Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma"

Transkriptio

1 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Keravan kaupunki Yhteistyöryhmä Lapset ja nuoret

2 Sisällys 1 Johdanto Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman lähtökohtia YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä kansallista lapsi- ja nuoriso Ohjelman visio ja arvot Keravalla Keravan kaupungin toimintaa ohjaava strategia Lapsia ja nuoria koskevia säädöksiä Lastensuojelulaki ja kunnan hyvinvointisuunnitelma Neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa uudistava asetus Nuorisolaki Keravan kaupungin vuoden 2010 talousarvion käyttösuunnitelma Kuuma-kuntien sekä Vihdin ja Hyvinkään (Kuuma++) lapsi ja nuorisopolitiikan nykytilatutkimus Lasten ja nuorten Kerava Kerava elinympäristönä Lapset, nuoret ja perheet Keravalla Nuorisotyöttömyys Keravalla Keravalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi Päiväkoti-ikäisten hyvinvointi Koululaisten ja nuorten hyvinvointi Ilon- ja huolenaiheet Keravalla Lasten ja nuorten palvelut Keravalla ja palveluiden kehittämishankkeet hyvinvoinnin tukena Kasvatus- ja opetus Sosiaali- ja terveyspalvelut Vapaa-aika Muiden palvelutuottajien tarjonta Kasvua ja kehitystä korjaavat palvelut Lastensuojelu Lapsi - ja nuorisopoliittisen ohjelman painopistealueet ja kehittämiskohteet Painopistealueet Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman kehittämiskohteet Keravan kaupunki 2011 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

3 7.2.1 Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman painopistealueet, kehittämiskohteet ja toimenpide-ehdotukset Ohjelman arviointi ja seuranta Liitteet 1:Yhteistyöryhmä Lapset ja nuoret (päätöspöytäkirja 3/2010, ) 2: YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen osat 3: Kansallinen lapsi- ja nuorisopolitiikka 4: Kuntien palveluja ohjaavat lait ja muut säännökset 5: Hallintokuntien hankkeet lasten ja nuorten hyvinvoinnin tueksi : Lastensuojelulain 12 mukainen suunnitelma lasten-suojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Keravan kaupunki 2011 Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

4 1 Johdanto Keravalla lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa laaditaan nyt toisen kerran. Ensimmäinen ohjelma hyväksyttiin vuonna Nyt laadittu ohjelma jatkaa ensimmäisen ohjelman linjauksia kuitenkin päivitetyillä ja tarkennetuilla tavoitteilla ja kehittämiskohteilla. Ohjelman lähtökohtina toimivat mm. Valtioneuvoston hyväksymä hallituksen Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, kansalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset ohjelmat ja Keravan kaupungin oma strategia. Tavoitteena on nostaa esiin lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, tehdä ehdotuksia toiminnan parantamiseksi sekä seurata toimenpiteiden toteutumista ja vaikutuksia. Työtä varten on Keravalla kaupunginjohtaja päätöksellään ( 74/ ) nimennyt eri hallintokuntien edustajista koostuvan työryhmän. Ryhmä vastaa lasten ja nuorten palvelujen kehittämistyön ohjauksesta koko kaupungin hallinnossa. Liite 1: Yhteistyöryhmä Lapset ja nuoret. Uusi lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan Sen mukaan kunnan on laadittava joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä (12 ). Tämä suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Keravalla mainittu suunnitelma sisältyy tähän lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan ja lastensuojelulain mukainen suunnitelma lastensuojelusta on sijoitettu ohjelman loppuun erilliseksi liitteeksi. Ohjelman päivitys ja siihen liittyvät päätökset antavat suuntaviivat lasten ja nuorten palveluille ja turvallisen kasvuympäristön kehittämiselle Keravalla. Ohjelma on strategisen ja operatiivisen ohjauksen väline, joka on laadittu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa monialaisesti ja poikkihallinnollisesti. Ohjelma on toiminnan suunnittelun, toteuttamisen ja kehittämisen väline kunnallisessa päätöksenteossa sekä muussa kunnan alueella toteutettavassa toiminnassa. Ohjelma rakentuu lapsi- ja nuorisopolitiikkaan liittyvästä yleiskuvauksesta, lasten ja nuorten elinolojen kuvauksesta Keravalla, kaupungin lapsille ja nuorille suunnattujen palvelujen kuvauksesta, lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien hankkeiden kuvauksista eri hallintokunnissa, tilannekatsauksesta lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä ehdotuksista toimenpiteiksi, joilla parannettaisiin lasten ja nuorten hyvinvointia. Ohjelman lukuihin 7 ja 8 on kirjattu Keravan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman painopistealueet ja toimintaehdotukset joilla ohjelma tehdään näkyväksi ja, joiden avulla ohjelmaan kirjatut keravalaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian visio ja arvot saavutettaisiin. Lisäksi ohjelma sisältää ehdotuksia menetelmiksi, joilla lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutumista arvioidaan jatkossa. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

5 2 Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman lähtökohtia Tämän ohjelman lähtökohtina ovat Valtioneuvoston hyväksymä hallituksen Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma , YK:n lapsen oikeuksien julistus, kansallinen lapsi- ja nuorisopolitiikka, erityisesti lapsia ja nuoria koskevat lait ja muut toimintaa ohjaavat asiakirjat, kaupungin oma aiemmin laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma, kaupungin strategia, kaupungin 2010 talousarvion käyttösuunnitelma sekä kunnan palveluja ohjaavat lait. Ohjelmaa laadittaessa on kehittämiskohteita nostettu myös kaupungin omista selonteoista, kuten hyvinvointikyselystä, kouluterveydenhuollon kuntaraportista ja Kuuma++ - kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikan nykytilatutkimuksesta. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman teossa on huomioitu myös Keravalla eri hallintokunnissa meneillään olevat hankkeet ja ennen kaikkea monialaisen ohjausryhmän (Yhteistyöryhmä Lapset ja nuoret) kuntatason työn tuloksena esiin nostetut toimenpideehdotukset. Kuva 1. Ikäluokkien kehittyminen vuodesta 1992 Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

6 2.1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus sekä kansallista lapsi- ja nuorisopolitiikkaa ohjaavia asiakirjoja YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Ohjelmassa painotetaan mm. varhaista puuttumista ennaltaehkäisyä kriisi-, muutos- ja siirtymävaiheiden palvelujen kehittämistä hallinnon rajat ylittävän yhteistyön tekemistä osallisuutta ja osaamista. Lapsen Hyvä Elämä 2015 (Lastensuojelun keskusliitto) Kaste-ohjelma, sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Toimintalinjauksen tavoitteena on Suomi, jossa jokaisella lapsella on hyvä ja turvallinen lapsuus, joka takaa hänen tasapainoisen kasvunsa ja kehityksensä hänen omien edellytystensä mukaisesti. Lapsi tulee kuulluksi ja hän voi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsen ihmisoikeuksia kunnioitetaan ja hänen osuutensa yhteiskunnan voimavaroista on turvattu. Lapsen etu on keskeinen periaate kaikissa yhteiskunnan päätöksissä. Kaste-ohjelman tavoitteena on kuntalaisten osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen hyvinvointi ja terveyden lisääminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja hyvinvointipalvelujen laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen ja alueellisten terveyserojen kaventaminen Kaikista edellä mainituista asiakirjoista, ohjelmista ja toimintalinjauksista voi lukea tarkemmin ohjelman liitteistä. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

7 2.2. Ohjelman visio ja arvot Keravalla Keravan kaupungin lapsi- ja nuorisopolitiikan visio ja arvot kuvataan seuraavissa kuvioissa. Visio ja arvot määrittävät lapsi- ja nuorisopoliittista suuntaa kaupungissa. Vision ja arvojen pohjana ovat YK: n lapsen oikeuksien sopimus, Nuorisolaki, Keravan kaupungin strategia ja lisäksi myös vanha lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma vuodelta Kuva 2. Keravan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman visio 2010 KERAVAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTISEN OHJELMAN VISIO Keravan kaupungin toimintaa ohjaava strategia Keravan kaupungin strategia on laadittu vuosille Strategiassa määritellään kaupungin tahtotila vuoteen 2012 ulottuvalle suunnittelujaksolle sekä pitkän aikavälin strateginen suunta. Strategian toteutumista ohjataan valtuustoohjelmalla. Strategisten tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain. Strategiset tavoitteet on asetettu neljästä näkökulmasta: kasvu ja vetovoimaisuus, hyvinvointi, uusiutuminen ja innovaatiot sekä yhteistyö. Keskeistä kaupungin toiminnassa on keravalaisten hyvinvointi. Hyvinvoinnin edellytys on kaupungin po- Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

8 sitiivinen kasvu ja vetovoimaisuus, palvelujen uusiutuminen ja innovaatiot sekä toimiva yhteistyö. Kuva 3. Käsitekartta strategiaprosessissa valituista strategisista näkökulmista sekä niihin liittyvistä asioista (Keravan kaupungin strategia ). Lapsi- ja nuorisopoliittisen työn kannalta erityisen merkittäväksi strategiseksi tavoitteeksi nousee hyvinvointi. Hyvinvoinnin kannalta kaupungin strategiassa korostetaan kolmea tavoitetta: 1. asukaslähtöinen ja yhteisöllinen kaupunki 2.ennakoiva ja ehkäisevä ote kaupungin toiminnassa 3.ympäristöstään huolehtiva kaupunki Strategiassa todetaan, että hyvinvointi kaupungissa on merkittävästi parantunut perustuen hyvinvointikertomukseen valtuustokauden lopussa. Keskeisinä tavoitteina hyvinvoinnin kannalta strategiassa pidetään ennaltaehkäisevien palvelujen suhteellisen määrän lisääntymistä, asukkaiden palvelutarpeista saatavan tiedon keräämistä palvelujen kehittämistä varten ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämistä. Kaupungin strategiassa painotetaan myös Keravan roolia ympäristöstään huolehtivana kaupunkina. Kerava huolehtii asuinalueiden viihtyvyydestä, meluhaittojen lieventämisestä, ilmastonsuojelun edistämisestä sekä kehittää energiankäyttöön uusia ratkaisuja. Strategian mukaan aktiivinen kansalaistoiminta luo pohjan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiselle. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

9 2.4 Lapsia ja nuoria koskevia säädöksiä Lasten, nuorten ja perheiden elämää säätelevät useat lait, asetukset sekä muut säädökset ulottuen neuvolatoiminnasta päivähoidon järjestämiseen, koulutukseen, toiminnan organisointiin sekä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin suojeluun. Tässä luvussa nostetaan erikseen esille lastensuojelulain (417/2007) sekä nuorisolain (72/2006) merkitys kuin myös uuden neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan asetuksen (380/2009) vaikutus kunnan toiminnan järjestämisessä. Muita lapsia ja nuoria koskevia lakeja on kerätty luetteloksi tämän ohjelman lopussa oleviin liitteisiin Lastensuojelulaki ja kunnan hyvinvointisuunnitelma Uusi lastensuojelulaki astui voimaan Laki pyrkii turvaamaan lapsen oikeudet turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (1 ). Lain mukaan ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista on vanhemmilla ja muilla huoltajilla. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässä ja tarjota tarvittaessa perheelle apua riittävän varhain sekä ohjata lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin (2 ). Lastensuojelulain mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (7 ). Laissa todetaan myös (11 ), että kunnan on huolehdittava siitä, että ehkäisevä lastensuojelu sekä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Laki lastensuojelulain muuttamisesta (88/2010) on tullut voimaan Lailla on mm. laajennettu lastensuojelun ilmoitusvelvollisten piiriä ja lakiin on kirjattu lastensuojeluilmoituksen sijaan tietyin edellytyksin mahdollisuus tehdä pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi sekä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, kun huoli kohdistuu syntymättömään lapseen. Mainittuun lastensuojelulakiin sisältyy kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikalle ja sen toteuttamisen arvioinnille erityisvelvoite, jonka mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/ :n )mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Tämä lapsi- ja nuorisopoliittinen sisältää myös lastensuojelulain mukaisen lastensuojelun suunnitelman. Liite 6: Lastensuojelulain 12 mukainen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä Neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa uudistava asetus Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

10 Lähitulevaisuuden haasteena terveys-, sekä sosiaali-, kasvatus- ja opetustoimella tulee olemaan neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (380/2009) toimeenpaneminen. Tämän asetuksen perusteella aloitetaan tammikuun 2011 alusta terveystarkastukset, joiden sisältö kunnissa pyritään yhtenäistämään ja varmistamaan riittäviksi. Tarkoituksena on tällä kuntia sitovalla toiminnalla tehostaa ennalta ehkäisevää toimintaa, niin että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioivia. Terveystarkastusten ja niiden perusteella suunnitellun terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen yksilön ja perheen niihin osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Asetuksella ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja alueellista eriarvoisuutta. Sillä vahvistetaan terveyden edistämistä, johon kuuluu aina myös mielenterveyden edistäminen. Erityisen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja tuen oikea-aikainen järjestäminen ehkäisevät ongelmien pahenemista ja kustannusten kasvua. Uuden asetuksen mukaan kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen on laadittava yhtenäinen toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuolloille sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Tämä toimintaohjelma on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Yhteisvalmistelun tavoitteena on, että eri toimialojen palvelut täydentävät toisiaan ja muodostavat asiakkaan näkökulmasta eri ikävaiheet kattavan suunnitelmallisen mielekkään kokonaisuuden. Valmistuttuaan tämä suunnitelma tulee olemaan tämän lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman osa kirjattuna sen liitteisiin. Liite 7: Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten ehkäisevä suun terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysministeriön asetusta koskevissa perusteluissa ja soveltamisohjeissa tuodaan esille riittävän henkilöstömäärän välttämättömyys asetuk- Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

11 sen edellyttämien toimien toteuttamiseksi. Edelleen siinä tuodaan esille, että henkilöstön osaamisen kehittämisestä on syytä pitää huolta, sillä asetuksen velvoitteet lisäävät terveydenhoitajan, kätilön ja lääkärin sekä suun terveydenhuollon henkilöstön työn vaativuutta. Asetuksen toimeenpano edellyttää myös monialaisen yhteistyön kehittämistä sekä tietosuojakysymysten huomioon ottamista. Soveltamisohjeissa lähdetään liikkeelle siitä, että annettu asetus sekä Kasteohjelman linjaus lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen vahvistamiseksi on paras keino korjaavien palvelujen tarpeen ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Monissa kunnissa tämän asetuksen toimeenpano lisää välittömästi henkilöstön tarvetta. Tätä tarkoitusta varten kunnille osoitettuja valtionosuuksia korotettiin vuodelle 2010 ja vastaavan suuruinen korotusehdotus on tehty myös vuodelle Nuorisolaki Vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki korostaa lasten ja nuorten osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia ja erityisesti sitä, että lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Seuraavana vuonna laadittiin uuden nuorisolain edellyttämä ensimmäinen nuorisopolitiikan kehittämisohjelma. Tämä Valtioneuvoston päätöksellä hyväksyttävä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma laaditaan neljän vuoden välein. Se sisältää valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopolitiikan tavoitteet sekä suuntaviivat läänien ja kuntien lapsi- ja nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle. Ohjelman valmistelusta vastaa opetusministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Vuoden 2011 alusta lukien astuu voimaan nuorisolain muutos (693/2010 ), jossa uusina asioina tulee kunnille velvoite paikallisten viranomaisten yhteistyöstä ja etsivän nuorisotyön järjestämisestä. Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaalija terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Keravalla Yhteistyöryhmä Lapset ja nuoret toimii edellä kuvattuna yhteistyöverkostona viranomaisten kesken tehden tarvittaessa yhteistyötä hallintokuntien tai muiden palveluntuottajien kanssa. 2.5 Keravan kaupungin vuoden 2010 talousarvion käyttösuunnitelma Seuraavassa taulukossa 1. esitellään tiivistetysti talousarvion käyttösuunnitelmasta nostetut eri (tämän ohjelman kannalta oleellisimpien) hallintokuntien painopistealueet. Painopistealueista on esitelty vain keskeisimmät lasten ja nuor- Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

12 ten hyvinvointia tukevat alueet. Nämä hallintokuntien painopistealueet samoin kuin koko käyttösuunnitelma perustuvat valtuuston ohjaamaan kaupungin strategiaan. Näin olleen myös hallintokuntien painopistealuista on löydettävissä linjauksia tämän lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmisteluun. Kuva 4. Keravan kaupungin talousarvion käyttösuunnitelman 2010 mukaiset hallintokuntien painopistealueet TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA PAINOPISTEALUEET Sosiaali- ja terveysvirasto Kasvatus- ja opetusvirasto Vapaaaikavirasto Nuorisotoimi Vapaaaikavirasto Liikuntapalvelu Sosiaalisen ja toimeentuloon liittyvän hyvinvoinnin tukeminen monipuolisin ja vaikuttavin keinoin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen estäminen. Kansansairauksien ennaltaehkäisy ja hoito. Erityistä tukea ja huolenpitoa tarvitsevien lasten ja lapsiperheiden palveluiden saatavuus. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Palvelurakenteiden kehittäminen ja laatutyö. Johtamisjärjestelmän kehittäminen. Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen kehittäminen. Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin sekä vanhemmuuden tukeminen. Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Liikuntapalveluiden tasapuolinen tarjoaminen alueelliset ja sosiaaliset tekijät huomioiden. Liikuntapalvelu tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan. Tiedottaminen luo myönteistä kuvaa vapaa-ajan palveluista ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Liikuntaseurojen neuvottelukunnan roolin kehittäminen osana kolmannen sektorin kanssa tehtävää laaja-alaista yhteistyötä. Ennaltaehkäisevien liikuntapalvelujen kehittäminen erityisesti huomioiden syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret. Kunnan palvelujen järjestämistä koskevia lakeja on koottu liitteeksi jossa niihin voi tutustua tarkemmin. Liite 4: Kuntien palveluja ohjaavat lait ja muut säännökset 2.6 Kuuma-kuntien sekä Vihdin ja Hyvinkään (Kuuma++) lapsi ja nuorisopolitiikan nykytilatutkimus Kerava oli mukana loka-marraskuussa 2008 toteutetussa lapsi- ja nuorisopolitiikan nykytilatutkimuksessa. Tutkimus tehtiin Kuuma++ -kuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä Vihti ja Hyvinkää) nuorisotoimien laatu- hankkeen toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tunnettuutta ja keskeisiä osaalueita, selvittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen huomiointia omassa Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

13 työssä ja toimialalla sekä selvittää lasten ja nuorten tukemiseen tähtäävien tavoitteiden yhteneväisyyttä kunnan ja muiden toimialojen tavoitteiden kanssa. Lisäksi haluttiin selvittää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiselle asettamia vaatimuksia sekä vastaajien tyytyväisyyttä samojen tekijöiden nykytilaan omalla toimialalla. Tutkimus toteutettiin kirje- ja sähköpostikyselynä, jonka kohderyhmän muodostivat kuntien, valtion, kolmannen sektorin ja järjestöjen edustajat poimittuina Kuuma++ -kuntien toimittamasta rekisteristä. Keravalaisista vastaajista lähes 90 % kokivat tutkimuksen mukaan, että omien toimialojen tavoitteet ovat erittäin tai jonkin verran yhtenäisiä kunnan laajempien lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien ja edistävien tavoitteiden ja strategioiden kanssa. Mahdollisuuksia toteuttaa hyvinvointia tukevia tavoitteita kohtuullisina keravalaisista piti 68 % ja hyvinä 15 %. Kuitenkin huonoina mahdollisuuksiaan piti lähes saman verran kuin hyvinä eli 14 %. Vastaajista 89 % piti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä koko henkilöstölle tärkeänä arvona ja oman toimialansa prioriteettina. Lapsi- ja nuorisopolitiikan nykytilatutkimuksen tulokset osoittivat, että Keravalaiset vastaajat pitivät kolmena keskeisimpänä osa-alueena lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisen kannalta 1. varhaista puuttumista ja erityisryhmien tukemista, 2. perheiden tukemista ja 3. osallistumisen ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Lisäksi Keravalla pidettiin tärkeänä kaikkien nuorten saamista koulutukseen tai työelämään ja terveyden edistämistä sekä terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista. Kuva 5. Keravalaisten vastaajien näkemykset lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman keskeisimmistä osa-alueista (Kuuma ++ -kuntien lapsi- ja nuorisopoliittinen nykytilatutkimus 2008.) Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

14 3 Lasten ja nuorten Kerava 3.1 Kerava elinympäristönä Keravan pinta-ala 30,9 km2, josta vesipinta-ala 0,1 km2. Pinta-alan mukaan Kerava on Suomen seitsemänneksi pienin kaupunki. Helsingistä pääsee Keravalle junalla noin 25 minuutissa. Moottoritietä on noin 30 km:n ajomatka Helsinkiin. Helsinki-Vantaan lentokentälle on matkaa noin 20 km. Keravalla asumisen kokonaistilanne on hyvä. Eri asumisvaihtoehtojen määrä on monipuolistunut, kun perinteisten omistus- ja vuokra-asumisen lisäksi vaihtoehdoiksi ovat tulleet mm. asumisoikeusasuminen, osaomistusasuminen ja palveluasuminen. Keravalla on lähes asuntoa, joista 25 % on omakotitaloasuntoja tai erillisiä pientaloja, reilu 13 % rivitaloja ja 60 % kerrostaloja. Vuoden 2009 tilastojen mukaan keravalaisista asuntokunnista ahtaasti asui 8 %. Järvenpäässä ja Tuusulassa ahtaasti asutaan likimain yhtä useasti (Tilastokeskus). Kuva 6. Keravan sijainti 3.2 Lapset, nuoret ja perheet Keravalla Keravan kaupungin asukasluku on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yhteensä henkilöllä, mikä tarkoittaa keskimäärin 302 henkilöä vuodessa ja vastaa yhden prosentin keskimääräistä vuosikasvua. Viimeisen 5 vuoden aikana kasvu on ollut nopeampaa eli keskimäärin 1,5 % vuodessa ja 10 vuoden aikajänteellä keskimäärin 1,2 %. Vuoden 2009 lopussa Keravalla oli asukasta, joista lapsia ja nuoria (0 24v.) oli Lasten ja nuorten osuus koko kaupungin väestöstä on noin 30,5 %. (Keravan kaupungin väestöennuste , 2007; Sotkanet) Kuten kuviosta 2 käy ilmi, Keski-Uudenmaan lapsiväestö kasvaa Sosiaalitaito Oy:n ennusteen mukaan vuosien 2005 ja 2020 välillä kaikissa muissa kunnissa paitsi Keravalla ja Hyvinkäällä, joissa 7 16-vuotiaiden määrä pysyy miltei samana sekä Järvenpäässä, jossa määrä laskee jopa 13 prosenttiin vuotiaiden lasten määrä kuitenkin nousee kaikissa seudun kunnissa vuoteen 2020 mennessä. Lapsiväestön kasvu luo haasteita lasten ja nuorten hyvinvoin- Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

15 nin ylläpitämiselle ja turvaamiselle. Tällöin ennaltaehkäisevällä lastensuojelulla on suuri rooli. Myös lastensuojelun korjaavien toimenpiteiden tarve saattaa lisääntyä, jolloin niihin panostaminen jo varhaisessa vaiheessa on tärkeää. (Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, Sosiaalitaito 12/2008.) Kuva 7. Keski-Uudenmaan lapsiväestöennuste vuodesta 2005 vuoteen 2020 prosenttiosuuksina (Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, Sosiaalitaito 12/2008.) Keski-Uudenmaan lapsiväestöennuste 2020, verrattuna vuoteen Järvenpää Kerava M äntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Hyvinkää Muutos vuodesta 2005 vuoteen 2020, % 0 6-vuotiaat 7 16-vuotiaat Vuosittain Keravalla syntyy noin 400 lasta. Vuonna 2008 syntyneitä oli 392 ja vuonna Vuodelle 2010 ennustetaan syntyvän 415 lasta. Kuviosta 3 on nähtävissä syntyvyyden muutokset Keravalla. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

16 Kuva 8. Syntyvyystilasto Keravalla (Tilastokeskus) Syntyneet Yleisin perhemuoto Keravalla on avioliitto. Lapsiperheistä lähes neljännes (23 %) on yksinhuoltajaperheitä. Tämä on enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin ja selvästi enemmän kuin naapurikunnissamme. (Keravan hyvinvointikertomus ) Kuvioista 4 ja 5 voidaan tarkastella keravalaisia perhetyyppejä vuonna 2007 sekä yksinhuoltajaperheiden määrää verrattuna lähikuntiin. Kuva 9. Lapsiperheiden rakenne v (Tilastokeskus). Tuusula Sipoo 66 % 67 % 16 % 16 % 19 % 17 % avio- /rekisteröity pari ja lapsia Nurmijärvi Kerava 67 % 58 % 15 % 16 % 18 % 26 % avopari ja lapsia Järvenpää Koko maa 59 % 60 % 16 % 16 % 25 % 24 % yksinhuoltaja ja lapsia 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Niiden perheiden määrä, jossa on 3 lasta tai enemmän, on kasvanut muutaman viime vuoden aikana hieman. Esimerkiksi vuonna 2006 kolmi- tai useampilapsisia perheitä oli 590 ja vuosina 2008 ja 2009 näitä oli 600. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

17 Keravalle muuttaa myös paljon ulkomaalaisia asukkaita ja perheitä. Kaupunki sijaitsee hyvällä paikalla pääkaupungin läheisyydessä, mikä mitä ilmeisimmin lisää ulkomaalaisten omaehtoista muuttamista Keravalle. Kuva 10. Keravan väestön kansalaisuus (Tilastokeskus) Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset Ruotsi Muut pohjoismaat Viro Venäjä Vietnam Turkki Thaimaa Irak Britannia Saksa Ilman kansalaisuutta Tuntematon Yhteensä Ulkomaalaistaustaisten kuntalaisten määrä on kuluneina vuosina kasvanut. Suurimmat ryhmät ovat virolaiset ja venäläiset, joiden määrä on myös kasvanut eniten Keravalla. Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä on Keravalla arvioitu olevan noin Tarkkaa tietoa ulkomaalaistaustaisten henkilöiden lukumäärästä ei ole saatavissa, koska suurin osa heistä on Suomen kansalaisia. Toisaalta muiden ulkomaalaisten kuin pakolaisten kuntaan tuloa ei ole mahdollista kontrolloida, vaan he muuttavat mm. avioliiton, perhesiteiden, opiskelun tai työpaikan johdosta kuntaan. Kuitenkin suuntaus tuntuisi Keravalla olevan kasvava eli maahanmuuttajataustaisten määrä jatkaa kasvuaan edelleen. 3.3 Nuorisotyöttömyys Keravalla Lokakuussa 2010 työttömyysaste Keravalla oli 6,3 %. Työttömiä työnhakijoita kaupungissa oli yhteensä Näistä alle 25-vuotiaita oli 138 ja alle 20- vuotiaita 32 (Työ- ja elinkeinotoimisto, Kerava). Kuviosta 6 nähdään työttömyysasteen kehittyminen 2000-luvulla. Kuviosta voidaan havaita taloudellisen tilanteen muuttumisen vaikutus työttömyystilanteeseen. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

18 Kuva 11. Keravan keskimääräinen työttömyysaste (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus): Uusimaa) (Uudenmaan ELY-keskuksen alueen työllisyyskatsaukset Kuva 12. Nuorisotyöttömyyden muutos, % 2/2008-2/2009 8/2008 8/2009 8/2010 Muutos-% Kerava % Järvenpää % Tuusula % Keravalaisista nuorista (18 24-vuotiaat) toimeentulotukea sai vuonna ,8 %. Toimeentulotukea saavien nuorten määrä on taloudellisen taantuman seurauksena kääntynyt jälleen nousuun (Sotkanet). Kaiken kaikkiaan Keravalla ja Järvenpäässä toimeentulotukea saavien nuorten suhteellinen määrä on ollut miltei sama ja sama kuin keskimääräisesti koko maassa, kun taas Nurmijärvellä ja Tuusulassa heitä on ollut keskimääräistä vähemmän. Keravalaisista lapsiperheistä toimeentulotukea sai vuonna ,9 %, mikä on hiukan vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä Keravalla on pysynyt viime vuosina miltei samana. (Sotkanet) Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

19 4 Keravalaisten lasten ja nuorten hyvinvointi 4.1 Päiväkoti-ikäisten hyvinvointi Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus sisältää kunnallisen ja yksityisen päivähoidon, avoimen päivähoidon, esiopetuksen sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen. Päivähoitolain mukaan kaupunki järjestää päivähoitoa tarjoamalla lapselle sopivan hoitopaikan ja hoidon sinä vuorokauden aikana, jolloin lapsi hoitoa tarvitsee. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten huoltajia kasvatustehtävässä ja luoda perusta elinikäiselle kasvulle ja oppimiselle. Koko kaupungin tasolla varhaiskasvatuspalveluita käyttää noin 64 % vuotiaiden ikäluokasta. Vuonna 2010 Keravalla toimii 17 kunnallista varhaiskasvatusyksikköä ja 9 yksityistä sekä 2 ostopalvelupäiväkotia. Kunnallisia perhepäivähoitajia Keravalla on vuonna ja ostopalveluperhepäivähoitajia 27. Lisäksi varhaiskasvatus tarjoaa yhteistyössä seurakunnan kanssa hoivatyyppistä pienten koululaisten iltapäivätoimintaa. Toimintaan osallistuu noin 60 % 1. luokan oppilaista ja 30 % toisen luokan oppilaista. Keravalla on laadittu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta kunta- ja yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, joiden keskeinen lähtökohta on lapsen hyvinvointi ja kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen piirissä olevien perheiden hyvinvointia voidaan seurata kattavasti, koska perheet kohdataan päivittäin. Perheiden kanssa käydään lisäksi säännölliset, sovitut lapsikohtaiset keskustelut. Lasten pahoinvointi havaitaan ja siihen voidaan puuttua. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

20 Kuva 13. Kaupungin järjestämät varhaiskasvatuspalvelut ja asiakasmäärät Varhaiskasvatuspalvelut Keravalla Lapsia yhteensä varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 2869 Hoitopaikkoja käytössä Kunnallinen Yksityinen 25,1 % Yhteensä Päiväkodit yksityisen osuus 27 % esiopetus+ ph pelkkä esiopetus Perhepäivähoito sisältää ryhmäpäivähoidon yksityisen osuus 52 % Koululaisten iltapäivätoiminta sisältää koko toiminnan + srk Leikkikoulut, muu avoin toiminta käyntikerrat vuodessa noin Valtakunnallisen lastenhoidon tuella Kotihoidontuki 12/2010 perheitä 480 lapsia 798 Kotihoidon tuen kuntalisää saa perhettä 156 sisaruksia 48 Kotihoidon tuen kuntalisää maksettu lukien. Kotihoidontuen kuntalisä Lähde: Effica 5. päivän tilasto, tilanne Varhaiskasvatus tukee kotona olevien perheiden hyvinvointia tarjoamalla heille avoimen varhaiskasvatuksen palveluna leikkikoulutoimintaa 3 5-vuotiaille, naperokerhotoimintaa 2 3-vuotiaille, parkkitoimintaa ja asukaspuistot perheiden ja alueen asukkaiden omatoimiseen käyttöön. Nämä avoimen varhaiskasvatuksen palvelut tarjoavat kotona oleville perheille mahdollisuuden saada uusia kontakteja samassa elämäntilanteessa oleviin perheisiin. Varhaiskasvatus arvioi säännöllisesti palveluidensa kohdentamista erilaisissa elämäntilanteissa olevien perheiden tarpeisiin. Arvioinnin tuloksena Untolan toimintakeskuksen toimintaprofiili on muutettu alkaen avoimen toiminnan palvelukeskukseksi. Syksystä 2010 varhaiskasvatus on aloittanut yhteistyön leikkikoulutoiminnan järjestämiseksi Keravan kirjaston ja Keravan musiikkiopiston kanssa. Avoimen varhaiskasvatuksen ohella lapsiperheiden hyvinvointia lisää kotihoidon tuen ohella maksettava kuntalisä, jota maksetaan kohdennetusti siihen asti kunnes lapsi täyttää 1vuotta 9kk. Lasten hyvinvoinnin kannalta varhaiskasvatuksen keskeisiä monialaisia yhteistyökumppaneita ovat sosiaalityö, neuvola ja perusopetus lapsen siirtyessä esikoulusta kouluun. Yhteistyökumppaneiden kanssa on luotu toiminta- ja yhteistyömalleja, joilla turvataan lapsen ja perheiden hyvinvointia. Lisäksi varhaiskasvatus kehittää aktiivisesti uusia toimintatapoja hankkeiden avulla. Hankkeista Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

21 saatujen positiivisten kokemusten pohjalta luodaan pysyviä toimintamalleja lapsen ja perheen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaupungin ohella myös muut toimijat kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton Keravan yhdistys ja Keravan seurakunta järjestävät avointa varhaiskasvatustoimintaa. Keravan kaupungin ja muiden varhaiskasvatuspalveluiden järjestäjien yhteistyö on monipuolista, joustavaa ja hyvin toimivaa. Tavoite eli lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen yhdistää palveluiden tuottajia ja aktivoi niitä toimimaan yhdessä. 4.2 Koululaisten ja nuorten hyvinvointi Keravan kaupunki on osallistunut Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL, ent. Stakes) tekemään kouluterveyskyselyyn jo monena vuotena. Kouluterveyskysely on tehty Keravalla peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille vuodesta 1998 lähtien ja viimeisimmän 2010 kyselyn tuloksia odotellaan. Peruskoululaisia vastaajia on ollut vuosittain n ja lukiolaisia n Asiakastyytyväisyyskyselyjen nojalla oppilashuollon palveluita tarvittaisiin enemmän eikä palvelujen saatavuuteen ja riittävyyteen olla kaikilla alueilla tyytyväisiä. Oppilashuollon asiakasmäärät ja asiakaskäyntien määrät ovat tasaisesti kohonneet, mikä kertoo palvelun tarpeesta, mutta myös henkilöstön työn painopisteiden ajautumisesta korjaavaan työhön ennalta ehkäisevien toimien sijaan. Asiakkuuksien profiileista käy ilmi, että yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden ongelmat ovat kasvava huolen aihe Ilon- ja huolenaiheet Keravalla Seuraavassa esitellään kouluterveyskyselyssä esiin tulleita ilon ja huolen aiheita. Ensisijaisesti painotetaan muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä, mutta myös tärkeimmät erot maakuntaan verrattuna on otettu huomioon. (Stakesin kouluterveysraportti 2008, Keravan kuntaraportti.) Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

22 Kuva 14. Keravalaisten nuorten ilon- ja huolenaiheet Stakesin kouluterveyskyselyyn 2008 perustuen. (Stakesin kouluterveys 2008: Keravan kuntaraportti.) Ilonaiheet Huolenaiheet Peruskoulussa ja lukiossa Vanhempien tupakointi väheni. Vanhempien työttömyys oli aiempaa ja keskimääräistä harvinaisempaa. Aiempaa harvempi piti koulutyön määrää liian suurena. Koulu-uupumus väheni. Laittomien huumeiden kokeilu väheni. Aiempaa useampi oli sitä mieltä, että terveystiedon opetus lisää valmiuksia huolehtia omasta terveydestä. Päihdetietämys oli aiempaa ja keskimääräistä parempaa. Kouluterveydenhoitajalle pääsyä pidettiin aiempaa ja keskimääräistä helpompana. Lisäksi peruskoulussa Aiempaa harvempi piti koulunsa fyysisiä työoloja puutteellisina. Koulun työilmapiirin ongelmat vähenivät. Kuulematta jääminen koulussa väheni. Opiskeluvaikeudet vähenivät. Aiempaa harvempi laiminlöi hampaiden harjauksen. Päivittäinen tupakointi väheni edelleen. Aiempaa ja keskimääräistä useampi oli kiinnostunut terveystiedon aiheista. Lisäksi lukiossa Aiempaa harvempi oli vailla läheistä ystävää. Aiempaa harvempi koki koulunkäynnissä ja opiskelussa avun puutetta. Aiempaa harvempi ilmoitti, ettei pidä lainkaan koulunkäynnistä. Pitkäaikaissairaudet olivat aiempaa ja keskimääräistä harvinaisempia. Koululääkärille pääsyä pidettiin aiempaa ja keskimääräistä helpompana. Peruskoulussa ja lukiossa Toistuva rikkeiden tekeminen yleistyi. Koulutapaturmat yleistyivät. Aiempaa ja keskimääräistä useampi jätti jonkin kouluaterian osan syömättä. Epäterveellisten välipalojen säännöllinen syöminen koulussa yleistyi. Lisäksi peruskoulussa Päivittäinen oireilu oli aiempaa ja keskimääräistä yleisempää. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus yleistyi. Lisäksi lukiossa Keskimääräistä useampi piti koulunsa fyysisiä työoloja puutteellisina. Opiskeluvaikeudet olivat aiempaa ja keskimääräistä yleisempiä. Lintsaaminen oli aiempaa ja keskimääräistä yleisempää. Viikoittainen päänsärky yleistyi. Aiempaa ja keskimääräistä useampi laiminlöi hampaiden harjauksen. Myöhään valvominen oli aiempaa ja keskimääräistä yleisempää. Humalajuominen oli aiempaa ja keskimääräistä yleisempää. Aiempaa harvempi oli kiinnostunut terveystiedon aiheista. Seksuaaliterveystietämys oli aiempaa ja keskimääräistä huonompaa. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

23 5 Lasten ja nuorten palvelut Keravalla ja palveluiden kehittämishankkeet hyvinvoinnin tukena Seuraavassa on esitelty Keravan kaupungin lapsille ja nuorille suunnattuja palveluja toimialoittain. Palvelujen tuottamisessa pyritään kehittämään yhteistyötä yli toimialarajojen. Lisää palveluista on luettavissa Keravan kaupungin sivuilta kohdasta Kaupungin palvelut. 5.1 Kasvatus- ja opetus Keravalla lasten ja nuorten kasvatus- ja opetuspalveluista vastaa kasvatus- ja opetusvirasto. Alle kouluikäisten lasten ja perheiden palveluja ohjaa varhaiskasvatusosasto. Kouluikäisten opetuspalveluja ohjaa opetusosasto. Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus sisältää kunnallisen ja yksityisen päivähoidon, perusopetuslain mukaisen esiopetuksen, avoimen varhaiskasvatuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan sekä kotihoidon, yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon kuntalisän. Varhaiskasvatus hyödyntää aktiivisesti toiminnassaan varhaiskasvatuspalveluiden kehittämishankkeita lasten ja asiakasperheiden hyvinvoinnin tukena. Vuosina toteutetun VAU -hankkeen tuloksena varhaiskasvatuksen palveluohjaus keskitettiin koko kaupungin osalta yhdelle asiakaspalveluohjaajalle. VAU -hanke toteutettiin yhteistyössä äitiys- ja lasten neuvolan kanssa. Vuonna 2010 varhaiskasvatus on osallistunut Helsingin yliopiston ja Jyrki Reunamon (KT) lasten osallisuutta tarkastelevaan tutkimushankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on selvittää lasten tapaa hahmottaa ympäristöä ja kuvata kasvatustodellisuutta, jonka lapsi kokee. Syksyllä 2010 varhaiskasvatuksessa on käynnistynyt omana hankkeena varhaiskasvatuksen asiakasperheitä ja kasvattajien toimintaa tukeva varhaiskasvatuksen perhetyön hanke. Kasvatus- ja opetusviraston opetusosasto tuottaa perusopetus- ja erityisopetuspalveluja, koulutuksen kehittämisosasto lukiopalveluja sekä nuorten ja aikuisten perusopetusta ja lukiokoulusta. Ulkomaalaistaustaisille lapsille ja nuorille sekä lukioikäisille ja aikuisille järjestetään perusopetusta sekä kotikielen opetusta. Opetuksen tukena perusopetuksessa tarjotaan opintojen ohjausta sekä oppilashuollon tukipalveluita. Perusopetuksessa kasvatus- ja opetustyötä jatketaan varhaiskasvatuksen ja kodin antamien valmiuksien pohjalta. Perusopetuksen tehtävänä on huolehtia oppivelvollisuusikäisille annettavasta lakisääteisestä yleissivistävästä opetuksesta ja vastata näin koko ikäluokan koulutuksesta. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusope- Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

24 tuksen tulee antaa nuorelle riittävät valmiudet jatko-opintoihin, yhteisölliseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Oppilaan tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista lisätään ja häntä ohjataan arvioimaan asioita kriittisesti. Kasvatus- ja opetustyötä tehdään yhdessä kodin, oppilashuollon ja muiden toimialojen kanssa. Koulutuspalvelujen suunnittelulle tuo haasteen erityistä tukea tarvitsevien sekä monikulttuuristen oppilaiden määrän runsas kasvu. Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien lasten opetusjärjestelyt suunnitellaan ja toteutetaan oppilashuollon, opettajien ja kotien yhteistyönä. Painopiste on varhaisessa puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä. Myös koulunsa päättävien, syrjäytymisvaarassa olevien, 9-luokkalaisten peruskoulun opintojen suorittaminen loppuun, on eräs painopistealueista. Kasvatus- ja opetusvirastossa on laadittu tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi erityisopetuksen toimintamalli. Toimintamalli on käytössä kaikilla kouluilla ja se on laadittu yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja muiden oppilashuollon verkostojen kanssa (Toimintamalli löytyy internetistä Keravan kaupungin koulutuksen sivuilta Tehostetun tuen toimenpiteet järjestetään pääsääntöisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Yleisopetuksen ryhmässä tuki muodostuu opetusjärjestelyistä, eriyttävästä materiaalista, lisäopetuksesta sekä mahdollisesti koulunkäyntiavustajan tuesta. Erityinen tuki voidaan järjestää joko pienryhmässä tai integroituna yleisopetuksen oppilasryhmään. Jokaiselle erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle tehdään henkilökohtainen opetuksen ja kasvatuksen suunnitelma (HOJKS). Pienluokat on sijoitettu alueellisesti kunkin alueen oppilaiden tarpeita palvelemaan. Osa pienluokista (esim. nivel-luokka ja yksilöllistetyn sekä harjaantumisopetuksen luokat) palvelevat koko kaupunkia. Lisäksi Keravalla toimii kevääseen 2012 saakka Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrinen osasto, jonka oppilaille Keravan kunta järjestää opetusta. Savion koululla järjestetään vammaisten lasten opetus sekä iltapäivätoiminta kuntien välisenä yhteistyönä. Keravan koulujen oppilashuolto tarjoaa opetuksen tukipalveluja. Perusopetuksen oppilashuollon tiimi muodostuu kolmesta kuraattorista, joiden työn painopiste on yläluokilla, ja neljästä psykologista, joista yksi työskentelee yläkouluilla ja kolme alakouluilla. Oppilashuoltotiimi tekee monialaista yhteistyötä varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon että lastensuojelun kanssa. Kelpo-hankkeen tuella opetustoimessa on kehitetty ennalta ehkäisevän oppilashuollon työmuotoja. Keravalla työskentelee kolme ennalta ehkäisevän oppilashuollon alueellista työntekijää. Heidän toimenkuvansa asettuu opettajuuden ja oppilashuollon välimaastoon. He toimivat lapsen psyykkisen kasvun ja perheen tukena siinä vaiheessa, kun huoli lapsen hyvinvoinnista ilmenee, mutta vielä ei täyty oppilashuollon asiakkuuden kriteerit. Keravalla toimii myös kaksi JOPO-ryhmää (Joustava perusopetus -hanke). Jopo-toiminnan avulla pyritään auttamaan nuoria suorittamaan perusopetuksen Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

25 opinnot loppuun tuettujen ja joustavilla opiskelujärjestelmien avulla. Jopooppilaiden opiskelu suunnitellaan niin, että osa opinnoista on mahdollisuus suorittaa työelämässä ja sitä kautta löytää tuettuja mahdollisuuksia siirtyä työelämään ja jatko-opintoihin. Koululaisten iltapäivätoiminnasta vastaa varhaiskasvatusosasto. Kaikille ekaluokkalaisille sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille on voitu taata iltapäivähoitopaikka. Myös toisluokkalaisten paikkatarpeeseen on pystytty vastaamaan melko hyvin. Kaupungissa toimii myös erityistä tukea ja kuntoutusta antava iltapäivätoiminnan yksikkö Kujakatit. Kujakatteihin oppilaat valikoituvat oppilashuollon ja sosiaalitoimen yhteistyönä. Kasvatus- ja opetusvirasto on mukana Keravan kaupungin liikunnallisen iltapäivätoiminnan -kehittämishankkeessa. Liikkari -hanke tukee lasten ja nuorten liikunnallista vapaa-ajan viettoa koulupäivän jälkeen. Kolmannesta luokasta ylöspäin koulut ovat voineet tarjota pienissä määrin oppilaskerhoja ja liikuntatoimi on osallistunut lasten iltapäivän järjestämiseen mm. Liikkari -toiminnan avulla. Koulut tarjoavat iltapäivisin Opetushallituksen erityisavustuksella järjestettyjä oppilaskehoja. Osa kerhoista on järjestetty yhteistyössä taideoppilaitosten kanssa. Keravan lukio tarjoaa yleissivistävää lukiokoulusta nuorille. Lukiokoulutus antaa hyvän yleissivistävän pohjan jatko-opintoihin. Opiskelijoilla on mahdollisuus myös ammatillisen tutkinnon suorittamiseen lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon yhteydessä. Tällöin opinnot järjestetään yhteistyössä KEUDA Keravan kanssa. Lukio-opiskelun tukena toimivat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologi sekä opiskelijaterveydenhuolto. Lisäksi opiskelijoiden asiaa ajaa lukion aktiivinen opiskelijakunta. Keski-Uudenmaan aikuislukio on nuorille ja aikuisille tarkoitettu toisen asteen oppilaitos, jossa voi suorittaa perusopetuksen ja lukion päättötodistuksen, ylioppilastutkinnon ja yksittäisiä aineopintoja. Oppilaitos tarjoaa myös perusopetuksen 10-luokan opintoja, maahanmuuttajien perusopetusta, perusopetukseen valmentavaa opetusta, kotoutumiskoulutusta, suomen kielen opintoja, atkajokortin suorittamismahdollisuuden ja paljon muuta koulutusta. Opiskelijoita opinnoissa tukee ryhmänohjaajat, opinto-ohjaajat sekä Keravan lukion koulupsykologi. 5.2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluista Keravalla vastaa sosiaali- ja terveysvirasto. Terveyspalvelujen kokonaisuuteen kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut, hammashoito, hoitajien ja lääkärien vastaanotot ja terapiapalvelut. Kansanterveyslain ohjaamana neuvolatoiminnalla ja siihen läheisesti liittyvillä muilla terveyspalveluilla turvataan odottavien äitien, lasten ja koko perheen mahdollisimman hyvä terveys ja hyvinvointi tukemalla myös vanhemmuutta ja parisuhdetta. Neuvolassa toimii myös neuvolan perhetyöntekijä, joka tukee pienten lasten perheitä heidän kasvatustyössään. Varhaisella puuttumisella ja neuvonnalla tuetaan perheitä kasvatuskysymyksissä sekä tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Lasten ja nuorten Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

26 terveen kehityksen seuranta ja ohjaus jatkuu koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä oppilas- ja opiskelijahuollon kanssa. Lasten ja nuorten käytössä ovat myös muut kaikille suunnatut terveyspalvelut. Terapiapalvelut ovat osa terveydenhuoltoa ja lääkinnällistä kuntoutusta. Terapiapalveluihin kuuluvat toimintaterapia, puheterapia, terveyskeskuspsykologit sekä lapsipsykologi. "Hyvän mielen koulut" käynnistyvät kaksi kertaa vuodessa ja niissä vertaistuki - ryhmätoiminnan keinoin autetaan äitejä löytämään omat voimavaransa ja selviytymään omassa arjessaan tyydyttävästi ja paremmin. Tavoitteena on lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen ja myöhempien psyykkisten häiriöiden ilmenemisen ehkäisy lapsuusiässä. Toiminta toteutetaan omana toimintana neuvolassa ja kaikki synnyttäneet käyvät läpi EPDSseulonnan (synnytyksen jälkeinen masennus). Äitiys- ja lastenneuvolassa on työskennellyt myös lastenpsykiatri, joka tukee ja edistää edellä mainittua toimintaa. Neuvolan perhetyöntekijä vetää neuvolassa erilaisia ryhmiä muun muassa "Monikkoperheiden "ryhmää, "Vaativat vauvat" ja " Nuorten äitien" -ryhmät, joilla tuetaan vauvaperheiden arkea. Vanhemmille järjestetään myös vanhempainiltoja eri teemoista liittyen lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä synnytys- ja perhevalmennusta tuleville uusille vanhemmille ja äiti-vauva vertaistukiryhmiä ensimmäisen vauvan saaneille äideille. Kouluterveydenhuollossa meneillään on parasta aikaa koululaisten perheissä Neuvokas Perhe -hanke, jossa kiinnitetään huomiota elämäntapavalintoihin, ravitsemukseen ja liikuntaan. Kouluterveyshuollon kautta lapset osallistuvat joka toinen vuosi kouluterveyskyselyyn, jonka avulla saadaan paljon tietoa koululaisten hyvinvoinnista. Tätä kyselyä on käytetty myös tässä ohjelmassa paneuduttaessa lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaan Keravalla. Lapsiperheille tarkoitettuja sosiaalipalveluja ovat mm. kotipalvelu, perhe- ja intensiiviperhetyö, lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto, lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevat selvitykset oikeudelle ja adoptioneuvonta. Lastenvalvojan palveluita lapsiperheille ovat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden vahvistamiseen liittyvät tehtävät sekä lapsen huolto-, tapaamisja elatussopimuksen vahvistaminen sekä perheiden neuvonta ja ohjaus erotilanteessa. Perheneuvola antaa sosiaalipalveluihin kuuluvaan perheneuvontaa sekä tutkimus- ja terapiapalveluja. Lisäksi sosiaalipalveluja ovat vammais- ja kehi- Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

27 5.3 Vapaa-aika tysvammahuollon palvelut sekä työkeskus, päihdehuolto, sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien palvelut, sosiaalipäivystys sekä toimeentulotuki. Sosiaalipalvelujen kokonaisuudessa Keravalla toimii myös työllisyysyksikkö, jonka kautta pyritään työllistämään henkilöitä, jotka eivät ole työllistyneet avoimille työmarkkinoille. Lisäksi yksikkö järjestää sosiaalipalveluna kuntouttavaa työtoimintaa. Sosiaalitoimen hankkeena toimiva Perhekerho Topaasi tukee päivittäisellä toiminnalla monikulttuurisia perheitä arkipäivän vanhemmuudessa, antaa voimavaroja perheille ja vanhemmille sekä tukee perheiden suomen kielen taidon kehittymistä. Vapaa-aikaviraston palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kirjastopalvelut, kulttuuri- ja museopalvelut sekä Keravan opiston palvelut. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua tasapainoisiksi ihmisiksi tarjoamalla erilaisia harrastus- ja vapaa-ajanpalveluita, ennakoida ongelmien syntyä, tarjota osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, rakentaa henkistä hyvinvointia sekä kehittää ja kannustaa luovuuteen. Keravan nuorisotoimi tuottaa lasten ja nuorten vapaa-ajanpalveluita. Kaikessa Keravalla tehtävässä nuorisotyössä painotetaan kasvatuksellisuutta, jota toteutetaan nuorisotaloissa ja -tiloissa, työpajoissa, sekä erilaisissa projekteissa. Nuorisotyössä korostetaan sosiaalisen vahvistamisen ajattelu- ja toimintatapaa. Nuorisotoimi tukee myös nuorisojärjestöjä ja nuorten ryhmiä jakamalla avustuksia ja antamalla käyttöön nuorisotiloja. Lisäksi nuorisotoimi on mukana useissa monialaisissa verkostoissa eri toimijoiden kanssa. Kulttuurista ja liikunnallista nuorisotyötä, nuorten tiedotus- ja neuvontapalveluja, sekä muita Keravalle paikallisesti sopivia toimintamuotoja toteutetaan ja kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on tuottaa nuorille palveluja asiakaslähtöisesti nuorten tarpeita kuunnellen. Nuorisotoimessa toteutettavaan nuorisopolitiikkaan kuuluu nuorten osallistumisja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen sekä elinolojen parantaminen. Nuoret voivat saada ääntänsä kuuluviin peruskoulujen oppilaskunnissa. Lisäksi Keravalla on käytössä sähköisiä vaikuttamiskanavia kuten Aloitekanava.fi, Netari.fi ja Pulmakulma.fi. Nuorisotoimen osana toimii myös Nuorisoasian neuvottelukunta, jossa yhdeksän vuotiasta keravalaista nuorta edustaa nuoria ja vaikuttaa lausunnoin, kannanotoin ja aloittein nuoria koskeviin päätöksiin. Erityisnuorisotyössä tarjotaan pienryhmätoimintaa ja yksilöllistä tukea nuorille. Katupartio päivystää perjantai-iltaisin, nuorille suunnattujen tapahtumien yhteydessä sekä koululomien ja pyhien aattoina paikoissa, joissa nuoret kokoontuvat. Katutyö on etsivää nuorisotyötä, jolla pyritään auttamaan erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria ihmisiä. Toimintaa koordinoi erityisnuorisotyöntekijä ja toiminnassa ovat mukana opiskelijat ja vapaaehtoiset aikuiset, joiden aktiivisuuteen toiminta paljolti pohjautuu. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijät osallistuvat kouluissa oppilashuoltoryhmiin, kohdennettuun pienryhmätoimintaan, vanhempainiltoihin, monialaisiin työryhmiin sekä tekevät yhteistyötä poliisin, seurakunnan ja yhdistysten kanssa. Keravan kaupunki Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kerava, Pieni suuri kaupunki

Kerava, Pieni suuri kaupunki Kerava, Pieni suuri kaupunki Kerava ihmisen mittainen viherkaupunki pinta-alaltaan n. 30 km 2, asukkaita 34 549 työpaikat ja palvelut ovat lähellä ja nopeasti saavutettavissa etäisyys Helsinkiin on 27

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa

Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Kouluterveydenhuollon tehtävät terveydellisten olojen valvonnassa Helsingin kaupunki / Sosiaali- ja terveysvirasto Kouluterveydenhuolto & Lasten ja nuorten lääkäripalvelut 2015 Kouluterveydenhuoltoa ohjaavia

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot