Kyseiset arvot toimivat kasvatuksemme perustana ja ne näkyvät kaikessa kasvatustoiminnassa sekä kanssakäymisessä toisten aikuisten ja lasten kanssa.

Transkriptio

1

2 HISTORIAA Vuonna 1995 Kaanaan päiväkoti aloitti toimintansa Kaanaan esiopetuksena Kaanaan koulun yhteydessä. Vaikka nimenä oli Kaanaan esiopetus, niin toiminta oli varsin monipuolista. Esiopetusikäisten lasten lisäksi ryhmässä oli nuorempiakin lapsia osa- ja kokopäivähoidossa. Myös ekaluokkalaisilla oli koulupäivän jälkeen mahdollisuus, vanhempien niin halutessa saada iltapäivähoitoa ryhmässä. Toimintaa lähdettiin toteuttamaan lapsilähtöistä pedagogiikkaa noudattaen. Suunnittelussa ja toiminnassa haluttiin mahdollisimman paljon ottaa huomioon lapsien omat tarpeet ja toiveet. Vuonna 1997 Raision asuntomessuja varten uudistetut päiväkotitilat avattiin saman vuoden syksynä. Uudet tilat sijaitsivat koulun vieressä ja olivat rakennettu koulun vanhoihin asuntolatiloihin. Tiivis yhteistyö koulun kanssa jatkui edelleen. Isompien tilojen ja lapsimäärän kasvaessa myös lasten ikäjakauma laajeni käsittämään myös 3-5 -vuotiaat lapset esiopetusikäisten lisäksi. Laajentunut toiminta mahdollisti myös entistä yhteisöllisemmän tavan tehdä työtä. Vuonna 1999 alusta päiväkoti laajeni nykyisiin tiloihin ja toimintaa oli kahdessa eri rakennuksessa. Laajennus toteutettiin vanhoihin ja vapaaksi jääneisiin koulun asuntolatiloihin. Päiväkodin uusiin tiloihin oli mahdollista sijoittaa 3-5 -vuotiaat lapset. Vanhat tilat olivat pelkästään esiopetusikäisille. Tämän laajennuksen yhteydessä yksikkömme nimi muuttui vuonna 2000 Kaanaan lastentarhaksi. Vuoden 2001 syksyllä Kaanaan alueen asutuksen laajenemisen ja päivähoitotarpeen lisääntymisen myötä lastentarha sai koululta uudelleen käyttöönsä kaksi luokkahuonetta esiopetusta varten. Luokkahuone oli päivähoidon käytössä kolme vuotta. Hoitopaikkojen lukumäärä Kaanaan lastentarhassa vaihtelee vuosittain paikan välillä. Toiminnan alussa hoitopaikkoja oli 21 ja suurimmillaan määrä on ollut 74 lasta. Henkilökunnan määrä vaihtelee suhteessa hoidossa olevien lasten lukumäärään nähden.

3 Kaanaan lastentarha toimi vuodesta 1997 aina vuoteen 2005 omana itsenäisenä tulosvastuuyksikkönä. Lastentarhan hallinnolliset tehtävät ja päätökset, osa ruokahuoltoa sekä laitoshuollon tehtävät kuuluivat hoito- ja kasvatushenkilökunnalle. Saavutetun tuloksen/ säästön perusteella voitiin henkilökunnalle maksaa tulospalkkaa. Vuoden 2005 heinäkuusta Kaanaan lastentarhan tulosvastuu päätettiin lakkauttaa henkilökunnan toimesta ja Kaanaa liitettiin hallinnollisesti Hakinmäen päiväkodin kanssa yhteiseksi tulosyksiköksi. TOIMINTA-AJATUS Lastentarhamme tarjoaa 2-6 -vuotiaille lapsille turvallisen, virikkeellisen, monipuolisen ja kodikkaan kasvuympäristön. Tavoitteenamme on tukea lapsen tasapainoista, fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Toiminnassa on keskeistä leikin omaisuus, tekemisen ilo, kiireetön yhdessäolo ja toisten huomioon ottaminen. Lapset harjoittelevat toiminnan ja kokemusten kautta omatoimisuutta arjen taidoissa, sekä vuorovaikutustaitoja. Oppiminen on konkreettista ja kokonaisvaltaista ja opittava asia toistuu eri sisältöalueilla.

4 Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on lapsilähtöinen pedagogiikka, joka perustuu lapsen haluun ja kykyyn oppia. Meillä lapsilähtöisyydessä huomioidaan lapsilta tulevat ajatukset, ideat ja mielenkiinnon kohteet. Suunnitelmaa ja toimintaa käsitellään joko yksittäin, pienryhmissä tai koko ryhmän kesken ottaen huomioon lasten yksilölliset kehitystasot. Aikuinen antaa tekemiselle puitteet, työkalut sekä on tarvittaessa ohjaamassa toimintaa, antamassa rajat ja innostamassa tutkimaan lasta kiinnostavia asioita. Lapsille annetaan näin mahdollisuus myönteisiin oppimiskokemuksiin. Toiminta on joustavaa ja kiireetöntä. Perusopetuslainmukainen esiopetus on kaikille 6 -vuotiaille tarkoitettua maksutonta toimintaa, ja olennainen osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus, esiopetus ja koulun perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta sisällöllisesti johdonmukaisesti etenevän kokonaisuuden. Lastentarhan sijainti koulun yhteydessä antaa jatkumolle hyvät puitteet ja mahdollisuudet. ARVOT Tärkeimpinä kasvatusarvoina perheessä vanhemmat pitivät toisten huomioonottamista ja kunnioittamista, hyviä käytöstapoja sekä rehellisyyttä. Vanhempien kasvatusarvot koottiin heidän palauttamastaan esiopetuksen arviointilomakkeesta. Henkilökunnan arvoja koottiin kyselylomakkeella, joiden pohjalta käytiin yhteinen arvokeskustelu. Tärkeimpiä arvoja joita henkilökunta haluaa lapsille välittää ovat: - lapsuuden vaaliminen - toisten huomioonottaminen ja kunnioittaminen

5 - tekemisen ja oppimisen ilo - kiireetön yhdessäolo - luonnon kunnioittaminen Kyseiset arvot toimivat kasvatuksemme perustana ja ne näkyvät kaikessa kasvatustoiminnassa sekä kanssakäymisessä toisten aikuisten ja lasten kanssa. PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Näitä edellytyksiä ovat luomassa ja kehittämässä seuraavat asiat: - turvalliset ihmissuhteet - leikin merkityksen huomioiminen kaikessa oppimisessa sekä oppimisen ilo - terveen itsetunnon kehittyminen - erilaisuuden hyväksyminen ja toisen kunnioittaminen - hyvien tapojen sisäistäminen

6 Varhaiskasvattaja kunnioittaa lasten ja vanhempien kokemuksia ja mielipiteitä sekä työskentelee kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Mitä asioita Kaanaan lastentarhassa halutaan säilyttää (Henkilökunnan ajatuksia ja mietteitä syyskaudella 2010) - kodikas ilmapiiri - lapsilukumäärä koettu sopivaksi - lasten ikäjakauma 2-6v. - henkilökunnan säilyminen samana (vakituiset työsuhteet) - oma vapaus tehdä asioita, joustavuus eikä tarvitse koko ajan mennä kellon mukaan - kestävän kehityksen periaatteet ja niiden mukaan toimiminen - yhteistyö koulun kanssa - vanhempien arvostaminen ja huomioiminen TULEVAISUUDEN VISIOT KAANAAN LASTENTARHASSA Kaanaan lastentarhassa annetaan päivähoitoa ja esiopetusta myös pienissä ryhmissä kodinomaisessa, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisen ja innokkaan henkilökunnan ohjauksessa, erityislastentarhanopettajan avustamana. Kunnioitamme kestävän kehityksen periaatteita sekä panostamme pienryhmätoimintaan ja sen kehittämiseen. Kaanaan lastentarhan henkilökunta arvioi säännöllisesti omaa työtään ja kehittää aktiivisesti omaa osaamistaan. Henkilökunta osallistuu erilaisiin varhaiskasvatukseen liittyviin koulutuksiin mahdollisuuksien mukaan. Kululuvan toimintakauden aikana henkilökuntaa on osallistunut pienten lasten liikunta koulutukseen sekä varhaiskasvatuksen liikunta oppisopimuskoulutukseen. Kevätkaudella tullaan osallistumaan ainakin kasvatuskumppanuus koulutukseen.

7 OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöön kuuluvat sosiaalinen ja fyysinen ympäristö. Lapsen ja oppimisympäristön vuorovaikutus on olennainen osa kasvatus- ja oppimistapahtumaa. Vuorovaikutussuhteiden tulee olla tasavertaisia sekä lasta tukevia ja kannustavia. Ilmapiiri on erilaisuutta hyväksyvä, yksilöiden tarpeet huomioon ottava, joustava ja kiireetön. Turvallinen ympäristö tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja oppimista. Lastentarhan sijainti koulun välittömässä läheisyydessä antaa laajan ja monipuolisen toimintaympäristön. Käytössämme on iso piha-alue sekä koulun sisätiloista erityisesti liikunta- sekä ruokasali. Muuntautumiskykyinen ja innostava ympäristö antaa lapselle mahdollisuuden tehdä havaintoja, saada elämyksiä, pohtia ja löytää ratkaisuja, edistää leikkiä, oppimista ja tutkimista. Leikki- ja oppimisympäristönä käytämme myös kävelyetäisyydellä olevaa lähimetsää, Raisionlahtea sekä Uikkupolkua. Hyvä leikkiympäristö on myös hyvä oppimisympäristö, joten erilaisille leikeille tehdään tilaa ja annetaan mahdollisuuksia. Lasten omaehtoisen, yksilöllisen toiminnan mahdollistamiseksi oppimisvälineet ja -materiaalit sekä leikkivälineet ovat omilla paikoillaan koko ajan lasten saatavilla. Lasten edellytetään myös palauttavan tarvikkeet takaisin omille paikoilleen esim. piirustusvälineet, muovailuvahat, lelut jne. Lasten kanssa yhdessä luodaan esteettinen ympäristö ja heitä ohjataan ottamaan vastuuta siitä. Erityistä huomiota kiinnitämme ympäristöystävällisiin ratkaisuihin; jätteiden lajitteluun, jätteiden vähentämiseen sekä materiaalien valintaan toimiaksemme kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.

8 LEIKKI Leikki on varhaiskasvatuksen perusta ja toimiva sekä monipuolinen leikkiympäristö toimii myös oppimisympäristönä. Lapsilähtöisessä pedagogiassa korostuu leikin merkitys. Leikin pitää olla lapsen elämässä aina läsnä. Leikin kautta lapsi luo suhteita toisiin ihmisiin ja ympäristöön ja oppii asioita kuvittelemalla ja toimimalla. Leikki luo kehyksen sosiaaliselle, emotionaaliselle ja älylliselle oppimiselle. Kaanaan lastentarhassa leikkiä on toteutettu lasten vapaana leikkinä ja ohjattuna leikkinä. Vapaassa leikkitilanteessa aikuinen toimii leikin tarkkailijana ja on läsnä tarvittaessa. Lapset saavat itse päättää mitä leikkivät, missä leikkivät ja kenen kanssa. Ohjatussa leikissä aikuinen määrää leikkiryhmät ja leikit sekä luo leikeille alun rakentamalla leikkipaikat osin valmiiksi. Erityisen suosittuja ovat roolileikit. Roolileikkeinä voidaan leikkiä esimerkiksi kauppaa, parturia, pankkia, kahvilaa, lääkäriä tai linja-autoa. Aikuinen on mukana osana leikkiä ja ohjaa lapsia leikin kuluessa. MUSIIKKI Musiikkikasvatus on monipuolinen ja erilaisia taitoja rikastuttava alue. Musiikin perustana on hiljaisuus ja kuuntelemisen taito. Rytmiikka on keskeinen musiikin osa-alue, joka tukee kehitystä ja kasvamista muillakin taitoalueilla. Musiikin opetus etenee loruista ja lauluista kehonsoittimiin, siitä liikkeeseen, sitten soittimiin ja lopulta esiintymiseen. Tavoitteena on kokonaisvaltainen musiikista nauttiminen kuuntelemalla ja osallistumalla musiikin tekemiseen.

9 LORUT, LAULUT JA PERINNELEIKIT - äänen ja rytmitajun tuottaminen - erilaiset laulut, perinteisistä lastenlauluista nykypäivän lauluihin RYTMIIKKA JA SOITTAMINEN - perusrytmi- ja syke - melodia- ja sanarytmi - rytmitavut ja tauot - soittimet ja kehonsoittimet KUUNTELEMINEN - hiljaisuus - äänien erotteleminen - musiikkiesitykset ja konsertit LUOVA ILMAISU - musiikkiliikunta ja -maalaus - rentoutuminen LIIKUNTA Kaanaassa lapsilla on mahdollisuus ohjattuun ja vapaaseen liikkumiseen. He saavat kokemuksia ja elämyksiä ulkoilusta ja liikkumisesta erilaisella säällä. Yhteistyötaitoja on helppo harjoitella joukkue- ja sääntöleikeillä. Lapset tutustuvat erilaisiin leikkeihin sekä ulko- ja sisäliikuntalajeihin. Kaanaan koulu tarjoaa hyvät sisäliikuntatilat ja liikuntavälineet. Monipuoliset liikuntamahdollisuudet otetaan huomioon sään mukaan. SISÄLIIKUNTA - Tapahtuu usein koulun liikuntasalissa, siellä tehdään mm.

10 erilaisia temppuratoja missä voi olla puolapuilla kiipeilyä, köysissä ja renkaissa roikkumista, pallon heittelyä sekä kuperkeikkojen harjoittelua, jne. Salissa voidaan myös pelata sählyä tai leikkiä erilaisia liikuntaleikkejä. ULKOLIIKUNTA - Talvella käymme hiihtämässä ja luistelemassa lähiympäristössämme. Kesäkaudella harjoittelemme lähikentällä yleisurheilua, jalkapalloa ym. liikuntaleikkejä. Olemme kokeilleet myös sauvakävelyä. Esiopetuksen kanssa käydään Ulpukassa muutamia kertoja harjoittelemassa uimataidon alkeita. Talvikaudella käymme myös Kerttulan jäähallissa luistelemassa. Onnistumisen hetket ja liikunnan ilo ovat hyvin tärkeä osa lapsen kehityksessä. Ulkoilu ja liikkuminen edistävät lapsen terveyttä ja hyvinvointia sekä tukevat oppimista. LUONTO JA YMPÄRISTÖ Kaanaan lastentarhassa keskeiset havainnoinnin kohteet ovat lähimetsä, Raisionlahden luontopolku, koulun- ja tarhan lähiympäristö sekä Hahdenniemen ranta. Havainnoimme mahdollisuuksien puitteissa eläimien elämää, kasveja, luonnon kiertokulkua sekä lähiympäristön muuttumista luonnonvaraisesta asutuksi ympäristöksi. Kaanaan lastentarha on ollut useana vuonna mukana kansainvälisessä Vihreä lippu ohjelmassa. Teemojamme ovat olleet mm. lähimetsä, jätteiden vähentäminen, vesi ja energia. Kaikki nämä teemat näkyvät edelleen arjessamme. Syksyllä 2010 jättäydyimme pois Vihreä lippu ohjelmasta, mutta jatkamme edelleen kestävän kehityksen toimintaperiaatteita. Päivittäin kierrätämme eloperäiset jätteet, paperin, kartongin, metallin, lasin sekä ongelmajätteen. Suosimme myös aineettomia lahjoja ja järjestämme erilaisia tempauksia. Näiden pohjalta opettelemme syy-seuraus suhteiden ymmärtämistä.

11 KUVAAMATAITO JA KÄDENTAIDOT Kuvataide kehittää myönteistä asennetta taiteeseen, kulttuuriin ja ympäröivään esteettiseen maailmaan sekä rikastuttaa elämysmaailmaa. Visuaalisen ympäristön ymmärtäminen sekä oman kuvallisen ilmaisun kehittäminen ovat keskeisiä tavoitealueita. Omien kuvallisten tuotosten syntymisessä on tärkeintä kunnioittaa lapsen omia tavoitteita ja omaa ilmaisutapaa. Tavoitteena on keksivä, tutkiva ja kokeileva lapsi. Kuvataiteen eri alueisiin tutustuminen, niistä nauttiminen ja niiden tuottaminen lisäävät lapsen itsetuntemusta ja luottamusta. Tavoitteena on pitkäjänteisen työskentelyn harjoittelu ja lapsen mielikuvituksen ja hienomotoriikan kehittäminen. Kaanaan lastentarhassa maalataan, piirretään, nikkaroidaan, askarrellaan ja ommellaan. MAALAUS - Sormiväri-, vesiväri- ja muita maalaustekniikoita. PIIRTÄMINEN - Hiilipiirrokset, vahaliidut ym.

12 PUUTYÖT - Esikoululaiset ovat monena vuotena nikkaroineet esim. kellot vuotiaat tutustuvat puutöihin vasaroiden ja naulojen avulla. ASKARTELU - Askarrellaan vuodenaikojen mukaan ja hyödynnetään luontoa ja kierrätystä. OMPELU - Kaanaan lastentarhassa ommellaan ikäryhmien vaatimustasojen mukaan. Esikouluvuoden aikana on mahdollisuus käydä tutustumassa Harkon näyttelyyn ja museoon. Taiteellisen kokemisen ja tekemisen kautta lapsi kehittyy yksilönä ja ryhmänjäsenenä. ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN LAPSELLE Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. Jokaisen lapsen tulee saada tarvitsemansa pedagoginen ja kuntoutuksellinen tuki päivähoitopaikassaan. Vanhempien asiantuntemus sekä henkilökunnan tekemä arviointi, havainnointi ja dokumentointi on perusta toiminnan suunnittelulle ja toteutukselle. Varhaiskasvatuksen tukitoimet pyritään aloittamaan heti, kun tuen tarve on havaittu. Tarvittaessa konsultoidaan vanhempien kanssa yhdessä sovitulla tavalla esimerkiksi kiertävää erityislastentarhanopettajaa tai muiden tahojen asiantuntijoita. Yhteistyötä neuvolan kanssa on etenkin 5-vuotiaiden kohdalla. Kaanaan lastentarhassa erityistä tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu tavallisiin ryhmiin. Kuntouttavaa toimintaa toteutetaan yksilö- ja/tai pienryhmäopetuksena muun toiminnan ohessa. Toimintakauden aikana järjestetään tarvittaessa pienryhmiä, joissa harjoitellaan mm. vuorovaikutus- ja sosiaalisia taitoja leikin avulla. Tarvittaessa lapsen tai ryhmän tukena on avustaja ja/tai ryhmäkokoa pienennetään. Avustajan tehtävänä on taata lapsen

13 mahdollisimman täysipainoinen ryhmässä toimiminen. Lisäksi avustaja tekee yhdessä lapsen kanssa lapselle suunniteltuja tehtäviä, jotka tukevat lapsen kehitystä. Vanhemmat, ryhmän aikuiset, kiertävä erityislastentarhanopettaja Tarja Keskisarja sekä tarvittavat kuntouttavat tahot (puheterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti) tekevät yhdessä lapselle kuntoutussuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuuksien ja harjaannuttamisalueiden lisäksi tarvittavat muutokset ympäristöön sekä aikuisten tehtävät. Lapsen oma suunnitelma eheyttää ja niveltää eri kasvatusympäristöjä toisiinsa (koti, lastentarha, esikoulu, koulu) sekä turvaa joustavan etenemisen lapsen siirtyessä uuteen ryhmään tai kouluun. Lapset jotka ovat 11 -vuotisen oppivelvollisuuden piirissä viettävät ensimmäisen oppivelvollisuusvuotensa lastentarhassa. Nämä lapset saavat erityistä tukea jo 6-vuotiaana tulevan erityisluokan opettajalta. YHTEISTYÖ. YHTEISTYÖ KODIN KANSSA Yhteistyön lähtökohtana päivähoidossa, niin esiopetuksessa kuin varhaiskasvatuksessa, on yhteinen kasvatus vastuu lapsesta kodin kanssa. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu oman lapsensa kasvatuksesta, koska he tuntevat lapsensa parhaiten. Päivähoidon henkilöstö pyrkii tukemaan kotien kasvatustehtävää ja vastaa kasvun ja kehityksen asiantuntijana lapsen yksilöllisiin kehitystarpeisiin. Yhteistyö päivähoidon ja kodin välillä on ehdoton edellytys lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Päivähoidon ja kodin yhteistyömuotoihin sisältyvät esim. päivittäiset keskustelutuokiot vanhempien kanssa, havainnointilomakkeen pohjalta käytävät lapsikohtaiset keskustelut, vanhempainillat, vanhempainkerhotoiminta, juhlat tai yhteiset retket.

14 YHTEISTYÖ PERUSOPETUKSEN KANSSA Yhteistyö päiväkodin ja koulun välillä on sekä lasten että aikuisten vuorovaikutusta. Lähikoulun kanssa voidaan järjestää yhteisiä juhlia, urheilutapahtumia sekä yhteistoiminnallisia ryhmiä, joissa lastentarhan- ja luokanopettajat järjestävät yhdessä toimintaa. Lähikoulun luokkien kanssa voidaan myös järjestää kummitoimintaa. Myös päiväkodin tai lähikoulun tilat (esim. liikuntasali) voivat olla yhteiskäytössä. Kouluun menevien lasten vanhemmille järjestetään myös toimintavuoden aikana yhteisiä vanhempainiltoja, joissa pohditaan kouluun siirtymiseen liittyviä asioita ja mahdollisia ongelmia. Keväisin pohditaan myös tulevien ekaluokkalaisten luokkajakoa esikouluopettajien ja koulun opettajien sekä erityisopettajien yhteisissä palavereissa. MUUT YHTEISTYÖTAHOT Lapsi- ja asiakaslähtöinen päivähoito ja esiopetus toteutuvat kun jo suunnitteluvaiheessa kuunnellaan lapsiryhmän tarpeita ja vanhempien odotuksia. Päiväkodin lähiympäristön omaleimaisuus huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja yhteistyötä tehdään alueen koulun,

15 perhepäivähoidon, kulttuuritoimen, nuoriso- ja liikuntatoimen, kerho- ja harrastustoiminnan ja eri vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Raisiossa apua erilaisissa tilanteissa antaa verkosto, jossa mukana ovat mm. sosiaalitoimi, neuvola (5-vuotisneuvolat), erityisopetus, puhe- ja toimintaterapeutit, poliisi (poliisin vierailut, liikennekasvatus) ja pelastuslaitos (palosuunnitelmat ja -harjoitukset), seurakunta (juhlapyhiin liittyvät kirkkovierailut ja pikkukirkot), urheiluseurat (erilaiset liikuntatapahtumat ja tempaukset), erilaiset yhtiöt ja vapaaehtoisjärjestöt lahjoituksineen. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA Jokaiselle 2-5 -vuotiaalle lapselle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Suunnitelmassa otetaan huomioon lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet sekä yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet. Henkilöstö huolehtii siitä, että lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma muodostavat toimivan kokonaisuuden. Keväällä 2006 Kaanaan lastentarhassa on tehty oma varhaiskasvatussuunnitelma ja sitä on tarkoitus muokata tarpeen mukaan vuosittain. Henkilökunnalla on mahdollisuus suunnitella ja arvioida toimintaa kullekin sopivalla tavalla esim. koko lastentarhan suunnitteluilloilla. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman arviointia suoritetaan jatkuvasti varhaiskasvatushenkilöstön ja lapsen vuorovaikutuksessa. Syksyisin vanhemmat ja lapsen hoitoon ja kasvatukseen osallistuvat henkilöt sopivat lapsen yksilöllisen varhaiskasvatuksen tavoitteet. Varhaiskasvatusta arvioidessaan vanhempien tulee olla tietoisia asetetuista tavoitteista. Keväisin vanhempien kanssa käydään palautekeskustelu, jossa yhdessä arvioidaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. TEHDÄÄN YHDESSÄ LAPSELLE HYVÄ ARKI!

16