HYVINVOINTI HOTELLIN TUOTEKEHITYKSESSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVINVOINTI HOTELLIN TUOTEKEHITYKSESSÄ"

Transkriptio

1 HYVINVOINTI HOTELLIN TUOTEKEHITYKSESSÄ Jenni Kyllönen Opinnäytetyö Toukokuu 2007 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) KYLLÖNEN, Jenni Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 70 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi HYVINVOINTI HOTELLIN TUOTEKEHITYKSESSÄ Salainen saakka Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja NUIJANMAA, Susanna Toimeksiantaja(t) Matkailun verkosto-osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohta Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hotellin asiakkaiden hyvinvointiin heidän majoittuessaan hotellissa. Tarkoituksena oli lisäksi selvittää, miten suuri vaikutus eri taustamuuttujilla on vaatimuksiin hotellilta. Työn tavoitteena oli muodostaa tutkimuksen tulosten perusteella majoitusyrityksille tuotekehityksen työkalu. Hotellit voisivat työkalun avulla tarkistaa, mitkä asiat heidän yrityksessään tuottavat asiakkaalle hyvinvointia ja mihin asioihin heidän kannattaa tuotekehityksessään keskittyä. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu, joka toteutettiin asiakashaastatteluina kolmessa eri majoitusyrityksessä Jyväskylän seudulla. Haastattelurungon pohjana käytettiin Matkailun osaamiskeskus, Jyväskylän solmukohdan laatimaa hyvinvointimatkan nelikenttämallia, joka koostuu esteettisyydestä, hemmottelusta, fyysisestä venymisestä ja sosiaalisesta humputtelusta. Haastatteluja koottiin yhteensä kuuden haastattelijan voimin välisenä aikana. Yhteensä haastatteluja kertyi 60. Työn tulokset osoittivat, että hotellissa majoittuva asiakas kiinnittää eniten huomiota hotellin viihtyisyyteen, siisteyteen ja esteettisiin seikkoihin. Myös palvelun tärkeyttä tutkimuksen tulokset puoltavat. Vähiten merkitystä hyvinvoinnin kannalta hotelliasiakkaalle oli fyysisellä venymisellä, vaikkakin se miellettiin tärkeäksi seikaksi kotioloissa. Naisten ja miesten vastauksissa ei ollut selkeitä eroja, mutta iällä ja matkan tarkoituksella tuntui olevan jonkin verran vaikutusta mielipiteisiin. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että hotellien kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota ulkoisiin puitteisiinsa. Hotellihuoneen ja muiden tilojen siisteys on palvelun ohella tärkein tekijä asiakkaan viihtymisessä hotellissa. Tuotekehityksen työkalun, eli työn lopussa sijaitsevan hotellitilojen tarkistuslistan, avulla voidaan varmistaa asiakkaan hyvinvointi hotellissa. Avainsanat (asiasanat) Hotelli, hyvinvointimatkailu, tuotekehitys Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF DESCRIPTION APPLIED SCIENCES School of Tourism and Services Management Author(s) KYLLÖNEN, Jenni Type of Publication Bachelor s thesis Pages 70 Confidential Language Finnish Title WELLNESS IN HOTEL PRODUCT DEVELOPMENT Until Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor(s) NUIJANMAA, Susanna Assigned by The Finnish Networked Centre of Expertise for Tourism Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to explore which factors affect the well-being of a hotel customer during the stay in a hotel and to compare the differences between leisure and business customers demands of a hotel stay. The purpose of this thesis is to help hotels in their product development to concentrate on the elements which promote the well-being of a hotel customer. The empirical research of this bachelor s thesis was qualitative. The data were collected by interviewing altogether 60 hotel customers in three hotels in Jyväskylä region during The interviews were based on four characteristics of a well-being product in tourism: aesthetic, indulgence, physical activity and social intercourse. The results of this survey showed that the customer staying in a hotel pays the most attention to the cosiness and cleanliness of the hotel and other aesthetical features. The results speak also for the importance of the service. Physical activity seems to be the least important characteristics among the hotel customers during their stay in a hotel, although it was considered to be very important in the home environment. The differences of the answers between men and women were slight but the age seemed to have some effect on the answers. Based on the results of this survey it can be claimed that hotels should pay more attention to their physical environment. Clean hotel room and other facilities among hospitality plays the most important role in customers well-being in a hotel. With the help of this research hotel customers well-being can be assured. Keywords Hotel, wellness tourism, product development Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 HOTELLIT HERÄÄVÄT HYVINVOINTIMATKAILUUN MATKAILUN VERKOSTO-OSAAMISKESKUS TUTKIMUKSESSA MUKANA OLEVAT HOTELLIT Hotelli Rantasipi Laajavuori Sokos Hotel Alexandra Hotelli Keurusselkä HOTELLIALA Ketjuuntuminen vs. erikoistuminen Hotellin valintaan vaikuttavat tekijät MATKAILUTUOTE Palvelupaketti Laajennettu palvelutarjonta Hotellin tuotteet ja palvelut TUOTEKEHITYS HYVINVOINTI Fyysinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen hyvinvointi HYVINVOINTIMATKAILU Wellness-matkailu Hyvinvointimatkailun asiakkaat Hyvinvointimatka hotellissa Esteettisyys Hemmottelu Sosiaalinen humputtelu... 27

5 8.3.4 Fyysinen venyminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelma Tutkimusmenetelmä Aineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Haastateltavien taustatekijät Yleisesti hyvinvointia tuottavat tekijät hotellissa Nelikenttämallin tekijöiden vaikutus hyvinvointiin Esteettisyyden merkitys Hemmottelun merkitys Sosiaalisen humputtelun merkitys Fyysisen venymisen merkitys Nelikenttämallin ulkopuolelle jääneet seikat HYVINVOINTI HOTELLIN TUOTEKEHITYKSESSÄ Hotellihuone Ravintola Kokoustilat ja sauna- ja kylpylätilat Hotellin muut tilat ja ympäristö POHDINTA LÄHTEET LIITTEET LIITE 1. Haastattelurunko LIITE 2. Piirtämistehtävä LIITE 3. Hyvinvoinnin kannalta positiivista ja negatiivista hotellihuoneessa LIITE 4. Hyvinvoinnin kannalta positiivista ja negatiivista hotellin ravintolassa... 61

6 3 LIITE 5. Hyvinvoinnin kannalta positiivista ja negatiivista hotellin muissa tiloissa.. 62 LIITE 6. Hyvinvoinnin kannalta positiivista ja negatiivista hotellin ympäristössä LIITE 7. Hyvinvoinnin kannalta positiivista ja negatiivista hotellin kokous- ja saunatiloissa LIITE 8. Hotellin tuotekehityksen työkalu hyvinvoinnin näkökulmasta KUVIO 1. Maslowin tarvehierarkian portaat KUVIO 2. Maailman väestön rakenteen muuttumisen ennakointi KUVIO 3. Hyvinvointimatkan nelikenttämalli KUVIO 4. Haastateltavien ikäjakauma KUVIO 5. Hotelliyöpymiset yhteensä KUVIO 6. Matkan tarkoitus KUVIO 7. Nelikenttämallin eri tekijöiden merkitys hotellimajoituksessa Taulukko 1. Haastattelupaikka... 30

7 1 HOTELLIT HERÄÄVÄT HYVINVOINTIMATKAILUUN 4 Matkailuteollisuus ja matkailijoiden motiivit ovat muuttuneet runsaasti massaturismin ajoilta. Enää matkailijoille ei riitä loikoileminen auringossa viiden tähden hotellin uima-altaalla. Matkailijat etsivät uusia kokemuksia ja haaveilevat mahdottomista kohteista, jotka tarjoavat jopa outoja palveluja ja aktiviteetteja. Modernin tieteen ja kehittyneen teknologian ansiosta aiemmin mahdottomilta vaikuttaneet kohteet ovat yhtäkkiä tulleet lähemmäksi. (Singh 2005, 1.) Hotellialalla on nähty uskomattomia muutoksia. On syntynyt vedenalaisia hotelleja, joihin asiakkaan täytyy sukeltaa päästäkseen perille. On haluttu luoda elämyksiä asiakkaille erilaisilla teemahotelleilla. Jäähotellit, elokuvahotellit, kirjastohotellit ja kuntoutushotellit houkuttelevat teemoillaan oman kohderyhmänsä edustajia. Teemahotellien syntyyn on vaikuttanut hotellien vahva yksilöllisyyden ja erikoistumisen tarve. Majoitus halutaan kohdistaa entistä enemmän omalle kohderyhmälle eikä tarjota enää kaikkea kaikille. Asiakkaat arvostavat yksilöityjä palveluja ja omaperäistä tyyliä (Mts. 1.) Sisustuksessa ja designissa vanhat hotellit jäävät helposti uusimmista jälkeen ja 1970-luvulla rakennetut hotellit elävät tällä hetkellä suurta muutosten aikaa. Uudistuksia on tehtävä varsinkin esteettisyyden eteen, mutta myös toimivuus on tärkeää hotellin tuotekehityksen suunnittelussa. Nykyään ihmiset kiinnittävät omien kotiensa sisustukseen ja remontoitiin enemmän huomiota ja asuntoja entisöidään ahkerasti. Tämän myötä ihmisten odotukset myös hotellien kunnosta ja palveluista kasvavat. Hotellit vastaavatkin odotuksiin mahdollisuuksiensa mukaan, mutta jatkuviin muutoksiin ei taloudellisista syistä ole mahdollisuutta. (Saari 2005, 259.) Hyvinvointi vaikuttaa hotellin valintaan entistä enemmän. Miellyttävä sisustus, erikoispalvelut ja muut hyvää oloa tuottavat seikat ovat aiempaa suuremmassa roolissa hotellista muodostettavissa mielikuvissa. Asiakas valitsee hotellin oman hyvän olonsa mukaan ja majoittuu hotellissa, jossa saa haluamaansa palvelua ja tarvitsemansa puitteet. Vaatimukset vaihtelevat matkan tarkoituksen mukaan, mutta yhtäläisyyksiäkin esimerkiksi työmatkalaisten ja vapaa-ajan matkustajien toiveissa on havaittavissa. (Mts ).

8 5 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat asiakkaan hyvinvointiin hotellimajoituksen aikana. Mielenkiintoista on myös selvittää, onko eri taustamuuttujilla suurta merkitystä asiakkaiden vaatimuksiin hotellilta, eli etsivätkö esimerkiksi eri ikäluokat erilaisia palveluja ja virikkeitä. Opinnäytetyönäni tein tutkimuksen hotelliasiakkaiden hyvinvointikokemuksista. Haastattelin yhdessä opiskelijatovereideni kanssa kolmessa eri majoitusyrityksessä sekä vapaa-ajan että työmatkustajia heidän kokemuksistaan sen hetkisestä majoituksesta ja yleensä hotellimajoituksesta. Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa hotelleille tuotekehityksen työkalu. Työkalu on hotellin eri tilojen tarkistuslista. Listan avulla hotellit voisivat tarkistaa, mitkä asiat heidän yrityksessään tuottavat asiakkaalle hyvinvointia ja mihin asioihin heidän kannattaa tuotekehityksessään keskittyä. Koska hyvinvointimatkailu tuntuu olevan kovassa kasvussa kansainvälisesti myös hotellialalla, on syytä tutkia, miten suomalaiset hotellimajoittujat hyvinvoinnin kokevat. Aiheesta on tehty edellinen tutkimus keväällä 2006, jolloin tutkittiin pelkästään hotellin kokousasiakkaiden hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Nyt mukaan pyrittiin ottamaan kaikki matkustajatyypit. Aihe on mielenkiintoinen ja antaa haasteita erityylisille hotelleille ja niiden tuotekehitykselle. Omakohtainen kiinnostukseni hotellialaa kohtaan on suuri, ja alan kehityksen jatkuva seuraaminen kuuluu myös tulevaisuuden suunnitelmiini. Seuraavassa luvussa esittelen opinnäytetyöni toimeksiantajan Matkailun osaamiskeskuksen, joka on perehtynyt toimintansa myötä hyvinvointimatkailuun. 2 MATKAILUN VERKOSTO-OSAAMISKESKUS Matkailun verkosto-osaamiskeskus (MOSKE) on neljän eri matkailutoimijan muodostama kehittämisprojekti, joka kuuluu kuuden eri ministeriön rahoittamaan ja sisäasiainministeriön koordinoimaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan. Tyypillisintä toimintaa Matkailun osaamiskeskukselle ovat erilaiset matkailualan hankkeet, joita rakennetaan MOSKE:n määrittämien valtakunnallisten ohjelmien alle. MOSKE tekee hankkeissaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja yritysten kanssa ja pyrkii tarttumaan matkailualan ajankohtaisimpiin teemoihin ja haasteisiin. (Kuha 2005, 9 10.)

9 6 Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen muodostavat neljä solmupistettä: Turku Sciencepark Oy, Tampere Convention Bureau ry, Joensuun yliopiston Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksena ja koordinaattorina toimiva Savonlinnan innovaatiokeskus Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikkö. Turun solmupiste toteuttaa kulttuurimatkailun osaamisalaa, Tampere Convention Bureau ry kehittää yhdessä Finland Convention Bureau:n kanssa Suomen kokous- ja kongressimatkailua, ja Savonlinnan solmupisteessä keskitytään matkailun ja vapaa-ajan palveluiden kehittämiseen. Jyväskylän solmupisteen osaamisalana on hyvinvointiteema. (Mts ) Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohdan hyvinvointiteema perustuu tulevaisuuden matkailualan trendien ennustamiseen, joiden mukaan hyvinvointi tulee vaikuttamaan sekä kotimaiseen että kansainväliseen matkailuun. Osaamisalan valintaan vuonna 2002 vaikutti myös hyvinvoinnin nousu yhdeksi Keski- Suomen maakunnan matkailun painopistealueeksi. Näiden lisäksi Matkailun edistämiskeskus (MEK) on valinnut hyvinvointiteeman strategiseksi kehittämisalueekseen vuonna Tämän tuloksena MEK on laatinut Hyvinvointimatkailun peruskartoituksen, jossa tutkitaan Suomen mahdollisuuksia hyvinvointimatkailun saralla. (Kuha 2005, 15.) Matkailun osaamiskeskuksen Jyväskylän solmukohdan hallinnoijana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu, ravitsemis- ja talousalan yksikkö. Hyvinvointialan projektityöryhmä muodostuu yksikön alla toimivista henkilöistä. Projektiryhmä tekee tiivistä yhteistyötä yksikön opettajien ja opiskelijoiden ja Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikön tutkimus- ja kehitystoiminnan hankkeiden sekä muun muassa muiden matkailualan, IT-alan ja sosiaali- ja terveysalan yritysten kanssa. (Mts ) Jyväskylän solmukohdan tehtävänä on suunnitella erillisrahoituksella toteutettavia hankkeita, jotka edistävät hyvinvointimatkailua. Hyvinvointimatkailun kehittämiseen osallistutaan monella eri tavalla. Solmukohta on laatinut suomalaisen hyvinvointimatkailun määrittelyn, jonka lähteinä on käytetty useita eri tieteenaloja. Jyväskylän solmukohdan hankkeet muun muassa auttavat matkailun pk-yritysten kehittämissuunnitteluja ja lisäävät matkailutoimijoiden liiketoimintaosaamista. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan yksikön restonomiopiskelijoiden opiskelijaprojekteja ovat erilaiset tuoteke-

10 hitykseen sekä liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen liittyvät projektit. (Mts ) 7 3 TUTKIMUKSESSA MUKANA OLEVAT HOTELLIT Koska hotellin valintaan vaikuttaa koko ajan entistä enemmän hyvinvointi kohteessa, kannattaa erityylisten hotellien keskittyä hyvinvoinnin tuottamiseen yhtä lailla (Saari 2005, 121.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on luoda hotelliyrityksille tuotekehityksen työkalu, jonka avulla voidaan kehittää hotellituotetta siten, että saadaan hotelliasiakkaille miellyttäviä hyvinvointikokemuksia. Työkalun luomiseen tarvittava tieto saadaan haastattelemalla erilaisten majoitusyritysten asiakkaita heidän tähänastisista hyvinvointikokemuksistaan hotelleissa. Majoitusyrityksistä yksi on kaupungin keskustassa sijaitseva liikemieshotelli, joka pyrkii työn vuoksi matkustavien asiakkaittensa lisäksi keskittymään myös vapaa-ajan matkustajien hyvinvointiin. Toisena majoitusyrityksenä on kaupungin keskustan ulkopuolella sijaitseva kokousasiakkaiden suosiossa oleva ja oheispalvelujensa myötä myös perhematkailuun keskittyvä hotelli. Kolmas yrityksistä edustaa hyvinvointikeskusta kylpylöineen ja siihen liittyvine hyvää oloa tuottavine palveluineen. 3.1 Hotelli Rantasipi Laajavuori Tradeka Group Oy harjoittaa liiketoimintaa monella eri alalla. Restel Oy on Tradekan majoitus- ja ravitsemistoimintaa varten perustettu yhtiö. Hotelli Rantasipi Laajavuori kuuluu Suomen hotelli- ja ravintola-alan suurimman yrityksen, Restel Oy:n, ketjuun. Restelin operoimia hotelleja on Suomessa yhteensä 43, joista kotimaisia hotelleja ovat Cumulus- ja Rantasipi-hotellit ja kansainvälisiä Ramada-, Holiday Inn- ja Crowne Plaza -hotellit. (Restel Oy 2007.) Rantasipi-ketju siirtyi Restel Oy:n omistukseen vuonna Sitä ennen ketju tunnettiin perinteisenä luontohotelliketjuna, jonka pääasiakasryhmänä olivat loma- ja kokousasiakkaat. Viiden vuoden omistussuhteen jälkeen Restel Oy halusi palauttaa Rantasipi-hotellit takaisin luonnon ääreen, kun se oli ehtinyt perustaa Rantasipi-hotelleja myös kaupunkien keskustoihin. Nuo keskustahotellit siirtyivät vuonna 1997 Cumulus-

11 tai Ramada-ketjuihin, ja Rantasipi sai takaisin luonnonläheisen hotelli-imagonsa. (Rantasipi 2007.) 8 Rantasipi Laajavuori Jyväskylässä edustaa mainiosti tuota luontohotelli-brändiä. Se sijaitsee Jyväskylän keskustan ulkopuolella, luonnon keskellä lähellä Laajavuoren urheilukeskusta. Urheilukeskuksessa on talvisin laskettelu- ja hiihtomahdollisuudet ja muina vuodenaikoina yhteensä noin 7,5 kilometriä valaistuja pururatoja. Näiden ansiosta Rantasipi Laajavuori tarjoaa monipuolisia seikkailu- ja oheisohjelmia. Suurin osa hotellin asiakkaista on kokousasiakkaita, joille Laajavuori on räätälöinyt monenlaisia elämyspaketteja. (Rantasipi 2007.) Huoneita Rantasipi Laajavuoressa on yhteensä 175, joista yhden hengen huoneita on 15 ja kahden hengen huoneita 160. Rantasipi Laajavuoren yhteydessä on aamiais- ja ruokaravintola, jossa asiakaspaikkoja on yhteensä 550. Kokoustiloja hotellissa on yhteensä 19, joista pienimmät on enintään kahdeksalle henkilölle ja suurin, Rantasipisali, yhteensä 400 henkilölle. Saunoja Laajavuoressa on yhteensä viisi, ja lisäksi on 17 metrin uima-allas. Muita hotellin tiloissa toimivia, osittain ulkopuolisia palveluja ovat muun muassa kampaamo, hieroja sekä squash-hallit. (Rantasipi 2007.) 3.2 Sokos Hotel Alexandra Sokos Hotel Alexandra kuuluu Suomen suurimpaan hotelliketjuun, Sokos Hotels ketjuun. Sokos Hotels ketju on osa S-ryhmää, joka koostuu SOK-yhtymästä ja osuuskaupoista. Sen toiminta perustuu eri ketjujen keskitettyyn ohjaamiseen. Tunnetuimpia S-ryhmän ketjuja ovat muun muassa Sokos-tavaratalot, Prisma, Rosso, Amarillo ja Fransmanni, joka sijaitsee usein Sokos Hotellin yhteydessä. S-ryhmällä on oma hotelli-ja ravintolatoiminnan kehitys- ja markkinointiyhtiö, Sokotel Oy, joka kehittää hotellien toimintaa ja vastaa markkinoinnista. S-ryhmä omistaa Sokos Hotels ketjun lisäksi Suomessa myös Radisson SAS hotellit sekä Holiday Club kylpylähotellit. (Asunta, Brännare-Sorsa, Kairamo & Matero 1998, ) Sokos Hotel Alexandra sijaitsee Jyväskylän keskustassa, vastapäätä Jyväskylän matkakeskusta ja kävelymatkan päässä Jyväskylän Paviljongista. Hotellissa on kolme ravintolaa (Fransmanni, Franseska ja Gastropub Jalo) ja 13 muuntuvaa kokoustilaa.

12 Sokos Hotel Alexandrassa tehtiin suuria uudistuksia vuonna 2005, jolloin hotelliin saatiin neliömetrin verran lisätilaa. (Sokos Hotels 2007.) 9 Hotellihuoneita Sokos Hotel Alexandrassa on vuoden 2005 uudistuksen myötä yhteensä 274. Alexandrassa on kolme saunallista sviittiä, joissa on neuvottelutilat ja parvekkeet. Lisäksi hotellissa on seitsemän saunallista Superior-huonetta ja 172 uutta tai täysin uudistettua, hyvin varusteltua Standard-huonetta ja lisäksi 92 edullista Economy-huonetta. Huoneet on suunnitellut Kristiina Mickelsson. Huoneiden suunnittelussa ovat kantavana teemana olleet yksinkertaisuus, valo sekä toimivuus. Huoneiden muuntuva valaistus on suunniteltu niin liikematkustajan tarpeisiin kuin romanttisen illan viettäjille. Pyöreät ikkunat kylpyhuoneisiin antavat mukavan yksityiskohdan sisustukseen. (Suomen baarimestarien ja kannattajien kerho ry 2007.) Muutoksien jälkeen Alexandrassa on myös entistä vilkkaampi ja viihtyisämpi ravintolamaailma. Asemakadun puolelle rakennettiin ruoan, juoman ja iltamenon yhdistävä Gastropub Jalo. Gastropub kulttuuri on rantautumassa Suomeen, ja Sokos Hotel Alexandra on trendeissä mukana. Uudentyyppinen pubi- ja ruokailukulttuurin yhdistäminen on tuttua jo muualla maailmassa. Brittityyppistä pubiruokaa tarjoillaan Jalossa aamukolmeen saakka. Paikallisista muusikoista koottu housebändi esiintyy Jalossa perjantaisin. Edullinen ruokalista sisältää myös paikallisia erikoisuuksia, kuten oman Jalo makkaran. Gastropub Jalon suunnittelusta vastasi Jaakko Puro. Ravintola Fransmanni siirtyi täysin uudistettuna vanhan aulan kohdalle Hannikaisenkadun puolelle. Fransmannin uudistuksen suunnitteli Jutta Johansson. Sokos Hotel Alexandra pyrkii houkuttelemaan uudistuksensa myötä entistä enemmän vapaa-ajan asiakkaita. Uudistuksessa on keskitytty kuitenkin edelleen myös työmatkustajien hyvinvointiin. Alexandra on sijainniltaan loistavalla paikalla, sillä Suomen yksi hienoimmista kongressikeskuksista, Jyväskylän Paviljonki, sijaitsee vain 300 metrin päässä. (Suomen baarimestarien ja kannattajien kerho ry 2007.) 3.3 Hotelli Keurusselkä Kylpylähotelli Keurusselkä kuuluu Lomaliitto ry:n omistamaan majoitusalan ketjuun. Lomaliitto ry aloitti toimintansa vuonna 1941, ja vuonna 1944 nimi muutettiin Lomaliitoksi. Lomaliitto ry:llä ja sen tytäryhteisöillä sekä osakkuusyhtiöillä on tällä hetkellä yli 30 toimipaikkaa, joista osa on kylpylöitä, osa hotelleja, osa leirintäalueita ja osa

13 ravintoloita. Kaikkien Lomaliiton kohteiden vetovoimatekijöinä ovat luonto ja aktiivinen lomavietto. (Asunta ym. 1998, 111.) 10 Kylpylähotelli Keurusselkä sijaitsee kauniilla paikalla Keurusselkä-järven rannalla Keuruun kaupungissa. Hotellin vankan asiakaskunnan muodostavat vapaa-ajan asiakkaat sekä kokousasiakkaat. Kylpylähotelli Keurusselkä sijaitsee sopivan matkan päässä sekä Jyväskylästä että Tampereelta, joista kokousasiakkaat enimmäkseen tulevat. (Lomaliitto ry 2007.) Hotellissa on mahdollisuus majoittua päähotellissa sekä siitä lyhyen matkan päässä sijaitsevassa Lomahotellissa. Päähotellissa on 63 hotellihuonetta. Päähotellin yhteydessä sijaitsevat myös hotellin palvelut, kuten vastaanotto, maisemaravintola, tanssipaviljonki, vuonna 2004 uusittu kylpylä Tähtitaivas, hoitotilat, kuntosali, lasten leikkihuone ja kokousosasto. Kaikista hotellihuoneista avautuu kaunis järvinäköala, jota voi ihailla myös omalta parvekkeelta tai pieneltä etupihalta. Päähotellissa on runsaasti perhehuoneita ja kaksi sviittiä. Toisessa sviitissä on oma sauna ja toisessa oma poreamme. Kaikki huoneet ovat savuttomia, ja joihinkin niistä voi ottaa myös lemmikkieläimen mukaan pientä lisämaksua vastaan. Osa huoneista on varustettu laajakaistayhteyksillä. Päähotellin lähellä, aivan ranta-alueen tuntumassa sijaitsevassa lomahotellissa on 32 kodikasta hotellihuonetta. Lomahotellissa on myös yksi kokoustila, mutta muut palvelut sijaitsevat päähotellissa. Lomahotellissa on kaksi sviittiä, joista toisessa on oma sauna ja toisessa poreamme. Huoneet ja kaikki yleiset tilat ovat savuttomia. Osa lomahotellin huoneista on perhehuoneita. (Lomaliitto ry 2007.) Kylpylähotelli Keurusselkä edustaa hyvinvointimatkailukeskusta. Hotellin Hyvä Olo hoitotiloissa palvelevat yksityiset hoitoalan yrittäjät. Perinteisen hieronnan lisäksi Hyvä Olo -hoitotiloissa voi nauttia muun muassa kosmetologin ja luontaishoitajien palveluista. Luontaishoitajat hemmottelevat muun muassa aromaterapialla, rentoutushieronnalla, hermoratahieronnalla, lymfalla, polariaterapialla, vyöhyketerapialla, korvakynttilähoidolla, reikillä tai intialaisella päähieronnalla. (Lomaliitto ry 2007.)

14 11 4 HOTELLIALA Hotelli on korkeat tasovaatimukset täyttävä majoitusliike, jonka yhteydessä toimii yleensä ravintola tai muita palveluja. Palveluja voivat olla esimerkiksi kokoustilat, kampaamo-, kuntosali- tai hierontapalvelut. Hotellin yhteydessä sijaitsevien palvelujen avulla hotellin on mahdollisuus erikoistua. Hotellit luokitellaan usein tason, koon ja sijainnin mukaan, mutta myös erityisesti kohderyhmän mukaan. Yleensä hotellin lisäpalvelut palvelevatkin hotellin kohderyhmää. Esimerkiksi kokousasiakkaisiin panostava hotelli tarjoaa sekä kattavat kokoustilat että kokouspakettiin liitettävät hyvät ravintolapalvelut. Vapaa-ajan asiakkaiden suosimia kohteita ovat edelleen kylpylät monine hoitopalveluineen, mutta toki myös keskustahotellit hyvän sijaintinsa vuoksi. (Asunta ym. 1998, 103.) 4.1 Ketjuuntuminen vs. erikoistuminen Kansainvälisen kilpailun kasvaessa myös hotellit joutuvat kilpailemaan asiakkaistaan. Kilpailussa auttaa yhteistyö muiden alan yritysten kanssa. Kilpailun myötä yhä useammat hotellit kuuluvat johonkin ketjuun. Ketju voi olla joko markkinointiketju (Finlandia-hotellit), omistuspohjainen ketju (Sokos Hotels, Restel), yksityinen (Private Hotels) tai franchising-ketju (Starwood Hotels & Resorts; Palace Kämp Hotel) Lisäksi hotelliketju voi olla ammattiyhdistysjärjestöjen omistama (Lomaliitto). (Turun Sanomat 2001.) Kilpailuedun lisäksi ketjuuntumisesta hotellit saavat merkittäviä kustannussäästöjä, moninaista huippuosaamista muilta ketjussa olevilta yrityksiltä sekä toimivat kantaasiakasjärjestelmät. Asiakkaan kannalta hotellin yrityskuva muodostuu ketjun kautta. Esimerkiksi Restel Oy:n omistamat Rantasipi-hotellit sijaitsevat lähes poikkeuksetta kaupungin keskustan ulkopuolella, luonnon läheisyydessä, kun taas Cumulus-hotellit on sijoitettu kaupunkien keskustoihin. Hotelliketjusta on suurta hyötyä myös työntekijöille, sillä monet ketjut rekrytoivat uudet työntekijät ensin ketjun sisältä ja sitten vasta mahdollisesti ulkopuolelta. Työntekijöillä on hyvä mahdollisuus edetä urallaan joko kotimaisen ketjun sisällä tai jopa ulkomaille kansainvälisen ketjun ansiosta. (Asunta ym. 1998, )

15 12 Erilaisiin hotelliketjuihin kuuluminen ei suinkaan ole ilmaista. Hotellit maksavat ketjutyypistä riippuen ketjun hallinnoijalle erilaisia maksuja. Tällaisia ovat muun muassa ketjuun liittymismaksu, yhteistyömaksu, markkinointimaksu ja erilaiset tukipalvelumaksut. Etenkin Franchising-ketjussa erinäiset maksut voivat olla todella korkeat (Rautiainen & Siiskonen 2007, )Ketjuun kuulumisessa voidaan nähdä myös muita huonoja puolia. Useat yksityiset hotellit ovat pysyneet yksityisinä ketjuuntumismahdollisuuksista huolimatta sen vuoksi, että saavat itse päättää toiminnastaan. Koska ketjuun kuuluminen edellyttää usein tiettyjen standardien täyttämistä, on ketjuhotelleiden vaikeampaa erikoistua. Tämän hetken trendi hotellimaailmassa näyttäisikin olevan, että etsitään entistä enemmän yksilöllisiä, hyvinvointia tuottavia kokemuksia. Tässä mielestäni yksityiset hotellit ovat vähintään samalla lähtöviivalla ketjuhotellien kanssa. Suomessa joka neljäs hotelli kuuluu johonkin tunnettuun ketjuun. Huonekapasiteetissa ketjuilla on noin 50 prosenttia kakista huoneista. (Harju-Autti 2005, 27.) Suurin osa Suomen hotelleista on siis pieniä yksityisiä hotelleja, jotka voivat onnistuessaan saada tämän päivän yksilöllisiä kokemuksia hakevat asiakkaat omakseen. Toki hyvinvointiin kuuluu myös erilaiset liikuntamuodot ja elämykset, joiden vuoksi hotelli tekee yhteistyötä erilaisten elämysmatkailu- tai urheiluyritysten kanssa. 4.2 Hotellin valintaan vaikuttavat tekijät Samoin kuin monissa muissakin yrityksissä, myös hotellin tulee tuntea arvokkaimmat asiakkaansa, koska strategiset asiakkuudet tuottavat käytännössä suuren osan yrityksen liikevaihdosta ja vaikuttavat toiminnan jatkuvuuteen. Ensisijaisen tärkeää on tunnistaa nykyiset asiakkaat ja heidän tarpeensa, odotuksensa ja arvostuksensa (Rautiainen ym. 2007, ) Hotellin liikeidean mukaan sen tärkeimpiä asiakkaita voivat olla esimerkiksi vapaaajan matkustajat, ammatikseen matkustavat tai erilaisten tilaisuuksien järjestäjät. Vapaa-ajan matkustajat valitsevat usein hotellin, joka ottaa huomioon lapset. Samoin ajanviettomahdollisuuksien, kuten kylpylän, tanssiravintolan tai muiden aktiviteettien sijainti hotelliin nähden on tärkeää. Vapaa-ajan matkustajille myös hotellihuoneen hinta on merkitsevää, sillä he maksavat huoneen itse. (Asunta ym. 1998, 132.)

16 13 Vapaa-ajan hotellien, kuten kylpylähotellien, perinteinen sesonkiaika on koulujen lomien aikana, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Nyt useissa kylpylöissä pyritään laajentamaan asiakaskuntaa. Edellä mainittujen vapaa-ajanmatkustajien sesonkiaikojen ulkopuolella kylpylöihin pyritään saamaan kokous-ja bisnesmatkustajia. (Vaalisto 2006, 2.) Ammatikseen matkustavat eli liikematkustajat kiinnittävät hotellia valitessaan usein huomiota hotellin sijaintiin. Liikematkustajat yöpyvät mieluiten kaupungin keskustassa tai sen läheisyydessä. Myös ajanviettomahdollisuuksilla on liikematkustajillekin merkitystä, tosin hieman eri muodossa kuin vapaa-ajan matkustajille. Liikematkustajat majoittuvat usein tanssiravintolan läheisyydessä. Myös saunalla ja kuntoilupalveluilla on suuri merkitys. Lisäksi auton paikoitusalueet sekä esimerkiksi Internet- yhteydet vaikuttavat hotellin valintaan. Liikematkustajille ei ole useimmiten merkittävää se, mihin hintaan he edellä mainitut palvelut saavat, sillä majoituksen maksaa yleensä työnantaja. (Asunta ym. 1998, 132.) Erilaisia tilaisuuksia järjestävät hotellin asiakkaat ovat useimmiten kiinnostuneita tilaisuuden järjestystiloista, kuten kokoushuoneesta. Kokoustilojen tulee useimmiten olla toimivia ja viihtyisiä sekä mahdollisesti helposti muunneltavissa. Tilaisuuksien järjestäjille on lisäksi tärkeää saada hyvä pakettitarjous, joka sisältää tilan lisäksi mahdolliset virvokkeet sekä usein myös päivällisen tai illallisen. Varsinkin suurten tilaisuuksien järjestäjät kiinnittävät myös huomiota hotellin turvallisuusjärjestelyihin. Lisäksi erittäin tärkeää ovat sopimukset erilaisten hotellien kanssa, mahdolliset kantaasiakassuhteet sekä myyntihenkilöstön ammattitaito. (Asunta ym. 1998, 133; Alakoski, Hörkkö & Lappalainen 1997, ) 5 MATKAILUTUOTE Matkailualalla tuotteesta puhuttaessa puhutaan palvelusta. Palvelussa suuri osuus on henkilökohtaista kanssakäymistä palvelun tarjoajan ja asiakkaan välillä. Kokonaismatkailutuote koostuu yksittäisten yritysten ja muiden palveluntuottajien tarjoamista palveluista. Matkailutuotteen tarkastelu lähtee liikkeelle yrityksen liikeideasta ja toiminta-ajatuksesta. Matkailuyrityksellä on yleensä ydintuote, jonka avulla se pyrkii tuottamaan asiakkaalle hyötyä. Hotellin ydintuote on majoituspalvelujen tuottaminen

17 eli käytännössä hotellihuone. Ydintuote tuottaa yritykselle pääosan toimeentulosta. (Komppula & Boxberg 2002, 13.) Palvelupaketti Palvelupakettimallissa erilaiset palvelut muodostavat kokonaistuotteen. Paketissa on kaksi luokkaa: ydinpalvelu ja lisäpalvelut. Hotellissa ydinpalveluna on majoitus. Asiakkaan ensisijainen motiivi yöpyä hotellissa on unen tarve. Lisäpalveluina pidetään huonepalvelua, vastaanottopalvelua ja ravintolapalveluja. (Grönroos 2000, ) Palvelupaketista laajempi versio peruspalvelupaketti muodostuu kolmesta osaalueesta: ydinpalvelu, avustavat palvelut (ja tavarat) ja tukipalvelut (ja tavarat). Peruspalvelupakettimalli on muodostunut palvelupakettimallin rinnalle yrityksen johtamisen helpottamiseksi. Peruspalvelupaketissa ydinpalvelu on syy yrityksen toimintaan. Jotta ydinpalvelua käytettäisiin, tarvitaan avustavia palveluja. Tukipalvelut ovat yrityksen kilpailukeino ja tuovat asiakkaalle lisäarvoa. (Grönroos 2000, ) Hotellissa ydinpalvelun ollessa majoitus, avustavina palveluina ovat vastaanottopalvelut. Ilman avustavia palveluja ei käytännössä ole ydinpalvelua. Huomattavaa tässä on, että esimerkiksi uuden hotellityypin muodostavissa Omena-hotelleissa puuttuu henkilökunta vastaanotosta kokonaan. Silti vastaanottopalvelut on huomioitu jollakin muulla tavalla eli asiakas hoitaa ne itse Internetin välityksellä. Avustavina tavaroina voidaan pitää esimerkiksi hotellihuoneen avainta, jolla on mahdollisuus liikkua hotellihuoneen lisäksi esimerkiksi ulko-ovesta yöaikaan. (Grönroos 2000, 123; Omenahotellit 2006.) Tukipalvelut tuovat lisäarvoa ydinpalvelulle. Hotellissa tukipalveluja ovat esimerkiksi ravintola. Palvelun lisäksi ydinpalvelun tukena voi olla myös tukitavaroita. Tukitavaroina hotellissa voidaan pitää esimerkiksi huoneesta löytyvät shampoo ja hiustenkuivain tai kenties sängyn leveys tai pehmeys. Tukipalvelut eivät siis sinänsä ole yritykselle pakollisia, mutta varsinkin hotellialalla niiden tarjoaminen on tärkeää muista yrityksistä erottumisen kannalta. (Grönroos 2000,121.) Tukipalvelut ja tavarat muodostuvat hotellin kohderyhmän mukaan. Liikemieshotellin tukipalveluina ovat varmasti ravintolapalvelut ja kokouspalvelut, kun taas vapaa-ajan hotellin tukipalveluina voivat olla erilaiset aktiviteetit ja kylpylätilat.

18 5.1.1 Laajennettu palvelutarjonta 15 Laajennettu palvelutarjonta vaikuttaa peruspalvelupaketin kokemiseen. Laajennetun palvelutarjonnan osia ovat palvelun saavutettavuus, vuorovaikutus palveluorganisaation kanssa ja asiakkaan osallistuminen. Palvelun saavutettavuuteen voi vaikuttaa esimerkiksi opasteilla ja sijainnilla. Vuorovaikutuksen kokemiseen palveluorganisaation kanssa vaikuttaa luonnollisesti palvelun tarjoajan henkilöstön sanat ja eleet. Asiakkaan osallistumista on esimerkiksi hotellissa majoituskorttien täyttäminen. Ostajan ja myyjän välisissä vuorovaikutustilanteissa ydinpalvelut, avustavat palvelut ja tukipalvelut koetaan eri tavoin sen mukaan, millainen on palvelun saavutettavuus, kuinka helpoiksi ja miellyttäviksi vuorovaikutustilanteet koetaan ja kuinka hyvin asiakkaat ymmärtävät osuutensa ja tehtävänsä palvelun tuotantoprosessissa. (Grönroos 2000, ) 5.2 Hotellin tuotteet ja palvelut Hotellin tärkein tuote on hotellihuone. Asiakkaan astuessa hotellihuoneeseensa hän havaitsee ensimmäisten sekuntien aikana huoneen tuoksun, valoisuuden, raikkauden, tyylin sekä siisteyden. Hotellihuone on konkreettisin majoituspalvelun osa ja sen kunto, tarvikkeet, materiaali ja ulkonäkö luovat ensivaikutelman hotellin palveluista ja tasosta. (Alakoski ym. 1998, 71.) Hotellin tuotteella tarkoitetaan usein palvelua. Peruspalveluna hotellissa voidaan pitää majoituksen lisäksi myös ruokaa. Muut tarjolla olevat palvelut vaihtelevat hotellin koon ja tason mukaan. Esimerkiksi Omena-hotellit tarjoavat palveluina ainoastaan majoitusta, kun taas useat kongressihotellit tarjoavat kaikkea, mitä asiakas voi tuntea tarvitsevansa. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet vaikuttavat siihen, että hotelleissa on erikokoisia ja erityyppisiä huoneita. Myös varustukseltaan hotellihuoneet eroavat toisistaan. Nykyään voidaan kuitenkin puhua hotellihuoneen normaalivarustuksesta, johon kuuluu vuode, kirjoituspöytä ja tuoli, vaatekaappi, wc ja hotellin tyylistä riippuen myös minibaari. Jatkuvan kehityksen myötä satelliittikanavat, varmuuslokero sekä hyvin pian myös Internet yhteydet kuuluvat hotellihuoneen normaalivarustukseen. (Alén 1997, 20.)

19 16 On tyypillistä, että hotellin yhteydessä on useita erilaisia palveluja tarjoavia yrityksiä. Yritykset voivat kuulua hotellin brändin alle tai niitä voi johtaa ulkopuolinen yrittäjä, joka on vuokrannut tilat hotellilta. Tällaisia yrityksiä ovat useimmiten kampaamot, ravintolat tai autonvuokrausfirmat. Toki trendien muuttuessa myös näitä palveluja kehitetään ja keksitään uusia yhdistelmiä. (Alén 1997, 20 21). Tästä hyvänä esimerkkinä on vasta Ouluun avatun Scandic-hotellin yhteyteen rakennettu elokuvateatteri. Saman katon alla toimivien yritysten lisäksi hotellit voivat tehdä tiivistä yhteistyötä lähellä sijaitsevien, täysin hotellin ulkopuolisten yritysten kanssa. (Scandic Hotels Oy 2006.) Koska hotellihuone on yrityksen ydintuote, perusedellytyksenä voidaan pitää, että huoneen varustus ja sisustus on hyvin hoidettu. Hotellin asiakas viipyy hotellihuoneessa keskimäärin 1-3 vuorokautta kerralla, joten on tärkeää tarjota hänelle kodin arvoiset olot. Tärkeimpiä asiakkaan vaatimuksia hotellihuoneelle ovat erilaiset huonetyypit, huoneen siisteys, huoneen koko ja huonevarustus. Tärkein osa huonevarustuksesta on huoneen lukitus. (Rautiainen ym. 2005, ) Hotellin tuotteita myydään usein yksinään, mutta hyvin yleisiä ovat myös erilaiset paketit. Esimerkiksi kylpylähotelli voi tarjota erilaisia viikonloppupaketteja, joihin kuuluu majoitus hotellihuoneessa sekä kylpyläpalveluiden käyttö. Samoin esimerkiksi golf-kentän läheisyydessä sijaitseva hotelli tarjoaa golf-paketteja, joihin majoituksen lisäksi kuuluu golf-kentän rajattu tai rajallinen käyttö, mahdollisesti vuokrattavat pelivälineet ja ilmainen opetus. Lisäksi esimerkiksi Hiihtokeskusten välittömään läheisyyteen sijoitettu hotelli tarjoaa hiihto- ja laskettelupaketteja. Edellä mainituista esimerkeistä voisi päätellä, että hotellissa räätälöidyt paketit perustuvat pitkälti sen sijaintiin. Esimerkiksi kaupungin keskustassa sijaitseva hotelli tarjoaa perjantaina yöpyville teatteripakettia, johon kuuluu majoituksen lisäksi ilmainen kaupungin- tai muun tason teatterin esitys. (Restel 2006.) Hotellit kehittävät pakettejaan ja muita tuotteitaan säännöllisesti trendejä seuraamalla ja kysyntään vastaamalla. Tuotekehitys on elintärkeänä osana hotellin toiminnassa.

20 17 6 TUOTEKEHITYS Tuotekehitys on yksi tärkeä osa yrityksen menestymisen edellytyksistä. Yrityksen tulee koko ajan kehittää tuotteitaan, jotteivät ne vanhene ja niiden myynti pysyy ennallaan. Yleisesti katsottuna tuotteiden elinikä on koko ajan lyhenemässä. Tuotekehityksessä voi olla kyse joko kokonaan uuden tuotteen keksimisestä tai vanhan tuotteen kehittämisestä. Tuotekehitys on monivaiheinen prosessi ja vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä. Tämän takia useilla yrityksillä onkin parannettavaa tuotekehityksessään. (Jokinen 2001, 9-11.) Hotellialalla tuotekehitys voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi erilaisten pakettien suunnittelua ja toteuttamista. Paketit koostuvat usein erilaisista palveluista, joten kyseessä on käytännössä palveluiden kehittäminen. Koska jo konkreettisten tuotteiden kehitys tuottaa jo usein vaikeuksia yrityksille, on myös palvelujen kehittäminen vaikeaa. Monissa yrityksissä palveluja ei suunnitella huolellisesti ennen niiden tuottamista, tai suunnittelun hoitaa väärä taho. Usein palveluja suunnittelee juridisen koulutuksen saaneet henkilöt, jolloin ei kenties osata keskittyä asiakkaita koskeviin kysymyksiin. Asiakkaan hyödyt ja tyytyväisyys ei tule tällöin esille. Siitä syystä asiakkaan ja palvelun tarjoajan välille syntyy eroavia mielipiteitä palveluista ja niiden toimivuudesta. (Grönroos 2000, 100.) Niin hotellialalla kuin muullakin matkailualalla on tärkeää olla mukana trendejä ja uusia tyylisuuntauksia seuraamassa. Suuri merkitys on hotellitoimintaa harjoittavalla operaattorilla, sen toimintatavoilla ja brandeilla suhteessa markkinointiin ja asiakassuhteisiin. (Harju-Autti 2005, 26.) Hotellin tuotekehitys perustuu usein tärkeimmän tuotteen eli huoneen kehittämiseen. Jo huoneiden alkuperäisessä suunnittelussa on tärkeää huomioida asiakkaat, joille huone räätälöidään. Hotellihuoneiden suunnittelussa on huomioitu, että niitä suunnittelemaan ei riitä ainoastaan perinteinen arkkitehti tai sisustussuunnittelija, vaan suunnittelijalla täytyy olla tietoa myös asiakkaasta, kenelle huone suunnitellaan. Täten onkin syntynyt uusi ammattilaji: hotellisuunnittelijat (hotel designers). (Dube, Enz, Renaghan & Siguaw 2000, ) Markkinat ja asiakkaat muuttuvat koko ajan, joten hotellien on pysyttävä hereillä tuotekehityksessään. Esimerkkinä nykypäivän hotellituotteiden kehityksestä on liikemieshotellit, jotka ovat kehittäneet pääasiakaskunnalleen ylellisen tuotteen, joko bu-

21 18 siness comfort- tai business class huoneen. Huone on varustukseltaan ja sisustukseltaan työmatkustajalle räätälöity. Huoneesta löytyy muun muassa internetin laajakaistayhteydet, minibaari, puhelin, kassakaappi ja riittävästi työskentelytilaa. Huoneen valaistukseenkin on kiinnitetty eritystä huomiota, sillä sen on oltava tehokas lukulamppu. Hotellihuoneen sisustusta ja kalustusta joudutaan usein uusimaan ja kehittämään, kuten muidenkin yritysten tuotteiden elinkaaren päättyessä. Kuten aiemmin mainituissa business-luokan huoneissa, hotellihuoneiden kehittämisessä pyritään edistämään asiakkaan hyvinvointia ja hotellimajoituksen sujuvuutta. (Rautiainen & Siiskonen 2006, 86.) Hyvinvoinnin muodostavat eri tekijät esitellään seuraavassa kappaleessa. 7 HYVINVOINTI Ihmisen hyvinvointi koostuu monista erilaisista tekijöistä. Lisäksi hyvinvointi on yksilöllistä ja tarkoittaa usein ihmisille eri asioita. Joidenkin mielestä taloudellinen hyvinvointi on tärkeintä, kun taas toiset pitävät sosiaalista hyvinvointia merkittävimpänä. Usein hyvinvoinnin perustan luovat työ, toimeentulo, terveys, toimintakykyisyys, turvallisuus sekä vahva sosiaalinen verkosto. Hyvinvointi ilmenee tyytyväisyytenä elämään, onnellisuutena ja mahdollisuutena toteuttaa ja kehittää itseään. Usein hyvinvoinnista puhuttaessa tarkoitetaan hyvää ja positiivista tai ainakin huonon tai negatiivisen puuttumista. (Konu 2002, 118.) Yksilön hyvinvointia voidaan tarkastella esimerkiksi Maslowin tarvehierarkian avulla (KUVIO 1). Maslowin teorian mukaan ihmisen tarpeet muodostavat kuviossa esitetyn hierarkian, jonka ylimpiä tavoitteita ja tarpeita on mahdotonta saavuttaa, elleivät hierarkian alemman tason tavoitteet toteudu sitä ennen. Ylimpiin tavoitteisiin luetaan yksilön itsensä toteuttamisen tarve. Ihminen voidaan siis pakottaa tekemään töitä, mutta halu tehdä työtä syntyy yksilöstä itsestään.

22 19 KUVIO 1. Maslowin tarvehierarkian portaat Tarvehierarkian portaita ovat fysiologiset tarpeet, turvallisuuden tarve, sosiaaliset tarpeet, arvostuksen tarpeet sekä itsensä toteuttamisen tarve. Fysiologisilla tarpeilla tarkoitetaan ravintoa ja muuta terveyden edistämiseen liittyvää, kuten liikuntaa. Turvallisuuden tarpeen tyydyttää esimerkiksi asunto. Sosiaaliset tarpeet ovat kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Sosiaalinen hyväksyntä eli muilta ihmisiltä saama palaute tyydyttää arvostuksen tarpeet. Itsensä toteuttamisen tarve on sisäinen halu saada jotain tärkeää aikaan. (Konu 2002, 119.) Ihmisen hyvinvoinnin osatekijöinä tarpeet voivat muotoutua seuraavasti: fysiologiset tarpeet ja turvallisuuden tarve muodostavat fyysisen hyvinvoinnin, sosiaaliset tarpeet ja arvostuksen tarpeet muodostavat sosiaalisen hyvinvoinnin sekä itsensä toteuttamisen tarve muodostaa psyykkisen eli henkisen hyvinvoinnin. Fyysisen hyvinvoinnin tekijöitä ovat luonnollisesti terveys, fyysinen kunto ja jaksaminen. Psyykkisen hyvinvoinnin muodostavat tasapaino työn ja muun välillä sekä sen ansiosta muotoutuva psyykkinen jaksaminen. Sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavat suhteet työtovereihin, ystäviin ja perheeseen sekä kuuluminen ammatillisiin ja muihin verkostoihin. Lisäksi sosiaalisen hyvinvoinnin tekijänä on vuorovaikutuskyky. (Mts. 119.) 7.1 Fyysinen hyvinvointi Terveys on ihmisen fyysisen hyvinvoinnin perusta. Perintötekijöiden lisäksi ihminen voi myös itse elintavoillaan vaikuttaa terveyteensä. Terveellisistä elintavoista puhuttaessa viitataan yleensä riittävään lepoon ja uneen, terveellisiin ruokatottumuksiin, lii-

23 20 kuntaan ja kunnon kohottamiseen ja ylläpitämiseen, alkoholin kohtuukäyttöön ja tupakoimattomuuteen. (Rauramo 2004, ) Terveellisellä ruoalla on suuri merkitys kehon ja mielen rentouttamiseen. Jos keho joutuu tekemään paljon töitä raskaan ruoan sulattamiseksi, on vaikea rauhoittua ja rentoutua. Terveellisen ruoan ja syömisen avulla ihminen voi kohentaa sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointiaan. Liikunnan positiiviset vaikutukset ovat yksilöllisiä. On kuitenkin varmaa, että sopiva, riittävä liikunta edistää terveyttä, ylläpitää ja parantaa toimintakykyä sekä tukee henkistä hyvinvointia. (Kärjä 2002, ) Fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Sen huomiotta jättäminen voi vaikuttaa esimerkiksi työyhteisöön. Fyysisen hyvinvoinnin laiminlyönti voi johtaa myös vakavasti sairastumiseen. Jatkuva väsymys voi aiheuttaa onnettomuusriskin ja oppimiskyvyn sekä suorituskyvyn heikkenemisen. (Valtanen, Lamminpää, Akola, Heinonen, Koskinen, Malinen & Westergård 2006, 119.) 7.2 Psyykkinen hyvinvointi Psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttavat yksilön oma mahdollisuus vaikuttaa ja hallita omaa elämäänsä ja kenties työtään. Omat tavoitteet ovat vahvasti esillä psyykkisen hyvinvoinnin muodostumisen kannalta. Ihminen innostuu omista tavoitteistaan ja niiden toteuttamisesta. Henkistä eli psyykkistä hyvinvointia ylläpitää kohtuullinen kuormitus ja työpaine. Psyykkistä hyvinvointia edistää yleisesti samat asiat kuin fyysistä hyvinvointia. Liikunnan merkitys myös psyykkisen hyvinvoinnin kannalta on merkittävä. Liikunnan on tutkittu tuottavan vapautumisen tunnetta ja lievittävän ahdistuneisuutta. (Lintunen, Koivumäki & Säilä 1995, 9-17.) Mikäli ihminen laiminlyö psyykkisen hyvinvointinsa, voi se aiheuttaa stressiä ja uupumusta. Motivaatio sekä sitoutuminen esimerkiksi työhön laskevat ja myös ammattiosaaminen voi heiketä huomattavasti. Lieveilmiöinä voivat tulla myös riippuvuus erilaisista päihteistä. Stressin ja uupumuksen välttämiseksi ihminen tarvitsee riittävää lepoa ja rentoutumista. Keho ja mieli rentoutuvat silloin kun energiankulutus on minimissään. Aivojen ja lihaksiston ollessa jatkuvasti kuormitettuna kuluttaa se runsaasti energiaa. (Rauramo 2004, )

24 Sosiaalinen hyvinvointi Ihmisen yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat osa sosiaalista hyvinvointia. Ihminen on riippuvainen toisista ihmisistä ja haluaa elämänsä aikana olla mukana erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Jo pienestä pitäen lapsi opetetaan erilaisten kerhojen ja koulun myötä toimimaan ryhmässä. Ihminen haluaa olla hyväksytty ja tuntea itsensä tarpeelliseksi. Ihmisen itsetunto muodostuu toisten ihmisten palautteista. Positiivinen palaute luonnollisesti ravitsee sitä. Suhteet omaan perheeseen, ystäviin sekä työtovereihin vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiin. (Rauramo 2004, ) Sosiaalinen hyvinvointi on tärkeää, sillä erilaisista verkostoista tippuminen voi aiheuttaa syrjäytymistä ja masennusta. Sosiaaliset suhteet lieventävät elämässä esiintyviä paineita. (Valtanen ym. 2006, 120.) 8 HYVINVOINTIMATKAILU Hyvinvointimatkailu on tämän hetken yksi kuumimmista matkailualan teemoista. Sillä tarkoitetaan matkailua, jolla pyritään kohottamaan ihmisen hyvinvointia, elämänlaatua ja terveyttä. Hyvinvointimatkailun käsite on vielä vakiintumaton ja se ymmärretään usein eri tavoin. Määrittely on ollut vaikeaa, ja hyvinvointimatkailuksi on määritelty parhaimmillaan lähes kaikki matkailijan matkakohteessa suorittamat aktiviteetit. Matkailun osaamiskeskus suosittelee Suomessa käytettävän määritelmää terveysmatkailu, joka jakautuu terveydenhoitomatkailuun ja hyvinvointimatkailuun. (Kuha, ) Terveydenhoitomatkailu perustuu sairauden parantamiseen eli pitkälti lääketieteeseen. Hyvinvointimatkailu on sen sijaan laaja kokonaisuus. Muun muassa matkailu- tai majoitusyrityksen tarjoamat erilaiset hoidot, liikuntapalvelut, perinteiset kylpylän allasosaston palvelut tai keskieurooppalaistyyliset wellness-tuotteet kuuluvat hyvinvointimatkailuun. Niin ikään lepo luokitellaan hyvinvointimatkailun osaksi. Suomessa on kovan hyvinvointimatkailukilpailun vuoksi pyritty käyttämään maamme omia vahvuuksia, kuten luontoa, kulttuuria, osaamista ja teknologiaa hyödyntäviä palvelukokonaisuuksia. (Matkailun edistämiskeskus 2005.)

25 22 Hyvinvointimatkailu voidaan määritellä lyhyesti siten, että se tuottaa asiakkaalleen hyvää oloa vielä matkan jälkeenkin. Usein hyvinvointimatkailun onnistumiseen vaikuttaa siksi myös asiakkaan oma motivaatio. Mikäli motivaatio on kohdallaan, voi myös hemmotteluloma onnistua paremmin. Ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat hyvän terveyden lisäksi toimivat sosiaaliset suhteet sekä hyvä taloudellinen tilanne. Hyvinvointimatkailu voi näistä asioista vaikuttaa terveyden edistämisen lisäksi muun muassa sosiaalisiin suhteisiin esimerkiksi viihdetarjonnan kautta. (Kuha 2005, ) 8.1 Wellness-matkailu Wellness-matkailu on yksi osa hyvinvointimatkailua. Määritelmiä wellnessmatkailuun on useita, sillä käsite ymmärretään eri tavalla ympäri maailmaa. Joissakin maissa sillä tarkoitetaan elämäntyyliä ja joissakin taas kulttuuria, terveyttä ja kauneutta. Wellness-matkailu voidaan lyhyesti määritellä vaikkapa seuraavasti: hyvän olon lähteille hakeutumista ja huolien taakse jättämistä. Wellness-matkailuun kuuluu olennaisena osana liikunta- ja kulttuurimatkailu. Tärkeä osa wellness-matkailua on myös sijainti. Ympäristö, jossa tuotetta tarjotaan, on yleensä rauhallinen, esteettinen ja ylellinen. Kohderyhminä wellness-matkailussa ovat ensisijaisesti keski-ikäiset naiset ja - miehet sekä yritysryhmät. (Konu 2005, 24.) Wellness-tuote voi pitää sisällään kaikkia aiemmin mainittuja hyvinvointimatkailupalveluja tai vain yhtä niistä. Lisäksi wellness-tuotteeseen liittyy usein kulttuurinen elämys. Suomessa esimerkiksi kelkkasafarit Lapissa tai vaikkapa pilkkiminen voi olla kulttuurinen elämys. (Curec 2006.) Wellness-matkailutuotteet ovat usein asiakaslähtöisiä. Asiakaslähtöiset wellnessmatkailutuotteet voidaan jakaa kahteen luokkaan. Tuote voi olla joko kokonainen tai osittainen wellness-matkailutuote. Kokonaisessa wellness-matkailutuotteessa pääasiallisena matkustusmotiivina on fyysisen, psyykkisen ja sielullisen hyvinvoinnin tavoittelu. Osittaisessa wellness-matkailutuotteessa ensisijainen matkustusmotiivi on jokin muu kuin wellness, mutta asiakas käyttää wellness-aktiviteetteja ja -matkailupalveluja matkansa aikana. (Suontausta & Tyni 2005, )

26 Hyvinvointimatkailun asiakkaat Tyypillisin hyvinvointimatkailun asiakas on keski-ikäinen, tottunut matkailija, joka on valmis maksamaan hyvästä palvelusta ja tuotepaketeista. Hän on yleensä myös korkeasti koulutettu ja hänen tulonsa ovat korkeat. Tyyppiesimerkin lisäksi hyvinvointimatkailussa on myös muita asiakassegmenttejä. Kylpyläpalveluja käyttävät usein nuoret lapsiperheet, kylpylöiden hoitoja sekä kuntoutuslomia taas useimmiten eläkeikäiset ihmiset. Nuoret naiset ovat sitä vastoin tottuneita kauneudenhoitopalvelujen käyttäjiä. (Suontausta ym. 2005, ) Hyvinvointimatkailussa yhdeksi asiakassegmentiksi ovat vahvasti nousemassa liikematkailijat sekä yksinäiset ihmiset eli sinkut. Lisäksi ei sovi unohtaa suurten ikäluokkien osuutta tässäkään matkailumuodossa. Suurten ikäluokkien jääminen pois työelämästä vaikuttaa moneen seikkaan. Koska työikäisiä on yhtäkkiä paljon vähemmän, on myös verotuloja huomattavasti vähemmän. Julkinen rahoitus ei enää hoida sosiaalikuluja entiseen malliin, joten terveydestä ja omasta kunnosta joutuu kansalainen huolehtimaan itse. (Hentinen 2004.) Kuvion 2 mukaan vuonna 2050 yli 60-vuotiaiden osuus maailman väestöstä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2000 tilanteeseen nähden. Koska vuonna 2050 yli 60- vuotiaita on odotettavasti yli neljännes väestöstä, on tärkeää huomioida se myös matkailupalveluja räätälöidessä.

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015. Ulla Kreander / Restel Hotel Group

Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015. Ulla Kreander / Restel Hotel Group Uudenmaan Yrittäjät 21.11.2015 Ulla Kreander / Restel Hotel Group Yrittäjien majoitusedut Restelissä 2016 Huonehinnoista -20 % alennus päivän hinnasta Päiväkokouksista -10 % Varaukset myyntikeskuksesta

Lisätiedot

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen: HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI HARJOITUSTEHTÄVIÄ: Hotellin tilat, tuotteet ja palvelut 1. Mikä on majoitusliikkeen toiminnan perusajatus? 2. Mitä toiminta-ajatus

Lisätiedot

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen: HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI HARJOITUSTEHTÄVIÄ: Majoitustoiminta Suomessa ja maailmalla 1. Mainitse hotellitasoisen majoituksen tunnusomaisia piirteitä? 2. Vertaile

Lisätiedot

Majoitustoiminta ja palveluosaaminen

Majoitustoiminta ja palveluosaaminen Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen: Majoitustoiminta ja palveluosaaminen HARJOITUSTEHTÄVIÄ: Majoitustoiminta Suomessa ja maailmalla 1. Mainitse hotellitasoisen majoituksen tunnusomaisia piirteitä. 2. Vertaile

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Porin Yrittäjät 3.6.2014. Ulla Liitomaa / Restel Hotel Group

Porin Yrittäjät 3.6.2014. Ulla Liitomaa / Restel Hotel Group Porin Yrittäjät 3.6.2014 Ulla Liitomaa / Restel Hotel Group Liike-, kokous- ja vapaaajan matkustus 26 Cumulus-hotellia Maan kattava verkosto 47 hotellia ja yli 8000 huonetta Monipuolinen hotellivalikoima

Lisätiedot

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset

4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset 4.2.2 Vastaanoton asiakaspalvelu (20ov) 1 Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja työskentelee majoitusliikkeessä vastaanoton työtehtävissä yhteistyössä toimipaikan muiden työntekijöiden

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

CUMULUS Hotellit Kaupunki Hotelli Huoneluokka Normal Low High Normal Low High

CUMULUS Hotellit Kaupunki Hotelli Huoneluokka Normal Low High Normal Low High CUMULUS Hotellit Normal Helsinki Cumulus Kaisaniemi Standard 139 119 149 11.1.-31.5 1.-17.6. Superior 169 139 179 3.-31.12 Helsinki Cumulus Olympia Standard 109 109 119 11.1.-31.5 1.1.-10.1 1.-17.6. 18.6.-16.8

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Täydellinen loma Lapissa

Täydellinen loma Lapissa Täydellinen loma Lapissa Ainutlaatuinen palvelukonsepti kokoaa saman katon alle kaksi viihtyisää ja tasokasta hotellia sekä Kokousja kongressi keskus Levi Summitin palveluineen ja näyttelyineen. Suomen

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

värikkäitä hetkiä Hotellin esite parkinn.fi/hotel-meriton-tallinn

värikkäitä hetkiä Hotellin esite parkinn.fi/hotel-meriton-tallinn värikkäitä hetkiä Park Inn by Radisson Meriton Conference & Spa Hotel Tallinn Toompuiestee 27 / Paldiski mnt 4, Tallinn 10149, Viro Puh. + 372 62 88 100 Faksi + 372 62 88 101 info.meriton.tallinn@rezidorparkinn.com

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

YRITYSHINNAT LIIKEMATKUSTUKSEEN 2008 FINEL - sähkö-, elektroniikka- ja automaatiojärjestöjenliitolle ja sen jäsenjärjestöille

YRITYSHINNAT LIIKEMATKUSTUKSEEN 2008 FINEL - sähkö-, elektroniikka- ja automaatiojärjestöjenliitolle ja sen jäsenjärjestöille YRITYSHINNAT LIIKEMATKUSTUKSEEN 2008 FINEL - sähkö-, elektroniikka- ja automaatiojärjestöjenliitolle ja sen jäsenjärjestöille (Sähköinsinööriliitto ry SIL, Elektroniikkainsinöörien seura ry EIS, Suomen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012. Esittelyt / Hinnasto

JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012. Esittelyt / Hinnasto JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012 Esittelyt / Hinnasto Tahkovuori Chalets ***** Kalliolantie 1 B Tasokkaat ja viihtyisät huoneistot v. 2008 valmistuneessa hissitalossa. Kaikki huoneistot ovat täysin sisustettuja

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Maaliskuu 2013 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakysely Innolink

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka

Anne Kalliomäki. Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka Anne Kalliomäki Keski-Suomen vetovoiman lisääminen tarinallistamalla 20.11.2014 Peurunka JOS KESKI-SUOMI OLISI TUNNE! MIKÄ TUNNE SE OLISI?! PUNAINEN LANKA Tarinakone valmentaa yrityksiä tarinallistamaan

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa. Talous Tutuksi 1.9.2011

Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa. Talous Tutuksi 1.9.2011 Yritysten haasteet muuttuvassa maailmassa Talous Tutuksi 1.9.2011 Palace Kämp Group Oy Suomalainen hotelli- ja ravintolakonserni, johon kuuluu joukko Helsingin maineikkaimpia hotelleja ja ravintoloita

Lisätiedot

Oulun%Seudun%Setlemen+%ry%

Oulun%Seudun%Setlemen+%ry% Oulun%Seudun%Setlemen+%ry% perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta ja varata kaupunkilaisille mahdollisuuden itsensä

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere

Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Miehen paikka, omaishoitoa miesten näkökulmasta seminaari 8.4.2014 Tampere Tarve toimia! Toiminta on yhtä tärkeää kuin ruoka ja juoma. Jokaisella tulisi olla fyysistä ja henkistä toimintaa, josta nauttii

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö!

!!!!!!!!!!!!!! PIKAOPAS!RAHAN!TEKEMISEEN!!! Opas!verkkokaupan!markkinoinnin!tuloksekkaa< seen!suunnitteluun!ja!toteutukseen!!! Antti!Sirviö! PIKAOPASRAHANTEKEMISEEN Opasverkkokaupanmarkkinoinnintuloksekkaa< seensuunnitteluunjatoteutukseen AnttiSirviö JussiKämäräinen Opinnäytetyö Joulukuu2013 Yritystoiminnankehittämisenkoulutusohjelma Liiketalous

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki

FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki FORUM 2015 Palvelusektorin osa-alueita Asiantuntijapalvelut ja Asiakastyytyväisyys 3.11.2015 Risto Pulkkanen, SFS Finlandia-talo, Helsinki Asiantuntijapalvelut (EN 16775) ja Asiakastyytyväisyys (CEN/TS

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä

Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Työntekijänä 24h taloudessa: Mobiilipäiväkirjatutkimus päivittäisestä hyvinvoinnista ja terveydestä Anna Rönkä JY, Sanna Sihvonen JAMK, Mari Punna JAMK, Ulla Teppo JAMK & Kaisa Aunola JY Näkökulmamme epätyypilliseen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys 2.9.2015 Jaakko Hirvola Building a better working world EY:n toiminnan tarkoitus on rakentaa parempaa liike- ja työelämää ja paremmin toimivaa

Lisätiedot

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen

Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnonläheisyys matkailukeskuksissa -tarvitaanko sitä? Liisa Tyrväinen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia -seminaari Luontokeskus Haltia, Espoo 25.3.2014 Kestävä matkailu matkailukeskuksissa? Kestävän matkailun

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

4eventin palvelut Långvikissa

4eventin palvelut Långvikissa 4eventin palvelut Långvikissa Fyysinen hyvinvointi Kehon ikä -kartoitus Lähtölaukaus elämänpituiselle hyvinvointimatkalle Kehon ikä -kartoitus on kokemuksemme mukaan motivoivin yksilötason terveyskunnon

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015

Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Myynnin sertifikaatti Palveluprosessin visualisointi Jonna Rothberg-Mikkonen 20.2.2015 Case: Hyvän Olon viikonloppu kurssilaisen palvelupolku Vierumäellä VIERUMÄKI KOTISIVUT www.vierumaki.fi - Paljon informaatiota

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Venäläisten matkailijoiden tyytyväisyys Inari- Saariselkä -alueeseen 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään?

Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Sairaan hyvä sisäympäristö miten se tehdään? Kari Reijula, professori Teemajohtaja Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat teema-alue Esittäjän nimi 4.12.2012 Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden kustannukset

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MATTILANNIEMI. Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä

MATTILANNIEMI. Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä MATTILANNIEMI Toimitiloja teknologiaosaamisen sydämessä 2 Luonto ja huipputeknologia kohtaavat Puistomainen Mattilanniemen alue sijaitsee keskeisellä paikalla vain 15 minuutin kävelymatkan päässä Jyväskylän

Lisätiedot

Kulutuksen nykytrendit

Kulutuksen nykytrendit Kulutuksen nykytrendit Terhi-Anna Wilska Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 28.10. 2014 Mitä kuluttamisessa on 2 tapahtumassa? Elintason nousu, välttämättömyyksien muuttuminen Digitalisaatio, teknologian jokapaikkaistuminen

Lisätiedot

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1

1.ASKEL HYVINVOINTIJAKSOT OTA TALTEEN! OTA 1.ASKEL HYVINVOINTIISI. HYVINVOINTIJAKSOT AIKUISILLE HYVINVOINTIJAKSOT PERHEILLE. Hyvinvointijaksot 2014 1 OTA OTA TALTEEN! HYVINVOINTIISI. TUTUSTU JA HAE WWW.PHT.FI AIKUISILLE PERHEILLE Hyvinvointijaksot 1 VUODEN -HYVINVOINTIJAKSOJEN HAKU HAKU ALKAA 15.10.2013 TUTUSTU UUSIIN JAKSOIHIN JA TARJONTAAMME VERKKOSIVUILLAMME

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK

Hyvinvointimatkailun työpaja. Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä Liisa Renfors, MEK Hyvinvointimatkailun työpaja Hyvinvointia meille ja muille-seminaari, 26.10.2009, Jyväskylä, MEK Suomalainen hyvinvointi: Teemat Wellness 4-5 tähteä Finnrelax Terveysja kuntoliikunta Hemmottelu PERUSTARJONTA

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Pärnu 4 yötä 28.1.2016. Hedon SPA & HOTEL (standard) **** Hedon SPA & HOTEL (superior) **** Hotel Carolina **

Pärnu 4 yötä 28.1.2016. Hedon SPA & HOTEL (standard) **** Hedon SPA & HOTEL (superior) **** Hotel Carolina ** 28.1.2016 Pärnu 4 yötä Hedon SPA & HOTEL (standard) **** Kesäkuussa 2014 avattu Hedon SPA & HOTEL sijaitsee Pärnun rannassa historiallisen mutakylpylän rakennuksessa. Hotellissa on 72 huonetta, joista

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Pietarin omatoimimatkat junalla

Pietarin omatoimimatkat junalla Pietarin omatoimimatkat junalla Allegro-juna vie Kouvolasta Pietariin vain 2 tunnissa 20 minuutissa keskustasta keskustaan ja passi- ja tullimuodollisuudet hoituvat kätevästi junassa, omalla paikalla istuen.

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot