Asemakaava 402 LIITE 6 RAKENNUSTAPA- MÄÄRÄYKSET JA JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KARAL KH Länsiranta, Eteläinen ranta-alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asemakaava 402 LIITE 6 RAKENNUSTAPA- MÄÄRÄYKSET JA JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KARAL 3.5.2006 KH 5.5.2006. Länsiranta, Eteläinen ranta-alue"

Transkriptio

1 Asemakaava 402 LIITE 6 RAKENNUSTAPA- MÄÄRÄYKSET JA JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KARAL KH Länsiranta, Eteläinen ranta-alue 22. kaupunginosa, korttelit katualue, puistoalueet sekä vesialue 1

2 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET 3 KORTTELI 435 Julkisen rakentamisen varaus / puisto 5 KORTTELI 436 Rantatori, osa Porvoon Merikorttelia 6 KORTTELI 437 Wiléniuksen veneveistämöalue, 8 osa Porvoon Merikorttelia KORTTELI 438 Vierasvenesataman palvelukortteli 11 KORTTELI 439 Kaupallinen pienvenetelakka 13 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA 16 Puistoalueelle sijoitettavan rakennuksen suunnittelu 17 kansi: havainnekuva, n. 1 :

3 YLEISTÄ Rakennustapamääräykset ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma koskevat Porvoon Länsirannan 22. kaupunginosan kortteleita sekä katualuetta ja puistoalueita. Asemaakaavaan sisältyy lisäksi osa Porvoonjoen vesialueesta. Asemakaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on noin k-m 2. Pitkänomainen ranta-alue sijaitsee Porvoonjoen ja Kokonniementien välissä. Pohjoisessa asemakaava-alueeseen sisältyy teknisistä syistä Aleksanterinkadun silta kokonaisuudessaan ja kappale Jokikatua. Rakennustapamääräyksillä ei ole puututtu avattuun Aleksanterinkadun siltaan. Alue toteutetaan asemakaavaa ja näitä ohjeita noudattaen. Kysymyksessä on rakennusten, niiden lähiympäristön ja julkisen ulkotilan eli rantapuiston kaupunkikuvallinen vähimmäistaso. Ohjeen laatimisessa on hyödynnetty soveltuvin osin Moderni puukaupunkialueen rakennustapamääräyksiä ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmaa. Ohjeesta voidaan poiketa myöhemmin tarkemmin määriteltäviltä osilta, mikäli alueelle mahdollisesti tontinvuokraamisen yhteydessä esitettävien suunnitelmien osalta löydetään kaupunkikuvalliselta laatutasoltaan vähintään samanarvoisen lopputuloksen takaavia ratkaisumalleja. KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET Kaupunginhallituksen ja kaavoitus- ja rakennuslautakunnan asettamat mittakaavaa, monipuolisuutta ja ympäristön laatutasoa koskevat tavoitteet ovat lähtökohtina alueen toteutuksen yksityiskohtien määrittelyssä. Rantavyöhyke tulee toimimaan tärkeänä osana Porvoon jokirannan virkistys-, ulkoilu- ja matkailupalvelujen aluetta. Asemakaavalla pyritään varmistamaan alueen keskustamainen ja edustava, puistomaisen vehreä ja historiallisia heijastumia sisältävä luonne, erilaiset liikenteelliset yhteystarpeet sekä puistoon sijoittuvan rakentamisen mahdollisimman korkea laatutaso. Alueen kokonaisilmeen tavoitteena on lehtevä etelään päin levenevä puistovyöhyke, jonka taustana länsipuolella on myöhemmin tarkemmin suunniteltava Länsirannan eteläisten korttelien julkisivusarja. Leveään puistoon sijoittuu varsin runsaastikin alueelle luonteenomaisia toimintoja, jotka kuitenkin sulautuvat puiston osaksi sen sijaan, että nousisivat pääosaan kokonaisrakenteessa. palvelujen ja kulttuuritoimintojen pienimuotoinen keskittymä, mihin rannan kulttuurirakennus liittyy saumattomasti. Länsirannalle on aikaisempina vuosikymmeninä suunniteltu sijoitettavaksi varsin runsaastikin yleisten rakennusten korttelialueita, joiden tarve on kuitenkin osoittautunut aikaisempaa käsitystä huomattavasti vähäisemmäksi. Alueelle voidaan kulttuurirakennusten lisäksi sijoittaa myös ulkoilutoimintoja, kuten pieniä pelikenttiä tai leikkipuisto ja niille välttämätön kevytrakenteinen huoltorakennus. Kulttuurirakennuksen eteläpuolelle on varattu tilaa pienelle rantatorille rakennuksineen. Sen eteläpuolella sijaitsee Wiléniuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas puuveneveistämö, josta kehittyy pikantti merellinen yksityiskohta rantapuistoon. Veistämö on viimeinen muistuma koko joen länsirannan aikoinaan niin laajaa teollisuus- ja varastorakennusten kirjoa. Jatkossa se on paitsi toimiva puuveneiden veistämö ja korjauskeskus myös avoin matkailijoille kiehtova tutustumiskohde osana jokirannan monipuolista palvelutarjontaa. Veistämön eteläpuolella on laajempi puistoalue tennis-, lentopallo- ja muine kenttineen. Puiston jatkona on lähinnä vierasvenesataman palvelukeskittymäksi ajateltu rakennuspaikka, johon voi sijoittaa myös muita veneilyyn liittyviä toimintoja myymälätiloista klubiravintolaan. Alueen eteläkärjessä on laaja kaupallisen pienvenetelakan alue. Pienvenetelakka-alueen kookkaat rakennusmassat on ohjeiden mukaan toteutettuna jäsennelty niin, että ne joelta nähtyinä sulautuvat osaksi Kokonmäen tummaa siluettia. Koko alueella on erityistä huomiota kiinnitettävä rakennusten lattiatason sekä pihaalueiden korkeuteen jokivedenpintaan nähden. Rakennusjärjestysluonnoksen mukaan varautuminen tulvaan edellyttää lattian nostamisen jopa tasolle +3.0 metriä normaalivedenpinnasta. Kevytrakenteisten kausiluontoisesti käytössä olevien rakennusten osalta vaatimuksesta voi olla tarpeen joustaa sovitettaessa rakennukset mahdollisimman luontevaksi osaksi ympäröivää kulttuuriympäristöä. Alueen pohjoisosaan Aleksanterinkadun sillan lähituntumaan sijoittuu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YY-1), joka on varaus mahdollisesti vasta pitkänkin ajan kuluttua rakennettavalle julkiselle edustusrakennukselle. Taidetehtaan tuntumaan on luontevaa kehittää julkisten 3

4 KORTTELI 435 Julkisen rakentamisen varaus / puisto RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Aleksanterinkadun sillan lähituntumaan sijoittuu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, joka on varaus mahdollisesti vasta pitkänkin ajan kuluttua rakennettavalle julkiselle edustusrakennukselle. Yksi tai useampi kulttuurirakennus ovat osa Länsirannan kaupunginosan ja samalla koko keskustaalueen kulttuuripainotteisten yleisten rakennusten tarjontaa. Taidetehtaan tuntumaan on luontevaa kehittää julkisten palvelujen ja kulttuuritoimintojen pienimuotoinen keskittymä, mihin rannan kulttuurirakennus liittyy saumattomasti. Länsirannalle on aikaisempina vuosikymmeninä suunniteltu sijoitettavaksi varsin runsaastikin yleisten rakennusten korttelialueita, joiden tarve on kuitenkin osoittautunut aikaisempaa käsitystä huomattavasti vähäisemmäksi. Tämä rannan julkisen rakentamisen varaus antaa Länsirannan alueelle keskustamaista toimintojen monipuolisuudesta kumpuavaa luonnetta. ruutukaavan säännönmukaisuuteen, jota on myös sovellettu Länsirannan uusissa kortteleissa. Rakennus voi ylempien kerrosten osalta kurottaa pohjois- ja itäpuoliltaan ulokemaisesti puiston ja joen ylle asemakaavakartan rakennusalamerkintöjen mukaisesti. Rakennukseen on liitettävä laiturimainen osa, jolla rakennus liittyy vesielementtiin. Kulttuurirakennuksen osalta kokonaisratkaisua ei ole tällä rakennustapamääräyksellä ohjattu yleisiä lähtökohtia tarkemmin. Tällaisen erityisen suunnittelutehtävän osalta on joka tapauksessa toteutusvaiheessa arvioitava suunnitelman vastaavuus paikan asettamiin vaatimuksiin. Kohde miltei edellyttää toteutuskelpoisen ratkaisun etsimistä yleisen tai kutsukilpailun tai muun erityisen suunnittelijavalintamenettelyn pohjalta. Kuva 1. Näkemys kulttuurirakennuksen hahmosta. Alueelle voidaan kulttuurirakennusten lisäksi sijoittaa myös ulkoilutoimintoja, kuten pieniä pelikenttiä tai leikkipuisto ja niille välttämätön kevytrakenteinen huoltorakennus. A. Kulttuurirakennuksen suunnittelu Koska korttelialue on hyvin alavaa on joen tulviminen otettava huomioon suunnittelussa. Rakennus on toteutettava niin, että pääasialliset tilat ovat vähintään tasolla +3.0, mutta rakennus liittyy jokipenkereeseen saumattomasti. Rakennuksen alitse on myös järjestettävä avoin kevyen liikenteen yhteys. Kulttuurirakennuksen tulee olla maantasokerroksessa läpikuljettavuuden lisäksi olemukseltaan mahdollisimman läpinäkyvä. Ylempien kerrosten osalta rakennuksen on oltava v eistoksellinen ja ilmava. Sen tulee muotokieleltään puolustaa voimakkaasti omaa erityisarvoaan, mutta ottaa huomioon paikkakunnan puurakentamisen ja pienimittakaavaisuuden perinteet sekä liittyminen empiren Kuva 2. Näkymä Aleksanterinkadun sillalta. Etualalla kulttuurirakennus. 4

5 B. Ulkoilu-, liikunta-, ja virkistystoiminnalle välttämättömän kevytrakenteisen rakennuksen suunnittelu Korttelialueelle voi sijoittaa yhden enintään 30 k-m 2 :n laajuisen alueella sijaitsevan ulkoilu-, peli-, leikki- tai muun alueen huollon kannalta välttämättömän kevytrakenteisen rakennuksen. Rakennuksen suunnittelua koskevat samat ohjeet kuin VP-2 -puistoalueelle osoitetun huoltorakennuksen suunnittelusta on annettu. Rakennusala on yli 20 metrin etäisyydellä joesta, jolloin rakennuksen lattiataso voidaan nostaa mahdollisimman korkealle tulvaan varautumisen takia. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että rakennus on kevytrakenteinen ja rakenteeltaan sellainen, että se ääritilanteessa voi joutua hetkellisesti veden valtaan. Ulkoasultaan rakennuksen tulee kuitenkin olla huolitellun korkeatasoinen. Yli 30 cm korkeaa sokkelia tulee ulkonäkösyistä välttää. Tarkoituksena on, että rakennus piha-alueineen liittyy saumattomasti rantapuistoon. Rakennuksen ympäristöä ei näin ollen saa aidata eikä muutenkaan esim. istutuksilla tarpeettomasti laajentaa rakennuksen reviiriä rantapuistoalueelle. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kevyen paviljonkimainen, mutta viimeistellyn huoliteltu. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 4 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 2,8 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on kohtisuoraan joen itärantaa kohti, ts. Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Kulttuurirakennus rakennetaan kiinteäksi osaksi rantapuistoaluetta. Rakennuksella ei ole tarkoitus muodostaa piha-aluetta, jolla esiintyisi aitaamistarvetta. Kulttuurirakennuksen tapahtumien vaatimat pysäköintitilat on ratkaistava rakennuksen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Asemakaavamääräyksissä pysäköintipaikat on määrätty osoitettavaksi Taidetehtaan yhteyteen sijoittuvalta pysäköintialueelta tai -laitoksesta. Kulttuurirakennuksen työntekijöiden sekä alueen ulkoilu-, liikunta- ja virkistyskäyttöä varten korttelialueelta on osoitettu ohjeellinen pysäköintipaikka. Pysäköintipaikka päällystetään luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla tai viereisen kevyen liikenteen väylän pintamateriaaliin sopivalla päällysteellä. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita, jotka voivat olla osa rantaa myötäilevää kevyen liikenteen reitistöä. Tällöin ne toteutetaan kanneltaan riittävän leveiksi. Mahdollinen kaide rakennetaan metallitolppien varaan ripustettuna köysikaiteena. Rakennukseen liittyvä laiturimainen kelluva rakenne suunnitellaan niin, että se on olemukseltaan luonteva osa rakennusta. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Valaistus Kulttuurirakennus on suotavaa valaista hienovaraisesti edustavaksi rantapuistovyöhykkeen kohokohdaksi Aleksanterinkadun sillan kupeessa. Valaistus on kytkettävä osaksi rakennussuunnittelua niin, että valaistuksen avulla saavutetaan ilmava ja kohottava rakennuksen arvon mukainen vaikutelma. Muilta osin puistoalueen valaistuksen tulee olla riittävä. Alueella suositellaan käytettäväksi matalia kulkuväylät valaisevia valaisinmalleja, jolloin yksittäisiä kohtia rakennuksissa ja kasvillisuudessa voidaan korostaa kohdevalaistuksella. 5

6 KORTTELI 436 Rantatori, osa Porvoon Merikorttelia RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Rantatorialue muodostaa yhdessä sen eteläpuoleisen Wiléniuksen veneveistämön kanssa Porvoon Merikortteli -nimellä kehitettävän monipuolisen palvelukeskittymän rantavyöhykkeelle. Korttelialueelle voi sijoittaa torimaisesti useita pienehköjä rakennuksia, jotka muodostavat siron rakennusryhmän. Rakennusryhmän yhteyteen toteutetaan laiturimainen monikäyttöinen rantatori. Rakennusten sopeuttamiseksi luontevaksi osaksi rantapuistomiljöötä tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten lattian korkeusasemaan viereiseen puisto- tai toripintaan verrattuna. Tässä rakennuspaikassa on harkittava Länsirannan asuinrakennusten lattian vähimmäiskorkeustasovaatimuksen +3.0 metriä sijasta ympäristöön paremmin sopivan alemman tason metriä hyväksymistä. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kevyen paviljonkimainen, mutta viimeistellyn huoliteltu. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 6 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 3 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kuva 3. Näkymä itärannalta. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on kohtisuoraan joen itärantaa kohti, ts. Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Jäteastioiden ja muun varastoitavan tavaran säilytys järjestetään rakennusmassan puitteissa tarkoituksenmukaisiin jätehuoneeseen ja varastotiloihin. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. Erillisiä irrallisia jäteastioita tulee välttää. Torialueella tulee kuitenkin olla riittävästi kannellisia roska-astioita aluetta käyttävien ulkoilijoiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Polkupyörille varataan asianmukaiset telineet. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Rantatorin rakennusryhmä muodostaa tiiviin ja pienimittakaavaisen rakennetun keitaan rantapuistoalueelle. Pysäköintivaatimusten mukaiset autopaikat on ratkaistava ensisijaisesti korttelialueella. Pysäköintipaikka päällystetään luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla, rantatorialueen pintaan tai viereisen kevyen 6

7 liikenteen väy län pintamateriaaliin sopivalla päällysteellä. Korttelialueelle ei saa rakentaa aitoja, vaan sen tulee liittyä avoimen välittömällä tavalla rantapuistovyöhykkeeseen. Rakennusryhmä suositellaan rakennettavaksi yhteisen terassimaisen pinnan päälle, joka liittyy rantatoriin ja edelleen vesialueelle rakennettavaan laiturimaiseen kelluvaan toritasoon. Terassitasoa on mahdollista porrastaa niin, että kauimpana rannasta sijaitsevien rakennusten lattiataso voidaan nostaa teoreettisen tulvarajan yläpuolelle. Lähtökohtaisesti 20 metriä lähempänä rantaa sijaitsevan rakennuksen lattiataso on niin alhaalla, että se ääritilanteessa voi joutua hetkellisesti veden valtaan. Kauempana rannasta voidaan toritasoa porrasmaisesti nostamalla ratkaista tasoero-ongelma ilman yhtenäisiä pystysuoria sokkeliosia. Torialue sekä siitä länteen päin porrastuva rakennusryhmää yhdistävä torimainen pinta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kivettynä (luonnon- tai betonikivi) tai puupintaisena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toritason reunojen liittymiseen saumattomasti ympäröivään rantapuiston nurmipintaan ja kevyen liikenteen väyliin ts.sokkelia tulee välttää. Toritason ja rantapuiston tasoeron yhteensovittamista on tutkittava erityisen huolellisesti erilaisten laiturimaisten porrasaiheiden, nurmettavien laattojen, matalien pensasistutusten yms. avulla. Korttelialueen maaperäolosuhteista johtuen maanvaraiset laatoitukset tulevat todennäköisesti painumaan. Tukimuurit ja kivetyt pinnat on näin ollen perustettava asianmukaisesti. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Korttelialueeseen liittyvän laiturin on ajateltu olevan luonteva rantatorin pinnan terassimainen jatke vesialueella. Alueelle ei näin ollen suositella sijoitettavaksi yksittäisiä veneiden kiinnittämiseen tarkoitettuja pistolaitureita. Veneet kiinnitetään laiturialueen sivulle. Laituri tulee rakentaa niin leveäksi, että riittävä etäisyys rannalla olevalta kevyen liikenteen reitiltä veteen syntyy, jolloin erillistä kaidetta ei tarvita Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. Kilpailuasetelmaa viereisen kulttuurirakennuksen kanssa tulee välttää. Kuva 4. Näkymä rantatorilta kohti kulttuurirakennusta. 7

8 KORTTELI 437 Wiléniuksen veneveistämöalue, osa Porvoon Merikorttelia RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Korttelialue muodostaa yhdessä sen pohjoispuolisen rantatorikorttelin kanssa Porvoon Merikortteli -nimellä kehitettävän monipuolisen palvelukeskittymän rantavyöhykkeelle. Korttelialueella sijaitsevan paikkaan sidottua kulttuurihistoriallista merkitystä sisältävän veneveistämön ja pienvenetelakan kunnostamista jatketaan. Veneveistämön toiminta alueella hiipui 1900-luvun loppupuolelle mennessä vähitellen olemattomiin ja alueelle oli jäänyt verrattain omatoimista pienvenetelakkatyyppistä veneiden korjaus- ja säilytystoimintaa. Rakennukset ovat rapistuneet osittain hoidon puutteesta, mutta myös heikosti kantavan maaperän takia. Paikka on niin alava, että jo tavanomaisissa syystulvissa jokivesi nousee alueelle ja kevytrakenteisiin veneiden säilytysvajoihin luvun alussa Wiléniuksen veneveistämöalueella on alkanut voimakas kehitystoiminta, joka tähtää toimintaa kehittävän telakoitsijan suunnitelmien mukaan kaupallisen pienvenetelakkatoiminnan kehittämiseen ja sen jälkeen varsinaisen puuvenekorjauksiin ja puuveneiden rakentamiseen erikoistuneen veistämötoiminnan käynnistämiseen. Veistämötoimintaan liittyisi luontevasti pienimuotoista näyttelytoimintaa, kenties kahvilapalveluja ja hieman liiketilaa toimintaa tukemaan. Toiminnan vaiheittaisen kehittämisen takia alueella sallitaan tavanomaisen kaupallisen pienvenetelakan toiminnan kannalta välttämättömien toimintojen sijoittaminen, kuten kelluvan polttoaineenjakeluaseman sijoittaminen vesialueelle niin, että aseman apulaitteet ja polttoainesäiliöt ovat korttelialueella rakennukseen sijoitettuina. Tavoitteena on, että toiminnan laajetessa kaupallinen pienvenetelakka polttoaineenjakeluasemineen ja muine veneenpesu- ja korjaamotoimintoineen siirtyy rantavyöhykkeen eteläosan tämän kaltaiselle toiminnalle varatulle alueelle kortteliin 439. Tällöin Wiléniuksen telakka-alueesta voidaan muokata arvoltaan Kuva 5. Aksonometria kortteleista 437 ja 436. Kokonniementien länsipuoliset korttelit ovat viitteellisiä. paremmin keskeiselle ranta-alueelle soveltuva matkailullisia ulottuvuuksia tarjoava puuvenerakentamisen merkkialue. Lähtökohtana on nykyisistä venevajoista kahden pohjoisimman säilyttäminen ja kunnostaminen. Eteläisin rakennus on vaiheittaisen toteutuksen takia osittain tiilirakenteinen, minkä vuoksi se ei ole kestänyt maaperän painumista. Rakennus jouduttaneen korvaamaan yhdellä tai kahdella uudella rakennuksella. Rakennusten lattiatason korkeutta määriteltäessä ensisijainen tavoite on rakennusten istuvuus osaksi ympäristöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyväksytään rakennusten altistuminen ajoittaiselle tulvaveden nousulle rakennusten sisätiloihin. Nykyiset vajat kestävät maapohjaisina tämän kohtuullisen hyvin. Korttelialueen eteläosan uudisrakennusten länsiosaan lämpimiä verstas- ja pieniä liiketiloja rakennettaessa täytyy näissä tiloissa lattiatasoa nostaa tasolle metriä, mikä on tosin rakennusjärjestysluonnoksen tasoa alempi. Julkisivut Lähtökohtana on säilytettävien venevajojen korjaaminen alkuperäistä vastaavilla materiaaleilla. Ikkunoiden ja ovien tyylipiirteet säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksiin saa tehdä käytön kannalta välttämättömiä muutoksia, 8

9 kunhan ne tehdään rakennuksen alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Julkisivujen pystylaudoituksen punamultakeittomaalikäsittely uusitaan tarvittaessa. Pohjoisimman vajan joenpuoleisimmassa osassa on pulpettikattoinen laajennusosa, joka on suositeltavaa purkaa esteettömän näkyvyyden järjestämiseksi pitkin rannan kevyen liikenteen raittia. Uudisrakennukset tulee toteuttaa vanhoissa rakennuksissa käytettyjä materiaaleja ja värejä soveltaen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 15 metriä. Rakennuksen julkisivun yhtenäinen korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 4,5 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta suorina sahattuina pintoina. Julkisivut verhoillaan pystylaudalla joko peiterimalla tai ilman. Lomalaudoitusta ei sallita. Julkisivut käsitellään punamultakeittomaalilla. Ikkunoina käytetään valkoisia puuikkunoita, jotka ovat alle yhden m 2 :n suuruisina neliömäisiä. Kookkaammat ikkunat ovat pystysuuntaisia ja niissä tulee olla tasapainoisesti sommiteltu pysty- ja vaakajako, jolla lasipinta jaetaan neliömäisiin osiin. Ovet ovat väriltään mustat ja niissä voi olla vapaammin sommiteltuja aukotuksia. Sisäänkäyntien kohdille toteutettavat portaat ja mahdolliset rampit toteutetaan puutai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma uudisrakennuksissa 1 : 2. Harjan suunta on merkitty asemakaavakarttaan ja tällä korttelialueella se poikkeaa naapurikorttelien harjansuunnasta olemalla likimain kohtisuoraan joen länsirantaa kohti. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään konesaumattua sileää peltikatetta, profiilipeltikatetta, jonka aaltomaisen profiilin korkeus on enintään 45 mm tai huopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Korttelialueelle on merkitty ohjeellinen pysäköimisalue. Keskeisesti kaupunkirakenteessa sijaitsevalla ranta-alueella ei voida sallia veneiden talvisäilytystä ulkona. Telakkatoiminnan kehittyessä toivotaan nykyään tapahtuvasta ulkosäilytyksestä luovuttavan korttelialueella. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. Asiakaspalvelutilojen valmistuttua asiakkaiden polkupyöriä varten varataan riittävästi telineitä. Kuva 6, Wiléniuksen telakan uudet eteläiset venevajat, joiden välissä säilyy näkyvyys Kokonniementien länsipuolelle rakennettavista kortteleista Porvoonjoelle. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Wiléniuksen telakan venevajaryhmä muodostaa alueella liikkuvien ulkoilijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta kiehtovan muistuman alueen teollisesta rakennuskannasta ja käsityöperinteestä. Korttelialuetta ei saa ympäröidä aidalla. Tarvittaessa rakennusten väleihin voidaan rakentaa mahdollisimman läpinäkyviä aitoja. Suositeltavinta olisi käyttää mustaksi käsitellyistä pystysuorista teräslevyistä tai sirosta neliöputkesta rakennettuja aitoja. Teräsaidan korkeus maanpinnasta on enintään 1,7 metriä. Kustannussyistä aitoja voidaan tehdä myös puurakenteisina. Tällöin käytetään pystysuoraa harvalautaa. Puuaidan yhtenäisen osuuden korkeus saa olla enintään 1,5 metriä. Aidan päälle voidaan lisätä 1,7 metrin korkeudelle yksi vaakalauta. Aitaa voidaan elävöittää vaihtelemalla sen korkeutta hillitysti. Puuaita käsitellään punamultakeittomaalilla. Pysäköintivaatimusten mukaiset autopaikat on ratkaistava korttelialueella. Pysäköintipaikka voidaan jättää sorapintaiseksi. Aluetta tulee nurmettaa mahdollisimman paljon. Kulkutiet alueella jätetään sorapintaisiksi. Alueen läpi on ehdottomasti järjestettävä rantaa myötäilevä yleiselle kevyelle liikenteelle varattu väylä, joka voi olla sorapintainen tai kulkea osittain rannan suuntaisia laitureita 9

10 pitkin. Kulkuyhteyden saa sulkea mahdollisimman lyhyeksi ajaksi veneiden vesillelaskun ja vesiltä noston ajaksi. Kevyen liikenteen väylä suljetaan tällöin sellaisesta kohdasta, että väylän käyttäjät löytävät helpon ja turvallisen kiertotien korttelialueen länsipuoliselle puistoalueella kulkevalle väylälle. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita, jotka voivat olla osa rantaa myötäilevää kevyen liikenteen reitistöä. Tällöin ne toteutetaan kanneltaan riittävän leveiksi. Mahdollinen kaide rakennetaan metallitolppien varaan ripustettuna köysikaiteena. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Teollisuusaluemaisia valonheittimiä ei voi sallia käytettäväksi alueen yleisvalaistukseen vaan ainoastaan jos tehokas valaistus koetaan työturvallisuuden kannalta lähinnä veneiden syysnostotyön aikana tarpeelliseksi. Alueen valaistus pyritään hoitamaan rakennusten seiniin kiinnitetyillä valoteholtaan kohtuullisilla valaisimilla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Kuva 7. Näkymä korttelin 436 rantatorilta Wiléniuksen telakka-alueelle. 10

11 rakennukseen sijoitettuina. KORTTELI 438 Vierasvenesataman palvelukortteli RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Puiston etelälaidalla sijaitseva palvelukorttelialue muodostaa Wiléniuksen veneveistämön uudelleen käynnistyvän toiminnan ja alueen eteläpuolisen pienvenetelakka-alueen kanssa yhtenäisen veneilyalan palvelukokonaisuuden. Alueen palvelurakennetta voi kytkeä myös sen länsipuolisen Kokonmäen hiihtokeskuksen palvelutarjontaan. Alueelle saa sijoittaa asemakaavakartassa osoitetulle alueelle kelluvan polttoaineenjakeluaseman vesialueelle niin, että aseman apulaitteet ja polttoainesäiliöt ovat korttelialueella Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Mahdollisesti alueelle sijoittettavan kahvilan tai ravintolan terassi toteutetaan mieluiten keveästi puurakenteisena. Terassin ja rantapuiston tasoeron ratkaisua on tutkittava erityisen huolellisesti erilaisten laiturimaisten porrasaiheiden, nurmettavien laattojen, matalien pensasistutusten yms. avulla. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Jäteastioiden ja muun varastoitavan tavaran säilytys järjestetään rakennusmassan puitteissa tarkoituksenmukaisiin jätehuoneeseen ja varastotiloihin. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. Erillisiä irrallisia jäteastioita tulee välttää. Alueella tulee kuitenkin olla riittävästi kannellisia roska-astioita aluetta käyttävien ulkoilijoiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Polkupyörille varataan asianmukaiset telineet. Rakennusten sopeuttamiseksi luontevaksi osaksi rantapuistomiljöötä tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten lattian korkeusasemaan viereiseen puistoalueeseen verrattuna. Tässä rakennuspaikassa on harkittava Länsirannan asuinrakennusten lattian vähimmäiskorkeustasovaatimuksen +3.0 metriä sijasta ympäristöön paremmin sopivan alemman tason m etriä hyväksymistä. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennusten tulee olla ilmeeltään keveitä, mutta viimeistellyn huoliteltuja. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 6 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 3 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Rakennukset rakennetaan osaksi rantapuistoaluetta. Rakennuksilla ei ole tarkoitus muodostaa piha-aluetta, jolla esiintyisi aitaamistarvetta. Pysäköintipaikat on pyrittävä järjestämään korttelialueella. Pysäköintialue voidaan toteuttaa sorapintaisena. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin 11

12 runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. 12 Kuva 8. Etualalla hahmotelma kelluvasta polttoaineenjakelupisteestä, jonka säiliöt ja apulaitteet on sijoitettu kuvan vasemmassa reunassa olevaan aputilarakennukseen. Taustalla hahmottuva Kokonniementien länsipuolinen korttelirakenne on puhtaasti viitteellinen.

13 KORTTELI 439 Kaupallinen pienvenetelakka RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Korttelialue tarjoaa mahdollisuuden kaupallisen pienvenetelakkatoiminnan kehittämiselle Porvoon Länsirannalla. Yhdessä mahdollisen vierasvenesataman palvelutarjonnan ja Wiléniuksen veneveistämön uudelleen käynnistyvän toiminnan alueesta muodostuu yhtenäinen veneilyalan palvelukokonaisuus. Samanaikaisesti rantavyöhyke toimii osana laajaa virkistysreittiverkostoa Länsirannalta Kokonniemeen ja Uddaksen kautta Haikkoon suuntaan. Korttelialueelle voidaan rakentaa pienvenetelakan tarpeisiin venevajoja, veneiden korjaamo- ja pesutiloja sekä kelluva vesialueelle sijoitettava polttoaineenjakeluasema. Tavoitteena on, että veneiden säilytys tapahtuu pääasiallisesti sisällä venevajoissa. Alueelle saa sijoittaa asemakaavakartassa osoitetulle alueelle kelluvan polttoaineenjakeluaseman vesialueelle niin, että aseman apulaitteet ja polttoainesäiliöt ovat korttelialueella rakennukseen sijoitettuina. Maapohja on korttelialueen pohjoispuoliskolla sangen heikosti kantavaa eikä välttämättä kestä kuormitusta. Vaarana saattaa olla liukupinnan muodostuminen, jolloin maamassat voivat pahimmassa tapauksessa liukua maanvyörymän tapaan jokeen. Tämän takia erillinen pohjatutkimus ja sen tulokset on otettava vakavasti huomioon venevajojen pohjarakentamista suunniteltaessa. Alavuutensa takia alue on altis ajoittaiselle joen tulvimiselle. Rakennusten lattiatason korkeutta määriteltäessä tärkeä tavoite on rakennusten istuvuus osaksi ympäristöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyväksytään venevajojen altistuminen ajoittaiselle tulvaveden nousulle rakennusten sisätiloihin. Maapohjaiset kevytrakenteiset hallit kestänevät tämän kohtuullisen hyvin. Korttelialueen eteläosan uudisrakennusten länsiosaan lämpimiä verstas- ja pieniä liiketiloja rakennettaessa täytyy näissä tiloissa lattiatasoa nostaa tasolle metriä, mikä on tosin rakennusjärjestysluonnoksen tasoa alempi. Korttelialueen eteläosalla maanpinta nousee, jolloin sinne voidaan turvallisemmin sijoittaa lämpimiä tiloja, kuten huolto- ja korjaamorakennuksia. Näissä lattian korkeusasema voidaan rakentaa rakennusjärjestysluonnoksessa edellytetylle tasolle metriä normaalivedenpinnasta. Julkisivut ja kattomuoto Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 15 metriä. Jos vajan käyttö edellyttää leveämpää yhtenäistä sisätilaa voidaan kaksi tai enintään kolme harjakattoista venevajaa rakentaa kiinni toisiinsa siten, että katonharjojen välinen etäisyys on enintään runkosyvyyden mukainen 15 metriä. Rakennuksen joen puoleista päätyä on porrastettava vähintään 5 metriä 15 metrin välein, jolloin yhteen rakennettujen venevajojen ryhmä näyttää joelta katsottuna muodostuvan erillisistä harjakattoisista vajoista. Rakennuksen julkisivun yhtenäinen korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 4,5 metriä. Asemakaavakartassa on osoitettu katonharjan suunnan osoittava viiva, joka samalla osoittaa rakennuksen keskilinjan tai yhteen rakennettujen rakennusten yhteisen keskilinjan. Tätä tulkitaan siten, että rakennus voidaan rakentaa niin, että keskilinjaa osoittava viiva on katon harjan kohdalla tai siten, että ulkoseinä sivuaa keskilinjaa osoittavaa viivaa. Tällöin mahdollinen myöhempi laajennusosa rakennetaan keskilinjaa osoittavan viivan vapaalle puolelle (ks. kuva 9). Muotokieleltään rakennusten tulee olla konstailemattoman selkeä. Julkisivujen sisään- ja ulosvetoja tulee välttää. Katonlappeen tulee muodostaa ehjä yhtenäinen pinta. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta suorina sahattuina pintoina. Julkisivut verhoillaan pystylaudalla joko peiterimalla tai ilman. Lomalaudoitusta ei sallita. Julkisivut käsitellään punamultakeittomaalilla. Ikkunoina käytetään valkoisia puuikkunoita, jotka ovat alle yhden m 2 :n suuruisina neliömäisiä. Kookkaammat ikkunat ovat pystysuuntaisia ja niissä tulee olla tasapainoisesti sommiteltu pysty- ja vaakajako, jolla lasipinta jaetaan neliömäisiin osiin. Ovet ovat väriltään mustat ja niissä voi olla vapaammin sommiteltuja aukotuksia. Harjakaton kattokulma on 1 : 2. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään konesaumattua sileää peltikatetta, profiilipeltikatetta, jonka aaltomaisen profiilin korkeus on enintään 45 mm tai huopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Veneiden talvisäilytystä vajojen välisillä ulkoalueilla tai muuallakaan korttelialueella ei voida näin näkyvällä paikalla sallia. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. 13

14 KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Alueen läpi rantaa myötäillen kulkee syksyllä 2004 rakennettu ulkoilureitti. Reitin käytettävyyden takia korttelialuetta ei saa ympäröidä aidalla. Tarvittaessa rakennusten väleihin voidaan rakentaa mahdollisimman läpinäkyviä aitoja. Suositeltavinta olisi käyttää mustaksi käsitellyistä pystysuorista teräslevyistä tai metalliputkesta rakennettuja aitoja. Teräsaidan korkeus maanpinnasta on enintään kaksi metriä. Kustannussyistä aitoja voidaan tehdä myös puurakenteisina. Tällöin käytetään pystysuoraa harvalautaa. Puuaidan yhtenäisen osuuden korkeus saa olla enintään 1,7 metriä. Aidan päälle voidaan lisätä kahden metrin korkeudelle yksi vaakalauta. Aitaa voidaan elävöittää vaihtelemalla sen korkeutta hillitysti. Puuaita käsitellään punamultakeittomaalilla. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Teollisuusaluemaisia valonheittimiä ei voi sallia käytettäväksi alueen yleisvalaistukseen vaan ainoastaan jos tehokas valaistus koetaan työturvallisuuden kannalta lähinnä veneiden syysnostotyön aikana tarpeelliseksi. Alueen valaistus pyritään hoitamaan rakennusten seiniin kiinnitetyillä valoteholtaan kohtuullisilla valaisimilla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. Pysäköintivaatimusten mukaiset autopaikat on ratkaistava korttelialueella. Pysäköintipaikka voidaan jättää sorapintaiseksi. Aluetta tulee nurmettaa mahdollisimman paljon. Kulkutiet alueella jätetään sorapintaisiksi. Alueen läpi kulkeva ulkoilureitti on ehdottomasti jätettävä vapaasti kuljettavaksi. Ulkoilureitti on rakennettu alueelta löytyneelle kantavalle pohjalle, joten sen siirtäminen lähemmäs jokea voi osoittautua varsin kalliiksi. Ulkoilureitti voi olla sorapintainen. Rantaviivan tuntumaan siirretyllä ulkoilureitin osalla käytetään laiturirakenteisiin luontevasti liittyviä pinnoitteita, kuten kiveystä, osittaista puupäällystettä tai kestopäällystettä. Kulkuyhteyden saa sulkea mahdollisimman lyhyeksi ajaksi veneiden vesillelaskun ja vesiltä noston ajaksi. Kevyen liikenteen väylä suljetaan tällöin sellaisesta kohdasta, että väylän käyttäjät löytävät helpon ja turvallisen kiertotien korttelialueen länsipuoliselle katualueella kulkevalle väylälle. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Kuva 9. Esimerkki asemakaavakartassa käytetyn rakennuksen keskilinjaa ja samalla harjansuuntaa osoittavan viivan soveltamisesta venevajojen suunnitteluun. Voimakkaana erottuva rantaa myötäilevä viiva osoittaa nykyisen ulkoilureitin (kuva 11) sijainnin. Ulkoilureitti voidaan siirtää venevajoja rakennettaessa myös lähemmäs rantaa. 14

15 Kuva 10. Kaupallinen pienvenetelakka itäkaakosta Porvoonjoelta nähtynä. Kuva 11. Alueelle vuoden 2004 alussa rakennettu ulkoilureitti juuri valmistuneena. Tie on tehty alueelta löytyneen kovan pohjan varaan, joten sen siirtämisen kustannuksia venevajojen alta sivummalle kannattaa tutkia tarkoin. 15

16 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KATUALUE Kokonniementie on kokoojakatu, joka rakennetaan olemukseltaan hitaasti liikennöitävän tonttikadun kaltaiseksi. Katu voidaan rakentaa länsireunaltaan lopullisesti valmiiksi vasta sen länsipuolisen alueen toteuduttua. Alustavasti on suunniteltu kadun liittyvän länsireunaltaan siihen kiinni rakennettujen rakennusten julkisivurivistöön. Tällöin katua pengerretään siten, että ajoradan ja sitä ylemmäs rakennetun kevyen liikenteen väylän väliin jää istutusvyöhyke, jonka avulla korkeuseroa voidaan tasata. Kokonniementien itäreunalle ei rakenneta kevyen liikenteen väylää lukuun ottamatta alueen eteläosaa, jossa laaja pienvenetelakkaalue on päästävä kiertämään myös Kokonniementien puolelta. Kadun ja rantapuistoalueen välinen tasoero hoidetaan pääasiassa katualueelle sijoitettavalla istutettavalla luiskalla. Luiskan sijasta voidaan kadun itäreunalle toteuttaa kadunsuuntaisia pysäköintipaikkoja jaksottain puuistutusten kanssa. Pysäköintipaikat kivetään tai päällystetään nurmettavilla laatoilla tai alueen eteläosan pienvenetelakan kohdalla soralla. Katupuina suositaan lehmuksia ja koivuja. Katuvalaistuksen on oltava riittävä ja mahdollisimman häikäisemätön. Valaisinten sijoittelussa on pyrittävä siihen, etteivät katuvalaisimet tarpeettomasti valaise Kokonniementien länsipuolelle rakennettavien asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Silti katuvalaisimet tulisi sijoittaa Kokonniementien länsireunalle jotta näkyvyys kadun yli joelle olisi hyvä myös pimeänä aikana. PUISTOALUEET Alueen puistot rakennetaan ulkoilu- ja virkistyskäyttöön soveltuvina puistoina. Leveä rantapuisto muodostaa osan valtakunnallisesti arvokkaasta Porvoonjoen maisema-alueesta ja sillä on kaupungin viheralueverkostossa sekä ulkoilureitistössä keskeinen merkitys Puistorakentaminen ja istutukset Alueen pohjoisosassa puistorakentamisessa pyritään mahdollisimman korkealuokkaiseen ja edustavaan lopputulokseen. Sen sijaan rantatorikorttelista 436 etelään puistoalueet toteutetaan viihtyisään ulkoilukäyttöön sopiviksi, siisteiksi, mutta ei tarpeettoman rakennetun oloisiksi. Jyrkkää rantamuuria rakennetaan vain Aleksanterinkadun sillan alittavan siltalaiturin jatkeeksi alueen kulttuurirakennukseen liittyvänä. Muualla alueella suositaan loivia rantatyyppejä, kuten kiviheitokerantaa ja luontaista töyrästä. Rantaviiva jätetään alueen eteläosassa korttelin 439 kohdalta etelään luonnontilaiseksi. Vesakko poistetaan alueen siistimiseksi. Alueen puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta sitä ja aluskasvillisuutta tulee hoitaa niin, että näkyvyys Kokonniementien suunnasta puistoalueen läpi joelle säilyy hyvänä. Istutettavina puulajeina suositaan koivua, tervaleppää ja haapaa ja alueen eteläosassa saarnea ja kynäjalavaa. Kohdissa, joissa Länsirannan peltolaaksolta virtaa purouomia rantavyöhykkeen läpi Porvoonjokeen suositaan kosteikkokasvillisuutta ja puulajina tervaleppää. Puistoalueille voidaan sijoittaa ulkoilu-, liikunta- ja virkistyskäyttöä varten tarpeellisia rakenteita kuten peli- ja leikkikenttiä, pienoisgolfrata ja muita siirrettäviä kausiluontoisia rakenteita. Toimintoja sijoitettaessa on huolehdittava rauhallisen ja levollisen kokonaisvaikutelman säilyttämisestä. Pelikenttien aitaamista ei suositella, mutta käyttökelpoisuussyistä esim. tenniksen kohdalla tästä on joustettava. Pysäköinti ja pintojen käsittely Puistoalueelle sijoitettujen virkistys- ja ulkoilutoimintojen tarvitsemat asiointipysäköintipaikat pyritään järjestämään ensisijaisesti Kokonniementien katualueella kadunvarsipysäköintinä. Puistoalueelle saa kuitenkin sijoittaa asemakaavassa osoitetulle alueelle mahdollisimman pienen pysäköintipaikan, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Pysäköintipaikka päällystetään luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla, nurmettavilla laatoilla tai sorastetaan, mutta sitä ei saa asfaltoida. Alue tulee varustaa ympärivuorokautisen auton säilytyksen kieltävällä liikennemerkillä. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. 16

17 Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Rantaa myötäilevän ulkoilureitin valaistuksessa suositeltavimpia olisivat matalat vain kulkuväylän valaisevat valaisimet. Puistoalueelle sijoitettavan rakennuksen suunnittelu Wiléniuksen veneveistämön (kortteli 437) eteläpuoliselle puistoalueelle voi sijoittaa yhden enintään 30 k-m 2 :n laajuisen alueella sijaitsevan ulkoilu-, peli-, leikki- tai muun alueen huollon kannalta välttämättömän kevytrakenteisen rakennuksen sekä enintään 25 k-m 2 laajuisen teknisen huollon rakennuksen. Rakennuksen suunnittelua koskevat samat ohjeet kuin kortteliin 435 YY-1 -korttelialueelle osoitetun huoltorakennuksen suunnittelusta on annettu. Rakennusala on yli 20 metrin etäisyydellä joesta, jolloin rakennuksen lattiataso voidaan nostaa mahdollisimman korkealle tulvaan varautumisen takia. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että rakennus on kevytrakenteinen ja rakenteeltaan sellainen, että se ääritilanteessa voi joutua hetkellisesti veden valtaan. Ulkoasultaan rakennuksen tulee kuitenkin olla huolitellun korkeatasoinen. Yli 30 cm korkeaa sokkelia on ulkonäkösyistä vältettävä. Tarkoituksena on, että rakennus piha-alueineen liittyy saumattomasti rantapuistoon. Rakennuksen ympäristöä ei näin ollen saa aidata eikä muutenkaan esim. istutuksilla tarpeettomasti laajentaa rakennuksen reviiriä rantapuistoalueelle. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kevyen paviljonkimainen, mutta viimeistellyn huoliteltu. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 4 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 2,8 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on kohtisuoraan joen itärantaa kohti, ts. Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. Kuva 12. Poikkileikkaus rantapuiston kohdalta. Kokonniementie on nostettava vähintään tasoon + 1,50 normaalivedenpinnasta. Leikkauksessa on suositeltu hieman korkeampaakin tasoa. 17

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY 27.11.2007 KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT VIITAPAKAT Kuva Viitapakoilta kesä 2007 Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 1. YLEISET OHJEET Rakentaminen

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121 LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Asellinkatu / Pajunen & Sere asemakaavan muutoksen selostus

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Asellinkatu / Pajunen & Sere asemakaavan muutoksen selostus Ak 5157 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Asellinkatu / Pajunen & Sere asemakaavan muutoksen selostus 1. kaupunginosa (Keskus) korttelin 53 osa ja kortteli 50 sekä katualueet YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO 14.12.2010

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

POISTOKARTTA RAKENNUS- JA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. 1. Aluevarausmerkinnät LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE.

POISTOKARTTA RAKENNUS- JA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. 1. Aluevarausmerkinnät LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE. POISTOKARTTA Lokalahden keskusta-alue Uudessakaupungissa 25.8.2016 kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén Hallinto- ja kehittämiskeskus, Kaupunkisuunnittelu 0 300 m Mittakaava 1:3500 POISTOKARTTA RAKENNUS-

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT Liite2 teknisen lautakunnan 25.5.20101 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 58 KORKEAVUORENRANNAN 2 KORKEAVUORENRANNAN Yleistä Turengin Hiidenjoen rannassa on vanhastaan ollut 1800-luvulla rakennettuja puuhuviloita.

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113.

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113. V KESKI-LAHTI 104 8 VI pi+111.6 +105.11 pi ajo ku(87) rak 105 1 po +105.36 1ap/ys200 83 ai rak rak ppp ju 88 rak +105.5 86 17 pi +109.5 pv-1 kaukolämpö +134.8 k+101.5 ma/p II (K17/t 86-88) ik Iu2/3 160

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

! " #$%&!! "#! $#%&#' ()) *#+,-./0 / '4!!)") ))" #)!" ' )#')) '! ))#)! " -'# '))#'# # ' %(%$)! ) ))#)! $!( ''#! '( -!!!( -!)'4#!!)'!!!! #) '(-!!# $)) "!)) "!))!!! ( #) %! /!!%(%$)!$!!!!!!' ))#)! )%&# '))#'!!'"!

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOON KUNTA ITÄSALMI SIBBO KOMMUN ÖSTERSUNDOM STORÖRENIN ASEMAKAAVAMUUTOS JA ASEMAKAAVA Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Mikko Aho

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA HÄMEENKOSKI VALKINRANTA RAKENTAMISTAPAOHJE Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 1. RAKENTAMISOHJEEN TARKOITUS Valkinrannan asemakaava on joustava toteuttamisen turvaamiseksi laadittu

Lisätiedot

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1 Lammi Vapaat tontit Lammi 251-2 Lammi 252-2 Lammi 252-1 Lammi 252-3 Lammi 259-7 Lammi 259-6 Lammi 265-1 Lammi 259-6 ja 259-7 Palkkisillantie 17 ja 19 Ote asemakaavasta Lammi 265-1 Päivärinne 2 Ote asemakaavasta

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS

PUIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS 1 Kuopion kaupunki Strateginen maankäytön suunnittelu Juha Romppanen UIJON GOLFKENTÄN LAAJENNUS VAIKUTUKSET YLEISKAAVAAN 25.9.2012 2 uijon alueella on voimassa uijo-uijonsarvi -osayleiskaava, joka on vuodelta

Lisätiedot

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1

HOLLOLA Ote ajantasa-asemakaavasta 1:4000 Pvm Otteen oikeaksi todistaa: Liite 2. Hollolan kunta EV-2 EV-2 EV-3 T-1 T-1 T-1 EV-1 Y-7 EV-1 P8 P P85 5 P6 57 56 58 50 57 P8 P 5 5 P P0 56 575 58 P 50 P89 577 P9 579 P9 58 P P95 P6 58 5 56 585 587 589 58 59 P8 59 55 595 P99 55 P0 597 556 P0 599 558 605 P 560 60 P0 56 60 56 566 P05 P 6 568 85 570

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: ROVANIEMEN KAUPUNKI YLIKYLÄ-VENNIVAARA 04.05.20 11 RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: 10154, 10155, 10156, 10157, 10218, 10153, 10220, 10151, 10222,10219, 10152, 10221, 10150, 10147, 10148, 10224, 10140,

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA

MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus MATKUSNIEMEN KAHVILA-RAVINTOLA RAKENTAMISTAPAOHJEET SISÄLTÖ: 1 Yleistä 2 Asemakaava 3 Rakentamistapaohjeet 4 Sijainti ja aluevaraukset

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 297 Kuopio Täyttämispvm 6.02.206 Kaavan nimi Kaivannonlahti Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireiltulosta ilm. pvm 05..202 Hyväksymispykälä

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot