KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT - ASEMAKAAVOITUS PIENEN NEULAMÄEN ETELÄINEN YRITYSALUE / RAKENNUSTAPAOHJE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT - ASEMAKAAVOITUS 10.6.2015 PIENEN NEULAMÄEN ETELÄINEN YRITYSALUE / RAKENNUSTAPAOHJE"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT - ASEMAKAAVOITUS KUOPION KAUPUNKI PIENEN NEULAMÄEN ETELÄINEN YRITYSALUE / RAKENNUSTAPAOHJE

2 Kuopion kaupunki Tekninen virasto - Kaavoitusosasto 2

3 PIENEN NEULAMÄEN ETELÄISEN YRI- TYSALUEEN RAKENNUSTAPAOHJE YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät alueella voimassa olevaa asemakaavaa ja ohjaavat alueen rakentamista ja sen laatutasoa. Alueen tontinvuokrasopimuksiin tehdään merkintä rakennustapaohjeista ja tontin vuokralaisen velvollisuudesta noudattaa kyseisiä ohjeita. Sitova velvollisuus koskee ohjeessa esitettyjä kohtia, joita on korostettu lihavoidulla tekstillä. Muilta osin rakennustapaohjeiden tavoitteena on auttaa rakennuttajaa, suunnittelijaa ja muita toimijoita saamaan aikaan Pienen Neulamäen eteläisestä yritysalueesta kaupunkikuvallisesti huoliteltu ja tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Rakentamistapaohjeiden noudattamista valvoo suunnittelun ohjausryhmä yhdessä rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Ohjausryhmä on kutsuttava koolle heti suunnittelun alkuvaiheessa. Suunnittelun ohjausryhmän kokoukseen osallistuvat sekä rakennushankkeen rakennuttaja että suunnittelija. Jo ennen suunnittelun ohjausryhmän kokousta antaa kaupunki tarvittavaa ohjausta sekä tonttien valinnassa että rakennusten sattumisessa tonteille. Tätä ennakko-ohjausta organisoidaan yrityspalvelun toimesta. Rakennustapaohjeet määrittävät sekä alueen maisemallisia, kaupunkikuvallisia ja rakennusten arkkitehtoniseen ilmeeseen liittyviä tekijöitä että toimintojen jäsentelyyn ja liikennejärjestelyihin keskeisesti vaikuttavia ratkaisuja. Tavoitteena on aikaansaada alueelle sijoittuville yrityksille toimintaympäristö, joka omaleimaisuudellaan, viihtyisyydellään ja toiminnallisilla ratkaisuillaan tukee yritysten omaa liiketoimintaa. Lisäksi tavoitteena on varmistua siitä, että yritysalueen liittyminen ympäristöön on toteutettu laadukkaasti. Karttulantien varresta on tarkoitus muodostaa alueen kaupunkikuvallinen portti, joka antaa alueelle oman luonteensa. Samoin alueen pääkatujen Pienen Neulamäen tien sekä Asevarikontien varsista on tarkoitus muodostaa selkeitä ja arkkitehtonisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Pääteiden kaupunkikuvallista roolia korostaa myös se, että ne toimivat moottoritien läntisenä rinnakkaisväylänä sekä Pienen Neulamäen lakialueille johtavana pääväylänä. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää pihasuunnitelma. Asemakaavan istutusalueista ja vihervyöhykkeistä on tavoitteena muodostaa suojaavia ja maisemallisesti moni-ilmeisiä; ks. periaateesimerkit, kohta istutusalueet ja reunavyöhykkeet. Hyvin suunniteltu rakennus tai rakennusalue on käyttökelpoinen (toimiva), kestävä (taloudellinen) ja kaunis (miellyttävä). Kuva 1. Pienen Neulamäen eteläisen yritysalueen havainnekuva. Kuopion kaupunki Tekninen virasto - Kaavoitusosasto 3

4 Sisällysluettelo PERUSTIEDOT... 4 Suunnittelun ohjausryhmä... 4 Tekijät... 4 KAAVAN LÄHTÖKOHDAT... 5 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN SISÄLTÖ... 5 RAKENTAMISTAPAOHJEET KTY-10 JA TK/LTA KORTTELIALUEILLA... 6 RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN TONTILLE, MASSOITTELU JA KAUPUNKIKUVA... 6 Toimintojen sijoittuminen ja liikennejärjestelyt... 7 Rakennusten julkisivut... 9 Katot...10 Aidat...10 Valaistus...10 Mainoslaitteet...11 Istutukset ja pintamateriaalit tonteilla...11 RAKENTAMISTAPAOHJEET TK-16 KORTTELIALUEILLA (PIONEERIKADUN ALUE) Rakennusten sijoittuminen tontille, massoittelu ja kaupunkikuva...12 Toimintojen sijoittuminen ja liikennejärjestelyt...12 Rakennusten julkisivut...13 Katot...14 Valaistus...14 Aidat...15 Mainoslaitteet...16 Istutukset ja pintamateriaalit tonteilla...16 TONTIN KÄYTTÖESIMERKKEJÄ PIONEERIKATU TONTINKÄYTTÖESIMERKKI KTY-10 KORTTELI-ALUEELLA VÄRITYSSUUNNITELMA OHJEET (TK-16 korttelit 23 25)...20 KTY-10 JA TK/LTA korttelit...21 ISTUTUSALUEET JA REUNAVYÖHYKKEET Yleiset tavoitteet...22 Yleiset OHJEET A. Pienen Neulamäen tien ympäristö B. Asevarikontien ympäristö C. Tutka- ja Majurikatujen ympäristö D. Pioneerikadun ympäristö A. Neulaspuron lehtoon,- ja notkoon rajoittuvat istutusvyöhykkeet. 23 2B. Luonnonsuojelu- ja lähivirkistysalueille rajoittuvat tonttien istutusvyöhykkeet ALUEOPASTEET LIITTEET PERUSTIEDOT SUUNNITTELUN OHJAUSRYHMÄ Kuopion Kaupungin kaavoitusosastolta: Asemakaava-arkkitehti Martti Lätti Toimistoarkkitehti Jouni Pekonen Kuopion Kaupungin yrityspalvelu: Elinkeinojohtaja Heikki Ryynänen Yritysasiamies Unto Juutinen Yritysasiamies Jukka Pitkänen Kuopion Kaupungin kunnallistekninen osasto: liikenneinsinööri Aarno Lietola Suunnitteluinsinööri Juhani Tiihonen Kuopion Kaupungin puistotoimisto: Kaupungin puutarhuri Erkki Oinonen Suunnitteluhortonomi Kari Huttunen Kuopion Kaupungin rakennusvalvonta: Tarkastusarkkitehti Mikko Etula Rakennustarkastaja Esa Koponen Laajennettu kaupunkikuvatyöryhmä: TEKIJÄT Rakennustapaohjeen on laatinut: Toimistoarkkitehti Jouni Pekonen Kuopion kaupungin kaavoitusosasto puh: s-posti: jouni.pekonen(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio Rakennustapaohjeen pohjalle tarvittavista liikenne ja katusuunnitelmista ovat vastanneet: Liikenneinsinööri Aarno Lietola ja Juhani Tiihonen Kuopion kaupunki Matti Romppanen Johtava konsultti Sito-Kuopio Oy Janne Lappalainen, projektivastaava Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne ja infrastruktuuri Rakennustapaohjeen pohjalle tarvittavista liikenne ja katusuunnitelmien päivityksestä on vastanneet: Suunnitteluinsinööri Mikko Niskanen ja Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen Kuopion kaupunki Vihersuunnittelu osuudesta on vastannut: Suunnitteluhortonomi Kari Huttunen Kuopion kaupungin viher- ja virkistysaluesuunnittelu KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 4

5 KAAVAN LÄHTÖKOHDAT Pienen Neulamäen eteläinen yritysalue sijaitsee moottoritien ja Karttulantien välisellä alueella Valkeisenlammen pohjoispuolella, noin 9 kilometriä keskustasta lounaaseen. Karttulantien pohjoispuolisella alueella ei ole asemakaavaa. Ympäristöministeriön vahvistamassa Kuopion seudun maakuntakaavassa alue on varattu puolustusvoimien ja taajamatoimintojen alueeksi (EP/A) Alueen eteläosa on vähittäiskaupan ja tilaa vievän erikoiskaupan kehittämisen kohdealuetta. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa alue on merkitty pääosin erityisalueeksi (E). Kyseinen yleiskaava on vanhentunut, sillä aluetta ei enää tarvita Puolustusvoimien toiminnoille. Yleiskaavaa muutetaan uudella oikeusvaikutteisella osayleiskaavalla, jossa osoitetaan uusi maankäyttö koko Pienen Neulamäen alueelle. Osayleiskaavaluonnos valmistuu vuoden 2011 aikana. Pienen Neulamäen osayleiskaavan on arvioitu valmistuvan vuoden 2012 aikana. Suunnittelualueen asemakaava on hyväksytty Kuopion kaupungin valtuustossa ja se tuli voimaan Alueelle laadittava asemakaavan muutosehdotus valmistui ja se tulee syksyllä 2010 valtuuston hyväksyttäväksi. Pienen Neulamäen yritysalueen asemakaava-alue jakautuu kahteen pääalueeseen, toimitilarakennusten (KTY-10) sekä teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten (TK-16) korttelialueisiin. Kaupunkikuvallisessa sekä toiminnallisessa mielessä kaava-alue jakautuu viiteen osaalueeseen: 1) Karttulantien varteen rajautuviin tontteihin, jotka muodostavat yritysalueelle kaupunkikuvallisen portin. 2) Pienen Neulamäen tien Karttulantietä rajaavien tonttien jälkeiseen osaan, joka muodostuu aluetta halkaisevasta puistobulevardijaksosta. 3) Asevarikontien loppuosan tonteista, jonka kaavoitus alkaa syksyllä Asevarikontiestä tulee muodostumaan Pienen neulamäen lakiosille johtavan pääväylä. Asevarikontien varren loppuosan tontit on varattu keskisuurille ja suuremmille toimijoille. Kyseisen alueen kaupunkikuvalliset vaatimukset ovat korkeammat kuin kahdella muulla TK-16 alueella. 4) Lounaiselle mäkiharjanteelle (Pioneerikadun varteen) sijoittuvaan pienteollisuusalueeseen, joka on varattu suurimmalta osin pienille toimijoille. 5) Lähinnä Neulaspuronnotkoon rajoittuvaan teollisuusalueen osaan, joka on varattu sekä pienille että keskisuurille toimijoille. Myös tämän alueen kaavoitus alkaa syksyllä Kasvillisuusselvitysten mukaan Pieni Neulamäki on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen arvokas kohde. Kaava-alueen luontoarvoiltaan merkittävimmät osat on jätetty joko suojelu- tai lähivirkistysalueeksi. Kaava-alueen merkittävin luontoalue sijaitsee alueen länsiosassa, Väärälahden Natura-alueisiin rajoittuvassa Valkeisen lammesta kohoavassa jyrkässä rinteessä aina sen yläosan aidalle asti, joka on luontoarvoiltaan poikkeuksellisen monipuolinen. Kyseinen alue on osoitettu kaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL) Pioneerikadun yritysalueelta, joka rajoittuu kyseiseen luonnonsuojelualueeseen, ei saa ulottaa haittavaikutuksia alueelle. Toinen luontoarvoiltaan merkittävä alue on itäosan puronotkot sekä rehevät korvet, jotka säilytetään luonnontilaisina viheralueina. RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN SISÄLTÖ Rakennustapaohjeet täydentävät alueella voimassa olevaa asemakaavaa. Rakennustapaohjeet muodostuvat kirjallisesta osasta ja sitä havainnollistavasta kuvallisesta materiaalista. Sitovat ohjeet on esitetty tekstissä lihavoituna. Kuvallinen materiaali havainnollistaa rakentamistapaohjeiden kirjallista osaa. Rakennustapaohjeissa käytetty tonttien numerointi noudattaa Pioneerikadun osalta vahvistetun asemakaavan tonttijakoa ja muiden alueiden osalta asemakaavan muutoksen nro 734 ohjeellista tonttijakoa. Havainnekuvissa ja tontinkäyttökaavioissa on esitetty erilaisia esimerkkejä mahdollisista rakentamistavoista. Rakennustapaohjeiden esittämät julkisivujen havainnekuvat, värityssuunnitelmat, tonttialueiden käyttö sekä maisemointivyöhykkeiden suunnitelmat sekä muut ohjeet esittävät ratkaisuperiaatteet yleisellä tasolla. Rakentamistapaohjeiden lisäksi on tärkeä huomioida myös Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen sisältämät määräykset. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 5

6 RAKENTAMISTAPAOHJEET KTY-10 ja TK/LTA KORTTELIALUEILLA RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN TONTILLE, MASSOITTELU JA KAUPUNKIKUVA Yleistä Toimitilarakennusten korttelialueet muodostavat puistomaisen pääkadun varteen tasokkaan sisääntulo- ja läpiajoalueen, joka antaa alueelle oman, kaupunkimaisen luonteensa. Määräysten tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus ja ilmeeltään selkeästi rajattu katutila. Tavoitteena on lisäksi parantaa huolto-, lastaus- ja liikennejärjestelyiden toimivuutta mahdollistamalla riittävän laaja yhtenäinen vapaa-alue. KTY-10 ja TK/LTA korttelialueille ei saa rakentaa väliaikaisia rakennelmia tai rakennuksia, varastotiloja tai muita katosrakennelmia, jotka on päällystetty pressulla. Kaupunkikuvallisesti laadukkain rakentaminen ohjataan Pienen Neulamäen tien varteen sekä erityisesti Karttulantietä rajaaviin tontteihin, joihin suunnataan ensisijaisesti kaupallista toimintaa (Kuva 5). Kaikkien KTY-10 korttelialueiden katualueeseen rajautuviin osiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Korttelin 18 osalla (kuva 6) tonttien kadunpuoleisesta rakentamisesta tulee pyrkiä muodostamaan yhtenäinen kokonaisuus. Havainnekuvan esimerkkiratkaisussa tähän on pyritty yhtenäisen paikoitusalueen avulla. Paikoitusalueen ajoväylää voidaan tarvittaessa hyödyntää myös korttelin sisäisenä väylänä. Korttelin 18 osalla kadunpuoleinen rakentaminen tulee toteuttaa yhtenäisesti samalle etäisyydellä tontin rajasta esim. havainnekuvassa esitetyllä tavalla, jolloin kadun ja rakennusten väliin voidaan sijoittaa pääosa korttelin autopaikoista. Korttelin 20 tontin 1 osalla (kuva 7) rakennuksen kaupunkikuvalliseen luonteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kyseisen tontin osalla rakennuksen ei tarvitse sivuta kadunpuoleista rakennusalan rajaa. Rakennuskokonaisuus on esimerkkikuvassa sijoitettu tontille siten, että korkeampi toimisto- tai toimitilamassa rajaa katutilaa ja tuotanto- tai varastotilat jäävät tämän taakse. Tontin kaakkoisnurkan avoimuutta voidaan korostaa mm. sinne sijoitettavalla laadukkaasti rakennetulla aukiolla. Aukioalue voi koostua oleskelutilojen lisäksi sisäisistä liikenneväylistä sekä puuistutuksin rajatuista autopaikoista. Kuva 2. Havainnekuva KTY-10 ja TK/LTA kortteleiden osalta KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 6

7 Kuva 3. Alueleikkaus A-A. Korttelin 17 osalla (kuva 5) voi paikoitusta sijoittaa Tutkakadun puoleisen isomman paikoitustilan lisäksi myös Pienen Neulamäentien varteen. Rakennuksen ja Karttulantien sekä Pienen neulamäen tien väliselle tontin osalle on mahdollista sijoitta huoltoyhteysväylä. Huoltoyhteysväylä voidaan rakentaa myös kokonaan seinärakenteiden taakse, jolloin rakennus voidaan rakentaa kiinni rakennusalueen rajaan. Kaikilla KTY-10 ja TK/LTA korttelialueilla huoltopihat eivät saa aueta katu-, tie- tai piha-alueille päin, vaan ne tulee sijoittaa piiloon seinä- tai suojarakenteiden taakse. Kaikissa huoltopihojen sekä huoltoväylän suojausvaihtoehdoissa suojaseinärakenteiden laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota ja ne tulee suunnitella korkeatasoisesti ja niiden tulee liittyä luontevasti tontin kokonaisarkkitehtuuriin. Paikoitusalueita ei saa sijoittaa Karttulantien ja rakennuksen väliselle korttelin osalle Kuva 4. Näkymä kortteliin 20 / Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy. Kuva 5. Havainnekuva Karttulantietä ravaavilta tonteilta 1:1500. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 7

8 TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Myymälöiden, asiakaspalvelutilojen ja toimistotilojen kadunvarteen sijoittumisen tavoitteena on helpottaa alueella asiointia ja elävöittää katuympäristöä. Samalla saadaan katuympäristöön luontevasti laadukasta rakentamista. Muiden toimintojen sijoittuminen ja esim. ulkovarastointiin liittyvien määräyksien tavoitteena on katualueen siisti ja huoliteltu ilme. Liikennejärjestelyihin liittyvillä ohjeilla pyritään varmistamaan liikenteen turvallisuus ja toimivuus. Kevyen liikenteen yhteydet on toteutettava turvalliseksi ja helppokulkuisiksi ja niiden tulee luontevalla tavalla liittyä alueen yleisiin kevyen liikenteen väyliin. Rakennuksen sisäänkäynnille täytyy olla muusta liikenteestä selvästi erotettu jalankulkuväylä. Ajoyhteyden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikenteen yleiseen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Tontin liikennejärjestelyt tulee suunnitella siten, että tontille sijoittuvien toimintojen edellyttämä kuljetuskalusto pystyy kääntymään tontin vapaaalueella. Ilman erityisiä toiminnallisia perusteita ei tonteille saa rakentaa kuin yhden enintään 7 m leveän ajoyhteyden kadulta. Korttelin 17 osalla voi liittymiä olla kaksi tai useampi. Korttelin 18 tontin 4 osalla voi olla tonttiliittymä sekä Pienen Neulamäen tieltä että Tutkakadulta. Huoltopihat eivät saa avautua katu-, tie-, tai piha-alueille päin ja varastoinnin tulee pääsääntöisesti tapahtua sisätiloissa tai katetuissa ulkovarastoissa. Jos huoltopihat erityisestä syystä joudutan toteuttamaan katualueiden suuntaan, tulee ne suojata rakennusluvassa myönnetyllä suojarakenteella. Suojarakenne tulee olla korkeatasoisesti suunniteltu ja sen tulee liittyä luontevasti tontin kokonaisarkkitehtuuriin. Teollisuustoimintaan liittyvän jätteen käsittelyyn sekä huoltoon, lastaukseen ja purkamiseen liittyvät toiminnot tulee pääsääntöisesti sijoittaa tontin takaosaan. Tonteille sijoittuvat toimistotilat sekä mahdolliset asiakaspalvelun tilat ja myymälä samoin kuin rakennuksen pääsisäänkäynnit tulee pääsääntöisesti sijoittaa kadunpuoleiselle rakennuksen osalle. Kuva 6. Havainnekuva KTY-10 korttelin 18 osalta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 8

9 RAKENNUSTEN JULKISIVUT Julkisivujen päämateriaalien ohjauksella ja hallitulla värimaailmalla luodaan yhtenäinen ja selkeä alueellinen ilme. Täysin umpinaisten julkisivujen sijasta katualueelle avautuvat sisäänkäynnit, portaikot sekä muut asiakaspalvelu-, toimisto-, ja myymälätilat elävöittävät katunäkymiä Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Rakennusten julkisivujen arkkitehtuuri sekä materiaalit tulee olla kestäviä, laadukkaista ja korkeatasoisia. Rakennusten julkisivujen värityksestä on annettu yleisiä esimerkkejä kohdassa värityssuunnitelma. Kaupunkikuvallisesti merkittävimpiin kohtiin, jotka on esitetty värityssuunnitelmassa tumman harmaalla (kuva 21), tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kyseisten kohtien arkkitehtuuri ja materiaalivalinnalla on merkittävä rooli katutilan rytmityksen ja porttivaikutelmien synnyttämiseksi. Lisäksi kadun suuntaan avautuvista julkisivuista tulee rakentaa yhtenäinen ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja katujulkisivujen osalla tulee välttää myös täysin umpinaisia seinärakenteita. Rakennusta jaksottavan massoittelun lisäksi tulee julkisivut rytmittää arkkitehtuuriin sopivalla tavalla siten, että muodostuu rauhallinen ja selkeä kokonaisuus. Julkisivujen pienemmät rakennelmat, kuten talotekniikkaan liittyvät tilat, laitteet ja varusteet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Julkisivujen pääasiallisia materiaaleja voivat olla esimerkiksi erilaiset, metalliprofiilit ja -kasetit, betoni- ja tiilipinnat sekä erilaiset lasirakenteet. Rakennusten julkisivujen osalla tulee suosia kortteleittain yhtä tai kahta päämateriaalia. Tämän vuoksi kunkin korttelin ensimmäisen rakennuksen julkisivumateriaalivalinnassa tulee olla erityisen huolellinen, koska se ohjaa korttelin muuta rakentamista. Maantasokerroksiin sijoitettujen myymälöiden ja aulojen osalla pohjakerroksen ikkunat tulee suosia kookkaita. Myös asiakaspalvelu- ja toimistotilojen sekä yleisten palvelutilojen kohdalla pohjakerroksessa tulee suosia kookkaita ikkunoita. Tavanomaisten ikkunoiden lisäksi näissä (kadulle päin avautuvissa) julkisivun osissa voi käyttää esimerkiksi erikoislaseja kuten lasilankkuja, lasitiiltä tai silkkipainettua lasia. Kuva 7. Havainnekuva (TK/LTA) korttelista / Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy. Kuva 8. Lintunäkymä KTY-10 kortteleihin etelästä. / Arkkitehtitoimisto Siltanen ja Laakso Oy. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 9

10 Kuva 9. Alueleikkaus B-B. KATOT Ohjeiden tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus sekä se, että kattopinnasta poikkeavilla erillisillä konehuoneilla tai muilla teknisellä rakenteilla elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Konehuoneita tai muita teknisiä rakenteita ei saa tuoda muuta kattopintaa korkeammaksi ellei samalla varmisteta, että niillä elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Suunnittelussa tule erityisesti kiinnittää huomiota siihen etteivät ilmanvaihtoon liittyvät tilat, laitteet tai varusteet ole kaukonäkymien kannalta häiritseviä elementtejä. Kattoon liittyvien piippujen, kattovarusteiden, räystäsrakenteiden, kourujen ja pellitysten tulee soveltua katon väriin sekä olla myös sopusoinnussa julkisivumateriaalien ja värimaailman kanssa. Rakennuksissa tulee olla pääsääntöisesti (sisäpuolisella vedenpoistolla ja pienin räystäin varustettu) tasakatto tai sisäpihoille päin loivasti kallistuva pulpettikatto. Rakennusten kaduille rajautuvilla julkisivujen osilla tulee räystäslinjan kuitenkin olla vaakasuuntainen. Sisäpihan erillisillä siipirakennuksilla sallitaan myös harjakatto. Kattoratkaisusta riippuen katemateriaalina tulee käyttää tumman harmaata tai mustaa konesaumattua peltiä tai vastaavaa sileää peltistä katemateriaalia tai huopakatetta (tasakatot). AIDAT Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään avoin ja kaupunkimainen katumiljöö. Aitatyyppiä ei saa vaihtaa tonteilla vaan ne tulee toteuttaa kortteleittain ja alueittain yhtenäisinä. Aitadetaljien ja tyyppien määrittelyllä on tarkoitus varmistaa alueen viimeistelty ilme Tonttien väliselle rajalle sekä mahdollisesti kadunvarteen rakennettava aita ja siihen liittyvä portti tulee toteuttaa siten, että ne liittyvät luontevalla tavalla rakennukseen ja tontin alueella oleviin istutusvyöhykkeisiin. Tontin istutusalueisiin rajautuvat aidat, ks. kohta istutusalueet ja maisemointivyöhykkeet. KTY-10 tonttien kadun ja tien puoleista aitausta tulee välttää mutta huoltopihojen ja tonttien takareunan aitaus on suositeltavaa. Tontin takaosien aidat tulee rakentaa rajalle tai tasatun tontinosan reunalle. Neulaspuronlehtoon rajoittuvilla tonteilla, aita voidaan rakentaa luiskan yläreunan ja tasatun tontin rajapintaan. Kaikkien KTY-10 kortteleiden osalla rakennettavien aitojen aitatyyppi tulee olla ns. 3-lankaverkko, jakoväli noin 50x200 mm. Aitojen ja porttien värisävy tulee olla RAL 7024/ tummanharmaa tai tätä tummempi.. VALAISTUS Ohjeiden tavoitteena on luoda valaisuarvoiltaan ja valosävyiltään yhtenäinen kaupunkitila sekä ehkäistä häikäisyjä ja valon tarpeetonta leviämistä ympäristöön. Katuun liittyvän piha-alueen valaisemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on alueellinen kokonaisuus, jossa katualue ja siihen liittyvät piha-aukiot ja rakennusten sisäänkäynnit ovat voimakkaammin valaistuja kuin muu piha-alueen valaistus. Valaistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 23 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä osoitenumerointi. Piha-alueen valaistus voidaan järjestää sekä seinä- että pylväskiinnitteisillä valaisimilla. Kummassakin tapauksessa valaisimen suositeltava asennuskorkeus on 6 m. Kadun läheisyydessä (lähempänä kuin 8 metriä) olevien valaisimien tulee olla ulkonäöltään kaupunkimaiseen ympäristöön sopivia. Valaisintolppien tulee olla värisävyltään RAL 7042 / harmaa tai vastaava. Kaikissa valaisimissa, mahdollisia julkisivuvalaisimia lukuun ottamatta, tulee pyrkiä käyttämään ylävarjostinta tai muu heijastuspintaa, joka suuntaa valon alaspäin. Piha- ja julkisivuvalaistuksen valaisuteho sekä valonväri eivät tulisi poiketa liikaa kunkin korttelin sisällä eikä ne saa poiketa huomattavasti myöskään muiden kortteleiden ja katualueiden valaisuarvoista. Kuva 10. Näkymä Pienen Neulamäen tielle uudelta eritasosillalta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 10

11 MAINOSLAITTEET Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään yhtenäinen ja rauhallinen kaupunkikuva. Mainoslaitteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tule noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 21 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit ja 22 Ikkunamainokset. Rakennuksiin sijoitettavat mainoslaitteet tulee kiinnittää rakennuksen julkisivuun. Mainoslaitteiden suunnittelu tulee tehdä rakennuslupaprosessin yhteydessä. Alueella on mahdollista mainostaa myös alueopasteissa, jotka Kaupunki järjestää Pienen Neulamäen alueella ks. kohta alueopasteet. Julkisivuun kiinnitettyjen mainoslaitteiden lisäksi sallitaan enintään yksi kadun varteen piha-alueelle kiinteästi sijoittuva itsenäinen mainoslaite tai mainostorni, jonka korkeus ei kuitenkaan saa pääsääntöisesti ylittää 6 metriä. Tätä korkeammat mainostornit tulee keskittää Karttulantien varressa sijaitseville korttelille 17 ja 21, jossa niiden enimmäiskorkeus voi olla kaavan sallima maksimikorkeus. Mainostornien sijoittaminen tulee suunnitella erityisen huolellisesti ympäristöön ja rakennuksen arkkitehtuurin sopivaksi ja ne tulee esittää rakennuslupakuvissa. ISTUTUKSET JA PINTAMATERIAALIT TONTEILLA Ohjeiden tavoitteena on vaihteleva ja viihtyisä sekä turvallinen katumiljöö sekä pihapiiri. Katuun liittyvät kevyen liikenteen väylät ja piha-alueet tulisi päällystää siten, että ne selvästi erottuvat ajotiestä ja paikoitusalueesta. Päällysteenä voidaan käyttää esimerkiksi betonikiveä tai -laattaa. Ne rajataan ajotiestä ja istutusalueista luonnonkivi- tai betonireunakivellä. Myös tontin sisäpihan puoleisilla piha-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota viihtyisyyteen ja turvallisuuteen rajaamalla pihaalueen eriluonteiset osat istutuksin ja kiveyksin. Kaavassa esitettyjen istutusalueiden ja reunavyöhykkeiden toteuttamiseen liittyvät ohjeet ja ratkaisut on esitetty kohdassa istutusalueet ja reunavyöhykkeet KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 11

12 RAKENTAMISTAPAOHJEET TK-16 KORT- TELIALUEILLA (Pioneerikadun alue) RAKENNUSTEN SIJOITTUMINEN TONTILLE, MASSOITTELU JA KAUPUNKIKUVA Yleistä Pioneerikadun varteen sijoittuvat teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet muodostuvat pääsääntöisesti pienimuotoisesta rakentamisesta (kuva 11). Määräysten tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus ja ilmeeltään selkeästi rajattu katutila. Tavoitteena on lisäksi parantaa huolto-, lastaus- ja liikennejärjestelyiden toimivuutta mahdollistamalla riittävän laaja yhtenäinen vapaa-alue. Lisäksi helpotetaan pääsisäänkäyntien sekä mahdollisten myymälä- ja toimistotilojen suuntaamista aurinkoisiin ilmansuuntiin sekä helpottaa sisäänkäynnin havainnointia ja turvallisuutta. TK-16 korttelialueille ei saa rakentaa väliaikaisia rakennelmia tai rakennuksia, varastotiloja tai muita katosrakennelmia, jotka on päällystetty pressulla. Rakennusten sijoittumiseen kaltevalle tontille on kiinnitettävä erityistä huomiota. Parhaimpaan tontinkäyttöratkaisuun päästään, kun rakennus sijoitetaan tontinkäyttöesimerkkien A-D mukaisesti (kuvat 17, 18 ja liitteet 3/1 ja 3/2). Kyseisissä esimerkeissä rakennus on hieman upotettuna tontin ylärinteen puolella. Tällöin on helppo toteuttaa lähes tasainen piha-alue. TK-16 korttelialueiden katualueeseen rajautuviin osiin tulee kiinnittää erityistä huomiota, pääsisäänkäynnin, laadun ja turvallisuustason osalla. Rakennusten katuun liittyvälle osalle tulisi pääsääntöisesti rakentaa noin 30 m2 suuruinen ainakin osittain katoksella suojattu sisäänveto. Yhtenäisen katutilan muodostamiseksi rakennusten päädyt on esitetty rakennettavaksi kiinni Pioneerikadun puoleiseen rakennusalueen rajaan (kuvat 11, 12 ja liite 3/1). Korttelin 23 tonttien 1 ja 10 ja korttelin 24 tonttien 1 ja 8 sekä korttelin 25 tonttien 2 ja 3 osalla rakennusten päätyjen sijaan on esitetty rakennusten sivut ainakin osittain kiinni kadunpuoleiseen rakennusalueen rajaan. Pioneerikadun yritysalue rajautuu lounaassa luonnonsuojelualueeseen. Luonnossuojelualueen puolelle ei saa sijoittaa minkäänlaista rakentamista, varastointia eikä lumia tai johtaa vesiä. Alueen hulevesien johtamisesta on laadittu erillinen hulevesiohje. TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Myymälöiden, asiakaspalvelutilojen ja toimistotilojen kadunvarteen sijoittumisen tavoitteena on helpottaa alueella asiointia ja elävöittää katuympäristöä. Rakennuksen kadunpuoleiseen päätyyn tehty sisäänveto sekä siihen kiinteästi liittyvä piha-aukio jäsentää rakennuksen pääsisäänkäyntiä sekä mahdollistaa turvallisen ja selkeän liikkumisen myös jalkaisin. Muiden toimintojen sijoittumiseen ja esim. ulkovarastointiin liittyvien määräyksien tavoitteena on alueen siisti ja huoliteltu ilme. Liikennejärjestelyihin liittyvillä ohjeilla pyritään varmistamaan liikenteen turvallisuus ja toimivuus. Kevyen liikenteen yhteydet on toteutettava turvalliseksi ja helppokulkuisiksi ja niiden tulee luontevalla tavalla liittyä alueen yleisiin kevyen liikenteen väyliin. Kortteleiden osalla (jotka rajoittuvat kevyen liikenteen väylään) tulee rakennuksen sisäänkäynnille olla pääsääntöisesti muusta liikenteestä selvästi erotettu kevyen liikenteen yhteys. Korttelin 23 osalla kevyen liikenteen yhteys voidaan sijoittaa ajoneuvoyhteyden viereen. Rakennuksen pääsisäänkäynti sekä käynti mahdollisiin asiakaspalvelun- ja myymälätiloihin on luontevaa sijaita päädyssä olevan sisäänvedon yhteydessä. Asiakaspaikoituksen sekä katutilan läheisyyteen voidaan sijoittaa jätetiloja vain katosrakennuksiin. Kyseiset katokset, jotka rajaavat julkista katutilaa, tulee suunnitella päärakennuksen ilmeeseen sopiviksi sekä laadukkaiksi ja niihin olisi hyvä liittää myös muuta toimintaa, kuten pyörien säilytys. Ajoyhteyden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen liikenteen yleiseen sujuvuuteen ja turvallisuuteen. Tontin liikennejärjestelyt tulee suunnitella siten että, toimintojen edellyttämä kuljetuskalusto pystyy kääntymään tontin vapaa-alueella. Tonteille sijoittuvat toimistotilat sekä mahdolliset asiakaspalvelu- ja myymälätilat samoin kuin rakennuksen pääsisäänkäynnit tulee pääsääntöisesti sijoittaa kadunpuoleiseen päätyyn. Rakennuksen kadunpuoleisessa päädyssä olevan sisäänvedon yhteyteen tulee pyrkiä toteuttamaan jalankululle suunniteltu piha-aukio, joka liittyy ympäröiviin katu- ja istutusalueisiin. Ilman erityisiä toiminnallisia perusteita ei tonteille saa rakentaa enempää kuin yhden enintään 7 m leveän ajoyhteyden kadulta. Vieraskäyttöön tarkoitetut pysäköintipaikat on hyvä sijoittaa kadulta tontille johtavan ajotien ja rakennuksen päädyssä olevan pihaaukion välittömään yhteyteen. Muu paikoitus sijoittuu yleensä luontevasti tontin sivuille tai perälaitaan. Piha-aukion koko ja muoto voi vaihdella. Piha-aukion koko on tyypillisesti noin m2 Teollisuustoimintaan liittyvän jätteen käsittelyyn sekä huoltoon, lastaukseen ja purkamiseen liittyvät toiminnot tulee pääsääntöisesti sijoittaa tontin takaosaan. Huoltopihat eivät saa ilman erityisiä perusteita avautua katualueelle päin ja varastoinnin tulee pääsääntöisesti tapahtua sisätiloissa tai katetuissa ulkovarastoissa. Jos rakennuksen ulkopuoliset huoltopihat erityisestä syystä joudutan toteuttamaan katualueiden suuntaan, tulee ne suojata rakennusluvassa myönnetyllä suojarakenteella. Suojarakenne tulee olla korkeatasoisesti suunniteltu ja sen tulee liittyä luontevasti tontin kokonaisarkkitehtuuriin. Kuva 11. Havainnekuva Pioneerikadulta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 12

13 RAKENNUSTEN JULKISIVUT Julkisivujen päämateriaalien rajauksella ja hallitulla värimaailmalla luodaan yhtenäinen ja selkeä alueellinen ilme. Lisäksi rakennusten sisäänvedoilla pyritään luomaan avoin ja moni-ilmeinen katumiljöö, jossa umpinaisten julkisivujen sijasta katualueelle avautuvat sisäänkäynnit, portaikot sekä muut asiakaspalvelu-, toimisto-, ja myymälätilat elävöittävät katunäkymiä. Julkisivujen suunnittelussa tavoitteena on rauhallinen ja selkeä yleisilme. Pioneerikadun suuntaan avautuvista julkisivuista tulee pyrkiä rakentamaan yhtenäinen ja arkkitehtonisesti hyvätasoinen. Julkisivujen pienemmät rakennelmat, kuten talotekniikkaan liittyvät tilat, laitteet ja varusteet tulee sovittaa rakennuksen arkkitehtuuriin. Kunkin korttelin ensimmäisen rakennuksen julkisivumateriaalivalinnassa tulee olla erityisen huolellinen, koska se ohjaa korttelin muuta rakentamista. Katujulkisivujen osalla on syytä välttää täysin umpinaisia seinärakenteita. Rakennuksen päädyssä, Pioneerikadulle päin olevan sisäänvedon kohdalla, tulee julkisivussa suosia pääosin lasia tai materiaalia, jolla korostetaan sisäänkäynnin erityisluonnetta. Tavanomaisten ikkunoiden lisäksi näissä (kadulle päin avautuvissa) julkisivun osissa voi käyttää esimerkiksi erikoislaseja, lasilankkua tai lasitiiltä. Sisäänvedon kohdalla julkisivua tulee pyrkiä elävöittämään esimerkiksi sisäänkäyntikatoksilla. Rakennusten julkisivumateriaalissa tulee suosia yhtä tai korkeintaan kahta päämateriaalia, joiden tulee olla kestäviä ja laadukkaita. Julkisivujen pääasiallisia materiaaleja voivat olla esimerkiksi betoni, harkko ja tiili joko puhtaaksi muurattuna, rapattuna tai slammattuna. Slammattu tai rapattu tiilimuuraus tulee sävytyttää värityssuunnitelman mukaan. Harkkomuuraus tulee aina rapata ja sävyttää värityssuunnitelman mukaan. Myös esimerkkikuvan 22 mukaisia peltikasetteja voidaan käyttää. Aalto ym. voimakasprofiilisien peltien käyttö sallitaan vain julkisivuissa rajattuilta osien, kuten päädyn tai sisääntulon korostamisessa. Rakennusten julkisivujen värityksen tulee noudattaa rakentamistapaohjeiden värityssuunnitelmaa, ks. kohta Värityssuunnitelma. Kuva 12. Lintuperspektiivikuva Pioneerikadulle idästä. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 13

14 Kuva 13. Julkisivukaavio / leikkaus Pioneerikadulta. KATOT Ohjeiden tavoitteena on yhtenäisesti jäsentynyt aluekokonaisuus sekä se, että kattopinnasta poikkeavilla erillisillä konehuoneilla tai muilla teknisellä rakenteilla elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Kattoon liittyvien piippujen, kattovarusteiden, räystäsrakenteiden, kourujen ja pellitysten tulee olla sopusoinnussa katon värityksen kanssa. Konehuoneita tai muita teknisiä rakenteita ei pääsääntöisesti saa tuoda muuta kattopintaa korkeammaksi ellei samalla varmisteta, että niillä elävöitetään päärakennusmassaa, muodon, materiaalien ja väritysmaailman osalta niin, että ne yhdessä muodostavat saumattoman kokonaisuuden muun arkkitehtuurin kanssa. Suunnittelussa tule erityisesti kiinnittää huomiota siihen etteivät ilmanvaihtoon liittyvät tilat, laitteet tai varusteet ole kaukonäkymien kannalta häiritseviä elementtejä. Rakennusten päämassan harjan suunta tulee olla vastakkainen katuun nähden lukuun ottamatta korttelin 23 tontteja 1 ja 10 ja korttelin 24 tontteja 1 ja 8 sekä korttelin 25 tontteja 2 ja 3 (ks. havainnekuvat). Rakennusten kattomuodon tulee olla loiva harjakatto lukuun ottamatta korttelin 23 tonttia 10 ja korttelin 24 tonttia 8, joissa voi olla myös pulpetti- tai tasakatto. Harjakattoisten rakennusten katon kaltevuus tulee olla välillä 1:3,5 1:5. Mahdollisten päärakennusta matalampien ja pintaalaltaan pienempien varastorakennusten, apurakennusten ja katoksien kattomuoto voi olla myös jokin muu päärakennuksen kattomuotoon sovitettu. Katemateriaalina tulee käyttää tumman harmaata tai mustaa konesaumattua peltiä tai vastaavaa sileää peltistä katemateriaalia, lukuun ottamatta korttelin 23 tonttia 10 ja korttelin 24 tonttia 8, joissa voi olla myös huopakate. VALAISTUS Ohjeiden tavoitteena on luoda valaisuarvoiltaan ja valosävyiltään yhtenäinen kaupunkitila sekä ehkäistä häikäisyjä ja valon tarpeetonta leviämistä ympäristöön. Katuun liittyvän piha-aukion ja rakennuksen päädyn sekä piha alueen valaisemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tavoitteena on alueellinen kokonaisuus, jossa katualue ja siihen liittyvät pihaaukiot ja rakennusten sisäänkäynnit ovat voimakkaammin valaistuja kuin muu piha-alueen valaistus. Valaistuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 23 Tontin ja rakennuksen valaistus sekä osoitenumerointi. Piha-alueen valaistus voidaan järjestää sekä seinä- että pylväskiinnitteisillä valaisimilla. Kadun läheisyydessä (lähempänä kuin 8 metriä) olevien valaisemien tulee olla ulkonäöltään kaupunkimaiseen ympäristöön sopivia. Valaisintolppien tulee olla RAL 7042 / harmaa. Kaikissa valaisimissa, mahdollisia julkisivuvalaistusta lukuun ottamatta, tulisi käyttää ylävarjostinta tai muuta heijastuspintaa, joka suuntaa valon alaspäin. Piha- ja julkisivuvalaistuksen valaisuteho sekä valonväri eivät tulisi poiketa liikaa kunkin korttelin sisällä eivätkä niiden tulisi poiketa myöskään huomattavasti muiden kortteleiden ja katualueiden valaisuarvoista. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 14

15 AIDAT Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään avoin ja kaupunkimainen katumiljöö. Aitaaminen tulee toteuttaa kortteleittain ja alueittain yhtenäisinä. Aitadetaljien ja tyyppien määrittelyllä on tarkoitus varmistaa alueen viimeistelty ilme. Lisäksi aidan sijoituksella 8 metrin etäisyydelle tontin katuun liittyvästä rajasta parannetaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Tonttien väliselle rajalle ja kadunvarteen rakennettava aita ja siihen liittyvä portti tulee toteuttaa siten, että ne liittyvät luontevalla tavalla rakennukseen sekä tontin alueella oleviin istutusvyöhykkeisiin. Lisäksi aitojen tulee olla yhteneviä myös viereisten tonttien kanssa. Tonttien huoltopihat voidaan erottaa aidalla katualueeseen liittyvästä julkisemmasta asiointipihasta. Pihatilojen erotus tulee tehdä alla mainitulla aitatyypillä tai esimerkiksi piharakennusten ja kyseisen aidan yhdistelmällä. Tällä varmistetaan muun muassa se, että asiointi ja vieraspaikat voidaan sovittaa luontevasti katutilan yhteyteen. Jos huoltopiha aidataan asiointipihasta, tulee aita tehdä 8 metrin etäisyydelle tontin kadunpuoleisesta rajasta (kuvat 17, 18 ja liitteet 3/1 ja 3/2). Katualueeseen rajoittuvien aitojen sekä porttien tulee olla väriltään RAL 7024/ tumman harmaa tai tätä tummempi. Tonttien takarajalle sekä tonttien väliselle rajalle rakennettavat aidat voivat olla myös harmaata tai sinkittyä. Rakennettavien aitojen aitatyyppi tulee olla ns. 3-lankaverkko, jakoväli noin 50x200 mm. (kuvat 14 ja 15). Vaikka kadunvarren tai tonttien sivurajojen aitoja ei toteutettaisi, tulee Pioneerikadun kaikilla tonteilla rakentaa kuitenkin aita luonnonsuojelu- ja lähivirkistysalueisiin rajoittuville osille. Kuva 14. Periaatekuva tontin huoltopihaa ja asiointipihaa rajaavasta portista sekä aidasta (RT X ). Kuva 15. Periaatekuva tontin tonttien välisestä raja-aidasta (RT X ). Kuva 16. Lintuperspektiivikuva Pioneerikadulle lännestä. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 15

16 MAINOSLAITTEET Ohjeiden tavoitteena on ilmeeltään yhtenäinen ja rauhallinen kaupunkikuva. Mainoslaitteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tule noudattaa tämän rakennustapaohjeen lisäksi Kuopion kaupungin rakennusvalvontaviraston laatimaa rakennusjärjestystä 21 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet sekä markiisit ja 22 Ikkunamainokset. Mainoslaitteiden suunnittelu tulee tehdä rakennuslupaprosessin yhteydessä. Alueella on mahdollista mainostaa myös alueopasteissa, jotka Kaupunki järjestää Pienen Neulamäen alueella ks. kohta alueopasteet. Rakennuksiin sijoitettavat mainoslaitteet tulee kiinnittää rakennuksen julkisivuun. Rakennuksissa sallitaan yksi julkisivusta pokittain tuleva ns. mainoskilpi. Tällainen kilpi tulee kiinnittää rakennuksen kadunpuoleiseen päätyyn. Kullekin tontille sallitaan julkisivuun kiinnitettyjen mainoslaitteiden lisäksi enintään yksi, kadun varteen kiinteästi sijoittuva itsenäinen mainoslaite tai -pyloni, jossa mainososan leveys ja korkeus voivat olla enimmillään noin 1,5 metriä. Kyseinen mainospyloni tulisi sijoittaa tontin kadunpuoleiselle istutusvyöhykkeelle, eikä sen kokonaiskorkeus tulisi pääsääntöisesti olla yli 3,0 metriä. Suurtaulut tai korkeat mainospilarit eivät ole sallittuja. Rakennukseen sijoitettavat mainoslaitteet eivät saa pääsääntöisesti ulottua rakennuksen räystäslinjaa ylemmäksi, elleivät ne samalla ole osa arkkitehtuuria. Katualueeseen rajoittuvien julkisivujen lasiosia ei tulisi peittää erillisellä ikkunateipillä, sisäpuolisilla mainoksilla tai vastaavilla, elleivät mainokset ole sovitettu osaksi kokonaisarkkitehtuuria. Mainonta tulee pääsääntöisesti keskittää niitä varten erikseen suunniteltuihin julkisivun osiin tai erillisiin mainoslaitteisiin. ISTUTUKSET JA PINTAMATERIAALIT TONTEILLA Ohjeiden tavoitteena on vaihteleva ja viihtyisä sekä turvallinen katumiljöö sekä pihapiiri. Tontin kadunpuoleiseen reunaan sijoittuva piha-aukio tulee päällystää siten, että se selvästi erottuu ajotiestä ja paikoitusalueesta. Päällysteenä voidaan käyttää esimerkiksi betonikiveä tai laattaa. Piha-aukio voidaan rajata ajotiestä ja istutusalueista muun muassa luonnonkivi- tai betonireunakivillä. Kadulta tontille johtavan ajotien ja piha-aukion yhteyteen tulisi tehdä istutuksia. Myös tontin sisäpihan puoleisilla piha-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota viihtyisyyteen ja turvallisuuteen rajaamalla piha-alueen eriluonteiset osat istutuksin ja kiveyksin Kaavassa esitettyjen istutusalueiden ja reunavyöhykkeiden tarkemmat toteuttamiseen liittyvät ratkaisut on esitetty kohdassa istutusalueet ja reunavyöhykkeet. Pioneerikadun varren Puiden sijoittamisen periaate on esitetty alueen havainnekuvassa. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 16

17 TONTIN KÄYTTÖESIMERKKEJÄ PIONEE- RIKATU Vaihtoehdossa A rakennus on osittain kaksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälätilat ja töiden vastaanotto. Toisessa kerroksessa on sos. ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu normaalin moduulirekan pyörähdyssäteellä. Sisääntulo-aukiolta on suora yhteys kevyen liikenteen väylälle. Tontin ala rakennusoikeus autopaikat Tuotanto- ja varastotilat toimistotilat myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 90 m2 804 m m m2 14 kpl 426 m2 232 m2 748 m2 Vaihtoehdossa B (alle 600 m 2 ei VSS -velvoitetta) on rakennus kokonaisuudessaan yksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälä-, sos- ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu m 9.5 m kuorma-autolla. Sisääntulo-aukiolta on suora yhteys kevyen liikenteen väylälle. Tontin ala Rakennusoikeus Autopaikat Tuotanto- ja varastotilat Sos- ja toimistotilat Myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 29 m2 596 m m2 906 m2 18 kpl 432 m2 102 m2 563 m2 Vaihtoehdossa C rakennus on osittain kaksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset sos- ja myymälätilat sekä töiden vastaanotto. Toisessa kerroksessa on toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on m 9.5 m kuormaautolla. Sisääntulo-aukiolta on suora yhteys kevyen liikenteen väylälle. Kevyen liikenteen yhteys sisääntulo-aukiolta kulkee normaalin tonttiliittymän kautta kevyen liikenteen väylälle. Kuva 17. Neljä erilaista tontinkäyttöratkaisua Pioneerikadun varren pienistä tonteista. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 17

18 Tontin ala Rakennusoikeus Autopaikat Tuotanto- ja varastotilat Sos- ja toimistotilat Myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 80 m2 900 m m2 957 m2 17 kpl 474 m2 284 m2 838 m2 Vaihtoehdossa D rakennus on kokonaisuudessaan yksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälä-, sos- ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat avautuvat huoltopihalle päin. Tontin alalaidan piharakennus voidaan rakentaa rajaan kiinni, jos alapuolisen tontin piharakennus rakennetaan myös kiinni rajaan. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu m 9.5 m kuormaautolla. Kevyen liikenteen yhteys sisääntulo-aukiolta kulkee normaalin tonttiliittymän kautta kevyen liikenteen väylälle. tontin ala rakennusoikeus autopaikat Tuotanto- ja varastotilat sos- ja toimistotilat myymälätilat hyötyala yht Kerrosala yht 20 m2 854 m m m2 16 kpl 714 m2 69 m2 803 m2 Vaihtoehto E (ei suositeltava ja ensisijainen toteutusratkaisu). Jos Pioneerikadun jyrkemmällä keskivaiheella päädytään vaihtoehtoon E, joka mahdollistaa huoltoliikenteen kulun rakennuksen läpi tai ympäri, joudutaan tontin ylärajalle tekemään jyrkähkö luiska. Tämä vaikeuttaa tontin muotoilua ja pintakuivatusta sekä sopeutumista katuun, yläpuoliseen tonttiin ja luonnonsuolelualueeseen. Lisäksi tässä ratkaisussa joudutaan tekemään isohkoja tontin louhinta ja tasaustöitä. Toiminnallisesti rakennus voi olla joko yksi tai kokonaan kaksi kerroksinen. Kadunpuoleiseen päätyyn, sisääntuloaukion yhteyteen, on sijoitettu mahdolliset myymälä-, sos.- ja toimistotilat. Varsinaiset tuotanto-. ja varastotilat ovat tämän jatkeena. Huoltopihat avautuvat tarvittaessa molemmille puolen rakennusta. Jätekatos voidaan toteuttaa tontin ylärajaan kiinni, jos samalla ylänaapuri rakentaa myös rajaan kiinni. Huoltopiha on rajattu piharakennuksen ja aidan avulla asiointipihasta 8 metrin päähän tontin rajasta. Huoltopiha on mitoitettu normaalille moduulirekalle. Vaihtoehdossa E toinen tonttiliittymä voi toimia vain huoltoliittymänä ja tontin ylärinteelle tehtävä luiska tulee tehdä vähintään kaltevuudella 1:2,5 ja luiskat tulee maisemoida istutuksin. Tontin leikkausvaikutukset eivät saa ulottua luonnonsuojelualueelle. Tässä vaihtoehdossa on huomioitava myös se, että kaikki tontin hulevedet johdetaan hallitusti sadevesiviemäriin tontin alapihanpuolelta. Kuva 18. Tontinkäytön periaatekuva E sekä leikkaus C-C Pioneerikadun varrentontista, jossa rakennus on sijoitettu tontin keskelle. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 18

19 TONTINKÄYTTÖESIMERKKI KTY-10 KORTTELI-alueella Kyseisen tontin lisäksi myös muut korttelin 18 rakennukset on sijoitettu n. 23 metrin päähän Pienen Neulamäen tiehen rajoittuvasta rajasta, jotta katutilasta sekä kaupunkikuvasta saadaan muodostettua yhtenäinen. Tällöin rakennuksen ja tontin rajan väliin mahtuu istutuskaistan ja kaksi kampaisen paikoitustilan lisäksi myös rakennuksen viereen sijoitettava jalkakäytävä. Rakennuksen pääsisäänkäynti ja sisääntuloaukio on sijoitettu tontin luoteisnurkalle. Kyseinen tontin nurkka on kaupunkikuvallisesti merkittävin tontin kohta olleen sekä Asevarikontien päätteenä että myös sisääntuloliittymän välittömässä läheisyydessä. Huoltopihat on sijoitettu päärakennusmassan taakse ja piharakennukset ja noutovarastot on sijoitettu pääsääntöisesti puistoon rajoittuvalle tontin rajalle. Rakennuksen kaikki (pihalla syntyvät) hulevedet johdetaan hulevesiohjeen mukaan tontin reunalle rakennettavalle vihervyöhykkeelle. Kuva 19. esittää yhden periaateratkaisun Pienen Neulamäen tien varressa sijaitsevasta KTY-10 korttelin tontista. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 19

20 VÄRITYSSUUNNITELMA OHJEET (TK-16 KORTTELIT 23 25) Julkisivujen pääasialliset materiaalit on mainittu kohdassa rakennusten lukisivut. Korttelin 25 sekä korttelin 23 tonttien 1 ja 2 osalla rakennusten pääasiallinen julkisivun väri tulee olla punainen. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä kuin punaista. Julkisivujen pääveriksi soveltuvia värisävyjä ovat esimerkiksi seuraavat RAL värit: 3009, 3011, 4013, 3016 ja Korttelin 24 tonttien 1-7 osalla rakennusten pääasiallinen julkisivun väri tulee olla sininen. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä. sinistä. Julkisivujen pääveriksi soveltuvia värisävyjä ovat esimerkiksi seuraavat RAL värit: 5000, 5005, 5009, 5010 ja Korttelin 23 tonttien 3-9 osalla rakennusten pääasiallinen julkisivun väri tulee olla harmaa. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä kuin harmaata. Julkisivujen pääveriksi soveltuvia värisävyjä ovat esimerkiksi seuraavat RAL värit: 7047, 7040, 7037, 7031 ja Korttelin 23 tonttien10 ja korttelin 24 tontin 8 osalla rakennusten osalla voi olla kasi pääasiallista väriä. Julkisivuväreinä voivat olla joko valkoinen tai harmaaseen taitetut eri sävyt. Julkisivun tehosteväreissä voidaan käyttää myös muita värejä. Kuva 20. Värityssuunnitelmakartta. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 20

21 KTY-10 JA TK/LTA KORTTELIT Julkisivujen pääasiallisina väreinä tulee suosia harmaaseen taitettuja eri sävyjä. Julkisivuissa on hyvä käyttää myös arkkitehtuuriin ja yrityksen luonteeseen sopivia tehostevärejä. Myös muita kuin edellä kuvattuja värejä voidaan käyttää, kunhan ne sovitetaan huolellisesti yhteen kokonaisuuden kanssa. Kuvassa 22 on esitetty laadukkaita periaate-esimerkkejä teollisuus-, liike-, logistiikka- ja toimistorakentamisesta. Kuvan periaateesimerkit antavat alueelle yleiset laatutavoitteet julkisivujen laadusta. Alla kohteiden lyhyt kuvaus: Ylärivi, Retail Park Glomson, Laine&Larkas. Keskirivi, kaksi enimmäistä kuvaa, Cultivator II Arkkitehtitoimisto NRT. Keskirivi viimeinen kuva, kauppakeskus Megahertsi Helsinki, Arkkitehtitoimisto Helin & Co Alarivi ensimmäinen kuva, Outokumpu Oyj C-talo, Laine&Larkas. Alarivin toinen kuva (ylempi), John Nurminen logistiikkakeskus Helsinki, Arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen. Alarivi toinen (alempi) Novatreat Oy, Schauman Arkkitehdit. Alarivin kolmas kuva (ylempi), julkisivussa käytettävä esimerkkipeltiprofiili. Alarivi toinen (alempi) V & S, Arkkitehtitoimisto sigge. Kuva 21. Esimerkkikohteita tavoiteltavasta laatutasosta KTY-10 kortteleilla. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 21

22 ISTUTUSALUEET JA REUNAVYÖHYKKEET YLEISET TAVOITTEET Asemakaavan istutusalueiden ja reunavyöhykkeiden tehtävä on luoda suoja- tai pehmentävä vyöhyke toimitila tai teollisuusalueen ja muun ympäristön välille sekä osaltaan myös luoda alueelle kaupunkikuvallisesti huoliteltu ilme ja omaleimainen identiteetti. YLEISET OHJEET Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää pihasuunnitelma Tonttien paikoitusalueet tulee jäsenöidä puu- ja pensasistutuksin tässä ohjeessa kullekin alueelle erikseen määriteltyjä kasvityyppejä käyttäen. Tonteille istutettavien havupuiden osuus puista tulisi olla vähintään 30%. Tonttien istutuksissa ei saa käyttää vieraslajeja eikä tuoda kasvualustan mukana alueelle. Vieraslajeja ovat komealupiini, kurtturuusua, jättiputkea, jättibalsami. 1 A. PIENEN NEULAMÄEN TIEN YMPÄRISTÖ Pienen Neulamäen tieympäristö toimii alueen pääväylänä (puistobulevardina) ja siitä on tavoitteena saada aikaan kaupunkimaisen urbaani ja moni-ilmeinen katutila. Katualueen viherympäristön toteuttaa kaupunki ja sen selkärankana tulee toimimaan molemmin puolin katutilaa istutettavat pylväshaapakujanteet, ks. esimerkit. Tieympäristön tonttien puoleisen osan istutuksissa tulee pyrkiä mittakaavallisesti mataliin istutusryhmiin sekä nurmetuksiin. Korkeampien istutusten osalla tulee suosia harvajaksoisempia istutuksia, jolloin istutukset jääväät alisteiseen asemaan suhteessa laadukkaalle katu- ja toimitilarakentamiselle. Katutilaan rajautuvilla viheralueilla sekä paikoitustiloja jakavilla osilla käytetään istutettavana puuna vaahteraa (Acer platanoides) kokoluokkana min. rym. 6-8 ja pensaslajeina matalia angervoja esim. koivuangervo, verhoangervo, kiiminginangervo, rinneangervo tai kestäviä puistoruusuja esim. suviruusu, juhannusruusu, juhannusmorsia, keijunruusu. Havupuina käytetään kapeakasvuisia lajeja esim. serbiakuusi (Picea omorika) tai siperianpihtaa (Abies sibirica) kooltaan (korkeus) cm. Havupuut sijoitetaan 3-5 kpl ryhmiin. Kuva 22. Istutusalueiden- ja reunavyöhykkeiden sijainnit. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS 22

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU PUH: 02-24 24 963 KAARINA, SILVOLANRINTEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET 05.02.2007 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(7) KAARINA, SILVOLANRINTEEN

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA AK - Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Kattokaltevuus

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

Keljonkankaan keskusta

Keljonkankaan keskusta Keljonkankaan keskusta AK Asuinkerrostalojen korttelialue. Julkisivut ja katot: AK-kortteleissa asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla punatiili. Osa julkisivusta tulee olla rapattu

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET Nämä rakennustapaohjeet ohjaavat Hansas II asemakaavan aluetta Massbyn kylässä Etelä-Sipoossa. Rakennustapaohjeet koostuvat

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 RAKENTAMISTAPAOHJEET KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja 5534 20.01.2011 ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE Korttelisuunnitelman liite Rakentamistapaohjeet KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE 110. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 1-12. 5.10.2015 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3.

Lisätiedot

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET ÄÄNEKOSKI MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET Alue A Julkisivut tiili, rappaus tai lauta Alue B Julkisivut lauta Alue C Julkisivut höylähirsi tai lauta HYVÄKSYTTY ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGINHALLITUKSESSA 5.2.2007 Äänekosken

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT 11-7, 11-8 JA 17-1. 2.3.2007, sivu 1/7

RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT 11-7, 11-8 JA 17-1. 2.3.2007, sivu 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄKI-HURUSLAHDENRANTA TONTIT -, -8 JA -..00, sivu / ..00, sivu / ALUE ; kortteli / tontti sekä kortteli / tontit ja 8 YLEISTÄ Rakennustapaohje on laadittu noudatettavaksi asemakaavan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA / ASEMANSEUTU, KAUNISMÄKI RAKENTAMISTAPAOHJE

MÄNTSÄLÄN KUNTA / ASEMANSEUTU, KAUNISMÄKI RAKENTAMISTAPAOHJE MÄNTSÄLÄN KUNTA / ASEMANSEUTU, KAUNISMÄKI RAKENTAMISTAPAOHJE JOHDANTO Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavaa tarkentaen kaavassa olevia merkintöjä ja määräyksiä. Rakentamistapaohjeiden yleistavoitteena

Lisätiedot

Rakennustapaohje 2.2.2010

Rakennustapaohje 2.2.2010 ak426a Yli-Nissin rakennustapaohje.doc Sivu 1/12 YLI-NISSIN ALUEEN LAAJENNUS, ASEMAKAAVA 426a Rakennustapaohje 2.2.2010 Tämä rakennustapaohje liittyy Yli-Nissin alueen laajennuksen asemakaavaan ja kaavakarttaan

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9 Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE YLEISET OHJEET Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Tarkoituksena on ohjata Kotipuiston

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 30.5.2012 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelukohteina ovat korttelit 2153, 2155, 2157 ja 2160 Kirkkonummen Kartanonranta Sundet

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Jyri Sarkkinen Kaavoituspäällikkö 7.8.2013 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe Rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään asemakaavan

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

ULVILA PITKÄRANTA / VALTAVAINIO Kettumetsän Yrityspuiston rakentamistapaohjeet

ULVILA PITKÄRANTA / VALTAVAINIO Kettumetsän Yrityspuiston rakentamistapaohjeet ULVILA PITKÄRANTA / VALTAVAINIO Kettumetsän Yrityspuiston rakentamistapaohjeet ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO P. 02-6774511 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Johdanto... 3 1.2 Rakennustapaohjeiden tarkoitus... 3

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 KAARINAN KAUPUNKI SUUNNITTELUKESKUS OY 1 KAARINAN KAUPUNKI PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2714-2727 Rakennussuunnittelun alkuvaiheessa on hyvä neuvotella rakennustarkastajan kanssa rakentamisen

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE - Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 13.6.2013 NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET 6. SAVION KAUPUNGINOSAN KORTTELEILLE 1728, 1729, 1730 JA 1731 YLEISTÄ Asemakaavan ja sitä täydentävien rakentamisohjeiden tavoitteena on laadukas asuinympäristö

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA

ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA 1 14.2.2012 ISOKRISTIINAN LAAJENNUS LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA KULTTUURITOIMINTAA PALVELEVIA TILOJA SUUNNITTELU- JA RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1 Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115

22.10.2007. ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa), 110-115 22.10.2007 ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 104 (osa), 110-115 i 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI 2 3 ASEMAKAAVAN TIETOJA 3 3.1 Kaavan rakenne

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET ro-7546-1, tontit 5741-1 4 Talotyyppi: Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kerrosluku: Kerrosluku on kaksi. Asuinrakennukseen on rakennettava

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 1(5) ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Korttelit 7709, 7711, 7712, 7713, 7714, 7715 ja 7716 24.9.2015 Havainnekuva alueesta. 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA Asemakaavamääräyksen mukaisesti ennen rakennuslupavaihetta

Lisätiedot

Oitti, Kantatie 54 varren yritysalue. Rakentamistapaohjeet Korttelin 405 tontit 1-3, 406 tontit 1-9 ja 407 tontti 1

Oitti, Kantatie 54 varren yritysalue. Rakentamistapaohjeet Korttelin 405 tontit 1-3, 406 tontit 1-9 ja 407 tontti 1 Liite 12 Hausjärven kunta Oitti, Kantatie 54 varren yritysalue Rakentamistapaohjeet Korttelin 405 tontit 1-3, 406 tontit 1-9 ja 407 tontti 1 1 1 JOHDANTO... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7

LOPPI, LAAKASALO. Rakennustapaohjeet 31.5.2007. Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 LOPPI, LAAKASALO Rakennustapaohjeet 31.5.2007 Salonnummi Rn:o 1:1202 Ranta-asemakaava-alue Korttelit 1-7 INSINÖÖRITOIMISTO JUHA POUTANEN Puusepänkatu 5 13110 Hämeenlinna puh/fax 03-6122552 juha.poutanen(at)kolumbus.fi

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI ASUNTOALUEEN YLEISSUUNNITTELUOHJEET HÄMEENLINNA Kaupunkikuvatyöryhmä 16.9.2003 Tekninen lautakunta 7.10.2003 Kaupunginhallitus 27.10.2003 Kooste ohjeista 1 yleissuunnitteluohjeet yleistä

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet Suttenhaan asemakaava korttelit 200-211

Rakennustapaohjeet Suttenhaan asemakaava korttelit 200-211 Rakennustapaohjeet Suttenhaan asemakaava korttelit 200-211 Johdanto Tämä rakennustapaohje koskee Suttenhaan pientaloalueen asemakaavaa numero 2483. Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.012 Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.041 1.061

Lisätiedot

Persson Puurula Eva 12.7.2013

Persson Puurula Eva 12.7.2013 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA KITTILÄN KUNTA Akanrovan asemakaavan muutos ja laajennus, korttelit 1000-10700 Rakentamistapaohjeet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY LUONNOS 424-P13058 Rakentamistapaohje et 1

Lisätiedot

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007

Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 6.6.2007 Akanrovan asemakaava-alueen rakentamistapaohjeet 1 1 PERUS- JA TUNNSTETEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Sirkka, Levi Kunta Kittilän kunta Kaavan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506

RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö 13.12.2012 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMISTAPAOHJEET Laivurintien ja Helkarannantien korttelit 501-506 Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot