43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2006"

Transkriptio

1 ANALYYSI 43. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2006

2 Laboratorioalan seminaari Suunnattu kaikille laboratorioissa työskenteleville Hotelli Scandic, Itsenäisyydenkatu 41, Pori Torstai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja kahvi Kemian laskut Pirjo Wiksten FM, Porin Ammattiopisto Edellinen aihe jatkuu Lounas Laboratorioiden väliset vertailumittaukset Irma Mäkinen, Fil.lic. ja niiden tulosten hyödyntäminen Suomen ympäristökeskus Edellinen aihe jatkuu Kahvi Mittausepävarmuuden arviointi Ryhmäpäällikkö, FM Teemu Näykki, Suomen ympäristökeskus, laboratorio Edellinen aihe jatkuu saunominen Illallinen Perjantai Luento Luennoitsija Uuden laitteen hankinta ja käyttöönotto Elina Wiik, Research Metallurgist Outokumpu Research Oy REACH, yleistä asiaa REACH:sta, Elina Wiik, Research Metallurgist kemikaalien rekisteröinnistä, Outokumpu Research Oy arvioinnista ja lupamenettelystä Kiintoaineen ja rikkidioksidin Jarmo Saarenmaa, laboratorioinsinööri määritykset prosessikaasuista ja Outokumpu Research Oy menetelmien akkreditointi Lounas Työyhteisön ihmissuhteet Arja-Kaarina Kunttu, Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluttaja Kahvi Edellinen aihe jatkuu... Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Anita Luonila p Briitta Perälä p Annina Lehti p Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n jäseniltä 430 c ja ei jäseniltä 570 c. Hinta sisältää ohjelman mukaiset ateriat, saunan ja majoituksen kahden hengen huoneissa Hotelli Scandicissa Porissa. Kurssin hinta on ei majoittuvilta 350 c jäseniltä ja 490 c ei-jäseniltä. Yhden päivän kurssin hinta on 200 c/jäsen ja 270 c/ ei-jäsen. Suomen Bioanalyytikot ry:n jäsenet osallistuvat jäsenhintaan. Maksu yhdistyksen tilille Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 85 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry 2 ANALYYSI 2/2006

3 Päätoimittaja Tilaukset Ilmoitukset Anne Raille Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku GSM Työ (02) Sanna Nieminen Keonpellonkatu 7 as. 27, Raisio GSM Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, Kuusisto Työ (02) GSM SISÄLLYSLUETTELO Laboratorioalan seminaari... 2 Laboratorioalan näytteenottoseminaari... 4 Päätoimittajalta... 5 Terminen analytiikka... 6 Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, Turku Koti Työ (02) Pankki Nordea Painatus Julkaisija Offset Ulonen Oy Puh. (03) Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen Analyysi osoite Valpuri Innanmaankatu 5 c 94, Turku ISSN GC/MS yritysten ongelmanratkaisun välineenä... 8 Laatuseminaari Puheenjohtajalta Laboratorioalan AMK-koulutus Suunnitellaan yhdessä toimiva laboratorio Ällätikku Sudoku Tapahtumien ABC Kollegani Anne Raille Osoitteenmuutokset Irja Hiekkamäki Hakatie 4, Toivala Työ (017) Koti Yhdistykset toimivat ICP-Seminaari TV-jumppa Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2006 Numero Ilmestyy Aineisto toimitukselle Jäätelöt analyysissä Toiminnanjohtajalta Matin kuntoilupalsta Toimihenkilöt ja yhdistykset ANALYYSI 2/2006 3

4 Laboratorioalan näyttenottoseminaari Laadukas näytteenotto Hotelli Rantasipi, Aulanko, Hämeenlinna Maanantai Luento Luennoitsija Ilmoittautuminen ja aamupala 09:30 Tervetuloa Pauli Konttinen, koulutuspäällikkö, Toimihenkilö-unioni TU Tuula Kuusisto, puheenjohtaja, Suomen Laboratorioalan Liitto 10:00-10:45 Näytteennoton teoriaa ja perusteita professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 11:00-11:45 Agreditoinnista professori Pentti Minkkinen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto :00 Lounas, Näyttely 13:15-13:45 Burklen näytteenottovälineistöä Heli Tuppurainen Tamro MedLab Oy 14:00 Kahvi, Näyttely 14:30-15:15 Kiinteän näytteen jakamisesta Tuula Kuusisto, G.W. Berg tekniikkaa apuna käyttäen :15 luento avoin Tiistai Luento Luennoitsija :45 Näytteenotto Raisio Oyj:ssa, mm. Minna Eeva, hygieniavastaava, luminometrin hyötykäyttö Raisio Oyj :45 Mikrobiologisesta näytteenotosta Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku :45 Tuotekohtaisista validoinneista Laadunvalvonnan esimies Lea Satama, Biovian Oy Turku 12:00-13:00 Lounas ja huoneiden luovuttaminen 13:00-13:45 Lääketeolllisuudesta & Puhdastilan näytteenotoista 14:00-15:00 Näytteenotto puhdastilassa Päätöskahvi ja kotiinlähtö 16:30 Kylpyläosaston käyttö 20:00 Iltapala Tiedustelut ja ilmoittautuminen mennessä: Pirjo Lehmus p. (09) Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistujan nimi, liiton jäsenyys, laskutusosoite ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. Kurssin hinta on Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n tai Toimihenkilöunionin jäseniltä 350 c ja ei-jäseniltä 450 c. Hintaan sisältyy luentotiivistelmät, ohjelman mukaiset ateriat sekä majoitus kahden hengen huoneissa ja kylpyläosaston käyttö. Yhden hengen huoneen lisähinta 30 c. Osallistuminen on mahdollista myös yhteen koulutuspäivään, hinta on tällöin jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 300 c. Mikäli osanotto peruutetaan ohjelmassa mainitun viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme toimisto- ja varauskuluina 50 c. Järjestäjä pidättää oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Tervetuloa Seminaariin! Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimihenkilöunioni TU ry 4 ANALYYSI 2/2006

5 Oikeellisen tuloksen takana on edustava näytteenotto Elintarvikealan laadunvalvonnan merkitys nousi taas arvoonsa, kun huhtikuussa Suomessa myytävistä virvoitusjuomista löydettiin syöpää aiheuttavaa bentseeniä. Kuukautta aiemmin bentseeniä oli löydetty myös Ruotsin juotavista. Pitoisuuksia ei mediassa tuolloin ilmoitettu. Mielenkiintoni asiaan heräsi, kun johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuus ry:stä ilmoitti heti tutkimustulosten tullessa tietoisuuteen, että joidenkin virvoitusjuomien bentseenipitoisuuksia tullaan laskemaan. Näin asiaan vähemmin vihkiytyneenä ja juotavien satunnaisena käyttäjänä, kiinnostustani lisäsi kysymys siitä, miksi juotavat tätä karsinogeeniä yleensäkin sisältävät. Myös se sai kiinnostuksen kasvamaan, kun heti julkisuuteen tulon jälkeen todettiin, että sallittuja raja-arvoja voidaan laskea. Tämä toteamus, pisti miettimään, miksi yleensä rajat on alun perin niin korkeiksi asetettu. Selvitysten mukaan, Suomessa tullaan laskemaan bentseenipitoisuuksien rajoja varmuuden vuoksi elintarviketeollisuuden omin voimin kymmenen mikrogramman tasolle. Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksen mukaan juomaveden turvallinen raja-arvo on kymmenen mikrogrammaa vesilitrassa. Yhdysvaltain laissa raja on viisi mikrogrammaa litrassa. EU:ssa asiasta ei ole lainsäädäntöä, mutta juomaveden tavoitearvo on yksi mikrogramma litrassa. Suomessa juomaveden raja-arvo on yksi mikrogramma. Elintarvikevirasto suosittelee tällä hetkellä, että markkinoilla ei pidettäisi virvoitusjuomia, joiden syöpävaarallisen bentseenin pitoisuus voi nousta yli WHO:n juomavedelle antaman rajan. Käytännössä päätös tästä jää kuitenkin viimekädessä yritysten omaan harkintaan, sillä takaisinvetovaatimusta ei tutkimustuloksen julkistamisen jälkeen esitetty. Tutkimusten mukaan bentseeniä syntyy limsapulloihin säilöntäaine bentsoaatin ja värin sekä maun muuttumattomana säilyttävän askorbiinihapon reagoinnin tuloksena. Koska pullot ovat kaasutiiviitä, bentseeni ei pääse pulloista ulos. Elintarviketeollisuusliiton tutkimuksessa pitoisuudet olivat useimmiten alle yhdestä mikrogrammasta noin kymmeneen litrassa. Tutkimuksessa testattiin myös ääritiloissa säilytettyjä limsoja, jolloin limsaa säilytettiin 50 plusasteessa vähintään vuorokauden, jopa pitempään. Tällöin bentseenipitoisuus nousi jopa pariinkymmeneen mikrogrammaan litrassa. Olemme varmaan kaikki alalla työskentelevät yhtä mieltä siitä, että tuotteiden laadunvalvonta on hyvissä käsissä, on sitten kyseessä lääke-, elintarvike- tai vaikkapa kosmetiikkateollisuudesta. Laadun takeena on oikeellinen tutkimustulos. Jotta oikeellinen tulos voidaan taata, tulee tutkittavan näytteen olla edustavasti otettu. Useammalta taholta on liittoon tullut pyyntöjä näytteenottokoulutuksen järjestämistä. Vastaamme nyt tähän pyyntöön järjestämällä marraskuussa aiheesta kaksipäiväisen koulutuksen. Viereisellä sivulla on ohjelma tästä Toimihenkilöunionin kanssa yhdessä järjestämästämme näytteenottoseminaarista. Tämän koulutustapahtuman vastuuhenkilönä toivon näkeväni runsaasti jäseniämme syksyllä Aulangolla. Muistattehan, että hotellin yhteyteen on valmistunut keväällä kylpylä. Tuolloin on siis mahdollista päästä tutustumaan myös siihen. Olemme koonnet tämän lehden asia-aiheet pääasiassa kevään laboratorioalan luentopäivillä olleista luennoista. Näin voimme tarjota laadukkaiden luentojen sisällöt luettavaksi myös teille, joille osallistuminen itse koulutustapahtumaan ei ollut mahdollista. Jotta voimme kehittää lehteämme jäsenlähtöisemmäksi, haluan muistuttaa teitä näin kesän kynnyksellä siitä, että Analyysi on meidän kaikkien yhteinen lehti. Toivomme saavamme jäseniltä vinkkejä lehden sisältöön. Voitte ehdottaa aiheita, joista haluaisitte lukea sekä lähettää omia kirjoituksia julkaistavaksi. Yleensäkin toivomme näkökulmia lehden sisällön kehittämiseksi entistä jäsenlähtöisemmäksi. Lähetä toimitukseen vaikkapa jokin kiva kesämuisto kuvien kera! Hyvää Kesää kaikille Analyysin lukijoille, Anne Analyysi on meidän kaikkien yhteinen lehti. Toivomme saavamme jäseniltä vinkkejä lehden sisältöön. Päätoimittajalta ANALYYSI 2/2006 5

6 Terminen analytiikka tuote Laboratorioalan luentopäivät 2006 Tutkija FL, Toni Andersson KETEK Keski-Pohjaanmaan Tutkija, FL, Toni Andersson, KETEK Keski- Pohjanmaan teknologiakeskus Työskentelyä KETEK:n uudella reometrilla. Tuotekehityksen tavoitteena on useimmiten tuotteen hinta-laatusuhteen optimointi. Vain harvoissa erikoissovelluksissa voidaan tuotteen valmistukseen käyttää parhaita ja kalleimpia raaka-aineita tuotteen laadun ja ominaisuuksien optimoimiseksi huippuunsa. Usein laadun optimointi raaka-aineiden hinnasta piittaamatta on mahdollista ainoastaan erikoissovelluksissa joissa laatukriteerit ovat äärimmäisen korkeat, tai joissa tuotantovolyymit ja tuotteen käyttömäärät ovat niin pieniä, ettei raaka-aineen kilohinta ei nouse ratkaisevaksi tuotteen kilpailukyvyn kannalta. Tuotekehitystyössä pyritään nostamaan tuotteen kilpailukykyä parantamalla tuotteen laatua sekä sovelluksen kannalta tärkeitä spesifisiä ominaisuuksia verrattuna kilpailijan tuotteeseen. Vaihtoehtoisesti tavoitteena voi olla vastaavan tuotteen valmistaminen materiaali- ja valmistuskustannuksia alentamalla. Tuotekehityksessä keskitytäänkin usein tuotteen ominaisuuksien kehittämiseen ja optimointiin suhteessa valmistuskustannuksiin, parempien raaka-aineiden etsimiseen sekä tuotantomenetelmien optimointiin. Mitä suuremmista käyttövolyymeista puhutaan, sen merkittävämmässä roolissa kilpailukyvyn ja hyvän markkinaaseman saavuttamisen kannalta ovat tuotteen valmistus- ja materiaalikustannukset. Asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä pyritään usein räätälöimään olemassa olevaa tuotetta paremmin asiakkaan tarpeisiin soveltuvaksi ja vaatimuksia vastaavaksi, tai vaihtoehtoisesti luomaan asiakkaan tarpeisiin täysin uusi tuote. Avainasemassa ovat 6 ANALYYSI 2/2006

7 kehityksen tukena teknologiakeskus tällöin asiakkaan laatukriteerit kehitettävälle tuotteelle, sekä markkinoiden asettamat rajat tuotteen hinnalle. Usein esille tulevia laatukriteerejä ovat mm. vaadittavat lujuusominaisuudet, lämmön- ja olosuhteidenkesto sekä lämpötilan vaikutus materiaalin mekaanisiin tai viskoelastisiin ominaisuuksiin. Terminen analytiikka on materiaalitutkimuksen ala, jossa tutkitaan materiaalin ominaisuuksia ja niiden muutoksia sekä reaktiokinetiikkaa lämpötilan funktiona. Erityisesti polymeerimateriaalien kohdalla termisten, termomekaanisten ja viskoelastisten ominaisuuksien tuntemus on tuotekehityksen perusta. Polymeerimateriaalin termiset ja mekaaniset ominaisuudet riippuvat paitsi materiaalin kemiallisesta koostumuksesta myös esimerkiksi polymeerin moolimassasta, moolimassajakaumasta sekä polymeerin rakenteesta (haaroittuneisuus, verkkoutus jne.). Termisten ja mekaanisten ominaisuuksien optimointi on tärkeässä roolissa mm. muovi-, pinnoite-, pakkaus- ja veneteollisuuden käyttämien materiaalien tuotekehityksessä. Lisäksi yhä enenevässä määrin myös rakennus- ja kuljetusteollisuudessa on siirrytty raskaista metallirakenteista ja -osista huomattavasti kevyempiin kerta- ja kestomuoveihin. Näissä sovelluksissa materiaaleilta vaaditaan usein erittäin hyviä mekaanisia ominaisuuksia sekä termistä stabiilisuutta ja olosuhteiden kestoa. Materiaalien fysikaaliset ja fysikaaliskemialliset ominaisuudet kuten esimerkiksi jäykkyys, lujuus, dimensiot tai entalpia voivat muuttua lämpötilan funktiona materiaalia jäähdytettäessä tai lämmitettäessä. Keskeisimpiä ominaisuuksia useimpien sovellusten kannalta ovat polymeerimateriaalin mekaanisten ominaisuuksien muutokset. Materiaalien ominaisuuksien muut tumista lämpötilan funktiona voidaan tutkia termiseen analytiikkaan tarkoitetuilla laitteilla. Muutosten tutkiminen ja tuntemus helpottaa oikeiden valintojen tekemistä mm. suunniteltaessa uusia tuotantoprosesseja, tuotteita tai valittaessa raaka-ainetta prosessiin. Materiaalien ja raaka-aineiden valintaan vaikuttavat paitsi lopputuotteelta vaadittavat termiset ja mekaaniset ominaisuudet, myös raaka-aineiden vaatimat työstölämpötilat sekä sulatteiden ja hartsien viskositeetti (työstettävyys). Monissa prosesseissa avainasemassa tuotannon taloudellisuuden kannalta ovat lähtöaineiden reaktiivisuus ja reaktiokinetiikka. Termisen analytiikan laitteita voidaan hyödyntää myös tuotteiden laadunvalvonnassa ja varmistuksessa, sekä tuotevikojen selvittämisessä. Termisen analytiikan tärkeimmät laitteet ovat: DSC (differentiaali pyyhkäisy kalorimetri) - Määritetään näytteeseen absorboituvaa tai siitä vapautuvaa lämpöenergiaa näytettä lämmitettäessä, jäähdytettäessä tai pidettäessä vakiolämpötilassa TGA (termogravimetrinen analysaattori) - Tutkitaan näytteen massanmuutosta lämpötilan funktiona tai massanmuutosta ajan funktiona vakiolämpötilassa DMA (dynaamismekaaninen analysaattori) - Tutkitaan materiaalien elastisia ja viskoelastisia ominaisuuksia lämpötilan, ajan, taajuuden tai jännityksen funktiona. Reometri - Tutkitaan materiaalin reologisia ominaisuuksia, mm. viskositeetin ja viskoelastisten ominaisuuksien muutoksia lämpötilan, leikkausnopeuden tai leikkausjännityksen funktiona. Muun muassa seuraavien ominaisuuksien tutkimus on mahdollista termisen analytiikan laitteilla: - Viskoelastisten ominaisuuksien muutokset lämpötilan funktiona - Mekaanisten ominaisuuksien muutokset lämpötilan funktiona - Terminen kestävyys, hajoaminen ja vanheneminen - Viskositeetti - Sulamis-, kiteytymis- ja lasittumispiste sekä kiteisyysaste - Jäätymis-sulamiskäyttäytyminen sekä entalpian muutokset - Reaktiokinetiikka - Lämpölaajeneminen/kutistuminen, dimension muutokset lämpötilan funktiona - Ominaislämpökapasiteetti - Hartsien kovettumisprofiilit, geeliytymispiste ( geeliaika ), jälkikovettuminen - Hapettuminen - Materiaalin kosteus- ja liuotinainepitoisuus - Muovien lisä- ja täyteainepitoisuudet ANALYYSI 2/2006 7

8 GC/MS YRITYSTEN ONGELM Laboratorioalan luentopäivät 2006 Tutkija Mikko Suomela KETEK Keski-Pohjaanmaan Kaasukromatografimassaspektrometria, GC/MS GC/MS on tehokas menetelmä tutkittaessa erilaisia orgaanisia liuoksia, kaasumaisia kemikaaleja, ja jopa kiinteitä materiaaleja. Laitteeseen on kaupallisesti saatavilla useita automatisoituja näytteenkäsittelytekniikoita mm. erilaiset headspace-tekniikat, termodesorptio ja pyrolyysi. Teollisuuden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä nämä tekniikat nopeuttavat analyysejä helpottamalla näytteenkäsittelyä. GC/MS eroaa perinteisestä GC/FID:stä siinä, että liekki-ionisaatiodetektori on korvattu massaselektiivisellä detektorilla (MS = massaspektrometri). Laitteistossa GC pystyy erottelemaan höyrystyviä ja kaasumaisia aineita toisistaan, ja varsinainen analyyttien tunnistus ja kvantitointi tapahtuu MS:ssa. Tunnistuksen apuna käytetään mm. itse luotuja ja kaupallisesti saatavilla olevia MS-spektrikirjastoja. Teollisuuden materiaali-, tuote-, raaka-aine- ja koostumusongelmia selvitettäessä GC/MS on arvokas työkalu. Massaspektrometri GC:ssä Analyysissä GC:n erottelemat analyysit ionisoidaan tavallisimmin 70 elektronivoltin suihkulla (EI=elektroni-ionisaatio) tai ionisoidulla reagenssikaasulla (CI= kemiallinen ionisaatio) ja syntyy positiivisesti varautunut radikaali. Radikaali ionisoituu edelleen molekyylifragmenteiksi. Kaikki tämä tapahtuu ionisaatiokammiossa, joka on korkeassa vakuumissa. Fragmentit ohjataan elektronivahvistimelle (tai vastaavalle detektorille) magneetti- ja sähkökentän avulla. Detektori rekisteröi massafragmentit (m/z) ja tuottaa aineelle ominaisen massaspektrin. Tätä massaspektriä voidaan verrata tietokoneella spektrikirjastoon tai sitä voidaan tulkita manuaalisesti. Tutkija Mikko Salmela, KETEK, Keski-Pohjanmaan teknologiakeskus Staattinen headspace-gc/ms Headspace on yksinkertainen esikäsittelytekniikka haihtuvien aineiden ja liuottimien määrittämiseksi nestemäisistä ja kiinteistä näytteistä. Tekniikkaa käytetään mm. hajuhaittojen, liuotinjäämien ja lisäaineiden tunnistamiseen ja pitoisuuksien määrittämiseen. Näytteen vaiheet mittauksessa ovat: 1) näytettä lämmitetään suljetussa näytepullossa valitussa lämpötilassa haluttu aika (tasapainotus) 2) laite ottaa tunnetun tilavuuden kaasua höyrystynyttä näytettä pullosta ja syöttää sen GC:lle Kun laitetta käytetään kvantitointiin, tärkeimmät lait höyrystyvän näytteen käyttäytymiseen pullossa määritellään jakaantumisvakion ja faasisuhteen avulla. Jakaantumisvakio, missä c g = konsentraatio kaasutilassa ja cl = konsentraatio näytteessä Faasisuhde, missä V g = kaasufaasin tilavuus ja V s = näytefaasin tilavuus pullossa. Tyypillisesti laitteilla näytteitä voidaan lämmittää jopa ºC. Näin voidaan tutkia myös korotetuissa lämpötiloissa näytteistä vapautuvia aineita. Yksi tehokkaista headspace-tekniikoista on ns. full evaporation tekniikka, jossa pieni määrä näytettä 2 20 ul höyrystetään kokokaan näytepullossa. Termodesorptio Termodesorptio on haihtuvien orgaanisten aineiden (VOC) määrittämisessä ja huoneilman tutkimuksessa käytetty tekniikka, mutta teollisuudessa näytteenotto- 8 ANALYYSI 2/2006

9 ANRATKAISUN VÄLINEENÄ teknologiakeskus paikkoina ovat yleensä tuotantotilat ja sen ilmaan tuotannossa vapautuvat kemikaalit, tuotantolinjojen eri vaiheet missä työntekijöitä on eniten suojattava. Näytteenkeräys tapahtuu adsorbentilla täytettyihin putkiin. Yleisimmin käytetty adsorbenttimateriaali on Tenax-polymeeri, mutta muitakin on. Itse keräys voidaan suorittaa pumpulla (aktiivisesti) imemällä tyypillisesti 7-10 litraa ilmaa putken läpi tai diffuusion avulla (passiivisesti). Keräysaika on aktiivisessa näytteenotossa noin 1 1 ½ tuntia. Passiivisessa näytteenotossa keräysaika on noin 8 tuntia. Näytteiden analyysi laboratoriossa tapahtuu lämmittämällä putkia korkeaan lämpötilaan esimerkiksi +200 ºC. Samalla putken läpi annetaan virrata inertti kaasu, kuten helium. Tällä kaasuvirralla huuhdellaan putkeen kertyneet kemikaalit kylmäloukun kautta GC:n eroteltaviksi. Pyrolyysi Pyrolyysissä tutkimuskohteina usein ovat polymeeriset ja muut huonosti haihtuvat näytteet, joiden koostumus tai rakenne halutaan selvittää. Teollisuuden tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tutkitaan mm. tutkitaan raaka-aineita, vertaillaan eri materiaaleja, tunnistetaan kontaminaatiota ja tutkitaan reklaamaationäytteitä. Näytteen vaiheet analyysissä ovat: 1) näyte kuumennetaan nopeasti korkeaan lämpötilaan lyhyeksi ajaksi (muutama sekunti). Yleensä tämä lämpötila on ºC välillä. Pyrolyysiaika on tavallisesti 1 4 sekunttia. 2) suojakaasun alla pyrolysaattorissa näyte ei pala, vaan hajoaa termisesti lämpöhajoamistuotteiksi 3) lämpöhajoamistuotteet ohjataan GC:lle eroteltaviksi ja tunnistettaviksi. Hajoamistuotteista nähdään yleen sä lisäaineita ja molekyylifragmentteja. Näistä fragmenteista pystytään päättelemään tutkittavan näytteen rakennetta. Usein ennen pyrolyysiä näytteestä mitataan alle +300 ºC lämpötilassa haihtuvat aineet desorption avulla. Näin saadaan tunnistettua mm. liuotinjäämiä ja lisäaineita polymeereistä kuten vahat ja stearaatit. Lyhyitä pyrolyysiaikoja (esim ms) käyttäen voidaan tutkia lisäksi monikerroksisia kalvoja. Kun pyrolyysi toistetaan samalla näytteelle esim. 6 kertaa, voidaan tunnistaa kalvon eri kerroksia. GC/MS-analyysi suoritetaan jokaisen pyrolyysin välissä, ja näin näyte pyrolysoidaan useassa erässä. Kaiken kaikkiaan GC/MS ja sen näytteenkäsittelytekniikat ovat tehokkaita tutkimusvälineitä tutkittaessa teollisuuden tuotteita ja tuotoksia. Laitteistojen käyttämiseen vaaditaan silti osaavaa henkilökuntaa. Lisäksi tulokset ovat usein monimutkaisia ja niiden tulkitseminen vaatii ymmärrystä tutkituista materiaaleista ja niiden valmistusprosessista. Jutun pohjana on Aulangon luentopäivillä pidetty luento. Projekti-insinööri Mirva Rahkonen ja Mikko Suomela tunnistamassa polymeerinäytettä GC/MS:lla ANALYYSI 2/2006 9

10 Laatuseminaari Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Seminaarin aiheina mm. JOHDATUS LAATUUN LAATUUN PEREHDYTYS TYÖNOPASTUS PÄTEVYYSTESTIT LAATUKONTROLLIT KALIBROINTISTANDARDI; PIPETIT, ANNOSTELIJAT AUDITOINTIKOULUTUS Ph-MITTARIN LAADUSSAPITO LÄMPÖTILAN KALIBROINTI; MITTARIT, HAUTEET, DATALOGGERIT KALIBROINTITODISTUS, JÄLJITETTÄVYYS Tarkempi ohjelma seuraavassa Analyysi-lehdessä sekä liiton kotisivuilla kesäkuussa. Ilmoittautuminen mennessä: Elsi Saarenpää p Ohjelmatiedustelut: Irja Hiekkamäki p. (017) Auli Järvelä p Kurssin hinta täysihoitoineen (sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 1 hh ja kylpylän käyttö) jäseniltä 440 c, ei-jäseniltä 590 c. Ei majoittuvilta jäseniltä 360 c, ei-jäseniltä 500 c. Yhden päivän hinta jäseniltä 200 c ja ei-jäseniltä 270 c. Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa Kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry/koulutus 10 ANALYYSI 2/2006

11 Menneitä muistellen Huhtikuun lopulla kokoontuivat Aulangolle Suomen Laboratorioalan Liiton liittovaltuusto päättämään ja antamaan siunauksensa liittohallitukselle vuoden toimintakauden jälkeen. Huomau tettavaa ei tullut, joten hallitus jatkaa toimintaansa parhaalla katsomallaan tavalla myös tämän vuoden. Edellinen vuosi oli Suomen Laboratorioalan Liiton 37. toimintavuosi. Toiminnassa ei ollut suuria muutoksia vaan työtä tehtiin edellisten vuosien malliin, vaikka hallitukseen tuli uusia toimijoita. Samoin toimintaan tuli mukaan useita uusia toimihenkilöitä. Heitä ovat mm. taloudenhoitaja, jäsensihteeri, tiedotussihteeri kuin myös lehden päätoimittaja ja puheenjohtaja. Suurimmat muutokset ovat olleet toimintatavoissa. Entiset valiokunnat toimivat nyt työryhminä, joilla on vetäjä. Vetäjä kokoaa ryhmään parhaalla katsomallaan tavalla, joka tarkoittaa, että työryhmissä toimii sopivimmat henkilöt asiasta riippuen. Tämä tapa on joustavampi ja nopeampi kuin valiokunnat. Lisäksi toimimalla näin ei kuormiteta liikaa samoja henkilöitä. Perustuuhan toimintamme ns. vapaaehtoisuuteen ja työtä on tehtävä leipätyön lomassa. Olemme huolissamme koulutuksen tasosta ja sitä myötä ammatin arvostuksesta. Suuri opiskelunsa keskeyttäneiden määrä on varmasti turhauttavaa niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Pääsimme pyrkimykseemme saamalla palautetta aiheesta. Vuoden 2005 koulutustapahtumat onnistuivat hyvin. Osallistujia riitti ja osa kursseista tuli täyteen jo ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Tuleva vuosi pyritään hoitamaan yhtä hyvin tarjoamalle ammattikunnallemme koulutusta ajankohtaisista aiheista. Panostamme saamaan jokaiseen koulutustilaisuuteen huippu-luennoitsijat. Tässä oli lyhyt katsaus menneeseen vuoteen. Nyt on aika panostaa jäsenhankintaan. Uskon, että jokainen laborantti tai analyytikko ymmärtää sen, miksi kannattaa kuulua myös tällaiseen ammatillisaatteelliseen liittoon kuin Suomen Laboratorioalan Liitto ry on. Pienellä jäsenmaksupanostuksella voi osallistua edulliseen ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen. Lisäksi on mahdollisuus vaikuttaa ammattikuntamme arvostukseen tuomalla esille asioita, joihin toivoisi parannusta tai kertomalla vain oman näkemyksensä ammatistamme ja sen merkityksestä laatuun tai esim. tulevaisuuden tuotteisiin. Puheenjohtajalta Vuoden 2005 liittokokouksen julkilausuma käsitteli toisen asteen laborantin koulutusta. Halusimme herättää keskustelua jonkinlaisesta sopivuustestistä alalle. Hyvää kesää lukijoille, Tuula Kuusisto, puheenjohtaja ANALYYSI 2/

12 LABORATORIOALAN Koulutusjohtaja Riitta Hanhijärvi, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu, Tampere Ammattikorkeakoulun laboratorio alan koulutusohjelmasta valmistuvan tutkintonimike on laboratorioanalyytikko (amk). Koulutuksen pituus on 3,5 vuotta ja laajuus 210 opintopistettä. Laboratorioalan koulutusohjelma kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Yleisen hakukelpoisuuden ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin antavat lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto, opistoasteen tai ammatillisen korkeaasteen tutkinto, vähintään kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto sekä edellä mainittuja tutkintoja vastaavat ulkomailla suoritetut opinnot. Nuorisoasteen koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa ja osallistutaan valtakunnallisiin tekniikan ja liikenteen alan valintakokeisiin. Aikuiskoulutukseen opiskelijat valitaan aikaisemman koulutuksen ja koulumenestyksen sekä alan työkokemuksen perusteella. Laboratorioalan koulutusohjelmalla ammattikorkeakoulussa on lyhyt historia. Laboratorioanalyytikkokoulutuksen aloittaminen sijoittui ajankohtaan, jolloin opistoasteen koulutus Suomessa lakkautettiin ja opistoasteen tutkinnoista kehitettiin ammattikorkeakoulutasoisia tutkintoja. Opistoasteen laboranttikoulutusta annettiin ja sen pituus oli 3 vuotta. Laboratorioanalyytikkokoulutus aloi tettiin 1998 Helsingin ammattikorkeakoulussa, Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa Tampereella sekä ruotsinkielisenä Svenska yrkeshögskolanissa Vaasassa. Vuonna 1999 koulutus alkoi myös Turussa Varsinais- Suomen ammattikorkeakoulussa, joka yhdistyi Turun ammattikorkeakouluun, sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Nuorisoasteen koulutuksen lisäksi useissa ammattikorkeakouluissa aloitettiin aikuiskoulutuksena aluksi muuntokoulutus opistoasteen laborantista laboratorioanalyytikoksi, jolloin opistoasteen tutkinnosta hyväksiluettiin aikaisempia opintoja. Nykyään aikuiskoulutuksena toteutetaan tutkintoon johtavaa koulutusta, jonka pituus on 3-3,5 vuotta riippuen työkokemuksesta. Aikuiskoulutuksena toteutetaan myös erikoistumisopintoja, jotka ovat yleensä laajuudeltaan 30 op ja kestävät yhden lukuvuoden. Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa toteutetaan lukuvuoden aikana Solu- ja molekyylibiologian erikoistumisopintoja yhdessä terveysalan Bioanalytiikan koulutusohjelman kanssa. Erikoistumisopinnot on suunnattu sekä laboratorioanalyytikoille että bioanalyytikoille/laboratoriohoitajille. Helsingin ammattikorkeakoulussa toteutetaan lukuvuonna laboratorioalan koulutusohjelmassa Biotieteiden erikoistumisopintoja. Ammattikorkeakoulujärjestelmässä on vakinaistettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ylem pi ammattikorkeakoulututkinto si too yhteen opiskelun sekä työelämän kehittämisen. Koulutus on käytännönläheistä ja työelämälähtöistä syventäen osallistujan ammatillista osaamista ja asiantuntijuutta. Se antaa valmiudet oman alan vaativissa asiantuntija-, kehittämis- ja johtotehtävissä toimimiseen. Tutkinto tuottaa ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan kelpoisuuden. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkin non, ja joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta. Valtakunnallisesti Laboratorioalan koulutusohjelmissa ylemmän ammattikorkeakoulututkin- 12 ANALYYSI 2/2006

13 AMK-KOULUTUS non suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Laboratorioalan erikoistumisopintojen kehittäminen liittyy myös jatkotutkinnon suunnitteluun. Peruskysymykseksi nousee, millainen laboratorioalan jatkotutkinnon tulisi olla. Laboratorioalan koulutuksen tavoitteena on kouluttaa laboratorioalan osaajia vaativan analytiikan tehtäviin teollisuuden ja tutkimuslaitosten laboratorioihin mm. lääke-, elin tarvike-, puunjalostus- ja kemian teollisuuteen sekä ympäristöalan- sekä bio- ja lääketieteen tutkimuslaboratorioihin. Työtehtäviä ovat pääosin mm. tutkimus-, tuotekehitys- ja laadunvalvontatehtävät. Laboratorioanalyytikot voivat toimia myös osto-, myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Laboratorioalan koulutus antaa laaja-alaisen luonnontieteellisen perusosaamisen sekä valmiudet kehittyä tutkinnon suoritettuaan alan asiantuntijaksi. Sisällön painopistealueita ovat kemian eri osa-alueet sekä ympäristötutkimuksen ja biotieteiden osa-alueet. Tutkinnon suorittaneella on laboratorioalan jatkuvasti kan sainvälis tyessä oltava hyvä suullinen ja kirjallinen kielitaito sekä monipuoliset viestintätaidot erityisesti englannin kielessä. Opiskelijoita ohjataan luomaan kansainvälisiä kontakteja vahvistamalla kielitaitoa alan englanninkielisen kirjallisuuden avulla sekä ohjaamalla kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja ulkomailla tapahtuvaan harjoitteluun Laboratorioalan koulutusohjelmien opetussuunnitelmat eri ammattikorkeakouluissa ovat melko paljon samankaltaisia. Ammattikorkeakoulujen yhteisiin perusopintojen kuuluvat mm. tietotekniikka, tutkimusosaaminen, yrittäjyysopinnot, viestintätaidot sekä ruotsin ja englannin kielen opinnot. Laboratorioalan perusopintoihin kuuluvat mm. matematiikka, fysiikka, työturvallisuus, ensiapu ja laboratoriotekniikka, kemian perusteet, analyyttinen kemia ja laboratorion laatujärjestelmät. Koulutusohjelman ammattiopintoihin kuuluvat mm. kemian opinnot (epäorgaaninen, orgaaninen ja fysikaalinen kemia), laiteanalytiikan opinnot (spektrometria, kromatografia), biotieteen opinnot (biokemia, mikrobiologia, molekyylibiologia) sekä ympäristöanalytiikan opinnot. Laboratorioalan koulutusohjelman kaikille pakollisten ammattiopintojen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus valita syventäviä ammatti opintoja kemian, laiteanalytiikan, bioteknologian, elintarvikeanalytiikan sekä ympäristötekniikan alueilla. He syventävät ammatillista osaamistaan opintojen loppuvaiheessa syventävässä harjoittelussa sekä tekemällä opinnäytetyön valitsemaltaan syventävien opintojen alueelta. Opiskelussa kehitetään taitoja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä informaatiojärjestelmien ja tiedonhaun hallintaan. Opiskelun ohjauksen tavoitteena on tutkimuksellisen työotteen kehittäminen avoimissa ja työelämän laboratorioita vastaavassa oppimisympäristössä. Koulutus antaa valmiudet oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Koulutuksessa korostuvat oma-aloitteisuus, itsenäinen suunnittelu ja työskentely sekä analyysimenetelmien monipuolinen hallinta ja kehittäminen. Opiskelijat luovat yhteyksiä työelämään erilaisten projektien avulla ja harjoittelun aikana sekä tekemällä opinnäytetyön työelämän tarpeisiin. Laboratorioanalyytikon koulutukseen kuuluu 30 opintopisteen laajuinen ohjattu harjoittelu ja 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Laboratorioanalyytikon nimike ja osaaminen on vähitellen tullut tutuksi myös työelämässä. Laboratorioanalyytikkojen työllistymi - nen on melko hyvää ja yrityksiin on enenevässä määrin perustettu laboratorioanalyytikkojen vakansseja. Osa laboratorioanalyytikoiksi valmistuneista aloittaa laborantin nimikkeellä, osa nimitetään laboratorioanalyytikoksi tai mm. tutkimusavustajaksi, laboratoriomestariksi, laatuteknikoksi tai tutkimushoitajaksi. ANALYYSI 2/

14 Suunnitellaan yhdessä Anneli Pekkarinen Dosentti, TkT Erikoistutkija, Työterveyslaitos, Oulu Ergonomia ja käytettävyys Sähköposti: Tilojen ja työympäristön hyvällä suunnittelulla varmistetaan sujuva ja turvallinen toiminta laboratoriossa. Laboratorion esimies ja henkilökunta pääsevät ehkä kerran työuransa aikana suunnittelemaan uusia tiloja tai laajaa peruskorjausta. Silloin heillä tulisi olla valmiuksia kirjata ylös tarpeita ja työprosesseja, katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja tehdä yhteistyötä eri suunnittelijoiden kanssa. Muutoksessa katse tulevaisuuteen Laboratoriotilan muutostarve perustuu tavallisesti toiminnan muutoksiin. Näytteiden määrä lisääntyy tai vähenee, otetaan käyttöön uusia analyysimenetelmiä ja -laitteita, toiminta organisoidaan uudelleen, tiloista halutaan entistä taloudellisimpia, halutaan kokonaan uudet tilat tai tilat ovat yksinkertaisesti rapistuneet. Tilojen uudistamisen pitäisi aina perustua siihen, mitä toimintoja tiloissa tehdään tulevaisuudessa, toisin sanoen mihin laboratorion toimintaa suunnataan vähintään keskipitkällä tähtäimellä. Niinpä ennen tilasuunnittelua on suunniteltava myös tulevaa toimintaa, sillä näin voidaan selvittää muuttuvan toiminnan vaatimukset. Samalla selviää, missä määrin vanhat työtavat ovat johtuneetkin vanhoista tilaratkaisuista. Laboratoriot voidaan tehtävänsä ja toimintansa mukaan jakaa seuraaviin tyyppeihin: Opetus- ja kurssilaboratoriot (yliopistot, ammatti korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset) Tutkimuslaboratoriot (tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut) Palvelu- ja käyttölaboratoriot (teollisuuden tarkastus- ja koelaboratoriot, sairaalalaboratoriot, elintarvike- ja vesilaboratoriot) Tilaratkaisujen kannalta nämä eroavat toisistaan. Opetuslaboratorioissa työskentelee ryhmä kokemattomia opiskelijoita opettajan ohjauksessa, jolloin tarvitaan laaja yhtenäinen tila, samankaltaisia työpisteitä ja lisäksi pienempiä huoneita erikoislaitteille. Tutkimuslaboratoriossa tehtävä työ on vaihtelevaa ja vaaratekijät moninaisia, jolloin joustavuus ja muunneltavuus ovat tilojen keskeisiä vaatimuksia. Palvelu- ja käyttölaboratorioissa työ saattaa olla samojen analyysien tekoa sarjatyönä ja siten kuormitus ja altistukset ovat pitkäaikaisia. Esimerkiksi terveydenhuollossa suuntaus näyttää olevan yhä suurempiin laboratorioyksiköihin, jolloin analyysit voidaan tehdä tehokkaasti ja luotettavasti suurina sarjoina pitkälti automatisoiduin menetelmin. Työprosessit suunnittelun lähtökohtana Hyväkään arkkitehti tai rakennesuunnittelija ei tunne laboratoriotyötä ja -ympäristöä kuin ylimalkaisesti. Siitä syystä laboratoriohenkilökunnan on oltava suunnittelussa kiinteästi mukana ja selvitettävä nykyiset ja tulevat työprosessit yksityiskohtaisesti. Laboratorion tyypillinen työprosessi muodostuu näytteen vastaanotosta, sen käsittelystä ja analysoinnista tulosten luovuttamiseen. Työskentely- ja liikkumistilojen tarkoituksenmukainen suunnittelu edellyttää ainakin seuraavien asioiden selvittämistä: Mitä näytteitä, kuinka paljon ja millaisessa muodossa laboratorion tulee? Miten näytteet siirtyvät esikäsittelyyn ja mitä analyyseja niille tehdään? Miten tulosten käsittely, tieto asiakkaille ja arkistointi hoidetaan? Mitkä ovat eri työprosessien yhteystarpeet keskenään? Mitkä ovat eri työprosessien yhteystarpeet kemikaalien, tarvikkeiden, työvälineiden ja tiedonsiirron kannalta? Miten paljon tilaa eri työprosessit laitteistoineen vaativat ja mitä erityisvaatimuksia niillä on? Mitä on huomioitava varsinaisen tuottavan työn lisäksi (varastointi, siivous, tiskaus, jätteet jne)? Nykyisten tilojen puutteiden luetteloinnista saattaa olla hyötyä uuden suunnittelussa. Lisäksi laboratoriohenkilökunnan on syytä käydä tutustumassa muihin hiljattain rakennettuihin vastaaviin laboratorioihin. 14 ANALYYSI 2/2006

15 toimiva laboratorio Mukaan suunnitteluun varhaisessa vaiheessa Työtilojen, rakenteiden, työympäristön ja työturvallisuuden kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään suunnittelun aikana. Siksi laboratoriohenkilökunnan on syytä paneutua suunnitelmiin aivan alusta lähtien ja seurattava vielä rakentamistakin. Turvallisuuteen vaikuttavia puutteita ja virheitä löytyy kokemuksen mukaan kaikissa suunnitteluvaiheissa ja niitä voidaan korjata vielä rakennusvaiheessa. Korjaaminen jälkikäteen on kallista ja joskus jopa mahdotonta. Ensimmäinen asiakirja on perustamissuunnitelma, joka sisältää tilantarveohjelman. Jo tällöin on Suositusten mukainen näyttöpäätetyöpiste laboratoriossa. tärkeää pyrkiä suunnittelemaan eri laboratoriohuoneiden sijainti, kalusto ja varusteet mahdollisimman yksityiskohtaisesti työprosessikuvausten pohjalta. Nämä tiedot voidaan kirjata huonekortteihin, joista tulee ilmetä myös kutakin tilaa koskevat erityisvaatimukset. Kulku- ja kuljetustiet, mahdolliset hissit ja poistumistiet vaativat rakennuksessa merkittäviä ratkaisuja, joten myös ne on otettava huomioon heti alkuvaiheessa. Seuraavaksi suunnittelu tarkentuu L1- ja L2-vaiheiden suunnitelmiin, joissa on jo yksityiskohtaisempaa tietoa layoutista ja laboratoriohuoneista. Tarkimmat piirustukset ovat urakkalaskentapiirustukset, joissa esitetään yksityiskohtaisesti lopulliset ratkaisut: mm. lattia-, katto- ja seinämateriaalit, kiintokalusteiden tyypit ja järjestys, vetokaappien, vesipisteiden ja pesualtaiden sijainti, valaistuksen järjestely, sähkö- ja atk-pistokkeiden sijainti. Palo- ja sammutusvälineiden, hätäsuihkujen ja silmänhuuhtelupisteiden oikea sijoittaminen laboratorioon on tärkeä seikka ja niiden paikat tulee pohtia työprosessien pohjalta viimeistään tässä vaiheessa. Yhteistyö eri suunnittelijoiden kanssa Työtilojen ja työympäristön suunnittelussa ovat keskeisiä arkkitehtien ja rakennesuunnittelijoiden lisäksi sähkö-, LVI- ja sisustussuunnittelijat. Suunnittelijoiden kieltä on joskus vaikea ymmärtää ja piirustuksista ei tahdo saada selvää. Asioita täytyy vain käydä läpi ja kysyä mitä mikin merkki piirustuksissa tarkoittaa. Suunnittelijoita voi myös pyytää havainnollistamaan työpisteitä tai muita yksityiskohtia kolmiulotteisesti. Eri suunnittelijat saattavat esittää erilaisia näkökantoja samastakin asiasta ja usein on tehtävä kompromisseja. Tarpeet voivat olla ristiriitaisia ja monilla asioilla on hyvät ja huonot puolensa, joita tulevien käyttäjien täytyy harkita. Esimerkiksi valaistus- ja ilmastointisuunnitelma tulee sovittaa yhteen, etteivät ilmastointiputket tai kohdepoistot estä työpisteiden valaistusta tai valaisinten kiinnittämistä oikeaan paikkaan. Laboratoriossa huonekorkeuden tulee olla tavanomaista suurempi, koska ilmastointiputket vievät katossa oman tilansa. Seuraavaksi on mietittävä jätetäänkö ilmastointiputket esille vai laitetaanko piiloon välikaton yläpuolelle. Jos putket ovat piilossa, huolto vaikeutuu ja tila mataloituu. Jos ne taas ovat esillä, niiden päälle kertyy pölyä ja ne ovat epäesteettiset katsella. (jatkuu...) ANALYYSI 2/

16 Laboratorion sijainti rakennuksessa Laboratoriotilat on edullisinta sijoittaa yksikerroksiseen erilliseen rakennukseen tai tehdä niille suurempaan rakennukseen erillinen yksikerroksinen siipi. Yksikerroksisuus takaa sen, että tarvikkeiden kuljetus on helppoa, kellarin putkistot ovat lähellä ja katolle on helppo vetää hormeja. Jos rakennukseen tulee useita kerroksia, ylin kerros on laboratoriolle muun muassa ilmanvaihdon järjestämisen kannalta paras. Joka tapauksessa laboratoriotila on eristettävä muista tiloista omaksi palotekniseksi osastoksi ja suuri laboratorio on syytä jakaa useaan osastoon. Laboratoriotilat, joissa on erityinen tulipalon, räjähdyksen, häiritsevän melun tai onnettomuuden vaara, on sijoitettava erilliseen rakennukseen tai erotettava rakenteellisesti turvallisella tavalla muista tiloista. Laboratoriosta on voitava poistua kahta eri tietä ja ovien on avauduttava käytävään ja ulos päin. Nopea poistuminen on tarpeen esimerkiksi tulipalotilanteessa. Lisäksi on huomioitava, että suora auringonvalo haittaa laboratoriossa tehtävää työtä ja auringon säteily aiheuttaa myös lämpökuormaa. Tästä syystä parhaat ilmansuunnat laboratoriohuoneiden sijainnille ovat lännen ja pohjoisen välillä. Toimintojen sijoittelun perusratkaisu Työskentelyn sujuvuuteen laboratoriossa vaikuttaa eri tilojen sijoittuminen toisiinsa nähden. Tavoitteena tulee olla työvaiheesta toiseen joustavasti etenevä työn kulku. Edestakaista ja ristikkäistä henkilöja tavaraliikennettä tulee välttää. Joustavaan työn etenemiseen päästään, kun noudatetaan seuraavia sijoitteluperiaatteita: Toimintaketjun mukainen sijoittelu. Laboratorion tilat ja laitteet sijoitetaan työprosesseja noudattaen. Tällöin peräkkäiset työvaiheet tehdään yhtenäisenä linjana tai lähekkäisissä tiloissa. Toisiaan häiritsevät toiminnat etäälle toisistaan. Laboratoriossa kyse voi olla lämpöä tuottavasta laitteesta, yhteen sopimattomista kemikaaleista tai työ menetelmistä. Yhteydenpito työpisteiden välillä. Yhtenäisessä laboratoriotilassa maisemalaboratoriossa laitteiden käyttö ja valvonta helpottuvat ja tuen saaminen ja palaute onnistuu nopeasti ja tehokkaasti. Aputoimintojen huomioon ottaminen. Usealle työprosessille yhteinen toiminta tai laite, esimerkiksi punnitus tai lasivarasto, sijoitetaan prosesseihin nähden keskeisesti. Kaikille yhteiset tilat huomioidaan sijoituksessa kuten tiskaus, huolto ja jätetilat. Kirjallisia töitä varten tulee olla tarpeellinen määrä toimistohuoneita. Olisi hyvä, jos toimistohuoneet eivät sijaitsisi varsinaisen laboratorion tiloissa. Sama koskee henkilöstötiloja. Sijoittelun hahmottamiseksi on mahdollista ryhmitellä työprosessit ja sijoittaa ne kaavioihin, joista ilmenevät tärkeimmät yhteydet ja niiden toistuvuus. Kuinka monta käytävää? Laboratorion koon ja tehtävien mukaan sen layout saattaa vaihdella suuresti. Pieni laboratorio voi olla yksi tilava huone, jonka reunoille on erotettu pienempiä huoneita erikoistöitä varten (kuva 1A). Tavallinen laboratorion pohjaratkaisu sisältää yhden käytävän, jonka toisella puolella on laboratoriot ja toisella toimistohuoneet ja yhteisiä tiloja (kuva 1B). Tässä ratkaisussa tulee väkisinkin edestakaista liikennettä käytävälle. Kaksikäytäväisessä pohjaratkaisussa on enemmän mahdollisuuksia työprosessien ryhmittelyyn ja yhteisten tilojen keskittämiseen. Käytävien väliin jäävä ikkunaton tila on niissä koettu ongelmaksi. Laboratoriossa on kuitenkin useita tiloja, joissa vain pistäydytään ja joissa ikkunoista saattaa jopa olla haittaa. Ne tulisi sijoittaa käytävien väliin. Kaksi käytävää rakennuksen päässä mahdollistaa U-muotoisen pohjaratkaisun, joka voisi useissa tapauksissa olla ihanteellinen työprosessien kannalta (kuva 1C). Sisäisiä kulku- ja kuljetusreittejä suunniteltaessa on otettava huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen määrä ja laatu. Turvallisen kuljettamisen edellytyksenä on tarkoituksenmukaiset kuljetusapuvälineet sekä riittävän leveä ja muutenkin turvallinen kuljetusreitti. Erityisesti hissien, oviaukkojen ja väliköiden sijainti on suunniteltava huolella ja niiden tulee olla riittävän avaria myös suurempien laitteiden siirtoon. Laboratorion sisustus Perinteisesti laboratoriot on kalustettu laboratoriopöydillä, joiden yhteydessä on vesi-, kaasu- ja sähköliitännät. Pöytiä on sijoitettu huoneen keskelle ja seinien viereen. Pesupöydät, vetokaapit, säilytyskaapit jne on tavallisesti sijoitettu seinien viereen. Liuotinten ja muiden kemikaalien säilytykseen käytetyt kaapit on varustettava poistoimulla. Kyseessä voi olla lattialla seisova korkea kaappi tai esimerkiksi vetokaapin viereinen yläkaappi, joka on helppo liittää vetokaapin poistokanavaan. Laitteiden sijoituksessa on muistettava, ettei erityistä lämpökuormaa aiheuttavia laitteita sijoiteta liian pieneen huoneeseen, jolloin normaali ilmastointi ei riitä. Myös muut laitteistoista aiheutuvat työ- 16 ANALYYSI 2/2006

17 ympäristöongelmat (esimerkiksi melu ja magneettikentät) tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Laite- tai työpistekohtaisten kohdepoistojen sijainti on lisäksi huomioitava kokonaissuunnitelmissa. Kohdepoisto voi olla epäpuhtauslähteen (esim. kromatografi, sentrifugi) yläpuolelle kiinteästi asennettu huuva tai liikuteltava nivelvartinen imuhuuva. Viimeisen kymmenen vuoden aikana automatisointi on edennyt ja laboratorioiden analyysilaitteet on liitetty tietokoneisiin. Näyttöpäätteiden sijoittamisessa perinteisille laboratoriopöydille on ilmennyt ongelmia. Myös laboratorion päätteille tulisi hankkia erityinen näyttöpäätepöytä. Kulmaratkaisu on todettu toimivaksi. Kuvassa 2 on kaksi esimerkkiä näyttöpäätepöydän sijoittamisesta laboratoriotilaan ja kuvassa 3 käytännön työtilanne. Esimerkkejä laboratorion layoutista: A pieni laboratorio B yhden käytävän ratkaisu C U-mallinen laboratorio Muunneltavuus ja joustavuus Olipa toiminnan ja tilojen suunnittelu kuinka perusteellista tahansa, niin muutoksiin on aina varauduttava. Toiminnassa ja organisaatiossa voi tapahtua muutoksia muutaman vuoden välein, vaikka rakennukset pysyvät pystyssä vuosikymmeniä. Tämän vuoksi myös tilojen joustavuus on tavoitteena. Tilan käyttö saadaan muunneltavaksi esimerkiksi kevyiden väliseinien, joustavien asennuskaistojen ja liikuteltavien kalustemodulien avulla. Erityisesti laitepöydät on hyvä varustaa pyörillä, jolloin laitteiden siirto ja myös huoltotoimenpiteet helpottuvat. Työpöytien alla olevat pyörälliset laatikostot ja kaapit helpottavat tilan tehokasta järjestelyä. Suunnitteluvaiheessa sähkö- ja atk-pistokkeiden määrässä ei kannata nuukailla. Näyttöpäätteen sijoittamismahdollisuuksia analyysilaitteen yhteyteen. Muuta huomioitavaa Edellä esitettyjen lisäksi on huomioitava sopivien pintamateriaalien valinta. Yleisin lattiapäällyste on muovimatto. Sen tulee olla päästöluokitukseltaan M1-hyväksytty. Se, ettei materiaali ole liukas, on kuitenkin turvallisuuden kannalta tärkein ominaisuus. Erityistiloihin (esim. tiskaus) voidaan käyttää liukuestepintaista muovimattoa. Lisäksi on mietittävä, missä tiloissa tarvitaan lattiakaivoja ja missä ne eivät ole sallittuja (esim. liuotinvarastot). Kaasunjakelun järjestäminen vaikuttaa kokonaissuunnitteluun. Kaasukeskus kaasulinjoineen on sekä turvallisuuden että käytön kannalta usein hyvä ratkaisu. Huonekohtaiset kaasulinjat ja venttiilien paikat on silloin sisällytettävä piirustuksiin. Jos kaasujen käyttö on vähäistä, päädytään ehkä laite- tai työpistekohtaisiin kaasupulloihin. Niiden helppo ja turvallinen sijoitus ja kuljetus on tärkeää huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Artikkelin kirjoittamisessa on käytetty seuraavia lähteitä: Barker J, Blank C, Steere N, eds. Designing a Laboratory. American Public Health Association, Washington Laboratory Design Issues. British Occupational Hygiene Society Technical Guide No.10. H and H Scientific Consultants Ltd, Leeds Lehtelä J. Työtilat ja kulkutiet. Kirjassa: Ergonomia. Toim. Launis M. Työterveyslaitos, Helsinki. (Käsikirjoitus vuodelta 2003) Tietotyön ergonomia. Yleisperiaatteet, kalusteet ja työasema, ohjelmistot, laitteet. SFS-käsikirja 72. Suomen Standardisoimisliitto, Helsinki Yrjänheikki E, Priha E, Lindroos L. Laboratorion suunnittelu. Kirjassa: Laboratorio kehittyvänä työympäristönä. Toim. Yrjänheikki E. Työterveyslaitos, Helsinki ANALYYSI 2/

18 Ällätikku KEISARIN UUDET VAATTEET Poikasena, kun istui parturipukille peilin eteen, punastui korviaan myöten ja hiki alkoi valua lotonaan päästä. Nykyään on sydän kurkussa, kun pitäisi kertoa ääneen: kuka olen, mistä tulen, mitä olen viimeksi tehnyt, mitä toivon ja mikä olisi visioni tulevaisuudesta, miksi minä juuri haluan sitä tai tätä ja olenko minä mielestäni paras tähän ja miksi? Haluaisi paeta moisia tilanteita ja olla jossakin hevonkuusessa kaiken ulkopuolella. Mielikuvatodellisuuden näytteleminen ja roolileikit pelottavat, koska ne ilmentävät liikaa tätä kannibaali todellisuutta. Olemme jokapäiväisessä elämässämme keskellä suurta kaupallista draamaa. Vielä ei ole selvinnyt onko tämä murhenäytelmä, komedia tai farssi. Jos näytelmän sääntöjä noudatettaisiin, niin meille kerrottaisiin hyvin tarkkaan tyylilaji missä mennään ja kuinka ollaan, jotta yhteinen tavoite ja tekeminen saisivat toivotun muodon ja lopputuloksen. Meille jokaiselle on jaettu oma rooli tähän outoon näytelmään, halusimmepa tai emme. Harvat, eli seulotut saavat unelmaroolin ja luulevat näin voivansa paksusti. Harvalukuinen on se joukko, joka saa olla näytelmässä omana itsenään. Rooli muuten tarkoitti kreikkalaisissa näytelmissä näyttelijän käsikirjoituksen mukaan suorittamaa käyttäytymistä. Teatteritaiteessa rooli tarkoittaa näyttelijän yksilöllistä tulkintaa kuvitteellisesta hahmosta, jota hän esittää. Näyttelijän tehtävä on ajatella, kuinka hänen esittämänsä henkilö reagoisi eri tilanteissa ja toimia sen mukaan. Suurin homma näyttelijällä (jäljittelijällä) on, kun hän yrittää välttää näyttelemästä näyttelemistä tässä tyylittömässä sekamelskakakofoniassa. Naurettavuutta on se äärimmäinen vakavuus, jolla jokainen roolihenkilö omistautuu asioilleen. Kehnosti käy harmaan ja hiljaisen tosikko-osaajan. Olemme jokapäiväisessä elämässämme keskellä suurta kaupallista draamaa. Vielä ei ole selvinnyt onko tämä murhenäytelmä, komedia tai farssi. Tasapainoinen näytteleminen vaatii hyvää itsetuntemusta, kovaa kuria ja särmää, koska näyttelijän totuus paljastuu ennemmin tai myöhemmin. Esimerkiksi hän herpaantuu väsymyksestä valheelliseen roolisuoritukseensa paljastaen näin todellisen luonteensa, eli roolin alta pukkaa näkyviin sisäkummi. Tässä tilanteessa on pokan pidettävä, koska näyttelijä tuntee sisälmyksissään tämän aiheuttamansa ristiriidan todellisen ja jäljitellyn toiminnan välillä. Tämä kielii palkitsijalle (kannustajalle) epäuskottavuutta, eli juttu on falski. Homma menee multiin ja aiottu sanoma ei uppoa kohteeseen. Lopulta kannustepalkkiot nappaavat ne, jotka jaksavat pisimpään tätä naamioleikkiä. Parasta ajanvietettä syntyy, kun tunnetut näyttelijät, jääkiekkovalmentajat tai toimessaan hyvin menestyneet henkilöt astuvat suureleisesti työelämän näyttämölle kertomaan rupusakille ele ja ilmekielestä. He mesoavat, kuinka ihminen viestittää kehollaan ja hengellään jotakin itsestäänselvyyttä. Nämä muodollisesti pätevät näyttelevät meille eteen käyttäytymismalleja ja opettavat kaunopuhetta millä saataisiin tilaajaorganisaatiot vakuuttumaan kuinka hyvä sijoitus ihminen on. Tuli mieleeni, että koiraihmiset tietävät, ettei piskiä saa lähestyä kiireellä eikä sitä ole syytä katsoa silmiin. Karvaturpa voi hermostua. Häijyä hurttaa rauhoitellaan haukottelemalla ja kierähtämällä maahan selälleen vatsapuoli ylöspäin alistumisen merkkinä. Tämä roolileikkikonsultointi on kyllä hyvää viihdettä ja ajankulua. Totta ja sisältöä siinä on yhtä paljon kuin näytelmässä: Keisarin uudet vaatteet. 18 ANALYYSI 2/2006

19 Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1-9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Ratkaisun voi lähettää Analyysin toimitukseen 7.8. mennessä: Anne Raille, Valpuri Innamaankatu 5 c 94, Turku Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 3/2006. Sudoku TAPAHTUMIEN ABC Järjestäjä, paikka Kesälauantaina retki Keskisen Kyläkauppaan Tuuriin. Helsingin Laboratorioalan Yhdistys Edellytyksenä retkelle on riittävä osallistujamäärä. Ilm Kolin valloitus. Ilm mennessä: Itä-Suomen Laboratorioalan Yhdistys Tutustumiskäynti Valiolle lauantaina klo 12. Ilm 7.6. Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys mennessä Outille, Kuopion Maraton. Ilmoittautuminen Pohjois Savon laboratorioalan yhdistys menneessä: Hinta jäseniltä 12 c ja ei-jäseniltä 22 c. Tapahtumien ABC Pj + toimihenkilökoulutus Suomen Laboratorioalan Liitto ry Ikaalisten Kylpylä vko 39 Laatukoulutus, ohjelma lehden sivulla 10 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Laboratorioalan Seminaari, Pori. Ilm menn. Suomen Laboratorioalan Liitto ry p , Satakunnan Laboratorioalan Yhdistys ry ohjelma lehden sivulla Laboratorioalan näytteenottoseminaari, Suomen Laboratorioalan Liitto ry ohjelma lehden sivulla 4 ja TU ry, Aulanko Hämeenlinna vko 47 ICP-koulutus, ohjelma lehden sivulla 23 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko Hämeenlinna Laboratorioalan luentopäivät 2007 Suomen Laboratorioalan Liitto ry Aulanko Hämeenlinna ANALYYSI 2/

20 LOMALLA LAPPIIN Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2-4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 c maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuu) - lemmikkejä ei allergoiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! Tiedustelut: Matti Mäkinen, puh Mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle. Viikkohinnat: Sesonkiviikot 450 c/vko - ruska: vkot 37, 38 - kaamos: vkot 47, 48, 52, 1 Sesongin reunat 400 c/vko - ruska: vkot 36, 39 - kaamos: 49, 51 Muut 300 c/vko Kesäviikot (26-31) 250 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Lisää puita voi ostaa tarvittaessa alueen kaupoista. TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Hinnat: sormus 106 c, merkki 9 c, merkki korurasiassa 10 c. Merkit ovat emaloitua hopeaa. Tilaukset: Martti Östring, , tai Kosti Ollila, (016) (työ), (016) ANALYYSI 2/2006

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2013 OHJELMA 25 2642013 Rantasipi Laajavuori Jyväskylä Välinehuolto Mikrobiologia Laiteanalytiikka VÄLINEHUOLLON TORSTAI 254 8:00 Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen 12:00 Erilaiset

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi Seinäjoelle? Tarve koulutuksen järjestämiselle nousi esiin Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (EPSHP)

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Laboratorioalan perustutkinto. Laboratorioalan koulutusohjelma

KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Laboratorioalan perustutkinto. Laboratorioalan koulutusohjelma KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan koulutusohjelma NÄYTTÖJEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2/5 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Laboratorioalan koulutusohjelma

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2016 9. 10.5.2016 Tampere Cumulus Koskikatu Kuva: Tampereen kaupunki/susanna Lyly luentopäivien näytteilleasettajat Oy G.W.Berg & Co Ab HyXo Oy Miele Oy Merck Life Science

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Hyväksytty Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 19.5. 20.5.2014 Hotelli Cumulus Koskikatu Tampere Hyvinvointi ja terveys Laiteanalytiikka Välinehuolto HYVINVOINTI JA TERVEYS 11:00 Työperäinen stressi sairauksien riskitekijänä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ:

ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: ALKOHOLIT SEKAISIN KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion kursseille KE1, KE2 ja KE4. KESTO: Työ kestää n.1h MOTIVAATIO: Työ on havainnollinen ja herättää pohtimaan kaasujen kemiaa. TAVOITE: Työssä opiskelija

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA

TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA TULEVAISUUDEN HAASTEET LABOTORIOHOITAJILLE / BIOANALYYTIKOILLE PATOLOGIAN LABORATORIOSSA Ajatuksia ja ideoita työelämän ja koulutuksen näkökulmasta Anneli Kekkonen 09.02.2006 Labqualityn XXXIII Laaduntarkkailupäivät

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Laboratorioalan perustutkinto, laborantti

Laboratorioalan perustutkinto, laborantti Ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelma Laboratorioalan perustutkinto, laborantti 2015 Hyväksytty 13.8.2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 4 Laboratorioalan perustutkinnon, laborantti, toteutus ammatillisena

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Musiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus

Musiikki ja tanssi. Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus Musiikki ja tanssi Valintakoeopas 2013 Aikuiskoulutus 1 Musiikin koulutusohjelma, Tutkintoon johtava aikuiskoulutus, Musiikkipedagogi (AMK) Tutkinnon laajuus 270 op Opiskeluaika 2-4 vuotta Varhaisiän musiikkikasvatuksen

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari 13.2.2012 Fimea

GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari 13.2.2012 Fimea GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari 13.2.2012 Fimea Seija Hannula, ylitarkastaja Lääkealan toimijoiden valvonta Luvat ja tarkastukset -yksikkö 1. Testauslaitoksen organisaatio ja henkilöstö

Lisätiedot

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi

Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009. www.pohto.fi Koulutusta 35 vuotta. Laboratorioalan teemapäivät 22. 23.9.2009 www.pohto.fi Laboratorioalan teemapäivät Teemapäivistä on muodostunut laboratorioalan ammattilaisten alkusyksyn kohtaamispaikka, missä kuullaan,

Lisätiedot

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen

Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka. Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Laboratorioalan Ammatillisiin Opintoihin Tutustuminen Tekijä: lehtori Anna-Maija Talonen, Koulutuskeskus Tavastia Muokkaus Tarja Koskinen Tutustumisjakson tarkoitus

Lisätiedot

Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku

Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku Robottihitsauksen koulutus asiantuntija- ja operaattoritasoille 19.9.2007 8.2.2008, Turku Tule suorittamaan kansainvälisesti hyväksytty robottihitsauksen koulutuskokonaisuus ja tutkinto. Tutkintoa voi

Lisätiedot

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus

Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Muovialan tutkintoon valmistava koulutus Tapio Hietaranta AEL on Suomen suurin tekniikan lisäkouluttaja Muoviteknologia kouluttaa Taito -kurssit ja Insko -seminaarit Yrityskohtaiset räätälöidyt koulutukset

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen

Hyria Koulutus Oy esittäytyy. HYRIA / Leena Hietanen Hyria Koulutus Oy esittäytyy 1 HYRIA / Leena Hietanen 25.11.2014 Toimipisteet Hyvinkäällä: HYRIA HYVINKÄÄ Karankatu 3 5 rautatieasema HYRIA HYVINKÄÄ Uudenmaankatu 20 muuttamassa Karankadulle, mahdollisesti

Lisätiedot

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros

Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Paja 2. Opinnäytetöiden kehittäminen Tila: huone 247, 2. kerros Työpajassa esitellään opinnäytetöiden kehittämishankkeen nykyvaihetta ja keskustellaan kriittisistä kohdista opinnäytetyöskentelyn aloitusvaiheessa,

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

30.8.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering

30.8.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike

Lisätiedot

2SLQQl\WHW\ ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY +DUMRLWWHOX ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 9DSDDVWLÃYDOLWWDYDWÃRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY $PPDWWLRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY 3HUXVRSLQQRWÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃRY

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN VALINTAPERUSTEET KEVÄT 2014 INSINÖÖRIKOULUTUS (*) JA LABORATORIOANALYYTIKKOKOULUTUS (*) merenkulkualan koulutusta lukuun ottamatta OPISKELIJAVALINTA Kaikki hakukelpoiset hakijat

Lisätiedot

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014

Metropolian opo-info 1.11.2013. Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian opo-info 1.11.2013 Vieraskielinen yhteishaku VKYH 2014 Metropolian VKYH koulutustarjonta 2014 Vieraskielisessä yhteishaussa (VKYH) on tarjolla yhteensä 9 koulutusta: Tutkinto Koulutus Aloituspaikat

Lisätiedot

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering

28.2.2012. Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Ympäristöteknologian koulutusohjelma Insinööri (AMK) Environmental Engineering Bachelor of Engineering Kiinnostaako sinua elinympäristön tila ja siihen vaikuttavat tekijät? Kemikaali- Asumis- Työ- Elintarvike

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA 0 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN SUUNNITELMA Toimitilahuoltajan perustutkinto Hyväksytty Bovallius- ammattiopiston ja koulutuskeskus Agricolan Pieksämäen ammatillisen koulutuksen toimielimessä 29.3.2011. 1

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014. Tuula Pihlajamaa Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio 10.4.2014 Tuula Pihlajamaa Mikä TEK on? Miksi tarvitaan tekniikan alan yliopistokoulutettuja Koulua vai elämää varten Palkat ja

Lisätiedot

Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015

Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015 Maa- ja kiviainesalan ammatilliset erikoistumisopinnot (30 op) Tammikuu 2015 Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi Maa- ja kiviainesalan ammatilliset

Lisätiedot

Laboratorioalan perustutkinto, laborantti 2014

Laboratorioalan perustutkinto, laborantti 2014 Ammatillisen perustutkinnon perusteet Laboratorioalan perustutkinto, laborantti 2014 Määräys 55/011/2014 (sisältää määräyksen 4/011/2015 mukaiset muutokset ja oikaisut) (sisältää määräyksen 43/011/2015

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu

Avoin a mmattikorkeakoulu ammattikorkeakoulu 3.9.2010 / sh Avoin ammattikorkeakoulu Lähellä Sinua Avoin ammattikorkeakoulu k k Sinulle, joka suunnittelet hakeutuvasi ammattikorkeakouluopintoihin haluat jouduttaa opintojasi ja suorittaa opintoja etukäteen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015

OPISKELIJAVALINTA 2016. Arja Hiltunen 9.11.2015 OPISKELIJAVALINTA 2016 Arja Hiltunen 9.11.2015 Opiskelijavalinta uudistuksen II vaihe koskee syksyllä 2016 alkavaa koulutusta osa korkeakoulupaikoista varataan ensikertalaisille yhdenpaikan säännös koskee

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2 LABORATORIOALAN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA Vahvistettu 22.6.2010 Rehtorin päätös 47/10/2010 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO... 3 2. TOIMIALA... 3 3. LABORATORIOALAN PERUSTUTKINNON RAKENNE

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ. Eija Salo-Lievonen 30.8.2013 TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ Oppilaitosyhteistyön strateginen merkitys nyt ja tulevaisuudessa Yhteistyön muodot Sopimus ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta TAMK:n ja Fimlabin kesken Neuvottelukunta

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa

Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa 1 Pikavalmistus AMK-insinööriopinnoissa Esa Kontio Oulun seudun ammattikorkeakoulu FIRPA R.Y. seminaari Pikavalmistus Materiaalia lisäävä valmistus 2 Sisältö Oulun seudun ammattikorkeakoulu (OAMK), tekniikan

Lisätiedot

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala

Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala Valintaperusteet, syksy 2011: Tekniikan ja liikenteen ala 240 op, Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, Insinööri (AMK) Opiskelijavalinta Kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan tekniikan ja liikenteen

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot

14. TIETOJOHTAMINEN. Rakennustekniikka. Tietojohtaminen. 14.1. Tavoitteet. 14.2. Koulutusohjelman yhteiset perusopinnot Rakennustekniikka 14. TIETOJOHTAMINEN 14.1. Tavoitteet 163 on koulutusohjelma, joka on suunniteltu vastaamaan tietoteknisen, taloudellisen sekä viestinnällisen johtamisen haasteisiin. Tietojohtamisen opinnot

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin. 1 PAPERILOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Hakuaika 14. 23.8.2013 Seinäjoen ammattikorkeakouluun - Ohjeita lomakkeen pulmallisimpien kohtien täyttämiseksi - EB-, IB- ja RP-tutkintojen arvosanojen muuntokaavat Ohjeita

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN

OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN OPAS TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN TOTEUTTAMISEEN SISÄLTÖ LUKIJALLE 1. MITÄ ON TYÖSSÄOPPIMINEN? 2. MIKÄ ON AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ? 2.1. Oppilaitosnäyttö ja työpaikkanäyttö 3. TYÖSSÄOPPIMISPROSESSI

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot