Mielenterveystyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan kaupungissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveystyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan kaupungissa"

Transkriptio

1 Mielenterveystyön tilanne ja kehittämistarpeet Vaasan kaupungissa kuulemistilaisuuksien raportti Suunnittelija Anna-Liisa Kittilä, Vaasan kaupunki Projektikoordinaattori Gunnevi Vesimäki, Pohjanmaa-hanke Projektityöntekijä Tiia Järvinen, Pohjanmaa-hanke Lokakuu 2009

2 SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO Strategian työprosessin eteneminen Kansallisen tason ohjauselementit mielenterveystyössä 5 2. VAASAN MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA Vaasassa aikaisemmin laaditut suunnitelmat ja strategiat Mielenterveystyön organisoituminen Vaasan kaupungissa 8 3. NYKYTILA INDIKAATTOREIDEN VALOSSA Mielenterveyttä kuvaavia yleisiä indikaattoreita Ikäkausittainen tarkastelu KUULEMISTILAISUUKSIEN ANTI NYKYTILASELVITYKSELLE Ammattilaiskuuleminen Kuntalaiskuuleminen SWOT-analyysi kaupungin mielenterveystyön kuvaajana Työryhmien evästys nykytilaselvitykselle YHTEENVETO 52 LÄHTEET 54 LIITTEET Liite 1. Ammattilaiskuulemisen muistio Liite 2. Kuntalaiskuulemisen muistio KUVIO- JA TAULUKKOLUETTELO Kuvio 1. Mielenterveys prosessina Taulukko 1. Vastaanottopalveluiden käyntitiedot ja henkilöstö Taulukko 2. Kuntoutuspalveluiden käyntitiedot sekä yksityiset terapiapalvelut Taulukko 3. Psykososiaalisten palveluiden suoritteet vuosina 2007 ja 2008 Taulukko 4. Sosiaalipäivystyksen tietoja vuosilta 2007 ja 2008 Taulukko 5. Kuntouttavan työtoiminnan sekä Työvoiman palvelukeskus Triangelin käyntitiedot vuosilta 2007 ja 2008 Taulukko 6. Lastensuojelun avo- ja laitoshuollon suoritteet vuosina 2007 ja 2008 Taulukko 7. Asumispalvelut vuonna 2009 Taulukko 8. Laitoshoidon tiedot vuodelta 2009 Taulukko 9. Lasten ja nuorten hoitopäivät ikäryhmittäin Taulukko 10. Lasten- ja nuorisopsykiatristen osastojen hoitoajat ja potilasmäärät Taulukko 11. Akuuttiosastot 3, 7 ja10. Hoitopäivät ikäryhmittäin

3 Taulukko 12. Akuuttiosastot 3,7 ja 10. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin 2008 Taulukko 13. Kuntoutusosastot 2 ja 6. Hoitopäivät ikäryhmittäin 2008 Taulukko 14. Kuntoutusosastot 2 ja 6. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin 2008 Taulukko 15. Vanhuspsykiatria /psykogeriatria. Hoitopäivät ikäryhmittäin Taulukko 16. Vanhuspsykiatria / psykogeriatria. Hoitoajan mukainen potilasmäärä ikäryhmittäin Taulukko 17. Päiväkeskuksen asiakkaat ja käynnit v Taulukko 18. Tukitoimien asiakkaat ja käynnit v Taulukko 19. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät Taulukko 20. Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Taulukko 21. Vaasan väestöennuste vuosina Taulukko 22. Ahtaasti asuntokunnissa asuvat, % kaikista asuntokunnista Taulukko 23. Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta Taulukko 24. Työttömät, % työvoimasta Taulukko 25. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Taulukko 26. Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Taulukko 27. Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot/1000 asukasta Taulukko 28. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät/1000 asukasta Taulukko 29. Psykiatrian laitoshoidon potilaat/1000 asukasta Taulukko 30. Psykiatrian laitoshoito, keskimääräinen hoitoaika Taulukko 31. Erikoislääkärit psykiatrisen avohoidon ja sairaalan puolella Taulukko 32. Psykiatristen vuodeosastojen hoitohenkilöstö, psykologit ja sosiaalityöntekijät Taulukko 33. Psykiatrisen avohoidon hoitohenkilöstö, psykologit ja sosiaalityöntekijät Taulukko 34. Avohoidon ja sairaalahoidon hoidolliset tukipalvelut Taulukko 35. Potilaskäynnit ikäryhmittäin vuonna 2008 Taulukko 36. Potilaskäynnit ammattiryhmittäin vuonna 2008 Taulukko 37. M1- ja M3-lähetteillä hoitoon tulleet vuonna 2008 Taulukko 38. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä Taulukko 39. Psykiatrian avohoitokäynnit/1000 asukasta Taulukko 40. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Taulukko 41. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä Taulukko 42. Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat /1000 vastaavanikäistä Taulukko 43. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Taulukko 44. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Taulukko 45. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Taulukko 46. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisistä Taulukko 47. Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista Taulukko 48. Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Taulukko 49. Taulukko 50. Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Taulukko 51. Psykiatrian kuntoutuskotien vuotiaat asiakkaat Taulukko 52. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Taulukko 53. Diagnoosiryhmittäin selvitetyt käynnit Taulukko 54. SWOT -analyysi Vaasan mielenterveystyön nykytilanteesta 3

4 1. JOHDANTO Vaasan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt visioksi Vaasan kaupungille Vaasassa hyvä elämä Olennainen osa hyvää elämää on mielenterveys. On arvioitu, että tulevaisuudessa yksi kansanterveyden suurimmista haasteista on väestön mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisy ja hoito. Mielenterveyttä voidaan pitää arvona ja positiivisena voimavarana, ja laajasti ottaen siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät, kokemukset, sosiaalinen vuorovaikutus, yhteiskunnan rakenteet, resurssit sekä kulttuuriset arvot. Mielenterveyden edistäminen edellyttää sektoreiden välistä yhteistyötä ja sen edistämisessä on ensisijaisesti kyse jatkuvasta hyvinvoinnin tukemisesta, toissijaisesti sairauksien ehkäisemisestä ja hoidosta. Mielenterveystyön kenttä on ollut muutostilassa jo pitkään ja tavoitteena on olut vähentää laitoshoitoa ja siirtää hoidon painopistettä enemmän avohoitoon. Vaasassa psykiatriset palvelut on organisoitu erikoissairaanhoitokeskeisesti ja perusterveydenhuollosta erillään. (Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokous ) Vaasan kaupunginvaltuuston jäsenet ovat tehneet aloitteita koskien psykiatristen palvelujen järjestämistä, mm. psykiatristen sairaanhoitajien toimien perustamista terveyskeskukseen. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti kokouksessaan ryhtyä laatimaan mielenterveysstrategiaa yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen kanssa Strategian työprosessin eteneminen Vaasan kaupungin mielenterveysstrategia laaditaan yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen kanssa. Pohjanmaa-hanke on Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän, SONetBOTNIA:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön laaja mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishanke. Hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea kuntien mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmien ja strategioiden laatimista. Vaasan kaupungin mielenterveysstrategian sisällöt syntyvät kaupungin omista tarpeista ja lähtökohdista käsin, yhdessä tärkeiden sidosryhmien kanssa (esimerkiksi järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja seurakunnat) tehtyjen linjausten perusteella. Pohjanmaa-hankkeen tehtävänä on tukea strategiaprosessin etenemistä. Strategiatyötä ohjaa monialainen toimikunta, jonka kokoontumisia valmistelee johtoryhmä. Varsinainen strategiatyö tehdään ikäkausijaottelun mukaisissa työryhmissä. Työn kokoajana toimii kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhdyshenkilö Pohjanmaa-hankeen tukiessa prosessia. Strategiatyön alussa kaupungin sosiaali- ja terveystoimen avainhenkilöiden, strategiatoimikunnan sekä yhdyshenkilön kanssa on käyty keskusteluja strategian työstämisen tavoista, sisällöistä sekä aikatauluista. Myös moniammatillisten työryhmien kokoaminen on aloitettu heti prosessin käynnistymisvaiheessa. Tämän jälkeen on laadittu kaupungin mielenterveystyön nykytilannetta kartoittava selvitys. Tämä nykytilaselvitys pohjautuu saatavilla olevaan indikaattoritietoon, sekä ennen kaikkea alueen kuntalaisten ja ammattilaisten näkemyksiin ja toiveisiin mielenterveystyön kehittämisen tarpeista. Näitä näkemyksiä on kartoitettu kuulemistilaisuuksilla toukokuussa Nykytilaselvityksen jälkeen strategiatyötä ohjaava toimikunta määrittelee strategian tavoitteet, kehittämiskohteet, arvot ja vision. Tämän jälkeen moniammatilliset työryhmät (Lapset ja nuoret, Aikuiset ja Ikäihmiset) työstävät asetettuja tavoitteita omasta näkökulmastaan, määrittäen konkreettiset toimenpiteet, mittarit sekä seurantatahot ja aikataulun. Työryhmätyöskentelyn jälkeen strategia kootaan ja kirjoitetaan. Strategialuonnos lähetetään vielä lausunnoille keskeisille sidosryhmille ja asetetaan näkyville kirjastoihin sekä Vaasan kaupungin Internet-sivustolle. Lisäksi strategialuonnoksesta pidetään kaikille kuntalaisille avoin kuulemistilaisuus. Muokattu strategia viedään tämän jälkeen sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Vaasan kaupungin mielenterveysstrategian hyväksyminen tapahtuu valtuustotasolla keväällä 4

5 2010, ja strategia viedään myös vuoden 2011 talousarvioon. Strategia päivitetään ja tarkistetaan säännöllisin väliajoin Kansallisen tason ohjauselementit mielenterveystyössä Mielenterveystyötä tehdään laajasti kuntien perus- ja erityispalveluissa. Lainsäädäntö määrittelee palveluiden järjestämisvastuun kunnille, mutta palveluiden järjestämisen tapa kuuluu kuntien itsemääräämisoikeuden piiriin. Mielenterveystyötä ohjaavat ainakin kansanterveyslaki (1972/66), erikoissairaanhoitolaki (1989/1062) sekä mielenterveyslaki (1990/1116) ja mielenterveysasetus (1990/1247). Lisäksi lailla säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), itsemääräämisoikeuden rajoituksista (2001/1423) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa (1992/785). Myös valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki tulee jatkossa ohjaamaan mielenterveyskentän organisoitumista ja tehtäviä. Mielenterveystyötä sääntelevien kokoelmien sisällöstä löytyy tarkemmin esimerkiksi Finlex -säädöstietopankista. Maassamme on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito-ohjeistuksia, joilla informaatioohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveystyön kehitykseen ja sisältöön. Näitä ovat muun muassa Mielenterveyspalveluiden laatusuositus (2001) ja Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskeva kehittämissuositus (2007). Mielenterveystyöhön suoraan liittyvinä käypä hoito -suosituksia on laadittu depressiosta (2004), skitsofreniasta (2001/2008) sekä epävakaasta persoonallisuudesta (2008). Keväällä 2009 valmistunut kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjaa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämissuuntia vuoteen 2015 saakka. Pääpaino suunnitelmassa on asiakkaan aseman vahvistamisella, edistävän ja ehkäisevän työn kehittämisellä sekä kaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisellä toiminnallisena kokonaisuutena. Suunnitelmassa nostetaan erityisesti esille perus- ja avohoitopalveluissa tehtävä mielenterveysja päihdetyö sekä mielenterveys- ja päihdetyön toimintojen nivominen yhä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. (STM 2009.) Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) nostaa yhdeksi keskeisimmäksi tulevaisuuden kehittämistarpeeksi laajan, kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön tiivistämisen kansalaisten tarpeita vastaavien palveluiden turvaamiseksi. Koko ohjelmaa luonnehtii ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulma, asiakkaiden tarpeet kattavasti huomioon ottaen. (STM 2008.) Kansainvälinen näkökulma Kesällä 2008 Brysselissä pidetyssä Euroopan unionin maiden korkean tason konferenssissa hyväksyttiin sopimus mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Tässä sopimuksessa tunnustetaan, että mielenterveys on kaikille kuuluva universaali oikeus, jonka edistämiseksi ja mielenterveyden häiriöiden ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkien valtioiden yhteistyötä. Unionin tason prioriteetteja ovat masennuksen ja itsemurhien ehkäisy, kouluissa ja harrastuksissa tapahtuva nuorten mielenterveyden edistäminen, hyvä mielenterveys työelämässä, ikäihmisten mielenterveys sekä stigman ja sosiaalisen syrjäytymisen vähentäminen. (EU 2008.) Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan mielenterveysjulistusta toteuttavassa linjauksessa Mielenterveystyön toimintasuunnitelma Euroopassa todetaan, että henkisen hyvinvoinnin esille tuominen kaikissa politiikoissa, leimautumista ja syrjäytymistä vastaan taisteleminen, mielenterveystyön rakenteiden suunnittelu kattamaan promootion, prevention, hoidon ja kuntoutuksen, pätevän mielenterveystyön työvoiman hankkiminen sekä palveluiden käyttäjien ja heidän läheistensä asiantuntemuksen hyödyntäminen ovat kaikkein tärkeimpiä kehittämisen kohteita tulevaisuuden mielenterveystyön kentällä (WHO 2005). Näiden kehittämiskohteiden lisäksi vuonna 5

6 2008 valmistuneessa raportissa todetaan muun muassa, että ikäryhmittäisiin mielenterveyden haasteisiin sekä kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoitoon kehitetään lisäasiantuntemusta, ylisektoraalista yhteistyötä mielenterveyden edistämiseksi lisätään, mielenterveyttä määrittäviä indikaattoreita kehitetään, mielenterveysongelmista kärsivien sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisätään ja varmistetaan, että terveydenhuollon rahoitus, säännökset ja lainsäädäntö ovat oikeudenmukaisia ja että niissä otetaan kattavasti huomioon myös mielenterveyskysymykset (WHO 2008). 2. VAASAN MIELENTERVEYSTYÖN NYKYTILA 2.1. Vaasaa koskevia hyvinvointipalvelujen suunnitelmia, strategioita ja raportteja Kaksi kieltä, yhtä mieltä Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2020 Päivityksen luonnos asettaa tavoitetilaksi: Vuonna 2040 Pohjanmaa on fyysisesti ja henkisesti hyvinvoivien ihmisten monikulttuurinen ja kestäviin valintoihin perustuva yhteisöllinen maakunta. Strategisia kehittämiskokonaisuuksia ovat mm.: sairauksien ja ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sosiaalisen turvallisuuden ja sosiaalisten ongelmien hoidosta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen asiakkaan ja potilaan koko hoito- ja palveluketjusta vastuun ottava palvelukokonaisuus hyvinvointi- ja terveyspalveluiden monialaisen ja osaavan henkilöstön turvaaminen Vaasan kaupungin hyvinvointipoliittinen ohjelma, osat I III Laaja hyvinvointipoliittinen ohjelma, joka koostuu hyvinvointikertomuksesta, hyvinvointiindikaattoriselvityksestä sekä tiivistelmäosasta. Vaasan kaupungin visio, strategiset päämäärät ja kriittiset menestystekijät Vaasassa hyvä elämä kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin kaupungin strategiseksi päämääräksi mm se, että kaupungissa on ihmisillä turvallinen elämä sekä laadukkaat palvelut puhtaassa, virikkeellisessä ja sosiaalista pääomaa kehittävässä ympäristössä. Menestystekijöinä nähdään mm. seuraavat tekijät: taloudelliset, tehokkaat ja alueellisesti optimaaliset peruspalvelut luovuutta/innovatiivisuutta tukevat elämänlaatupalvelut asiakaslähtöiset, asukkaiden eri elämänvaiheita ja -tilanteita tukevat, vuorovaikutteiset palvelut monipuoliset ja esteettömät asumismahdollisuudet turvallisuuden, viihtyvyyden ja ympäristön laadun vaaliminen Vaasan sairaanhoitopiirin strategia Vaasan sairaanhoitopiirin strategiassa on määritelty psykiatrisen tulosalueen kriittisiksi menestystekijöiksi ja strategisiksi tavoitteiksi 6

7 erikoissairaanhoidon tasoisten erilaistuvien avohoitomallien kehittäminen tukemaan perusterveydenhuollon psykiatriaa Akuutti kriisi-interventio painotteisten psykiatristen erikoissairaanhoidon laitoshoitojaksojen tarjoaminen tukemaan psykiatrista avohoitoa avohoidon ja laitoshoidon rakenteiden tarkistaminen henkilöstön saatavuus erikoisalojen säilyttäminen ja kehittäminen Asuntopoliittinen ohjelma Asuntopoliittista ohjelmaa ollaan parasta aikaa päivittämässä. Luonnoksessa kiinnitetään huomiota mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin. Vaasassa mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen toteutetaan tällä hetkellä ostopalveluna. Ohjelmassa todetaan tarve kolmanteen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikköön sekä muihin asumista tukeviin toimiin. Vaasan vammaispoliittinen ohjelma Ohjelmassa esitetään mm seuraavia toimenpiteitä: avohoidon turvaaminen mielenterveyspotilaille perusterveydenhuollossa kotiin tulevan kriisiryhmän perustaminen resurssien lisääminen mielenterveyspotilaiden kuntoutustoimintaan työmahdollisuuksien parantaminen Vammaispoliittinen ohjelma on päivitystyön alla. Ohjelmassa huomioidaan mielenterveyskuntoutujat ryhmänä, joiden erityistarpeet tulisi ottaa huomioon hyvinvointipalveluissa. Vanhuspoliittinen ohjelma 2003 Ohjelma nostaa vanhushuollon erityishaasteiksi erityisesti dementian hoidon asettamat vaatimukset sekä vanhuspsykiatrian kehittämisen. Myös vanhuspoliittinen ohjelma on päivityksessä. Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2001 sekä lapsi- ja perhepoliittisen ohjelman seurantaraportti 2008 Lasten mielenterveyspalveluiden osalta ohjelmassa kiinnitetään huomiota hoitojärjestelmän hajanaisuuteen ja koordinoimattomuuteen. Ohjelmassa yhtenä kehittämiskohteena on mm. työnjaon selkeyttäminen ja mallintaminen. Vaasan seudun alueellinen päihdestrategia : Vaasan seutu selvänä tulevaisuuteen Päihdestrategiassa on asetettu seuraavia kehittämiskohteita: kuntalaisten päihteettömyyden tukeminen yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen terveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja koulutoimen välillä ja erityisesti mielenterveyspalveluiden kesken alueellisten, kuntalaisten ja heidän perheidensä tarpeiden mukaisten päihdetyön menetelmien kehittäminen 7

8 Pikku-Saga ja perhekeskushanke alkaen vuodesta 2004 Pienten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia tukeva hanke. Lähde -hanke Mielenterveyskuntoutujien palveluohjausmenettelyä kehittänyt hanke, joka päättyi Serveri sosiaalisen kuntoutuksen mallintaminen -hanke Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden palveluohjaukseen kehitetty yhteistyö- ja kuntoutusmalli. Liiku mieli hyväksi Mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran ja vapaa-aikaviraston kanssa Mielenterveystyön organisoituminen Vaasan kaupungissa Seuraavaksi käsitellään mielenterveystyön organisoitumista Vaasan kaupungin alueella. Tarkasteluun otetaan paitsi sosiaali- ja terveystoimen monet yksiköt, niin myös valtion ylläpitämät, Vaasan sairaanhoitopiirin tarjoamat, järjestöjen ja yhteisöjen tuottamat sekä yksityisten palveluntuottajien tarjoamat palvelut. VAASAN KAUPUNGIN PALVELUT Sosiaali- ja terveystoimi Vaasan sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vaasalaisille hyvän elämän edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ennalta ehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä yhdessä asukkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. I Terveyspalvelut Terveyspalveluiden tulosalue vastaa Vaasassa tehtävästä kansanterveystyöstä. Sen tehtävänä on tuottaa hyvää elämää tukevia väestön tarvitsemia terveydenhuollon asiantuntijapalveluita, joiden tavoitteena on ennalta ehkäistä ja hoitaa sairauksia sekä parantaa toimintakykyä yhdessä asukkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. A) Vastaanottopalvelut Väestövastuuperusteisia, alueellisia terveysasemia on Vaasassa 6. Ne vastaavat alueensa lääkärin vastaanottotoiminnasta, äitiys- ja lastenneuvoloista sekä kouluterveydenhuollosta. Terveyskeskuslääkäri on ensisijainen hoitotaho myös mielenterveysongelmissa. Terveyskeskuksessa on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen, myös somaattiset ongelmat huomioon ottavaan 8

9 terveydentilan arviointiin. Tarvittaessa terveyskeskuslääkäri ohjaa potilaan konsultaatioon tai hoitoon erikoissairaanhoidon palveluihin. Terveysasemat palvelevat kuntalaisia virka-aikana pääasiallisesti ajanvarausvastaanottona. Muuna aikana päivystyspalvelut antavat kuntalaisille ja kunnan alueella oleville potilaille hoidon ja ensiavun, kun heidän sairautensa laatu edellyttää välitöntä apua. Vaasan keskussairaalan alueella siirrytään vuonna 2011 yhteispäivystykseen. Neuvolapalvelut tarjoavat palveluja alle kouluikäisille ja heidän perheilleen. Lasten mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa neuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri ovat ensisijaisia asiantuntijoita. Terveystarkastusten lisäksi neuvolat järjestävät erilaista ryhmätoimintaa ja perhevalmennusta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tehtävä on perusterveyden seurannan ja terveellisten elämäntapojen edistämisen lisäksi huomata ja löytää erityisesti ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat erityistä tukea, mahdollisia lisätutkimuksia ja hoitoa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat esi- ja perusopetusikäiset lapset. Kouluterveydenhuolto toimii kouluilla ja täydentää koulujen muita oppilashuollon palveluita. Vanhemmat kutsutaan mukaan ala-asteella tapahtuviin tarkastuksiin. Terveydenhoitaja tarkastaa lapset luokilla 1, 3, 5, 7 ja 8 tai 9. ja lääkärintarkastus tapahtuu luokilla 5 ja 8 tai 9. Opiskelijaterveydenhuoltoon sisältyy oppilaiden terveyden ja sairaanhoito oppilaitoksilla, pääasiallisesti terveydenhoitajien toimesta. Terveydenhoitaja tarkastaa oppilaat opiskelujen alkaessa. Yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaa Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS. Erikoislääkärivastaanotolla työskentelee tällä hetkellä sisätautien, gynekologian, lastentautien ja lastenpsykiatrian erikoislääkärit. He toimivat konsultoivina erikoislääkäreinä sosiaali- ja terveystoimen yksiköille, pitävät oman erikoisalansa vastaanottoa sekä toimivat alansa asiantuntijoina työryhmissä. Lisäksi vastaanotolla työskentelee kuulontutkija, ravitsemusterapeutti ja liikunnanohjaaja. Taulukko 1. Vastaanottopalveluiden käyntitiedot ja henkilöstö Käyntitiedot käyntejä lääkärin vastaanotolla päivystysajan lääkärikäynti hoitajan vastaanotolla Henkilöstö lääkärit 35 hoitajat 134 B) Kuntoutuspalvelut Kuntoutuspalvelut tuottavat vaasalaisille lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut. Lääkinnällisellä kuntoutuksella tuetaan vajaakuntoisia, joille vamma tai sairaus aiheuttaa olennaista pysyväisluonteista haittaa, jotta he selviytyisivät mahdollisimman itsenäisesti ja pitkään kotona. Palvelujen saaminen perustuu asiakkaalle tehtyyn kuntoutussuunnitelmaan. Omana toimintana tuotetaan fysioterapiaa, toimintaterapiaa, puheterapiaa ja psykologipalveluja. Osa lääkinnällisen kuntoutuksen terapioista (mm. psykoterapia) ostetaan ulkopuolisilta, yksityisiltä palveluntuottajilta. 9

10 Terveyskeskuspsykologit edustavat peruspalveluiden piirissä psykologista asiantuntemusta ja auttavat erilaisissa elämän kriiseissä ja ongelmatilanteissa. Psykologien työssä painottuvat varhainen auttaminen, ohjaus ja neuvonta, kriisien vaikeutumisen ehkäisy ja kestoltaan rajatut terapiat. Psykologit toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen alueellisten palvelujen kanssa ja antavat konsultaatioapua yhteistyökumppaneilleen. Psykologien vastaanotto palvelee alle 6-vuotiaita ja yli 25-vuotiaita vaasalaisia. Kouluikäisten käytettävissä ovat kasvatus- ja opetusviraston psykologit ja koulukuraattorit. Nuoria palvelee 25- vuotiaaksi saakka Nuorisoasema Klaara. Psykologien vastaanotto ei ole tarkoitettu muissa hoitoyksiköissä mielenterveysasiakkaana oleville eikä päihdehuollon taikka työterveyshuollon asiakkaille. Taulukko 2. Kuntoutuspalveluiden käyntitiedot sekä yksityiset terapiapalvelut asiakkaat 2008 asiakkaat Käyntitiedot käyntejä terapeuttien vastaanotolla käyntejä oppilaitoksissa käyntejä neuvoloissa yhteensä psykologit 3 4 Yksityiset terapiapalveluiden tuottajat/ ostetut palvelut käyntejä psykoterapiassa käyntejä musiikkiterapiassa II Sosiaalityö ja perhepalvelut Tulosalueen tehtävänä on tukea kunnan asukkaita säilyttämään/saavuttamaan perusturvallisuuden ja ihmisarvoisen elämän. Palveluilla ennaltaehkäistään sosiaalisten ongelmien syntymistä ja syrjäytymistä sekä tuetaan suunnitellusti asiakkaan ja perheen omatoimisuutta heidän voimavarojensa ja kykyjensä mukaisesti yhteistyössä asiakkaan/perheen ja muiden hallintokuntien sekä palveluntuottajien kanssa. A) Psykososiaaliset palvelut Palvelualueen tehtävänä on tarjota vaasalaisille ja sopimuskuntien asukkaille yksilöiden ja perheiden elämän kriisitilanteiden, päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon keskittyviä avo- ja laitoshoidon palveluja. Perheneuvola antaa vaasalaisille asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. 10

11 Lakisääteinen perheasioiden sovittelu on annettu perheneuvolan tehtäväksi ja perheneuvontatyöllä on keskeinen asema perheiden hajoamisen yhteydessä lapsille annettavassa tuessa. Nuorisoasema Klaaran toimintaperiaatteena on tarjota ennaltaehkäiseviä ja hoidollisia palveluja vuotiaille nuorille päihteiden käyttöön, mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa. A-neuvolan tehtävä on toimia alkoholia ja muita päihdyttäviä aineita käyttävien sekä erilaisista riippuvuusongelmista kärsivien henkilöiden ja heidän läheistensä terapeuttisia avohoitopalveluja tarjoavana toimipisteenä. Päihdepalvelujen avohuoltoon kuuluu myös valvottu tukiasuminen (40 asuntoa) sekä päihteetöntä kuntoutumista tukeva päiväkeskus. Avohuollon yhtenä palvelupisteenä toimii myös huumeidenkäyttäjille tarkoitettu neuvontapiste Tipsi. Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on terveiden elämän tapojen edistäminen sekä päihteiden käytön ja tupakoinnin vähentäminen. Työ on tiedon jakamista ajankohtaisista päihteiden käyttöön liittyvistä asioista. Selviämis- ja katkaisuhoitoasema auttaa päihdeongelmaista selviämään turvallisesti päihtymystilastaan, sekä auttaa häntä päihteiden käytön keskeyttämisessä. Asiakasta autetaan oman päihderiippuvuutensa tunnistamisessa sekä muutosprosessin käynnistämisessä. Asiakasta ohjataan päihdeongelman sekä sosiaalisten ongelmien selvittelyssä ja hänelle tiedotetaan kuntoutusvaihtoehdoista. Päihdekuntoutusyhteisö toimii turvallisena ja päihteettömänä yhteisönä, jossa asiakkaille tarjotaan mahdollisuus ympärivuorokautiseen vertaistuen ja yhteisöhoidon periaatteisiin perustuvaan tukeen ja apuun. Silmukoti tarjoaa päihdeongelmaisille kuntouttavaa asumista ja pyrkii ohjaamaan asukkaita päihteettömään elämään. 11

12 Taulukko 3. Psykososiaalisten palveluiden suoritteet vuosina 2007 ja Perheneuvola käyntejä Asiakkaita: yksilö/perhe 629/ /279 Nuorisoasema Klaara käyntejä asiakkaita A-neuvola käyntejä asiakkaita Selviämis- ja katkaisuhoitoasema Selviämishoito asiakkaita käyntejä Katkaisuhoito asiakkaita hoitokerrat hoitovrk Päihdekuntoutusyhteisö asiakkaita hoitokerrat hoitovrk Silmukoti asiakkaita asumisvrk Psykososiaalisten palvelujen henkilöstö lääkäri 1 psykologi 5 sosiaalityöntekijä / sosiaaliterapeutti 5 sairaanhoitaja 9 ohjaaja 27 nuorisotyöntekijä 1 B) Sosiaalityö Sosiaalityön palvelualueella mielenterveystyötä tehdään monella eri taholla. Sosiaalityö sisältää ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. Perussosiaalityöhön sisältyy lastensuojelu, aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki. Yhteistyötä tehdään sosiaalitoimen, koulun, päivähoidon ja eri terveydenhuollon pisteiden työntekijöiden kes- 12

13 ken. Alueilla pidetään mm. verkostokokouksia, joissa perheen kanssa työskentelevät eri tahot yhdessä perheen kanssa suunnittelevat keinoja heidän auttamisekseen. Sosiaalipäivystys vastaa kaikkina vuorokaudenaikoina kiireellisen sosiaalipalvelun tarpeeseen. Sosiaalipäivystys toteutetaan alueellisena yhteistyönä 16 kunnan kanssa. Kiireellisesti hoidettavat tehtävät liittyvät lasten suojeluun, yllättävään perushoidon puuttumiseen, selviytymisongelmaan, kriisiapuun tai virka-apuun ja konsultointiin muille viranomaisille. Taulukko 4. Sosiaalipäivystyksen tietoja vuosilta 2007 ja Yhteydenottoja Vaasa muut kunnat virka-aikana ilta yö viikonloppu turvakoti 48 4 Yhteydenoton syy mielenterveysongelma 48 perhekriisi 71 Toimeentulotukiyksikkö vastaa vaasalaisten toimeentulotuen tarpeessa olevien perheiden ja yksilöiden palvelun järjestämisestä. Toimeentulotuki on viimesijainen, henkilön ja perheen vähintään välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Taulukossa 27 kuvataan toimeentulotukea vuoden aikana saaneiden henkilöiden osuus koko väestöstä vuosien 2006 ja 2007 osalta. Kuntouttava työtoiminnan tavoite on avata pitkään työttömänä olleille väylä joko suoraan työhön tai ensiksi työvoimahallinnon ensisijaisiin työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin ja sen jälkeen työhön. Kuntouttava työtoiminta parantaa myös toimintaan osallistuvan asiakkaan elämänhallintakykyä. Kaupungin kuntouttava työtoiminta järjestetään yhteistyönä työvoimatoimiston ja muiden viranomaisten kesken. Työvoiman palvelukeskukseen Triangeliin on koottu vaikeimmin työllistettäville tarkoitetut viranomaispalvelut. Palvelukeskus toimii tiiviin yhteistyön periaatteilla tavoitteena tukea työttömiä asiakkaita elämänhallinnassa ja työnhaussa sekä tarjota monipuolisia kuntouttavia ja aktivoivia toimenpiteitä. 13

14 Taulukko 5. Kuntouttavan työtoiminnan sekä Työvoiman palvelukeskus Triangelin käyntitiedot vuosilta 2007 ja Kuntouttava työtoiminta toimintapäiviä yhteensä asiakkaita yhteensä Työvoiman palvelukeskus Triangeli asiakkaita käyntejä Sosiaalityön henkilöstö sosiaalityöntekijä 14 sosiaaliohjaaja 15 toimistosihteeri/maksatussihteeri 10 sairaanhoitaja 1 C) Lastensuojelu Lastensuojelun palvelualueen toiminta perustuu lastensuojelulakiin ja sen tehtävänä on turvata lasten oikeudet, esim. lapsen oikeus turvalliseen ja virikkeelliseen kasvuympäristöön, tasapuoliseen ja monipuoliseen kehitykseen, erityiseen suojeluun ja huolenpitoon lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin ja tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa. Tavoitteena on tukea perhettä lasten omassa kasvuympäristössä. Silloin kun lapsen elämänolosuhteet jostain syystä vaarantuvat, on lapselle taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää esim. perhehoitona tai lastensuojelulaitoksessa. Lastensuojelu tekee yhteistyötä lasten vanhempien, päivähoidon, kotipalvelun, koulutoimen, poliisin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tarve lastensuojelun palveluihin voi johtua mm. vanhempien päihteiden käytöstä, mielenterveydellisistä ongelmista, perheen ristiriidoista tai elämän hallitsemattomuudesta. Lapsi voi itse vaarantaa terveen kehityksensä esim. päihteiden käytöllä, koulupinnauksella tai tekemällä runsaasti rikoksia. Sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus tukea perheitä ongelmatilanteissa avohuollon tukitoimenpiteiden avulla, jotka ovat esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelu, päivähoito, terapiapalvelut, lapsen tukeminen koulunkäynnissä, harrastuksissa, ammatin ja asunnon hankinnassa sekä antamalla taloudellista tukea. Väylä on Vaasan kaupungin lastensuojeluun tiiviisti kuuluva hanke, jonka tavoitteena on tukea vuotiaita huostaanottouhan alaisia lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Väylän työntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden kanssa. Väylän toiminnan säätiömuotoisesta rahoituksesta päätetään aina vuodeksi kerrallaan. 14

15 Taulukko 6. Lastensuojelun avo- ja laitoshuollon suoritteet vuosina 2007 ja Avohuolto lastensuojeluilmoituksia lastensuojelulapsia lapsiperheiden kotipalvelua saaneita perheitä perhetyön piirissä olevia perheitä Väylän asiakkaita tapaamisia Sijaishuolto avohuollon tukitoimenpiteiden sijoitukset huostaanotot 16 8 kiireelliset huostaanotot sijaishuoltona perhehoitoon sijoitettuja lapsia lastensuojelulaitoksiin sijoitettuja lapsia Lastensuojelun henkilöstö ohjaaja 48 sosiaalityöntekijä 16 elatusturvasihteeri/toimistosihteeri 4 sairaanhoitaja D) Vammaispalvelut Palvelualue tuottaa palveluja vammaisille henkilöille tarkoituksena tarjota vammaisille ihmisille mahdollisuudet viettää tasapainoista elämää ja antaa kunkin yksilöllistä tilannetta ja tarpeita vastaavaa tukea ja hoitoa. Tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin. Palveluihin kuuluvat ohjaus- ja neuvontapalvelut, elämäntilanteen muutoksiin liittyvä sosiaalityö, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, päivä- ja työtoiminta, tulkkipalvelut, kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt sekä muut vammaispalvelut. Vammaispalveluiden henkilöstö sosiaalityöntekijä 3 sosiaaliohjaaja 3 ohjaaja 14 hoitaja 83 viittomakielentulkki 3 15

16 E) Maahanmuuttajatyö Palvelualue tuottaa palveluita maahanmuuttajille ja pyrkii edistämään myönteistä ilmapiiriä ulkomaalaisia kohtaan kaupungissa. Ulkomaalaistoimisto vastaa kiintiöpakolaisten, oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden sekä paluumuuttajien vastaanotto- ja kotouttamispalveluista, sekä ohjaa ja neuvoo kaikkia ulkomaalaisia. Vaasa ottaa vastaan 50 pakolaista vuodessa. Tulkkikeskus järjestää pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tulkkauspalveluita viranomaisasioissa pääasiallisesti Pohjanmaalla, mutta myös valtakunnallisesti. Inter Centerissä toimii maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistäviä projekteja. Vaasan vastaanottokeskuksen päätehtävänä on järjestää turvapaikanhakijoille tilapäinen majoitus, välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, oikeusapupalvelut sekä turvata turvapaikanhakijoiden perustarpeet ja turvapaikkaprosessin sujuvuus. Vaasassa asuvat maahanmuuttajat ulkomaan kansalaisia eli 4,6 % väestöstä äidinkielenään muita kuin suomea ja ruotsia puhuvia eli 5,4 % väestöstä kotouttamispalveluiden piirissä olevia pakolaisia 461 henkilöä vastaanottokeskuksen paikkaluku 150 Maahanmuuttajatyön henkilöstö sosiaalityöntekijä 5 sosiaaliohjaaja 3 ohjaaja 12 tulkki 8 projektihenkilöstöä 3 sairaanhoitaja 1 toimistohenkilöstöä 9 III Koti- ja laitoshoito Koti- ja laitoshoidon järjestämillä palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä ylläpitämistä ja parantamista. Palveluiden tarkoituksena on tarjota vanhuksille ja vammaisille mahdollisuudet viettää täysipainoista elämää ja antaa kunkin yksilöllistä tilannetta ja tarpeita vastaavaa tukea ja hoitoa. Lapsiperheitä tuetaan kotipalvelutoiminnalla tavanomaisen ja totunnaisen elämän ylläpitämiseksi perheen tilapäisen tai pitkäaikaisen avuntarpeen mukaan. A) Ikäkeskus Ikäkeskuksen tehtävänä on tukea iäkkäitä vaasalaisia, joiden fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä. Tavoitteena on edesauttaa ikääntyneiden kotona selviytymistä. Ikäkeskuksessa toimiva muistipoliklinikka selvittelee ja diagnosoi muistiongelmia sekä aloittaa myös hoidon. Poliklinikalla toimii yksi lääkäri ja hoitaja. Käytettävissä on geriatrin ja neurologin vastaanotot. Muistipoliklinikan asiakasmäärä oli välisenä aikana yhteensä179 potilasta. SAS -toimisto (selvitä arvioi sijoita) koordinoi vanhushuollon lyhyt- ja pitkäaikaisia hoitopaikkoja, ja sen palveluksessa toimii sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijä SAS-toimiston rekisterissä oli 190 yksinäistä ja 7 pariskuntaa. 16

17 Vanhustyön 3 sosiaalityöntekijää hoitavat sekä avo- että laitoshoidossa esiin tulevia ikääntyneiden sosiaalisia ongelmia, jotka voivat liittyä esim. asumiseen, etuuksiin, edunvalvontaan tai perhetilanteisiin. Päiväkeskus on päivähoitopaikka kotona asuville vanhoille ihmisille. Päiväkeskuksessa toimii 1 sairaanhoitaja, kaksi hoitajaa, osastoapulainen sekä kaksi kylvettäjää. Päivätoiminnassa hoitopäiviä oli välisenä aikana yhteensä1008. Hoitotarvikejakelusta voi saada kotihoidossa oleville tarvittavia hoitotarvikkeita esim. vaippoja. Asiakasmäärä v oli Viriketoimintaa vuodeosastoille, palveluasumiseen sekä tulevaisuudessa myös kotona asuville vanhuksille järjestävät 9 viriketoiminnan ohjaajaa. Vuorikodilla toimivan kuntosalin asiakasmäärä vuonna 2008 oli Toimintaa vetää liikuntaneuvoja. Vapaaehtoistyön ohjaaja järjestää ryhmätoimintaa sekä koordinoi vapaaehtoistyötä. Kylvetyspalvelua järjestetään pääasiassa kotona asuville vanhuksille, joilla ei ole kotioloissa mahdollista hoitaa hygieniaansa. Ikäkeskuksessa toimivat myös omaishoidon ohjaaja, fysioterapia, jalkahoito ja kampaamo. Omaishoidon ohjaaja vastaa ikääntyneiden omaishoidon ja omaishoidontuen järjestelyistä. Vammaispalvelut hoitavat kaikki alle 18-vuotiaiden lasten sekä kaikkien kehitysvammaisten omaishoidon tuen. Yhteensä kaikkien omaishoidon tuella hoidettujen lukumäärä vuonna 2007 oli 239 (68 yli 75-vuotiasta) ja vuonna 2008 lukumäärä oli 258 (92 yli 75-vuotiasta). Ikäkeskuksen henkilöstöön kuuluu yhteensä 25 työntekijää. B) Kotihoito Kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa annetaan tarvittaessa avuntarvitsijan kotona, yhteisesti sovitun hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Kotipalvelua on mahdollista saada eri vuorokaudenaikoina yksilöllisen harkinnan mukaan. Avun tarve voi liittyä esim. aamu- ja iltatoimiin, henkilökohtaisen hygienian hoitoon, lääkityksen huolehtimiseen yms. Kotipalvelun tukipalveluita ovat mm. ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu, koneellinen lääkejakelu ja turvapuhelin. Turvapuhelinlaitteita myönnetään ensisijaisesti yksin asuville eläkeläisille ja vammaisille tarveharkinnan mukaan. Turvarannekkeella saa hälytettyä apua kotiin ympäri vuorokauden. Vaihtoehto kaupungin tuottamalle palvelulle on palveluseteli. Palvelusetelillä voi ostaa yksityisen kotihoidon palveluita henkilökohtaista hoitoa ja huolenpitoa varten. Palveluseteliä ei voi käyttää tukipalveluiden ostamiseen. Syyskuussa 2009 säännöllisen kotipalvelun piirissä oli 581 asiakasta. Palveluseteli säännölliseen kotipalveluun oli myönnetty 199 asiakkaalle. Ateriapalveluja sai 249 asiakasta ja turvapuhelin oli 381 asiakkaalla. Kotisairaanhoidon palveluja voi saada henkilö, joka itse ei pääse esim. terveysasemalle tai laboratorioon. Kotisairaanhoidon piirissä syyskuussa potilasta Kotihoidon alueen 1 henkilöstö: Kotihoidon alueen 2 henkilöstö: Kotihoidon alueen 3 henkilöstö: 46 hoitajaa ja 5 sairaanhoitajaa 43 hoitajaa ja 6 sairaanhoitajaa 48 hoitajaa ja 5 sairaanhoitajaa Kotihoidon partiot toimivat koko kaupungin alueella. Partioissa hoitajat työskentelevät pareittain ja hoitavat kahden autettavat asiakkaat, haasteelliset ja riskiasiakkaat sekä kaukana keskustasta asuvat asiakkaat. Partioissa työskentelee 12 hoitajaa. Yötyössä on 4 hoitajaa, ja syyskuussa 2009 öiseen aikaan tapahtuvan hoidon piirissä oli 24 asiakasta. Kotisairaala tarjoaa sairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon potilaan kotiin, esim. vaativat lääkehoidot, kipulääkehoidot, iv-lääkehoidot, verensiirrot. Kotisairaalassa työskentelee 12 sairaanhoitajaa. 17

18 C) Palveluasuminen Asumispalveluina järjestetään palvelu- ja tukiasuntoja vanhuksille, vammaisille ja kehitysvammaisille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluissa on käytettävissä ympärivuorokautinen henkilökunta tai mahdollisuus hälyttää apua ympärivuorokautisesti. Tehostetussa vanhusten palveluasumisessa asukkaalla on oma huone/wc ja he jakavat yhteiset tilat. Osa kodeista on erikoistunut dementian hoitoon. Tuetussa vanhusten palveluasumisessa asukkaalla on oma asunto palvelutalossa tai entisessä eläkeläistalossa, jossa on vakituinen henkilökunta ja palvelutiloja. Asunto on yksiö/kaksio keittomahdollisuuksin. Henkilökunta on paikalla ympärivuorokautisesti. Taulukko 7. Asumispalvelut vuonna 2009 Palveluasuminen 2009 (päivitys ) Yksiköt Asuntoja Asukkaita / asiakk. Tuettu Tehostettu Dementia Lyhytaik. Päiväpaikka Suomenkiel. Ruotsinkiel. Vastaava ohjaaja Henkilökuntaa yhteensä Vastaava sh Hoitaja Sair.hoit. Toimisto Työnt./asiakas Hoit./asiakas RAVA Vaihtuvuus KESKUSTA Vuorikoti x x x 28 0,2 0, ,28 0,23 2,42 17 Kirkkop x x x 28 0,8 0, ,56 0,46 2,81 7 +Ukkola 4 4 x PALOSAARI Ruukinkartano x ,5 0,2 0,8 28 1,5 0,64 0,58 2,72 11 Ahvenkoti x x x 15,5 0,4 0, ,33 0,3 2,52 9 Pikikoti x x x 12 0,4 0,1 11 0,5 0,29 0,28 1,85 5 HIETALAHTI Botniakoti x ,2 0,1 0,5 23,6 1 0,68 0,64 3,14 12 Alkula x x x 10,8 0,2 0,1 9,5 1,0 0,72 0,63 2,79 4 Klemettilä x x x 6,8 0,2 0,1 6 0,5 0,34 0,3 2,47 2 Krannila 8 8 x x x 6,7 0,1 0,1 6 0,5 0,83 0,75 3,3 0 Hemgården -Boende 8 8 x 1 9 6,3 0,2 0,1 6 0,73 0,67 2,75 1 -Radhus x x 5,3 0,2 0,1 5 0,26 0,24 1,56 6 Yhteensä , , OSTOTALOT Fylgiahemmet x 33 13, ,5 0,4 0,27 1,86 Hanna&Linnea x ,4 13,5 2 0,5 0,84 0,70 3,29 5 Carl&Carolina x ,65 0,53 2,9 6 Hopearanta x ,5 8,5 0,69 0,63 3,24 4 Yhteensä ,

19 D) Laitoshoito Kaupunginsairaalalla on tällä hetkellä käytössä 13 vuodeosastoa, joissa on yhteensä 365 sairaansijaa. Vuodeosastot 1, 8 ja 9 ovat suuntautuneet lyhytaikaiseen, kuntouttavaan hoitoon. Osasto 4:n osaa sairaansijoista käytetään saattohoitopaikkoina. Osastot 2 7 ovat pitkäaikaishoidon potilaita varten. Osastot 6 ja H ovat psykogeriatrisia osastoja. Osastot B, D ja G ovat hoivaosastoja. Taulukko 8. Laitoshoidon tiedot vuodelta 2009 osasto paikat Hoitaja/ potilas oh aoh sh ph la hoitaja muut , , , , yösh , , , , , B 26 0, kylvettäjä D 22 0, G 29 0, H 28 0, Kasvatus- ja opetusvirasto Varhaiskasvatuksen erityispäivähoito Erityispäivähoito tukee lapsia joiden kehityksestä lapsen vanhemmat, päivähoidon henkilökunta tai muut asiantuntijat ovat huolissaan. Sen tavoitteena on tukea lapsen myönteistä kehitystä ja hyvää itsetuntoa yhdessä vanhempien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapset, jotka tulevat asiantuntijan lausunnolla päivähoitoon sijoitetaan pienryhmiin (3 päiväkodissa ja ryhmässä 12 lasta, joista 5 erityispaikalla, kasvatusvastuussa erityislastentarhanopettaja) tai tavallisiin ryhmiin päiväkotiin tai perhepäivähoitoon, jossa ryhmäkokoa voidaan pienentää tai lapselle järjestetään henkilökohtainen avustaja. Lasten- ja yhteistyön tueksi laaditaan päivähoidossa kuntoutus- ja toimintasuunnitelma. Kiertävät erityislastentarhanopettajat (4 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen): käyvät päiväkodissa ja perhepäivähoitokodeissa tekevät yhteistyötä lasten vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat lastenneuvolat, perheneuvola, koulut ja sosiaalityö työskentelevät yksilöllisesti tai ryhmässä lasten kanssa suunnittelevat ja seuraavat erityispäivähoidon kehitystä ohjaavat henkilökohtaisia avustajia 19

20 Puheterapiapalveluja antavat puheterapeutit antavat sekä yksilöterapiaa että toimivat myös pienryhmissä päiväkodeissa. Puheterapeutteja on 3 suomenkielistä ja 1 ruotsinkielinen. Maahanmuuttajalasten suomenkielen opetusta tukee 1 kiertävä S2 lastentarhanopettaja. Oppilashuolto Oppilashuollon tulee edistää oppilaan terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia ja siten turvata hyvän kasvun ja oppimisen edellytykset. (Valtioneuvoston asetus 1435/2001). Psyykkisen ja sosiaalisen oppilashuollon tavoitteena on tunnistaa syrjäytymisriskit, auttaa yhteistyössä opettajien kanssa löytämään oppilaille heidän yksilöllisiä tarpeitaan vastaavat opetusmuodot ja tukea koulua ja perheitä kasvatustyössä. Peruskouluissa toimii sekä koulukuraattoreita että koulupsykologeja. Suomenkielisessä perusopetuksessa toimii 4 koulukuraattoria sekä 4 koulupsykologia. Lisäksi kevätlukukaudella 2009 oppilashuollon tukihenkilönä toimi 1 kehityspsykologi. Lukukauden aikana koulupsykologit toimivat 1,6 psykologin vajauksella. Ruotsinkielisessä perusopetuksessa toimii kaksi koulukuraattoria ja yksi koulupsykologi. Koulukuraattorit ovat kouluissa sosiaalityön ja koulupsykologit psyykkisen hyvinvoinnin asiantuntijoita. Oppilashuollossa työskentelevät myös koulunkäynninohjaajat, jotka toimivat etupäässä erityisopetuksen avustavana henkilökuntana. Suomenkielisen perusopetuksen koulukuraattoreille oli lukuvuonna ohjattu asiakkaita yhteensä 714, kun edellisenä vuonna asiakkaita oli 660. Alkusyynä asiakkuuteen oli 19,7 % tapauksissa kiusaaminen ja 19,5 % osalta ristiriidat tovereiden kanssa. Suomenkielisen perusopetuksen koulupsykologeilla oli yksilöasiakkaita 166, joista maahanmuuttajien osuus oli 18 % (perusopetuksen oppilaista noin 9 % on maahanmuuttajia). Syynä asiakkuuteen oli yhä useammin psyykkinen oireilu psykologisen tutkimuksen tarpeen lisäksi. Ryhmätyöskentelynä toteutettiin 4 (joista 3 yhdessä koulukuraattorin kanssa) ryhmää, joihin osallistui 36 oppilasta yhteensä 24 kertaa. Ryhmät tähtäsivät sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittämiseen. Konsultatiivisena työnä koulupsykologit tapasivat yhteensä 44 opettajaa, joissa käsiteltiin yhteensä 115 oppilaan asioita. Toisen asteen koulutus Opiskelijahuolto Toisen asteen koulutus pitää sisällään lukio-opetuksen, Vaasan Ammattiopiston sekä Vaasan Aikuiskoulutuskeskuksen. Oppilaitosten opiskelijahuollon tehtävänä on edistää oppilaitostyön hyvinvointia ja viihtyisyyttä sekä luoda opiskeluympäristöstä turvallinen ja terveellinen. Opiskelijahuollon tulee lisäksi edistää oppimisvaikeuksien ja opiskelijan muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista. (OPH ) Hyvin järjestetyn opetuksen ohella opiskelijahuolto pyrkii turvaamaan opiskelun onnistumisen ja tukee opiskelijan terveyttä sekä myönteistä kasvua ja kehitystä. Opiskelijahuollon tehtävä on yksilö- ja yhteisötasolla pyrkiä ehkäisemään vaikeuksien syntyä opiskelijaa tukemalla ja edistämällä oppilaitoksen sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Opiskelijahuollon tehtävät jakaantuvat moniammatillisesti eri toimijoille, jotka yhteistyössä huolehtivat opiskelijoiden kasvatus- ja opetustyöstä. Toisella asteella toimii opiskelijahuollon erityisasiantuntijoita, joiden vastuualueeseen kuuluu psyykkinen ja sosiaalinen opiskelijahuolto ja sen opetus- ja kasvatustavoitteiden toteutumisen tukeminen ja seuranta, sekä opiskelijan henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta. Opiskelijahuollon erityisasiantuntija vastaa tehtäväkuvaltaan ku- 20

21 raattoria ja heitä toimii Vaasan ammattiopistolla 4 ja lukioissa 2. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa toimii terveydenhoitaja. Opiskelijahuollon erityisasiantuntijoilta ei ole saatavissa käyntitietoja tähän selvitykseen. Oppilaitoksissa toimii terveydenhoitajien lisäksi myös psykologi sekä terveyskeskuslääkäri. Vapaa-aikatoimi Liikunta tunnetusti vähentää ja ehkäisee mielenterveysongelmia. Liikuntaosasto on mukana ehkäisevien mielenterveyspalvelujen järjestämisessä luomalla edellytyksiä ja myöntämällä avustuksia urheiluseurojen ja muiden liikunta- ja vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen toiminnalle. Liikuntaosasto myös tuottaa monipuolisia liikunta- ja vapaa-aikapalveluja ottaen huomioon erityisesti järjestäytyneen yhdistystoiminnan ulkopuolelle jäävät. Liiku mieli hyväksi -hanke ( ) on mielenterveyskuntoutujien liikunnan kehittämishanke, jota organisoi Suomen Mielenterveysseura yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen puitteissa järjestettiin liikuntaryhmiä yhteensä 19 ja niiden keskimääräinen osallistujamäärä / kerta oli 7. Koulutus ja liikuntatapahtumat tavoittivat yhteensä 488 henkilöä. Nuoriso-osaston toiminnan tärkeimpänä tavoitteena on kohdata erilaisista lähtökohdista tulevia nuoria ja tukea nuoren kasvua eri elämäntilanteissa. Nuoriso-osasto tarjoaa mahdollisuuksia nuorten moninaisille toimintamuodoille osallistamalla ja ohjaamalla nuoria mielekkäisiin ja hyödyllisiin vapaa-ajan toimintoihin. Toimintamuotoina ovat mm. yhdistysten avustaminen, nuorisotalojen ylläpitäminen, nuorten kulttuuri ja liikuntaharrastusten edistäminen sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen nuorisovaltuuston avulla. Kulttuuritoimi Kulttuuritoiminnan merkitys ihmisen mielenterveyden edistäjänä ja häiriöitä ehkäisevänä on erittäin merkityksellinen. Vaasassa on hyvin laaja ja monipuolinen toimijoiden kenttä, jota ei tähän selvitykseen ole mahdollista läheskään kokonaan kuvata. Mahdollisuudet nauttia kulttuurista ja myös osallistua sen tekemiseen ovat moninaiset. Seuraavassa on esitetty vain esimerkiksi joitakin toimintamuotoja, joita kaupungin kulttuurivirasto on järjestänyt. Kulttuuriviraston ja Koti- ja laitoshoidon ikäkeskuksen viriketoiminnan yhteistyönä on aloitettu ikäihmisille suunnattu monipuolinen kulttuuritarjotin Kulttuurikaruselli K-65. Tarkoitus on saada mahdollisimman monet ikäihmiset kulttuurin pariin, mutta ensisijaisesti kokemuksia halutaan tarjota niille, joiden mahdollisuudet kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen ovat rajoittuneet. Tarkoitus on tuoda esille ikäihmisten itse tekemää kulttuuria eri taiteenaloilta. Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille suunnattua tavoitteellista tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen taidekasvatusta. Taideharrastus on lapselle ja nuorelle luonteva kanava kehittää ja toteuttaa itseään. Vaasassa järjestetään taiteen perusopetusta kuvataiteessa, käsityötaiteessa, teatteritaiteessa, musiikissa ja tanssitaiteessa. Taiteen perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan persoonallisuuden kehitystä ja valmiuksia ilmaista itseään turvallisessa ympäristössä. Tekninen toimi Tekninen toimi vastaa Vaasan teknisestä rakenteesta ja teknisistä palveluista. Kiinteistö- ja vihertoimi luo edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maankäyttöpolitiikan, asunto-olojen ja paikkatiedon hallin- 21

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski

PROSESSIKUVAUKSET. Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET Palveluvaliokunta 21.4.2015 Pentti Rautakoski PROSESSIKUVAUKSET 21.4. 2015 Peruspalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluihin ohjautuminen Erityishuolto-ohjelman piirissä olevan lapsen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Lasten päiväkotihoito

Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lasten päiväkotihoito Lapsia kokopäivähoidossa päiväkodeissa yhteensä 31.12. alle 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 1-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa 2-vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

TOIMINNALLISET TUNNUSLUVUT JA -TAVOITTEET (mittarit) Toiminta ympäristön muutos, toiminnan painopistealueet:

TOIMINNALLISET TUNNUSLUVUT JA -TAVOITTEET (mittarit) Toiminta ympäristön muutos, toiminnan painopistealueet: Peruspalveluiden hallinto Vastaa sosiaali- ja terveystoimen lakisääteisten palvelujen järjestämisestä kuntalaisille. Peruspalveluiden halllinto, projektit ja vanhusneuvosto. Tehtäväalueeseen kuuluu myös

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0

Lähipalveluiden määrittely versio 1.0 Lähipalveluiden määrittely versio 1.0 3.6.2015 Määrittely tehty seuraavan aineiston pohjalta Kuntalaisillat ja niistä saatu palaute Henkilöstölle järjestetyt workshopit kuntakierroksella Kysely lähipalveluista

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot