Kommentit vaiheittaisesta tarkastelusta

Transkriptio

1 FInZEB- työpaja Kirjaukset pöytäryhmittäin käydyistä keskusteluista Kommentit vaiheittaisesta tarkastelusta YLEISESTI: Kerrostalot Sipuli on toimiva malli. Ajatusmallina ok à teknisiä hiomisia, innovaatioita. Näin suunnittelun pitäisi edetä. Kansantaloudellisesti hyvä sähkön/energian myynti Talotekniikan osuus kokonaisenergiankäytöstä suuri à määrittelee paljon, mitä tekniikkaa käytetään Todentaminen pitää tehdä: onko suunnitelmien mukainen Rakennusten käyttöönotto! à Käytönopastus entistä tarkemmin: mitä suunnitellaan, myös toteutetaan Tiiveysmittaus pakolliseksi Lämmityskaudella toiminnan tarkastus Ajatusmalli ok? 2- portainen vaatimuksen asettelu RIITTÄÄ! Kaikki tulee kuitenkin laskea. E- todistukseen taustana TAVOITEKULUTUKSET eriteltynä sähkön osalta myös kiinteistö- ja huoneistosähköön, jotta voi seurata toteutuvaa (eri liittymät!)

2 Rakennuslupamenettely o E- luku o RER o Energiatodistus o Sisäilman olosuhteet Todellinen o Tavoite- energiankulutus o LCC- laskelmat päätöstenteon tueksi Rakentamisprosessi >< kokonaisvaltainen suunnittelu Energia- asiantuntijan rooli? o Suunnittelijoiden osaamistason nosto välttämätöntä Energia, sisäilmaolosuhteet, rakennusfysikaalinen toiminta Sipuli avaa ajattelua Energiatodistus/ tavoite- energiankulutus: o Pelko siitä, että tehdään harakanpesiä ei ole oleellinen o Rakennukset monimutkaistuvat o Taustalla kuitenkin EU- direktiivien täytäntöönpano o Riskinä osaoptimointi Liian monimutkainen - lisätyötä Energia mietitty pikkutarkasti, entä muut: o turvallisuus, lujuus tms. olennaiset ominaisuudet Vie/tuo kustannuksia kohtuuttomasti Määräyksessä hyvä olla erilaisia tasoja. Ei saa olla liian monimutkainen Käyttöönottovaiheen luvan sijaan käyttöönottoprosessin kehittäminen Pientalot Kannatetaan monivaiheista lupamenettelyä o Voitaisiin viedä/täydentää nykyisen lupamenettelyn rinnalla o Tuleeko haasteita kilpailutuksessa Ulosviety energia täytyy olla hyödynnettävissä siltä osin, kun se otetaan laskentatarkasteluissa huomioon Kohdan 5 asiat (esim. tiiveysmittaukset) voisivat toimia/olla käytössä porkkanana (jotka todennetaan rak.tarkastuksen viimeisessä vaiheessa) Kustannusoptimaalisuuden määrittämisen vaikeus Lupaprosessin jakaminen kevennettyyn pientalopuoleen ja laajempaan ammattirakentamisen puoleen Moniportainen malli on hyvä, perustuu standardiin Tarvitaan vain kohdat 2 ja 4 o todellinen energiankulutus on kiinnostava o uusiutuvan energian osuus on tärkeä huomioida Kohta 2 tärkein! Uusiutuvan energian tulisi olla samanarvoista riippumatta tuotantopaikasta ja omistajasta Primäärienergiakertoimet tulisi poistaa, jotta mikään teknologia ei jäisi pois à E- luku voi tehdä tarkastelusta sellaisen, että kustannustehokkuus ja kustannusohjaavuus unohtuu Vaarana osaoptimointi ja malli saattaa johtaa liian vähäisiin ratkaisuvaihtoehtoihin

3 1 & 2 hyviä, koska ne varmistavat energiatehokkaan rakentamisen Tärkeimpiä kohdat 1 & 2, sillä 3 & 4 ovat poliittisia toimia Kysyntäjousto tulisi huomioida rakennusten energialaskennassa à kannustettava kysyntäjoustovalmiuteen Mallin tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen Ajatus hyvä, palastelee suunnittelua (ja ohjaa hyvään suunnitteluun) Miten ulosviety energia arvotetaan eri aikoina (vrk/vko/kk/vuosi)? Painovoimainen ilmanvaihto eikö edes teoriassa? Alueellinen tarkastelu? Miten ohjataan kokonaisuuksia? Hyvä suunnittelu kunniaan! Kuinka lähellä kustannusoptimia ollaan jo nyt? Hienompi laskenta nykytilanteelle? Useampiportainen rak.lupa o Rakennustarkastuksen tehtäväkuvan tarkastaminen! Ei tarkista suunnitelmia, vaan tarkistaa suunnittelun, todistaa ammattitaidon Ajatusmalli (sipulirakenne) toimiva Portaat 1-4 ~ OK - porras 5 kyseenalainen (sisältö mietittävä ja tarkennettava) Ulos myydyn omavaraisen energian huomioimista tulisi harkita tarkkaan o Pientalo ei kuitenkaan saisi olla pienvoimalaitos o Uusiutuvan omavaraisenergian tuottaminen ei saisi olla itsetarkoitus Muut rakennukset Kohdat 2 ja 3: valaistusteknisellä tarkastelulla parempi kuin nyk. D3 Onko proseduuri monimutkainen Ehdotettu lupamenettely valaistuspuolen kannalta hyvä Kaikki toimenpiteet todella teoreettisia Selkeät vaatimukset o tehonkulutus o E- luku reitti o RER vapaa o Sisäolot Tarkemmin todellisen tavoite- energiaan pohjautuvia Erittäin monipuolisempia rakennuksia kuin esim. kerrostalot à yleistykset vaikeita Muuntojoustoa voiko huomioida? Rakennuttajalla ei ole välttämättä osaamista energiatehokkaan rakentamisen ohjaukseen? Jos vaatimuksia ei ole. Vaiheittaisuus on hyvä, mutta sipulissa on liikaa kuoria Moniportainen rakennuslupa à ok Ajatusmalli ok o Miten toiminnan aikainen todellinen käyttö otetaan huomioon o Kuinka voidaan puuttua o Käytön aikainen seuranta Elinkaaren huomioiminen Laitteiden käyttöikä ja vaihtokustannus Ulosvietävä energia saatava ottaa huomioon

4 o Varaus energiantuotolle Alueen tuotto à mikä uusiutuvaa Yksinkertaisempaan toteutustapaan Voisiko 3. ja 4. tarkastelun yhdistää? (Pääpaino uusiutuvalla/ei sijainnilla??) o KL aina lähiverkko, mahdollisuus paikkakuntakoht. tarkasteluun? (minimi 21 %??) Onko nykyinen taso/tarkastelu riittävä? (Pystyykö edes harakanpesää tekemään) 5. kohta erittäin tärkeä à toimivuuden tarkastaminen à oikea mittarointi à laadun varmistus o Tukee YM:n säätö- /mittarointihaastetta 3 v. tarkastusaika (säädöt, seuranta) o Mittarit: energiankulutus/vedenkulutus/sähkönkulutus/lämmönkulutus o Alamittarit: IV:n osuus KV:n osuus Ilmanlaatu (tekn.) Sisäilmaolosuhteet (subj.) haastattelu/kysely? Valinnan vapaus à ei pakoteta esim. energiatuottajaksi - voi ostaa ulkoa? Sipuli on toimiva malli. Näin suunnittelun pitäisi edetä. Ajatusmalli toimiva. Rakennusvalvonnan kyky tarkastella asioita Omakotihankkeissa kyky kasvaa 1. Tehot: L,S,J à liiketoiminnan kautta 5. Energian tavoitekulutus 5. Sisäolosuhteet Vastuurajat? Takuuaikana energian tavoitekulutus ja todentaminen, korjaavat toimenpiteet 1. TASAUSLASKENTA: Ilmanvaihto energiankulutuksen laskennassa? Onko perustaso lämmön osalta nyt riittävä? Selkeä tapa Pientalojen erittely Onko - 26 ⁰C lämpöteholaskenta ilman sisäisiä kuormia ja rakennusmassa varauskykyä oleellinen à keskimääräinen teho tietyllä ajanjaksolla à pysyvyyden huomioiminen Entä jäähdytys- ja sähköteho? Käyttövesi - oikea kulutus mieluummin kuin standardikäyttö Pientalojen tasauslaskentaan lisätty vaipan ja ilmavuodon lisäksi LTO Hyvä olla perälauta energialaskennalle Tarvitaanko kohta 1? Eikä kohta 2 riitä ja kata kohdan 1? Hyvä asia periaatteessa, entä LKV? Katsottava sekä rakenteita että järjestelmiä

5 Raja- arvot myös muille tehoille kuin lämmitysteholle! Voidaanko esim. kaupan rakennuksissa lauhdelämmön lto ottaa huomioon Nykytason vaatimustaso aivan liian alhainen à suora vaikutus energiankulutukseen Tarvitaanko todella energiatehokkuuden kannalta? Jos E- lukuvaatimus on riittävän haastava, onko harakanpesäriski todellinen? Eristysvaatimukset johdettava lämpöviihtyvyyden kannalta LTO- laskenta auki à järjestelmien minimiarvot D2 muutostarpeet LTO:hon Vaipan ja tilavuuden suhde ark- suunn. 2. ENERGIANKULUTUS: Väärät investoinnit (tässä vaiheessa) Muualle vietyä energiaa ei huomioida / energian hinta Todellisesta kulutuksesta tarvitaan dataa E- luku vs. energiatodistus ja tavoitekulutus Ei ainoastaan energiankulutus, vaan myös teho Sisäilman olosuhteet Energiankulutus, ostoenergia, E vai tavoite? Laskenta hankala, kun perustuu standardikäytölle. Ei anna työkalua käyttäjälle seurata kulutusta. Laitteiden todellisen kulutuksen seuranta? à Paljonko ostetaan sähköä, paljonko saa lämpöpumpusta irti? Käyttövesikysymys (tasauslaskemasta) Ylimääräinen energia arvokkaampaa talvella kuin kesällä? Kesän ylimäärä jäähdytykseen ok? Sipuliin lisätty kysymysmerkki kohtaan Kustannusoptimaalisuus ja alleviivattu sana ei kohdassa Muualle vietyä energiaa ei huomioida Hyvä, että tarkastellaan ensin rakennuksen tarvitsemaa energiaa, koska energiamuodot voivat vaihtua tulevaisuudessa Annettava mahdollisuus tuottaa uusiutuvaa energiaa, mutta tämän ei tarvitse olla pakollista Tuleeko rakennusmääräysten ohjata uusiutuvan energian tuotantoa vai jonkin muun instrumentin? Paikallisuus on vaikeaa määritellä Sähkö + lämpö? Ostoenergia + paikalla tuotettu uusiutuva omavaraisenergia à rakennuksen laatua kuvaisi ehkä paremmin nettoenergiantarve? Vaatimustason raja- arvo: estää harakanpesät kokonaisvaltaisesti à Miten? Onko todellinen riski?

6 Nearby- taserajan tarve Hukkaenergioiden hyödyntäminen Olosuhteet varmennetaan Tarkastellaan absoluuttinen energiantarve Kuvaa rakennuksessa kuluvaa eri tarkoituksiin kuluvaa energiamäärää olosuhteiden ja toimintojen ylläpitämiseksi Kustannusoptimaalisuus!! Missä hyöty Minimivaatimus lämpimään käyttöveteen Lämmitys hoidetaan Auringon säteilyarvojen tarkastus: onko nykyiset käytettävät arvot riittävän isot Aurinkoenergian potentiaalin laskenta ylipäätään 3. nzeb- E- LUKU: Mikä on kiinteistökohtainen uusiutuvan raja? Mihin asetetaan raja? Hajautettu vs. keskitetty? Miten huomioidaan muualle viety energia? Tuoton ja kulutuksen ero E- luku Uusiutuvat: kulutus ja tuotanto LCC- tarkastelut E- lukulaskentaa käytetään nykyäänkin väärin à ei ohjaa suunnittelua. Paperi, joka täytetään Käyttövesi Kuinka lähellä on lähellä ja miksi se on parempi? Onko tämä vain laitevalmistajien myynnin edistämiseksi? Sipulissa korostettu huutomerkein kohtaa Muualle viety uusiutuva energia huomioitavissa jossakin määrin Uusiutuvan energian verkkoon syöttämisen tulisi vähentää E- lukua (myös vasta- argumentointia: tulisi kannustaa käyttämään tuotettu uusiutuva energia itse) Nollaenergiataloa ei voi rakentaa, jos verkkoon syötettyä energiaa ei voida laskennoissa huomioida Asukasta ei voida unohtaa!! Todellinen energiankulutus (ostoenergiankulutus) tulisi olla ohjaavaa (kaikilla energioilla tulisi olla energiakertoimena 1) Muualle viety uusiutuva energia huomioitavissa jossakin määrin à jos vastaanottaja selvillä? Onko kesällä tuotettu sähkö samanarvoista kuin talvella tuotettu sähkö? Miten nettomittarointi määritellään? Miten todennetaan omatuotannon ja kulutuksen samanaikaisuus? Standardiprofiilit? Vaatii automaation lisäksi kehittynyttä mittaus- ja analysointijärjestelmää

7 Ulosmyydyn energian määritys vaikeaa Muualle viety uusiutuva energia huomioitavissa jossakin määrin à resurssien jakaminen Muualle viety uusiutuva energia huomioitavissa jossain määrin à huomioitava täysimääräisesti joko 2- tai 3- tasolla Energiamuotokertoimet tuoton mukaan tarkemmin? Esim. vihreä kaukolämpö. Muualle viety mukaan Voiko SunZEB- ajatusmallia hyödyntää? 4. RER- LUKU: Tuleeko uusiutuvan energian osuuden tarkastelu väärässä paikassa vai aikaisemmin huomioitavaksi? Mikä on järkevä taso? Uusiutuvat ja niiden osuuden määrittäminen Direktiivi velvoittaa Kaukojäähdytyksen pois viemän lämpöenergian hyödyntämisen huomioiminen? Lukitaan rakentamishetkellä? KL- energia voi muuttua à vaikutus RER- lukuun Kiinteistökohtaiset monimutkaisia - kalliita Verkkoenergia paremmin hallittavissa Miksi lähienergia jotenkin parempaa? Omatuotanto à osaamisvaje! Rakentamisvaihe mukaan! Tätä ei juuri avattu esityksissä Herättää ristiriitaisia tunteita (höpö höpö) Uusiutuva omavaraisenergia sekä ostoenergianuusiutuvan energian osuus huomioidaan RER- luvussa sekä RER- luvun vaatimustaso mukaan nzeb- määräyksiin? à raja- arvo 5. MUUT TARKASTELUT: Hyvä, että tavoite- energiankulutus on mukana Viranomaisen vastuu loppukatselmuksessa, jonka jälkeen vasta alkaa käyttö ja asetusarvojen hiominen à miten ohjataan pidemmän ajan seurantaan Luonnosvaiheen/konseptivaiheen tarkasteluille omat paketit Morfologia: monivaiheinen Ajokortti - mitä voi mitata kesällä, mitä talvella Nostaa kustannuksia, ellei palvelutarjonta kehity? Kevytmittauksia? Jäähdyttäminen niin, ettei siihen tarvita energiaa

8 Sipulista korostettu Ylilämpenemistarkastelut (P) Tarkasteluvaihtoehtojen listasta kommentoitu seuraavia: o Ylilämpenemistarkastelut (P) à ei saa johtaa jäähdytykseen o Energian kierrätys huomioitu à mitä tarkoittaa? o Käyttöönoton energiakatselmus à mitä lisäarvoa verrattuna energiatodistukseen, kun ei vielä käyttäjiä à mieluummin takuuajan lopussa? o Muut kohdat à OK Tarkasteluvaihtoehdoista korostettu kohtaa Tiiveys mitattu, lämpökamerakuvaus Käyttöönoton energiakatselmus à takuuajan varmistukset Kosteustoimivuutta tulisi myös tarkastella Tiiveysmittaus voisi olla pakollinen Rakennuslupaviranomaisten resurssit - ovatko riittävät? Alleviivattu vaihtoehtolistasta Valaistustarkastelu Erityisesti pientaloissa tulee tarkastella, ettei kokonaisuudesta tule liian monimutkainen, joka ei käytännössä toimi Bonusta siitä, että luonnonvalo pääsee kunnolla rakennukseen Valinnaiset esimerkit à voisiko/pitäisikö osa näistä siirtää pakollisiin siirretään mahdolliset/järkevät, muut pois Pitäisikö valaistusteholle laittaa yläraja Osan vaikeus, ettei palveluita ole saatavilla Yhdistettävissä vaiheistettuun rakennuslupaan, ei ole sipulin kuorikerros! Rak- lupa: 1. Kaup.kuva 2. Kelpoisuus 3. Käyttöönotto Erillisselvitys tilatehokkuudesta (P) à parempi tehokkuus huomioidaan à voiko kompensoida Pohjateho (tyhjäkäyntiteho) 5 v. katsastukset? Vastuullisuus lopputuloksesta Ylläpidon määräykset? Lasiosion dynaamiset tarkastelut

9 Kommentit kustannuslaskelmista KERROSTALOT: Vastaus 1: Energia- ja kustannuslaskennassa täytyy ottaa huomioon tarpeenmukainen ohjaus Kaikessa toiminnassa pitää huomioida tarpeenmukainen rakennuksen/tilan käyttö. Sillä on suurin vaikutus rakennuksen energiankulutukseen. Lisäksi rakennuksen tiiveys vaikuttaa hallitsemattomaan ilmanvaihtoon ja rakennevaurioihin. SFP- luvuissa pitää pyrkiä jo nyt standardissa olevia arvoja alhaisempiin arvoihin. LTO:n vuosihyötysuhteen kustannuksella ei saa huonontaa sisäilmastoa. Onko esimerkiksi liikerakennuksille perusteltua, että ne jätetään täysin vaatimuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi Keskon/Osuuskaupan suunnitteluohjeiden myymälöiden valaistusvoimakkuusvaatimukset kertaisia standardin vaatimuksiin nähden. Onko järkevää sallia, jos muuten energiatehokkuutta optimoidaan? Sähköenergian kulutus kasvaa kymmeniä prosentteja. Myydäänkö kerrostalot energiatehokkuudella vai parkettilattialla ja keittiökalusteilla? Edellisen toteutuessa talotekniikkaan yms. aletaan panostaa. Kuka valvoo? à mitkä on sanktiot? vrt. ERP2013 direktiivi Vastaus 2: Tarpeenmukainen ilmanvaihto? o säästöpotentiaali o anturitekniikka - ohjaus o asuntorakentaminen - kerros- ja pientalo Anturoitu rakenteessa?

10 Vastaus 3: Elinkaarikustannuslaskenta Puuttuu pienkerrostalot, rivitalot Hybridijärjestelmät Kuvan otsikot Muihin rakennustyyppeihin ei kustannuslaskentaa Myös käyttötarkoituksen osalta hybridiratkaisujen ratkaisut Vastaus 4: Mitä tämä maksaa? Yksikkökustannukset per toimenpide? Prosessin kustannukset? Koerakennuskohteita tarvitaan Toleranssit - jos toimenpiteen hyöty hukkuu virhemarginaaleihin, ei kannata Tarpeeksi tehokkaita toimenpiteitä Vastaus 5: Ei uutta eikä yllätyksiä Onko lähtötiedot miten luotettavia, esim. laitteiden toiminta labrassa ja käytännössä, tehon hiipuminen o LTO: suodattimet tukkeutuu o Kanavat: likaantuu Mikä on optimi- ikkuna: o Hyvä U- arvo estää ilmaisenergian hyödyntämisen Mikä on määritetty laitteiden käyttö-, huolto- ja kunnossapitokustannukset Energianhinta: o Pörssivaihtelu eri vuodenaikoina o Yhteiseurooppalaiset energiamarkkinat Vastaus 6: Vaikea arvioida, mikä tilanne on 30 vuoden kuluttua, hinnoittelurakenteet? Myös jäähdytysenergiatarve tulisi huomioida Myös viihtyisyys & laadulliset tekijät tulisi huomioida laskennoissa Sairaalat pitäisi jättää tarkastelujen ulkopuolelle Liikerakennuksille tulisi olla E- lukuvaatimukset. LEED ei sellaisenaan istu Suomeen kovin hyvin Laskelmat nojautuvat liikaa nykyisiin ratkaisuihin Elinkaaren aikaiset huoltotoimenpiteet parantavat energiatehokkuutta Tarvitaan lisätarkastuksia rakennuksille, joissa tarkastetaan, että niitä käytetään suunnitelmien mukaan. Monitorointi ja seuranta mahdollistavat, että mahdolliset viat havaitaan nopeasti. PIENTALOT: Vastaus 1: Onko oletettu, että eri toimenpiteet ovat toisistaan riippumattomia? Niinhän asia ei ole!!! o Esim. huonolla vaipalla ei saada LTO:sta suunniteltua hyötyä irti o Vaipan eristys parantaa samalla myös tiiviyttä, eliminoi kylmäsiltoja, parantaa sisäilman laatua (pintalämpötilat), jne. Huoltovapaa ja pitkäkestoinen investointi.

11 Todellinen kustannustehokkuus on äärimmäisen rakenne- /kohdekohtainen Tarpeenmukaisen valaistuksen huomioiminen E- lukulaskennassa on edelleen määräysten puitteissa epäselvää ja haasteellista (etenkin pientalot) Ilmanvaihdon ja kaiken automaation tulisi olla säännöllisesti huollettua (esim. 2 kert. vuodessa) Vastaus 2: Elinkaarikustannuslaskentaan ei tulisi ottaa E- luku mukaan Onko säästöt todellisia 2 %:n sähköveron nousu ei ole realistinen Todelliset ostoenergiankulutukset verrattuna E- lukuenergiaan olisi hyvä näyttää tuloksissa Tarpeenmukaisuuden huomioiminen kustannustarkasteluun Hyvä, että mahdollistetaan erilaiset lämmitysratkaisut ja säilytetään teknologianeutraliteetti Mikä on todellisen ja laskennallisen energiankulutuksen ero à takaisinkytkentä? Huoltokustannusten huomioiminen laskennassa tärkeää! Tarkastelussa tulisi laajentaa katsantakantaa o BKT o Vaihtotaseen vaje o Työllisyys Muiden rakennusten, kuten sairaaloiden, todellinen energiankulutus eroaa paljon laskennallisesta energiankulutuksesta Todellisen energiankulutuksen (standardikäytöllä) tulisi olla ohjaava (vaikka direktiivi vaatii kertoimia, kaikilla energiamuodoilla voi olla kerroin 1!) Vastaus 3: Energiatarkastelussa teho + käyttöaika (profiili) tarkasteluun Esimerkkien hintaerot ovat pienet Tekniikoiden elinkaaret erimittaisia o Ovatko laskenta- ajat relevantteja? Vertailut tehty vanhan rakentamiskulttuurin lähtökohdista o Kannustaako uusiin innovaatioihin? Laskentamallia tulisi kehittää tavoitehakuisesti 1) Laatutekijät lähtökohdaksi o Sisälämpötila (yliläm. esto esim.) o Uusiutuvat o Sisäilman laatu o Valaistus (sis. luonnonvalo) Suunnittelupätevyysvaatimukset kaikille suunnittelun osille o sähkö, automaatio, Takaisinmaksuaika ei ole paras mahdollinen lähtökohta esim. rakenteille Sairaalat ja vastaavat rakennukset ovat tuotantotiloja, joissa muut ominaisuudet ovat energiatehokkuutta keskeisempiä (turvallisuus, yms.) Tuleeko tarkasteluun rakentamisen energiankulutus? Pitääkö jatkossakin kaikki ratkaisut olla mahdollisia (toimenpidepaketit)? Laskennat eivät ota huomioon tarpeenmukaisuuden ja ylipäänsä ohjauksen merkitystä. Oman kulutuksen näkyväksi tekeminen on keskeinen toimenpide. Jos rakentamisen suunnittelussa tehdään ratkaisut, jotka mahdollistavat kulutuksen riittävän tarkan mittaamisen ja näkyväksi tekemisen, on käytön aikana helpompi tuoda uusi palveluja käyttäjille.

12 Vastaus 4: Elinkaarikustannuslaskelmat hyvät ja riittävällä tasolla suuntaa antavat Toimenpidepaketit perustellusti järkeviä Joissakin rakennustyypeissä tulisi harkita mahdollisuutta sijoittaa ne ryhmään Muut rakennukset à helpotettu energiatehokkuustaso Huom! Luhtitalot tulisi erottaa asuinkerrostalotarkastelusta omaksi rakennustyypikseen MUUT RAKENNUKSET: Vastaus 1: Kerrostaloissa käytetyn ikkunan g- arvo 24 % - aika epärealistinen Aurinkolämpö- /sähköjärjestelmien kustannus tai tuotto ehkä laskettu väärin? Kerrostalosta/toimistosta ei tarkasteltu muita lämmitysmuotoja kuin kaukolämpö Referenssikohteiden tulisi täyttää määräykset Onko energiakustannusnousu 2 % liian alhainen Ilmanpitävyysluvut olivat n 50- lukuja Tarpeenmukainen iv asuintaloissa! Kuinka tekniikan yleistyminen vaikuttaa hintojen (siis investointikustannusten) alenemiseen (esim. led- lamput) Valaistuksen tarpeenmukainen ohjaus Hyvä luku oli /E- luku, mikä oli raportoitu! Paketointi laskennoissa (laskentatapausten) oli kummallista Tulisiko esim. eristepaksuuksien + muut materiaalit osalta huomioida myös eristepaksuuden valmistuksen hiilidioksidipäästöt versus energiansäästöpäästö Ei tietoa mikä rakennus Energian hinnat: o Asuinrakennuksissa pitäisi laskea verollisina, lisäksi sähkön hinta epäilyttävän edullinen kerrostaloissa Toimistorakennusten kustannusoptimaalinen E- luku (80-90) tuntuu liian alhaiselta Elinkaarilaskelmat voisi tehdä toisin päin. Ei lähdetä liikkeelle toimenpiteistä, vaan otettaisiin lähtökohdaksi E- luvun erilaiset tasot. Pitäisi laskea lisäinvestoinnit, mitä tarvitaan kunkin E- luvun tason saavuttamiseksi. Laskelmat tehty nykyhinnoilla. Pitäisi ottaa huomioon hintojen lasku 3 vuodessa. Sairaalat ym. muut pitäisi laskea ilman prosesseja. Vastaus 2: Energia on halpaa à IRR & pay back ei haluttavia Onko kustannusoptimaalisuudessa huomioitu, että laite tms. säästää itsensä oman elinkaarensa aikana (esim. aurinkosähkö vaatii investointeja inverttereihin) Investorivetoisissa kohteissa takaisinmaksuajat aivan liian pitkiä Kustannusoptimitarkastelu ainoa fiksu tapa tarkastella asiaa Saadaanko kustannustehokkuus mukaan energiatarkasteluun? Entistä ohjaavampi vaikutus! Pyörivän LTO:n sähkömoottorin tehon arviointi o ym. vastaavat, esim. moottoripeltien tyhjäkäyntiteho Laskennan tulosten/toimenpiteiden esittely pöytiin

13 Oliko ilmalämpöpumpun esittelyn tuloksissa virhe? Miksi sähkölämmitteinen omakotitalo pitäisi olla ok? Voidaanko esim. sairaaloissa jättää nzeb- vaatimus pois? à toiminnallisuus Asuinkerrostalojen & toimistorakennusten kustannustarkasteluissa käytetty alvittomia hintoja, pientalotarkasteluissa alvillisia. Logiikka? Voidaanko rakennuksen arvonnousua määrittää tehokkuuden kautta à investointien porkkana Vastaus 3: Elinkaarilaskenta oikea tie, mutta laskenta tehtävä todellisuutta vastaavin kaavoin. aurinkolämmön osalta D5:n mukainen tuotto n. 150 kwh/m²,a, todellinen usein luokkaa 500 kwh/m²,a Vastaus 4: Pidempi ajanjakso elinkaarikustannustarkasteluun Hyviä esimerkkejä à miten käytännön toteutus? Rakennuksien käyttöaste ja - ajat Muuntojoustavuus Kiinteistön sijoittelu: hukka jäähdytys/lämpö hyödyksi naapurirakennuksessa Lauhdelämmöt hyödyksi: kaupat, asuinrakennukset Vastaus 5: Laskentojen avaaminen (esim. ikkunat) / investoinnit Laskennat yllättävän lähellä toisiaan? (~100 /m² vs koko xxx ~2300 /m²) IV:n tarpeenmukainen ohjaus ja vaikutus? Vesikiert. mukavuuslattialämm. à pitkä takaisinmaksuaika Olisiko nettonykyarvo paremmin ohjaava kuin takaisinmaksuaika? Säädettävyyden/käytettävyyden huomioiminen? o sähkölämmityksen nopeus o sähkölämmityksen tarkkuus o sähkölämmityksen varmatoimisuus Hakeeko asiakas kuitenkin itse kustannusoptimaalisimman à tarvitseeko ohjata erikseen? Vastaus 6: Aurinkoenergian herkkyystarkastelut Rakennuksen muodon vaikutus suhteessa aurinkoenergian hyödyntämiseen Eri ratkaisujen elinkaaret (esim. paneleilla 25 v.), erilaisia laitteita markkinoilla Huoltotarpeet - käytettävyys Valaistuksen suunnittelu koettiin hyväksi Hinnoittelurakenteiden vaikutukset laskelmiin CO 2- pohjainen E- luku, joka perustuu tariffiin Liikerakennusten gryndaus - energiatehokkuusasioita Sisäilma- asiat mukaan 5. kohdan tarkasteluihin