Laihian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laihian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2011"

Transkriptio

1 Laihian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2011

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT LAIHIALLA Laihian kunnan väestöennuste Toimintaympäristö Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus Kiinteistöt 6 3. TERVEYDENHUOLTOPALVELUT YHTEISTOIMINTA ALUEELLA Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto 8 4. VARHAISKASVATUS Päivähoito Esiopetus PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN OPETUS 5.1 Perusopetus Oppilaanohjaus perusopetuksessa Osa-aikainen erityisopetus Laaja-alainen erityisopetus Toisen asteen koulutus Laihian kunnassa Lukion opinto-ohjaus Oppilas- ja opiskelijahuolto Oppilashuoltoryhmä Koulupsykologi Koulukuraattori LASTEN JA NUORTEN PALVELUT 6.1 Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Laihian seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Laihian yhdistyksen toiminta Poliisi Kulttuuri Kirjasto Kyrönmaan opisto Muu harrastustoiminta SOSIAALITOIMEN PALVELUT Ehkäisevän ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelutyön kokonaisuus Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojeluilmoitus Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelut Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Lastensuojelun kansalliset laatusuositukset Lastensuojeluun varatut voimavarat Laihialla Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämistarpeet LAIHIAN KUNNAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2016 SAAKKA LAIHIAN KUNNAN STRATEGISIA PÄÄMÄÄRIÄ TUKEVAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET VUOSIL- LE SUUNNITELMAN PÄÄTÖKSENTEKO JA SEURANTA Lähteet 12.Liitteet

3 3 1. JOHDANTO Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten (0-18v) hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma (Lastensuojelulaki 417/2007, 12 ). Suunnitelma on uusi lakisääteinen väline ohjata, johtaa ja kehittää lasten ja nuorten hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa, joten siitä muodostuu kunnan vakiintunut toiminta suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja resurssiehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille Suunnitelma koskee koko kuntaa ja sen eri toimialoja: yhdyskuntasuunnittelulla vaikutetaan mm. lasten kasvuympäristön turvallisuuteen, liikunta-, nuoriso, ja erilainen kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta ovat osa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä osallistumista yhteisöissä varhaiskasvatus ja koulu muodostavat perheiden ja kodin ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muut erilaiset palvelut tukevat lapsen, nuoren ja perheen arkea. Suunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö, kehittämistoimet ja voimavaraehdotukset on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Suunnitelman tavoitteena on, että kunnan lasten hyvinvointiin liittyvä toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista sekä pitkäjänteistä, ja että se perustuu yhteistoimintaan ja kumppanuuteen. Suunnitelmassa päätöksentekijät määrittävät kunnan lapsi- ja lastensuojelupolitiikan keskeisen sisällön ja painopisteet sekä varaavat toiminnan ja sen kehittämisen edellyttämät voimavarat. Palvelujärjestelmästä vastaavat johtajat varmistavat lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti kehittyvän palveluvalikon ja palvelujen toimivuuden sekä huolehtivat riittävistä asiakastyön tukijärjestelmistä. Suunnitelma tukee käytännön asiakastyötä niin, että jokaisen lapsen palveluprosessia voidaan toteuttaa lapsen näkökulmasta ja hänen asiakassuunnitelmassaan määritellyllä tavalla. Suunnitelma on sekä strateginen että konkreettinen toimintaohjelma, joka sisältää kunnan arvopohjan ja tahtotilan (visio), konkreettiset tavoitteet ja niitä koskevat linjaukset ja painopisteet sekä kehittämisehdotukset eri vuosille. Laihian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää suunnittelukaudelta seuraavat lastensuojelulain 12 :n edellyttämät tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista

4 4 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Laihian kunnanvaltuusto päätti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemisestä hyväksyessään talous- ja toimintasuunnitelman vuosille Valtuusto päätti samalla, että suunnitelma laaditaan yhteistyössä lasten ja nuorten asioita hoitavien sektorien kanssa. Sosiaalijohtaja Hannu Joutsela kokosi moniammatillisen työryhmän valmistelemaan suunnitelmaa alkuvuodesta Työryhmään kuuluivat sosiaalijohtaja Hannu Joutsela (puheenjohtaja), sivistys- ja vapaaajan johtaja Juha Rikala (syksy 2010 alkaen), koulupsykologi Ritva Jussila, lastenneuvolan terveydenhoitaja Kirsi Kallio, nuorisosihteeri Petri Luikku (syksy 2010 asti), perhepäiväohjaaja Raija Mäenpää, koulukuraattori Anu Ramsila (suunnitelman laatija, kannen kuva Suvi Ramsila), lastensuojelun sosiaalityöntekijä Anneli Riski ( asti) ja nuorisosihteeri Tuija Ylihärsilä (syksystä 2010 alkaen). Työryhmä on käynyt keskustelua suunnitelmasta terveystoimen edustajien kanssa, teknisen toimen, Laihian seurakunnan, MLL:n, liikuntatoimen, kirjaston, Kyrönmaan opiston ja Laihian Lujan edustajien kanssa. Suunnitelmaluonnos on ollut myös kommentoitavana kunnan viranhaltijoilla. Työryhmä laati kyselyn kuntalaisille keväällä 2010 (kts. Liitteet). Kysely oli kohdistettu sekä lapsille ja nuorille, että aikuisille. Laihian lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on pohjana ollut Laihialla laadittu Lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2005, turvallisuusraportti, kouluterveyskyselyn tulokset 2009 sekä Laihian kunnan talousarvio 2010 ja toiminta- ja taloussuunnitelma Suunnitelmaa laadittaessa on huomioitu kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE vuosille Ohjelmassa korostetaan syrjäytymisen ehkäisemistä, ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista, lasten, nuorten ja perheiden arjen hyvinvoinnin tukemista, lasten ja nuorten osallistumisen ja kuulemisen sekä lapsen oikeuksista tiedottamisen lisäämistä. Lisäksi on huomioitu Kuntaliiton kunnille laatima opas Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnasta. Keskustelujen, kuulemisten ja kyselyn pohjalta suunnitelmaa valmistellut työryhmä on laatinut ehdotukset Laihian lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävistä, tukevista ja korjaavista tukitoimista ja palveluista vuosille LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT LAIHIALLA Laihian kunta sijaitsee Länsi-Suomen läänin länsiosassa Pohjanmaan maakunnassa. Laihian kunnan pinta-ala on 507,34 km2, josta maata on 506,42 km2. Laihia kuuluu Kyrönmaan seutukuntaan ja maakuntajaossa Pohjanmaan maakuntaan. Tilastokeskus määrittelee kuntaryhmityksessä Laihian taajaan asutuksi kunnaksi. Laihian kunnan asukasluku vuonna 2010 oli 7880 asukasta. Yksinhuoltajaperheiden määrä on noussut vuoden ,3 prosentista vuonna prosenttiin. Myös avioerojen määrä on hieman noussut 2000-luvulla, avoparien erot eivät näy tilastossa. Pienten lasten osuus (0-6-vuotiaat) osuus väestöstä on myös kasvanut koko 2000-luvun ollen vuonna ,2 % koko väestöstä. Myös koululaisten eli 7-14 vuotiaiden lasten osuus on kääntynyt nousuun ollen vuonna % väestöstä.

5 5 2.1 Laihian kunnan väestöennuste Vuonna 2009 tilastokeskus on päivittänyt asukaslukuennusteensa, niiden mukaan Laihian kunnan asukasluku kasvaa koko ajan vuoteen 2040 kestävällä ennustejaksolla, ollen 2040 vuonna 8767 asukasta. Nyt päivitetty väestöennuste ennustaa Laihialle maltillisempaa kasvua kuin 2007 tehty ennuste, mutta lopussa 2040 uusi ennuste on kuitenkin hieman korkeampi kuin aikaisemmassa ennusteessa. Väestön kasvu Laihialla on tällä hetkellä nousussa, joten nämäkin ennusteet voivat olla alakanttiin. Vuosi Asukaslukuennuste Väestöennuste 2009 ikäluokittain ryhmiteltynä Laihia Väestöennuste ikäryhmittäin vuoteen Toimintaympäristö Ikärakenteen muutokset heijastuvat alle kouluikäisten, ala- ja yläkouluikäisten hoitopalvelujen mitoitukseen lisäten palvelutarvetta lasten- ja kouluneuvolassa. Toimintaympäristöön, palveluiden suuntaamiseen ja organisointiin vaikuttava ja velvoittava lainsäädäntö on muutoksessa, mikä tulee heijastumaan toimintakaudella myös palveluissa. 2.3 Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus Laadukas elinympäristö voi monin tavoin edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja sillä on tärkeä rooli ennalta ehkäisevässä lasten suojelussa. Lasten ja nuorten toimintaympäristössä tärkeinä tekijöinä nähdään kannustus omaehtoiseen liikkumiseen, liikenneturvallisuus, lähiluonto, ystävien tapaamispaikat ja riittävät harrastusmahdollisuudet. Alueiden monipuolisuus, toimintamahdollisuudet, yhteisöllisyys ja sosiaalinen valvonta ovat keinoja turvallisuuden lisäämiseksi. Yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa tulee ottaa mahdollisimman hyvin huomioon eri ikäryhmien tarpeet. Lapsilta ja nuorilta voidaan kerätä tietoa heidän elinympäristöstään esimerkiksi reiteistä ja tärkeistä paikoista, jotka voidaan ottaa alueiden suunnittelussa huomioon. Kaava- ja muissa suunnitteluprosesseissa yhteistyö lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa on tärkeää.

6 6 2.4 Kiinteistöt Tilahallinto vastaa Laihian kunnan kiinteistöistä. Koulu- ja päiväkotiympäristöjen laadukkuus on lasten ja nuorten kannalta olennaista. Eri-ikäisten lasten ja nuorten ja heidän vanhempiensa luontevat ja toimivat kokoontumispaikat ulko- ja sisätiloissa ovat merkittäviä yhteisöllisyyden edistämisen näkökulmasta. Monipuoliset ja viihtyisät toimitilat ovat edellytys harrastusten toteuttamiseksi. Kunnan liikuntatilat (monitoimitalo, uimahalli, urheilukentät ja niin edelleen) ovat lasten ja nuorten elinympäristössä tärkeitä paikkoja. Lasten ja nuorten elinympäristön kehittämistarpeet Kuntalaiskyselystä nousi lasten vastauksista muun muassa seuraavia kehittämistarpeita: Lapset toivovat kouluun enemmän tilaa, kouluun parempaa pihaa (enemmän tekemistä sekä autoja pois parhailta leikkipaikoilta). Lapsille toivottiin myös enemmän leikkipaikkoja, kuten skeittipuistoa, mönkijärataa ja huvipuistoa. (Laihian kunnan kuntalaiskysely 2010). Aikuisten vastauksista nousi seuraavia kehittämistarpeita: Laihian tori nousi esiin monessa vastauksessa. Kyselyn tekemisen jälkeen tilanne onkin jo kohentunut, eli pienten lasten kiipeilyteline on siirretty vastapäiselle tontille, pois torialueelta, jossa nuoret kokoontuvat ja viettävät iltaisin ja viikonloppuisin aikaa. Torilla on esiintymislava, jonka ääreen nuoriso kokoontuu. Kyselyssä jotkut toivoivat lavaa poistettavan, koska kokivat, että nuoriso aiheuttaa sen äärellä häiriötä. Keskustan viheralueisiin toivottiin kohennusta. Myös penkkejä ja levähtämispaikkoja toivottiin keskustaan enemmän. Lisäksi toivottiin panostusta koulujen pihoihin, jotka voivat parhaimmillaan olla hyviä liikuntapaikkoja lapsille ja nuorille. Toimiva ja viihtyisä piha lisää myös oppilaiden kouluviihtyvyyttä. 3. TERVEYDENHUOLTOPALVELUT YHTEISTOIMINTA ALUEELLA Vaasan, Laihian ja Vähänkyrön kunnat ovat tehneet yhteistoimintasopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa alkaen. Tulosalueen johtajana toimii Päivi Berg. Yhteistoiminta-alue sisältää kaikki perusterveydenhuollon palvelut lääkärin vastaanottotoiminnan, neuvolatoiminnan, hammashuollon, kotisairaanhoidon ja vuodeosaston, kuntoutuspalvelut ja terveydenhuollon tukipalvelut. Arkipäivisin ja virka-aikana lääkäripäivystys, laboratorio ym palvelut ovat Laihialla ja muina aikoina Vaasassa. Sosiaalipalveluista järjestetään yhteistoiminta-alueen kautta psykososiaaliset palvelut, kuten perheneuvolan, nuorisoasema Klaaran, A-klinikan ja päihdepalvelut, sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiespalvelut. 3.1 Äitiysneuvola Äitiysneuvola on osa terveyskeskuksen toimintaa. Laihialla on kaksi terveydenhoitajaa äitiysneuvolassa. Tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen sekä koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan palvelu on maksutonta. Normaalisti sujuvan raskauden aikana odottava äiti käy neuvolassa terveydenhoitajan vastaanotolla kertaa, aluksi kuukauden välein, raskauden loppuvaiheessa viikon välein. Lääkäri tutkii äidin 3 kertaa raskauden aikana.

7 7 Äitiysneuvolan tehtävänä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja hänen perhettään raskauden ja synnytyksen varalle. Käynneillä seurataan äidin ja sikiön fyysistä hyvinvointia. Lisäksi toiminnassa painotetaan perheen psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Myös isä voi osallistua äitiysneuvolakäynneille. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on suuri. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös muiden tahojen kanssa, muun muassa sosiaalityö ja psykologit Äitiysneuvolassa käydään vanhempien kanssa perusteellisesti läpi ruokasuositukset, liikunta, tukiverkostot, äidin ja perheen jaksaminen, mahdollinen masennus, äidin ja lähisuvun sairaudet, hammashoito ja niin edelleen. Keskusteluissa painotetaan vastuun ottamista omasta perheestä ja hyvinvoinnista. Äitiysneuvolassa käytettäviä työmenetelmiä ja seuloja ovat: Voimavara-lomake: Käydään läpi terveys ja elämäntavat, oman lapsuuden kokemukset, parisuhde, vanhemmaksi kasvu, sosiaalinen tuki, taloudellinen tilanne. Hal-kyselylomake: Käydään läpi alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttö. Imetyssuunnitelma: Käydään läpi imetystä ja kysytään äidin toivomuksia. Parisuhdeväkivaltaseula Mielialalomake masennuksen tunnistamiseksi Synnytyksen jälkeen lapsi on äitiysneuvolan asiakkaana yleensä kahden viikon ikäiseksi ja äiti kolme kuukautta synnytyksen jälkeen. Äitiysneuvolasta lapsi ja perhe siirtyvät eteenpäin lastenneuvolan asiakkaiksi. 3.2 Lastenneuvola Lastenneuvola kuuluu terveyskeskuksen toimintaan. Laihian lastenneuvolassa on kaksi terveydenhoitajaa. Lastenneuvolan tavoitteena on seurata ja tukea lapsen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä mahdollistaa vanhemmille riittävästi tukea vanhemmuuteen ja parisuhteeseen. Sen lisäksi tehtävänä on tunnistaa mahdollisimman ajoissa epäsuotuisan kehityksen merkit lapsessa, perheessä ja elinympäristössä sekä puuttua varhain terveyttä vaarantaviin tekijöihin. Hoito on maksutonta. Vauvan ja äidin kotiuduttua sairaalasta synnytyksen jälkeen, äitiysneuvolan terveydenhoitaja käy perheen luona kotikäynnillä. Tämän jälkeen he siirtyvät lastenneuvolan asiakkaiksi. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tekee kotikäynnin perheen luo ja sen jälkeen alkavat säännölliset käynnit neuvolassa. Terveydenhoitaja ja lääkäri sekä muut ammattilaiset tekevät tiimityötä mahdollisimman hyvän terveyden eteen. Muita yhteistyötahoja Laihialla on muun muassa psykologi, päivähoito, koulu, sosiaalityö, seurakunta, MLL. Terveydenhoitaja tapaa lapsen ja hänen perheensä noin 10 kertaa ensimmäisen vuoden aikana ja yhteensä noin 16 kertaa ennen kouluikää. Näistä kerroista 5:llä on mukana lääkäri. Lisäksi tapaamisia järjestetään tarvittaessa useammin lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Lapsi ja perhe ohjataan tarvittaessa muille asiantuntijoille tutkimuksiin ja hoitoon esimerkiksi psykologille, puheterapeutille, fysioterapeutille, ravitsemusterapeutille ja niin edelleen. Lastenneuvolan työmenetelmiä ja ennaltaehkäiseviä toimia ovat: Perheen liikunta- ja ruokatottumukset (Neuvokas perhe) Vauvaperheen arjen voimavarat-lomake

8 8 Mielialalomake masennuksen seuraamiseksi 3-6 v lasten terveystarkastus tehdään LENE:n mukaan (eli leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) 3.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on oppilaiden työterveyshuoltoa. Oppilaalle on järjestettävä terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla; ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla tarkastuksen on oltava laaja (terveydenhoitajan lisäksi lääkärintarkastus). Oppilaalle tehdään peruskoulun aikana yhteensä 9 terveystarkastusta. Määrä aikaiset koko ikäluokkaa koskevat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Kouluterveydenhuollossa tulee yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia koulussa, kotona tai sosiaalisissa ympäristöissä. Erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa ja tuen järjestämisessä on tärkeää yhteistyö sekä lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa että koulun kanssa osana oppilashuoltoa. Tarkempaa seurantaa tarvitsevat yleensä sairaat ja vammaiset lapset, lapset ja nuoret, joita perhe ei pysty tukemaan riittävästi, vieraista kulttuureista tulevat lapset ja lapset, joilla on oppimisvaikeuksia tai häiriökäyttäytymistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mielenterveysongelmien, kuten masentuneisuuden tai syömishäiriöiden varhaiseen havaitsemiseen ja hoitoon ohjaukseen sekä ongelmiin, jotka voivat johtaa koulun keskeyttämiseen. Sekä kiusaaminen että kiusaamisen uhriksi joutuminen ovat vakavasti otettava merkki suurentuneesta mielenterveysongelmien riskistä. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös koulutilojen tarkistaminen, sekä koulumatkoilla ja kouluissa tapahtuvien tapaturmien hoitaminen. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevän suun terveydenhuoltoasetus (380/2009) Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevän suun terveydenhuolto-asetus (380/2009) tuli voimaan siten, että määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulevat voimaan Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää em. palveluissa. Kuntia sitovan asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Lisäksi asetuksen mukainen toiminta auttaa ehkäisemään lasten ja nuorten syrjäytymistä ja vähentää alueellista eriarvoisuutta (niin sanottu etsivä työ). Erityisen tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen ja tuen oikea-aikainen järjestäminen ehkäisevät ongelmien pahenemista ja kustannusten kasvua. Asetuksen keskeinen muutos on, että asetus muuttaa ohjeistuksiin sisältyviä suosituksia kuntia sitoviksi velvoitteiksi. Laaja terveystarkastus on terminä uusi äitiys- ja lastenneuvolassa. Kouluterveydenhuollossa se on ollut käytössä vuodesta Tällä säännöksellä halutaan varmistaa, että molempien vanhempien hyvinvointia ja elämäntilannetta arvioidaan aikaisempaa järjestelmällisemmin ja perusteellisemmin. Oppilaiden laajoihin terveystarkastuksiin sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan arvion lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä lapsen, nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa tekemä koko perheen hyvinvoinnin arvio tarvittaessa huoltajien suostumuksella moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen.

9 9 Oppilaalle 8.luokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa on arvioitava oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun kannalta sekä suunniteltava tarvittavat tukitoimet. Kouluterveydenhuollon palvelut Laihialla Laihialla toimii kaksi kouluterveydenhoitajaa. Kouluterveydenhuollon henkilöstöresurssi on arvioitava uudelleen vuonna 2012 koululaisten kasvavan määrän johdosta. Jokaisella koululla on tällä hetkellä kouluterveydenhoitajan säännöllinen käyntipäivä tai käyntipäivät. Suu- ja terveys ja hammashoito Laihialaisten lasten ja nuorten hammashoito hoidetaan Laihian hammashoitolassa. Suuhygienistit hoitavat alle 6-vuotiaiden lasten hammashoidon ja hammaslääkärit sitä vanhempien lasten hammashoidon. Terveydenhuoltopalvelujen kehittämistarpeet yhteistoiminta-alueella Kuntalaiskyselyn mukaan kuntalaiset ovat tyytyväisiä neuvolan palveluihin. Kyselyn mukaan kuntalaisten mielestä tarvittaisiin lisää tietoa kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja kaikista lapsiin ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Perhevalmennusta toivottiin erityisesti nuorille vanhemmille. Mainintoja tuli myös siitä, että toivottiin terveyspalvelujen pystyvän vastaamaan lapsiperheiden tarpeisiin. Päihdeäidille toivottiin myös erityisiä tukitoimia ja hoitoa. Isän mukana oloa neuvolakäynneillä toivottiin velvoittavaksi, sekä painottaa keskustelua päihteistä vanhempien kanssa. Neuvolassa koetaan pulmana, että avun saaminen perheelle ja lapselle kestää useita kuukausia, perheneuvolapalveluissa on jonoa ja yksityisille palveluntuottajille myöskin (puheterapeutti, neuropsykologit). 4. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatus on pienten lasten elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on kasvatustieteelliseen, erityisesti varhaiskasvatukselliseen, mutta myös laaja-alaiseen, monitieteelliseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen piirissä järjestetään päivähoitolain mukainen hoitopaikka alle kouluikäisille lapsille ja erityisistä syistä myös koululaisille. Päivähoidossa tarjotaan lapsille kodinomaista, yksilöllistä ja erityistarpeet huomioon ottavaa hoitoa sekä tuetaan vanhempia heidän kasvatustyössään. Kunnallinen päivähoito on luonteeltaan ongelmia ennaltaehkäisevää sosiaalipalvelua ja mahdollistaa varhaisen puuttumisen sekä lastensuojelullisissa että lapsen kehitykseen liittyvissä ongelmissa. Päivähoidolla turvataan lapsen kouluun siirtymisen onnistumista ja sosiaalista kasvamista. Varhaiskasvatussuunnitelma (VASU) takaa yhtenäiset sisällöt ja tavoitteet lasten kasvatukselle eri yksiköissä. VASU muodostaa yhdessä esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien kanssa ehyen kokonaisuuden ja jatkumon.

10 Päivähoito (tilanne Laihian varhaiskasvatuksessa tammikuussa 2011): Perhepäivähoitajia on 44, ryhmäperhepäivähoitopaikkoja 13. Näissä on lapsia hoidossa yhteensä noin 320. Yksiryhmäisiä päiväkoteja on Laihialla kaksi (molemmissa mukana myös esioppilaita), päiväkodeilla on alle esiopetusikäisia hoidossa noin 20 lasta ja esiopetusikäisiä 25 lasta. Iltapäivähoito esioppilaille Isonkylän ja Kirkonkylän kouluilla, lapsia on yhteensä hoidossa noin 40 ja koulujen esioppilaita siirtyy perhepäivähoitajille takseilla iltapäiviksi noin 10 lasta. 4.2 Esiopetus Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Lisäksi kunta on velvollinen järjestämään oppivelvollisuuden alkamisvuonna esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille. Esiopetus on perusopetuslain mukaista suunnitelmallista kasvatusta ja opetusta. Esiopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Tavoitteena ei ole perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan aloittaminen kuusivuotiaille. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetusta järjestetään Laihialla Kirkonkylän, Perälän ja Isonkylän koululla sekä Mukulamäen ja Vallinmäen päiväkodissa. Lapsia on esiopetuksessa tammikuun 2011 tilaston mukaan 108 lasta. Esikoululaisille ja luokkalaisille tarjotaan kouluissa iltapäivähoitoa ja -toimintaa, sekä myös aamuhoitoa ja toimintaa. Niveltäminen esikoulusta kouluun Esiopetuksen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kevätlukukauden alussa niin sanottuun niveltämispalaveriin, jonka tarkoituksena on siirtää oppilaista välttämättömät tiedot koulunkäyntiä varten. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat esiopetusryhmän opettaja, tarvittaessa avustaja, laaja-alainen erityisopettaja, lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulukuraattori. Oppilashuoltoryhmä tekee muistiinpanot kokouksesta, joiden pohjalta tarvittavat ja välttämättömät tiedot siirtyvät ensimmäisen luokan opettajille ja koulun rehtorille. Lapsen edun mukaista olisi, jos lapset pääsisivät mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulukypsyystutkimuksiin. Tämän vuoksi kaikille esikouluikäisille lasten vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta keskustella koulupsykologin kanssa. Varhaiskasvatuksen kehittämistarpeet Suuri haaste päivähoidossa on erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten määrän lisääntyminen ja henkilöstön koulutuksen tarve voimaan tullut laki edellyttää kunnilta erityislastentarhanopettajan palveluja niitä tarvitseville lapsille. Erityislastentarhanopettajan palveluja hankitaan tällä hetkellä ostopalveluna. Varhainen puuttuminen lasten ongelmissa helpottaa lasta myöhemmässä kehityksessä. Uuden päiväkodin valmistuminen syksyllä 2011 helpottaa varhaiskasvatuksen tilatarpeita, sekä pedagogisia tarpeita. Kuntalaiskyselyn mukaan varhaiskasvatuksen palveluihin ollaan tyytyväisiä. Lasten vastauksista nousi vain yksi kehittämistarve ja oli toive siitä, että kukaan ei hoidossa ja eskarissa löisi eikä kiusaisi. Aikuisten vastauksista nousi muun muassa seuraavia kehittämistarpeita: Resursseja toivottiin enemmän, kunnalta toivottiin erityistä satsausta lapsille ja lapsiperheille (esimerkiksi kotihoidon

11 11 tuen kuntalisää). Vanhempainiltojen sisältöön toivottiin yhteisiä sopimusten tekemistä vanhempien kesken varmistamaan lasten turvallisuutta. 5. PERUSOPETUS JA TOISEN ASTEEN KOULUTUS 5.1 Perusopetus Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Kunnan tulee osoittaa jokaiselle oppilaalle lähikoulu tai muu soveltuva paikka, jossa opetusta annetaan sellaisella oppilaan omalla äidinkielellä, jolla kunta on velvollinen järjestämään opetusta. Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen, ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti huomioonottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä (Perusopetuslaki 6). Laihian perusopetuksen opetussuunnitelma (2005) painottaa perustietoja ja -taitoja, sosiaalisuutta, suvaitsevaisuutta, hyviä käytöstapoja, pieniä opetusryhmiä, riittäviä resursseja, vakituisia ja päteviä opettajia, turvallisuutta, yksilöllisyyttä, innostavaa ja kannustavaa ilmapiiriä. Perusopetuksen tavoitteena on laadukas opetus ja sen taloudellinen ja tehokas järjestäminen viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen oppilaan opiskelu-vaikeuksiin ja niiden ennaltaehkäisy tiiviissä yhteistyössä kotien ja muiden sidosryhmien kanssa. Opetussuunnitelman uudistustyö aloitetaan suunnittelukaudella opetushallituksen ohjauksella. Laihian kunnan fyysinen oppimisympäristö koostuu viidestä luokkien koulusta: Hulmin, Isonkylän, Kirkonkylän, Kylänpään ja Perälän koulut sekä Keskuskoulu, jossa järjestetään opetus luokilla. Syksyn 2010 tilaston mukaan alakouluissa oli yhteensä oppilaita 555 oppilasta ja Keskuskoulussa 246 oppilasta, eli oppilaita oli yhteensä 801. Vuosiluokat 1-6 Laihian kunnan fyysinen oppimisympäristö koostuu viidestä 1.-6.luokkien koulusta: Hulmi, Isokylä, Kirkonkylä, Kylänpää ja Perälä. Oppilaiden koulunkäyntiä tuetaan monipuolisesti koulun omin keinoin, sekä oppilashuollollisin keinoin. Oppimista tukevaa ja ilmapiiriä kehittävää sekä kiusaamista ennaltaehkäisevää toimintaa kouluilla on muun muassa KiVa-hanke (Kiusaamista Vastaanhanke), jossa ovat mukana Perälän ja kirkonkylän koulu, koulujen kummitoiminta sekä monipuolinen yhteistyö eri tahojen kanssa. Kouluilla tehdään aktiivista yhteistyötä esimerkiksi liikunta- ja nuorisopuolen ja Laihian seurakunnan kanssa. Laihialla on erittäin vireää vanhempainyhdistystoimintaa alakouluista aina yläkouluun asti. Vuosiluokat 7-9 Laihian keskuskoulun oppimista tukevaa toimintaa on tukioppilastoiminta, oppilaskuntatoiminta sekä panostus 7.luokkalaisten niveltämiseen ja ryhmäyttämiseen. Laihian keskuskoulun oppilaiden sosiaalisia suhteita ja työrauha-asioita seurataan aktiivisesti kaksi kertaa lukuvuodessa tehtävällä kiusaamiskyselyllä ja niiden pohjalta tehtävillä selvittelyillä. Keskuskoulussa panostetaan ennaltaehkäisevään päihdetyöhön muun muassa Uskalla sanoa ei päihteille ja väkivallalle-ohjelman avulla, jota tehdään moniammatillisena yhteistyönä Yhdessä eteenpäin -työryhmän toimesta. Vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä tehdään molemminpuolisilla yhteydenotoilla muun muassa Helmijärjestelmän avulla päivittäin sekä keskusteluin ja vanhempainilloin. Keskuskoululla tehdään yhteistyötä laajasti yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, kuten myös toisen asteen koulujen kanssa ja alueen yritysten kanssa.

12 Oppilaanohjaus perusopetuksessa Oppilaanohjauksen tehtävänä on tarjota oppilaalle oppimisen ja opiskelun sekä oman elämän ja uran suunnittelun ohjausta koko opintopolun ajan. Oppilaanohjauksen avulla pyritään tukemaan oppilaan psykososiaalista kasvua ja kehitystä, edistämään hänen opiskeluvalmiuksiaan ja kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tapahtuu yhteistyössä oppilaanohjaajan, opettajien, huoltajien ja kaikkien oppilaan hyvinvointia edistävien koulun sisäisten ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Oppilaanohjauksessa noudatetaan yksilön itsemääräämisoikeutta ja tietoa eri valintamahdollisuuksista annetaan tasapuolisesti oppilaan tavoitteet huomioiden. Peruskoulun vuosiluokilla 1-6 oppilaanohjauksen päävastuu on luokanopettajalla ja vuosiluokilla 7-9 koulun oppilaanohjaajilla, mutta ohjaus kuuluu kaikkien opettajien tehtäviin. Erityisen tärkeää on huolehtia oppilaan turvallisesta siirtymisestä oppilaitoksesta toiseen ns. nivelvaiheissa, jolloin yhteistyötä on tehtävä lähettävän ja vastaanottavan oppilaitoksen välillä Osa-aikainen erityisopetus ja puheopetus Laaja-alainen erityisopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on haasteita puheen, kirjoittamisen ja/tai lukemisen saralla, matematiikassa tai englannissa. Erityisopetusta annetaan erillisessä tilassa oppituntien aikana. Puheopetus on pääsääntöisesti yksilöopetusta ja lukiopetus pienryhmäopetusta (1-4 oppilasta). Puheopetuksessa painotetaan myös kotona tehtävän harjoittelun merkitystä, koska pelkästään koulussa annettu puheopetus ei riitä korjaamaan puheen ongelmia. Laihian perusopetuksessa toimii kolme laaja-alaista erityisopettajaa siten, että kaksi erityisopettajaa toimii alakouluilla ja yksi erityisopettaja yläkoululla. Kirkonkylän koululla ja Hulmilla on yhteensä 340 oppilasta ja kiertävän erityisopettajan tuntimäärä on 25h. Toisella kiertävällä erityisopettajalla on Isokylän, Kylänpään ja Perälän oppilaat, joita on yhteensä 280 ja hänellä on opetustunteja keskimäärin 26-27h. Oppilasmäärien kasvaessa ja kielellisten ongelmien lisääntyessä jatkuvasti, olisi tarvetta saada erityisopetuksen resurssia lisää Laaja-alainen erityisopetus Laihian kunnan opetustoimessa toimii kolme pienluokkaa ja niissä annetaan pääosin erityisopetusta. Pienluokissa on lapsia, joille tutkimuksia tehnyt asiantuntija on pienluokkaa suositellut. Oppilailla tulisi olla myöhemmin edellytykset pääosin integroitua yleisopetuksen suurempiin ryhmiin. Oppilaat voivat opiskella edellytystensä mukaisesti myös isommassa opetusryhmässä. Integrointi toteutetaan yhteistyössä yleisopetuksen opettajien kanssa. Pienluokan koon määrittelee perusopetuslaki. Pienluokassa opiskelun tavoitteena on yleisopetuksen opetussuunnitelma keskeisissä perusasioissa mahdollisesti HOJKS:iin kirjatuin muutoksin. Keskeisinä tavoitteina pienluokkaopetuksessa ovat myös kouluvalmiuksien kehittäminen sekä mahdollisen tulevan tuen kartoittaminen ja ennakoiminen ja soveltuvien opetusjärjestelyjen löytyminen. Laihian kunta ostaa myös erityiskoulupalveluja muista kunnista kulloisenkin tarpeen mukaan. Työpajatoiminta eli joustava perusopetus Joustavassa perusopetuksessa olevan oppilaan tukeminen Laihian kunnassa toteutuu Arpeetin kanssa yhteistyössä.

13 13 Vanhempainyhdistystoiminta Laihian kouluilla toimii aktiivisesti vanhempainyhdistykset kouluittain. Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on toimia koulua käyvien oppilaiden huoltajien ja koulun opettajien ja muun henkilökunnan välisenä yhteistyöelimenä. Vanhempainyhdistykset tukevat koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda oppilaille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö sekä edistää heidän tasapainoista ja monipuolista kehitystään. 5.2 Toisen asteen koulutus Laihian kunnassa Laihian lukio toimii paikkakunnan ylioppilastutkintoon johtavana, hyvät taitotiedot opiskelijoilleen antavana laaja-alaisena yleislukiona, joka mahdollistaa toisen asteen opinnot omalla paikkakunnalla. Lukio yleislukiona valmentaa jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, kannustaa ja tarjoaa välineet nuoren kaikinpuoliseen kehittymiseen ja kypsymiseen. Lukion kehittämisen painopisteenä on viime vuosina ollut opiskelijahuollon ja ohjauksen tehostaminen sekä yhteistyöverkostojen luominen. Ryhmänohjausta on lisätty suuntaamalla kokonainen kurssi (aiemmin 0,5 kurssia) lukioresurssista ryhmänohjaajille. Lukioresurssista on myös suunnattu 0,5 kurssia tutoreiden ohjaukseen. Lukion erityisopetukseen on panostettu perehdyttämällä koko opettajakunta VESO-koulutuksessa aiheeseen. Tarve erityisopetuksen lisäämiselle on suuri. Tällä hetkellä ei ole olemassa vakiintunutta resurssia, vaan erityisopetusta on annettu tilapäisjärjestelyin. Lukiossa toimii myös oppilaskunta. Tutorit toimivat vertaistukena auttaen nuorempia opiskelijoita mm. opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja uusien opiskelijoiden ryhmäyttämisessä. Koulun ja kodin yhteistyötä on lisätty ottamalla käyttöön WILMA-järjestelmä. Lukio-opinnoiksi hyväksyttyjä kursseja voi suorittaa mm. Etelä-Pohjanmaan virtuaalilukiossa, Vaasan Yliopistossa, Kyrönmaan opistossa ja Kuula-opistossa. Laihian lukion alumnit ry tukee lukiolaisia stipendein ja avustamalla lukiolaisten kansainvälisiä projekteja Lukion opinto-ohjaus Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat henkilöt. Opinto-ohjaajalla on päävastuu opinto-ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Ohjausprosessissa opettajan tehtävänä on ohjata opiskelijaa opettamansa oppiaineen opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa ja seuraamaan sen toteutumista. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelun tueksi ja valintojen tekemiseksi siten, että hän pystyy suunnittelemaan lukio-opintojensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille ja heidän huoltajilleen. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään luki-

14 14 on toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Opiskelijoiden opinto-ohjelmat tarkistetaan säännöllisesti sekä seurataan heidän opintojensa etenemistä. Opiskelijaa ohjataan ja tuetaan tulevaisuuden suunnittelussa ja oman jatko-opintosuunnitelmansa tekemisessä koko lukion ajan. Henkilökohtaiseen ja pienryhmäohjaukseen on varattu vähintään kaksi tuntia /opiskelija/lukuvuosi. 5.3 Oppilas- ja opiskelijahuolto Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto, jolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä uudessa lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuollon keskeisenä tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Siihen sisältyy sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on myös välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuurin edistäminen kouluyhteisössä. Oppilashuollolla edistetään sekä lapsen ja nuoren oppimista että tasapainoista kasvua ja kehitystä. Olennaisena tavoitteena on oppimisen esteiden ja muiden ongelmien ehkäiseminen ja varhainen tunnistaminen. Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä Oppilashuoltoryhmä Opetuksen järjestäjän tehtävänä on määrätä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistapa. Useimmissa peruskouluissa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Sen tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Laihian koulujen oppilashuoltoryhmät: Laihian koulujen oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulun rehtori, sen luokan opettaja, jonka asiaa käsitellään, laaja-alainen erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja tarvittaessa oppilas ja huoltaja, koulunkäyntiavustaja sekä muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Yläkoulussa ja lukiossa oppilashuoltoryhmään kuuluu myös opinto-ohjaaja Koulupsykologi Koulupsykologitoiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten koulunkäynnin, oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen tarjoamalle oppilaille, vanhemmille, opettajille, koulunjohtajille, koulun muulle henkilökunnalle ja sivistystoimelle psykologisia arviointi-, neuvonta-, konsultaatiopalveluja. Koulupsykologin työ on sisällöltään laaja-alaista ja monimuotoista työtä. Työ on pääasiallisesti ennaltaehkäisevää, mutta jossakin määrin myös korjaavaa. Tärkeimmät tehtävät ovat oppilaskohtainen työ yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa, oppilaiden koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyvät psykologiset tutkimukset ja arviot (muun muassa koulun aloittamisajankohdan muutokset, oppimisvaikeuksien ja käyttäytymisongelmien selvittely ja tukitoimenpiteiden suunnittelu.) Lisäksi koulupsykologi antaa konsultaatioapua koulun henkilöstölle muun muassa oppilaan

15 15 kehitykseen, mielenterveyteen, kasvatukseen, opetukseen ja luokkayhteisöön liittyvissä asioissa. Tärkeä osa työtä on myös vanhempien ohjaus ja neuvonta sekä oppilaiden ohjaus ja neuvonta. Osana koulun ohjaustoimintaa on kaikille kuutosluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen varattu mahdollisuus keskustella koulupsykologin kanssa koulunkäyntiin ja lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvistä asioista ja muista asianomaisille tärkeistä ja mieltä askarruttavista asioista. Koulupsykologi osallistuu kouluyhteisön toiminnan kehittämiseen: oppilashuolto- oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittäminen, koulukiusaamiseen puuttuminen, kriisi-, päihde-, ja koulutustoimintamallien kehittäminen ja seuranta sekä osallistuminen alueellisiin ja kuntakohtaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin. Esiopetuksen oppilashuoltoa on pyritty viime vuosina kehittämään. Koulupsykologin osuus tässä esiopetuksen oppilashuollossa on tärkeä, koska se tarjoaa mahdollisuuden ehkäisevään työhön ja tarvittaessa varhaiseen puuttumiseen. Koulupsykologi suorittaa 6 -vuotiaille mm. kouluvalmiustutkimuksia. Syksyn 2010 alusta on aloitettu käytäntö, että kaikilla esiopetuksen piirissä olevien lasten vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus käydä keskustelemassa esiopetukseen ja koulun aloittamiseen liittyvistä asioista koulupsykologin luona Laihian kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. Peruskoulun vuosiluokilla työ painottuu erilaisiin tutkimuksiin mm. oppimisvaikeustutkimukset ja käyttäytymisongelmien selvittely. Yläkoululla on säännöllisesti toimiva oppilashuolto ja psykologin työ on osa oppilashuoltoa. Lisäksi koulupsykologi pitää vastaanottoa yläkoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Lukiolaisten koulupsykologin asiakkaaksi hakeutumisen ja ohjaamisen syyt ovat moninaiset mm. opiskelumotivaatio, opiskelutekniikka ja jaksamisongelmat. Koulupsykologilla on ollut vuonna 2009 yhteensä lapsia ja nuoria ja heidän perheitään yhteensä 56 (asiakas on tässä yhtä kuin perhe). Lukuvuonna koulupsykologi tapasi tämän lisäksi 30 perhettä (6.luokkalaisten huoltajia). Alakoululaisia asiakkaista oli 61%, yläkoululaisia 18%, lukiolaisia 14% ja esiopetusikäsiä 7% Koulukuraattori Koulukuraattorityön tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä sosiaalityön keinoin. Tavoitteellinen työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien ja muiden lapsen/nuoren psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa. Laihian koulukuraattori on koko Laihian koululaitoksen käytettävissä, aina esikoululaisista lukiolaisiin asti. Koulukuraattorilla on työtehtäviä myös lastensuojelun työparina sosiaalitoimessa. Koulukuraattori on koulun sosiaalityöntekijä, joka auttaa ja tukee oppilaita ja heidän huoltajiaan erilaisissa koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Koulukuraattorin tehtävänä on vaikuttaa siihen, että lapsen ja nuoren on mahdollista kasvaa kohti hyvää nuoruutta ja aikuisuutta sekä iloita oppimisestaan koulussa. Koulukuraattori tekee yhteistyötä opettajien ja muiden viranomaisten kanssa. Koulukuraattori pyrkii yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämään lasten ja nuorten oloja ja asemaa Laihialla. Koulukuraattorin työmenetelmiä ovat keskustelut, haastattelut, kartoitukset, verkostotyön menetelmät ja niin edelleen. Koulukuraattori käy seuraamassa oppitunteja ja havainnoi tällöin luokka- ja

16 16 ryhmätilanteita. Kuraattori pitää myös oppitunteja muun muassa kaveri- ja kiusaamisasioista. Koulukuraattori järjestää myös erilaisia ryhmiä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan. Esimerkiksi keväällä 2011 järjestettiin ryhmä 1-3. luokkalaisille oppilaille sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Ryhmä järjestettiin yhteistyössä seurakunnan ja nuorisotoimen kanssa ja se kokoontui säännöllisesti koko kevään ajan. Koulukuraattorilla oli asiakkaita lukuvuonna yhteensä 240 oppilasta, joista 21 lasta tai nuorta oli yhteisiä sosiaalitoimen kanssa. Asiakasmäärä pitää sisällään kaikki 6.luokan oppilaat ja 8.luokan oppilaat, jotka koulukuraattori haastatteli kaikki lukuvuonna (6.luokkalaisia 78 oppilasta ja 8.luokan oppilaita 83 eli yhteensä 161 oppilasta), eli 79 oppilasta on muita asiakkaita kuin 6. tai 8. luokkalaisia yksittäiskäynneillä käyneitä (tosin myös 6. ja 8. luokalla oli oppilaita, jotka olivat asiakkaina muutenkin, eli näiden muiden asiakkaiden osuus on 85, jos heidätkin lasketaan). Oppilaita, joiden palaveriin kuraattori on osallistunut, mutta jotka eivät ole kuraattorin asiakkaita, ei ole tähän laskettu. Alakoululaisten osuus oli 115 oppilasta eli 48 %, yläkoululaisten osuus 121 oppilasta eli 50,4 % ja Lukio 4 oppilasta eli 1,7 % Huoltajien tapaamisia on ollut yhteensä 75 kertaa, joista 39 kertaa koululla ja 36 kertaa sosiaaliosastolla. Oppilaiden yleisin käyntisyy on ongelmat sosiaalisissa suhteissa, käyttäytymiseen liittyvät syyt ja lastensuojeluasiat (esim asiakassuunnitelmien tarkastus, lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen). Oppitunteja koulukuraattori piti lukuvuonna yhteensä 23 kertaa, joissa aiheena muun muassa kaveri- ja kiusaamisasiat, netti- ja media-asiat sekä alkoholin vaarat. Peruskoulun ja toisen asteen kehittämistarpeet Peruskoulun kehittämistarpeet liittyvät kasvaviin oppilasmääriin. Tällä hetkellä ryhmäkoot ovat paikka paikoin liian suuria (Alakoulussa on luokkia joiden oppilasmäärä on yli 30). Jokaisessa luokassa on oppilaita erilaisin diagnoosein eli oppilaita, jotka tarvitsevat opettajalta ja mahdolliselta avustajalta erityistä tukea. Lisäksi on iso joukko oppilaita, joilla ei ole diagnooseja, mutta tarvitsevat runsaasti yksilöllistä tukea. Jos luokassa on yli 30 oppilasta, se vaikuttaa suoraan oppilaiden oppimistuloksiin, jaksamiseen, koulussa viihtyvyyteen ja mielenterveyteen. Liian suuret opetusryhmät ovat myös kohtuuttoman vaativia opettajalle, koska kaikenlainen työmäärä lisääntyy oppilasmäärän myötä. Laihian kunta on saanut lukuvuodeksi lisärahaa opetusryhmien pienentämistä varten. Oppilasmäärien kasvu sekä erilaisten puhe- ja oppimisongelmien lisääntyminen kasvattaa myös osa-aikaisen erityisopetuksen tarvetta merkittävästi. Se, että Laihian strategia painottaa varhaista puuttumista, puhuisi myös sen puolesta, että kuntaan voisi palkata oman puheterapeutin. Näin laajaalaisten erityisopettajien resurssia jäisi enemmän varsinaiseen erityisopetukseen, kun nyt resurssia menee paljon esikouluikäisten ja alakoululaisten puheopetukseen. (Erilaiset äännevirheet ja puutteet ovat lisääntyneet merkittävästi). Laihian terveystoimen kautta kustannetut erilaiset kuntoutus- ja terapiakäynnit ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Laihialaiset lapset ja nuoret saavat paljon toimintaterapian palveluja (391 käyntiä), puheterapiaa (255 käyntiä) sekä neuropsykologista kuntoutusta (114 käyntiä). Pohdinnan arvoinen paikka olisi siis, että olisiko toimintaa mahdollista kehittää niin, että palveluja olisi mahdollisuus saada enemmän kunnan omana palveluna kuin ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta. Kuntalaiskyselystä (2010) nousi seuraavia kehittämistarpeita. Useampi maininta tuli siitä, että Laihialla ryhmäkoot ovat liian suuria. Lisäksi toivottiin enemmän koulunkäyntiavustajia. Yksittäisiä

17 17 mainintoja sai lukihäiriön huomioiminen opetuksessa ja arvioinnissa, vanhempainyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö, lapsille hoito- tai kerhotoimintaa loma-ajoille sekä koulukuraattorin työpanos kokopäiväisesti koulupuolelle (tällä hetkellä 70%). Lisäksi tuli ehdotus siitä, että välitunneilla järjestettäisiin erilaisia liikuntatuokioita ja urheiluvälineitä välitunneille saataisiin myös yläkoululle. Kouluterveyskyselyn tulokset vuonna 2009 ILONAIHEET Peruskoulussa vanhempien tupakointi vähentyi koulussa kuulluksi tulemisen kokemus lisääntyi koulutyöhön liittyvä työmäärä koettiin aiempaa kohtuullisemmaksi toistuva lintsaus vähentyi ylipainoisten osuus vähentyi liikuntaa harrastetaan aiempaa yleisemmin tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa juovien osuus pienentyi terveystiedon aiheet kiinnostavat aiempaa useampia terveystiedon opetuksen koetaan aiempaa yleisimmin lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä seksuaaliterveystietämys lisääntyi päihdetietämys lisääntyi Lukiossa: vanhempien tupakointi vähentyi vanhempien työttömyys vähentyi nuorten keskusteluvaikeudet vanhempiensa kanssa vähentyivät koulun fyysisissä työoloissa koettiin aiempaa vähemmän puutteita koulussa kuulluksi tulemisen kokemus lisääntyi koulutyöhön liittyvä työmäärä koettiin aiempaa kohtuullisemmaksi aiempaa harvempi nuori kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi lääkärin toteamat pitkäaikaissairaudet vähentyivät useat päivittäiset oireet vähentyivät lähes päivittäinen väsymys vähentyi epäterveellisiä välipaloja syödään aiempaa vähemmän HUOLENAIHEET Peruskoulussa: nuoret elävät aiempaa yleisimmin muussa kuin ydinperheessä (21 % vastanneista) nuorten käyttövarat lisääntyivät (voi olla myös ilonaihe) vanhemmat tietävät aiempaa huonommin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan keskusteluvaikeudet vanhempiensa kanssa lisääntyivät aiempaa useampi on kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana (18% vastanneista) koulutapaturmat lisääntyivät vaikeudet opiskelussa lisääntyivät viikottaiset niska- tai hartiakivut lisääntyivät keskivaikea tai vaikea masentuneisuus lisääntyi (tytöistä 18%) hampaiden suosituksen mukainen harjaaminen laiminlyödään aiempaa yleisimmin avun puute muissa kuin koulunkäyntiin liittyvissä asioissa lisääntyi koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin aiempaa vaikeammaksi kouluterveydenhuoltoon oltiin aiempaa tyytymättömämpiä Lukiossa: nuoret elävät aiempaa yleisimmin muussa kuin ydinperheessä nuorten käyttövarat lisääntyivät vanhemmat tietävät aiempaa huonommin lastensa viikonloppuiltojen viettopaikan koulun työilmapiiri koetaan huonommaksi kuin aiemmin toistuva lintsaaminen lisääntyi liikuntaa liian vähän harrastavien osuus lisääntyi

18 18 päivittäin tupakoivien osuus vähentyi aiempaa suurempi osuus nuorista kokee terveystiedon opetuksen lisäävän valmiuksia huolehtia terveydestä päihdetietämys lisääntyi kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi kuin aiemmin. terveystiedon aiheet kiinnostivat aiempaa vähemmän koululääkärin vastaanotolle pääsy koetaan vaikeammaksi kuin aiemmin Peruskouluikäisistä pojista 13 prosenttia ilmoittaa, että ei ole yhtään läheistä ystävää. Lukioikäisissä yksinäisiä poikia on vielä vähän enemmän; 15 prosenttia on vailla yhtään läheistä ystävää. Peruskouluikäisistä nuorista viidesosa ilmoitti menevänsä myöhemmin nukkumaan kuin kello 23, poikien osuus on tästä vielä huomattavasti suurempi; Yli kolmasosa pojista menee nukkumaan vasta kello 23 jälkeen. Lukioikäisten valvominen on vielä yleisempää kuin peruskouluikäisillä. 31 prosenttia kaikista lukiolaisista ilmoittaa menevänsä nukkumaan klo 23 jälkeen ja pojista melkein puolet eli 48 prosenttia. Lukioikäisten humalajuominen on myös huomattavan yleistä: 32 prosenttia ilmoittaa juovansa itsensä tosi humalaan vähintään 2 kertaa kuukaudessa ja pojista vielä suurempi osuus eli 38 prosenttia. 6. LASTEN JA NUORTEN PALVELUJA 6.1 Nuorisopalvelut Nuorisotoimi järjestää ns. avoimien ovien- ja odotustuntitoimintaa nuorisotiloissa, Keskuskoulun yhteydessä. Nuorisotoimen palveluja hankitaan ostopalveluna yhdistyksiltä / järjestöiltä (mm. kerho- ja viikonloppuvalvontapalveluita). Hiihto-, kesä- ja syyslomilla järjestetään nuorille leiri-, retkija tapahtumatoimintaa käytettävissä olevien resurssien mukaan. Nuorisotoimi osallistuu nuorten elinolosuhteita kartoittavaan ja parannusehdotuksia tekevään työhön moniammatillisissa työryhmissä, mm. Uskalla -ohjelma 7-luokkalaisille. Koululaisiin kohdennettu työ mm. 6-luokkalaisten valmentautuminen keskuskouluun siirtymistä varten, koulukierros ja Rajavuoripäivä. Erityisesti keskuskoulun kanssa tehdään/kehitetään yhteistyötä mm.odotus- ja vapaatuntitoiminta. Nuorisoohjaaja on keskuskoulun käytettävissä oppilaiden ongelmatilanteissa. Nuorisotoimi osallistuu 7- luokkalaisten vanhempainiltoihin kontaktin luomiseksi vanhempiin sekä oppilashuoltoryhmän toimintaan tarpeen mukaan. Alueyhteistyötahoja ovat: Kyrönmaan kunnat ja Vaasan kaupunki. Yhteistyön uusi muoto on nuorisotiedotuksen järjestäminen Vaasan kaupungin nuorten tiedotuspiste Reimarin kanssa. Toiminta on käynnistynyt marraskuussa Laihian tiedotuspiste sijaitsee nuorisotiloissa. Erityisnuorisotyötä tehdään sekä yhteistyötahojen kanssa että henkilökohtaisin kontaktein. Uusi nuorisolaki velvoittaa kunnat järjestämään nuorisotiedottamisen sekä nuorten kuulemisen heitä koskevissa asioissa ja järjestämään mahdollisuuden osallistua nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Uutena palvelumuotona käynnistyy Reimari.info sivustoilla nuorten aloitekanava. Aloitekanava mahdollistaa vuoropuhelun nuorten kanssa ja tarjoaa nuorille vaikuttamisen mahdollisuuden heitä koskevissa asioissa. Nuorisolakiin lisättiin säännökset paikallisten viranomaisten monialaisesta yhteistyöverkostosta sekä etsivästä nuorisotyöstä ja siihen liittyvästä tietojen luovuttamisesta. Tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia saada tarvitsemansa julkiset palvelut. Samalla tehostettaisiin nuorille tarjottavaa varhaista tukea mm. koulutukseen ja työelämään pääsyn edistämiseksi.

19 19 Lakimuutoksella halutaan auttaa lähinnä niitä nuoria, joilla esimerkiksi toisen asteen opinnot ovat jääneet kesken. Lisäksi laissa säädettiin etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Kunta voisi tarvittaessa järjestää etsivää nuorisotyötä. Tällöin kunnan tulisi nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai työsopimussuhteinen henkilö. Kuluvan vuoden budjettiin on etsivään nuorisotyöhön varattu 4,65 miljoonaa euroa. Määrärahalla voidaan laajentaa etsivää nuorisotyötä noin 60 prosenttiin kunnista. Lakiin lisättiin säädös nuoren yksilöinti- ja yhteystietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten nuoren tavoittamiseksi. Tietojen luovuttaminen nuoren auttamiseksi edellyttäisi pääsääntöisesti nuoren suostumusta. Myös opiskelijavalinta- ja ylioppilastutkintorekisteristä annettuun lakiin lisättäisiin säännös oikeudesta luovuttaa tietoja etsivää nuorisotyötä varten. Laihialla moniammatillinen verkosto on olemassa oleva Yhdessä eteenpäin työryhmä, johon kutsutaan työvoimatoimiston edustaja mukaan muutaman kerran vuodessa. Yhdessä eteenpäin työryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa ja siinä on edustajat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimesta, sekä seurakunnasta ja poliisista. Kehittämistarpeet Nuorten vastauksista nousi tyytyväisyys kunnan nuorisotoimen palveluihin, erityisesti niin kutsuttuihin avoimiin. Muutakin toimintaa kuitenkin yhdessä vastauksessa kaivattiin. Useamman maininnan sai toive nuorisovaltuuston perustamisesta. Nuorisovaltuuston perustaminen nousi esiin myös yhdessä aikuisen vastauksessa. 6.2 Liikuntapalvelut Liikuntatoimen tehtävänä on suunnitella, kehittää ja toteuttaa kunnan vapaa-aikapalveluja yhteistyössä paikallisten seurojen, järjestöjen, yhteisöjen, kunnan muiden hallintokuntien sekä seudullisesti lähikuntien kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Toimintamuotoina käytetään läpi vuoden mm. harraste-, kilpailu- ja koulutustoimintaa. Liikuntatoimi pyrkii tukemaan ja kannustamaan kaikenikäisiä kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan mm. erilaisten tapahtumien, retkien, leirien, kilpailujen sekä kuntoilutapahtumien avulla. Liikuntatoimen tärkeimpiä kohderyhmiä ovat kaikenikäiset kuntalaiset. Tavoitteena on kaikenikäisten kuntalaisten omaehtoisen liikunnan lisääminen/ylläpitäminen. Tavoitteita pystytään toteuttamaan pitämällä nykyiset liikuntapaikat/suorituspaikat hyvässä kunnossa sekä uusien hankkeiden toteutus liikuntapaikkarakentamisessa. Liikuntatoimi toimii hyvin tiiviissä yhteistyössä liikuntapalveluja tuottavien seurojen ja järjestöjen kanssa siten, että liikuntatoimi on ns. koordinointiasemassa ja seurat hoitavat pääasiassa käytännön ohjaamisen- ja toiminnan. Monitoimitalo on ollut käytössä 3 vuotta ja on osoittanut todellisen tarpeen liikunnan- ja erilaisten tapahtumien sekä seurojen aktiivikäytössä. Uimahalli on aktiivissa käytössä ympäri vuoden kaiken ikäisten kuntalaisten käytössä. Uimahallilla on oma opetussuunnitelma joka vuosiluokalle. Uimahallin toiminta on esimerkillistä ja saanut positiivista palautetta seutukunnallisestikin. Liikuntatoimen yhteistyö muihin hallintokuntiin ja kolmanteen sektoriin on kattavaa. Laihialla on vireää seura- ja järjestötoimintaa. Esim. 25 järjestöä hakee salivuoroja vuosittain, koulujen liikuntasalit ovat iltaisin kaikki käytössä. Harrastajamäärät ovat huomattavat. Periaatteena on luoda massoille mahdollisuus liikkua, ei niinkään kilpaurheilumielellä.

20 20 Lentopallossa on määrällisesti ylivoimaisesti eniten harrastajia ja ohjaamisessa on kasvatuksellista otetta. Jalkapallo, suunnistus ja yleisurheilu on kausittaista. Osallistujamäärät vaihtelevat, mutta keskimäärin esim. painiin osallistuu lasta, uimakouluun 20 lasta/ryhmä ja yleisurheilukisoihin n.30 lasta. Huomionarvoisia seikkoja joita tullut esiin viime vuosina on, että lapset ovat muuttuneet haasteellisimmiksi ohjata ja että lasten ja nuorten kunto on laskenut. Vanhemmilla on suuri merkitys lasten ohjautumisessa harrastustoimintaan; esimerkiksi jaksetaanko kuljettaa harjoituksissa, jaksetaanko olla mukana vapaaehtoistoiminnassa järjestötoimintojen hyväksi ja niin edelleen. Kehittämistarpeita Kuntalaiskyselystä nousi yksittäisiä asioita. Joku toivoi pienille lapsille suunnattua liikuntakerhoa (muun muassa seurakunnalla näitä järjestetäänkin), liikuntapalveluja toivottiin yleisesti lisää ja aikuisillekin toivottiin liikuntaryhmiä. 6.3 Laihian seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Laihian seurakunnalla on paljon erilaista toimintaa lapsiperheille. Lapsille suunnattua toimintaa ovat muun muassa päiväkerhot, pyhäkoulut, lapsikuoro, retket ja tapahtuma. Seurakunta järjestää myös monenlaista koko perheen toimintaa kuten äiti-lapsi-piirejä, avoimia kerhoja, vanhempainiltoja, perhekirkkoja, tapahtumia ja retkiä. Seurakunnan lapsi- ja perhetyön tavoite on tukea perheitä niiden eri elämänvaiheissa ja auttaa lasten kristillisessä kasvatuksessa. Perheiden erityisissä elämäntilanteissa perheiden jäseniä voidaan ohjata diakoniatyön asiakkaiksi. Lisäksi seurakunta järjestää myös avioparitoimintaa. Laihian seurakunnan nuorten toiminta Laihian seurakunnan nuorisotyön tarkoitus on auttaa nuorta uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja olla läsnä nuoren elämässä tukien nuoren hengellistä ja henkistä kasvua. Nuorisotyössä seurakunta myös tukee perheitä nuoren kristillisessä kasvatuksessa. Nuorisotyön piiriin kuuluvat noin vuotiaat lapset ja nuoret. Nuorille suunnattua toimintaa ovat muun muassa: viikottaiset kerhot ja leirit noin 5 kertaa vuodessa 7-14-vuotiaille, isä-lapsi ja äiti-lapsiretket sekä muut retket alakouluikäisille, rippikoulu, nuortenillat, isos- ja kerhonohjaajakoulutus, draamaryhmä, konsertit, leirit ja retket. Lisäksi seurakunnan nuortentoiminnan kanssa tiiviissä yhteistyössä toimivat partion lippukunta, Laihian urheiluautoilijat pienoissähköautotoiminnassa sekä nuorten ja nuorten aikuisten vaikuttamistoiminnan ryhmä Changemaker. Seurakunta myös työllistää nuoria isostoimintaan sekä kesätöihin hautausmaalle ym. Laihian seurakunnan nuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä myös koulujen kanssa pitämällä muun muassa aamunavauksia, keskuskoululla on avoin vastaanotto kerran kuukaudessa, Yhdessä eteenpäin-työryhmässä toimiminen, Keskuskoulun ryhmäyttämistoiminnassa mukana oleminen sekä yksittäisenä yhteistyömuotona keväällä 2011 on ollut sosiaalisten taitojen kerhon vetäminen yhdessä koulukuraattorin kanssa alakouluikäisille lapsille. 6.4 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Laihian yhdistyksen toiminta Laihian kunta ja Laihian Mannerheimin Lastensuojeluliiton Laihian yhdistys ovat laatineet yhteistoimintasopimuksen koskien vuotta Yhteistoiminta perustuu Laihian kunnan strategiaan ja vuoden 2011 talousarvioon. Yhteistoiminnan tarkoituksena on tuottaa ennaltaehkäisevän lastensuo-

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO

NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Korkeakosken koulun opetussuunnitelman täydennysosa (2010 perusteiden mukaan) Muilta osin opetussuunnitelma on hyväksytty 30.11.2010 5.2.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilas elää samanaikaisesti

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2012-2013 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014

OPPILASHUOLLON MALLI. Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILASHUOLLON MALLI Pitkäkankaan koulu 2013-2014 OPPILAS- HUOLTO Turvallisuus KiVa-KOULU Oppiminen ja hyvinvointi Ennaltaehkäisevä työ YHTEISÖLLINEN TUKI OPPILASHUOLTOTYÖ koordinointi, kokoontuminen viikoittain,

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot