhoidon erityistason palvelujen tuottamista. Vuonna 2012 valtio myönsi yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitusta (aiemmin erityisvaltionosuutta eli ns. evo-rahoitusta) Tyksin erityisvastuualueen tutkimustoimikunnalle noin 5,7 miljoonaa euroa. Rahoitus aleni edellisestä vuodesta lähes euroa, koska valtio leikkasi rahoitusta valtakunnallisesti. 13

14 Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt myöntää tutkimusrahoitusta kaikille yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden (erva) tutkimustoimikunnille oheisessa taulukossa esitettyjen osuuksien mukaan vuosina Jako-osuus perustuu tieteellisten julkaisupisteiden keskiarvoon vuosilta Valtion vuotuisen tutkimusrahoituksen jakautuminen erityisvastuualueille julkaisupisteiden ka %-osuus HYKS erva 3645,0 36,4 TAYS erva 2027,5 20,3 TYKS erva 1605,8 16,0 KYS erva 1423,2 14,2 OYS erva 1307,7 13,1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin evo-toimintaa osana sen koulutus- ja tutkimustoimintaa kuvataan tarkemmin vuosittain toimitettavassa evo-vuosikirjassa (nro 7, vuosilta ). Tyksin organisaatiouudistuksen myötä valittiin marraskuussa 2012 uudet tutkimuksen ja opetuksen vastuuhenkilöt toimi-, tulos- ja palvelualueille. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on seurata tutkimuksen ja opetuksen käyttösuunnitelmaa. Valtion tutkimusrahoituksen lisäksi osa tutkimushankkeista saa tutkimusrahoitusta ulkopuolisilta julkisilta ja yksityisiltä rahoittajilta. Vuonna 2012 ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvia tutkimussopimuksia tehtiin 45 prosenttia enemmän kuin vuonna Niiden rahallinen arvo oli 5,9 miljoonaa euroa. Käynnissä on kahdeksan EUrahoitteista tutkimushanketta. Turku CRC:n tuki- ja neuvontatehtävien määrä on kasvanut merkittävästi joka vuosi, samoin Turku CRC:n yhdessä kliinisen tutkijakoulun kanssa järjestämä koulutus on vakiinnuttanut asemansa osana tohtorikoulutusohjelmaa. Tyksin erityisvastuualueen tiede- ja tutkimusstrategian päivitys vuosille käynnistyi alkuvuodesta Sairaanhoitopiiri on osallistunut Tekesin FinnTrials-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli edistää kliinisen lääketutkimuksen kansallista yliopistosairaaloiden toimintaympäristöä, yhtenäistää tutkimushallintoa ja luoda toimintamalli yhtenäisten monitorointipalvelujen tarjoamiseksi tutkijalähtöisissä tutkimuksissa. Yhteistyö jatkuu yhä ja on laajentunut pohjoismaiseksi yhteistyöksi, jonka tavoitteena on luoda yhtenäinen tutkijalähtöisten tutkimusten koordinaatioverkosto. Tutkimustoimisto on osallistunut myös muihin pohjoismaisen kliinisen tutkimuksen edistämiseen tähtääviin yhteistyöhankkeisiin kuten NRC (Nordic University Hospital Research Conference) ja NTA (Nordic Trial Alliance). Tyks-Sapa-liikelaitokseen perustettiin Tyksin erityisvastuualueen yhteinen kliininen biopankki, Auria Biopankki ( Tämän Suomen ensimmäisen biopankin perustajajäsenet ovat Turun yliopisto, VSSHP, Satakunnan sairaanhoitopiiri ja Vaasan sairaanhoitopiiri. Biopankin tehtävänä on säilyttää ihmisperäisiä näytteitä, kuten kudos- ja verinäytteitä, ja välittää niitä terveyttä edistävään lääketieteelliseen tutkimukseen. Toimintansa Auria biopankki voi aloittaa kun se on saanut toimiluvan sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta biopankkilain voimaantulon ( ) jälkeen. Vuoden 2013 aikana on tarkoituksena käynnistää tutkimusvuodeosasto Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa sekä perustaa Tyksin erityisvastuualueelle syöpäkeskus osaksi kansallista CCC Finland -syöpäkeskusta. Vuoden 2013 alusta Vaasan sairaanhoitopiiri siirtyi osaksi Tyksin erityisvastuualuetta, aiemmin VSHP oli osa Taysin ervaa. 14

15 Ympäristö Sairaanhoitopiirillä on vuosiin ajoittuva ympäristöohjelma, jonka kolme keskeistä tavoitetta ovat järjestäytynyt ympäristöosaaminen, henkilöstön jatkuva informointi ja koulutus sekä erilaisten ympäristöasioiden kehityskohteiden selvittäminen. Ympäristöohjelmassa pyritään huomioimaan ympäristöasioita infrastruktuurin, jätehuollon, liikenteen ja kuljetusten, rakentamisen, hankintojen, ympäristötietoisuuden sekä ympäristöasioiden organisoinnin näkökulmista. Monissa sairaanhoitopiirin yksiköissä on koulutettu oman toimensa ohella toimivia ekotukihenkilöitä yksikkönsä ympäristöasioiden asiantuntijoina. Heidän avullaan pyritään lisäämään osastojen ympäristötietoisuutta. Sairaanhoitopiirin sairaalasuunnittelussa ja peruskorjauksissa, erityisesti T-sairaalan laajennuksenssa ja uudessa lääkehuoltorakennuksessa, on otettu käyttöön energiaa säästävää tekniikkaa. U-sairaala liitettiin vuonna 2011 kaukojäähdytykseen, joka on ympäristöystävällinen ja taloudellinen tapa hoitaa jäähdytys. Suurimmat ympäristökulut syntyvät sähkön käytöstä ja lämmityksestä. Noin 15 prosenttia rakennusten ja ulkoalueiden kunnossapidon kuluista liittyy ympäristökuluihin. Taulukossa esitetty ympäristötilinpäätös perustuu yleiseurooppalaiseen ympäristönsuojelutoimenpiteiden tilastoluokitukseen. Jätehuollon ja rakennusten kunnospidon kustannusten muutokset johtuvat pääosin Tyksin A-sairaalan tulipalosta, joka nosti näitä kuluja vuonna VSSHP:n ympäristötilinpäätös vuodelta 2012 Ympäristökulut euroa Muutos % Lämmitys ,9 Sähkö ,4 Jäte ja jätteen kuljetukset ,5 Rakennusten kunnossapitopalvelut ,9 Rakennusten kunnossapitotarvikkeet ,9 Jätevesimaksut ,2 Vesi ,6 Ulkoalueiden kunnossapitopalvelut ,2 Ulkoalueiden kunnossapitotarvikkeet ,2 Kulut yhteensä ,3 Sähköenergian kulutus, MWh Lämpöenergian kulutus, MWh Veden kulutus, m

16 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos ja uusi yhteispäivystys Vuoden 2012 alussa toimintansa aloittanut Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos vastaa Turun alueen 15 kaupungin ja kunnan yhteispäivystyksestä sekä koko sairaanhoitopiirin ensihoidon toiminnoista. Se huolehtii myös Tyksin erityisvastuualueen ensihoitokeskukselle kuuluvista tehtävistä, koordinoi ja ohjaa päivystyspalvelujen tuotantoa koko sairaanhoitopiirissä sekä vastaa Finnhems-lääkärihelikopterin ensihoitotoiminnasta. Liikelaitos vastaa sairaanhoitopiirin alueen ensihoitopalvelun järjestämisestä, ensihoidon kenttäjohtamisesta, potilaiden kiireettömistä siirtokuljetuksista sekä viranomaisradioverkko VIRVEn aluepääkäytöstä Liikelaitoksen yhteispäivystys muodostettiin yhdistämällä Tyksin ensiapupoliklinikka ja Turun kaupungin perusterveydenhuollon päivystykset henkilökuntineen. Ensimmäisen toimintavuotensa yhteispäivystys toimi kahdessa toimipaikassa, Tyksissä ja Turun terveyskeskuksessa. Vuoden 2013 keväällä yhteispäivystys muutti uusiin ja yhtenäisiin tiloihin Tyksin T- sairaalan laajennusosaan. Siitä alkaen päivystystoiminta on ollut aitoa yhteispäivystystä, jossa liikelaitos tuottaa yhden luukun periaatteella sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tasoisia päivystyspalveluja kaikkina päivinä 24 tuntia vuorokaudessa. Kukin yhteispäivystystä käyttävä terveyskeskus ja kunta on päättänyt erikseen oman väestönsä päivystyksen käyttöajoista. Yhteispäivystykseen on keskitetty myös Tyksin poliklinikoilla tarjottavia erikoissairaanhoidon päivystyspalveluja. Yhteispäivystyksen toiminta on jaettu neljään hoitoprosessiin: hoidon tarpeen arviointi ja terveyspalveluiden puhelinneuvonta nopean hoidon prosessi ja sairaanhoitajavastaanotto selvitystä, tutkimusta ja seurantaa vaativien potilaiden prosessi akuuttihoitoprosessi. Päivystyksenä hoitoa tarvitsevat potilaat tulevat yhteispäivystykseen pääosin ilman lähetettä yhdestä ovesta. Potilaiden hoidon tarve arvioidaan lääketieteellisin perustein ja heidät ohjataan tarpeen mukaiseen hoitoprosessiin. Potilaat, jotka eivät tarvitse päivystysaikaista hoitoa, ohjataan aiempaa aktiivisemmin virka-aikaiseen hoitoon omille terveysasemilleen. Uusi toimintamalli on vähentänyt potilaiden sisäänottoja erikoissairaanhoitoon sairaalan osastoille. Vuonna 2012 päivystyksenä Tyksiin sisäänotettujen potilaiden määrä väheni kuusi prosenttia. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitosta johtaa oma johtokunta. Liikelaitoksella on 161 vakituista työntekijää, joista 19 on lääkäreitä alkaen perustettiin kuusi akuuttilääketieteen erikoislääkärin virkaa ja kuusi erikoistuvan lääkärin virkaa. Päivystyksen kehittämisen kannalta merkittävä asia on uuden päivystyslääketieteen erikoisalan perustaminen Suomeen ja alan ensimmäisen professuurin saaminen Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan. Liikelaitoksen liiketoiminta tuotti 25,2 miljoonaa euroa vuonna 2012, mikä alitti talousarvion 2,4 miljoonalla eurolla. Tuottojen alittuminen johtui lähes kokonaan siitä, että päivystyksessä hoidettiin potilaita vieläkin vähemmän kuin talousarviota tehtäessä arvioitiin. Liiketoiminnan kulut olivat lähes tarkalleen talousarvion mukaisesti 27,4 miljoonaa euroa. Tuottojen alittumisesta seurasi lähes 2,2 miljoonan euron alijäämäinen tulos. 16

17 Turun alueen yhteispäivystystä käyttävät kaupungit ja kunnat KAARINA KOSKI LIETO MARTTILA MASKU MYNÄMÄKI NAANTALI NOUSIAINEN PAIMIO PARAINEN RAISIO RUSKO SAUVO TARVASJOKI TURKU Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos, tunnuslukuja vuodelta 2012 Talouslukuja milj. liiketoiminnan tuotot 25,2 liiketoiminnan kulut 27,4 investointimenot 0,046 Toimintalukuja kpl lähetteet palveltuja henkilöitä päivystyskäynnit * * sis. erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon käynnit 17

18 Turun yliopistollinen keskussairaala, Tyks Tyksin Kantasairaala lännen suunnasta katsottuna. Etualalla U- ja A-sairaalat sekä muut sairaalan vanhemmat rakennukset, keskellä pysäköintihalli ja sen takana uusi T-sairaala sekä lääkehuoltorakennus. 18

19 Turun yliopistollinen keskussairaala tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita lähes kaikilla erikoisaloilla. Tyks toimii pääosin Turussa, mutta jonkin verran toimintaa on vielä Paimion ja Raision sairaaloissa. Tyks on sairaanhoitopiirin suurin tulosalue sekä talouden että henkilöstön osalta. Sen toiminta kattaa noin kolme neljäsosaa koko sairaanhoitopiirin hoitotoiminnasta.. Uudessakaupungissa sijaitseva Tyks Vakka-Suomen sairaala on aluesairaala, joka kuuluu Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueeseen. Siksi sen henkilökuntaa sekä toiminta- ja talouslukuja ei lueta Tyksin osaksi. Tyksin tulosalueella työskentelee noin henkilöä, joista 515 on lääkäreitä ja runsaat 2300 sairaanhoitajia ja muita hoitotyöntekijöitä. Muut työntekijät ovat amanuensseja, akateemista tutkimus- ja hoitohenkilöstöä sekä hallinto- talous- ja huoltohenkilöstöä. Lisäksi Tyksin tiloissa työskentelee suuri joukko sairaanhoitopiirin muihin tulosalueisiin kuuluvia henkilöitä hallinnon, huollon ja tekniikan, psykiatrian, laboratorioiden, kuvantamisen, lääkehuollon, patologian ja sairaanhoidollisten palveluiden aloilta, joita ovat kliinisen neurofysiologian ja välinehuollon palvelut. Tyks on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala. Sen perustamisesta tuli kuluneeksi 250 vuotta vuonna Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik allekirjoitti Turun Lasaretin (Åbo Lazarett) perustamisasiakirjan 17. joulukuuta 1756 ja sairaala aloitti toimintansa toukokuussa Sen jälkeen se on toiminut keskeytyksettä muuttuen ensin lääninsairaalaksi ja sitten vuonna 1958 yliopistolliseksi keskussairaalaksi. Toimitilat Valtaosa Tyksin toiminnoista on ns. Kantasairaalan alueella Turussa. Se sijoittuu Kiinamyllynkadun, Hämeentien ja Savitehtaankadun rajaamalle alueelle, jonka läpi kulkee Helsingintie ja rautatie. Tyksin A- ja U-sairaalat, valtakunnallinen PET-keskus sekä vanhimmat, jo 1880-luvulla valmistuneet rakennukset sijaitsevat Helsingintien länsipuolella Kiinamyllynmäellä. Tyksin uusi T-sairaala on rakennettu Helsingintien itäpuolelle 2000-luvun aikana. Sen uusimmat laajennusosat otettiin käyttöön vuoden 2013 keväällä. T-sairaalassa on nyt tilaa bruttoneliömetriä ja siellä työskentelee noin henkilöä. Tyksin Kirurginen sairaala lännestä katsottuna (valkoinen punakattoinen kulmarakennus). Heti sen takana on Turun kaupunginsairaala ja terveyskeskus. Hieman taaempana näkyy Kupittaan sairaala. T-sairaalaan on keskitetty Tyksin vaativa akuuttitoiminta, kuten neurologisten, kirurgisten sekä sydän-, syöpä- ja tapaturmapotilaiden hoito. Lisäksi T-sairaalassa on Turun alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen yhteispäivystys, jonka toiminnasta vastaa erillinen tulosalue, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos. Sairaanhoitopiiri on päättänyt luopua huonokuntoisen U-sairaalan käytöstä kuluvan vuosikymmenen aikana ja suunnittelee parhaillaan sille korvaavia tiloja T-sairaalan tuntumaan. Turun Mäntymäen alueella sijaitsevassa Tyksin Kirurgisessa sairaalassa hoidetaan pääasiassa tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Kirurginen sairaala on Turun kaupunginsairaalan ja pääterveysaseman välittömässä läheisyydessä. Sairaanhoitopiiri on päättänyt luopua Paimion ja Raision sairaaloiden käytöstä vuoden 2013 loppuun mennessä. Paimion sairaalassa on vielä kuntoutustoimintaa ja ei-kirurgista reuman hoitoa ja muut toiminnot on siirretty sieltä Turkuun vuonna 2010 ja vuoden 2013 alkupuolella. Keväällä 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten kuntoutussäätiö vuokrasi lähes puolet Paimion sairaalan kokonaisalasta käyttöönsä. Tyksin Raision sairaalassa toimii vielä gastroenterologian yksikkö. Medisiinisen toimialueen toiminnat siirtyvät sieltä Kantasairaalaan syyskuussa

20 Organisaatio Vuoden 2013 alussa Tyksissä tuli voimaan merkittävä organisaatiouudistus. Sen seurauksena sairaalan aiemmat kaksi tulosryhmää ja 18 tulosyksikköä lakkasivat olemasta. Hoitotoiminta ja sitä tukevat palvelut on nyt ryhmitetty kahdeksaan toimialueeseen ja kahteen palvelualueeseen. Tyksin toimialueet: 1 Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 2 Sydänkeskus 3 Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka 4 Neuro-toimialue 5 Medisiininen toimialue 6 Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit 7 Naistenklinikka 8 Lasten ja nuorten klinikka. Tyksin palvelualueet: 1 Asiantuntijapalvelut 2 Totek (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito). Tules on muodostettu aiemmista ortopedian ja traumatologian, kirurgian sekä fysiatrian tulosyksiköiden toiminnoista. Tuleksella on osastoja ja poliklinikoita T-sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa. Sydänkeskukseen on tuotu toimintoja aiemmista sisätautien ja kirurgian tulosyksiköistä. Toimialueen kaikki osastot ja poliklinikat sijaitsevat T-sairaalassa. Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikan kaikki toiminta kuului aiemmin kirurgian tulosyksikköön. Sen osastot ja poliklinikat sijaitsevat A- ja T-sairaaloissa sekä toistaiseksi Raision sairaalassa. Neuron toimialueella on toimintoja aiemmista neurologian, kuntoutuksen ja kirurgian tulosyksiköistä. Sen osastot ja poliklinikat sijaitsevat A- ja T-sairaaloissa. Medisiininen toimialue muodostettiin liittämällä siihen toimintoja aiemmista sisätautien, keuhkotautien, iho- ja sukupuolitautien, kliinisen genetiikan sekä kliinisen fysiologian, isotooppi- ja PET- tutkimusten tulosyksiköistä. Sillä on osastoja ja poliklinikoita A-, T- ja U- sairaaloissa. Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit käsittää toimintoja aiemmista korva-, nenä- ja kurkkutautien, silmätautien, suusairauksien kirurgian ja syöpätautien tulosyksiköistä. Toimialueen osastot ja poliklinikat sijaitsevat A-, T- ja U-sairaaloissa sekä Dentalia-rakennuksessa. Naistenklinikka koostuu samoista osastoista ja poliklinikoista kuin sen edeltäjä ja toiminta tapahtuu edelleen Tyksin U-sairaalassa. Lisäksi Naistenklinikka osallistuu T-sairaalaan perustetun uuden lääkehoitopoliklinikan toimintaan. Lasten ja nuorten klinikka koostuu samoista osastoista ja poliklinikoista kuin sen edeltäjä lastenklinikkakin, vaikka niiden nimiin onkin tullut joitakin muutoksia. Osastot ja poliklinikat sijaitsevat entisillä paikoillaan Tyksin U-sairaalassa. Asiantuntijapalvelut tuottaa palveluita sairaanhoitopiirin muille toimi- ja palvelualueille sekä liikelaitoksille sekä lisäksi tietyiltä osin myös muille terveysalojen toimijoille ja sovituille yhteistyökumppaneille. Palvelualueen henkilöstö työskentelee hajasijoitettuna Tyksin toimialueilla. Totek tarjoaa Tyksin toimialueiden tarvitsemat toimenpide-, tehohoito- ja kivunhoitopalvelut. Totekilla on leikkaussaleja A-, T- ja U- sairaaloissa, Kirurgisessa sairaalassa sekä Paimion ja Raision sairaaloissa. Teho-osasto muutti A-sairaalasta T-sairaalaan keväällä Tyksin toimialueiden vastuualueet 1 Tules artro fysiatria käsikirurgia reumaortopedia selkäpotilaan hoito tekonivelkirurgia traumojen hoito 2 Sydänkeskus kardiologia rytmihäiriöhoito sepelvaltimohoito sydämen vajaatoiminnan hoito sydän- ja rintaelinkirurgia. 20