Asemakaava 402 LIITE 6 RAKENNUSTAPA- MÄÄRÄYKSET JA JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KARAL KH Länsiranta, Eteläinen ranta-alue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asemakaava 402 LIITE 6 RAKENNUSTAPA- MÄÄRÄYKSET JA JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KARAL 3.5.2006 KH 5.5.2006. Länsiranta, Eteläinen ranta-alue"

Transkriptio

1 Asemakaava 402 LIITE 6 RAKENNUSTAPA- MÄÄRÄYKSET JA JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KARAL KH Länsiranta, Eteläinen ranta-alue 22. kaupunginosa, korttelit katualue, puistoalueet sekä vesialue 1

2 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 3 KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET 3 KORTTELI 435 Julkisen rakentamisen varaus / puisto 5 KORTTELI 436 Rantatori, osa Porvoon Merikorttelia 6 KORTTELI 437 Wiléniuksen veneveistämöalue, 8 osa Porvoon Merikorttelia KORTTELI 438 Vierasvenesataman palvelukortteli 11 KORTTELI 439 Kaupallinen pienvenetelakka 13 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA 16 Puistoalueelle sijoitettavan rakennuksen suunnittelu 17 kansi: havainnekuva, n. 1 :

3 YLEISTÄ Rakennustapamääräykset ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma koskevat Porvoon Länsirannan 22. kaupunginosan kortteleita sekä katualuetta ja puistoalueita. Asemaakaavaan sisältyy lisäksi osa Porvoonjoen vesialueesta. Asemakaava-alueen yhteenlaskettu kerrosala on noin k-m 2. Pitkänomainen ranta-alue sijaitsee Porvoonjoen ja Kokonniementien välissä. Pohjoisessa asemakaava-alueeseen sisältyy teknisistä syistä Aleksanterinkadun silta kokonaisuudessaan ja kappale Jokikatua. Rakennustapamääräyksillä ei ole puututtu avattuun Aleksanterinkadun siltaan. Alue toteutetaan asemakaavaa ja näitä ohjeita noudattaen. Kysymyksessä on rakennusten, niiden lähiympäristön ja julkisen ulkotilan eli rantapuiston kaupunkikuvallinen vähimmäistaso. Ohjeen laatimisessa on hyödynnetty soveltuvin osin Moderni puukaupunkialueen rakennustapamääräyksiä ja julkisten ulkotilojen yleissuunnitelmaa. Ohjeesta voidaan poiketa myöhemmin tarkemmin määriteltäviltä osilta, mikäli alueelle mahdollisesti tontinvuokraamisen yhteydessä esitettävien suunnitelmien osalta löydetään kaupunkikuvalliselta laatutasoltaan vähintään samanarvoisen lopputuloksen takaavia ratkaisumalleja. KAUPUNKIKUVALLISET TAVOITTEET Kaupunginhallituksen ja kaavoitus- ja rakennuslautakunnan asettamat mittakaavaa, monipuolisuutta ja ympäristön laatutasoa koskevat tavoitteet ovat lähtökohtina alueen toteutuksen yksityiskohtien määrittelyssä. Rantavyöhyke tulee toimimaan tärkeänä osana Porvoon jokirannan virkistys-, ulkoilu- ja matkailupalvelujen aluetta. Asemakaavalla pyritään varmistamaan alueen keskustamainen ja edustava, puistomaisen vehreä ja historiallisia heijastumia sisältävä luonne, erilaiset liikenteelliset yhteystarpeet sekä puistoon sijoittuvan rakentamisen mahdollisimman korkea laatutaso. Alueen kokonaisilmeen tavoitteena on lehtevä etelään päin levenevä puistovyöhyke, jonka taustana länsipuolella on myöhemmin tarkemmin suunniteltava Länsirannan eteläisten korttelien julkisivusarja. Leveään puistoon sijoittuu varsin runsaastikin alueelle luonteenomaisia toimintoja, jotka kuitenkin sulautuvat puiston osaksi sen sijaan, että nousisivat pääosaan kokonaisrakenteessa. palvelujen ja kulttuuritoimintojen pienimuotoinen keskittymä, mihin rannan kulttuurirakennus liittyy saumattomasti. Länsirannalle on aikaisempina vuosikymmeninä suunniteltu sijoitettavaksi varsin runsaastikin yleisten rakennusten korttelialueita, joiden tarve on kuitenkin osoittautunut aikaisempaa käsitystä huomattavasti vähäisemmäksi. Alueelle voidaan kulttuurirakennusten lisäksi sijoittaa myös ulkoilutoimintoja, kuten pieniä pelikenttiä tai leikkipuisto ja niille välttämätön kevytrakenteinen huoltorakennus. Kulttuurirakennuksen eteläpuolelle on varattu tilaa pienelle rantatorille rakennuksineen. Sen eteläpuolella sijaitsee Wiléniuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas puuveneveistämö, josta kehittyy pikantti merellinen yksityiskohta rantapuistoon. Veistämö on viimeinen muistuma koko joen länsirannan aikoinaan niin laajaa teollisuus- ja varastorakennusten kirjoa. Jatkossa se on paitsi toimiva puuveneiden veistämö ja korjauskeskus myös avoin matkailijoille kiehtova tutustumiskohde osana jokirannan monipuolista palvelutarjontaa. Veistämön eteläpuolella on laajempi puistoalue tennis-, lentopallo- ja muine kenttineen. Puiston jatkona on lähinnä vierasvenesataman palvelukeskittymäksi ajateltu rakennuspaikka, johon voi sijoittaa myös muita veneilyyn liittyviä toimintoja myymälätiloista klubiravintolaan. Alueen eteläkärjessä on laaja kaupallisen pienvenetelakan alue. Pienvenetelakka-alueen kookkaat rakennusmassat on ohjeiden mukaan toteutettuna jäsennelty niin, että ne joelta nähtyinä sulautuvat osaksi Kokonmäen tummaa siluettia. Koko alueella on erityistä huomiota kiinnitettävä rakennusten lattiatason sekä pihaalueiden korkeuteen jokivedenpintaan nähden. Rakennusjärjestysluonnoksen mukaan varautuminen tulvaan edellyttää lattian nostamisen jopa tasolle +3.0 metriä normaalivedenpinnasta. Kevytrakenteisten kausiluontoisesti käytössä olevien rakennusten osalta vaatimuksesta voi olla tarpeen joustaa sovitettaessa rakennukset mahdollisimman luontevaksi osaksi ympäröivää kulttuuriympäristöä. Alueen pohjoisosaan Aleksanterinkadun sillan lähituntumaan sijoittuu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YY-1), joka on varaus mahdollisesti vasta pitkänkin ajan kuluttua rakennettavalle julkiselle edustusrakennukselle. Taidetehtaan tuntumaan on luontevaa kehittää julkisten 3

4 KORTTELI 435 Julkisen rakentamisen varaus / puisto RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Aleksanterinkadun sillan lähituntumaan sijoittuu kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, joka on varaus mahdollisesti vasta pitkänkin ajan kuluttua rakennettavalle julkiselle edustusrakennukselle. Yksi tai useampi kulttuurirakennus ovat osa Länsirannan kaupunginosan ja samalla koko keskustaalueen kulttuuripainotteisten yleisten rakennusten tarjontaa. Taidetehtaan tuntumaan on luontevaa kehittää julkisten palvelujen ja kulttuuritoimintojen pienimuotoinen keskittymä, mihin rannan kulttuurirakennus liittyy saumattomasti. Länsirannalle on aikaisempina vuosikymmeninä suunniteltu sijoitettavaksi varsin runsaastikin yleisten rakennusten korttelialueita, joiden tarve on kuitenkin osoittautunut aikaisempaa käsitystä huomattavasti vähäisemmäksi. Tämä rannan julkisen rakentamisen varaus antaa Länsirannan alueelle keskustamaista toimintojen monipuolisuudesta kumpuavaa luonnetta. ruutukaavan säännönmukaisuuteen, jota on myös sovellettu Länsirannan uusissa kortteleissa. Rakennus voi ylempien kerrosten osalta kurottaa pohjois- ja itäpuoliltaan ulokemaisesti puiston ja joen ylle asemakaavakartan rakennusalamerkintöjen mukaisesti. Rakennukseen on liitettävä laiturimainen osa, jolla rakennus liittyy vesielementtiin. Kulttuurirakennuksen osalta kokonaisratkaisua ei ole tällä rakennustapamääräyksellä ohjattu yleisiä lähtökohtia tarkemmin. Tällaisen erityisen suunnittelutehtävän osalta on joka tapauksessa toteutusvaiheessa arvioitava suunnitelman vastaavuus paikan asettamiin vaatimuksiin. Kohde miltei edellyttää toteutuskelpoisen ratkaisun etsimistä yleisen tai kutsukilpailun tai muun erityisen suunnittelijavalintamenettelyn pohjalta. Kuva 1. Näkemys kulttuurirakennuksen hahmosta. Alueelle voidaan kulttuurirakennusten lisäksi sijoittaa myös ulkoilutoimintoja, kuten pieniä pelikenttiä tai leikkipuisto ja niille välttämätön kevytrakenteinen huoltorakennus. A. Kulttuurirakennuksen suunnittelu Koska korttelialue on hyvin alavaa on joen tulviminen otettava huomioon suunnittelussa. Rakennus on toteutettava niin, että pääasialliset tilat ovat vähintään tasolla +3.0, mutta rakennus liittyy jokipenkereeseen saumattomasti. Rakennuksen alitse on myös järjestettävä avoin kevyen liikenteen yhteys. Kulttuurirakennuksen tulee olla maantasokerroksessa läpikuljettavuuden lisäksi olemukseltaan mahdollisimman läpinäkyvä. Ylempien kerrosten osalta rakennuksen on oltava v eistoksellinen ja ilmava. Sen tulee muotokieleltään puolustaa voimakkaasti omaa erityisarvoaan, mutta ottaa huomioon paikkakunnan puurakentamisen ja pienimittakaavaisuuden perinteet sekä liittyminen empiren Kuva 2. Näkymä Aleksanterinkadun sillalta. Etualalla kulttuurirakennus. 4

5 B. Ulkoilu-, liikunta-, ja virkistystoiminnalle välttämättömän kevytrakenteisen rakennuksen suunnittelu Korttelialueelle voi sijoittaa yhden enintään 30 k-m 2 :n laajuisen alueella sijaitsevan ulkoilu-, peli-, leikki- tai muun alueen huollon kannalta välttämättömän kevytrakenteisen rakennuksen. Rakennuksen suunnittelua koskevat samat ohjeet kuin VP-2 -puistoalueelle osoitetun huoltorakennuksen suunnittelusta on annettu. Rakennusala on yli 20 metrin etäisyydellä joesta, jolloin rakennuksen lattiataso voidaan nostaa mahdollisimman korkealle tulvaan varautumisen takia. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että rakennus on kevytrakenteinen ja rakenteeltaan sellainen, että se ääritilanteessa voi joutua hetkellisesti veden valtaan. Ulkoasultaan rakennuksen tulee kuitenkin olla huolitellun korkeatasoinen. Yli 30 cm korkeaa sokkelia tulee ulkonäkösyistä välttää. Tarkoituksena on, että rakennus piha-alueineen liittyy saumattomasti rantapuistoon. Rakennuksen ympäristöä ei näin ollen saa aidata eikä muutenkaan esim. istutuksilla tarpeettomasti laajentaa rakennuksen reviiriä rantapuistoalueelle. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kevyen paviljonkimainen, mutta viimeistellyn huoliteltu. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 4 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 2,8 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on kohtisuoraan joen itärantaa kohti, ts. Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Kulttuurirakennus rakennetaan kiinteäksi osaksi rantapuistoaluetta. Rakennuksella ei ole tarkoitus muodostaa piha-aluetta, jolla esiintyisi aitaamistarvetta. Kulttuurirakennuksen tapahtumien vaatimat pysäköintitilat on ratkaistava rakennuksen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Asemakaavamääräyksissä pysäköintipaikat on määrätty osoitettavaksi Taidetehtaan yhteyteen sijoittuvalta pysäköintialueelta tai -laitoksesta. Kulttuurirakennuksen työntekijöiden sekä alueen ulkoilu-, liikunta- ja virkistyskäyttöä varten korttelialueelta on osoitettu ohjeellinen pysäköintipaikka. Pysäköintipaikka päällystetään luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla tai viereisen kevyen liikenteen väylän pintamateriaaliin sopivalla päällysteellä. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita, jotka voivat olla osa rantaa myötäilevää kevyen liikenteen reitistöä. Tällöin ne toteutetaan kanneltaan riittävän leveiksi. Mahdollinen kaide rakennetaan metallitolppien varaan ripustettuna köysikaiteena. Rakennukseen liittyvä laiturimainen kelluva rakenne suunnitellaan niin, että se on olemukseltaan luonteva osa rakennusta. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Valaistus Kulttuurirakennus on suotavaa valaista hienovaraisesti edustavaksi rantapuistovyöhykkeen kohokohdaksi Aleksanterinkadun sillan kupeessa. Valaistus on kytkettävä osaksi rakennussuunnittelua niin, että valaistuksen avulla saavutetaan ilmava ja kohottava rakennuksen arvon mukainen vaikutelma. Muilta osin puistoalueen valaistuksen tulee olla riittävä. Alueella suositellaan käytettäväksi matalia kulkuväylät valaisevia valaisinmalleja, jolloin yksittäisiä kohtia rakennuksissa ja kasvillisuudessa voidaan korostaa kohdevalaistuksella. 5

6 KORTTELI 436 Rantatori, osa Porvoon Merikorttelia RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Rantatorialue muodostaa yhdessä sen eteläpuoleisen Wiléniuksen veneveistämön kanssa Porvoon Merikortteli -nimellä kehitettävän monipuolisen palvelukeskittymän rantavyöhykkeelle. Korttelialueelle voi sijoittaa torimaisesti useita pienehköjä rakennuksia, jotka muodostavat siron rakennusryhmän. Rakennusryhmän yhteyteen toteutetaan laiturimainen monikäyttöinen rantatori. Rakennusten sopeuttamiseksi luontevaksi osaksi rantapuistomiljöötä tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten lattian korkeusasemaan viereiseen puisto- tai toripintaan verrattuna. Tässä rakennuspaikassa on harkittava Länsirannan asuinrakennusten lattian vähimmäiskorkeustasovaatimuksen +3.0 metriä sijasta ympäristöön paremmin sopivan alemman tason metriä hyväksymistä. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kevyen paviljonkimainen, mutta viimeistellyn huoliteltu. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 6 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 3 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kuva 3. Näkymä itärannalta. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on kohtisuoraan joen itärantaa kohti, ts. Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Jäteastioiden ja muun varastoitavan tavaran säilytys järjestetään rakennusmassan puitteissa tarkoituksenmukaisiin jätehuoneeseen ja varastotiloihin. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. Erillisiä irrallisia jäteastioita tulee välttää. Torialueella tulee kuitenkin olla riittävästi kannellisia roska-astioita aluetta käyttävien ulkoilijoiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Polkupyörille varataan asianmukaiset telineet. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Rantatorin rakennusryhmä muodostaa tiiviin ja pienimittakaavaisen rakennetun keitaan rantapuistoalueelle. Pysäköintivaatimusten mukaiset autopaikat on ratkaistava ensisijaisesti korttelialueella. Pysäköintipaikka päällystetään luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla, rantatorialueen pintaan tai viereisen kevyen 6

7 liikenteen väy län pintamateriaaliin sopivalla päällysteellä. Korttelialueelle ei saa rakentaa aitoja, vaan sen tulee liittyä avoimen välittömällä tavalla rantapuistovyöhykkeeseen. Rakennusryhmä suositellaan rakennettavaksi yhteisen terassimaisen pinnan päälle, joka liittyy rantatoriin ja edelleen vesialueelle rakennettavaan laiturimaiseen kelluvaan toritasoon. Terassitasoa on mahdollista porrastaa niin, että kauimpana rannasta sijaitsevien rakennusten lattiataso voidaan nostaa teoreettisen tulvarajan yläpuolelle. Lähtökohtaisesti 20 metriä lähempänä rantaa sijaitsevan rakennuksen lattiataso on niin alhaalla, että se ääritilanteessa voi joutua hetkellisesti veden valtaan. Kauempana rannasta voidaan toritasoa porrasmaisesti nostamalla ratkaista tasoero-ongelma ilman yhtenäisiä pystysuoria sokkeliosia. Torialue sekä siitä länteen päin porrastuva rakennusryhmää yhdistävä torimainen pinta toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kivettynä (luonnon- tai betonikivi) tai puupintaisena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toritason reunojen liittymiseen saumattomasti ympäröivään rantapuiston nurmipintaan ja kevyen liikenteen väyliin ts.sokkelia tulee välttää. Toritason ja rantapuiston tasoeron yhteensovittamista on tutkittava erityisen huolellisesti erilaisten laiturimaisten porrasaiheiden, nurmettavien laattojen, matalien pensasistutusten yms. avulla. Korttelialueen maaperäolosuhteista johtuen maanvaraiset laatoitukset tulevat todennäköisesti painumaan. Tukimuurit ja kivetyt pinnat on näin ollen perustettava asianmukaisesti. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Korttelialueeseen liittyvän laiturin on ajateltu olevan luonteva rantatorin pinnan terassimainen jatke vesialueella. Alueelle ei näin ollen suositella sijoitettavaksi yksittäisiä veneiden kiinnittämiseen tarkoitettuja pistolaitureita. Veneet kiinnitetään laiturialueen sivulle. Laituri tulee rakentaa niin leveäksi, että riittävä etäisyys rannalla olevalta kevyen liikenteen reitiltä veteen syntyy, jolloin erillistä kaidetta ei tarvita Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. Kilpailuasetelmaa viereisen kulttuurirakennuksen kanssa tulee välttää. Kuva 4. Näkymä rantatorilta kohti kulttuurirakennusta. 7

8 KORTTELI 437 Wiléniuksen veneveistämöalue, osa Porvoon Merikorttelia RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Korttelialue muodostaa yhdessä sen pohjoispuolisen rantatorikorttelin kanssa Porvoon Merikortteli -nimellä kehitettävän monipuolisen palvelukeskittymän rantavyöhykkeelle. Korttelialueella sijaitsevan paikkaan sidottua kulttuurihistoriallista merkitystä sisältävän veneveistämön ja pienvenetelakan kunnostamista jatketaan. Veneveistämön toiminta alueella hiipui 1900-luvun loppupuolelle mennessä vähitellen olemattomiin ja alueelle oli jäänyt verrattain omatoimista pienvenetelakkatyyppistä veneiden korjaus- ja säilytystoimintaa. Rakennukset ovat rapistuneet osittain hoidon puutteesta, mutta myös heikosti kantavan maaperän takia. Paikka on niin alava, että jo tavanomaisissa syystulvissa jokivesi nousee alueelle ja kevytrakenteisiin veneiden säilytysvajoihin luvun alussa Wiléniuksen veneveistämöalueella on alkanut voimakas kehitystoiminta, joka tähtää toimintaa kehittävän telakoitsijan suunnitelmien mukaan kaupallisen pienvenetelakkatoiminnan kehittämiseen ja sen jälkeen varsinaisen puuvenekorjauksiin ja puuveneiden rakentamiseen erikoistuneen veistämötoiminnan käynnistämiseen. Veistämötoimintaan liittyisi luontevasti pienimuotoista näyttelytoimintaa, kenties kahvilapalveluja ja hieman liiketilaa toimintaa tukemaan. Toiminnan vaiheittaisen kehittämisen takia alueella sallitaan tavanomaisen kaupallisen pienvenetelakan toiminnan kannalta välttämättömien toimintojen sijoittaminen, kuten kelluvan polttoaineenjakeluaseman sijoittaminen vesialueelle niin, että aseman apulaitteet ja polttoainesäiliöt ovat korttelialueella rakennukseen sijoitettuina. Tavoitteena on, että toiminnan laajetessa kaupallinen pienvenetelakka polttoaineenjakeluasemineen ja muine veneenpesu- ja korjaamotoimintoineen siirtyy rantavyöhykkeen eteläosan tämän kaltaiselle toiminnalle varatulle alueelle kortteliin 439. Tällöin Wiléniuksen telakka-alueesta voidaan muokata arvoltaan Kuva 5. Aksonometria kortteleista 437 ja 436. Kokonniementien länsipuoliset korttelit ovat viitteellisiä. paremmin keskeiselle ranta-alueelle soveltuva matkailullisia ulottuvuuksia tarjoava puuvenerakentamisen merkkialue. Lähtökohtana on nykyisistä venevajoista kahden pohjoisimman säilyttäminen ja kunnostaminen. Eteläisin rakennus on vaiheittaisen toteutuksen takia osittain tiilirakenteinen, minkä vuoksi se ei ole kestänyt maaperän painumista. Rakennus jouduttaneen korvaamaan yhdellä tai kahdella uudella rakennuksella. Rakennusten lattiatason korkeutta määriteltäessä ensisijainen tavoite on rakennusten istuvuus osaksi ympäristöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyväksytään rakennusten altistuminen ajoittaiselle tulvaveden nousulle rakennusten sisätiloihin. Nykyiset vajat kestävät maapohjaisina tämän kohtuullisen hyvin. Korttelialueen eteläosan uudisrakennusten länsiosaan lämpimiä verstas- ja pieniä liiketiloja rakennettaessa täytyy näissä tiloissa lattiatasoa nostaa tasolle metriä, mikä on tosin rakennusjärjestysluonnoksen tasoa alempi. Julkisivut Lähtökohtana on säilytettävien venevajojen korjaaminen alkuperäistä vastaavilla materiaaleilla. Ikkunoiden ja ovien tyylipiirteet säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Rakennuksiin saa tehdä käytön kannalta välttämättömiä muutoksia, 8

9 kunhan ne tehdään rakennuksen alkuperäistä tyyliä kunnioittaen. Julkisivujen pystylaudoituksen punamultakeittomaalikäsittely uusitaan tarvittaessa. Pohjoisimman vajan joenpuoleisimmassa osassa on pulpettikattoinen laajennusosa, joka on suositeltavaa purkaa esteettömän näkyvyyden järjestämiseksi pitkin rannan kevyen liikenteen raittia. Uudisrakennukset tulee toteuttaa vanhoissa rakennuksissa käytettyjä materiaaleja ja värejä soveltaen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 15 metriä. Rakennuksen julkisivun yhtenäinen korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 4,5 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta suorina sahattuina pintoina. Julkisivut verhoillaan pystylaudalla joko peiterimalla tai ilman. Lomalaudoitusta ei sallita. Julkisivut käsitellään punamultakeittomaalilla. Ikkunoina käytetään valkoisia puuikkunoita, jotka ovat alle yhden m 2 :n suuruisina neliömäisiä. Kookkaammat ikkunat ovat pystysuuntaisia ja niissä tulee olla tasapainoisesti sommiteltu pysty- ja vaakajako, jolla lasipinta jaetaan neliömäisiin osiin. Ovet ovat väriltään mustat ja niissä voi olla vapaammin sommiteltuja aukotuksia. Sisäänkäyntien kohdille toteutettavat portaat ja mahdolliset rampit toteutetaan puutai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma uudisrakennuksissa 1 : 2. Harjan suunta on merkitty asemakaavakarttaan ja tällä korttelialueella se poikkeaa naapurikorttelien harjansuunnasta olemalla likimain kohtisuoraan joen länsirantaa kohti. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään konesaumattua sileää peltikatetta, profiilipeltikatetta, jonka aaltomaisen profiilin korkeus on enintään 45 mm tai huopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Korttelialueelle on merkitty ohjeellinen pysäköimisalue. Keskeisesti kaupunkirakenteessa sijaitsevalla ranta-alueella ei voida sallia veneiden talvisäilytystä ulkona. Telakkatoiminnan kehittyessä toivotaan nykyään tapahtuvasta ulkosäilytyksestä luovuttavan korttelialueella. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. Asiakaspalvelutilojen valmistuttua asiakkaiden polkupyöriä varten varataan riittävästi telineitä. Kuva 6, Wiléniuksen telakan uudet eteläiset venevajat, joiden välissä säilyy näkyvyys Kokonniementien länsipuolelle rakennettavista kortteleista Porvoonjoelle. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Wiléniuksen telakan venevajaryhmä muodostaa alueella liikkuvien ulkoilijoiden ja matkailijoiden näkökulmasta kiehtovan muistuman alueen teollisesta rakennuskannasta ja käsityöperinteestä. Korttelialuetta ei saa ympäröidä aidalla. Tarvittaessa rakennusten väleihin voidaan rakentaa mahdollisimman läpinäkyviä aitoja. Suositeltavinta olisi käyttää mustaksi käsitellyistä pystysuorista teräslevyistä tai sirosta neliöputkesta rakennettuja aitoja. Teräsaidan korkeus maanpinnasta on enintään 1,7 metriä. Kustannussyistä aitoja voidaan tehdä myös puurakenteisina. Tällöin käytetään pystysuoraa harvalautaa. Puuaidan yhtenäisen osuuden korkeus saa olla enintään 1,5 metriä. Aidan päälle voidaan lisätä 1,7 metrin korkeudelle yksi vaakalauta. Aitaa voidaan elävöittää vaihtelemalla sen korkeutta hillitysti. Puuaita käsitellään punamultakeittomaalilla. Pysäköintivaatimusten mukaiset autopaikat on ratkaistava korttelialueella. Pysäköintipaikka voidaan jättää sorapintaiseksi. Aluetta tulee nurmettaa mahdollisimman paljon. Kulkutiet alueella jätetään sorapintaisiksi. Alueen läpi on ehdottomasti järjestettävä rantaa myötäilevä yleiselle kevyelle liikenteelle varattu väylä, joka voi olla sorapintainen tai kulkea osittain rannan suuntaisia laitureita 9

10 pitkin. Kulkuyhteyden saa sulkea mahdollisimman lyhyeksi ajaksi veneiden vesillelaskun ja vesiltä noston ajaksi. Kevyen liikenteen väylä suljetaan tällöin sellaisesta kohdasta, että väylän käyttäjät löytävät helpon ja turvallisen kiertotien korttelialueen länsipuoliselle puistoalueella kulkevalle väylälle. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita, jotka voivat olla osa rantaa myötäilevää kevyen liikenteen reitistöä. Tällöin ne toteutetaan kanneltaan riittävän leveiksi. Mahdollinen kaide rakennetaan metallitolppien varaan ripustettuna köysikaiteena. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Teollisuusaluemaisia valonheittimiä ei voi sallia käytettäväksi alueen yleisvalaistukseen vaan ainoastaan jos tehokas valaistus koetaan työturvallisuuden kannalta lähinnä veneiden syysnostotyön aikana tarpeelliseksi. Alueen valaistus pyritään hoitamaan rakennusten seiniin kiinnitetyillä valoteholtaan kohtuullisilla valaisimilla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Kuva 7. Näkymä korttelin 436 rantatorilta Wiléniuksen telakka-alueelle. 10

11 rakennukseen sijoitettuina. KORTTELI 438 Vierasvenesataman palvelukortteli RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Puiston etelälaidalla sijaitseva palvelukorttelialue muodostaa Wiléniuksen veneveistämön uudelleen käynnistyvän toiminnan ja alueen eteläpuolisen pienvenetelakka-alueen kanssa yhtenäisen veneilyalan palvelukokonaisuuden. Alueen palvelurakennetta voi kytkeä myös sen länsipuolisen Kokonmäen hiihtokeskuksen palvelutarjontaan. Alueelle saa sijoittaa asemakaavakartassa osoitetulle alueelle kelluvan polttoaineenjakeluaseman vesialueelle niin, että aseman apulaitteet ja polttoainesäiliöt ovat korttelialueella Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Mahdollisesti alueelle sijoittettavan kahvilan tai ravintolan terassi toteutetaan mieluiten keveästi puurakenteisena. Terassin ja rantapuiston tasoeron ratkaisua on tutkittava erityisen huolellisesti erilaisten laiturimaisten porrasaiheiden, nurmettavien laattojen, matalien pensasistutusten yms. avulla. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Jäteastioiden ja muun varastoitavan tavaran säilytys järjestetään rakennusmassan puitteissa tarkoituksenmukaisiin jätehuoneeseen ja varastotiloihin. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. Erillisiä irrallisia jäteastioita tulee välttää. Alueella tulee kuitenkin olla riittävästi kannellisia roska-astioita aluetta käyttävien ulkoilijoiden ja matkailijoiden tarpeisiin. Polkupyörille varataan asianmukaiset telineet. Rakennusten sopeuttamiseksi luontevaksi osaksi rantapuistomiljöötä tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten lattian korkeusasemaan viereiseen puistoalueeseen verrattuna. Tässä rakennuspaikassa on harkittava Länsirannan asuinrakennusten lattian vähimmäiskorkeustasovaatimuksen +3.0 metriä sijasta ympäristöön paremmin sopivan alemman tason m etriä hyväksymistä. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennusten tulee olla ilmeeltään keveitä, mutta viimeistellyn huoliteltuja. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 6 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 3 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Rakennukset rakennetaan osaksi rantapuistoaluetta. Rakennuksilla ei ole tarkoitus muodostaa piha-aluetta, jolla esiintyisi aitaamistarvetta. Pysäköintipaikat on pyrittävä järjestämään korttelialueella. Pysäköintialue voidaan toteuttaa sorapintaisena. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin 11

12 runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. 12 Kuva 8. Etualalla hahmotelma kelluvasta polttoaineenjakelupisteestä, jonka säiliöt ja apulaitteet on sijoitettu kuvan vasemmassa reunassa olevaan aputilarakennukseen. Taustalla hahmottuva Kokonniementien länsipuolinen korttelirakenne on puhtaasti viitteellinen.

13 KORTTELI 439 Kaupallinen pienvenetelakka RAKENNUSTEN SUUNNITTELU Korttelialue tarjoaa mahdollisuuden kaupallisen pienvenetelakkatoiminnan kehittämiselle Porvoon Länsirannalla. Yhdessä mahdollisen vierasvenesataman palvelutarjonnan ja Wiléniuksen veneveistämön uudelleen käynnistyvän toiminnan alueesta muodostuu yhtenäinen veneilyalan palvelukokonaisuus. Samanaikaisesti rantavyöhyke toimii osana laajaa virkistysreittiverkostoa Länsirannalta Kokonniemeen ja Uddaksen kautta Haikkoon suuntaan. Korttelialueelle voidaan rakentaa pienvenetelakan tarpeisiin venevajoja, veneiden korjaamo- ja pesutiloja sekä kelluva vesialueelle sijoitettava polttoaineenjakeluasema. Tavoitteena on, että veneiden säilytys tapahtuu pääasiallisesti sisällä venevajoissa. Alueelle saa sijoittaa asemakaavakartassa osoitetulle alueelle kelluvan polttoaineenjakeluaseman vesialueelle niin, että aseman apulaitteet ja polttoainesäiliöt ovat korttelialueella rakennukseen sijoitettuina. Maapohja on korttelialueen pohjoispuoliskolla sangen heikosti kantavaa eikä välttämättä kestä kuormitusta. Vaarana saattaa olla liukupinnan muodostuminen, jolloin maamassat voivat pahimmassa tapauksessa liukua maanvyörymän tapaan jokeen. Tämän takia erillinen pohjatutkimus ja sen tulokset on otettava vakavasti huomioon venevajojen pohjarakentamista suunniteltaessa. Alavuutensa takia alue on altis ajoittaiselle joen tulvimiselle. Rakennusten lattiatason korkeutta määriteltäessä tärkeä tavoite on rakennusten istuvuus osaksi ympäristöä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hyväksytään venevajojen altistuminen ajoittaiselle tulvaveden nousulle rakennusten sisätiloihin. Maapohjaiset kevytrakenteiset hallit kestänevät tämän kohtuullisen hyvin. Korttelialueen eteläosan uudisrakennusten länsiosaan lämpimiä verstas- ja pieniä liiketiloja rakennettaessa täytyy näissä tiloissa lattiatasoa nostaa tasolle metriä, mikä on tosin rakennusjärjestysluonnoksen tasoa alempi. Korttelialueen eteläosalla maanpinta nousee, jolloin sinne voidaan turvallisemmin sijoittaa lämpimiä tiloja, kuten huolto- ja korjaamorakennuksia. Näissä lattian korkeusasema voidaan rakentaa rakennusjärjestysluonnoksessa edellytetylle tasolle metriä normaalivedenpinnasta. Julkisivut ja kattomuoto Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 15 metriä. Jos vajan käyttö edellyttää leveämpää yhtenäistä sisätilaa voidaan kaksi tai enintään kolme harjakattoista venevajaa rakentaa kiinni toisiinsa siten, että katonharjojen välinen etäisyys on enintään runkosyvyyden mukainen 15 metriä. Rakennuksen joen puoleista päätyä on porrastettava vähintään 5 metriä 15 metrin välein, jolloin yhteen rakennettujen venevajojen ryhmä näyttää joelta katsottuna muodostuvan erillisistä harjakattoisista vajoista. Rakennuksen julkisivun yhtenäinen korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 4,5 metriä. Asemakaavakartassa on osoitettu katonharjan suunnan osoittava viiva, joka samalla osoittaa rakennuksen keskilinjan tai yhteen rakennettujen rakennusten yhteisen keskilinjan. Tätä tulkitaan siten, että rakennus voidaan rakentaa niin, että keskilinjaa osoittava viiva on katon harjan kohdalla tai siten, että ulkoseinä sivuaa keskilinjaa osoittavaa viivaa. Tällöin mahdollinen myöhempi laajennusosa rakennetaan keskilinjaa osoittavan viivan vapaalle puolelle (ks. kuva 9). Muotokieleltään rakennusten tulee olla konstailemattoman selkeä. Julkisivujen sisään- ja ulosvetoja tulee välttää. Katonlappeen tulee muodostaa ehjä yhtenäinen pinta. Pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetään puuta suorina sahattuina pintoina. Julkisivut verhoillaan pystylaudalla joko peiterimalla tai ilman. Lomalaudoitusta ei sallita. Julkisivut käsitellään punamultakeittomaalilla. Ikkunoina käytetään valkoisia puuikkunoita, jotka ovat alle yhden m 2 :n suuruisina neliömäisiä. Kookkaammat ikkunat ovat pystysuuntaisia ja niissä tulee olla tasapainoisesti sommiteltu pysty- ja vaakajako, jolla lasipinta jaetaan neliömäisiin osiin. Ovet ovat väriltään mustat ja niissä voi olla vapaammin sommiteltuja aukotuksia. Harjakaton kattokulma on 1 : 2. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään konesaumattua sileää peltikatetta, profiilipeltikatetta, jonka aaltomaisen profiilin korkeus on enintään 45 mm tai huopakatetta. Katteen väri on musta. Ulkoalueet Veneiden talvisäilytystä vajojen välisillä ulkoalueilla tai muuallakaan korttelialueella ei voida näin näkyvällä paikalla sallia. Tavaran varastointia ulkoalueella ei sallita. 13

14 KORTTELIN LIITTYMINEN JULKISEEN TILAAN Aitaaminen, pysäköinti, pintojen käsittely Alueen läpi rantaa myötäillen kulkee syksyllä 2004 rakennettu ulkoilureitti. Reitin käytettävyyden takia korttelialuetta ei saa ympäröidä aidalla. Tarvittaessa rakennusten väleihin voidaan rakentaa mahdollisimman läpinäkyviä aitoja. Suositeltavinta olisi käyttää mustaksi käsitellyistä pystysuorista teräslevyistä tai metalliputkesta rakennettuja aitoja. Teräsaidan korkeus maanpinnasta on enintään kaksi metriä. Kustannussyistä aitoja voidaan tehdä myös puurakenteisina. Tällöin käytetään pystysuoraa harvalautaa. Puuaidan yhtenäisen osuuden korkeus saa olla enintään 1,7 metriä. Aidan päälle voidaan lisätä kahden metrin korkeudelle yksi vaakalauta. Aitaa voidaan elävöittää vaihtelemalla sen korkeutta hillitysti. Puuaita käsitellään punamultakeittomaalilla. Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Teollisuusaluemaisia valonheittimiä ei voi sallia käytettäväksi alueen yleisvalaistukseen vaan ainoastaan jos tehokas valaistus koetaan työturvallisuuden kannalta lähinnä veneiden syysnostotyön aikana tarpeelliseksi. Alueen valaistus pyritään hoitamaan rakennusten seiniin kiinnitetyillä valoteholtaan kohtuullisilla valaisimilla. Rantaviivaa voidaan korostaa esim. matalahkoilla pollarivalaisimilla. Pysäköintivaatimusten mukaiset autopaikat on ratkaistava korttelialueella. Pysäköintipaikka voidaan jättää sorapintaiseksi. Aluetta tulee nurmettaa mahdollisimman paljon. Kulkutiet alueella jätetään sorapintaisiksi. Alueen läpi kulkeva ulkoilureitti on ehdottomasti jätettävä vapaasti kuljettavaksi. Ulkoilureitti on rakennettu alueelta löytyneelle kantavalle pohjalle, joten sen siirtäminen lähemmäs jokea voi osoittautua varsin kalliiksi. Ulkoilureitti voi olla sorapintainen. Rantaviivan tuntumaan siirretyllä ulkoilureitin osalla käytetään laiturirakenteisiin luontevasti liittyviä pinnoitteita, kuten kiveystä, osittaista puupäällystettä tai kestopäällystettä. Kulkuyhteyden saa sulkea mahdollisimman lyhyeksi ajaksi veneiden vesillelaskun ja vesiltä noston ajaksi. Kevyen liikenteen väylä suljetaan tällöin sellaisesta kohdasta, että väylän käyttäjät löytävät helpon ja turvallisen kiertotien korttelialueen länsipuoliselle katualueella kulkevalle väylälle. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. Kuva 9. Esimerkki asemakaavakartassa käytetyn rakennuksen keskilinjaa ja samalla harjansuuntaa osoittavan viivan soveltamisesta venevajojen suunnitteluun. Voimakkaana erottuva rantaa myötäilevä viiva osoittaa nykyisen ulkoilureitin (kuva 11) sijainnin. Ulkoilureitti voidaan siirtää venevajoja rakennettaessa myös lähemmäs rantaa. 14

15 Kuva 10. Kaupallinen pienvenetelakka itäkaakosta Porvoonjoelta nähtynä. Kuva 11. Alueelle vuoden 2004 alussa rakennettu ulkoilureitti juuri valmistuneena. Tie on tehty alueelta löytyneen kovan pohjan varaan, joten sen siirtämisen kustannuksia venevajojen alta sivummalle kannattaa tutkia tarkoin. 15

16 JULKISTEN ULKOTILOJEN YLEISSUUNNITELMA KATUALUE Kokonniementie on kokoojakatu, joka rakennetaan olemukseltaan hitaasti liikennöitävän tonttikadun kaltaiseksi. Katu voidaan rakentaa länsireunaltaan lopullisesti valmiiksi vasta sen länsipuolisen alueen toteuduttua. Alustavasti on suunniteltu kadun liittyvän länsireunaltaan siihen kiinni rakennettujen rakennusten julkisivurivistöön. Tällöin katua pengerretään siten, että ajoradan ja sitä ylemmäs rakennetun kevyen liikenteen väylän väliin jää istutusvyöhyke, jonka avulla korkeuseroa voidaan tasata. Kokonniementien itäreunalle ei rakenneta kevyen liikenteen väylää lukuun ottamatta alueen eteläosaa, jossa laaja pienvenetelakkaalue on päästävä kiertämään myös Kokonniementien puolelta. Kadun ja rantapuistoalueen välinen tasoero hoidetaan pääasiassa katualueelle sijoitettavalla istutettavalla luiskalla. Luiskan sijasta voidaan kadun itäreunalle toteuttaa kadunsuuntaisia pysäköintipaikkoja jaksottain puuistutusten kanssa. Pysäköintipaikat kivetään tai päällystetään nurmettavilla laatoilla tai alueen eteläosan pienvenetelakan kohdalla soralla. Katupuina suositaan lehmuksia ja koivuja. Katuvalaistuksen on oltava riittävä ja mahdollisimman häikäisemätön. Valaisinten sijoittelussa on pyrittävä siihen, etteivät katuvalaisimet tarpeettomasti valaise Kokonniementien länsipuolelle rakennettavien asuntojen sisätiloja ikkunoiden kautta. Silti katuvalaisimet tulisi sijoittaa Kokonniementien länsireunalle jotta näkyvyys kadun yli joelle olisi hyvä myös pimeänä aikana. PUISTOALUEET Alueen puistot rakennetaan ulkoilu- ja virkistyskäyttöön soveltuvina puistoina. Leveä rantapuisto muodostaa osan valtakunnallisesti arvokkaasta Porvoonjoen maisema-alueesta ja sillä on kaupungin viheralueverkostossa sekä ulkoilureitistössä keskeinen merkitys Puistorakentaminen ja istutukset Alueen pohjoisosassa puistorakentamisessa pyritään mahdollisimman korkealuokkaiseen ja edustavaan lopputulokseen. Sen sijaan rantatorikorttelista 436 etelään puistoalueet toteutetaan viihtyisään ulkoilukäyttöön sopiviksi, siisteiksi, mutta ei tarpeettoman rakennetun oloisiksi. Jyrkkää rantamuuria rakennetaan vain Aleksanterinkadun sillan alittavan siltalaiturin jatkeeksi alueen kulttuurirakennukseen liittyvänä. Muualla alueella suositaan loivia rantatyyppejä, kuten kiviheitokerantaa ja luontaista töyrästä. Rantaviiva jätetään alueen eteläosassa korttelin 439 kohdalta etelään luonnontilaiseksi. Vesakko poistetaan alueen siistimiseksi. Alueen puustoa säilytetään mahdollisuuksien mukaan, mutta sitä ja aluskasvillisuutta tulee hoitaa niin, että näkyvyys Kokonniementien suunnasta puistoalueen läpi joelle säilyy hyvänä. Istutettavina puulajeina suositaan koivua, tervaleppää ja haapaa ja alueen eteläosassa saarnea ja kynäjalavaa. Kohdissa, joissa Länsirannan peltolaaksolta virtaa purouomia rantavyöhykkeen läpi Porvoonjokeen suositaan kosteikkokasvillisuutta ja puulajina tervaleppää. Puistoalueille voidaan sijoittaa ulkoilu-, liikunta- ja virkistyskäyttöä varten tarpeellisia rakenteita kuten peli- ja leikkikenttiä, pienoisgolfrata ja muita siirrettäviä kausiluontoisia rakenteita. Toimintoja sijoitettaessa on huolehdittava rauhallisen ja levollisen kokonaisvaikutelman säilyttämisestä. Pelikenttien aitaamista ei suositella, mutta käyttökelpoisuussyistä esim. tenniksen kohdalla tästä on joustettava. Pysäköinti ja pintojen käsittely Puistoalueelle sijoitettujen virkistys- ja ulkoilutoimintojen tarvitsemat asiointipysäköintipaikat pyritään järjestämään ensisijaisesti Kokonniementien katualueella kadunvarsipysäköintinä. Puistoalueelle saa kuitenkin sijoittaa asemakaavassa osoitetulle alueelle mahdollisimman pienen pysäköintipaikan, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Pysäköintipaikka päällystetään luonnonkivilaatoilla nurmisaumalla, nurmettavilla laatoilla tai sorastetaan, mutta sitä ei saa asfaltoida. Alue tulee varustaa ympärivuorokautisen auton säilytyksen kieltävällä liikennemerkillä. Laiturit Laitureita saa rakentaa asemakaavakartassa wl-merkinnällä osoitetuille vesialueille hakemalla niille rakennusvalvontaviranomaisen toimenpideluvan ja tarvittaessa myös ympäristölupaviraston luvan. Veneiden kiinnittämistä rakennettujen laitureiden tulee olla pääasiassa ns. pistolaitureita. Tarvittaessa voidaan rakentaa myös rannan suuntaisia laitureita. Pistolaiturin leveys on yleensä enintään 2,5 metriä. Laiturin kansi verhoillaan puulla. Kannen sivut saa verhoilla laudalla korkeintaan 20 cm:n korkeudelta laiturin kannen pinnasta mitattuna. Keveysvaikutelman takaamiseksi laiturin runkorakenteet tehdään selvästi sisäänvedettyinä ja käsitellään kantta tummemmalla sävyllä. Suositeltavia ovat perinteiset puupaalurakenteiset pistolaiturit, joiden korkeus keskivedenpinnasta voi vaihdella käyttötarkoituksen mukaan. 16

17 Valaistus Alue valaistaan riittävällä, mutta hillityllä tavalla. Rantaa myötäilevän ulkoilureitin valaistuksessa suositeltavimpia olisivat matalat vain kulkuväylän valaisevat valaisimet. Puistoalueelle sijoitettavan rakennuksen suunnittelu Wiléniuksen veneveistämön (kortteli 437) eteläpuoliselle puistoalueelle voi sijoittaa yhden enintään 30 k-m 2 :n laajuisen alueella sijaitsevan ulkoilu-, peli-, leikki- tai muun alueen huollon kannalta välttämättömän kevytrakenteisen rakennuksen sekä enintään 25 k-m 2 laajuisen teknisen huollon rakennuksen. Rakennuksen suunnittelua koskevat samat ohjeet kuin kortteliin 435 YY-1 -korttelialueelle osoitetun huoltorakennuksen suunnittelusta on annettu. Rakennusala on yli 20 metrin etäisyydellä joesta, jolloin rakennuksen lattiataso voidaan nostaa mahdollisimman korkealle tulvaan varautumisen takia. Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että rakennus on kevytrakenteinen ja rakenteeltaan sellainen, että se ääritilanteessa voi joutua hetkellisesti veden valtaan. Ulkoasultaan rakennuksen tulee kuitenkin olla huolitellun korkeatasoinen. Yli 30 cm korkeaa sokkelia on ulkonäkösyistä vältettävä. Tarkoituksena on, että rakennus piha-alueineen liittyy saumattomasti rantapuistoon. Rakennuksen ympäristöä ei näin ollen saa aidata eikä muutenkaan esim. istutuksilla tarpeettomasti laajentaa rakennuksen reviiriä rantapuistoalueelle. Julkisivut Pääasiallisina julkisivumateriaaleina käytetään puuta ja lasia. Rakennuksen tulee olla ilmeeltään kevyen paviljonkimainen, mutta viimeistellyn huoliteltu. Läpinäkyvä tai läpikuultava osuus julkisivuista on vähintään 30 %. Puumateriaalin käytöllä rakennus liitetään paikallisiin perinteisiin ja rantamiljööseen. Rakennuksen runkosyvyys saa olla enintään 4 metriä. Julkisivun korkeus maanpinnasta julkisivun ja katon leikkauspisteeseen saa olla enintään 2,8 metriä. Muotokieleltään rakennuksen tulee olla nykyaikainen eikä missään tapauksessa historisoiva. Rakennuksen tulee muodonannoltaan olla konstailemattoman selkeä. Sen tulee liittyä ympäristöönsä nöyrän vaatimattomalla tavalla. Julkisivujen puupinnat peittomaalataan puistomaiseen ympäristöön sopivalla sävyllä, joka valitaan erillisestä värityssuunnitelmasta. Mahdolliset säleikköosat voidaan keveysvaikutelman takaamiseksi käsitellä myös kuultovärillä. Sisäänkäynnin kohdalle toteutettavat portaat, joita tulee olla mahdollisimman vähän, toteutetaan puu- tai metallirakenteisina yksinkertaisen ilmavasti. Kattomuoto Kattomuoto on harjakatto, kattokulma 1 : 2. Harjan suunta on kohtisuoraan joen itärantaa kohti, ts. Porvoon empirekeskustan koordinaatiston mukainen. Räystäiden tulee olla ulkonevat, mutta niiden maksimipituus julkisivulinjasta on kuitenkin 60 cm. Räystäät on jätettävä avoimiksi, ts. umpeen laudoitusta ei sallita. Katemateriaalina käytetään kolmiorimahuopakatetta. Katteen väri on musta. Kuva 12. Poikkileikkaus rantapuiston kohdalta. Kokonniementie on nostettava vähintään tasoon + 1,50 normaalivedenpinnasta. Leikkauksessa on suositeltu hieman korkeampaakin tasoa. 17

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9 Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12 1 AO-KORTTELIT 2-12 2 Ohjeiden tarkoitus Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa ja sen määräyksiä sekä ovat ohjeena rakentajille, suunnittelijoille, rakennusvalvonnalle. Tavoite on yhtenäinen lähiympäristö,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4

RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 Tohloppi, Pyydyspohjankadun ja Tesoman valtatien välisen alueen asemakaavamuutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 7747-1, 3 ja 4 LIITTYY ASEMAKAAVAAN NO 7747 TOHLOPPI, korttelin 2215 osa sekä korttelit 2224 ja 2227

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT 11-7, 11-8 JA 17-1. 2.3.2007, sivu 1/7

RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT 11-7, 11-8 JA 17-1. 2.3.2007, sivu 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT -, -8 JA -..00, sivu / ..00, sivu / ALUE ; kortteli / tontti sekä kortteli / tontit ja 8 YLEISTÄ Rakennustapaohje on laadittu noudatettavaksi asemakaavan

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET Nummi-Pusulan kunta Arkkitehtitoimisto A+ 6.5.2008 2 RAKENNUSTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin että Pusulan

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos Liite 7 Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos RAKENTAMISTAPAOHJEET 3.7.2013 1 Rauhan sataman alue; asemakaava, asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 3.7.2013 YLEISTÄ

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2.

SUUNNITELMASELOSTUS. 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki. Tontin koko on 4905 m 2. HANKESELOSTUS 1 (10) SUUNNITELMASELOSTUS Sijainti 45568/10 Ryynimyllynkatu 4 00920 Helsinki Tontti Tontin koko on 4905 m 2. Tontti on rakennuspaikkana haasteellinen tiiviille kaupunkirakenteelle. Tiukat

Lisätiedot