rehtori rehtori rehtori isännöitsijä suunnittelija ohjaava opettaja opettaja opettaja opettaja kiinteistönhoitaja

Transkriptio

1 KOULUJEN PIHAFORUM Aika keskiviikkona klo Paikka Puu-Anttilan juhlasali, Lohja Läsnä Katariina Haigh (14.30 alk.) Markku Hakalahti Markku Heinonen Martti Huuska Pirjo Jaakola Jorma Kaasinen Heikki Karjalainen Irene Kaukinen Anne Kauppila Marketta Kyttä Jaana Lehtonen Eila Lipponen Juha Lipponen Hannu Makkonen Raimo Rissanen Virpi Sahi Marjo-Riitta Salmela Hannu Torkkel Ilona Toroi Laila Voutilainen Markku Vuorikoski kaupunginarkkitehti kaupunginpuutarhuri isännöitsijä tilahallintopäällikkö tutkija ympäristövalvontapäällikkö isännöitsijä suunnittelija ohjaava kiinteistönhoitaja Pullin koulu Nummentaustan koulu Asemanpellon koulu Nummentaustan koulu Järnefeltin koulu Teknillinen korkeakoulu Perttilän koulu Karstun koulu Lehmijärven koulu Helsingin yliopisto sivistyskeskus / Muijalan k. Perttilän koulu Maksjoen koulu Ojamon koulu 1 Pihaforumin avaaminen Projektikoordinaattori Virpi Sahi toivotti osallistujat tervetulleiksi ja kertoi Pihaforumin tarkoituksesta ja ohjelmasta. 2 Koulupihojen suunnittelun kehittäminen tilahallinnon näkökulmasta Tilahallintopäällikkö Jorma Kaasinen kaupunkisuunnittelukeskuksesta puhui koulupihojen a) ylläpidon ja b) suunnittelun kehittämisestä. Aluksi hän muistutti tarpeiden ja määrärahojen mahdollisesta ristiriidasta. Koulupihojen ylläpito ja kehittäminen tapahtuu tietyssä rahoitusraamissa, joka sisältää enimmäisbudjetin kokonaisuudelle, kohteille, käyttötaloudelle ja korjauksille. (!%&&"!!') (!!* +%! % #$%&'"$,-./"0!&$!!( "$.&0$ "7" %6 7"!68

2 /"% 8$ a) Koulupihojen ylläpito Koulutilojen käytön tunnuslukuja seurataan JohdonVertti tietojärjestelmän avulla. Kokonaismääräraha ( / hyödynnettävä rakennustilavuus) on ollut laskeva. Tämän vuoksi eräitä tiloja uhkaa rappeutuminen. Kiinteistön ylläpidon tehokkuutta kuvataan tunnusluvulla huoneistopinta-ala / kaupungin henkilötyövuodet (sis. kiinteistöt, piha-alueet, siivouksen yms.). Lohjan luku on noin 1,0. Tämä tarkoittaa, että Lohja panostaa omiin tiloihinsa ja sijoittuu tältä osin hyvin kuntavertailussa. Tilahallinto teki vuonna 2003 asiakastyytyväisyyskyselyn. Kysely lähetettiin koulujen ja päiväkotien johtajille. Kyselyssä mm. tiedusteltiin asteikolla 1-5, minkä arvosanan vastaajat antavat koulupihojen kunnossapidolle ja keskiarvot olivat: Valaistus 2,35 Liukkaudenesto 2,08 Auraus 2,52 Kunto, siisteys, viihtyvyys 1,74 Kyselyn tuloksia hyödynnetään käyttö- ja kunnossapitosuunnitelmien laadinnassa. Kysely uusitaan syksyllä Lohjan kaupungilla on 12 kiinteistönhoitoaluetta, jotka on osittain kilpailutettu (Muijala, Perttilä). Erityisesti Muijalasta saadaan vertailutietoa kilpailutuksen tuloksista. Kiinteistönhoidon töistä (sis. suunnittelu, matkat ja itse työt) noin 2/3 tehdään piha-alueilla. Lumi- ja hiekoitustyöt aiheuttavat työpiikkejä. Koulujen ylläpidossa ja remontoinnissa koulurakennus on tavallisesti etusijalla verrattuna koulupihaan. Esimerkiksi Tytyrin koulun remontin yhteydessä pyrittiin lieventämään takapihamaisuutta ja parkkipaikan hallitsevuutta koulupihassa. Viherrakentamisesta kentän reunalla jouduttiin kuitenkin tinkimään. b) Koulupihojen suunnittelu Kaavarajauksilla ohjataan mm. koulujen ympäristö- ja liikennesuunnittelua. Siksi kaupunginarkkitehdillä (ja muilla kaavoittajilla) on merkittävä rooli ja vaikutus koulujen ympäristöön ja pihoihin niiden varhaisessa suunnitteluvaiheessa. OPM:n koulupihaohjeistus koskee mm. tontin kokoa, pihan rakennelmia ja varustusta ja pallokentän sijaintia, ja ohjaa melko yhdenmukaisiin koulupihoihin. Skeittipaikkojen sijoittaminen on tärkeä ja liian vähälle huomiolle jäänyt kysymys. Skeittipaikat aiheuttavat paljon asukasvalituksia mm. meluhaitan vuoksi. Kaasinen pohdiskeli, olisiko tehokkainta olisi sijoittaa ne koulupihojen yhteyteen, jolloin koulupihan käyttöaste maksimoitaisiin. Esimerkkinä koulupihan suunnitelmasta Kaasinen esitteli Metsolan pihasuunnitelmaa. Suunnitelma on hyvä, mutta sen toteutuksesta saatetaan joutua tinkimään kustannuksien vuoksi. Muijalan koulun pihassa puolestaan on vältetty liian aakea ja laakea vaikutelma, mikä on käyttäjien kannalta viihtyisää.

3 /"% 8$35663 Koulupihojen suunnittelussa on huomioitava mm. seuraavat asiat: kantavat rakenteet kuivatuksen toimivuus pihan pintarakenne viherosiot materiaalien kestävyys konekalustoa vasten valaistus turvallisuus toimivuus kiinteistönhoidon kannalta (jätehuolto, auraus; millä konekannalla tehdään / käsilumityöt) Pihasuunnittelussa on mukana useita osapuolia kaupunkisuunnittelukeskuksen lisäksi. Tärkeitä osapuolia ovat rakennuttajat, koulutoimi sekä vanhempainyhdistykset. 2 Lapsiystävällinen koulupiha tarjoumateoriasta koulujen käytäntöön Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä TKK:sta esitteli lapsiystävällisen koulupihan periaatteita väitöskirjatyönsä pohjalta. Kytän tutkimuksen motiivina on ollut huoli turvaistuinsukupolven fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä ja sen yhteiskunnallisista seuraamuksista (mm. autoistuminen). Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu ns. ekologisen havaintopsykologian varaan. Ympäristö näyttäytyy lapselle esim. kiivettävinä, tartuttavina jne. asioina eli tarjoumina (potentiaaliset, havaitut, käytetyt ja muokatut tarjoumat). Aktualisoidut tarjoumat Vähän Paljon Ympäristön tarjoumat Vähän Paljon AAVIKKO SELLI MELUKYLÄ - paras! AKVAARIO - uhkaavasti lisääntymässä, esim. USA:n kaupunkiympäristö Lasten tarjoumat löytyvät kotoa sisältä ja pihalta sekä lähiympäristöstä kuten koulupihasta. Suomen lasten elinympäristö on vielä lähellä melukylää, kun taas Valko-Venäjän lapset elävät enemmän sellissä. Kaupungistuminen on vähentänyt lapsien saatavilla olevien tarjoumien määrää. Suomessa (ja Lohjan kaltaisessa pikkukaupungissa!) tilanne on vielä melko hyvä varsinkin siksi, että lapset voivat tavallisesti liikkua vapaasti. Monissa maissa lasten liikkumista rajoitetaan voimakkaasti esim. liikenteen tai sosiaalisten syiden vuoksi. Lapset ovat kaikkein parhaita lapsiystävällisen ympäristön suunnittelijoita. Koulupihoja suunniteltaessa lapset antavat, t keräävät tiedon. Esim. Pihlajiston ekoagentit suunnittelivat Viidakon ja Venetsian. Lapset toivovat erityisesti vihreyttä, vettä, toimintamahdollisuuksia ja värejä. Kokemuksia on kerätty myös siitä, kuinka koulupiha

4 /"% 8$35663 toimii ekologisena oppikirjana. Tarkoitukseen soveltuu tavallinen vanha koulupiha, jota käytetään monipuolisesti. Luonnonympäristössä on paljon tarjoumia eikä sitä voi leikkiä läpi. Norjalaisen tutkimuksen mukaan luonnonympäristöön tottuneiden lasten koordinaatio, tasapaino ja ketteryys ovat erityisen hyvät. Lapset tarvitsevat sekä toiminnan että rauhan paikkoja, ja verrattuna arkkitehteihin lapset huomaavat suunnitella useammanlaisia ympäristöjä. Suunnittelusta lasten kanssa voi lukea lisää TKK:n yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen metodikortistosta. Marketta Kytän esitys inspiroi kuulijakuntaa. Nummentaustan koulun edustaja kertoi omia havaintonsa ympäristön vaikutuksesta lasten käyttäytymiseen. Pieni, luonnonympäristössä sijaitseva koulu joutui evakkoon isoon kouluun. Sen virikkeettömällä pihalla lapset muuttuivat toimettomiksi, mutta palautuivat kun pääsivät takaisin monipuoliseen ympäristöön. Muissakin kouluissa oli huomattu, että lapset eivät halua mennä isolle asfalttipihalle välitunnille, mikä aiheuttaa kränää varsinkin talvella. Lisätietoa: Kyttä, M. (2003) Children in outdoor contexts. Affordances and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Teknillinen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Julkaisu A 28. TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen metodikortisto: Taideareena-sivusto: < 3 Koulupihojen suunnittelu ja toteutus Lohjalla Seuraavaksi käsiteltiin koulupihojen suunnittelu Lohjalla teemoittain alustuksen ja keskustelun muodossa: a) Yleissuunnittelu esimerkkinä Lohjan kulttuurikeskusta (kaupunginarkkitehti Katariina Haigh) b) Koulujen pihasuunnittelun arki (kaupunginpuutarhuri Markku Hakalahti) c) Pihapuita ja pellavankasvatusta Pullin koulussa ( Markku Heinonen) a) Yleissuunnittelu esimerkkinä Lohjan kulttuurikeskusta Katariina Haigh esitteli Lohjan kulttuurikeskusta hanketta kalvoin, suunnitelmin ja sanoin. Hankkeen ideana on laittaa keskustan hankkeet yksiin kansiin. Yleissuunnittelusta edetään detaljisuunnitteluun, jossa osallistuvuutta erityisesti pyritään lisäämään. Selkeää toimintamallia koulupihojen suunnitteluun osallistumiseksi ei ole vielä luotu. Joka tapauksessa suunnittelussa ovat mukana arkkitehti, rakennuttaja ja puistopuoli. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tilahallinto hoitaa yhteydet rakennuttajaan ja mm. johtaa projektiryhmää, jossa muita osapuolia on mukana. Helsingissä on toimittu viisaasti, kun 1 % suuruinen pesämuna on varattu suunnitteluun.

5 /"% 8$ b) Koulujen pihasuunnittelun arki Markku Hakalahti totesi, että koulupihoissa paljon positiivista on kuten metsäisyys ja osallistuminen. Ongelmana on tekemishalun ja resurssien välinen ristiriita. Puistopuoli työskentelee pihojen suunnittelussa ja ylläpidossa tilahallinnon alihankkijana. Pelkkä kunnossapito vaatii ponnisteluja ja tällä hetkellä esim. puutteelliselle huollolle jääneitä kiipeilytelineitä on jouduttu poistamaan. Pihojen ylläpidon resurssit ovat vähentyneet. Ennen tehtiin vuosittain kierros, jossa kerättiin tietoa tarpeista ja siirrettiin tieto budjetoinnin pohjaksi. Nykyään budjettikirjassa mainitaan että varaudutaan pihan/kiinteistön kunnossapidon tason laskuun. Kaupunginjohtaja olisi hyvä saada paikalle toteamaan tilanne. Vilkkaassa keskustelussa tulivat esille mm. seuraavat näkökohdat: Perttilän koulussa on saatu paljon apua puistopuolelta mm. talkoiden järjestämisessä, ja vuoropuhelun toivotaan jatkuvan. Tällä hetkellä kiinteistönhoidon mitoituksessa on otettu löysät pois. Budjetti pysyy, kun kukin osapuoli hoitaa vain omia, tiukasti määriteltyjä tehtäviään. Toisaalta pihasuunnittelussa ja pihojen ylläpidossa pienet asiat ovatkin yllättävän tärkeitä. Pienipiirteinen suunnittelu on tärkeää. Suunnittelun, mitoituksen ja niihin liittyvän keskustelun apuna tulisi aina käyttää pihakuvia, koska jokainen piha on yksilö. Koulupihojen ylläpidon ja hoidon tavoitetaso määritetään ns. hoitoluokituksella. Verrattuna tämänhetkiseen tavoitetasoon noin kolmannes tarvittavista rahoista puuttuu. Tällä hetkellä hyvä suunnittelu ja toteutus voi mennä osittain hukkaan, kun ylläpitoon ei ole riittävästi resursseja. Leikkivälineiden kulutus on kovaa ja rikkinäisten leikkivälineiden kohdalla harjoitetaan nollatoleranssia: jos ei rahaa uusiin ei ole, rikkinäiset leikkivälineet poistetaan kokonaan. Koulupihojen välineistöön yms. kohdistuu ilkivaltaa, jota pyritään torjuman mm. kameravalvonnalla. Heräsi kysymys, lisääkö vai vähentääkö kameravalvonta turvallisuudentunnetta. Ilkivaltaa voidaan vähentää myös osallistamalla lapsia suunnitteluun. Järnefeltin koulun piha on esimerkki aavikko-tyypin pihasta. Koulun lähellä on metsä, joka kuitenkaan ei ole välituntialuetta mahdetaanko pihalle koskaan mitään kivaa? Tällä hetkellä koulun laajennus vie rahaa. Koulussa on tällä hetkellä 500 oppilasta - tuleeko x täyteen. Otollinen ajankohta panostaa pihasuunnitteluun on silloin, kun investointia tehdään. Tällöin suunnitellaan järkevä ja helppohoitoinen pihakokonaisuus esim. kaupunginarkkitehtiä apuna käyttäen. Välttämättä kaikki kohdat pihasta eivät tarvitse talvikunnossapitoa.

6 /"% 8$35663 c) Pihapuita ja pellavankasvatusta Pullin koulussa Markku Heinonen esitteli Pullin koulun historiaa puutarhanhoidon näkökulmasta (ks. tarkemmin julkaisu Pullin koulu 100 v (ostettavissa 10 hintaan Pullin koulun vanhempainyhdistykseltä). Pullin koulun pihaistutuksia on kehitetty vuodesta 1996 alkaen yhdessä puistopuolen kanssa mm. istuttamalla kukkasipuleita ja pensaita. Keskusteltiin mahdollisuuksista ottaa oppia Pullin koulusta muualla. Se onnistuu, kunhan käytettävissä on riittävästi tilaa istutuksille. Tuloksena on, että oppilaat viihtyvät paremmin ja todennäköisesti tkin pysyvät mielellään viihtyisässä työpaikassa. Ympäristökasvatuksen näkökulmasta pienet koulut ovat yleensä erityisen hyviä. Pullin koulun menestystarina on jossain määrin ristiriidassa kaupungin yleisen politiikan kanssa pieniä kouluja pyritään paremminkin ajamaan alas kuin tukemaan. 4 Yhteenveto ja johtopäätökset Vilkkaan keskustelun päätteeksi Virpi Sahi pyysi osallistujia listaamaan konkreettisia ehdotuksia siitä, kuinka koulujen piha- ja ympäristösuunnittelua voidaan jatkossa parantaa koulujen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen yhteistyönä. Ehdotukset kirjattiin fläppitaululle (tässä kirjaamis-, ei tärkeysjärjestyksessä): Perustetaan työryhmiä hankkeiden yhteyteen (vrt. toimintamalli) o eri osapuolet mukaan uutta rakennettaessa Työkasvatus eli nuoret mukaan puutarhatöihin Pihojen laadun kartoitus o ammatti-ihminen kuten maisema-arkkitehti tekee Pihojen laatuluokitus (I-IV) toimivaksi työkaluksi o Kunnossapidon tason realistinen valinta yhdessä isännöitsijän ja puistopuolen kanssa; priorisointilistat vanhojen piha-alueiden kunnostuksesta o Ylimmän johdon sitoutuminen o Kunnossapidon tason seuranta Nivotaan käyttäjän näkökulma eli lapset mukaan olemassa oleviin hankkeisiin o varataan tähän raha ja työpanos Luodaan yhteinen toimintamalli (vrt. työryhmät) o Uudelle rakentamiselle o Nykyisten pihojen yläpitoon ja kunnostukseen (case: Perttilän koulu vaiheittain kuntoon) Parannetaan realistisuutta eli suunnittelun ja budjetoinnin yhteispeliä Kootaan tietoa siitä, kuinka koulun oma pihasuunnitelma lähtee käyntiin (ml. yhteyshenkilöt) ja liitetään se Lohjan koulut ja ympäristö verkkosivuille Ryhdytään puhaltamaan yhteen hiileen, jotta poliitikot heräisivät koulupihojen hoidon tärkeyteen. Haetaan ulkopuolista rahaa Pihaforumissa havaittujen tarpeiden rahoittamiseksi