43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2006

Transkriptio

1 ANALYYSI 43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2006

2 Laboratorioalan seminaari Suunnattu kaikille laboratorioissa työskenteleville Hotelli Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, Pori Torstai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja kahvi Kemian laskut Pirjo Wiksten FM, Porin Ammattiopisto Edellinen aihe jatkuu Lounas Laboratorioiden väliset vertailumittaukset Irma Mäkinen, Fil.lic. ja niiden tulosten hyödyntäminen Suomen ympäristökeskus Edellinen aihe jatkuu Kahvi Mittausepävarmuuden arviointi Ryhmäpäällikkö, FM Teemu Näykki, Suomen ympäristökeskus, laboratorio Edellinen aihe jatkuu saunominen Illallinen Perjantai Luento Luennoitsija Uuden laitteen hankinta ja käyttöönotto Elina Wiik, Research Metallurgist Outokumpu Research Oy REACH, yleistä asiaa REACH:sta, Elina Wiik, Research Metallurgist kemikaalien rekisteröinnistä, Outokumpu Research Oy arvioinnista ja lupamenettelystä Kiintoaineen ja rikkidioksidin Jarmo Saarenmaa, laboratorioinsinööri määritykset prosessikaasuista ja Outokumpu Research Oy menetelmien akkreditointi Lounas Työyhteisön ihmissuhteet Arja-Kaarina Kunttu, Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttaja Kahvi Edellinen aihe jatkuu... Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Anita Luonila p Briitta Perälä p Annina Lehti p Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 c ja ei jäseniltä 570 c. Hinta sisältää ohjelman mukaiset ateriat, saunan ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli Scandicissa Porissa. Kurssin hinta on ei majoittuvilta 350 c jäseniltä ja 490 c ei-jäseniltä. Yhden päivän kurssin hinta on 200 c/jäsen ja 270 c/ ei-jäsen. Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsenet osallistuvat jäsenhintaan. Maksu yhdistyksen tilille Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 85 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 2 ANALYYSI 2/2006

3 Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku GSM Työ (02) anne.raille@laborantti.net Sanna Nieminen Keonpellonkatu 7 as. 27, Raisio GSM sanna.nieminen@laborantti.net Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto Työ (02) GSM ann.hakulinen@laborantti.net SISÄLLYSLUETTELO Laboratorioalan seminaari... 2 Laboratorioalan näytteenottoseminaari... 4 Päätoimittajalta... 5 Terminen analytiikka... 6 Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku Koti Työ (02) sinikka.kollanus@laborantti.net Pankki Nordea Painatus Julkaisija Offset Ulonen Oy Puh. (03) Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku anne.raille@laborantti.net ISSN GC/MS yritysten ongelmanratkaisun välineenä... 8 Laatuseminaari Puheenjohtajalta Laboratorioalan AMK-koulutus Suunnitellaan yhdessä toimiva laboratorio Ällätikku Sudoku Tapahtumien ABC Kollegani Anne Raille Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, Toivala irja.hiekkamaki@eela.fi Työ (017) Koti Yhdistykset toimivat ICP-Seminaari TV-jumppa Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle Jäätelöt analyysissä Toiminnanjohtajalta Matin kuntoilupalsta Toimihenkilöt ja yhdistykset ANALYYSI 2/2006 3

4 Laboratorioalan näyttenottoseminaari Laadukas näytteenotto Hotelli Rantasipi, Aulanko, Hämeenlinna Maanantai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja aamupala 09:30 Tervetuloa Pauli Konttinen, koulutuspäällikkö, Toimihenkilö-unioni TU Tuula Kuusisto, puheenjohtaja, Suomen Laboratorioalan Liitto 10:00-10:45 Näytteennoton teoriaa ja perusteita professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 11:00-11:45 Agreditoinnista professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto :00 Lounas, Näyttely 13:15-13:45 Burklen näytteenottovälineistöä Heli Tuppurainen Tamro MedLab Oy 14:00 Kahvi, Näyttely 14:30-15:15 Kiinteän näytteen jakamisesta Tuula Kuusisto, G.W. Berg tekniikkaa apuna käyttäen :15 luento avoin Tiistai Luento Luennoitsija :45 Näytteenotto Raisio Oyj:ssa, mm. Minna Eeva, hygieniavastaava, luminometrin hyötykäyttö Raisio Oyj :45 Mikrobiologisesta näytteenotosta Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku :45 Tuotekohtaisista validoinneista Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku 12:00-13:00 Lounas ja huoneiden luovuttaminen 13:00-13:45 Lääketeolllisuudesta & Puhdastilan näytteenotoista 14:00-15:00 Näytteenotto puhdastilassa Päätöskahvi ja kotiinlähtö 16:30 Kylpyläosaston käyttö 20:00 Iltapala Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Pirjo Lehmus p. (09) Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistujan nimi, liiton jäsenyys, laskutusosoite ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Toimihenkilöunionin jäseniltä 350 c ja ei-jäseniltä 450 c. Hintaan sisältyy luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat sekä majoitus kahden hengen huoneissa ja kylpyläosaston käyttö. Yhden hengen huoneen lisähinta 30 c. Osallistuminen on mahdollista myös yhteen koulutuspäivään, hinta on tällöin jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 300 c. Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 50 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Seminaariin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimihenkilöunioni TU ry 4 ANALYYSI 2/2006

5 Oikeellisen tuloksen takana on edustava näytteenotto Elintarvikealan laadunvalvonnan merkitys nousi taas arvoonsa, kun huhtikuussa Suomessa myytävistä virvoitusjuomista löydettiin syöpää aiheuttavaa bentseeniä. Kuukautta aiemmin bentseeniä oli löydetty myös Ruotsin juotavista. Pitoisuuksia ei mediassa tuolloin ilmoitettu. Mielenkiintoni asiaan heräsi, kun johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuus ry:stä ilmoitti heti tutkimustulosten tullessa tietoisuuteen, että joidenkin virvoitusjuomien bentseenipitoisuuksia tullaan laskemaan. Näin asiaan vähemmin vihkiytyneenä ja juotavien satunnaisena käyttäjänä, kiinnostustani lisäsi kysymys siitä, miksi juotavat tätä karsinogeeniä yleensäkin sisältävät. Myös se sai kiinnostuksen kasvamaan, kun heti julkisuuteen tulon jälkeen todettiin, että sallittuja raja-arvoja voidaan laskea. Tämä toteamus, pisti miettimään, miksi yleensä rajat on alun perin niin korkeiksi asetettu. Selvitysten mukaan, Suomessa tullaan laskemaan bentseenipitoisuuksien rajoja varmuuden vuoksi elintarviketeollisuuden omin voimin kymmenen mikrogramman tasolle. Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen mukaan juomaveden turvallinen raja-arvo on kymmenen mikrogrammaa vesilitrassa. Yhdysvaltain laissa raja on viisi mikrogrammaa litrassa. EU:ssa asiasta ei ole lainsäädäntöä, mutta juomaveden tavoitearvo on yksi mikrogramma litrassa. Suomessa juomaveden raja-arvo on yksi mikrogramma. Elintarvikevirasto suosittelee tällä hetkellä, että markkinoilla ei pidettäisi virvoitusjuomia, joiden syöpävaarallisen bentseenin pitoisuus voi nousta yli WHO:n juomavedelle antaman rajan. Käytännössä päätös tästä jää kuitenkin viimekädessä yritysten omaan harkintaan, sillä takaisinvetovaatimusta ei tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen esitetty. Tutkimusten mukaan bentseeniä syntyy limsapulloihin säilöntäaine bentsoaatin ja värin sekä maun muuttumattomana säilyttävän askorbiinihapon reagoinnin tuloksena. Koska pullot ovat kaasutiiviitä, bentseeni ei pääse pulloista ulos. Elintarviketeollisuusliiton tutkimuksessa pitoisuudet olivat useimmiten alle yhdestä mikrogrammasta noin kymmeneen litrassa. Tutkimuksessa testattiin myös ääritiloissa säilytettyjä limsoja, jolloin limsaa säilytettiin 50 plusasteessa vähintään vuorokauden, jopa pitempään. Tällöin bentseenipitoisuus nousi jopa pariinkymmeneen mikrogrammaan litrassa. Olemme varmaan kaikki alalla työskentelevät yhtä mieltä siitä, että tuotteiden laadunvalvonta on hyvissä käsissä, on sitten kyseessä lääke-, elintarvike- tai vaikkapa kosmetiikkateollisuudesta. Laadun takeena on oikeellinen tutkimustulos. Jotta oikeellinen tulos voidaan taata, tulee tutkittavan näytteen olla edustavasti otettu. Useammalta taholta on liittoon tullut pyyntöjä näytteenottokoulutuksen järjestämistä. Vastaamme nyt tähän pyyntöön järjestämällä marraskuussa aiheesta kaksipäiväisen koulutuksen. Viereisellä sivulla on ohjelma tästä Toimihenkilöunionin kanssa yhdessä järjestämästämme näytteenottoseminaarista. Tämän koulutustapahtuman vastuuhenkilönä toivon näkeväni runsaasti jäseniämme syksyllä Aulangolla. Muistattehan, että hotellin yhteyteen on valmistunut keväällä kylpylä. Tuolloin on siis mahdollista päästä tutustumaan myös siihen. Olemme koonnet tämän lehden asia-aiheet pääasiassa kevään laboratorioalan luentopäivillä olleista luennoista. Näin voimme tarjota laadukkaiden luentojen sisällöt luettavaksi myös teille, joille osallistuminen itse koulutustapahtumaan ei ollut mahdollista. Jotta voimme kehittää lehteämme jäsenlähtöisemmäksi, haluan muistuttaa teitä näin kesän kynnyksellä siitä, että Analyysi on meidän kaikkien yhteinen lehti. Toivomme saavamme jäseniltä vinkkejä lehden sisältöön. Voitte ehdottaa aiheita, joista haluaisitte lukea sekä lähettää omia kirjoituksia julkaistavaksi. Yleensäkin toivomme näkökulmia lehden sisällön kehittämiseksi entistä jäsenlähtöisemmäksi. Lähetä toimitukseen vaikkapa jokin kiva kesämuisto kuvien kera! Hyvää Kesää kaikille Analyysin lukijoille, Anne Analyysi on meidän kaikkien yhteinen lehti. Toivomme saavamme jäseniltä vinkkejä lehden sisältöön. Päätoimittajalta ANALYYSI 2/2006 5

6 Terminen analytiikka tuote Laboratorioalan luentopäivät 2006 Tutkija FL, Toni Andersson KETEK Keski-Pohjaanmaan Tutkija, FL, Toni Andersson, KETEK Keski- Pohjanmaan teknologiakeskus Työskentelyä KETEK:n uudella reometrilla. Tuotekehityksen tavoitteena on useimmiten tuotteen hinta-laatusuhteen optimointi. Vain harvoissa erikoissovelluksissa voidaan tuotteen valmistukseen käyttää parhaita ja kalleimpia raaka-aineita tuotteen laadun ja ominaisuuksien optimoimiseksi huippuunsa. Usein laadun optimointi raaka-aineiden hinnasta piittaamatta on mahdollista ainoastaan erikoissovelluksissa joissa laatukriteerit ovat äärimmäisen korkeat, tai joissa tuotantovolyymit ja tuotteen käyttömäärät ovat niin pieniä, ettei raaka-aineen kilohinta ei nouse ratkaisevaksi tuotteen kilpailukyvyn kannalta. Tuotekehitystyössä pyritään nostamaan tuotteen kilpailukykyä parantamalla tuotteen laatua sekä sovelluksen kannalta tärkeitä spesifisiä ominaisuuksia verrattuna kilpailijan tuotteeseen. Vaihtoehtoisesti tavoitteena voi olla vastaavan tuotteen valmistaminen materiaali- ja valmistuskustannuksia alentamalla. Tuotekehityksessä keskitytäänkin usein tuotteen ominaisuuksien kehittämiseen ja optimointiin suhteessa valmistuskustannuksiin, parempien raaka-aineiden etsimiseen sekä tuotantomenetelmien optimointiin. Mitä suuremmista käyttövolyymeista puhutaan, sen merkittävämmässä roolissa kilpailukyvyn ja hyvän markkinaaseman saavuttamisen kannalta ovat tuotteen valmistus- ja materiaalikustannukset. Asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä pyritään usein räätälöimään olemassa olevaa tuotetta paremmin asiakkaan tarpeisiin soveltuvaksi ja vaatimuksia vastaavaksi, tai vaihtoehtoisesti luomaan asiakkaan tarpeisiin täysin uusi tuote. Avainasemassa ovat 6 ANALYYSI 2/2006

7 kehityksen tukena teknologiakeskus tällöin asiakkaan laatukriteerit kehitettävälle tuotteelle, sekä markkinoiden asettamat rajat tuotteen hinnalle. Usein esille tulevia laatukriteerejä ovat mm. vaadittavat lujuusominaisuudet, lämmön- ja olosuhteidenkesto sekä lämpötilan vaikutus materiaalin mekaanisiin tai viskoelastisiin ominaisuuksiin. Terminen analytiikka on materiaalitutkimuksen ala, jossa tutkitaan materiaalin ominaisuuksia ja niiden muutoksia sekä reaktiokinetiikkaa lämpötilan funktiona. Erityisesti polymeerimateriaalien kohdalla termisten, termomekaanisten ja viskoelastisten ominaisuuksien tuntemus on tuotekehityksen perusta. Polymeerimateriaalin termiset ja mekaaniset ominaisuudet riippuvat paitsi materiaalin kemiallisesta koostumuksesta myös esimerkiksi polymeerin moolimassasta, moolimassajakaumasta sekä polymeerin rakenteesta (haaroittuneisuus, verkkoutus jne.). Termisten ja mekaanisten ominaisuuksien optimointi on tärkeässä roolissa mm. muovi-, pinnoite-, pakkaus- ja veneteollisuuden käyttämien materiaalien tuotekehityksessä. Lisäksi yhä enenevässä määrin myös rakennus- ja kuljetusteollisuudessa on siirrytty raskaista metallirakenteista ja -osista huomattavasti kevyempiin kerta- ja kestomuoveihin. Näissä sovelluksissa materiaaleilta vaaditaan usein erittäin hyviä mekaanisia ominaisuuksia sekä termistä stabiilisuutta ja olosuhteiden kestoa. Materiaalien fysikaaliset ja fysikaaliskemialliset ominaisuudet kuten esimerkiksi jäykkyys, lujuus, dimensiot tai entalpia voivat muuttua lämpötilan funktiona materiaalia jäähdytettäessä tai lämmitettäessä. Keskeisimpiä ominaisuuksia useimpien sovellusten kannalta ovat polymeerimateriaalin mekaanisten ominaisuuksien muutokset. Materiaalien ominaisuuksien muut tumista lämpötilan funktiona voidaan tutkia termiseen analytiikkaan tarkoitetuilla laitteilla. Muutosten tutkiminen ja tuntemus helpottaa oikeiden valintojen tekemistä mm. suunniteltaessa uusia tuotantoprosesseja, tuotteita tai valittaessa raaka-ainetta prosessiin. Materiaalien ja raaka-aineiden valintaan vaikuttavat paitsi lopputuotteelta vaadittavat termiset ja mekaaniset ominaisuudet, myös raaka-aineiden vaatimat työstölämpötilat sekä sulatteiden ja hartsien viskositeetti (työstettävyys). Monissa prosesseissa avainasemassa tuotannon taloudellisuuden kannalta ovat lähtöaineiden reaktiivisuus ja reaktiokinetiikka. Termisen analytiikan laitteita voidaan hyödyntää myös tuotteiden laadunvalvonnassa ja varmistuksessa, sekä tuotevikojen selvittämisessä. Termisen analytiikan tärkeimmät laitteet ovat: DSC (differentiaali pyyhkäisy kalorimetri) - Määritetään näytteeseen absorboituvaa tai siitä vapautuvaa lämpöenergiaa näytettä lämmitettäessä, jäähdytettäessä tai pidettäessä vakiolämpötilassa TGA (termogravimetrinen analysaattori) - Tutkitaan näytteen massanmuutosta lämpötilan funktiona tai massanmuutosta ajan funktiona vakiolämpötilassa DMA (dynaamismekaaninen analysaattori) - Tutkitaan materiaalien elastisia ja viskoelastisia ominaisuuksia lämpötilan, ajan, taajuuden tai jännityksen funktiona. Reometri - Tutkitaan materiaalin reologisia ominaisuuksia, mm. viskositeetin ja viskoelastisten ominaisuuksien muutoksia lämpötilan, leikkausnopeuden tai leikkausjännityksen funktiona. Muun muassa seuraavien ominaisuuksien tutkimus on mahdollista termisen analytiikan laitteilla: - Viskoelastisten ominaisuuksien muutokset lämpötilan funktiona - Mekaanisten ominaisuuksien muutokset lämpötilan funktiona - Terminen kestävyys, hajoaminen ja vanheneminen - Viskositeetti - Sulamis-, kiteytymis- ja lasittumispiste sekä kiteisyysaste - Jäätymis-sulamiskäyttäytyminen sekä entalpian muutokset - Reaktiokinetiikka - Lämpölaajeneminen/kutistuminen, dimension muutokset lämpötilan funktiona - Ominaislämpökapasiteetti - Hartsien kovettumisprofiilit, geeliytymispiste ( geeliaika ), jälkikovettuminen - Hapettuminen - Materiaalin kosteus- ja liuotinainepitoisuus - Muovien lisä- ja täyteainepitoisuudet ANALYYSI 2/2006 7

8 GC/MS YRITYSTEN ONGELM Laboratorioalan luentopäivät 2006 Tutkija Mikko Suomela KETEK Keski-Pohjaanmaan Kaasukromatografimassaspektrometria, GC/MS GC/MS on tehokas menetelmä tutkittaessa erilaisia orgaanisia liuoksia, kaasumaisia kemikaaleja, ja jopa kiinteitä materiaaleja. Laitteeseen on kaupallisesti saatavilla useita automatisoituja näytteenkäsittelytekniikoita mm. erilaiset headspace-tekniikat, termodesorptio ja pyrolyysi. Teollisuuden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä nämä tekniikat nopeuttavat analyysejä helpottamalla näytteenkäsittelyä. GC/MS eroaa perinteisestä GC/FID:stä siinä, että liekki-ionisaatiodetektori on korvattu massaselektiivisellä detektorilla (MS = massaspektrometri). Laitteistossa GC pystyy erottelemaan höyrystyviä ja kaasumaisia aineita toisistaan, ja varsinainen analyyttien tunnistus ja kvantitointi tapahtuu MS:ssa. Tunnistuksen apuna käytetään mm. itse luotuja ja kaupallisesti saatavilla olevia MS-spektrikirjastoja. Teollisuuden materiaali-, tuote-, raaka-aine- ja koostumusongelmia selvitettäessä GC/MS on arvokas työkalu. Massaspektrometri GC:ssä Analyysissä GC:n erottelemat analyysit ionisoidaan tavallisimmin 70 elektronivoltin suihkulla (EI=elektroni-ionisaatio) tai ionisoidulla reagenssikaasulla (CI= kemiallinen ionisaatio) ja syntyy positiivisesti varautunut radikaali. Radikaali ionisoituu edelleen molekyylifragmenteiksi. Kaikki tämä tapahtuu ionisaatiokammiossa, joka on korkeassa vakuumissa. Fragmentit ohjataan elektronivahvistimelle (tai vastaavalle detektorille) magneetti- ja sähkökentän avulla. Detektori rekisteröi massafragmentit (m/z) ja tuottaa aineelle ominaisen massaspektrin. Tätä massaspektriä voidaan verrata tietokoneella spektrikirjastoon tai sitä voidaan tulkita manuaalisesti. Tutkija Mikko Salmela, KETEK, Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus Staattinen headspace-gc/ms Headspace on yksinkertainen esikäsittelytekniikka haihtuvien aineiden ja liuottimien määrittämiseksi nestemäisistä ja kiinteistä näytteistä. Tekniikkaa käytetään mm. hajuhaittojen, liuotinjäämien ja lisäaineiden tunnistamiseen ja pitoisuuksien määrittämiseen. Näytteen vaiheet mittauksessa ovat: 1) näytettä lämmitetään suljetussa näytepullossa valitussa lämpötilassa haluttu aika (tasapainotus) 2) laite ottaa tunnetun tilavuuden kaasua höyrystynyttä näytettä pullosta ja syöttää sen GC:lle Kun laitetta käytetään kvantitointiin, tärkeimmät lait höyrystyvän näytteen käyttäytymiseen pullossa määritellään jakaantumisvakion ja faasisuhteen avulla. Jakaantumisvakio, missä c g = konsentraatio kaasutilassa ja cl = konsentraatio näytteessä Faasisuhde, missä V g = kaasufaasin tilavuus ja V s = näytefaasin tilavuus pullossa. Tyypillisesti laitteilla näytteitä voidaan lämmittää jopa ºC. Näin voidaan tutkia myös korotetuissa lämpötiloissa näytteistä vapautuvia aineita. Yksi tehokkaista headspace-tekniikoista on ns. full evaporation tekniikka, jossa pieni määrä näytettä 2 20 ul höyrystetään kokokaan näytepullossa. Termodesorptio Termodesorptio on haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) määrittämisessä ja huoneilman tutkimuksessa käytetty tekniikka, mutta teollisuudessa näytteenotto- 8 ANALYYSI 2/2006

9 ANRATKAISUN VÄLINEENÄ teknologiakeskus paikkoina ovat yleensä tuotantotilat ja sen ilmaan tuotannossa vapautuvat kemikaalit, tuotantolinjojen eri vaiheet missä työntekijöitä on eniten suojattava. Näytteenkeräys tapahtuu adsorbentilla täytettyihin putkiin. Yleisimmin käytetty adsorbenttimateriaali on Tenax-polymeeri, mutta muitakin on. Itse keräys voidaan suorittaa pumpulla (aktiivisesti) imemällä tyypillisesti 7-10 litraa ilmaa putken läpi tai diffuusion avulla (passiivisesti). Keräysaika on aktiivisessa näytteenotossa noin 1 1 ½ tuntia. Passiivisessa näytteenotossa keräysaika on noin 8 tuntia. Näytteiden analyysi laboratoriossa tapahtuu lämmittämällä putkia korkeaan lämpötilaan esimerkiksi +200 ºC. Samalla putken läpi annetaan virrata inertti kaasu, kuten helium. Tällä kaasuvirralla huuhdellaan putkeen kertyneet kemikaalit kylmäloukun kautta GC:n eroteltaviksi. Pyrolyysi Pyrolyysissä tutkimuskohteina usein ovat polymeeriset ja muut huonosti haihtuvat näytteet, joiden koostumus tai rakenne halutaan selvittää. Teollisuuden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tutkitaan mm. tutkitaan raaka-aineita, vertaillaan eri materiaaleja, tunnistetaan kontaminaatiota ja tutkitaan reklaamaationäytteitä. Näytteen vaiheet analyysissä ovat: 1) näyte kuumennetaan nopeasti korkeaan lämpötilaan lyhyeksi ajaksi (muutama sekunti). Yleensä tämä lämpötila on ºC välillä. Pyrolyysiaika on tavallisesti 1 4 sekunttia. 2) suojakaasun alla pyrolysaattorissa näyte ei pala, vaan hajoaa termisesti lämpöhajoamistuotteiksi 3) lämpöhajoamistuotteet ohjataan GC:lle eroteltaviksi ja tunnistettaviksi. Hajoamistuotteista nähdään yleen sä lisäaineita ja molekyylifragmentteja. Näistä fragmenteista pystytään päättelemään tutkittavan näytteen rakennetta. Usein ennen pyrolyysiä näytteestä mitataan alle +300 ºC lämpötilassa haihtuvat aineet desorption avulla. Näin saadaan tunnistettua mm. liuotinjäämiä ja lisäaineita polymeereistä kuten vahat ja stearaatit. Lyhyitä pyrolyysiaikoja (esim ms) käyttäen voidaan tutkia lisäksi monikerroksisia kalvoja. Kun pyrolyysi toistetaan samalla näytteelle esim. 6 kertaa, voidaan tunnistaa kalvon eri kerroksia. GC/MS-analyysi suoritetaan jokaisen pyrolyysin välissä, ja näin näyte pyrolysoidaan useassa erässä. Kaiken kaikkiaan GC/MS ja sen näytteenkäsittelytekniikat ovat tehokkaita tutkimusvälineitä tutkittaessa teollisuuden tuotteita ja tuotoksia. Laitteistojen käyttämiseen vaaditaan silti osaavaa henkilökuntaa. Lisäksi tulokset ovat usein monimutkaisia ja niiden tulkitseminen vaatii ymmärrystä tutkituista materiaaleista ja niiden valmistusprosessista. Jutun pohjana on Aulangon luentopäivillä pidetty luento. Projekti-insinööri Mirva Rahkonen ja Mikko Suomela tunnistamassa polymeerinäytettä GC/MS:lla ANALYYSI 2/2006 9

10 Laatuseminaari Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Seminaarin aiheina mm. JOHDATUS LAATUUN LAATUUN PEREHDYTYS TYÖNOPASTUS PÄTEVYYSTESTIT LAATUKONTROLLIT KALIBROINTISTANDARDI; PIPETIT, ANNOSTELIJAT AUDITOINTIKOULUTUS Ph-MITTARIN LAADUSSAPITO LÄMPÖTILAN KALIBROINTI; MITTARIT, HAUTEET, DATALOGGERIT KALIBROINTITODISTUS, JÄLJITETTÄVYYS Tarkempi ohjelma seuraavassa Analyysi-lehdessä sekä liiton kotisivuilla kesäkuussa. Ilmoittautuminen mennessä: Elsi Saarenpää p Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki p. (017) Auli Järvelä p Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 440 c, ei-jäseniltä 590 c. Ei majoittuvilta jäseniltä 360 c, ei-jäseniltä 500 c. Yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 270 c. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus 10 ANALYYSI 2/2006

11 Menneitä muistellen Huhtikuun lopulla kokoontuivat Aulangolle Suomen Laboratorioalan Liiton liittovaltuusto päättämään ja antamaan siunauksensa liittohallitukselle vuoden toimintakauden jälkeen. Huomau tettavaa ei tullut, joten hallitus jatkaa toimintaansa parhaalla katsomallaan tavalla myös tämän vuoden. Edellinen vuosi oli Suomen Laboratorioalan Liiton 37. toimintavuosi. Toiminnassa ei ollut suuria muutoksia vaan työtä tehtiin edellisten vuosien malliin, vaikka hallitukseen tuli uusia toimijoita. Samoin toimintaan tuli mukaan useita uusia toimihenkilöitä. Heitä ovat mm. taloudenhoitaja, jäsensihteeri, tiedotussihteeri kuin myös lehden päätoimittaja ja puheenjohtaja. Suurimmat muutokset ovat olleet toimintatavoissa. Entiset valiokunnat toimivat nyt työryhminä, joilla on vetäjä. Vetäjä kokoaa ryhmään parhaalla katsomallaan tavalla, joka tarkoittaa, että työryhmissä toimii sopivimmat henkilöt asiasta riippuen. Tämä tapa on joustavampi ja nopeampi kuin valiokunnat. Lisäksi toimimalla näin ei kuormiteta liikaa samoja henkilöitä. Perustuuhan toimintamme ns. vapaaehtoisuuteen ja työtä on tehtävä leipätyön lomassa. Olemme huolissamme koulutuksen tasosta ja sitä myötä ammatin arvostuksesta. Suuri opiskelunsa keskeyttäneiden määrä on varmasti turhauttavaa niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Pääsimme pyrkimykseemme saamalla palautetta aiheesta. Vuoden 2005 koulutustapahtumat onnistuivat hyvin. Osallistujia riitti ja osa kursseista tuli täyteen jo ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Tuleva vuosi pyritään hoitamaan yhtä hyvin tarjoamalle ammattikunnallemme koulutusta ajankohtaisista aiheista. Panostamme saamaan jokaiseen koulutustilaisuuteen huippu-luennoitsijat. Tässä oli lyhyt katsaus menneeseen vuoteen. Nyt on aika panostaa jäsenhankintaan. Uskon, että jokainen laborantti tai analyytikko ymmärtää sen, miksi kannattaa kuulua myös tällaiseen ammatillisaatteelliseen liittoon kuin Suomen Laboratorioalan Liitto ry on. Pienellä jäsenmaksupanostuksella voi osallistua edulliseen ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen. Lisäksi on mahdollisuus vaikuttaa ammattikuntamme arvostukseen tuomalla esille asioita, joihin toivoisi parannusta tai kertomalla vain oman näkemyksensä ammatistamme ja sen merkityksestä laatuun tai esim. tulevaisuuden tuotteisiin. Puheenjohtajalta Vuoden 2005 liittokokouksen julkilausuma käsitteli toisen asteen laborantin koulutusta. Halusimme herättää keskustelua jonkinlaisesta sopivuustestistä alalle. Hyvää kesää lukijoille, Tuula Kuusisto, puheenjohtaja ANALYYSI 2/

12 LABORATORIOALAN Koulutusjohtaja Riitta Hanhijärvi, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampere Ammattikorkeakoulun laboratorio alan koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on laboratorioanalyytikko (amk). Koulutuksen pituus on 3,5 vuotta ja laajuus 210 opintopistettä. Laboratorioalan koulutusohjelma kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin antavat lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto, opistoasteen tai ammatillisen korkeaasteen tutkinto, vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto sekä edellä mainittuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot. Nuorisoasteen koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa ja osallistutaan valtakunnallisiin tekniikan ja liikenteen alan valintakokeisiin. Aikuiskoulutukseen opiskelijat valitaan aikaisemman koulutuksen ja koulumenestyksen sekä alan työkokemuksen perusteella. Laboratorioalan koulutusohjelmalla ammattikorkeakoulussa on lyhyt historia. Laboratorioanalyytikkokoulutuksen aloittaminen sijoittui ajankohtaan, jolloin opistoasteen koulutus Suomessa lakkautettiin ja opistoasteen tutkinnoista kehitettiin ammattikorkeakoulutasoisia tutkintoja. Opistoasteen laboranttikoulutusta annettiin ja sen pituus oli 3 vuotta. Laboratorioanalyytikkokoulutus aloi tettiin 1998 Helsingin ammattikorkeakoulussa, Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Tampereella sekä ruotsinkielisenä Svenska yrkeshögskolanissa Vaasassa. Vuonna 1999 koulutus alkoi myös Turussa Varsinais- Suomen ammattikorkeakoulussa, joka yhdistyi Turun ammattikorkeakouluun, sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Nuorisoasteen koulutuksen lisäksi useissa ammattikorkeakouluissa aloitettiin aikuiskoulutuksena aluksi muuntokoulutus opistoasteen laborantista laboratorioanalyytikoksi, jolloin opistoasteen tutkinnosta hyväksiluettiin aikaisempia opintoja. Nykyään aikuiskoulutuksena toteutetaan tutkintoon johtavaa koulutusta, jonka pituus on 3-3,5 vuotta riippuen työkokemuksesta. Aikuiskoulutuksena toteutetaan myös erikoistumisopintoja, jotka ovat yleensä laajuudeltaan 30 op ja kestävät yhden lukuvuoden. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa toteutetaan lukuvuoden aikana Solu- ja molekyylibiologian erikoistumisopintoja yhdessä terveysalan Bioanalytiikan koulutusohjelman kanssa. Erikoistumisopinnot on suunnattu sekä laboratorioanalyytikoille että bioanalyytikoille/laboratoriohoitajille. Helsingin ammattikorkeakoulussa toteutetaan lukuvuonna laboratorioalan koulutusohjelmassa Biotieteiden erikoistumisopintoja. Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on vakinaistettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylem pi ammattikorkeakoulututkinto si too yhteen opiskelun sekä työelämän kehittämisen. Koulutus on käytännönläheistä ja työelämälähtöistä syventäen osallistujan ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta. Se antaa valmiudet oman alan vaativissa asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä toimimiseen. Tutkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkin non, ja joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta. Valtakunnallisesti Laboratorioalan koulutusohjelmissa ylemmän ammattikorkeakoulututkin- 12 ANALYYSI 2/2006

13 AMK-KOULUTUS non suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Laboratorioalan erikoistumisopintojen kehittäminen liittyy myös jatkotutkinnon suunnitteluun. Peruskysymykseksi nousee, millainen laboratorioalan jatkotutkinnon tulisi olla. Laboratorioalan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa laboratorioalan osaajia vaativan analytiikan tehtäviin teollisuuden ja tutkimuslaitosten laboratorioihin mm. lääke-, elin tarvike-, puunjalostus- ja kemian teollisuuteen sekä ympäristöalan- sekä bio- ja lääketieteen tutkimuslaboratorioihin. Työtehtäviä ovat pääosin mm. tutkimus-, tuotekehitys- ja laadunvalvontatehtävät. Laboratorioanalyytikot voivat toimia myös osto-, myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Laboratorioalan koulutus antaa laaja-alaisen luonnontieteellisen perusosaamisen sekä valmiudet kehittyä tutkinnon suoritettuaan alan asiantuntijaksi. Sisällön painopistealueita ovat kemian eri osa-alueet sekä ympäristötutkimuksen ja biotieteiden osa-alueet. Tutkinnon suorittaneella on laboratorioalan jatkuvasti kan sainvälis tyessä oltava hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito sekä monipuoliset viestintätaidot erityisesti englannin kielessä. Opiskelijoita ohjataan luomaan kansainvälisiä kontakteja vahvistamalla kielitaitoa alan englanninkielisen kirjallisuuden avulla sekä ohjaamalla kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun Laboratorioalan koulutusohjelmien opetussuunnitelmat eri ammattikorkeakouluissa ovat melko paljon samankaltaisia. Ammattikorkeakoulujen yhteisiin perusopintojen kuuluvat mm. tietotekniikka, tutkimusosaaminen, yrittäjyysopinnot, viestintätaidot sekä ruotsin ja englannin kielen opinnot. Laboratorioalan perusopintoihin kuuluvat mm. matematiikka, fysiikka, työturvallisuus, ensiapu ja laboratoriotekniikka, kemian perusteet, analyyttinen kemia ja laboratorion laatujärjestelmät. Koulutusohjelman ammattiopintoihin kuuluvat mm. kemian opinnot (epäorgaaninen, orgaaninen ja fysikaalinen kemia), laiteanalytiikan opinnot (spektrometria, kromatografia), biotieteen opinnot (biokemia, mikrobiologia, molekyylibiologia) sekä ympäristöanalytiikan opinnot. Laboratorioalan koulutusohjelman kaikille pakollisten ammattiopintojen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus valita syventäviä ammatti opintoja kemian, laiteanalytiikan, bioteknologian, elintarvikeanalytiikan sekä ympäristötekniikan alueilla. He syventävät ammatillista osaamistaan opintojen loppuvaiheessa syventävässä harjoittelussa sekä tekemällä opinnäytetyön valitsemaltaan syventävien opintojen alueelta. Opiskelussa kehitetään taitoja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä informaatiojärjestelmien ja tiedonhaun hallintaan. Opiskelun ohjauksen tavoitteena on tutkimuksellisen työotteen kehittäminen avoimissa ja työelämän laboratorioita vastaavassa oppimisympäristössä. Koulutus antaa valmiudet oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksessa korostuvat oma-aloitteisuus, itsenäinen suunnittelu ja työskentely sekä analyysimenetelmien monipuolinen hallinta ja kehittäminen. Opiskelijat luovat yhteyksiä työelämään erilaisten projektien avulla ja harjoittelun aikana sekä tekemällä opinnäytetyön työelämän tarpeisiin. Laboratorioanalyytikon koulutukseen kuuluu 30 opintopisteen laajuinen ohjattu harjoittelu ja 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Laboratorioanalyytikon nimike ja osaaminen on vähitellen tullut tutuksi myös työelämässä. Laboratorioanalyytikkojen työllistymi - nen on melko hyvää ja yrityksiin on enenevässä määrin perustettu laboratorioanalyytikkojen vakansseja. Osa laboratorioanalyytikoiksi valmistuneista aloittaa laborantin nimikkeellä, osa nimitetään laboratorioanalyytikoksi tai mm. tutkimusavustajaksi, laboratoriomestariksi, laatuteknikoksi tai tutkimushoitajaksi. ANALYYSI 2/

14 Suunnitellaan yhdessä Anneli Pekkarinen Dosentti, TkT Erikoistutkija, Työterveyslaitos, Oulu Ergonomia ja käytettävyys Sähköposti: Tilojen ja työympäristön hyvällä suunnittelulla varmistetaan sujuva ja turvallinen toiminta laboratoriossa. Laboratorion esimies ja henkilökunta pääsevät ehkä kerran työuransa aikana suunnittelemaan uusia tiloja tai laajaa peruskorjausta. Silloin heillä tulisi olla valmiuksia kirjata ylös tarpeita ja työprosesseja, katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja tehdä yhteistyötä eri suunnittelijoiden kanssa. Muutoksessa katse tulevaisuuteen Laboratoriotilan muutostarve perustuu tavallisesti toiminnan muutoksiin. Näytteiden määrä lisääntyy tai vähenee, otetaan käyttöön uusia analyysimenetelmiä ja -laitteita, toiminta organisoidaan uudelleen, tiloista halutaan entistä taloudellisimpia, halutaan kokonaan uudet tilat tai tilat ovat yksinkertaisesti rapistuneet. Tilojen uudistamisen pitäisi aina perustua siihen, mitä toimintoja tiloissa tehdään tulevaisuudessa, toisin sanoen mihin laboratorion toimintaa suunnataan vähintään keskipitkällä tähtäimellä. Niinpä ennen tilasuunnittelua on suunniteltava myös tulevaa toimintaa, sillä näin voidaan selvittää muuttuvan toiminnan vaatimukset. Samalla selviää, missä määrin vanhat työtavat ovat johtuneetkin vanhoista tilaratkaisuista. Laboratoriot voidaan tehtävänsä ja toimintansa mukaan jakaa seuraaviin tyyppeihin: Opetus- ja kurssilaboratoriot (yliopistot, ammatti korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset) Tutkimuslaboratoriot (tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut) Palvelu- ja käyttölaboratoriot (teollisuuden tarkastus- ja koelaboratoriot, sairaalalaboratoriot, elintarvike- ja vesilaboratoriot) Tilaratkaisujen kannalta nämä eroavat toisistaan. Opetuslaboratorioissa työskentelee ryhmä kokemattomia opiskelijoita opettajan ohjauksessa, jolloin tarvitaan laaja yhtenäinen tila, samankaltaisia työpisteitä ja lisäksi pienempiä huoneita erikoislaitteille. Tutkimuslaboratoriossa tehtävä työ on vaihtelevaa ja vaaratekijät moninaisia, jolloin joustavuus ja muunneltavuus ovat tilojen keskeisiä vaatimuksia. Palvelu- ja käyttölaboratorioissa työ saattaa olla samojen analyysien tekoa sarjatyönä ja siten kuormitus ja altistukset ovat pitkäaikaisia. Esimerkiksi terveydenhuollossa suuntaus näyttää olevan yhä suurempiin laboratorioyksiköihin, jolloin analyysit voidaan tehdä tehokkaasti ja luotettavasti suurina sarjoina pitkälti automatisoiduin menetelmin. Työprosessit suunnittelun lähtökohtana Hyväkään arkkitehti tai rakennesuunnittelija ei tunne laboratoriotyötä ja -ympäristöä kuin ylimalkaisesti. Siitä syystä laboratoriohenkilökunnan on oltava suunnittelussa kiinteästi mukana ja selvitettävä nykyiset ja tulevat työprosessit yksityiskohtaisesti. Laboratorion tyypillinen työprosessi muodostuu näytteen vastaanotosta, sen käsittelystä ja analysoinnista tulosten luovuttamiseen. Työskentely- ja liikkumistilojen tarkoituksenmukainen suunnittelu edellyttää ainakin seuraavien asioiden selvittämistä: Mitä näytteitä, kuinka paljon ja millaisessa muodossa laboratorion tulee? Miten näytteet siirtyvät esikäsittelyyn ja mitä analyyseja niille tehdään? Miten tulosten käsittely, tieto asiakkaille ja arkistointi hoidetaan? Mitkä ovat eri työprosessien yhteystarpeet keskenään? Mitkä ovat eri työprosessien yhteystarpeet kemikaalien, tarvikkeiden, työvälineiden ja tiedonsiirron kannalta? Miten paljon tilaa eri työprosessit laitteistoineen vaativat ja mitä erityisvaatimuksia niillä on? Mitä on huomioitava varsinaisen tuottavan työn lisäksi (varastointi, siivous, tiskaus, jätteet jne)? Nykyisten tilojen puutteiden luetteloinnista saattaa olla hyötyä uuden suunnittelussa. Lisäksi laboratoriohenkilökunnan on syytä käydä tutustumassa muihin hiljattain rakennettuihin vastaaviin laboratorioihin. 14 ANALYYSI 2/2006

15 toimiva laboratorio Mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa Työtilojen, rakenteiden, työympäristön ja työturvallisuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnittelun aikana. Siksi laboratoriohenkilökunnan on syytä paneutua suunnitelmiin aivan alusta lähtien ja seurattava vielä rakentamistakin. Turvallisuuteen vaikuttavia puutteita ja virheitä löytyy kokemuksen mukaan kaikissa suunnitteluvaiheissa ja niitä voidaan korjata vielä rakennusvaiheessa. Korjaaminen jälkikäteen on kallista ja joskus jopa mahdotonta. Ensimmäinen asiakirja on perustamissuunnitelma, joka sisältää tilantarveohjelman. Jo tällöin on Suositusten mukainen näyttöpäätetyöpiste laboratoriossa. tärkeää pyrkiä suunnittelemaan eri laboratoriohuoneiden sijainti, kalusto ja varusteet mahdollisimman yksityiskohtaisesti työprosessikuvausten pohjalta. Nämä tiedot voidaan kirjata huonekortteihin, joista tulee ilmetä myös kutakin tilaa koskevat erityisvaatimukset. Kulku- ja kuljetustiet, mahdolliset hissit ja poistumistiet vaativat rakennuksessa merkittäviä ratkaisuja, joten myös ne on otettava huomioon heti alkuvaiheessa. Seuraavaksi suunnittelu tarkentuu L1- ja L2-vaiheiden suunnitelmiin, joissa on jo yksityiskohtaisempaa tietoa layoutista ja laboratoriohuoneista. Tarkimmat piirustukset ovat urakkalaskentapiirustukset, joissa esitetään yksityiskohtaisesti lopulliset ratkaisut: mm. lattia-, katto- ja seinämateriaalit, kiintokalusteiden tyypit ja järjestys, vetokaappien, vesipisteiden ja pesualtaiden sijainti, valaistuksen järjestely, sähkö- ja atk-pistokkeiden sijainti. Palo- ja sammutusvälineiden, hätäsuihkujen ja silmänhuuhtelupisteiden oikea sijoittaminen laboratorioon on tärkeä seikka ja niiden paikat tulee pohtia työprosessien pohjalta viimeistään tässä vaiheessa. Yhteistyö eri suunnittelijoiden kanssa Työtilojen ja työympäristön suunnittelussa ovat keskeisiä arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden lisäksi sähkö-, LVI- ja sisustussuunnittelijat. Suunnittelijoiden kieltä on joskus vaikea ymmärtää ja piirustuksista ei tahdo saada selvää. Asioita täytyy vain käydä läpi ja kysyä mitä mikin merkki piirustuksissa tarkoittaa. Suunnittelijoita voi myös pyytää havainnollistamaan työpisteitä tai muita yksityiskohtia kolmiulotteisesti. Eri suunnittelijat saattavat esittää erilaisia näkökantoja samastakin asiasta ja usein on tehtävä kompromisseja. Tarpeet voivat olla ristiriitaisia ja monilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa, joita tulevien käyttäjien täytyy harkita. Esimerkiksi valaistus- ja ilmastointisuunnitelma tulee sovittaa yhteen, etteivät ilmastointiputket tai kohdepoistot estä työpisteiden valaistusta tai valaisinten kiinnittämistä oikeaan paikkaan. Laboratoriossa huonekorkeuden tulee olla tavanomaista suurempi, koska ilmastointiputket vievät katossa oman tilansa. Seuraavaksi on mietittävä jätetäänkö ilmastointiputket esille vai laitetaanko piiloon välikaton yläpuolelle. Jos putket ovat piilossa, huolto vaikeutuu ja tila mataloituu. Jos ne taas ovat esillä, niiden päälle kertyy pölyä ja ne ovat epäesteettiset katsella. (jatkuu...) ANALYYSI 2/

16 Laboratorion sijainti rakennuksessa Laboratoriotilat on edullisinta sijoittaa yksikerroksiseen erilliseen rakennukseen tai tehdä niille suurempaan rakennukseen erillinen yksikerroksinen siipi. Yksikerroksisuus takaa sen, että tarvikkeiden kuljetus on helppoa, kellarin putkistot ovat lähellä ja katolle on helppo vetää hormeja. Jos rakennukseen tulee useita kerroksia, ylin kerros on laboratoriolle muun muassa ilmanvaihdon järjestämisen kannalta paras. Joka tapauksessa laboratoriotila on eristettävä muista tiloista omaksi palotekniseksi osastoksi ja suuri laboratorio on syytä jakaa useaan osastoon. Laboratoriotilat, joissa on erityinen tulipalon, räjähdyksen, häiritsevän melun tai onnettomuuden vaara, on sijoitettava erilliseen rakennukseen tai erotettava rakenteellisesti turvallisella tavalla muista tiloista. Laboratoriosta on voitava poistua kahta eri tietä ja ovien on avauduttava käytävään ja ulos päin. Nopea poistuminen on tarpeen esimerkiksi tulipalotilanteessa. Lisäksi on huomioitava, että suora auringonvalo haittaa laboratoriossa tehtävää työtä ja auringon säteily aiheuttaa myös lämpökuormaa. Tästä syystä parhaat ilmansuunnat laboratoriohuoneiden sijainnille ovat lännen ja pohjoisen välillä. Toimintojen sijoittelun perusratkaisu Työskentelyn sujuvuuteen laboratoriossa vaikuttaa eri tilojen sijoittuminen toisiinsa nähden. Tavoitteena tulee olla työvaiheesta toiseen joustavasti etenevä työn kulku. Edestakaista ja ristikkäistä henkilöja tavaraliikennettä tulee välttää. Joustavaan työn etenemiseen päästään, kun noudatetaan seuraavia sijoitteluperiaatteita: Toimintaketjun mukainen sijoittelu. Laboratorion tilat ja laitteet sijoitetaan työprosesseja noudattaen. Tällöin peräkkäiset työvaiheet tehdään yhtenäisenä linjana tai lähekkäisissä tiloissa. Toisiaan häiritsevät toiminnat etäälle toisistaan. Laboratoriossa kyse voi olla lämpöä tuottavasta laitteesta, yhteen sopimattomista kemikaaleista tai työ menetelmistä. Yhteydenpito työpisteiden välillä. Yhtenäisessä laboratoriotilassa maisemalaboratoriossa laitteiden käyttö ja valvonta helpottuvat ja tuen saaminen ja palaute onnistuu nopeasti ja tehokkaasti. Aputoimintojen huomioon ottaminen. Usealle työprosessille yhteinen toiminta tai laite, esimerkiksi punnitus tai lasivarasto, sijoitetaan prosesseihin nähden keskeisesti. Kaikille yhteiset tilat huomioidaan sijoituksessa kuten tiskaus, huolto ja jätetilat. Kirjallisia töitä varten tulee olla tarpeellinen määrä toimistohuoneita. Olisi hyvä, jos toimistohuoneet eivät sijaitsisi varsinaisen laboratorion tiloissa. Sama koskee henkilöstötiloja. Sijoittelun hahmottamiseksi on mahdollista ryhmitellä työprosessit ja sijoittaa ne kaavioihin, joista ilmenevät tärkeimmät yhteydet ja niiden toistuvuus. Kuinka monta käytävää? Laboratorion koon ja tehtävien mukaan sen layout saattaa vaihdella suuresti. Pieni laboratorio voi olla yksi tilava huone, jonka reunoille on erotettu pienempiä huoneita erikoistöitä varten (kuva 1A). Tavallinen laboratorion pohjaratkaisu sisältää yhden käytävän, jonka toisella puolella on laboratoriot ja toisella toimistohuoneet ja yhteisiä tiloja (kuva 1B). Tässä ratkaisussa tulee väkisinkin edestakaista liikennettä käytävälle. Kaksikäytäväisessä pohjaratkaisussa on enemmän mahdollisuuksia työprosessien ryhmittelyyn ja yhteisten tilojen keskittämiseen. Käytävien väliin jäävä ikkunaton tila on niissä koettu ongelmaksi. Laboratoriossa on kuitenkin useita tiloja, joissa vain pistäydytään ja joissa ikkunoista saattaa jopa olla haittaa. Ne tulisi sijoittaa käytävien väliin. Kaksi käytävää rakennuksen päässä mahdollistaa U-muotoisen pohjaratkaisun, joka voisi useissa tapauksissa olla ihanteellinen työprosessien kannalta (kuva 1C). Sisäisiä kulku- ja kuljetusreittejä suunniteltaessa on otettava huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen määrä ja laatu. Turvallisen kuljettamisen edellytyksenä on tarkoituksenmukaiset kuljetusapuvälineet sekä riittävän leveä ja muutenkin turvallinen kuljetusreitti. Erityisesti hissien, oviaukkojen ja väliköiden sijainti on suunniteltava huolella ja niiden tulee olla riittävän avaria myös suurempien laitteiden siirtoon. Laboratorion sisustus Perinteisesti laboratoriot on kalustettu laboratoriopöydillä, joiden yhteydessä on vesi-, kaasu- ja sähköliitännät. Pöytiä on sijoitettu huoneen keskelle ja seinien viereen. Pesupöydät, vetokaapit, säilytyskaapit jne on tavallisesti sijoitettu seinien viereen. Liuotinten ja muiden kemikaalien säilytykseen käytetyt kaapit on varustettava poistoimulla. Kyseessä voi olla lattialla seisova korkea kaappi tai esimerkiksi vetokaapin viereinen yläkaappi, joka on helppo liittää vetokaapin poistokanavaan. Laitteiden sijoituksessa on muistettava, ettei erityistä lämpökuormaa aiheuttavia laitteita sijoiteta liian pieneen huoneeseen, jolloin normaali ilmastointi ei riitä. Myös muut laitteistoista aiheutuvat työ- 16 ANALYYSI 2/2006

17 ympäristöongelmat (esimerkiksi melu ja magneettikentät) tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Laite- tai työpistekohtaisten kohdepoistojen sijainti on lisäksi huomioitava kokonaissuunnitelmissa. Kohdepoisto voi olla epäpuhtauslähteen (esim. kromatografi, sentrifugi) yläpuolelle kiinteästi asennettu huuva tai liikuteltava nivelvartinen imuhuuva. Viimeisen kymmenen vuoden aikana automatisointi on edennyt ja laboratorioiden analyysilaitteet on liitetty tietokoneisiin. Näyttöpäätteiden sijoittamisessa perinteisille laboratoriopöydille on ilmennyt ongelmia. Myös laboratorion päätteille tulisi hankkia erityinen näyttöpäätepöytä. Kulmaratkaisu on todettu toimivaksi. Kuvassa 2 on kaksi esimerkkiä näyttöpäätepöydän sijoittamisesta laboratoriotilaan ja kuvassa 3 käytännön työtilanne. Esimerkkejä laboratorion layoutista: A pieni laboratorio B yhden käytävän ratkaisu C U-mallinen laboratorio Muunneltavuus ja joustavuus Olipa toiminnan ja tilojen suunnittelu kuinka perusteellista tahansa, niin muutoksiin on aina varauduttava. Toiminnassa ja organisaatiossa voi tapahtua muutoksia muutaman vuoden välein, vaikka rakennukset pysyvät pystyssä vuosikymmeniä. Tämän vuoksi myös tilojen joustavuus on tavoitteena. Tilan käyttö saadaan muunneltavaksi esimerkiksi kevyiden väliseinien, joustavien asennuskaistojen ja liikuteltavien kalustemodulien avulla. Erityisesti laitepöydät on hyvä varustaa pyörillä, jolloin laitteiden siirto ja myös huoltotoimenpiteet helpottuvat. Työpöytien alla olevat pyörälliset laatikostot ja kaapit helpottavat tilan tehokasta järjestelyä. Suunnitteluvaiheessa sähkö- ja atk-pistokkeiden määrässä ei kannata nuukailla. Näyttöpäätteen sijoittamismahdollisuuksia analyysilaitteen yhteyteen. Muuta huomioitavaa Edellä esitettyjen lisäksi on huomioitava sopivien pintamateriaalien valinta. Yleisin lattiapäällyste on muovimatto. Sen tulee olla päästöluokitukseltaan M1-hyväksytty. Se, ettei materiaali ole liukas, on kuitenkin turvallisuuden kannalta tärkein ominaisuus. Erityistiloihin (esim. tiskaus) voidaan käyttää liukuestepintaista muovimattoa. Lisäksi on mietittävä, missä tiloissa tarvitaan lattiakaivoja ja missä ne eivät ole sallittuja (esim. liuotinvarastot). Kaasunjakelun järjestäminen vaikuttaa kokonaissuunnitteluun. Kaasukeskus kaasulinjoineen on sekä turvallisuuden että käytön kannalta usein hyvä ratkaisu. Huonekohtaiset kaasulinjat ja venttiilien paikat on silloin sisällytettävä piirustuksiin. Jos kaasujen käyttö on vähäistä, päädytään ehkä laite- tai työpistekohtaisiin kaasupulloihin. Niiden helppo ja turvallinen sijoitus ja kuljetus on tärkeää huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Artikkelin kirjoittamisessa on käytetty seuraavia lähteitä: Barker J, Blank C, Steere N, eds. Designing a Laboratory. American Public Health Association, Washington Laboratory Design Issues. British Occupational Hygiene Society Technical Guide No.10. H and H Scientific Consultants Ltd, Leeds Lehtelä J. Työtilat ja kulkutiet. Kirjassa: Ergonomia. Toim. Launis M. Työterveyslaitos, Helsinki. (Käsikirjoitus vuodelta 2003) Tietotyön ergonomia. Yleisperiaatteet, kalusteet ja työasema, ohjelmistot, laitteet. SFS-käsikirja 72. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki Yrjänheikki E, Priha E, Lindroos L. Laboratorion suunnittelu. Kirjassa: Laboratorio kehittyvänä työympäristönä. Toim. Yrjänheikki E. Työterveyslaitos, Helsinki ANALYYSI 2/

18 Ällätikku KEISARIN UUDET VAATTEET Poikasena, kun istui parturipukille peilin eteen, punastui korviaan myöten ja hiki alkoi valua lotonaan päästä. Nykyään on sydän kurkussa, kun pitäisi kertoa ääneen: kuka olen, mistä tulen, mitä olen viimeksi tehnyt, mitä toivon ja mikä olisi visioni tulevaisuudesta, miksi minä juuri haluan sitä tai tätä ja olenko minä mielestäni paras tähän ja miksi? Haluaisi paeta moisia tilanteita ja olla jossakin hevonkuusessa kaiken ulkopuolella. Mielikuvatodellisuuden näytteleminen ja roolileikit pelottavat, koska ne ilmentävät liikaa tätä kannibaali todellisuutta. Olemme jokapäiväisessä elämässämme keskellä suurta kaupallista draamaa. Vielä ei ole selvinnyt onko tämä murhenäytelmä, komedia tai farssi. Jos näytelmän sääntöjä noudatettaisiin, niin meille kerrottaisiin hyvin tarkkaan tyylilaji missä mennään ja kuinka ollaan, jotta yhteinen tavoite ja tekeminen saisivat toivotun muodon ja lopputuloksen. Meille jokaiselle on jaettu oma rooli tähän outoon näytelmään, halusimmepa tai emme. Harvat, eli seulotut saavat unelmaroolin ja luulevat näin voivansa paksusti. Harvalukuinen on se joukko, joka saa olla näytelmässä omana itsenään. Rooli muuten tarkoitti kreikkalaisissa näytelmissä näyttelijän käsikirjoituksen mukaan suorittamaa käyttäytymistä. Teatteritaiteessa rooli tarkoittaa näyttelijän yksilöllistä tulkintaa kuvitteellisesta hahmosta, jota hän esittää. Näyttelijän tehtävä on ajatella, kuinka hänen esittämänsä henkilö reagoisi eri tilanteissa ja toimia sen mukaan. Suurin homma näyttelijällä (jäljittelijällä) on, kun hän yrittää välttää näyttelemästä näyttelemistä tässä tyylittömässä sekamelskakakofoniassa. Naurettavuutta on se äärimmäinen vakavuus, jolla jokainen roolihenkilö omistautuu asioilleen. Kehnosti käy harmaan ja hiljaisen tosikko-osaajan. Olemme jokapäiväisessä elämässämme keskellä suurta kaupallista draamaa. Vielä ei ole selvinnyt onko tämä murhenäytelmä, komedia tai farssi. Tasapainoinen näytteleminen vaatii hyvää itsetuntemusta, kovaa kuria ja särmää, koska näyttelijän totuus paljastuu ennemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi hän herpaantuu väsymyksestä valheelliseen roolisuoritukseensa paljastaen näin todellisen luonteensa, eli roolin alta pukkaa näkyviin sisäkummi. Tässä tilanteessa on pokan pidettävä, koska näyttelijä tuntee sisälmyksissään tämän aiheuttamansa ristiriidan todellisen ja jäljitellyn toiminnan välillä. Tämä kielii palkitsijalle (kannustajalle) epäuskottavuutta, eli juttu on falski. Homma menee multiin ja aiottu sanoma ei uppoa kohteeseen. Lopulta kannustepalkkiot nappaavat ne, jotka jaksavat pisimpään tätä naamioleikkiä. Parasta ajanvietettä syntyy, kun tunnetut näyttelijät, jääkiekkovalmentajat tai toimessaan hyvin menestyneet henkilöt astuvat suureleisesti työelämän näyttämölle kertomaan rupusakille ele ja ilmekielestä. He mesoavat, kuinka ihminen viestittää kehollaan ja hengellään jotakin itsestäänselvyyttä. Nämä muodollisesti pätevät näyttelevät meille eteen käyttäytymismalleja ja opettavat kaunopuhetta millä saataisiin tilaajaorganisaatiot vakuuttumaan kuinka hyvä sijoitus ihminen on. Tuli mieleeni, että koiraihmiset tietävät, ettei piskiä saa lähestyä kiireellä eikä sitä ole syytä katsoa silmiin. Karvaturpa voi hermostua. Häijyä hurttaa rauhoitellaan haukottelemalla ja kierähtämällä maahan selälleen vatsapuoli ylöspäin alistumisen merkkinä. Tämä roolileikkikonsultointi on kyllä hyvää viihdettä ja ajankulua. Totta ja sisältöä siinä on yhtä paljon kuin näytelmässä: Keisarin uudet vaatteet. 18 ANALYYSI 2/2006

19 Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen 7.8. mennessä: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, Turku Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 3/2006. Sudoku TAPAHTUMIEN ABC Järjestäjä, paikka Kesälauantaina retki Keskisen Kyläkauppaan Tuuriin. Helsingin Laboratorioalan Yhdistys Edellytyksenä retkelle on riittävä osallistujamäärä. Ilm. eija.koskela@laborantti.net Kolin valloitus. Ilm mennessä: Itä-Suomen Laboratorioalan Yhdistys ritva.puoskari@perlos.com, marke.oinonen@perlos.com Tutustumiskäynti Valiolle lauantaina klo 12. Ilm 7.6. Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys mennessä Outille, outi.manty@pp.inet.fi Kuopion Maraton. Ilmoittautuminen Pohjois Savon laboratorioalan yhdistys menneessä: pia.smolander@eela.fi Hinta jäseniltä 12 c ja ei-jäseniltä 22 c. Tapahtumien ABC Pj + toimihenkilökoulutus Suomen Laboratorioalan Liitto ry Ikaalisten Kylpylä vko 39 Laatukoulutus, ohjelma lehden sivulla 10 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Laboratorioalan Seminaari, Pori. Ilm menn. Suomen Laboratorioalan Liitto ry anita.luonila@kemira.com, p , Satakunnan Laboratorioalan Yhdistys ry ohjelma lehden sivulla Laboratorioalan näytteenottoseminaari, Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma lehden sivulla 4 ja TU ry, Aulanko Hämeenlinna vko 47 ICP-koulutus, ohjelma lehden sivulla 23 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko Hämeenlinna Laboratorioalan luentopäivät 2007 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko Hämeenlinna ANALYYSI 2/

20 LOMALLA LAPPIIN Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu) - lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle. Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 c/vko - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 c/vko - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Muut 300 c/vko Kesäviikot (26-31) 250 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista. TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Hinnat: sormus 106 c, merkki 9 c, merkki korurasiassa 10 c. Merkit ovat emaloitua hopeaa. Tilaukset: Martti Östring, , martti.ostring@pp.inet.fi tai Kosti Ollila, (016) (työ), (016) ANALYYSI 2/2006