Alle 29-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten. nuorten palveluita Vaasassa Kartoitus Vaasan monialaiselle viranomaisyhteistyöryhmälle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alle 29-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten. nuorten palveluita Vaasassa 2013. Kartoitus Vaasan monialaiselle viranomaisyhteistyöryhmälle"

Transkriptio

1 Kartoitus Vaasan monialaiselle viranomaisyhteistyöryhmälle Alle 29-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten palveluita Vaasassa 2013 Vaasan kaupungin nuoriso-osasto Monikulttuurisen nuorisotyön nuoriso-ohjaaja Emine Ehrström

2 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Tilastoja Suomessa asuvista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä... 2 Tilastoja Vaasassa asuvista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä Maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelukartoituksen toteuttaminen Tulokset maahanmuuttajataustaisten nuorten palveluista Vaasassa vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelut Vaasassa Palveluiden kehittäminen Koulutusjärjestelmä... 8 Peruskouluopetus ja peruskoulun päättötodistus... 8 Opinnot oppivelvollisuuden jälkeen Tiedon jakaminen opettajille ja huoltajille Työllistymismahdollisuudet Harrastusmahdollisuudet Integroidut harrasteryhmät Maahanmuuttajataustaisille tarkoitetut harrastusryhmät Yleiset rajoitteet harrastustoimintaan osallistumisessa Asumispolitiikka Vaasassa Mielenterveyden terveydenhuolto Tiedottaminen palvelutarjonnasta Maahanmuuttajataustaisten nuorten jääminen yhteiskunnallisten palveluiden ulkopuolelle Yhteenveto LIITTEET... 22

3 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 20 suurimmassa kaupungissa Taulukko 2: Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä Taulukko 3: Vaasalaiset kansalaisuuden mukaan Taulukko 4: Vaasalaiset äidinkielen mukaan Taulukko 5: Organisaatio Taulukko 6: Hallintokunta Taulukko 7: Palvelut Taulukko 8: Ohjausmuoto Taulukko 9: Kohderyhmä Taulukko 10: Ikä Taulukko 11: Vapaaehtoisuus Taulukko 12: Palveluiden suuntautuminen

4 Johdanto Vaasan kaupungin monialainen viranomaisyhteistyöryhmä päätti alle 29-vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten (mmt) nuorten palveluiden kartoituksen laatimisesta. Kartoitus annettiin vapaa-aikaviraston/nuoriso-osaston tehtäväksi. Kartoituksen toteutti nuoriso-osaston monikulttuurisen nuorisotyönohjaaja ja ohjasi nuorisotoimenjohtaja Tuula Ahonpää. Osa-kartoitus esiteltiin toukokuussa 2013 Vaasan monialaiselle viranomaisyhteistyöryhmälle ja palvelukartoitus valmistui kokonaisuudessaan vuoden 2013 joulukuussa. Kartoitus käsitellään monialaisen viranomaisyhteistyöryhmän kokouksessa 13. helmikuuta Maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelukartoitus toteutettiin haastattelumenetelmällä käyttäen apuna puolistrukturoitua haastattelulomaketta (Liite 1). Haastateltaviksi valikoitui eri palvelujen tuottajia julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Haastattelujen keskeisiä teemoja olivat maahanmuuttajataustaisille nuorille tarkoitetut palvelut ja palveluiden edelleen kehittämisen tarve. Kartoitukseen osallistui kolmekymmentä eri palvelujen tuottajaa. Kartoituksessa selvitettiin monikulttuurisille nuorille suunnattu palvelutarjonta Vaasassa. Selvityksen avulla palvelujen tuottajilla oli mahdollisuus esittää myös uusia palvelu- ja toimintamalleja maahanmuuttajataustaisten nuorten palveluiden, kotouttamisen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Keskeisiksi teemoiksi haastatteluissa haastateltavat nostivat suomalaisen koulutusjärjestelmän, työllistymis- ja harrastusmahdollisuudet, asumispolitiikan, mielenterveyspalvelut sekä yleisen palveluista tiedottamisen. Tutkimustulosten mukaan useimmat maahanmuuttajataustaisille nuorille palveluja tuottavat organisaatiot ja yhteisöt tunsivat heikosti muita maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattuja palveluita. Tämän vuoksi maahanmuuttajataustaisille nuorille palveluista tiedottaminen ja ohjaaminen palveluiden piiriin olivat puutteellisia. Haastateltavien mukaan tiedottamiseen tulee jatkossa kehittää työkaluja, joiden avulla voidaan parantaa yhteistyötä eri palvelutarjoajien välillä. 1

5 Tilastoja Suomessa asuvista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa asui vakituisesti vuoden 2012 lopussa ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, mikä on 5,2 prosenttia väestöstä. Ensimmäisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli henkilöä ja Suomessa syntyneitä eli toisen polven ulkomaista syntyperää olevia oli henkilöä. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomessa vakituisesti vuoden 2012 lopussa asuneista vuotiaista lähes joka kymmenes oli ulkomaista syntyperää. (Tilastokeskus ) Vaasassa maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä on alueen asukasmäärään suhteutettuna yksi maan suurimmista. Taulukko 1: Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 20 suurimmassa kaupungissa

6 Suurimman ulkomaista syntyperää olevan ryhmän muodostavat Suomessa venäläiset. Toisena ovat virolaiset ja kolmantena somalit. Taulukko 2: Suurimmat ulkomaista syntyperää olevat ryhmät Suomen väestössä Tilastoja Vaasassa asuvista ulkomaista syntyperää olevista henkilöistä Ulkomaan kansalaisia oli Vaasassa vuoden 2012 lopussa yhteensä 3678 henkilöä, eli 5,6 prosenttia Vaasan väestöstä. Koko väestöön suhteutettuna maahanmuuttajataustaisten osuus Vaasassa on maan yksi suurimmista Helsingin jälkeen. Maahanmuuttajien tulo on jatkuvaa, ja Vaasassa vastaanottokeskuksen paikkaluku on 150. Vaasassa asuvat maahanmuuttajataustaiset henkilöt ovat monimuotoinen ryhmä niin kansalaisuuden kuin äidinkielen mukaan. 3

7 Taulukko 3: Vaasalaiset kansalaisuuden mukaan Tilastollisesti suurimpana ryhmänä Vaasassa asuvista eri maan kansalaisuuksista oli vuonna 2012 Somalia. Toiseksi suurimpana oli Venäjä ja kolmantena Sudan. Monien kansalaisuuksien lisäksi on myös paljon eri äidinkieliä. Vuoden 2012 lopussa Vaasassa asui suomenkielistä ja ruotsinkielistä asukasta. Väestöstä henkilöllä, eli 6,8 prosentilla, oli jokin muu äidinkieli. Tarkastellessa vaasalaisia äidinkielen mukaan, näyttäytyvät vähemmistöt hyvin monikielisenä ryhmänä. Taulukko 4: Vaasalaiset äidinkielen mukaan

8 Tilastollisesti suurimpana kieliryhmänä Vaasassa vuonna 2012 oli venäjän kieli (411 henkilöä). Aikaisempana vuonna venäjän kieli sijoittui tilastoissa toiseksi suurimmaksi kieliryhmäksi (353 henkilöä). Somalian kieli sijoittui tilastoissa toiseksi vuonna 2012 (365 henkilöä) kun se vuonna 2011 oli suurin Vaasan kieliryhmistä (372 henkilöä). Kolmanneksi suurimpana vuosina oli arabian kieli (317/327 henkilö). Esimerkiksi sudanilaiset sekä yleisesti Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän alueelta tulevat henkilöt puhuvat usein arabiaa äidinkielenään. 1. Maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelukartoituksen toteuttaminen Kartoituksessa käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta (liite 1). Avoimien kysymysten kohdalla käytettiin teemahaastattelua. Vastaajilla oli mahdollisuus painottaa eri teemoja ja viedä keskustelua teemojen rajoissa keskeisiin asioihin. Kartoituksen lähtökohtana oli selvittää haastateltavien kokemuksia maahanmuuttajataustaisille suunnatuista palveluista Vaasassa. Haastatteluiden yhteydessä haastattelija kirjasi keskeisiä asioita muistiin. Strukturoidut kysymyskohdat käytiin haastateltavan kanssa yhdessä läpi. Haastattelut olivat hyvin antoisia ja keskustelut venyivät keskimäärin tunnin mittaisiksi. Koska haastateltavat jakoivat haastatteluissa henkilökohtaisia asioita ja kokemuksia on haastateltavien anonymiteetin suojaaminen erityisen tärkeää. Haastatteluun vastaaminen anonyymisti lisäsi vastausten luotettavuutta, toi esiin oikeita epäkohtia ja kehityskohteita. 5

9 2. Tulokset maahanmuuttajataustaisten nuorten palveluista Vaasassa vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelut Vaasassa Kartoitukseen osallistui julkisen sektorin ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Taulukko 5: Organisaatio Taulukko 6: Hallintokunta Kunta Kolmas sektori Valtio Kartoitukseen osallistuneet palveluntuottajat: Julkinen sektori: Perusopetusosaston palveluyksikkö, Variskan yläkoulu, Vöyrinkaupungin yläkoulu, Joustava perusopetus (Jopo), Vaasan ammattiopisto, Vaasan ammattikorkeakoulu, Sosiaalityön palvelualue, Nuorisoasema Klaara, Ulkomaalaistoimisto, Osallisena Suomessa hanke, Welcome office hanke, Etsivä nuorisotyö Origo, Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Reimari, Perhekeskus, liikuntaosasto, Vaasan vastaanottokeskus, Vasa Arbis, Vaasa-opisto/Vaasan työväenopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus, Pohjanmaan TE-toimisto. Kolmas sektori: Erityishuoltojärjestöjenliitto EHJÄ ry, Jupiter-säätiö, Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto Vaasan yhdistys ry, Punainen risti Vaasan suomalainen osasto, Suomen pakolaisapu järjestöhautomo, UNwomen ry, Vaasan 4H yhdistys ry, Vaasan ensi- ja turvakodin avopalvelupiste Avokki, Vaasan suomalainen seurakunta Kartoitus osoitti, että maahanmuuttajataustaisille suunnattu palvelutarjonta kohdistuu suurimmaksi osaksi kotouttamisen, opiskelun ja harrastamisen eri osa-alueille. 6

10 Taulukko 7: Palvelut Kotouttamispalveluihin sisältyy sekä yksilöohjausta että ryhmäohjausta. Koulutus, työhönohjaus- ja harrastuspalveluita tuotettiin pääasiassa ryhmille. Yksilöohjausta annettiin pääasiassa terveyteen ja toimeentuloon liittyvissä palveluissa (Liite 2). Kartoitukseen osallistuvien toimijoiden palvelut oli kohdistettu pääasiassa kaikille maahanmuuttajataustaisille vaasalaisille sukupuolesta riippumatta (Liite 3). Suurin osa palveluista oli suunnattu vuotiaille nuorille, pieni osa 7 12-vuotiaille lapsille (Liite 4). Naisille ja tytöille suunnattua palvelutoimintaa oli vähän ja miehille/pojille erikseen kohdistettua toimintaa ei ollut lainkaan. Palveluista 76% kohdistui kaikille vaasalaisille nuorille ja 24% maahanmuuttajataustaisille nuorille (Liite 6). Maahanmuuttajataustaisten nuorten palveluihin osallistuminen perustui pääosin vapaaehtoisuuteen (Liite 5). Tilastotiedot antavat suppean kuvan Vaasassa asuvien monikulttuuristen nuorten palveluista. Kartoitus laajensi kuvaa nykyisistä monikulttuuristen nuorten palveluista. Useat haastateltavat kokivat haastavaksi palveluidensa rajaamisen. Palvelut ovat usein laajoja ja tarkoitettu laajoille väestöryhmille. Esimerkiksi ensisijaisen kohderyhmän rajaaminen osoittautui haastavaksi. Osa palveluntarjoajista ei myöskään tilastoi erikseen maahanmuuttajataustaisia nuoria asiakaskuntana. Tämän vuoksi voidaan todeta, maahanmuuttajataustaisten nuorten palvelutarjonta on merkittävästi laajempaa kuin pelkästään maahanmuuttajataustaisille suunnattujen palveluluiden tilastotiedot kertovat. Palveluntuottajien antamista tilastoista voidaan kuitenkin nähdä minkä tyyppisiä palveluita tuotetaan, kenelle ne on kohdennettu ja mitä palveluita tulisi lisätä tai mitkä palvelut puuttuvat kokonaan. 7

11 2.2 Palveluiden kehittäminen edelleen Koulutusjärjestelmä Tärkeäksi haastateltavat näkivät maahanmuuttajataustaisille nuorille palveluista tiedottamisen; millaisiin koulutuksiin nuorilla on oikeus ja mahdollisuus hakea. Koulutusmahdollisuuksista tiedottaminen ja koulutukseen ohjaus edistävät nuoria luomaan henkilökohtaisen opintopolun. Peruskouluopetus ja peruskoulun päättötodistus Maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutusmahdollisuuksien parantaminen oli yksi keskeisimmistä keskustelunaiheista ja edelleen kehittämistä vaativista asioista. Ongelmien katsottiin alkavan jo alakoulussa. Haastateltavien mukaan useilla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla, jotka siirtyvät alakoulusta yläkouluun normaalin perusopetuksen piiriin, ei ole riittävästi tietoa ja taitoa selviytyä opetuksesta. Haastateltavat näkivät, että maahanmuuttajataustaisten nuorten opetukseen tulisi lisätä nykyistä enemmän resursseja erityisesti kielen opettamiseen. Peruskoulusta selviytymiseen toivottiin yksilöllisempää kieliopetusta. Kielitaito on avain yhteiskunnan ja kulttuurin sisäistämiseen ja tätä kautta integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulujen toivottiin painottavan toisen polven maahanmuuttajataustaisille nuorille heidän äidinkielen merkitystään. Kun nuorella on vahva äidinkieli, on hänellä paremmat edellytykset oppia suomen - tai ruotsin kieli. Paljon keskustelua herätti maahanmuuttajataustaisten nuorten peruskoulun päättötodistuksen puuttumisen ongelmat. Peruskoulun päättötodistus on vaikeaa saada yli 17-vuotiaana. Yli 17- vuoden ikäisenä Suomeen tulleen maahanmuuttajataustaisen nuoren on lähes mahdotonta saada peruskoulun päättötodistus. Tämän katsottiin vaikeuttavan maahanmuuttajataustaisten sijoittumista jatko-opintoihin. Toisen asteen koulutukseen on mahdollista päästä ilman peruskoulun päättötodistusta joustavan haun kautta, mutta tämän haun kautta sisään pääsee vain pieni osa nuoria. Päättötodistusta vailla olevat nuoret ovat suuressa vaarassa joutua väliinputoajiksi, sillä koulutusmahdollisuudet ovat heikot. Kaikilla yli 18-vuotiailla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on mahdollisuus hakea Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen opiskelemaan. Nuorilla on mahdollisuus 8

12 suorittaa perustutkinnon osa tai koko ammattitutkinto, eikä opiskelu vaadi hakijalta peruskoulun päättötodistusta. Maahanmuuttajataustaisilla on mahdollisuus hakea sekä valmistavaan koulutukseen että vain maahanmuuttajille suunnattuun perustutkintoon tai yleiseen ammattiin tähtääviin opintoihin. Vaasa-opiston ja Vaasan lyseon lukion yhteistyössä tuottamalla nuorisoluokalla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on mahdollisuus suorittaa peruskoulu 1 2-vuodessa. Haastateltavien mukaan maahanmuuttajataustaisella on erittäin haasteellista suorittaa koko peruskoulun vaatimat opinnot 1 2-vuodessa, vaikka nuorella olisi riittävä suomen kielen taito. Nuorisoluokkien toivottiin laajentuvan myös kantaväestölle, jolloin ryhmän kohteena olisivat erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Näin maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät leimaantuisi omaksi erilliseksi ryhmäkseen. Vaasan lyseon lukiolla on oikeus antaa sekä peruskouluopetusta että myöntää peruskoulun päättötodistus. Peruskoulua lukioon suorittamaan voivat hakeutua kaikki peruskoulun päättötodistusta vailla olevat nuoret, myös maahanmuuttajataustaiset. Opetusta annetaan verkkoopintoina eikä lähiopetusta ole. Opiskelu edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Haastateltavien mukaan Vaasan lyseon lukion oikeutta peruskouluopetuksen antamiseen voitaisiin hyödyntää enemmän maahanmuuttajataustaisten nuorten opetuksessa. Nykyistä lukion järjestelmää voitaisiin kehittää edelleen perinteisen peruskouluopetuksen rinnalle ja suunnata yli 18-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Peruskoulun päättötodistus tarjoaa maahanmuuttajataustaisille nuorille yhdenvertaisen mahdollisuuden jatko-opintoihin ja työelämään. Uutena palveluna esitettiin toiminnallisten työpajojen luomista nuorille (kts. malli Tampere Siltavalmennusyhdistys). Toiminnallinen työpaja vastaisi nykyistä peruskoulun kymppiluokkaa. Kymppiluokalla nuorella on mahdollisuus korottaa todistuksen arvosanoja ja näin parantaa mahdollisuuksiaan päästä jatko-opintoihin. Epäkohdaksi nähtiin myös se, että peruskouluopetuksessa oleva 17-vuotias maahanmuuttajataustainen nuori ei voi saada opintotukea. Vastaavanikäisen toisen asteen opiskelijan puolestaan on mahdollista saada opintotukea. 9

13 Opinnot oppivelvollisuuden jälkeen Suomenkielisen peruskoulun suorittaneet maahanmuuttajataustaiset nuoret hakevat pääasiassa opiskelemaan toiselle asteelle Vaasan ammattiopistoon. Peruskoulun päättötodistus ei takaa maahanmuuttajataustaiselle nuorelle jatko-opintoihin pääsyä, jos nuorella on puutteellinen suomen kielen kirjoitustaito (kielikoe). Ammattiopistossa on mahdollista opiskella maahanmuuttajille suunnatussa valmistavassa opetuksessa. Haastateltavat toivoivat, että maahanmuuttajataustaisia nuoria saataisiin enemmän opiskelemaan lukioon. Syksyllä 2014 Vaasan lyseon lukiossa alkaa mahdollisesti maahanmuuttajille suunnattu valmistava opetus. Tämän toivottiin lisäävän tulevaisuudessa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrää lukiossa ja korkeakouluissa. Toisen asteen oppilaitosten ja aikuiskoulutuskeskuksen toivottiin tekevän tiiviimpää yhteistyötä perustutkintopaikkojen jaossa. Nykyisen järjestelmän katsottiin heikentävän yli 18 vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten koulutuspaikan saamisen mahdollisuuksia. Haastateltavien mukaan maahanmuuttajataustaiset oppilaat saavat usein viimeiseksi sijoittuvat avoimet koulutuspaikat ja ilmoitus näistä paikoista tapahtuu usein liian myöhään. Esimerkiksi Vaasan aikuiskoulutuskeskus on merkittävä opiskelupaikka yli 18-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille, mutta opiskelupaikkoja on tarpeeseen nähden riittämättömästi. Haastateltavat pohtivat miten oppisopimustoimintaa saataisiin paremmin kohdistettua maahanmuuttajataustaisille nuorille? Oppisopimuspaikka tulee usein löytää itse omia verkostoja hyödyntämällä, mutta ongelmana oppisopimuskäytännöissä katsottiin maahanmuuttajataustaisten nuorten rajalliset verkostot. Pohtimista tuotti myös maahanmuuttajataustaisten nuorten asema nuorisotakuun, erityisesti koulutustakuun piirissä. Kohdistuuko koulutustakuu myös maahanmuuttajataustaisiin nuoriin? Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry (PLU) järjestää Etelä-Pohjanmaan ELY -keskuksen työllisyyspoliittisella avustuksella rahoittaman "Työtä nuorille yrityksistä ja yhdistyksistä" hankkeen. Voisiko vastaavanlaista hanketta ajatella myös Vaasaan? Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen Nuorten aikuisten osaamisohjelma hanke on kohdistettu vuotiaille nuorille. Ohjelma on suunniteltu nuorisotakuun edistämiseksi ja se on opiskelijoille maksuton. Ohjelmassa oppilaalla on mahdollisuus yksilölliseen opetukseen ja hankkia joustavasti ammatillinen pätevyys. Hanke on esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille vuotiaille nuorille erinomainen mahdollisuus. Usein käytännössä vaatimukset ovat liian korkeat 10

14 maahanmuuttajataustaisille nuorille. Vaatimuksena on esimerkiksi aikaisempi osaaminen tai työkokemus alalta, jota useammalla maahanmuuttajataustaisella nuorella ei ole. Haastateltavien mukaan osaamisohjelman hankkeeseen tulee lisätä perustutkintoon tähtäävää koulutusta. Tällöin myös maahanmuuttajataustaiset nuoret voisivat hyödyntää ohjelmaa. Tiedon jakaminen opettajille ja huoltajille Toisen asteen opetuksessa toivottiin opettajilta enemmän työelämälähtöisempää opetusta. Tavoitteeksi tulisi asettaa nuoren työllistyminen valmistumisen jälkeen. Työelämälähtöisempi opiskelu helpottaa myös rajallisen kielitaidon omaavan maahanmuuttajataustaisen nuoren oppimista. Toisena keskeisenä haasteena haastateltavat näkivät opettajien koulutuksen puutteellisuuden kohdata maahanmuuttajataustainen nuori ja tämän huoltajia. Erityisenä haasteena nähtiin ne vuorovaikutustilanteet, joissa maahanmuuttajataustaisen nuorten huoltajilla oli puutteellinen suomen kielen taito ja erilainen kulttuuritausta. Haastateltavat toivoivat opettajille kulttuuritietoisuuden lisäämistä. Maahanmuuttajataustaisen nuoren opinnoissa menestykseen vaikuttavat keskeisesti nuoren huoltajat. Maahanmuuttajataustaisten nuorten huoltajat tarvitsevat tietoa koulutuksen merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Eräänä keskeisenä tiedonkulun esteenä nähtiin yhteisen kielen puuttuminen koulun ja perheen välillä. Toisinaan nuori toimi tulkkina koulun ja perheen välillä, jolloin tiedonkulku ei välttämättä täydellisesti toteudu. Toimenpiteenä nähtiin maahanmuuttajataustaisille huoltajille suunnattua omakielisten vanhempainiltojen järjestämistä. Maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen tiedonkulun haasteena pidettiin myös sähköisten tiedonvälitysjärjestelmien kuten Wilman tai Helmen käyttöä. Maahanmuuttajataustaisilla huoltajilla on usein puutteellinen suomen kielen taito ja ATK-taidot. Toimenpiteenä nähtiin vaihtoehtoisten tiedonkulun työvälineiden kehittämistä perheen ja koulun välille. Useimmissa työpaikoissa vaaditaan molempien kotimaisten kielten hallintaa. Tämän maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kokeneet haasteelliseksi. Osa palveluntarjoajista on pyrkinyt opettamaan nuorille ruotsin kielen perusteita, kuten kohteliaisuusfraaseja, jotta nuoret saisivat itsevarmuutta eri asioimistilanteissa. Resurssit ruotsin kielen opettamiselle ovat kuitenkin rajalliset ja kysyntää kielen opettelemiseen löytyy enemmän kuin siihen voidaan tämän hetkisellä tarjonnalla vastata. Nykyisten opistoilla (Arbis & Vaasa-opisto) järjestettävien kielikurssien opetus on 11

15 kuitenkin koettu liian nopeasti eteneviksi, mikä rajoittaa osallistumista sekä osallistumismotivaatiota. Lisäksi kielten opetusta toivottiin lisättävän. Haastateltavat toivoivat, että opistot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. Näin voitaisiin karsia palvelutarjonnasta päällekkäisyydet ja lisätä palvelutarjontaa vapautuneilla resursseilla. Erityisesti kesäaikaan toivottiin lisää opetusta ja kursseja, sillä tällä hetkellä opistojen kesätarjonta koettiin suppeaksi. Kieliopetuksen tasokurssit tulisi opistojen kesken yhdenmukaistaa, jolloin tunnit eivät enää ole määräävä tekijä. Opistoihin toivottiin myös enemmän maahanmuuttajataustaisia opettajia, joka madaltaisi maahanmuuttajataustaisten nuorten opintoihin ja kursseille osallistumista Työllistymismahdollisuudet Harjoittelupaikkojen ja työpaikan saamisen katsottiin olevan maahanmuuttajataustaisille nuorille haastavampaa kuin kantaväestön nuorille. Nuorten katsottiin tarvitsevan harjoittelupaikan ja työpaikan saamiseen enemmän tukea. Palveluohjaajilta toivottiin enemmän ohjausta, tiedottamista ja yhteistyötä nykyisten työharjoittelupaikkojen tarjoajien kanssa, jotta nuoret hyödyntäisivät jo olemassa olevia vapaita harjoittelupaikkoja. Toisinaan heikkojen työmahdollisuuksien ei katsottu olevan ohjauksesta kiinni vaan työ- ja harjoittelupaikkojen vähäisestä määrästä. Työ- ja harjoittelupaikkoja voitaisiin lisätä. Maahanmuuttajataustaisille nuorille on kehitetty erilaisia työelämän koulutuspaketteja. Nuorille on myös kehitetty erilaisia palveluita, joiden avulla he saisivat ensimmäisen kosketuksen työelämään. Palveluita ei ole kuitenkaan suoranaisesti kohdistettu maahanmuuttajataustaisille nuorille vaan nuorille yleisesti. Vastaavanlaisia koulutuspaketteja olisikin hyvä kehittää edelleen vastaamaan paremmin maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeita. Maahanmuuttajataustaisten nuorten CV:n ja työhakemusten kirjoittamisessa toivottiin enemmän ohjeistusta ohjaajille; millainen hakemus olisi hyvä kirjoittaa, jotta ulkomaalainen nimi tai ulkomaalaistausta ei rajoittaisi maahanmuuttajataustaisten työmahdollisuuksia. Usein täydellisestikin suomen kielen hallitsevat menettävät mahdollisuuden työhön kun työnantajat eivät luota hakijan riittävään kielitaitoon ja siihen, että hakemus on hakijan itsenäisesti kirjoittama. Nuorten kanssa toivottiin työhaastattelutilanteiden harjoittelua. Haastattelutilanteita voitaisiin videoida nuorten kanssa, jolloin nuoret voisivat katsoa omaa toimintaansa videolta ja näin reflektoida omaa toimintaansa sekä oppia työhaastattelun suomalaisia käytänteitä. 12

16 2.2.3 Harrastusmahdollisuudet Integroidut harrasteryhmät Kartoituksessa painottuivat integroidut harrasteryhmät. Integroiduissa harrastusryhmissä on sekä maahanmuuttajataustaisia että kantaväestön nuoria. Integroidun ryhmän perustaminen on haastateltavien mukaan osoittautunut vaikeaksi. Yksi este on se, että kerhojen markkinoinnissa käytetään usein monikulttuurisuus-sanaa, jolloin kantaväestön nuoria on vaikea saada kerhoihin mukaan. Heikko kielitaito on näyttäytynyt yhtenä haasteena harrastuksiin osallistumisessa ja niihin sitoutumisessa. Esimerkiksi kummitoiminta koettiin yhtenä hyvänä keinona osallistaa maahanmuuttajataustaisia nuoria harrastustoimintaan. Kummi voi selittää epäselväksi jääneitä asioita nuorelle sekä olla sosiaalisena turvana uusissa tilanteissa. Maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnatussa kerhotoiminnassa haastateltavat esittivät sellaisen toiminnan lisäämistä, jossa kieli ei ole keskeinen tekijä (esimerkiksi erilaiset liikuntakerhot ja kokkikerhot). Lisäksi tuotiin esiin muita hyviä toiminnallisen harrastekerhon muotoja: taide ja kulttuuri, musiikki, tanssi sekä palstaviljely. Tämän tyyppisissä toiminnan muodoissa on maahanmuuttajataustaisilla nuorilla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua harrastustoimintaan. Tavoitteena on saada maahanmuuttajataustaisille nuorille onnistumisen kokemuksia ja kontakteja kantaväestön nuoriin. Haastateltavien mukaan suomalaiskontaktien avulla maahanmuuttajataustaisten suomen kielen käyttö harjaantuisi luontevasti ja motivaatio kielen oppimiseen voisi jopa kasvaa. Maahanmuuttajataustaisille nuorille tulisi luoda mahdollisuuksia tuoda esiin omaa kulttuuriaan ja taitojaan kantaväestön nuorille, jolloin oma kulttuuri näyttäytyy kiinnostavana ja rikkaana suomalaisen kulttuurin rinnalla. Mielenkiintoisena näyttäytyivät integroidut harrastekerhot, joissa maahanmuuttajataustaiset ja kantaväestön nuoret voisivat tutustua eri maiden kulttuureihin. Esimerkiksi monikulttuuristen kokkikerhojen avulla nuoret voivat opettaa toisilleen eri kulttuurien perinneruokia. Näin maahanmuuttajataustaisten nuorten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan edistää ja samalla luoda heille positiivisia kokemuksia. Integraation onnistumiseksi maahanmuuttajataustaisen nuoren on myös tärkeää oppia ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. 13

17 Maahanmuuttajataustaisille tarkoitetut harrastusryhmät Selkeä tarve oli pelkästään maahanmuuttajataustaisille nuorille suunnattujen palveluiden kehittäminen edelleen. Maahanmuuttajataustaisen nuoren tulee voida säilyttää myös omaa kulttuuriaan ja identiteettiään kasvun ja kehityksen vuoksi. Usean maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuritaustat edustavat kollektiivista kulttuuria, jossa perhe ja yhteisö ovat keskeisessä asemassa. Koko perheille suunnattua toimintaa järjestetään Vaasassa kuitenkin vähän. Esimerkiksi maanviljely on usean maahanmuuttajataustaisten perheiden kotimaassa keskeisessä asemassa. Näin esimerkiksi palstaviljelyä voitaisiin edelleen kehittää, eli parantaa markkinointia ja lisätä palvelutarjontaa. Haastateltavien mukaan olisi mielenkiintoista järjestää erilaisia toritapahtumapäiviä, joissa maahanmuuttajataustaiset voisivat myydä sekä itse viljelemiään tuotteita että oman maan ja kulttuurin keskeisiä raaka-aineita. Haastateltavat näkivät huoltajien osallistamisen harrastetoimintaan lisäävän maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumismahdollisuuksia harrastustoimintaan. Maahanmuuttajataustaisen nuoren huoltajat ovat haastateltavien mukaan usein ennakkoluuloisia nuoren harrastuksia kohtaan, sillä monessa kulttuurissa ei edes tunneta harrastuksen käsitettä. Huoltajat pelkäävät myös nuoren suomalaistumista ja yhdistävät suomalaisohjaajat viranomaisiin. Tämä rajoittaa maahanmuuttajataustaisen nuoren osallistumista harrastustoimintaan. Harrastuspalvelutarjoajien tulisi tiedottaa palveluistaan myös huoltajille. Tämän vuoksi harrastuspalvelutarjoajien ja huoltajien välillä toivottiin enemmän yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Vertaistukiryhmät näyttäytyivät tärkeinä kehittämiskohteina. Vertaistukiryhmissä nuorilla on mahdollisuus jakaa muiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa ajatuksia ja kokemuksia suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Myös toisen polven maahanmuuttajien katsottiin tarvitsevan erilaista ryhmämuotoista vertaistukitoimintaa, sillä he elävät usein kahden kulttuurin asettamien erilaisten vaatimuksien ristiriidassa. Monesti maahanmuuttajataustaiset nuoret hallitsevat suomen kielen huoltajiaan paremmin, minkä vuoksi monet huoltajat kokevat oman asemansa uhatuksi. Haastateltavien mukaan uhatuksi tulemisen seurauksena erityisesti isät hyödyntävät pelottelua, uhkailua ja toisinaan myös väkivallan käyttöä säilyttääkseen oman asemansa perheen sisällä. Tämän myötä olisi hyvä lisätä tiedottamista väkivallan eri muodoista sekä oikeuksista. Kotouttamistoiminnassa nähtiin tärkeäksi hyödyntää jo pitkään Suomessa asuneita ja hyvin kotoutuneita maahanmuuttajataustaisia nuoria ja aikuisia. Kotoutuneet maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset toimivat hyvinä esimerkkeinä ja luovat positiivisia tulevaisuuden näkymiä 14

18 integroitumisesta uuteen kulttuuriin. Esimerkiksi Suomessa pitkään asuneiden nuorten ja aikuisten tietotaitoja voitaisiin hyödyntää perheiden ja nuorten välisissä ristiriitatilanteissa. Ristiriitatilanne syntyy usein siitä, että nuori elää kahden kulttuurin välissä ja alkaa perinteisesti nuoren ollessa vuotias, eli nuoren itsenäistymisvaiheessa. Yli 18-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille kohdistettua toimintaa katsottiin olevan heikosti tarjolla. Varsinkin isättömillä ja yksintulleilla pakolaistaustaisilla pojilla on riski syrjäytyä yhteiskunnasta ja näin kyseisen ryhmän tuen tarve on suuri. Maahanmuuttajataustaisille suunnattu televisio-ohjelma ja radio-ohjelma koettiin tarpeelliseksi, sillä niiden kautta paikallisia uutisia olisi mahdollista tiedottaa maahanmuuttajataustaisten nuorten omalla äidinkielellä, jolloin he pysyisivät ajankohtaisista asioista perillä puutteellisesta kielitaidosta huolimatta. Tiedottamisen parantaminen edistäisi myös integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja vähentäisi ennakkoluuloja lisääntyvän tiedon johdosta. Yleiset rajoitteet harrastustoimintaan osallistumisessa Vastaanottokeskuksissa asuvat nuoret ovat sitoutuneet linja-autoaikatauluihin. Tämän vuoksi kerhojen ajankohtia on haastateltavien mukaan ollut vaikea sovittaa nuorten aikatauluihin. Harrastaminen Vaasassa on muodostunut käytännössä jopa mahdottomaksi. Haastateltavat toivoivat maahanmuuttajataustaisille nuorille lisää harrastustoimintaa kouluille. Näin madallettaisiin maahanmuuttajataustaisten nuorten osallistumismahdollisuutta kerhoihin ja muuhun harrastustoimintaan, eivätkä linja-autoaikataulut olisi este kerhotoimintaan osallistumiseen. Monen maahanmuuttajataustaisen nuoren kulttuurissa harrastamisen käsite on vieras. Tämän vuoksi lupaa saada osallistua harrastustoimintaan ei usein huoltajilta saada. Erilaisen kerhotoiminnan ja harrastustoiminnan kirjaaminen osaksi koulutoimintaa nähtiin myös edistävän nuorten osallistumismahdollisuuksia. Useat nuorista maahanmuuttajataustaisista naisista on yksinhuoltajia ja lastenhoitoa on vaikea löytää vähäisten kontaktien vuoksi. Tämän vuoksi useat maahanmuuttajataustaiset yksinhuoltajat eivät harrasta mitään. Erityisesti kuntosalilla käynti on noussut maahanmuuttajataustaisten nuorten suosioon, mutta se koettiin usein liian kalliiksi. Tämän vuoksi toivottiin lisää edullisempia kuntosalivaihtoehtoja. 15

19 Vaasassa on 32 monikulttuurista yhdistystä, jotka ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten huoltajien perustamia. Yhdistyksien yhteisenä tavoitteena on oman maan kulttuurin säilyttäminen ja opettaminen jälkipolvelle. Yhdistystoiminnan haasteeksi on noussut kokoontumistilojen puute. Yhdistykset olisivat halukkaita järjestämään paljon useammin erilaista toimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille, nuorille ja aikuisille, mutta tilojen puute ja niiden maksullisuus on rajoittanut yhdistysten toimintaa Asumispolitiikka Vaasassa Vaasassa maahanmuuttajataustaisten perheiden asuminen on jakautunut muutamille kaupungin osaalueille. Tämä johtuu kaupungin vuokra-asuntojen sijainnista. Perheet ovat usein suuria, asuntotarjontaa on kuitenkin hyvin rajallisesti tarjolla suurperheille eikä asumismahdollisuuksissa ole huomioitu suurperheiden arkea. Seuraava esimerkki havainnollistaa ongelmaa: Suurperheen vaatteiden pesu vaatii keskimääräistä enemmän pesutuvan käyttöä, mistä on syntynyt konflikteja naapureiden kanssa. Maahanmuuttajataustaisten määrä kasvaa, minkä vuoksi nykyistä asumispolitiikkaa tulisi edelleen kehittää. Asumispolitiikan parantamisella voitaisiin näin ennaltaehkäistä suomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten perheiden välisiä konflikteja. Maahanmuuttajataustainen nuori haluaa usein muuttaa omaan asuntoon 18-vuotiaana. Nuoret harvoin ymmärtävät itsenäisestä asumisesta syntyviä taloudellisia kustannuksia, minkä vuoksi siitä olisikin hyvä tiedottaa ja keskustella nuorten kanssa. Nuorella on oltava selvät suunnitelmat ennen omaan vuokra-asuntoon muuttoa, eli koulupaikka, työpaikka tms Mielenterveyden terveydenhuolto Useat maahanmuuttajataustaiset ovat kotimaassaan kokeneet traumaattisia asioita. Myös uudessa kotimaassa maahanmuuttajataustaisten nuorten kohtaamat mahdolliset ennakkoluulot ja rasismi synnyttävät haastateltavien mukaan usein nuorissa masennusta ja muita mielenterveydellisiä ongelmia. Mielenterveyspalveluita tarvitsevia maahanmuuttajataustaisia asiakkaita on haastateltavien mukaan enemmän kuin palvelutarjontaa. Palveluiden saamisen yhtenä esteenä nähtiin tulkkien saatavuus ja puutteellinen ammattitaito (mielenterveyspalvelut). Tulkkien yleiskoulutusta tulisi lisätä. Tulkin läsnäolo esimerkiksi terapiaistunnoissa voi muodostua jopa esteeksi nuoren arkaluontoisista asioista avautumiselle. 16

20 Joissakin tilanteissa tulkki joutuu kuulemaan hyvin vakavia kertomuksia, jotka vaikuttavat tulkin mahdollisuuksiin tulkata asioita. Tämä vaikuttaa keskeisesti nuoren ja ohjaajan väliseen vuorovaikutustilanteeseen ja nuori voi pahimmassa tapauksessa lamaantua tulkin reagoinnista ja näin vaikeista asioista ei haluta enää puhua. Useat maahanmuuttajataustaiset ovat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria heikon koulutus- ja työmahdollisuuksien vuoksi. Useat tutkimukseen osallistuneet pohtivatkin sitä, että kenen ensisijainen tehtävä on reagoida näihin syrjäytymisvaarassa oleviin maahanmuuttajataustaisiin nuoriin? Toisaalta, kenen tehtävänä on aktivoida jo syrjäytyneitä maahanmuuttajataustaisia nuoria ja saattaa heidät palveluiden piiriin? Tiedottaminen palvelutarjonnasta Suurin osa haastateltavista katsoi, ettei monikulttuuristen palveluiden tarjoajilla ole riittävästi tietoa muista monikulttuuristen palveluiden tarjoamista toimijoista ja heidän tuottamistaan palveluista. Keskeisen vaikuttavana tekijänä haastateltavat näkivät, että maahanmuuttajataustaisille tarjottavat palvelut ovat usein projekteja tai hankkeita. Tarjottavia palveluita tulee tulevaisuudessa vakinaistaa, jotta yleiskuva maahanmuuttajataustaisille suunnatusta palvelutarjonnasta saisi pysyvän luonteen. Tämä helpottaa sekä maahanmuuttajataustaisten vaasalaisten hakeutumista palveluiden piiriin että eri toimijoiden välistä yhteydenpitoa ja yhteistyön kehittymistä. Vaasan seudun maahanmuuttajatoimijoiden yhteistyötä koordinoivaa Resurssirengasta pidettiin hyvänä tiedon välittämisen välineenä. Toisaalta Resurssirenkaan kautta on yksittäisiin asioihin vaikea syventyä ja pohtia yhdessä palveluiden mahdollisia kehittämiskohteita. Useat haastateltavat esittivät, että keskeiset maahanmuuttajien parissa työskentelevät toimijat kokoontuisivat yhteen vapaamuotoiseen verkostotapaamiseen kaksi kertaa vuodessa ja jakaisivat tietoa monikulttuurisista palveluista Vaasassa ja pohtisivat yhdessä mahdollisia kehittämiskohtia. Nuoriso-osasto järjesti ensimmäisen vapaamuotoisen verkostotapaamisen loppuvuodesta Vaasan kaupungin kotisivut koettiin haasteelliseksi sekä palvelutarjoajille että maahanmuuttajataustaisille nuorille. Eri palvelutuottajat järjestävät erilaista toimintaa ja toiminta muuttuu jopa vuosittain. Tämän vuoksi toivottiin yhteistä kotisivua, foorumia tai muuta tiedotustapaa, jossa kävisi ilmi yksityiskohtaisempi palvelutarjonta maahanmuuttajataustaisille vaasalaisille. Haastateltavat toivoivat myös, että tiedottamisessa maksulliset ja maksuttomat palvelut eriytettäisiin toisistaan. Tämä helpottaisi nuorten ohjaamista palveluiden piiriin. Näin 17

21 voitaisiin edistää maahanmuuttajataustaisten nuorten integroitumista ja itsenäistymistä. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaiset nuoret osaisivat hyödyntää Vaasassa tarjolla olevia palveluita kotoutumisajan loputtua. Pääosa maahanmuuttajataustaisista nuorista hallitsee englannin kielen alkeet tullessaan Suomeen. Tiedottamisen lisäämistä erityisesti englannin kielellä toivottiin lisättävän. Nykyään useat palvelutiedotukset ovat vain suomen ja/tai ruotsin kielillä. 3. Maahanmuuttajataustaisten nuorten jääminen yhteiskunnallisten palveluiden ulkopuolelle Haastateltavia pyydettiin pohtimaan miksi arviolta 200 maahanmuuttajataustaista nuorta on jäänyt yhteiskunnallisten palveluiden 1 ulkopuolelle Vaasassa. Useat haastateltavat pitivät kahdensadan maahanmuuttajataustaisen nuoren palvelujen ulkopuolelle jäämistä epärealistisena. Haastateltavat eivät ymmärtäneet mihin väite perustuu. Seuraavaksi esitetyt pohdinnat yhteiskunnallisten palveluiden epäkohdista voivat haastateltavien mukaan osittain selittää miksi mahdollisesti moni maahanmuuttajataustainen nuori on jäänyt yhteiskunnallisten palveluiden ulkopuolelle Vaasassa. - Kieli ja lukutaidottomien maahanmuuttajataustaisten nuorten nähtiin jäävän yhteiskuntapalveluiden ulkopuolelle - Yhtenä mahdollisena tekijänä on nykyinen peruskoulujärjestelmä, joka käytännössä ei mahdollista (yli 17-vuotiaille) maahanmuuttajataustaisille nuorille peruskoulunpäättötodistusta eikä näin ollen jatko-opintoihin pääsemistä. - Syrjäytymisvaarassa oleville vaasalaisille nuorille on kehitetty palveluita, joiden tavoitteena on saada nuoret palveluiden piiriin. Haastateltavat näkivät, että osa 200 maahanmuuttajataustaisesta nuoresta on etsivän nuorisotyön palvelun piirissä. 1 Yhteiskunnallisiin palveluihin kuuluvat tässä koulutuspalvelut, työ, TE-toimisto 18

22 - Osa haastateltavista katsoi, että maahanmuuttajataustaiset tytöt sijoittuvat keskimäärin vähemmän palveluiden piiriin kuin pojat. Tätä selittää muun muassa se, että joissakin kulttuureissa tyttöjen yhteiskunnallisen paikan katsotaan sijoittuvan kotiin eikä koulutusta ihannoida. Pojilla sen sijaan katsottiin olevan enemmän itsemääräämisvaltaa oman tulevaisuutensa suhteen. - Osa maahanmuuttajataustaisista nuorista omaa korkeamman syrjäytymisriskin etnisen taustansa vuoksi. Näitä olivat esimerkiksi somalit, joiden yhteisöllisen kulttuurin katsottiin poikkeavan suomalaisesta yksilökeskeisestä kulttuurista merkittävästi. Myös Lähi-idän maista tulevien erityisesti miesten on vaikea työllistyä ja integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan - Osa nuorista on tottunut liikkuvaan elämäntapaan. Tämän vuoksi heillä on vaikea asettua yhteen paikkaan ja sitoutua pitemmäksi aikaa esimerkiksi koulutukseen. Tämä näkyy esimerkiksi vaikeutena suorittaa opinnot loppuun - Työperäisten maahanmuuttajien lapset eivät yleisesti kuulu minkään palveluiden piiriin. Heillä on sosiaaliturvatunnukset mutta käytännössä ei ole toimijoita, jotka huolehtisivat heidän koulunkäynnistään, eli sijoittaisivat heidät kouluun ja saattaisivat eri palveluiden piiriin. Työperäiset nuoret voivat jäädä kotiin ilman, että kukaan sitä tietää. Haastateltavat toivoivat, että työnantajat ottaisivat enemmän vastuuta työperäisten maahanmuuttajalasten ja nuorten sijoittamisesta kouluun. Työperäisille maahanmuuttajille ei ole myöskään pakollisia kielikursseja eikä heidän kielitaitojen kehittymistä siten valvota. - Mielenterveysongelmien katsottiin myös osaltaan selittävän sitä, miksi osa maahanmuuttajataustaisista nuorista jää yhteiskunnallisten palveluiden ulkopuolelle. - Haastateltavien mukaan osalla maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on vakavia päihdeongelmia ja osa on mahdollisesti mukana rikollisessa toiminnassa. 19

23 4. Yhteenveto Kartoitus osoitti, että palvelutarjonta maahanmuuttajataustaisille nuorille on Vaasassa monipuolinen. Keskeisimmäksi haastattelun teemaksi nousi maahanmuuttajataustaisten nuorten heikot koulutusmahdollisuudet, joiden katsottiin vaikuttavan nuorten mahdolliseen syrjäytymiseen. Esimerkiksi nuorisoluokat on kohdistettu hyvän suomen kielen taidon omaaville maahanmuuttajataustaisille nuorille. Heikon kieli taidon omaavat maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät usein koulutuspalveluiden ulkopuolelle. Yleisesti heikommassa asemassa ovat yli 17-vuotiaat kielitaidottomat maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka eivät ole koulutuspalveluiden piirissä. Heille palvelutarjontaa pitäisi suunnata aikaisempaa enemmän. Maahanmuuttajataustaisille nuorille toivottiin enemmän toiminnallisia työmalleja, joiden avulla nuoret saisivat suoritettua peruskoulun. Toiminnallisuuden painottaminen perusopetuksessa lisäisi myös heikon kielitaidon omaavien maahanmuuttajataustaisten nuorten jatkokoulutusmahdollisuuksia. Oppisopimuskoulutus tarjoaa toisen asteen opiskelijoille hyvän toiminnallisen oppimisen mahdollisuuden, mutta maahanmuuttajataustaisilta nuorilta puuttuu usein verkostot työpaikkojen löytämiseen. Pohdintaa tuotti se, mikä on maahanmuuttajataustaisten nuorten asema nuorisotakuun piirissä? Koulujen ja maahanmuuttajataustaisten nuorten huoltajien välille toivottiin enemmän yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Haasteena vuorovaikutustilanteessa on huoltajien puutteellinen suomen kielen taito, erilainen kulttuuritausta ja heidän asennoituminen nuoren koulunkäyntiin. Opettajien kulttuuritietoisuuteen tähtäävään koulutukseen toivottiin lisää resursseja, jotta opettajat saisivat toimintamalleja, joita voitaisiin hyödyntää haasteellisissa vuorovaikutustilanteissa. Maahanmuuttajataustaisten nuorten huoltajien erillisiä vanhempainiltoja toivottiin järjestettävän useamman kerran lukuvuoden aikana. Harjoittelupaikkojen ja työpaikan saamisen katsottiin olevan maahanmuuttajataustaisille nuorille haastavampaa kuin kantaväestön nuorille. Suomalainen työnhakujärjestelmä on suhteellisen vieras maahanmuuttajataustaisille nuorille. Tämä heijastuu esimerkiksi ansioluettelon laatimisessa ja haastattelutilanteissa toimimisessa. Suomalaisen työelämän perehdytykseen toivotaan enemmän kohdistettua palvelutarjontaa maahanmuuttajataustaisille nuorille. Harrastusmahdollisuuksia löytyy Vaasasta monipuolisesti, mutta eniten palvelutarjontaa toivotaan lisättävän yli 18-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille. Täysi-ikäisenä nuoret sijoittuvat uusien palveluiden piiriin ja elävät siirtymävaiheessa, jossa he tarvitsevat erityistä tukea. 20

24 Integroidut ryhmät olivat monessa tapauksessa toivottuja. Toiminnallisilla työmalleilla on suuri merkitys maahanmuuttajataustaisille nuorille integraation toteutumisen suhteen. Ne ovat maahanmuuttajataustaisille ja kantaväestön nuorille luonnollisia kohtaamispaikkoja, joissa molemmat toimivat yhdenvertaisina yksilöinä. Integroidun ryhmän perustaminen on haastateltavien mukaan osoittautunut vaikeaksi. Yksi este on se, että kerhojen markkinoinnissa käytetään usein monikulttuurisuus-sanaa, jolloin kantaväestön nuoria on vaikea saada kerhoihin mukaan. Maahanmuuttajataustaisille nuorille kohdistetussa palvelutarjonnassa tulee lisätä vertaistukiryhmiä. Vertaistukiryhmissä kuten kotouttamistoiminnassa yleisesti toivottiin palveluntarjoajien hyödyntävän jo pitkään Suomessa asuneita ja kotoutuneita maahanmuuttajataustaisia nuoria ja aikuisia. Maahanmuuttajanuorten huoltajat ovat usein ennakkoluuloisia nuoren harrastuksia kohtaan, sillä monessa kulttuurissa ei tunneta harrastuksen käsitettä. Toisaalta huoltajat pelkäävät nuoren suomalaistumista ja yhdistävät suomalaisohjaajat viranomaisiin. Tämä rajoittaa nuorten osallistumista harrastustoimintaan. Harrastuspalvelutarjoajien tulisi tiedottaa palveluistaan myös huoltajille. Tämän vuoksi harrastuspalvelutarjoajien ja huoltajien välillä toivottiin enemmän yhteistyötä ja yhteydenpitoa. Maahanmuuttajataustaisten ohjaajien hyödyntäminen ohjaustoiminnassa oletettavasti edistäisi myös maahanmuuttajataustaisten huoltajien luottamusta harrastustarjoajiin ja näin parantaisi nuorten mahdollisuuksia osallistua harrasteryhmiin. Vaikka harrastustoimintaa on monipuolisesti, useat tahot näkivät omien kontaktien olevan rajalliset. Palvelutarjonta on siis laaja, mutta palvelutunnettavuus heikko. Tämän vuoksi toivottiin enemmän yhteistyötä eri palveluntarjoajien välille, jotta tiedottaminen palveluista saavuttaisi paremmin kohderyhmän ja palveluita voitaisiin laajentaa edelleen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Puutteena suurin osa palveluntarjoajista näki Vaasassa sen, ettei muiden palveluntarjoajien palvelutarjonnasta ole riittävästi tietoa. Toivomuksena oli yhteisen kotisivun, foorumin tai muun vastaavan tilaisuuden järjestäminen, jossa esitettäisiin yksityiskohtaisesti maahanmuuttajataustaisille vaasalaisille kohdennetut palvelut. 21

25 LIITTEET Liite 1 Kyselylomake Selvitys monialaiselle viranomaisyhteistyöryhmälle alle 29-vuotiaille monikulttuurisille nuorille tarjottavista palveluista Vaasassa Vaasan monialainen viranomaisyhteistyöryhmä kartoittaa alle 29-vuotiaille monikulttuurisille nuorille suunnattuja palveluita Vaasassa. Monialainen viranomaisyhteistyöryhmä on kaupungin hallituksen asettama ja sen toiminta perustuu nuorisolakiin. Puheenjohtajana toimii toimialajohtaja Christina Knookala. Työryhmän tarkoitus on parantaa nuorten kasvu ja elinoloja. Kyseinen selvitys tullaan käsittelemään työryhmän kokouksessa vuoden 2013 lopussa. Ohjeistusta kyselyn täyttämiseen: Monikulttuurisilla nuorilla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaisia nuoria (Mmt). Kysymykset käsittelevät nimenomaan monikulttuurisille nuorille suunnattuja palveluita. Emine Ehrström Emine Ehrström Monikulttuurisen nuorisotyönohjaaja Vaasan kaupunki I Vasa stad Vapaa-aika virasto/nuoriso-osasto Reimari Fritidsverket/ Ungdomsavdelning Reimari Raastuvankatu Vaasa/ Rådhusgatan Vasa PuhI Tfn +358(0) / Organisaatio * (a) Kunta (b) Kolmas sektori (Esim. yhdistykset, järjestöt, seurat jne.) (c) Valtio (d) Yksityinen 22

26 1.1 Jos työnantajasi on kunta, mihin hallintokuntaan sijoitut? Valitse vain, mikäli kunta on työnantajasi (a) Sosiaali- ja terveystoimi (b) Varhaiskasvatus- ja perusopetustoimi (c) Toisen asteen koulutus (d) Ammattikorkeakoulu (e) Kulttuuritoimi (f) Vapaa-aikatoimi (g) Taidelaitokset (h) Kirjasto Muu: 2. Toimipiste * esim. Vöyrinkaupungin koulu 3. Kuuluuko palvelujenne piiriin monikulttuurisia nuoria? * (a) Kyllä (b) Ei 4. Kenelle palvelut on suunnattu? * (a) Palvelut on suunnattu yksinomaan monikulttuurisille nuorille (b) Palvelut on suunnattu sekä kantaväestön nuorille että monikulttuurisille nuorille Muu: 4.1 Minkä ikäisiä palvelujenne piirissä olevat monikulttuuriset nuoret pääasiassa ovat? * (a) 7-12 vuotiaita (b) vuotiaita (c) vuotiaita (d) vuotiaita 23

27 4.2 Ketkä ovat palveluidenne ensisijainen kohderyhmä, joille palveluita tuotetaan? * (a) Pojat/ Miehet (b) Tytöt/ Naiset (c) Pojat ja tytöt/ Miehet ja naiset (d) Perheet (e) Yksinhuoltajat Muu: 4.3 Monikulttuurisille nuorille suunnatut palvelut on pääasiassa kohdistettu * (a) Yksilölle (b) Ryhmälle 4.4 Onko palveluihin osallistuminen vapaaehtoista? * (a) Kyllä (b) Ei 4.5 Millaisia palveluita monikulttuurisille nuorille tuotetaan? Valitse kaksi (2) mielestäsi tärkeintä. * (a) Kotouttaminen (b) Toimeentulo (c) Asuminen (d) Opiskelu (e) Työ (f) Harrastaminen (g) Terveys Muu: 4.6 Millaisia palveluita monikulttuurisille nuorille tuotetaan? * Kerro yksityiskohtaisemmin palveluistanne. Esim. millaisia liikuntaryhmiä? Painotetaanko liikuntakerhoissa jotakin urheilulajia? jne. 4.7 Miten kehittäisit monikulttuurisille nuorille tuottamianne palveluita edelleen? * Kirjoita vastauksesi ennen kaikkea monikulttuuristen nuorten näkökulmasta. Miten palveluita pitäisi kehittää nuorten näkökulmasta? 4.8 Mitä palveluita monikulttuurisilta nuorilta mahdollisesti puuttuu Vaasassa? Mitä palveluita pitäisi lisätä? * Kirjoita vastauksesi ennen kaikkea monikulttuuristen nuorten näkökulmasta. 24

28 4.9 Osaavatko monikulttuuriset nuoret mielestänne hyödyntää palveluitanne? * (a) Kiitettävästi (b) Hyvin (c) Tyydyttävästi Muu: 5. Koetko, että monikulttuurisia nuoria jää yhteiskunnan tuottamien palveluiden ulkopuolelle? Ketkä monikulttuurisista nuorista mahdollisesti jäävät yhteiskuntapalveluiden ulkopuolelle? Missä he ovat? Milloin ulkopuolelle jääminen tapahtuu? Olettaen, että palveluiden ulkopuolelle jääviä monikulttuurisia nuoria on, montako (arvioisit) vuotiasta monikulttuurista nuorta on tällä hetkellä palveluiden ulkopuolella Vaasassa? Yhteiskuntapalveluilla tarkoitetaan mm. koulu, TE-keskus, työ. Liite 2. Taulukko 8. Ohjausmuoto Yksilölle Ryhmälle 25

29 Liite 3. Taulukko 9. Kohderyhmä Liite 4. Taulukko 10. Ikä vuotiata vuotiata vuotiaita vuotiata 26

30 Liite 5. Taulukko 11. Vapaaehtoisuus Kyllä Ei Liite 6. Taulukko 12. Palveluiden suuntautuminen Palvelut on suunnattu yksinomaan monikulttuurisille nuorille Palvelut on suunnattu sekä kantaväestön nuorille että monikulttuurisille nuorille 27

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto

Tutkimuksen Tulokset. Ja ideoiden esitteleminen. Espoon työväenopisto Tutkimuksen Tulokset Ja ideoiden esitteleminen Tutkimus Nuoret asiakaskohderyhmänä: Tarjonnan ja palveluiden kohdentaminen Nuorten tavoittaminen Ryhmäkeskustelut (joulukuu 2014): Nuorten parissa työskentelevät

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA

AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA AMMATINVALINTAA SELKIYTTÄVÄN JA VAHVISTAVAN RYHMÄN TOIMINTA AMMATTISTARTTILAISTEN JA KYMPPILUOKKALAISTEN AMMATINVALINNAN TUKENA 9.5.2013 Jenni Kiiskilä 1. Ammatinvalintaa selkiyttävän ja vahvistavan ryhmän

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA

KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA KAKSI PÄÄTOIMISTA OPINTO-OHJAAJAA n. 275 ohjattavaa / opo 13/14ABC-ryhmät ja 15DEF-ryhmät Tapani Pikkarainen Wilma-viesti tapani.pikkarainen(at)espoo.fi 0438245895 13/14DEF-ryhmät ja 15ABC-ryhmät Sami

Lisätiedot

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti

Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen. Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen Mervi Rantanen Turun ammatti-instituutti Kuka on maahanmuuttaja? Milloin lakkaa olemasta maahanmuuttaja? Turun ammatti-instituuttiin tulevat maahanmuuttajaopiskelijat

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA OPH ja OKM työseminaari 13.6.2013 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Nuorten aikuisten osaamisohjelma Jyväskylän koulutuskuntayhtymään saatu v. 2013 1,2 m lisärahoitus 83 t

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen. Uudenmaan alueella Lasten, nuorten ja lapsiperheiden avoimen ja matalan kynnyksen palveluiden kartoitus Keski-ja Länsi- Uudenmaan alueella Määrällisen kartoituksen tulokset Keski-Uudeltamaalta monipuolisemmin vastauksia

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa vajaa 200 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus

SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ. 1. Päiväkoti peruskoulutus ammatillinen koulutus, johon myös oppisopimus koulutus SUOMALAINEN KOULUJÄRJESTELMÄ LASTEN KOULUTUS on olemassa yksityisiä päiväkoteja, mutta enemmistö

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus

Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelupisteiden saavutettavuus TE-toimiston sijainti ja opasteet Selkeät, eri kielillä olevat opasteet auttavat palvelujen saavuttamista Liikenneyhteydet ja saavutettavuus

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen

Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen Nuorten tavoittaminen peruskoulun jälkeen 21.01.2010 Paula Ylöstalo-Kuronen Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja 21.01.2010 PY-K 1 Sivistystoimen toimiala Opetuslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Ammatillisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot