Ulla-Maija Sornikivi. Liikenneturvaa. vuotta. Lasten liikennekasvatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ulla-Maija Sornikivi. Liikenneturvaa. vuotta. Lasten liikennekasvatus 1939-2008"

Transkriptio

1 Ulla-Maija Sornikivi Liikenneturvaa 70 vuotta Lasten liikennekasvatus

2 2 Taljan ja Liikenneturvan johtajat K un Liikennekulttuurikomitea loppuvuodesta 1938 päätettiin liittää Tapaturmantorjuntayhdistykseen sen yhdeksi jaostoksi, muodostivat yhdistyksen hallituksen seuraavat henkilöt: hallinnon esimiehenä Lauri Kristian Relander, varaesimiehinä maaherra S. Mattsson, vuorineuvos Gösta Serlachius ja ministeri Väinö Tanner sekä jäseninä T.I. Aminoff, ministeri K-A. Fagerholm, varatuomari Jon Hartman, johtaja E.Huttunen, maanviljelysneuvos J.Jyske, varatuomari Kaarlo Kalliala, kaupunginjohtaja Einar Morin, insinööri A.T.Nikander, raatimies Yrjö Similä, insinööri Liisa Vesa ja päätoimittaja L.M.Viherjuuri. Liikennejaoksen toiminta pääsi alkamaan vasta vuoden 1939 toukokuussa. Jaoston muodostivat ja sen toiminnasta vastasivat hallituksen jäsenet Viherjuuri ja Similä sekä lisäjäsenet insinööri T.H.E.Hyytiäinen, ylitarkastaja Mikael Tötterman ja tarkastaja Arvo Vartia. Lähinnä näiden herrojen harteilla lepäsi vastuu liikenneturvallisuustyöstä ja samalla Taljan toiminnan organisoimisesta maassamme. Vuosi 1941 oli perättäisesti jo kolmas toimintavuosi, joka häiriytyi perivihollisemme aikaansaaman sodan vuoksi. Tapaturmantorjuntaväki toivoo hartaasti, että vainolaisemme nyt saadaan lopullisesti kukistettua, jotta tapaturmantorjuntatyö pääsisi jatkumaan. Kaikille on ilman muuta selvää, että maamme tarvitsee jälleenrakennustyössään jokaisen kansalaisen kaiken sodasta säästyneen työvoiman ja työkyvyn. Siksi jokainen tapaturma, joka voidaan estää, merkitseekin arvokasta lisävoimaa jälleenrakennustyössämme. Näin todettiin vuoden 1941 toimintakertomuksessa. Taljan jaostopäällikkö toimi myös koko Tapaturmantorjuntayhdistyksen vt. toimitusjohtajana Vasta vuonna 1946 Taljaan kiinnitettiin ensimmäinen vakinainen toimihenkilö eli jaostopäällikkö. - Maisteri Aimo Ilmarinen oli Taljan päällikönä Everstiluutnantti evp. Sulo Häkkinen oli Taljan päällikkönä Diplomi-insinööri Kaarlo Leinonen päällikkönä Valtiotieteen maisteri Arno Linnoila toimi koko Tapaturmantorjuntayhdistyksen toiminnanjohtajana, mutta otti hoitaakseen myös Liikenneturvan toimitusjohtajan tehtävät siirtymävaiheessa Taljasta Liikenneturva Liikenneturvallisuustyön Keskusjärjestöksi Filosofian kandidaatti, varatoimitusjohtaja Veikko Aholan vastuulla oli toimitusjohtajan tehtävät Diplomi-insinööri Ilpo Krootila toimi nykymuotoisen Liikennetuvan ensimmäisenä toimitusjohtajana Professori Valde Mikkonen oli toimitusjohtajana Valtiotieteen kandidaatti Matti Järvinen on hoitanut toimitusjohtajan tehtäviä lähtien ja hänen virkakautensa päättyy

3 Alle kouluikäisten turvallisuus A lle kouluikäisten liikenneopetukseen kiinnitettiin vuonna 1959 erikoista huomiota. Poliisin myötävaikutuksella jaettiin lasten vanhemmille Kirje isälle ja äidille lehtisiä, jossa vanhempien huomiota kiinnitettiin asiaan ja annettiin neuvoja liikenneopetuksesta. Vuonna 1959 aloitettiin Mannerheimliiton kanssa lasten liikennekoulujen tunnetuksi tekeminen eräänä kesätoimintamuotona. Tehtiin järjestöille opas Lasten liikennekoulu. 3 Lasten liikennekerhon kokeilu- ja tutkimustoiminta aloitettiin vuonna Tarkoituksena oli selvittää tällaisen toiminnan menestymismahdollisuudet sekä vaikutus lasten vanhempien aktivoimiseen. Tätä varten valmistettiin myös materiaalia. Vuonna 1975 valmistui opetuspaketti Näin tehdään liikenteessä sekä päiväkerhojen ja päiväkotien käyttöön että kouluttajille. Se sisälsi muun muassa 50 kuutokuvaa. Pakettiin liittyi myös opetuksen tukemista varten informaatiota lasten vanhemmille. Vuonna 1975 neuvoteltiin viranomaisten kanssa esikouluikäisten lasten opettajien ja ohjaajien kouluttamisesta antamaan liikenneopetusta muun opetuksen yhteydessä. Pienten lasten (4-5-vuotiaat) lasten vanhemmille tarkoitettu monipuolinen joukkoviestintäprojekti toteutettiin yhdessä TV 1:n kanssa vuonna Se käsitti lasten ja vanhempien yhteistyökirjan Kiipelin ja samanaiheisen TV-ohjelman PIM PAM PELISTÄ POIS. Kiipeli jaettiin jokaiseen kotiin, jossa oli vuonna 1973 syntynyt lapsi. Televisio-ohjelma lähetettiin kolmena 25 minuutin jaksona. Vuonna 1980 käytiin neuvotteluja liikennekasvatuksen asemasta lastentarhanopettajien koulutuksessa ja terveyskeskusten mahdollisuuksista osallistua lasten liikenneturvallisuuden edistämiseen. Edelleen vuonna 1982 jatkettiin lääkintöhallituksen terveyskasvatustoimiston kanssa neuvotteluja liikennekasvatuksen sisällyttämiseksi osaksi terveyskasvatusta. Liikenneoppia ennen koulu materiaali valmistettiin lasten päiväkotien käyttöön vuonna Liikenneturva oli mukana lääkintöhallituksen vuonna 1984 käynnistämässä tutkimuksessa, jonka tarkoituksena oli selvittää, millä tavalla lasten tapaturmien ehkäisyyn liittyvä terveyskasvatus voidaan kytkeä terveydenhoitajan muuhun työhön.

4 Liikenneturva uusi alle kouluikäisten lasten vanhemmille tarkoitetun materiaalin vuonna Kiipelin tilalle tehtiin uusi kirjanen, joka sai nimekseen Kulkunen. Myös se toimitettiin kaikkien 4-5 vuotiaiden lasten koteihin. Vuonna 1989 tehtiin esite Lapsi turvallisesti autossa. Myöhemmin sen nimi muutettiin Näin lapsi matkustaa turvallisesti autossa. Vuodesta 1995 lähtien esite on sisältynyt äitiyspakkauksiin. 4 Vuonna 1990 alle kouluikäisten lasten liikenneturvallisuuteen haettiin uusia keinoja ja toimintamalleja Viitasaarella ja Varkaudessa käynnistetyillä kokeiluilla. Tavoitteena oli selvittää, miten päivähoito- ja terveydenhoitohenkilöstö voivat omassa toiminnassaan edistää lasten liikenneturvallisuutta. Sitä varten valmistettiin Liikenneoppia ennen koulua -materiaali perhepäivähoitajien käyttöön. Aineisto sisälsi askarteluun ja leikkiin sopivaa materiaalia. Vuonna 1995 valmistettiin Turvajoukko -esite, joka käsitteli pienten lasten turvallisuutta autossa. Sitä jaettiin neuvoloissa ja se sisältyi myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuottamaan isyyspakkaukseen. Vuonna 1996 toteutetussa Perheprojektissa kiinnitettiin huomio pienen lasten liikenneturvallisuuteen. Tavoitteena oli tukea perheitä etenkin alle kouluikäisten lasten liikennekasvatuksessa. Päivähoidon liikennekasvatuksen tueksi valmistettiin hyvissä ajoin virikeaineisto Pienen kulkijan taival, joka lähetettiin kaikille päiväkodeille. Julkisuudessa herätettiin keskustelu lapsen oikeuksista liikenteessä. Liikenneturvan edustajat kävivät kunnissa tapaamassa terveyden- ja päivähoidon henkilöstöä ja perehdyttivät heidät liikennekasvatukseen ja markkinoivat Liikenneturvan aineistoja. Vuoden aikana kuntakäyntejä kertyi noin 200. Seuraavana vuonna käytiin niissä kunnissa, joissa ei vuoden 1996 aikana käyty. Oulun ja Lapin lääneissä Perheprojekti jatkui vielä kolmannenkin vuoden. Vuonna 1998 Liikenneturva teki yhteistyötä Lasten Parhaat Kirjat kirjakerhon kanssa. Syntyi Lasten liikennekirja ja tehtävävihko, jossa Turvapupu opastaa lapsia turvalliseen liikkumiseen. Kirja oli syyskuussa kirjakerhon kuukauden kirja. Vuonna 1999 toteutetun Turvaa lapsen tie hankkeen tavoitteena oli saada vanhemmat, päiväkodit ja koulut kiinnittämään huomiota lasten liikkumisympäristöön ja sen vaaranpaikkoihin. Vaaranpaikkojen kartoitusten tekemiseen valmistettiin Turvaa lapsen koulutie -aineisto. Se käsitti muun muassa opettajille tarkoitetun taustaoppaan ja vaaranpaikkakartoituslomakkeet. Vuonna 2002 avattiin joka on pienten lasten oma Internet-sivusto. Vuonna 2002 kaksivuotisen päivähoidon, esiopetuksen ja kodin yhteistoiminnan kehittämiskokeilun yhteydessä laadittiin uusi liikennekasvatusaineisto Turvallisesti tien yli. Siitä lähetettiin kaikille esiopetusta järjestäville päiväkodeille ja peruskouluille mallikappaleet. Aineisto sisältää mm. opettajan oppaan, lapsille tarkoitetut tehtävät ja julisteen. Vuonna 2004 Turvallisuus on pieniä tekoja -kampanjaa toteutettiin kunnissa tarjoamalla lasten päivähoitohenkilöstölle koulutusta ja materiaalia. Teemana oli Lapsella on oikeus turvalliseen liikkumiseen. Sekä päiväkodeille että lasten vanhemmille tehtiin kysely ja samalla kerättiin päiväkotien sähköpostiosoitteet. Vuonna 2005 ryhdyttiin päiväkodeille lähettämään sähköpostin välityksellä Turvauutiset päiväkodeille -tiedotteella vinkkejä ajankohtaisista asioista ja tietoa Liikenneturvan palveluista. Vuonna 2008 valmistui Liikennekasvatuksen työkalupakkiin päivähoidosta vastaaville virikeaineisto Liikennekasvatusteemat päivähoidossa. Se on tehty yhteistyössä Kokkolan liikennekasvatustyöryhmän kanssa.

5 Koulutulokkaiden liikenneturvallisuus V uonna 1951 Talja julkaisi Liikenneaapisen. Se lähetettiin kunnallishallintojen kautta kaikille maan kansakouluille korvauksetta. Suomenkielinen painos oli ja ruotsinkielinen kpl. Ei-yhdistyksen jäsenille sen hinta oli 9 mk. Aapista laajennettiin vuonna 1956, sillä siihen liitettiin ohjekuvat myös polkupyöräilijöitä varten. Näin ollen kirjasesta kehittyi 32-sivunen käsittäen kaikkiaan 50 erilasta tilannekuvaa. Vuonna 1961 aapiseen liitettiin mukaan väritystehtäviä ja edelleenkin se lähetettiin kaikille ekaluokkalaisille. 5 Vuonna 1953 jaettiin kaikille kansakouluille luokkien seinille sijoitettava kuvallinen seinätaulu Liikenneohjeita koululaisille. Painos oli kpl. Vuonna 1955 kuvat uudistettiin ja se sai nimekseen Liikenneohjeita koululaisille aapiskuvin. Kuvitus oli nyt sama kuin aapisessa. Seuraavana vuonna siitä tuli kaksipuolinen, kun myös siihen liitettiin pyöräilyä koskevat ohjeet. Vuonna 1964 Talja lahjoitti kaikille koulujen ekaluokkalaisille heijastavan käsivarsinauhan. Yhteensä noin kappaletta. Vuonna 1975 Liikenneturva jakoi koulunsa aloittaneiden lasten vanhemmille yhteistyössä koululautakuntien ja Liikkuvan poliisin kanssa yli kappaletta esitelehtistä Kirje lasten vanhemmille koulujen alkamisen yhteydessä. Julkinen sana osallistui kampanjaan kiinnittämällä samaan aikaan huomiota koulutien turvaamiseen. Vuonna 1977 lehtinen ryhdyttiin jakamaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Vuonna 1996 sitä uudistettiin siten, että kääntöpuolelle tuli lukujärjestys. Vuonna 1976 valmistettiin yhteistyössä TV 1:n lasten ja nuorten toimituksen ja Tampereen yliopisto tutkijan kanssa Noppa-lastenohjelma ja siihen liittyvä alkuopetukseen tarkoitettu opas Ekaluokkalaisen liikennevihko. Seuraavana vuonna liikennevihko toimitettiin koulujen kautta kaikkien koulunkäyntinsä aloittaneiden lasten koteihin. Tuolloin myös uusittiin televisiossa siihen liittynyt Noppa-ohjelma. Vuonna 1987 uusittiin alkuopetukseen tarkoitettu opetusaineisto. Ekakuokkalaisen liikennnevihko korvattiin Liikennelipas -aineistolla. Se toimitettiin kaikille kouluille. Vuonna 1994 Liikenneturva oli mukana Mannerheimin Lastensuojelunliiton kanssa jakamassa Turun ja Porin sekä Vaasan lääneissä noin :lle ekaluokkalaisen perheelle Koulupakin. Se sisälsi mm. liikenneturvallisuusaineistoa, joka tehdyn selvityksen mukaan koettiin hyväksi. Seuraavana vuonna jakelu laajennettiin koko maahan. Se sisälsi tietoa sekä lapsille että aikuisille, muun muassa oppaan Koulu alkaa.

6 6 Liikennekasvatuksen asema kouluissa T aljan aloitteesta on liikenneopetusta koetettu saada kansakoulujen opetusohjelmaan kiinteästi kuuluvaksi oppiaineeksi jo vuodesta 1947 lähtien, jolloin Taljan toimesta laadittiin ehdotus koulujen liikenneturvallisuusopetuksen opetusohjeeksi, mikä esitettiin Opetusministeriölle ja Kouluhallitukselle. Talja järjesti touko-kesäkuussa 1948 ns. liikennekauden koko maassa. Sen aikana annettiin kouluissa liikenneturvallisuusopetusta. Vuonna 1951 Talja pyrki tehostamaan kansa- ja oppikouluissa tuolloin toistaiseksi vain vapaaehtoisuuden pohjalla annettavaa liikenneturvallisuusopetusta, johon opettajisto yleensä suhtautui erittäin myönteisesti. Tässä työssä sekä vakinainen poliisikunta että Liikkuvan poliisin henkilöstö antoivat arvokasta apua. Talja hankki poliisikunnan käyttöön juuri kouluopetusta varten useita kopioita valmistuttamistaan opetuselokuvista ja rainoista. Ainakin noin koululaisen arvioitiin saaneen vuoden aikana liikenneturvallisuusopetusta. Vuonna toiminut valtioneuvoston asettama liikenneturvallisuuskomitea päätyi mietinnössään myös samaan toteamukseen, että koulujen liikenneopetukselle olisi saatava tietty tuntimäärä joka lukukausi kaikissa kansakouluissa. Vuonna 1951 saatiin Opetusministeriön taholta ratkaisu Taljan alunperin laatiman opetusohjeen painattamisesta kahtena eri vihkosena: Ohjeita koulujen opettajille liikennekasvatuksen järjestelyä varten ja Koulujen liikenneopetuksen työkirja. Pakollinen liikennekasvatus kouluihin Erityisen merkityksellinen oli vuosi 1953 sikäli, että Kouluhallitus asettui vihdoinkin pakollisen liikenneopetuksen kannalle. Tällöin laadittiin uusi opetussuunnitelma. Kouluhallituksen lokakuun 15. päivänä 1954 päivätyllä opettajainvalmistuslaitosten ja oppikoulujen rehtoreille ja johtajille, kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen johtajille, kansakoulujen tarkastajille, johtokunnille ja opettajille osoitetulla yleiskirjeellä ja siihen liittyvällä liikenneopetussuunnitelmalla tuli liikenneopetuksen antaminen kouluhallituksen alaisissa kouluissa virallisesti vahvistetuksi. Varsinaiseen liikenneopetukseen tultiin sen mukaisesti käyttämään kansakoulujen kuutena ja oppikoulujen kahtena ensimmäisenä kouluvuotena kolme tuntia jokaisen lukukauden aikana. Oppikirjaksi oli ilmestynyt Teemu Saarisen kirjoittama Nuoret liikenteessä Valistuksen kustantamana. Talja katsoi, että tätä kautta turvallisuustietoisuus alkaisi levitä opettajan välityksellä oppilaalle ja sitä tietä koko kansan siunaukseksi. Jo kyseisenä vuonna liikenneopetus yleistyi ja kunnalliset liikennetoimikunnat olivat kantaneet oman osansa vastuusta. Etenkin toimikuntien jäsenenä olevat poliisit olivat opettaneet sekä oppilaita että koulujen opettajia. Toimikunnat olivat myös toimittaneet koulujen käyttöön erilaista opetusmateriaalia. Kaksi vuotta myöhemmin saatettiin jo todeta, ettei maassame

7 liene enää montaakaan koulua, joiden oppilaat eivät muodossa tai toisessa saisi liikenneopetusta ja -valistusta. Talja laajensi koulutustoimintaa entisestään aloittamalla yhteistoiminnan Ammattikasvatushallituksen kanssa, jonka alaisuuteen kuuluu 295 ammatillista oppilaitosta. Ensimmäinen luentosarja pidettiin vuoden 1966 syksyllä Helsingin ammattioppilaitosten opettajille. Tuolloin sovittiin talousalueittain suoritettavasta kurssitoiminnan jatkamisesta. Liikennekasvatus sisällytettiin kansalaistaitoon Vuonna 1967 liikenneopetus tuli pakolliseksi kansakouluihin kansalaistaito-oppiaineen yhteydessä. Tämän ainekokonaisuuden selvittämiseksi Talja järjesti Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punaisen Ristin kanssa kaikille opettajainvalmistuslaitosten rehtoreille, vararehtoreille ja kaikille kansakouluntarkastajille kaksipäiväisen neuvottelutilaisuuden Tuusulan Kunnallisopistolla. Tilaisuudet pidettiin kouluhallituksen myötävaikutuksella. 7 Vuonna 1968 merkittävimpänä laajennuksena oli Ammattikasvatushallituksen alaisten oppilaitosten piiriin ulottuva oppilas- ja opettajakoulutus. Taljan koulutus kohdistui pääasiassa opettajiin, joille järjestettiin yli 20 runkokurssia eri puolilla maata. Yhteistyössä kouluviranomaisten kanssa esitettiin vuonna 1973 kunnille suositus kunnallisten liikenneopetuksen yhdyshenkilöiden nimeämisestä ja korvausten suorittamisesta kunnan varoin. Jälleen vuonna 1976 Liikenneturva kävi kouluviranomaisten kanssa neuvotteluja siitä, että peruskoulun opetussuunnitelmassa liikenneopetuksen tuntimäärä säilyisi ennallaan. Vuonna 1982 Talja kävi neuvotteluja kouluviranomaisten kanssa liikenneopetuksen yhdysopettajajärjestelmän kehittämiseksi. Vuonna 1983 Liikenneturva jätti muutamien kansalaisjärjestöjen kanssa opetusministerille liikennekasvatuksen asemaa peruskouluissa koskevan kirjelmän, jossa kiinnitettiin kouluviranomaisten huomiota kansalaistaidon oppikirjojen liikenneosuuksien puutteisiin. Liikenneturva teki myös aloitteita peruskoulun opetussuunnitelmien kehittämiseksi. Vuonna 1985 Liikenneturva käsitteli Liikennevilkku-lehdessä mm. liikennekasvatusta ja sen asemaa kouluissa peruskoululain uudistumisen jälkeen. Lehden liitteenä oli Hätävilkku, joka oli vetoomus päättäjille liikennekasvatuksen puolesta. Vuonna 1986 Kouluhallituksen kanssa valmistettiin uusi ohjeisto koulun liikennekasvatusta varten ja valmistettiin siihen liittyvää oppimateriaalia. Vuonna 1989 opetusministeriö asetti Liikenneturvassa laaditun muistion pohjalta työryhmän selvittämään päivähoidon, peruskoulun ja keskiasteen koulutuksen liikennekasvatusta. Työryhmä jätti mietintönsä vuoden 1990 keväällä. Liikenneturva osallistui kiinteästi sen työhön. Keskeisimmiksi kehittämisen kohteiksi nousivat opettajien ja muiden kasvattajien koulutus sekä alle kouluikäisten lasten ja toisaalta keskiasteen oppilaitoksissa ja lukioissa opiskelevien nuorten liikennekasvatusohjelmien aikaansaaminen. Työryhmä näki myös tärkeäksi liikennekasvatuksen saamisen osaksi kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmia. Liikennekasvatuksen asema jälleen vaakalaudalla Vuonna 1992 peruskoulun ja lukion tuntijako ja opetussuunnitelmat olivat uudistumisvaiheessa. Ne oppiaineet, joihin liikennekasvatus oli kuulunut eli ympäristöoppi ja kansalaistaito olivat poistumassa. Vaarana oli, että liikennekasvatuksen asema heikkenisi. Liikenneturvan mielestä liikennekasvatus olisikin mainittava opetussuunnitelman perusteissa yhtenä keskeisenä koulun kasvatustehtävänä. Sille oli osoitettava oppiaine, johon se liittyy. Liikenneturvan aloitteesta opetushallitukseen perustettu liikennekasvatustyöryhmä pyrki myös varmistamaan liikennekasvatuksen säilymisen koulun tehtävänä. Alkuvuonna 1995 Liikenneturva kampanjoi jälleen liikennekasvatuksen säilyttämiseksi peruskoulussa. Yhteistyö Koululaisten vanhempien liiton kanssa vei liikennekasvatusasiaa liiton järjestämiin vanhempien parlamentteihin ja jäsentiedotteisiin.

8 Vuoden 1996 lopussa Liikenneturva lähetti ylä- ja ala-asteen kouluille kyselyn liikennekasvatuksen asemasta peruskoulun uuden opetussuunnitelman mukaisessa opetuksessa. Lisäksi lähetettiin kysely opettajanvalmistuslaitoksille liikennekasvatuksen sisältymisestä opetukseen. 8 Syksyllä 1996 käynnistyi opetushallituksen kanssa yhteistyöprojekti, kun liikennekasvatus liitettiin opetushallituksen akvaarioprojektiin kuudenneksitoista aiheverkoksi. Tämä korosti liikennekasvatuksen asemaa ja käynnisti monenlaisia kokeilu- ja kehittämishankkeita. Liikenneturva oli alusta alkaen aktiivisesti mukana akvaarioprojektin suunnittelussa ja toteutuksessa. Alussa painopiste oli keskiasteen oppilaitosten liikennekasvatuksen kehittämisessä. Vuonna 1998 tehtiin yhteenveto akvaariokoulujen liikennekasvatustoiminnasta, eikä siihen ollut liittynyt odotetulla tavalla uusia kouluja. Vuonna 2002 oltiin mukana opetushallituksen työryhmässä, jonka tehtävänä oli huolehtia liikennekasvatuksen huomioon ottamisesta opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyössä. Liikenneturva osallistui myös opetushallituksen järjestämään opettajien koulutusseminaariin ja liikennekasvatusverkon seminaariin. Vuonna 2004 opetushallitus teki oppaan Aihekokonaisuudet perusopetuksen opetussuunnitelmassa. Liikenneturva oli mukana laatimassa sen turvallisuus- ja liikenneosuutta. Alkulaukauksia opettajien perehdyttämiselle T ulevan opettajakunnan perehdyttämiseksi liikenneopetustyöhön alkoi Taljan tiedotussihteeri yhdessä Kouluhallituksen voimisteluntarkastajan Teemu Saarisen kanssa kiertää vuonna 1953 eri opettajavalmistelulaitoksissa pitämässä luentoja ja opetusaineiston esittelyjä. Vuonna 1954 järjestettiin Helsingin yliopiston Voimistelulaitoksesta keväällä valmistuville voimistelunopettajille liikennekurssi, joka oli määrä toistaa vuosittain. Koulutus opettajanvalmistuslaitoksissa alkaa Liikenneopetuskurssien järjestäminen opettajainvalmistuslaitoksissa aloitettiin vuoden 1957 syksyllä. Ensimmäiset kurssit pidettiin Rauman seminaarissa yhteistoiminnassa Kouluhallituksen, paikallisen liikennetoimikunnan ja Liikkuvan poliisin kanssa. Tämä kurssitoiminta oli tarkoitus kehittää kaikki seminaarit käsittäväksi. Vuonna 1958 liikenneopetuskursseja järjestettiin jo Rauman, Hämeenlinnan, Savonlinnan, Itä-suomen, Kajaanin ja Raahen seminaarien kokelasluokille. Näin koulutettiin 225 valmistuvaa opettajaa. Kesällä oli toimessa oleville opettajille vastaavanlaiset kurssit Helsingissä ja niihin osallistui 23 opettajaa eri puolilta Suomea. Koulutus lastentarhaseminaareissa Vuonna 1960 uutena kurssimuotona pidettiin lastentarhaseminaareissa 6 tuntia kestävä liikenneopetuskurssi, joihin otti osaa noin 100 tulevaa lastentarhanopettajaa. Näin saatiin alkuun liikennetietouden levittäminen myös alle kouluikäisiin lapsiin. Kesäkurssit alkavat Vuonna 1960 järjestettiin opettajille ja Liikkuvan poliisin ylikonstaapeleille Taipalsaarella yhteinen 4 päivää kestävä liikenneopetuskurssi. Merkittävä edistysaskel oli se, että vuonna 1966 Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen voimistelunopettajien valmistukseen saatiin sisällytetyksi kymmenen tunnin luentosarja liikenneopetuksesta.

9 Vuonna 1970 kansalaistaidon opettajiksi valmistuville järjestettiin kurssi Helsingissä yhteistyössä opettajakorkeakoulun kanssa. Kesällä järjestettiin liikenneopetuskursseja kaksiosaisina. Peruskurssi sisälsi runsaasti käytännön harjoituksia ja jatkokurssit olivat metodisia ja sisälsivät ryhmätöitä, sovellutuksia ja harjoituksia. Vuonna 1981 järjestettiin seminaari opettajankoulutuslaitosten opetuksen ohjauksesta vastaaville apulaisprofessoreille, didaktiikan lehtoreille ja suunnittelijoille. Vuonna 1987 Liikenneturva ja opetusviiranomaiset perustivat työryhmän kehittämään opettajien liikennekasvatuskoulutusta ja oppimateriaalia. Peruskoulun tuntijaon ja opetussuunnitelman uusiutuessa vuonna 1993 liikennekasvatus joutui kilpailemaan asemastaan monien muiden tärkeiksi koettujen aiheiden kanssa. Siksi kiinnitettiin erityisesti huomiota opettajien valmiuksien parantamiseen. Opetushallituksen liikennekasvatustyöryhmän kanssa järjestettiin seminaari opettajakoulutuslaitosten ja normaalikoulujen edustajille. Seminaarin tuloksena luotiin näihin laitoksiin yhdyshenkilöverkosto. Opettajien perehdyttämistä pohdittiin opetushallituksen kanssa järjestetyssä seminaarissa marraskuussa. 9 Vuonna 1995 Liikenneturva perehdytti opettajia ja oli mukana suunnittelemassa eri oppiaineisiin sisällytettävää liikenneopetusta. Kokeiltavan oli ruotsinkielen, fysiikan ja psykologian opetukseen liittyvä aineisto. Internet yhteydenpitovälineeksi Opettajakoulutuslaitosten yhdyshenkilöverkoston toiminnan tehostamiseksi tehtiin vuonna 1996 vierailukierros Hämeenlinna, Tampereen, Rovaniemen, Oulun ja Kajaanin laitoksissa. Käyntien perusteella suunniteltiin yhteydenpidon tehostamista, ja uudeksi kanavaksi ryhdyttiin suunnittelemaan Internetiä. Vuonna 2000 Liikenneturvan Internet-sivustoon avattiin Liikennekasvatuksen työkalupakki, joka on tarkoitettu koulun liikennekasvatuksen tueksi sekä opettajille että oppilaille. Sivuilta löytyy taustatietoa, harjoitusohjeita, tehtäviä, kysymyksiä yms. Vuonna 2005 ryhdyttiin kouluille lähettämään sähköpostin välityksellä Turvauutiset - tiedotetta noin 3-4 kertaa vuodessa. Ne saivat opettajilta myönteistä palautetta ja nykyään ne tehdään sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Vuonna 2006 osallistuttiin opetushallituksen liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston jäsenenä koulujen liikenneturvallisuusviikon suunnitteluun ja toteutukseen. Sen yhteydessä Liikenneturva on järjestänyt ns. opettajailtapäiviä, joiden tarkoituksena on esitellä esimerkiksi materiaaleja ja Liikenneturvan muita palveluita.

10 Liikenneturvallisuusaiheista materiaalia T aljalla ja Liikenneturvalla on ja on ollut muutakin materiaalia, mutta tässä mainitut ovat merkittävimpiä, koska ne on mainittu toimintasuunnitelmissa Vuonna 1948 Talja levitti koulujen liikenneturvallisuusopetusohjeita yhteensä kpl. - Lentolehtinen Lapsesi liikenteessä vuosina Lasten liikenneaapinen vuosina Suojelkaa meitä liikenteessä -juliste vuonna Seinäjuliste Lasten, vanhusten ja invalidien liikennöiminen turvattava -juliste vuonna Seinätaulu Koululaisen 12 liikennelupausta vuonna Liikenneohjeita koululaisille -seinätaulu vuonna Jaettiin kaikille kanskouluille. Vuonna 1956 otettiin mukaan pyöräilyohjeet. - Vuonna 1954 tehtiin Seinäjuliste Pysähdy, varo! Sitä painettiin myös kovalevylle koulujen porteille kiinnitettäväksi. - Lasten liikennekoulu -kirjanen eri järjestöjen ohjaajille vuonna Liikenneopettaja -lehti vuonna Lähetettiin kansakoulunopettajille. - Liikennemerkkisarja, ainakin jo vuonna 1962, pahvisia noin 15 cm läpimittaisia. Soveltuu liikenneopetukseen. Edelleen myytävänä. - Lapsemme liikenteessä -lehtinen vuonna 1963, painos kpl - Näin tehdään liikenteessä opetuspaketti päivähoitoon vuonna Kiipeli vuosina Ekaluokkalaisen liikennevihko vuosina Peruskoulun liikenneopetuskansio alkuopetukseen vuonna Kouluhallitus hyväksyi sen opetuksessa käytettäväksi. - Peruskoulun liikenneopetuskansio 3. ja 4. luokan opetukseen vuonna Kouluhallitus hyväksyi sen opetuksessa käytettäväksi. - Peruskoulun liikenneopetuskansio 5. ja 6. luokan opetukseen ja Peruskoulun liikenneopetuskansio 7. ja 8. luokan opetukseen vuonna Koulhallitus hyväksyi ne opetuksessa käytettäviksi. - Kulkunen vuonna Se on edelleen käytössä. - Liikennetehtäviä -aineisto vuosina Liikennelipas vuonna Lapsi turvallisesti autossa -esite vuodesta Äitiyspakkaukseen se sisällytettiin vuonna Edelleen käytössä. - Äiti, isä, neuvo minua kulkemaan turvallisesti -juliste ja esite vuonna 1990.

11 - Koulun pyöräilykasvatus -opas vuonna Liikenneoppia ennen koulua -kirja ja työvihko vuonna Kouluikäinen liikenteessä -virikeaineisto peruskouluille vuonna Pyörällä päästään -aineisto pyöräkortin suorittamiseen vuonna Jalan ja pyörällä -opas vuonna Lasten liikennekirja ja tehtävävihko (Turvapupu) vuonna Omille teille -aineisto peruskoulun liikennekasvatukseen vuonna Turvaa lapsen koulutie -aineisto vaaranpaikkojen kartoittamiseen vuonna Turvallisesti tien yli -aineisto vuonna Turvallisesti bussilla ja autolla -aineisto vuonna Luokan pyöräretkiopas vuonna Kolhuitta kouluun -internet-aineisto esi- ja alakouluille vuonna Kolhuitta kouluun -internet-aineisto yläkouille vuonna Koulun liikenneturvallisuussuunnitelma -internet-aineisto kouluille vuonna Liikenneturvallisuusteemat päivähoidossa -internet-aineisto päiväkodeille vuonna Eläinaiheisia postikortteja ja juliste lasten liikennekasvatukseen vuonna 2008.

12 Elokuvat, rainat ja diasarjat 12 - Tämä kuuluu sinullekin Taljan ja Helsingin kaupungin Liikennelaitoksen toimesta Suomi-Filmi Oy:n valmistama liikenneturvallisuuslyhytfilmi. Ensiesitys Vuonna 1949 siitä valmistui samanniminen koulujen liikenneturvallisuusopetusfilmi, jota näytettiin lukuisissa kansakouluissa pääasiassa Helsingissä, yhteensä noin oppilaalle. Rainaksi se tehtiin vuonna Voi meitä, pikku-liisa Taljan toimesta ja Alkoholiliike Oy:n rahoittamana valmistui vuonna 1951 elokuva, joka on tähdätty erityisesti rattijuoppoutta vastaan perheen näkökulmasta. Tätä elokuvaa, toiselta nimeltään Ajankohtaista asiaa on levitetty yhteensä 23 kopiota eri puolille maata. - Vuonna 1952 valmistui Lapsemme liikenteessä elokuva, jolla vedottiin lasten vanhempiin ja kasvattajiin, puistotätäteihin sekä kunnallisviranomaisiin lasten turvallisuuden lisäämiseksi liikenteessä. Tästä lyhytelokuvasta valmisti Suomi Filmi Oy Taljan toivomuksesta kustannuksitta myös ruotsinkielisen version, mikä lienee ollut Suomessa ainoa ruotsinkielinen liikenneturvallisuuselokuva. - Rainojen käyttö opetuksen havaintovälineenä oli erikoisen suuressa määrin levinnyt myös kouluihin. Liikennöi oikein valmistettiin vuonna 1952 koulujen liikenneopetuksen käyttöön. - Pekka Poika Polkimilla valmistettiin tukemaan uuden voimaan tulleen liikennelainsäädännön mukaista pyöräilyopetusta. - Pyöräilykilpailuja järjestämään - ohjeita koululaiskilpailujen järjestäjille, värielokuva valmistui vuonna 1958 yhdessä Kangasalan liikennetoimikunnan kanssa. - Kouluopetuksessa käytettäväksi tarkoitettu Liikennelaulu vuonna Kahden pyörän tarina kaitaelokuva polkupyöräopetukseen valmistui Pikkulasten liikennevalistuksessa käytettävä värikaitakuva Nalle Puh valmistui vuonna Nalle oppii pyöräilemään -lyhytfilmi valmistui vuonna 1963.

13 - Lapsemme liikenteessä -kuultokuvasarja tehtiin vuonna Valmistettiin kuultokuvasarja Koululaisautonkuljettajien koulutusohjelma vuonna Lapsen silmin elokuva tehtiin vuonna Uusi kuultokuvasarja: Liikenneopetusohjelma esikouluikäisille. valmistui vuonna oli Noppa-ohjelman liikenneopetusfilmin pohjalta laadittiin diasarja Liikenneopetusta 6-8 -vuotiaille vuonna Tästä valmistettiin myös elokuva Näin opimme kulkemaan liikenteessä. Se oli mukana Zagrebissa Jugoslaviassa järjestetyillä filmifestivaaleilla vuonna Suomalais-unkarilainen yhteistyöelokuva Häiriintyneet rytmit valmistui syksyllä Elokuva tehtiin lasten liikennekasvatukseen. Se voitti ensimmäisen palkinnon liikenne-elokuvien sarjassa Unkarin kauppakamarin järjestämillä filmifestivaaleilla. - Pienin askelin -elokuva valmistettiin vuonna 1986 vanhempaintilaisuuksia varten. - Lapsi turvallisesti autossa -video valmistui vuonna 1989 turvakaukaloiden vuokraustoiminnan oheistuotteeksi. - Valmistettiin Luontoretkellä jalan, pyörällä ja mopolla -video vuonna Se liittyi oheistuotteena Yleisradion kanssa tehtyyn ohjelmaan - Luokan pyöräretki -diasarja valmistui vuonna Reput tulee -video yhdessä pääkaupunkiseudun linja-autoyhtiöiden kanssa valmistui vuona Rakas isä, rakas äiti -lyhytelokuva valmistui Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteenosaston ja Liikenneturvan yhteistyönä vuonna Liittyi Turvaa lapsen koulutie -hankkeeseen. Tietokoneaikaan siirtyminen V uonna 1990 Liikenneturvassa tiedettiin, että tietokoneavusteinen opetus oli kouluissa kaiken aikaa lisääntymässä. Liikennekasvatuksen alueelta ei kuitenkaan ollut saatavilla soveliaita ohjelmia. Tällainen kokeiluohjelma valmistettiin yhteisprojektina ATK-instituutin kanssa oppilaiden lopputyönä vuonna Vuonna 1992 koulun liikenneopetuksen tueksi valmistettiin tietokonepeli Älä pelaa yksin - liikenne on yhteispeliä. Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisemaan tietokonelehteen Click tuotettiin liikenneaiheiset sivut. Lehden julkaisemisen loputtua jatkettiin aineiston tuottamista omaksi ja erityisesti nuorille suunnatuksi Mikroajo -tietokoneohjelmaksi, joka valmistui vuonna Pyörätie -tietokoneohjelma valmistettiin vuonna Siinä käytiin läpi pyöräilyn perussääntöjä, opetelyiin liikennesääntöjä ja perehdytiin turvalaitteisiin. Vuonna 1996 Liikenneturva avasi omat Internet-sivut.

14 Vuonna 1997 Liikenneturva tuki tietokoeohjelmistoyritys Sofor Oy:n Internetissä toteuttamaa ala-asteille suunnattua liikenneaiheista kilpailua. Vuonna 2000 toteutettiin Liikenneturvan Internet-sivuilla koulun liikennekasvatuksen tueksi ja apuvälineeksi Liikennekasvatuksen työkalupakki. Sivuilta löytyy taustatietoa, harjoitusohjeita, tehtäviä, kysymyksiä yms. apuvälineitä opettajien ja oppilaiden käyttöön. Lapsille tarkoitettu oma Internet-sivusto avattiin vuonna Vuonna 2004 avattuun Opetushallituksen Turvanettiin Liikenneturva tuotti liikennekasvatusosuuden. Vuonna 2007 Liikenneturva sai käyttöönsä ruotsalaiselta sisarjärjestöltä EU:n tukemana tehdyn, lapsille tarkoitetun sivuston Vili Vyötiäinen. Se muunnettiin Suomen oloihin soveltuvaksi. Siinä asioita käsitellään vuodenaikateemojen mukaan. Koulun liikennekilpailut T aljan toimesta järjestettiin keväällä 1956 liikennekilpailu kaikille Suomen kansakoululaisille. Toukokuun puolivälissä lähetettiin koulujen välityksellä kansakoululaisille Kouluhallituksen suosiollisella myötävaikutuksella värikäs kilpailukaavake, jota saattoi käyttää myös opettavaisena liikennepelinä. Kaiken kaikkiaan postitettiin näitä kaavakkeita kpl. Vastaukset toimitettiin opettajain välityksellä kultakin koululta yhteisenä lähetyksenä Taljan toimistoon, minne kilpailun päättyessä saapui yli vastausta, mikä todennäköisesti oli suurin määrä vastauksia, mitä Suomessa oli koskaan yhden kilpailun yhteydessä saatu. Kilpailun palkinnot, yhteensä 101 kappaletta, ensimmäisenä polkupyörä ja muina palkintoina Solifer-valaisinlaite, oli kilpailuun lahjoittanut Saurion Tehdas Oy. Jo ennen vuotta 1956 oli koululaisille järjestetty ns. polkupyöräilijäin merkkisuorituksia, joista oli annettu todistuksia ja tunnustuksia. Vuonna 1956 todistusten tilalle teetettiin kolmivärinen Hyvästä liikennöimistaidosta -hihamerkki. Pyöräilytutkintojen suorittamisen suosio lisääntyi, kun ne muuttuivat kilpailumuotoisiksi ja kun Taljan toimista voitiin jakaa tarpeellista opetus- ja kilpailumateriaalia. Myös teollisuuslaitokset lahjoittivat huomattavan määrän palkintoja, jotka Taljan välityksellä toimitettiin kilpailujen paikallisille järjestäjille.

15 Vuonna 1958 kuntien, kauppaloiden ja kaupunkien koulujen välisiin liikennekilpailuihin lahjoitettiin 20 kiertopalkintoa. Palkinnon oli suunnitellut kuvanveistäjä Jussi Koivusalo. Postisäästöpankin lahjoittamia liikennepelejä voitiin levittää niin paljon, että jokainen liikennekilpailuun osallistunut sai sellaisen. Kyseisenä vuonna Kangasalan liikennetoimikunnan kanssa valmistettiin liikennekilpailuja käsittelevä värielokuva Pyöräilykilpailuja järjestämään - ohjeita koululaiskilpailujen järjestäjille. Helsingissä järjestettiin ensimmäinen kokeiluluonteinen kilpailu vuonna Se järjestettiin yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen ja Helsingin kaupungin kansakoulujen liikunnanvalvojien kanssa kaikilla kansakouluilla neljännen luokan oppilaille. Kilpailu oli samalla karsintakilpailu keväällä 1960 tapahtuvaa koulujen välistä loppukilpailua varten. Liikennekilpailu mopoilijoille ensimmäistä kertaa 15 Vuonna 1960 järjestettiin liikennekilpailuja sekä polkupyöräilijöille että mopoilijoille eri puolilla maata. Talja lahjoitti niihin palkinnot ja avusti kilpailujen suunnittelussa. Polkupyöräkilpailuja järjestettiin yhteensä 1300 yhtä monella paikkakunnalla. 120 kuntaa järjesti ne koulujen väliseksi kilpailuksi. Kilpailuihin otti osaa yhteensä noin lasta. Suuri osanottajamäärän katsottiin johtuvan lähinnä palkintojen herättämästä innostuksesta. Palkintoina oli hopea- ja uushopealusikoita, kuulakärkikyniä, polkupyörän pumppuja, valaisinlaitteita ja liikennemerkeillä varustettuja lyijykyniä. Kuntakohtaisiin kilpailuihin luovutettiin lisää kiertopalkintoja. Keväällä 1961 järjestetty valtakunnallinen mopomestaruuskilpailu herätti paljon huomiota jo senkin vuoksi, että vastaavanlaisia kilpailuja ei ollut koskaan aikaisemmin näin laajassa mittakaavassa järjestetty. Ehtona kilpailuun pääsemiselle oli osallistuminen neljä tuntia kestäville liikenneoppitunneille, joita autokoulut maksutta pitivät. Autokoulujen näin antama tuki yhdessä lahjoituksina saatujen, osallistumaan houkuttelevien palkintojen kanssa teki kilpailujen järjestämisen mahdolliseksi. Liikennekilpailu oppikoululaisille Syksyllä 1964 pantiin pääpaino oppikoululaisten liikennekilpailukampanjaan, johon otti osaa noin oppikoulunuorta. Koko maata käsittävänä järjestettiin vuonna 1965 edellisen vuoden oppikoulukampanjan jatkoksi Valtion Nuorisotyölautakunnan kanssa suuri Nuorison valtakunnallinen liikennekilpailu, joka käsitti auto-, traktori- ja moottoripyöräsarjat. Kilpailuihin osallistui kaikkiaan noin nuorta. Tätä toimintaa tuki Neste Oy, joka lahjoitti suurimman osan kilpailuissa jaetuista palkinnoista. Vuonna 1965 jatkettiin myös lasten ja nuorten liikennekilpailutoimintaa edellisten vuosien tapaan. Sen lisäksi eri puolilla maata järjestettiin myös 35 opettajille tarkoitettua kilpailua. Kansainvälinen kilpailutoiminta käynnistyi olympialaisilla Vuonna 1968 oli alle 15-vuotiailla nuorilla ensi kertaa mahdollisuus osallistua kansanvälisiin liikenneolympialaisiin, jotka järjestettiin Bernissä Sveitsissä. Kovien alkukarsintojen jälkeen valittu Suomen joukkue sijoittui loppukilpailussa neljänneksi. Vuonna 1969 järjestettiin II Nuorison valtakunnallinen liikennekilpailu. Se ulottui 300 kuntaan. Kilpailuun liittyi yhdeksän ohjelman sarja televisiossa kerran kuukaudessa lähetettynä. Samana vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Pohjoismainen liikennekilpailu, joka päättyi Turussa järjestettyyn yhteispohjoismaiseen loppukilpailuun. Suomen joukkue voitti mestaruuden. Yhteistyö Yleisradion kanssa alkaa Vuonna 1970 koululaisten pohjoismaiseen liikennekilpailuun osallistui noin koululaista sen eri vaiheisiin. Teoreettinen osa tapahtui kouluissa Kouluradion avustuksella,

16 käytännön kilpailut kouluissa, kunnissa, lääneissä ja valtakunnallinen loppukilpailu sekä viimeiseksi pohjoismainen kilpailu Stavangerissa. Ahvenanmaa oli ensimmäistä kertaa mukana kotimaan kilpailuissa. Vuonna 1971 osallistujamäärä saatiin nousemaan, sillä noin koululaista osallistui Taljan laatimalla kysymyslomakkeella käytyyn kilpailun teoriaosaan, jonka oikeat vastaukset perusteluineen selvitettiin kouluradiossa. Ensimmäistä kertaa kotimaisen kilpailun kaksi parasta tyttöä ja poikaa pääsivät edustamaan Suomea seuraavana keväänä järjestettyyn kansainväliseen koululaisten liikennekilpailuun Portugaliin. 16 Vuonna 1986 kilpailujen oheismateriaaliksi tehtiin Liikennetehtäviä -aineisto, jota käytettiin yhdessä Kouluradiolähetysten kanssa. Koululaisten liikennekilpailut, joihin parhaimmillaan osallistui yli koululaista järjestettiin viimeistä kertaa vuonna 1987 sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Loppuvaiheessa yhteistyökumppaneina olivat Yleisradio ja kouluhallitus. Liikennetehtäviä aineistoa käytettiin Kouluradion oheismateriaalina vielä vuoteen 1991 asti. Liikenne- ja ympäristönsuunnittelu E nsimmäiset lasten liikenne- ja leikkipuistosuunnitelmat Talja teki vuonna 1954 Tampereelle ja Helsinkiin. Tampere oli paikkakunta, johon liikennepuisto ensimmäisenä rakennettiin. Sen avajaisia vietettiin lokakuun 1. päivänä Puisto sai laajaa huomiota myös maamme rajojen ulkopuolella, jota osoittivat useat Taljalle osoitetut tiedustelut saada kentän piirustukset ja tarkat ohjeet sen rakentamiseksi. Poliisiviranomaisen valvonnan alaisena lapsille ryhdyttiin puistossa opettamaan oikean liikennöimisen alkeet. Vastaavanlainen suunnitelma oli tehty Helsingin lisäksi jo Kemiin vuonna Vuonna 1960 liikennepuisto oli rakennettu myös jo Hämeenlinnaan. Vuonna 1964 voitiin todeta, että kiinnostus lasten liikennepuistoihin ja siellä saatavaan liikennekasvatukseen kasvoi vuosi vuodelta. Kuopioon rakennettu puisto tarjosi tuolloin myös varttuneille ihmisille paljon mielenkiintoista nähtävää ja opittavaa. Vuoteen 1965 mennessä opetusviranomaiset olivat todenneet liikennepuistojen sekä liikenneopetuspöytien merkityksen liikenneturvallisuustyössä. Taljan liikennetekninen toimisto olikin laatinut useita näihin liittyviä yleis- ja detaljisuunnitelmia.

17 Vuonna 1969 Talja julkaisi kunnille tarkoitetun oppaan Liikennepuistoja rakentamaan. Talja järjesti liikennepuistojen toiminnasta vastaaville kaksipäiväisiä koulutuspäiviä, jollaisiin vuonna 1970 osallistui 30 ja seuraavana vuonna 26 henkilöä. Koulukyytikuljetusten tarpeen synnyttäminä tulivat vuonna 1969 uutena työmuotona koulujen liikennetekniset järjestelyt. Koulukyytiautojen muuttaessa koulujen piha-alueita lapselle vaarallisiksi, tarjosi Talja maksutonta apuaan pihojen parannussuunnitelmien tekemiseen. Liikennepuistosuunnitelmat muuttuivat 1970-luvun puolivälissä monitoimipuistojen suunnitelmiin. Vuoteen 1987 mennessä Liikenneturva oli suunnitellut monitoimipuistoja jo 30 paikkakunnalle. Tällöin kuitenkin suurin työpanos käytettiin koulualueiden liikennejärjestelyihin. 17 Vuonna 1979 vietetyn Lapsen vuoden ohjelman mukaisesti Liikenneturva järjesti kymmenen liikenneympäristöaiheista tilaisuutta. Pääaiheena oli lapsen liikkuminen turvallisessa liikenneympäristössä. Valistus kohdistettiin sekä suunnittelijoihin että päätöksenteosta vastaaviin luottamushenkilöihin. Vuonna 1988 suunnitteluavun antaminen oli laajentunut koulualueista koulujen lähiympäristöjen liikennejärjestelyihin. Kunnille annettiin lausuntoja, jotka liittyivät muun muassa koulumatkojen turvallisuuteen. Koulualueille suunniteltiin esimerkiksi polkupyöräilyn harjoitusratoja. Siihen asti kun liikennetekninen neuvontatyö lopetettiin vuonna 1994, painopiste oli edelleen pääasiassa koulujen piha-alueiden ja kouluteiden liikenneturvallisuutta parantavissa toimissa. Talja koulukyytien alkuunpanija V uonna 1969 Talja ryhtyi ottamaan yhteyttä eri viranomaisiin koulukyytien tarkoituksenmukaisuutta ja turvallisuutta edistävien toimien aikaansaamiseksi. Yhteistyössä Kouluhallituksen kanssa saatiin alulle toimikunta, jonka tehtäväksi jäi valmistella näitä kysymyksiä. Vuonna 1971 valmistettiin kuultokuvasarja Koululaisautonkuljettajien koulutusohjelma Vuonna 1972 järjestettiin 30 koulukyytikurssia. Niihin osallistui yhteensä 732 kuljettajaa. Vuonna 1999 Liikenneturva osallistui opetushallituksen työryhmän työhön, joka tuotti koululaisautonkuljettajille tarkoitetun Koulukuljetus -oppaan. Koululaiskuljetuskoulutukseen tarkoitettu kurssiaineisto Koululaiskuljetus valmistui vuonna Se tuotettiin yhteistyössä Taksiliiton, Linja-autoliiton, Kuntaliiton ja opetushallituksen kanssa. Vuonna 2003 käynnistettiin yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa hanke, jonka tavoitteena oli saada aikaan laatukriteerit koulukuljetuksille. Liikenneturvan osuutena oli suunnitella koulukuljetuksia hoitavien kuljettajien koulutus. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suositeltiin kunnille kuljettajien koulutuksen sisällyttämistä tarjousasiakirjoihin. Kouluille tuotettiin aineisto turvallisesta käyttäytymisestä koulukuljetuksissa. Liikenneturva on järjestänyt ja järjestää edelleenkin koulukuljetuksista vastaaville kuljettajille koulutusta. Esimerkiksi vuonna 2008 järjestettiin neljä koulutustilaisuutta.

18 18 Sähköiset tiedotusvälineet T aljan toimesta järjestettiin vuonna 1939 radiossa liikennevalistuskilpailu kansakoululapsille Miten Kalle ja Maija välttyvät liikenneonnettomuuksilta. Sotatilanteesta huolimatta osan kouluista ollessa suljettuna otti kilpailuun osaa opettajien ilmoitusten mukaan koululaista. Osanottajia arveltiin olleen kuitenkin paljon enemmän, mutta opettajat eivät ennättäneet lähettää oppilaiden vastauksia ennen kuin sota syttyi. Vuonna 1941 yhdistys järjesti Kouluradion kanssa kansakoululapsille kilpailun radiossa keväällä Tapaturmapeikon suuta tukkimaan. Osaotto oli ilahduttavan runsas, kaikkiaan vastausta. Palkintona jaettiin kunniakirjaa. Vuonna 1945 Kouluradiossa järjestettyjen kirjoituskilpailujen palkitsemiseksi myönsivät eri vakuutusyhtiöt yhteensä mk. Näillä sekä yhdistyksen omilla varoilla voitiin palkita yhteensä 120 kansakouluoppilaan kilpakirjoitukset. Palkintojen suuruus vaihteli 50:stä 300 markkaan. Vuodesta 1969 lähtien Yleisradio osallistui koululaisten liikennekilpailujen järjestämiseen lähettämällä niihin liittyviä ohjelmia television kautta ja seuraavasta vuodesta lähtien Kouluradion kautta vuoteen 1987 ja liikennetehtäviin liittyen vielä vuoteen 1991 asti. Television kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaan valmistettiin vuonna 1970 kymmenen animaatiofilmiä, kukin pituudeltaan noin minuutin. Niitä käytettiin tunnusfilmeinä lähinnä lasten ja nuorten ohjelmissa. Vuonna 1973 valmistettiin Koulutelevision kanssa yhteistyössä keski- ja yläasteille tarkoitettu televisio-ohjelma Syyt ovat syvemmällä. Se esitettiin kevätkaudella Vuonna 1976 aloitettiin televisiosarjan ja monitoimikirjan laatiminen 4-5 vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen yhdessä Yleisradion edustajien kanssa vuotta 1977 varten. Syntyi kolmiosainen PIM PAM PELISTÄ POIS -ohjelma ja sen oheistuotteena Kiipeli -kirja. TV 1:n lasten ja nuorten toimituksen ja Tampereen yliopiston tutkijan kanssa tehtiin vuonna 1976 Noppa -lastenohjelma ja sen oheistuotteena Ekaluokkalaisen liikennevihko. PIM PAM PELISTÄ POIS -ohjelman nauhoituksesta

19 Vuonna 1978 TV 1:n lasten ja nuorten toimituksen kanssa valmistettiin koulunsa aloittaville lapsille kaksi liikenneohjelmaa, joista toinen oli Ratkaiseva matka. Ne lähetettiin elokuussa. Vuonna 1978 valmistettiin TV 1:n lasten ja nuorten toimituksen kanssa 7-14 vuotiaille lapsille tarkoitettu kuuden ohjelman sarja Kissansilmä, joka lähetettiin syksyn aikana. Vuonna 1979 TV 1:n lasten ja nuorten toimituksen kanssa valmistettiin 22 viiden minuutin mittaista liikenneohjelmaa koululaisille. Ne lähetettiin kevään aikana uusintoineen. Vuonna 1979 elokuussa ennen koulujen alkamista esitettiin uusintana 6-8 vuotiaille tarkoitettu filmi Ratkaiseva matka. 19 TV 1:n lasten ja nuorten toimituksen kanssa valmistettiin vuonna 1980 TV-ohjelma polkupyöräilijöille. Vuonna 1981 suunniteltiin Kouluradion kanssa vuoden 1982 Liikennetieto I ja Liikennetieto II -ohjelmia. Vuonna 1983 Koulutelevisiossa oli ohjelmia polkupyöräilystä, jotka liittyivät Pyöräretki-83 kampanjaan. Siellä esitettiin myös Liikennejengi -nimistä sarjaa, johon kuului kahdeksantoista 5 minuutin mittaista ja kaksi 15 minuutin ohjelmaa. Vuonna 1992 valmistettiin kolmen ohjelman sarja Luontoretkellä jalan, pyörällä ja mopolla. Niistä valmistettiin myös video. Vuonna 1997 Liikenneturva tuotti koulutelevisioon kaksi polkupyöräilyä ja uusia kevyen liikenteen sääntöjä käsittelevää 20 minuutin mittaista ohjelmaa. Molemmat lähetettiin kahteen kertaa ja niihin sisältynyttä sääntötietoiskua esitettiin lisäksi kaapelitelevisiossa. Poliisi mukana liikennekasvatustyössä L iikenneturvallisuustyön jatkuvuutta ja laajentumista silmälläpitäen lähetti Talja jo syksyllä 1947 kirjelmän kaikille maan kunnanvaltuustoille ja nimismiehille sekä muille poliisiviranomaisille vuoden 1948 liikenneturvallisuustyön tehostamiseksi. Vuonna 1948 Talja järjesti keskitetyn liikennekauden koko maassa. Liikennekauden aikana annettiin kouluissa liikenneturvallisuusopetusta ja Liikkuvan poliisin liikennepartiot suorittivat tieliikenteen valvontaa ja ohjausta yhteistoiminnassa paikallisten poliisipäälliköiden kanssa. Tällöin poliisit ottivat vastaan myös koululaisten liikenneturvallisuuspyöräilyn merkkisuorituksia. Vuonna 1950 voitiin todeta, että useammat maamme kaupungit ja kauppalat olivat ryhtyneet jo antamaan kouluissa liikenneopetusta poliisiviranomaisten avustuksella. Vuonna 1953 yksinään Liikkuva poliisi oli antanut liikenneopetusta koululaiselle. Helsingin kaupungin poliisilaitoksen toimesta sitä oli annettu yli koululaiselle. Vuonna 1956 järjesti Talja yhteistoiminnassa Liikkuvan poliisin kanssa sen alipäällystölle koulutuspäivät Helsingissä. Aiheena oli lasten liikenneturvallisuusopetus. Päivien aikana pidettiin liikenneturvallisuusopetuksesta useita esitelmiä, järjestettiin ryhmätyöskentelyä, jossa pohdittiin liikenneturvallisuuskysymyksiä ja pidettiin mallioppitunteja jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden liikenneopetuksessa. Vuonna 1959 Liikkuva poliisin kerrottiin ottaneen osaa kouluissa annettunu liikenneopetukseen osittain varsinaiseen työhönsä kuuluvana osittain vapaa-aikana pitämällä liikenneoppitunteja eri oppilaitoksissa sekä suorittamalla ohjaavaa liikennevalvontaa kaiutinautojensa välityksellä.

20 Vuonna 1959 Talja lahjoitti Liikkuvan poliisin läänin komisarioiden käyttöön 11 kappaletta magneettisia havaintotauluja täydellisine varustuksineen käytettäväksi lasten liikenneopetukseen. Vuonna 1961 Talja lahjoitti Liikkuvan poliisin käyttöön liikenneopetusauton. Autoa oli tarkoitus käyttää pääasiassa kouluopetuksessa. Sen mukana liikkuivat koulutetut poliisit, jotka aikaisemmin olivat toimineet koulujen liikenneopettajina. 20 Vuonna 1962 voitiinkin jo todeta, että liikenneopetusauto, etenkin Uudenmaan läänin alueella, oli tehostanut kouluissa tapahtuvaa liikenneopetusta. Samaan aikaan Lahdessa Liikkuva poliisi oli aloittanut nukketeatteriopetuksen, ja se oli saanut hyvän vastaanoton kouluissa. Tarkoitus oli edelleen kehittää tätäkin opetusmuotoa. Vuonna 1964 Talja lahjoitti Liikkuvalle poliisille kaksi täydellisesti varustettua liikenneopetusautoa. Niiden yhteisarvo oli noin mk. Vuonna 1965 todettiin, että autot olivat runsaassa käytössä. Niitä hyväksikäyttäen voitiin tehokkaasti suorittaa opetusta myös pienten lasten keskuudessa. Vuoden lopulla Talja tilasi tähän tarkoitukseen kolme autoa lisää, joiden luovutus tapahtui kuitenkin vasta vuoden 1966 puolella. Jälleen vuonna 1968 Talja lahjoitti Liikkuvalle poliisille kaksi liikenneopetusautoa. Vuonna 1976 poliisin liikenneopetuksen tehostamiseksi järjestettiin syksyllä pedagoginen kurssi. Vuonna 1980 Liikenneturva osallistui poliisin liikenneopetuskansioiden valmistamiseen. Vuonna 1982 Liikenneturva rupesi maksamaan poliisin liikenneopetuksen tehostamiseksi tietyn koulutuksen saaneille poliiseille opetuspalkkiota peruskoulun yläasteella, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annetusta opetuksesta.

21 Vuonna 1983 Liikenneturva teki poliisien pedagogista kurssia varten opetussuunnitelman, jota kokeiltiin käytännössä Vaasassa ja Laukaassa. Liikenneturva osallistui vuonna 1985 sisäasiainministeriön laillisuus- ja liikennekasvatuksen opetusohjelmatyöryhmän työskentelyyn ja suunnitteli poliisille materiaalia yläasteen liikenneopetusta varten. Edelleen Liikenneturva kouluttaa poliiseja myös alueellisesti. Esimerkiksi vuonna 2003 Kuopin ja sen lähiseudun poliiseille järjestettiin koulun liikennekasvatukseen ohjaava koulutustilaisuus. 21 Työryhmät L iikenneturvalaisia on kuulunut seuraaviin työryhmiin: - Lasten turvaistuinta käsittelevä työryhmä, Lasten tapaturmatoimikunta, Lastensuojelun Keskusliitto, Koululaiskuljetustyöryhmä, liikenneministeriö, , Lasten liikenneturvallisuutta selvittelevä työryhmä, Talouden yhteistyö- ja kehittämisjärjestö OECD, INSTA-projekti, Pohjoismaisen standardisoimisryhmän polkupyörien lasten turvaistuimen standardisointiryhmä, Lasten liikenneopetusmenetelmien tuloksellisuutta tutkiva ryhmä NTR, Liikennekasvatuksen kehittämiseksi perustettu työryhmä, kouluhallitus Lasten tapaturmatoimikunnan aineistotyöryhmä, Lääkintöhallitus Poliisin laillisuus- ja liikennekasvatuksen opetusohjelmatyöryhmä, sisäasiainministeriö Liikenneopetusmenetelmien tuloksellisuuden arviointiryhmä, OECD, Lasten turvalaitetyöryhmä Liikennekasvatuksen asemaa ja kehittämistä selvittävä työryhmä, opetusministeriö, Koulumatkatyöryhmä, opetushallitus, Koulumatkatyöryhmän koululaisautonkuljettajien opetusohjelmaa laativa työryhmä, opetushallitus, Koulumatkatyöryhmän koululaisautonkuljettajien käsikirjaa laativa työryhmä, opetushallitus ja Liikennekasvatustyöryhmä, opetushallitus, Sisäasiainministeriön poliisiosaston liikennekasvatusaineistotyöryhmä, Liikennekasvatusverkon tukiryhmä, opetushallitus Koulun ja autokoulun yhteisopetusmallin kehittäminen, Lasten polkupyöräistuimia käsittelevä Euroopan standardisoimiskomitean työryhmä, Lasten liikenneturvallisuustyöryhmä, OECD, Lasten näkökulma tienpidossa -ohjausryhmä, Tiehallinto, Koulutapaturmahanke, Stakes,

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 KUNTA: HALLINTOKUNTA/SEKTORI: VESILAHTI SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6. KOHDE- Opettajat Liikennekasvatuksen merkityksen sisäistäminen,

Lisätiedot

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010

Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 Draaman keinoin liikenteessä kampanja 2009-2010 1 Draaman keinoin liikenteessä Ammattioppilaitokset Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla (9) 2000 nuorta (74% M) 2/3 oli 17-18 v 95% ei ota jos ajaa 83% käyttää

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTO/SEKTORI: TERVEYSTOIMI/ äitiys- ja lastenneuvolat KOHDE- terveydenhoit llisuustiet ämyksen lisääminen

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki

Linkkejä turvallisuudesta. Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Hanna Suojoki Linkkejä turvallisuudesta Mika Kokkonen Mervi Myllylä Mari Myllymäki Jonas Sjelvgren Tämä on Laurea-ammattikorkeakoulun sosiaalija turvallisuusalan opiskelijoiden kokoama turvallisuuskansio, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI <PVM> LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Liikkenneturvallisuustyön organisointi 1. Liikenneturvallisuustyön valtakunnallinen organisointi 2. Liikenneturvallisuustyön valtakunnalliset toimijatahot 3.

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012

Turvauutiset kouluille. Helmikuu 2012 Turvauutiset kouluille Helmikuu 2012 Sisällysluettelo Opettaja, tule liikennekasvatuksen seminaariin!..................... 3 Oppia ikä kaikki..................................... 5 Rattijuopumus puhututtaa................................

Lisätiedot

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin.

Koulumatka mitataan kotipihalta koulun tai päiväkodin pihalle lyhintä mahdollista kulkukelpoista reittiä (pyörä- ja kävelytiet mukaan lukien) pitkin. 1 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUKULJETUSPERIAATTEET (KULJETUSSÄÄNTÖ) 1.8.2011 ALKAEN YLEISET PERIAATTEET Perusopetuslain 32 :n mukaan koulumatkoilla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, mikäli - perusopetusta

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6.

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6. KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMAT ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTO/SEKTORI: SIVISTYSTOIMI / luokka-asteet 1.-6. KOHDE- Liikennekasvatuksen merkityksen sisäistäminen,

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Pedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan

Pedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan 1 Maarit Jääskeläinen 15.10.2012 Pedagogista järjestystä tekniikan opettajan pääkoppaan Tekniikan alalla pedagogiseen koulutukseen liittyi aikoinaan paljon ennakkokäsityksiä. Opettaminen ymmärrettiin kulttuurin

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI. Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI. Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN ORGANISOINTI Kunnan liikenneturvallisuusryhmä 9.10.2013/OAM Liikennekasvatustyötä tekevät kuntaorganisaatiossa HALLINTOKUNTA TAI TOIMIJA TOIMINTA ASIAT, JOIHIN VAIKUTETAAN KOHDE

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa.

Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma kasvatus ja kurinpitokeinojen käyttämisestä Harjavallan kaupungin peruskouluissa. Suunnitelma koskee kaikkia koulun järjestämää toimintaa ja siihen siirtymistä Oppilas on kohtuullisessa määrin

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä

Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä 66 Lasse Paajanen Koulujen oppikirjavalinnat Helsingissä Kansakoulujen kirjavalinnat Vuoden 1866 kansakouluasetuksessa määrättiin, että koulun johtajan tai johtajattaren oli lukuvuoden alussa tehtävä ehdotus

Lisätiedot

Ajankohtaista koulukuljetuksista

Ajankohtaista koulukuljetuksista Ajankohtaista koulukuljetuksista Karhukuntien liikenneturvallisuusja koulukuljetusseminaari 4. 5.10.2012 Kai Leppimäki, Porin kaupungin koulutusvirasto Porin koulutoimen kuljetusoppilaat Tilastopäivän

Lisätiedot

5. SUUNNITTELUN ULOTTAMINEN KOKO KUNTAAN, ORGANISAATIO 5.1 LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN TOIMINTA TOIMINNAN TAVOITTEET Jatkuvan liikenneturvallisuustyön ylläpitäminen kunnassa Liikenneturvallisuustyön painoarvon

Lisätiedot

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska

Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut

Lisätiedot

Tiedottaminen LIIKKUVAN ARJEN DESIGN LAD & METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT CAMILLA ROUFFIANGE-AHMAD

Tiedottaminen LIIKKUVAN ARJEN DESIGN LAD & METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT CAMILLA ROUFFIANGE-AHMAD Tiedottaminen LIIKKUVAN ARJEN DESIGN LAD & METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT CAMILLA ROUFFIANGE-AHMAD TYÖRYHMÄ MONICA COTA LINDA VAN STIPHOUT sisustusarkkitehtuuri sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi

kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Oulu 13-14.3.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Väliraportointi tammikuun lopussa 2008 - kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi 1 Sisältö: 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat 2. Kummikoulut 3. Matkakummi 2 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat Koulun liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA

KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA KESÄLAHDEN MLL 80 VUOTTA Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kesälahden osasto perustettiin 10.10.1926, Kesälahden kunnanvirastolla. Johtokuntaan valittiin ruustinna Elli Merivirta, rouva Ulla Taivainen,

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana

Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana 1 LIITE 4 Julkisia esiintymisiäni vuodesta 2000 teknologian opetuksen puolestapuhujana H. Levävaara 20.1.2006 Omien pilottien seminaarit aloitusseminaari (syysseminaari) 1. 2.9.2000, Messilä kevätseminaari

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on kuudesluokkalaisille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden oppimisympäristö. Yrityskylä on pienoiskaupunki, jossa on vähintään 15 eri yrityksen ja

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja. 1 SIMON KUNTA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Simon kunnanvaltuusto 15.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on varhaiskasvatuksen, koulutuksen

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin!

Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma Makukoulu ABC makukoulu alakouluihin! Loppuraportti Sisältö: 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 3 2. Hankkeen osapuolet ja yhteistyö 3 3. Hankkeen vaiheet lyhyesti

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012

Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatu perusopetuksessa 3.5.2012 Laatuprosessin eteneminen Tampereella Perusopetuksen arviointisuunnitelma (2009) Teemat: Oppilaiden turvallisuus ja hyvinvointi 2009-2010 Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö

Lisätiedot

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2

Maanantai 17.6.2013 klo 19.00. Kunnanvirasto, kokoushuone 2 Koululautakunta Maanantai 17.6.2013 klo 19.00 Kunnanvirasto, kokoushuone 2 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI /terveyskeskus ja vastaanotto

ESIMERKKEJÄ LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMISTA HALLINTOKUNTA/SEKTORI: TERVEYSTOIMI /terveyskeskus ja vastaanotto HALLINTO/SEKTORI: TERVEYSTOIMI /terveyskeskus ja vastaanotto Terveydenhoitajat Lääkärit llisuustietämyksen Henkilökunnan koulutus (terveydentilan vaikutus liikenneturvallisuuteen, lääkkeiden vaikutus toimintakykyyn),

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014

Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014 Kainuun liikenneturvallisuustoimija Kainuun liikenneturvallisuustoimija Vuosikertomus 2014 22.12.2014 Toimijamalli ja liikenneturvallisuustyön organisointi Kainuun maakunnan ja Kainuun kuntien liikenneturvallisuustyön

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2. Liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet 1.9.2015 Valtakunnallinen liikenneturvallisuusvisio ja - tavoitteet Turvallisuusvisio: Kenenkään ei tarvitse kuolla

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiinaa meillä ja muualla Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 6.2.2015 Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki Kiinaa meillä ja muualla 9:30-10:00 Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa!

Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! 17.11.2014 Opetussuunnitelmat uudistuvat! OPStuki 2016 -koulutuksen toinen aalto alkamassa tervetuloa! OPStuki 2016 Hyvinvoiva koulu Perusteista paikalliseksi opetussuunnitelmaksi Tukikoulutus on enorssi-verkoston

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt!

Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Lions Clubs International MD 107 Finland Vastuu on meidän! Ansvaret är vårt! Aktiviteetti lionsklubeille Netin turvallinen käyttö perheissä 1 Leijonien oma palveluaktiviteetti! Netin turvallinen käyttö

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010

Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Koulujen kerhotoiminnan esiselvitys 2010 Sisällysluettelo Kaverin Kanssa Kalaan sivu 1. Tausta 3 2. Kerhojen perustaminen 3 3. Pilottikerhot 4 3.1 Kerhonohjaajat 5 3.2 Rahoitus 5 4. Huomioitavia asioita

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone

KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27. Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone KONNEVEDEN KUNTA KOKOUS ESITYSLISTA No 4/2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA sivu 27 KOKOUSAIKA 16.5.2013 klo 18- KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, lautakuntien kokoushuone JÄSEN: Timo Manninen, pj Henri Hedman, vpj Jussi

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Myös alueen kunnossapito tapahtuu yhdessä opiskelijoiden kanssa. Näyttelykenttä Mustialaan Hämeen ammatti-instituutti Mustiala luonnonvara-alan opetusta Mustiala sijaitsee Tammelassa - Lounais-Hämeessä, hyvien yhteyksin varrella. Etäisyydet Mustialasta lähinnä oleviin

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Liikkujan viikko 2014

Liikkujan viikko 2014 Liikkujan viikko 2014 Omilla poluilla ja radioaalloilla 19.5.2014 Sirpa Mustonen ja Kaisa Kauhanen 1 Euroopan yhteinen Liikkujan viikko Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16. 22.9. Viikon

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 5/2012 Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta 27.01.2016. Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01. Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 1/2016 1 (6) Sivistyslautakunta, 41, 17.06.2015 Sivistyslautakunta, 4, 27.01.2016 4 Perusopetuksen tuntijako KNGDno-2015-503 Sivistyslautakunta, 17.06.2015, 41 Valmistelija

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

KOKOUSKUTSU. KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30

KOKOUSKUTSU. KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30 KOKOUSKUTSU KOKOUS: Kinnulan lukion johtokunta PAIKKA: Kinnulan lukio, luokka 158 AIKA: torstai 3.10.2013 klo 18.30 11 LUKION TYÖSUUNNITELMA LV.2013 2014 12 KESKI-SUOMEN LUKIOIDEN JA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Neljä parasta joukkuetta palkitaan rahapalkinnoin. Varat on tarkoitettu käytettäväksi esim. leirikoulua varten.

Neljä parasta joukkuetta palkitaan rahapalkinnoin. Varat on tarkoitettu käytettäväksi esim. leirikoulua varten. YLÄASTE KEILAA Uudistunut keilailukilpailu yläasteelle! Muodostakaa oma joukkueenne ja osallistukaa! Pääpalkinto 1350 euron stipendi. PALKINNOT: 1. 1350 2. 680 3. 500 4. 340 5.-10. Tavarapalkintoja Neljä

Lisätiedot