PARKKIPUISTO RIKIPUISTO... TOPPILANSAARENPUISTO LUNDSTRÖMINPUISTO TELAKKAPUISTO AUKIOT... KADUT MERIKAPTEENINAUKIO ATUYMPÄRISTÖ...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PARKKIPUISTO RIKIPUISTO... TOPPILANSAARENPUISTO LUNDSTRÖMINPUISTO TELAKKAPUISTO AUKIOT... KADUT MERIKAPTEENINAUKIO ATUYMPÄRISTÖ..."

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 5 Suunnitelman lähtökohdat... 6 KAAVOITUSTILANNE... 6 ÄHTÖKOHDAT... 6 IITTYVÄT SUUNNITELMAT... 7 ÄHTÖAINEISTO JA SELVITYKSET... 7 MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE LÄHTÖKOHDAT LIITTYVÄT LÄHTÖAINEISTO NYKYTILANNE... 8 JA ELIÖSTÖ... 8 KULTTUURIHISTORIA... 9 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE KASVILLISUUS JA MAISEMA JA KULTTUURIHISTORIA Viheralueiden yleissuunnitelma...12 LAATUTAVOITTEET EITISTÖ ESKEISET NÄKYMÄT VIHERALUEIDEN JA KATUYMPÄRISTÖN LAATUTAVOITTEET REITISTÖ KESKEISET KÄSITTELY JAOTTELU KASVILAJIT HOITOSUOSITUKSET SUOJAAMINEN JA SIIRTOISTUTUKSET VIHERALUEIDEN HOITO JA KASVILLISUUDEN KÄSITTELY VIHERALUEIDEN JAOTTELU KÄYTETTÄVÄT KASVILAJIT SUOJELU UOJELU- JA HOITOSUOSITUKSET KASVILLISUUDEN SUOJAAMINEN KUIVATUS PERIAATTEET ATUALUEET ORTTELIALUEET INTAVESIEN JOHTAMINEN VIHERALUEILLE UISTOJEN JA VIHERALUEIDEN KUIVATUS RIKIPUISTON VALKOVUOKKOLEHDON VESITALOUDEN TURVAAMINEN EITTIEN JA PINTAVESIUOMIEN RISTEÄMINEN ALVIOLOSUHTEET JA SULAMISVESIEN KÄSITTELY SADEVESIEN HALLINTA JA ALUEELLINEN KUIVATUS SADE ADE- JA PINTAVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET KATUALUEET KORTTELIALUEET PINTAVESIEN PUISTOJEN PRIKIPUISTON REITTIEN TALVIOLOSUHTEET IDEAT ITKÄNMÖLJÄNNOKKA JA KLYYVARI LYYVARI ETINRANTA ANKAVASTAINEN,, MERIPOJANREITIN M PUISTO JA AALLOKKOPOLKU ALLOKKOPOLKU YMPÄRISTÖINEEN NTELLINPUISTO REGATTIPUISTO PUISTOKOHTAISET IDEAT PITKÄNMÖLJÄNNOKKA RETINRANTA HANKAVASTAINEN ANTELLINPUISTO FREGATTIPUISTO ARKKIPUISTO RIKIPUISTO OPPILANSAARENPUISTO JA HOLSTINPUISTO OLSTINPUISTO UNDSTRÖMINPUISTO ELAKKAPUISTO JA TELAKKARANTA ELAKKARANTA PARKKIPUISTO PRIKIPUISTO TOPPILANSAARENPUISTO LUNDSTRÖMINPUISTO TELAKKAPUISTO AUKIOT ERIKAPTEENINAUKIO ATUYMPÄRISTÖ KADUT JA AUKIOT MERIKAPTEENINAUKIO KATUYMPÄRISTÖ ORTTELIPIHAESIMERKIT IENTALOTONTTI OIMAKKAASTI TÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTI TÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTI KORTTELIPIHAESIMERKIT PIENTALOTONTTI VOIMAKKAASTI VÄHÄN TÄYTETTÄVÄ UVILAPIHAT ANNALA UNDSTRÖM EDMAN NTELL HUVILAPIHAT HANNALA LUNDSTRÖM HEDMAN ANTELL ALAISTUS ADUT JA AUKIOT UISTOREITIT RITYISVALAISTUSKOHTEET VALAISTUS KADUT PUISTOREITIT ERITYISVALAISTUSKOHTEET Kustannukset ja jatkotoimenpiteet...41 USTANNUKSET HUOMIOITAVAA USIEN RATKAISUJEN SEURANTA JA TUTKIMUS UTKIMUKSELLISTEN TAVOITTEIDEN TÄYTTYMINEN KUSTANNUKSET JATKOSUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAA UUSIEN TUTKIMUKSELLISTEN Kirjallisuus...47 Liitteet...47

3 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 5 Johdanto Viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma on osa Oulun kaupungin teknisen keskuksen käynnistämää Toppilansaaren ympäristörakentamisen EU:n tavoite2 -ohjelman mukaista maankäytön muutoshanketta. Aluetta ollaan ottamassa asumis- ja matkailupalvelukäyttöön teollisen toiminnan siirtyessä muualle. Hanketta varten alueella on tehty selvityksiä ja tutkimuksia, ja alueen asemakaavoituksen pohjaksi järjestettiin aatesuunnittelukilpailu vuonna Alueen asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä syyskuussa 2002 ja asemakaavaehdotus valmistui tammikuussa Viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma käsittää Toppilansaaren valmistuneen asemakaavaehdotuksen puisto- ja viheralueiden sekä katuympäristön ja valaistuksen yleissuunnittelun lukuun ottamatta rantapromenadin aluetta ja salmen rantarakenteita, jotka on suunniteltu erillisenä toimeksiantona. Työssä on myös annettu suositukset viherrakentamisesta ja pintavesien luonnonmukaisesta käsittelystä erityyppisillä korttelialueilla. Suunnittelutyö käynnistyi lokakuussa 2002 ja valmistui elokuussa Toppilansaaren ympäristörakentamisessa laadullisena tavoitteena on luoda uudelle asunto- ja matkailupalvelujen alueelle monimuotoinen, paikalliseen kasvistoon pohjautuva ja erilaisista viherrakentamisen muodoista koostuva ympäristö. Tavoitteena on korostaa alueen merellisyydestä ja satamahistoriasta kumpuavaa omaleimaisuutta ja turvata luonnon erityispiirteiden säilyminen. Alueella järjestetään asuntomessut vuonna 2005, minkä vuoksi alueen suunnittelulle ja rakentamiselle on asetettu korkeat laatuvaatimukset. Tutkimuksellisena tavoitteena on hyödyntää hankkeesta saatavia tietoja rakentamisen luonnolle aiheuttamien haittojen minimoinnissa ja kehittää paikallisten yritysten kanssa alueelle sopivia ympäristörakentamistuotteita. Uusimpien viherrakentamistekniikoiden käyttäminen ja uusien menetelmien kehittäminen ovat tärkeä osa hanketta. Kortteli- ja viheralueilla hyödynnetään luonnonmukaista sade- ja pintavesien käsittelyä. Vedet käsitellään mahdollisuuksien mukaan paikallisesti lähellä niiden syntysijaa ja vettä hyödynnetään ympäristörakentamisessa kasvillisuutta ylläpitävänä resurssina ja attraktiona. Työtä on ohjannut suunnittelutyöryhmä, johon ovat kuuluneet: Kaija Puhakka, tekninen keskus, tontti- ja asumispalvelut, työryhmän pj Sami Rundgren, tekninen keskus, tontti- ja asumispalvelut Liisa Kääriä-Fischer, tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut Jorma Heikkinen, tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut Jukka Aitto-oja, tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut Tapio Siikaluoma, tekninen keskus, katu- ja viherpalvelut Kay Bierganns, tekninen keskus, asemakaavoitus Timo Lajunen, tekninen keskus, asemakaavoitus Esa Kauppi, tekninen keskus, rakennusvalvonta Marketta Karhu, ympäristövirasto Veli-Matti Hyyrynen, Oulun vesi Matti Haanniemi, Oulun Energia Kaisa Kerätär, Suomen ympäristökeskus Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus Suunnittelutyöryhmä on kokoontunut seitsemän kertaa ( , , , , ja ). Työn käynnistysvaiheessa järjestettiin Toppilansaaren ympäristörakentamisen ideaseminaari, johon osallistui noin 50 henkeä. Yleissuunnitelmaluonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus Tilaisuudessa oli läsnä noin 30 henkeä. Suunnitelmaluonnos oli nähtävillä Toppilansaaren viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelma on laadittu SCC Viatek Oy:ssa. Projektivastaavana on toiminut arkkitehti Marja Liisa Ortia Espoon toimistosta. Maisemasuunnittelijoina työssä ovat toimineet maisema-arkkitehti Ulla Loukkaanhuhta Espoon toimistosta ja luonnosvaiheessa maisema-arkkitehti Ismo Häkkinen Helsingin toimistosta. Viherrakenteista ja ohjeistuksesta on vastannut suunnitteluhortonomi Aino-Kaisa Nuotio Espoon toimistosta. Kunnallis- ja vesiteknisestä suunnittelusta ovat vastanneet rakennusmestari Kari Rusi Oulun ja DI Markus Kannala Seinäjoen toimistosta. Valaistusteknisenä suunnittelijana on ollut DI Simo Autio Espoon toimistosta. Lisäksi työhön ovat osallistuneet FM, biologi Piia Koski sekä tekniset avustajat Leena Massinen ja Eija Pöyhönen Espoon toimistosta.

4 6 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Suunnitelman lähtökohdat MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUSTILANNE Asuntorakentamisen toteutus / vaiheet Asuntojen valmistuminen asemakaava-alue suunnittelualueen laajennus Toppilansaaren maankäyttö on lähivuosina muuttumassa merkittävästi. Alueen satamatoiminnot ovat pääosin loppuneet, teollinen toiminta on lakkaamassa ja aluetta ollaan ottamassa asumiskäyttöön. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa 2010 alue on merkitty AK -asuinalueeksi ja RM - matkailupalvelujen alueeksi. Asemakaavoitus on käynnissä ja alueelle on suunniteltu 1400 asunnon uudisrakennusalue palveluineen. Asemakaavaehdotus on valmistunut alkuvuodesta 2003 ja kaava hyväksyttäneen vuoden 2003 aikana. Teollisen toiminnan aiheuttamien pilaantuneiden maiden puhdistustyöt ja kunnallistekniikan rakentaminen on aloitettu keväällä Asemakaava-alue ulottuu Hietasaarentieltä Toppilansaaren länsirantaan ja Toppilansalmesta Holstinsalmeen ja Nallikarin leirintäalueeseen. Kaava-alueen maapinta-ala on 72 ha. Vaiheittain rakentuva Toppilansaaren alue on vuosina Oulun kaupungille tärkeä ja suuri asuntorakentamiskohde. Alueella järjestetään myös asuntomessut vuonna Toppilansaaren kunnostuksen ja toteutuksen yleissuunnitelmassa alueen toteuttamisjärjestykseksi on esitetty: Rakentamisen vaiheistaminen 1. Hannalan alue Asuntomessualue Mesaani Isopurje LÄHTÖKOHDAT Toppilansaaren asemakaava ja suunnittelualueen rajaus Viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelman lähtökohtana on asemakaavaehdotus. Suunnittelualueen rajaus on esitetty yleissuunnitelmakartoilla. Alustavat rakentamiskustannukset on laskettu suunnittelualueen asemakaava-alueen mukaiselta osalta.

5 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 7 Viistokuva vuodelta 1999 Asemakaavaluonnoksen mosaiikkimainen kaupunkirakenne perustuu merkittävien luontokohteiden, näkymien ja säilytettävien huvilarakennusten sekä alueen merellisyyden huomioimiseen suunnittelun lähtökohtina. Alueen selkärangan muodostaa Toppilansalmen suuntainen pääkatu Pitkänmöljäntie. Toppilansaaren keskus ja palvelut sijoittuvat uuden sillan äärelle. Aluerakennetta on jaksotettu poikittaisilla puisto- ja viheryhteyksillä, jotka ulottuvat tiiviin kaupunkirakenteen keskeltä Holstinsalmelle ja meren rantaan. Keskeinen Toppilansalmen rantapromenadi, entinen satamalaiturin alue rakennetaan kovapintaisena aukioiden jaksottamana kävelyalueena. Holstinsalmea ja alueen reunoja kohti rakennukset muuttuvat pienimittakaavaisemmiksi ja viheralueet luonnonmukaisemmiksi. Viheralueiden ja katujen suunnittelussa on tavoitteena tuottaa erilaisista viherrakentamisen muodoista sekä erityyppisistä viheralueista ja julkisista tiloista koostuva monimuotoinen viherympäristö. Tärkeinä lähtökohtina työssä on korostaa alueen historiallisia ja maisemallisia ominaispiirteitä sekä turvata harvinaisten luontokohteiden säilyminen. Rannan ja suistoalueen läheisyys on alueen keskeinen voimavara. Tärkeänä tavoitteena on ollut myös sade- ja sulamisvesien luonnonmukainen hallinta käsittelemällä vedet mahdollisuuksien mukaan pintavaluntana, imeyttämällä ja viivyttämällä sekä hyödyntämällä niitä kasteluvetenä sekä puisto- ja viheralueilla näkyvinä aiheina. Näin voidaan vähentää rakentamisen vaikutuksia alueen vesitalouteen ja kasvillisuuden olosuhteisiin. Alueen hiekkapitoinen maaperä ja vähäiset korkeuserot tarjoavat hyvät edellytykset pintavesien imeyttämiselle. Korkeuserojen vähäisyys edellyttää huolellista korkotasojen suunnittelua sekä vesihuollon, yhdyskuntateknisten sekä kortteli- ja viheralueiden suunnitelmien yhteennivomista riittävän varhaisessa vaiheessa. LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelman lisäksi suunnittelun aikana on ollut käynnissä useita liittyviä suunnitteluhankkeita: Asuntomessualueen korttelisuunnitelmien ja rakentamistapaohjeistuksen laadinta Toppilansalmen rantapromenadin ja rantarakenteiden yleis- ja rakennussuunnittelu Toppilansalmen sillan suunnittelu Pitkänmöljäntien ja asuntomessualueen katusuunnitelmien laatiminen sekä alueen vesihuollon suunnittelu Työn aikana on valmistunut myös Nallikarin leirintäalueen laajennuksen yleissuunnitelma ja asemakaavamuutos. LÄHTÖAINEISTO JA SELVITYKSET Tilaaja luovutti konsultin käyttöön laajan lähtöaineiston, joka käsitti digitaalisessa muodossa olevat pohja-, kaavakartta- ja maastomalliaineiston sekä runsaasti Toppilansaarta käsittelevää kirjallista aineistoa. Työn kuluessa järjestettiin työn lähtökohtia ja tavoitteita esittelevä seminaari laajalle sidosryhmälle. Suunnittelualueelta on tehty erilaisia luontokartoituksia, kuten putkilokasvikartoitus v sekä kääpäkartoitus v Alueen luontoarvojen inventoinnista on koostettu tutkimusraportti v ja sitä on täydennetty harvinaisen kasvi- ja hyönteislajiston tarkentavalla selvityksellä v Alueen kunnostuksesta ja toteutuksesta on laadittu yleissuunnitelma v Viheralueiden ja valaistuksen yleissuunnitelman suunnittelutyö käynnistettiin perehtymällä lähtöaineistoon ja tutustumalla maastoon marraskuussa Täydentäviä maastokäyntejä tehtiin suunnittelun kuluessa. Fregattipuiston kookkaat männyt sekä alueen muut maisemallisesti arvokkaat yksittäispuut ja puuryhmät tarkemitattiin keväällä 2003.

6 8 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE KASVILLISUUS JA ELIÖSTÖ Toppilansaaren merenpuoleisen osan kasvillisuus muodostuu eriasteisista merenrannan sukkessiovaiheista: ruovikosta, pensaikoista ja lehdoista sekä avoimista ja puoliavoimista hiekkapohjaisista niityistä. Toppilansaaresta löytyy myös eri aikakausilta peräisin olevaa kulttuuriperäistä kasvillisuutta, kuten purjelaiva-aikakaudelta peräisin olevaa painolastikasvillisuutta sekä huvilakulttuurin aikaisia pihapuita ja koristekasveja, jotka ovat osin villiintyneet alueelle. Huvila-alueille leimallisia ovat Venäjän vallan aikana Suomeen tuodut puut ja pensaat. Sodan aikana Toppilansaareen levisi saksalaisperäisiä sotatulokaslajeja eli ns. polemokoreja. Vain harvat alueelle kauan sitten levinneistä tulokaslajeista ovat säilyneet nykypäiviin. Niiden tilalle ovat monin paikoin tulleet tieliikenne- ja nurmisiementulokkaat. Toppilansaaren ranta-alueilla painolastikasveista kasvaa yleisenä näkyvä valkomesikkä. Paikoin alueella esiintyvä tummapoimulehti on säilyneitä sotatulokkaita. ohuista tuomen ja harmaalepän rangoista. Pähkinäkääpää on löytynyt lahojen harmaaleppien rungoilta ja maahan pudonneilta oksilta. Pikkukennokääpää on löydetty Holstinsalmen pohjoispuolisista harmaaleppälehtokuvioista Nallikariin johtavan pyöräilyreitin itäpuolelta ja Toppilansaarentien länsipuolelta. Pähkinäkääpää on löydetty samoista lehtokuvioista laajemmilta alueilta sekä lännempää rannan lehtipuulehdoista. Toppilansaaren lehtokuvioista on tavattu myös muuta harvinaista kääpälajistoa, kuten karhun- ja keltakääpää. Toppilansaaressa tavataan myös useita uhanalaisia hyönteisiä ja hämähäkkejä. Niiden esiintymiselle ovat tärkeitä toisaalta hiekkakentät ja kuivat kedot ja toisaalta rantaniityt. Valtakunnallisesti uhanalaista vaarantunutta upossarpiota on löytynyt Toppilansaaren rantavesistä, missä kasvaa myös silmälläpidettävää paunikkoa sekä silmälläpidettävää luontodirektiivin lajia lietetatarta. Alueella kasvaa myös useita uhanalaisia ja harvinaisia kasvilajeja, kuten kullero, ketoneilikka ja lehtotähtimö. Tulokaslajiesiintymistä tärkeimpiä on todennäköisesti jo 1800-luvun lopussa ns. valkovuokkolehdon eli Prikipuiston alueelle huvilapuutarhasta levinnyt vakiintunut valkovuokkokasvusto. Valkovuokko on Oulun korkeudella harvinainen uustulokaslaji, ja sen esiintymät ovat rauhoitettuja Oulun ja Lapin lääneissä. Samassa lehdossa kasvaa myös muita harvinaisia tulokaslajeja, kuten puistolemmikkiä. Metsäalueiden inventoinnissa on löydetty muutamia erittäin uhanalaisen pikkukennokäävän esiintymiä sekä useita silmälläpidettävän pähkinäkäävän esiintymiä. Pikkukennokäävän kasvustot ovat löytyneet maassa makaavista Asemakaava ja ilmakuva

7 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA 9 MAISEMA JA KULTTUURIHISTORIA Toppilansaari kuuluu maisemallisesti arvokkaaseen Oulujoen suistoalueeseen. Saaren maisema on muuttunut aikojen kuluessa voimakkaasti luonnonolojen ja maankäytön muuttumisen myötä. Aikoinaan Holstinsalmi on erottanut Toppilansaaren Hietasaaresta. Maankohoamisen myötä matala salmi on noussut kuiville ja erottuu nykyään vain ympäristöään alavampana kosteana painanteena. Salmen alajuoksulla on pysyvä vedenpinta ja siihen on ruopattu lammikkomainen levennys. Nykyiset rummut padottavat uomaa. Vuonna 1724 suuri tulva puhkaisi Toppilansalmen paikkaan, jossa aiemmin oli vähäinen puro. Teollisuuden ja satamatoiminan myötä salmen rannat muuttuivat rakennetuiksi. Toppilansalmen rantamaat kaavoitettiin 1850-luvun puolivälin jälkeen. Toppilansaareen tuli 37 pitkää ja kapeaa palstaa, jotka ulottuivat Toppilansalmesta silloiseen Holstinsalmeen. Lähellä Toppilansalmen rantaa sijainnut salmen suuntainen rantatie jakoi palstat ylä- ja rantatontteihin, jotka vuokrattiin oululaisille porvareille. Alueelle syntyi elinvoimainen teollisuus- ja huvila-alue; rantatonteilla sijaitsivat verstaat ja varastot, ylätonteilla huvilat puutarhoineen. Sataman ja tervahovin ohella rannoille syntyi runsaasti ajalle tyypillistä teollisuutta. Jatkosodan aikana Toppilan satamasta tuli saksalaisten huoltosatama ja varastoalue. Sotien jälkeen Toppilasta tuli merkittävä vientisatama ja rannoille rakennettiin massiivisia teollisuus- ja varastorakennuksia. Aluskoon kasvaessa Toppilansalmi kävi ahtaaksi ja kapeaksi. Nykyisellään satamatoiminta on siirtynyt Oulun muihin satamiin. Salmen pohjoisrantaa hallitsevat muutamat suurimittakaavaiset teollisuus- ja myllyrakennukset. Eteläisen rannan rakennukset ovat sementtimyllyä lukuun ottamatta matalia varastorakennuksia ja parakkeja. Vanhoista porvarihuviloista suurin osa on purettu. Tähän päivään säilyneet huvilat on säilytetty asemakaavassa osana kaupunkirakennetta huvilakulttuurin ajan rakennusfragmentteina. Huvilat rakennettiin ajan henkeen ja niitä laajennettiin 1800-luvun lopussa, jolloin niihin lisättiin torneja ja terasseja. Huviloita ympäröivät puutarhat, joihin kuului nurmikkoalueita, kaarevia puistokäytäviä, puukujanteita ja koristekasvi-istutuksia sekä erilaisia pelikenttiä, kasvihuoneita ja kukka- ja viljelysmaita. Höckertin huvilan eli Villa Vavan J.V. Skogströmin suunnittelema puutarha oli puutarhataiteellisesti jopa valtakunnallisesti merkittävä. Puutarhat muodostivat suojaisia keitaita, joissa oleskeltiin ulkosalla suuri osa ajasta. Kasvillisuus oli tyypillisesti Venäjän vallan aikana Suomeen tuotuja lajistoja. Nykyiset vanhat kookkaat maisemapuut ja puuryhmät ovat jäänteitä puutarhojen puuistutuksista ja puukujanteista mm. siperiansembrat, Hannalan kynäjalavat sekä muutamat lehtikuusikujanteiden jäänteet. Viljelyspalstoja oli erityisesti Holstinsalmen länsipään alavilla savikoilla. Viljelysalueiden ja palstapuutarhojen metsittyessä maisema Holstinsalmen suuntaan on muuttunut sulkeutuneemmaksi. Kosteiden lehtomaisten painanteiden tiheät lepikot ovat harvinaisten kääpälajien elinympäristöä. Avoimet merenrannan hiekkaniityt ja kuivat kedot ovat paitsi tärkeitä elinympäristöjä, myös maisematilallisesti tärkeitä avoimia tiloja näkymälinjoineen. Korkeuserot alueella ovat pieniä keskimääräisen korkeuden ollessa vain noin 2 mmpy. Toppilansalmen suuntainen selännealue Pitkänmöljäntien eteläpuolella on korkeimmillaan noin 4 mmpy:n tasossa. Maaperä koostuu Holstinsalmen länsiosan savialueita lukuun ottamatta eri vahvuisista hiekkakerroksista. Merenranta-alue on hyvin loivaa maankohoamisrantaa rantaviivan siirtyessä edelleen kauemmaksi. Pohjaveden ollessa suhteellisen lähellä maanpintaa pienetkin korkeuserot vaikuttavat kasvillisuuden olosuhteisiin, mikä on nähtävissä erilaisia kosteusolosuhteita indikoivien kasvillisuusvyöhykkeiden sekä metsä- ja niittykuvioiden tarkasti korkeuskäyriä seuraavissa vaihettumisvyöhykkeissä. Historiallinen kartta v Historiallinen Holstinsalmi v Topografia ja alueen rakentamisen tavoitekorkeudet

8 10 10 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA

9 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA OSA 2 YLEISSUUNNITELMA

10 12 12 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Viheralueiden yleissuunnitelma VIHERALUEIDEN JA KATUYMPÄRISTÖN LAATUTAVOITTEET Rakennetut korkean hoitotason puistot sijaitsevat alueen keskellä Pitkänmöljäntien tuntumassa sekä rakennuskortteleiden keskellä. Reitit ovat asfaltti-, betonikivi/luonnonkivi- tai kivituhkapintaisia ja muut pinnat lähinnä koriste- tai puistonurmea. Istutettavan kasvillisuuden tulee olla näyttävää ja lajistoltaan monipuolista siten, että se tarjoaa elämyksiä vuoden ympäri. Prikipuisto ja Meripojanreitin puisto toteutetaan uudentyyppisinä, hoidoltaan korkeatasoisina erikoispuistoina, joihin mm. johdetaan ympäröiviltä korttelialueilta katto- ja pintavesiä. Prikipuistossa erityisenä tavoitteena on arvokkaan valkovuokko- ja muun lehtokasvuston turvaaminen vesitalouden säätelyllä, kulun ohjauksella ja hoitotoimenpiteillä. Meripojanreitin puistossa erityisteemoina ovat ns. jatkuvan leikin periaate ja pintavesien kokoaminen puiston läpi kulkevaan pintavesipainanteeseen. Puiston muotokieli on formalistista ja rakenteet ja hoito korkeatasoista. Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät laajemmat viheralueet Holstinsalmen ja meren suunnassa toteutetaan pääasiassa kevyemmin hoidettavina ns. luonnonmukaisina puisto- ja viheralueina sekä ns. luontokohteina säilytettävinä alueina. Olemassa olevasta kasvillisuudesta muotoiltavat luonnonmukaiset puisto- ja viheralueet sijaitsevat asutusta vasten muodostaen puskurivyöhykkeen luontokohteina säilytettävillä alueille, jotka sijaitsevat uloimmaisena viheralueiden läpi kulkevan kevyen liikenteen reitin ja Holstinsalmen välisellä alueella. Alueen monipuoliset biotoopit ja kasvuympäristöt muodostavat luontevan lähtökohdan mosaiikkimaisen, erityyppisistä osa-alueista koostuvan viheralueverkoston kehittämiselle. Luonnonmukaisten puisto- ja viheralueiden metsät käsitellään metsäkuvioiden luontaisia lähtökohtia kehittäen siten, että ne muodostavat erityyppisiä kokonaisuuksia ja tilanmuodostus metsäkuvioiden sisällä vaihtelee tiheiköistä avarampiin kuvioihin. Istutettavana kasvillisuutena käytetään Toppilansaaren ja Oulun alueelta löytyvää lajistoa. Luontokohteina hoidettavat alueet on määritelty alueelle tehtyjen luontoselvitysten perusteella arvokkaimpien kasvillisuus- ja eläimistöesiintymien säilyttämiseksi. Luontokohteita hoidetaan yksilöllisesti niiden vaatimalla tavalla ja intensiteetillä alueiden erityispiirteiden säilyttämiseksi. Yksityiskohtaiset kuviokohtaiset hoito-ohjeet määritellään toteutussuunnitelmavaiheessa eri osa-alueiden asiantuntijoiden yhteistyönä. Suunnittelussa tulee olla mukana kasvillisuuden, eläimistön ja hydrologian asiantuntijat, vihersuunnittelijat ja hoidosta vastaavat. Avoimia niitty- ja ketoalueita kehitetään lähtökohtana niiden luontaiset kosteus- ja kasvuolosuhteet sekä alueille kohdistuva kulutus. Kasvillisuuden avulla alueille kehitetään erilaisia niittypuistoja hyödyntäen Toppilansaaren ja Oulun seudulta luontaisesti ja historiallisista syistä löytyvää lajistoa mm. painolasti- ja siirtokasvillisuusniityt (kuorittavien pintamaiden yhteydessä mahdollisesti siirrettävät kasvit) sekä ruderaattiniityt. Rannan kuivilla niityillä voi olla myös kasvittomia hiekkamaita. Katujen viherkaistoilla suositaan katunurmea. Istutettavien kasvilajien tulee soveltua sekä ulkonäöltään että kestävyydeltään hyvin katuympäristöön sekä kosteusolosuhteiden vaihteluun erityisesti niillä osuuksilla, missä katujen pintavesiä johdetaan viherkaistalle. Aukiot ovat rakentamis- ja hoitotasoltaan korkealuokkaisia. Kovat pinnat ovat betoni- tai luonnonkivipäällysteisiä, osittain myös puupintaisia.

11 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA REITISTÖ Kevyen liikenteen reitit rakennetaan esteettömiksi 3-3,5 metrin levyisiksi väyliksi. Päällysteenä käytetään asfalttibetonia ja aukiolla (Merikapteeninaukio) betonikiveä. Puistoalueilla olevat täydentävät reitit ovat kolmen metrin levyisiä ja ne päällystetään kivituhkalla. Luontokohteiden polut ovat 1-1,5 metrin levyisiä ja ne päällystetään kuorihakkeen ja kivituhkan seoksella. Kosteimmilla alueilla käytetään pitkospuita ja maanpinnasta korotettuja kävelytasoja. Reitit hoidetaan ympäröivän alueen hoitotason mukaisesti, ellei toisin mainita. KESKEISET NÄKYMÄT Fokkatien ja Hankavastaisen puistoakseleita pitkin on avattu näkymät merelle. Fokkatien akseli avautuu kosteikkoniityn ylitse. Takana akselin päätteenä meren äärellä on maisematorni. Niityn reuna-alueet hoidetaan puoliavoimina. Avoin akseli on suhteellisen kapea, jolloin se hillitsee mereltä käyviä vallitsevia tuulia. Hankavastaisen akseli avautuu tulvan aikana suistoksi haarautuvan pintavesiuoman ja sitä ympäröivän niityn ylitse. Retinrannan maisematornilta avautuu metsäsaarekkeiden lomasta kapea näkymä Toppilansalmelle ruderaattiniittyjen ylitse. Näkymät Hannalanpolulta aukeaa kaupunkimainen katunäkymä Holstinsalmelta Toppilansalmeen. Akselin päätteenä on salmen toisella puolella komea mylly. Lisäksi Lundströmin puistosta avataan kapea näkymä kevyen liikenteen reittiä pitkin Toppilansalmen suuntaan kohti myllyä. Holstinsalmea korostetaan avaamalla näkymiä salmeen yleissuunnitelmakartan mukaisesti kolmesta paikasta: Hietasaarentieltä, Toppilansaarentieltä sekä Nallikarin kevyen liikenteen sillalta.

12 14 14 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma

13 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma

14 16 16 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA VIHERALUEIDEN HOITO JA KASVILLISUUDEN KÄSITTELY VIHERALUEIDEN JAOTTELU Viheralueiden jaottelu perustuu Viherympäristöliiton Viheralueiden hoitoluokitus julkaisuun (Viherympäristöliitto ry, julkaisu 16, Helsinki 2000). Esitetyistä luokista Toppilansaaressa on käytetty seuraavia : AII Käyttöviheralueet AIII Käyttö- ja suojaviheralueet BII Maisemaniityt CI Lähimetsät E Luontokohteet Lisäksi jaotteluun on otettu D luokka, jolla tässä tarkoitetaan luonnonmukaista aluetta tai luontokohdetta, jota suunnitelmallisin hoitotoimenpitein muokataan tavoitteelliseen asuun. Nurmipinnoitteiden jaottelussa on sovellettu Kunnallisteknisten töiden yleisen työselityksen (KT02) ja viherhoidon työselityksen (VHT99) mukaista jaottelua Luokka Tyyppi Kasvualustan syvyys cm A I Koristenurmi 20 A II Käyttönurmi/Puistonurmi 20 A III Luonnonnumikko/Katunurmikko 15 (A IV) Luonnonnurmikko Olemassa olevan pintamaan muokkaus ja lannoitus B II Niitty Olevan kenttäkerroksen kehittäminen ja niitto Hiekkavahvisteinen nurmi Hiekkavahvisteisen nurmen rakennekerrokset: 1. Tiivistetty kasvualusta 20 cm * Hk # 0, mm * kasvuturve til-% 2. Välikerros 5 cm *Hk # 0, mm 3. Suodatinkerros 10 cm * suodatinkerros Hk # 0, Tasattu ja tiivistetty pohjamaa Tässä suunnitelmaselostuksessa perinteisesti rakennettavalla ja hoidettavalla viheralueella viitataan A II tasoiseen puistoon, jossa on enimmäkseen hyvin kulutuskestäviä nurmipintoja, lähinnä koriste-, käyttö- tai puistonurmea sekä vaihtelevia puu- ja pensasryhmiä. Kasvilajisto on monipuolinen ja erityisesti suositaan kukkivia ja/tai näyttävän syysvärin saavia puita ja pensaita. Olemas- sa olevaa kasvillisuutta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Reitit ja oleskelualueet perustetaan kivituhka-, asfaltti- tai betonikivipintaisiksi. Suurin osa perinteisistä puistoista on kuitenkin esitetty hoitoluokituksella AIII/AII, jolloin käytävät, kentät ja tärkeimmät oleskelu- tai istutusalueet lähiympäristöineen hoidetaan AII tasoisina. Puiston muut osat, kuten laajemmat yhtenäiset nurmi- ja kasvillisuusalueet hoidetaan AIII tasoisena. Tämäntyyppistä käsittelyä suosittiin myös aikoinaan alueen huvilapuutarhoissa. Prikipuisto (AIII/AII) ja Meripojanreitin leikkipuisto (AII) sekä luonnonmukaiset viheralueet (AIII, CI, D) vastaavat uuden tyyppistä, ekologista puistosuunnittelua, jossa lähtökohtana ovat puiston luontaisten lähtökohtien ja ekologisten prosessien hyödyntäminen sekä luontoperustan vahvistaminen. Viheralueiden rakenteet ovat korkealaatuisia ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Joissain tapauksissa, kuten Prikipuistossa, puiston hoitotaso voi olla varsin korkea. Toisaalta ekologiset puistot ja luonnonmukaiset viheralueet ovat yleensä pitkällä tähtäimellä helppohoitoisempia ja muodostavat monipuolisempia ja vaihtelevampia ekosysteemejä kuin perinteiset puistot. Ekologisten puistojen kasvillisuus on alueelle tyypillistä lajistoa. Olemassa olevista alueista keskeiset uhanalaisten lajien elinympäristöt ja arvokkaimmat lehtokuviot säilytetään luontokohteina (E) mahdollisuuksien mukaan. Viheralueiden käytöstä johtuvan kulutuksen vuoksi osa olemassa olevista metsäalueista hoidetaan kuitenkin luonnonmukaisena (D) viheralueena. Termillä tarkoitetaan joko luontaisesta ympäristöstä yksinkertaisilla hoitotoimenpiteillä kehittävää viheraluetta tai rakennettavaa ekosysteemiltään luontaista aluetta muistuttavaa viheraluetta, jota varsinkin alkuvaiheessa joudutaan hoitamaan jonkin verran. Suunnittelun lähtökohtana on olemassa oleva kasvillisuus ja maastonmuodot. Täyttöalueilla kasvillisuus joudutaan istuttamaan. Kasvilajeina käytetään alueelta löytyvää lajistoa sekä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan alueelta kerättyjä siemenpankkeja ja siirtoistutuksia. Kasvillisuutta käsitellään ja hoidetaan sekä esteettisin että ekologisin perustein, sillä luonnonmukaisesti hoidettavat alueet muodostavat puskurivyöhykkeitä luontokohteina säilytettävien metsäkuvioiden ympärille. Luonnonmukaisten viheralueiden kenttäkerroksen kasvillisuus muodostuu vuosittain leikattavasta niittykasvillisuudesta. Alueilla, joihin kohdistuu enemmän kulutusta, käytetään luonnonnurmea, joka leikataan kolme kertaa kasvukaudessa. Olemassa olevia metsiköitä jalonnetaan ja muotoillaan tärkeämmillä paikoilla puistometsiksi (CI lähimetsä), joiden suunnittelun lähtökohtana käytetään olemassa olevaa puustoa, pensaikkoa ja ruohovartista kasvillisuutta. Puistometsien reunavyöhykkeisiin voidaan istuttaa myös koristekasvillisuutta. Hoidon taso on edellistä korkeampi, mutta kyseessä on kuitenkin perinteistä viheraluetta helppohoitoisempi alue. KÄYTETTÄVÄT KASVILAJIT Toppilansaaren huvila-alueella leimallisia ovat Venäjän vallan aikaiset puut ja koristelajikkeet. Säilyneet ja omin voimin levinneet koristekasvit ovat todistaneet kestävyytensä, ja niitä tulee edelleen suosia uudisalueiden viherrakentamisessa. Samalla jatketaan alueen puutarhakulttuurillisia perinteitä. Toppilansaaressa jo esiintyviä ja muita alueen viherrakentamisessa suositeltavia lajeja ovat: Toppilansaaressa jo esiintyviä ja viherrakentamisessa suositeltavia lajeja: Puut rauduskoivu hieskoivu pihlaja puistolehmus isolehtilehmus euroopanlehtikuusi siperianlehtikuusi siperianpihta siperiansembra Pensaat siperianhernepensas terttuselja idänvirpiangervo juhannusruusu piharuusu puistosyreeni Muita alueelle sopivia vanhoja tai luonnonmukaisia lajeja: huurrepaju isoriippapaju laakeripoppeli palsamipoppeli saarnivaahtera kotipihlaja tervaleppä rusokuusama venäjänruusu muut kuusamat pensasmaiset pajut Myös perenna- ja kukkaistutuksissa suositaan perinteisiä, Toppilansaaren huvilakulttuurissa esiintyneitä sekä alueelta luonnonvaraisena löytyviä lajeja. Hulevesipainanteissa ja kosteikoissa tulee suosia monipuolista, vaihteleviin kosteusolosuhteisiin sopeutunutta lajistoa.

15 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA VIHERALUEJAOTTELU Luokka Kuvaus (ominaispiirteet Toppilansaaren alueella) A II Rakennetun ympäristön keskellä sijaitseva keskeinen puisto tai puiston osa (AII alueet AIII tasoisissa puistoissa), jossa tapahtuu suurin osa aktiivisesta toiminnasta (reitit ja kentät sekä niiden lähiympäristöt, sisäänkäyntien ympäristöt sekä keskeiset oleskelualueet ja erityistä hoitoa vaativat istutusalueet). Kasvivalikoima on vaihteleva ja sisältää alkuperäisten kasvilajien lisäksi istutettuja vierasperäisiä lajeja. Alueella on korkeatasoisia rakenteita. Hoito on osittain käsityötä. A III Viheralue sijaitsee rakennetun ympäristön läheisyydessä ja siihen kohdistuu kulutusta, minkä vuoksi aluetta joudutaan hoitamaan kohtuullisesti. Metsän pohjakasvillisuus on paikoin jouduttu korvaamaan luonnonnurmella tai niityllä. Kasvillisuus on elinvoimaista ja valikoima koostuu pääosin alkuperäisistä kasvilajeista. Keskeisillä paikoilla voidaan käyttää tehosteina yksittäisiä vierasperäisiä lajeja. Alueella sijaitsee vähän erikoisrakenteita. Hoito tapahtuu pääosin koneellisesti. Ratkaisuiltaan kyseessä on yleensä luonnonmukaisesti rakennettu tai luontaisesta ympäristöstä kehitetty viheralue. B II C I y Maisemaniitty on avoimena hoidettava alue, joka kehitetään olemassa olevasta avoimesta alueesta. jolloin maata ei muokata perustusvaiheessa eikä hoidon yhteydessä. Vaihtoehtoisesti niitty perustetaan raivaamalla olemassa olevaa puustoa, jolloin maata muokataan perustusvaiheessa. Kasvillisuuden annetaan kehittyä itsestään. Hoitotoimenpiteet tehdään vuosittain ohjeistuksen mukaan. Tavoitteena on maisemakuvan avoimuuden säilyttäminen ja maisemarakenteen korostaminen avoimien tilojen avulla. Kyseessä on luontaisesta ympäristöstä kehitettävä viheralue. Lähimetsä sijaitsee asutuksen läheisyydessä tai muuten keskeisellä paikalla. Maisemakuvan kannalta tavoitteena on säilyttää alue luonteeltaan metsäisenä. Alueeseen kohdistuvan kulutuksen sekä maisemakuvallisten vaatimusten vuoksi aluetta on hoidettava säännöllisesti. Alueen kasvivalikoima on luontainen, mutta lajisuhteita ohjaillaan hoidon avulla. Aluskasvillisuus voi olla kulttuuripainotteista. Ratkaisultaan kyseessä on luontaisesta ympäristöstä kehitettävä alue. D Luonnonmukainen viheralue. Alueen luonne riippuu luontaisista lähtökohdista. Maisematilallisesti D- alue voi olla melko avoin, puoliavoin tai suljettu. Kosteusolosuhteet vaihtelevat paikasta riippuen. Hoitotoimenpiteitä suoritetaan tavoitteista riippuen tarpeen mukaan; ajoittain hoitotoimenpiteitä tarvitaan enemmän, välillä ei juuri ollenkaan. Alueella saattaa sijaita yksinkertaisia maarakenteita, joiden avulla säädellään kosteustasapainoa tai käsitellään ympäristöstä alueelle johdettavia hulevesiä. Kasvillisuus on luontaista. E Ratkaisuiltaan kyseessä on luontaisesta ympäristöstä kehitettävä alue. Luontokohteena hoidettavalla viheralueella suoritetaan hoitotoimenpiteitä vain tarvittavien olosuhteiden ylläpitämiseksi. Kasvillisuus on luontaista. Viheralueiden jaottelu ja hoitoluokitus

16 18 18 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA SUOJELU UOJELU- JA HOITOSUOSITUKSET Tärkeimpiä suojeltavia alueita ovat luontokohteina hoidettavat uhanalaisten kääpien kasvupaikat sekä runsaslajisimmat lehdot: S1 S2 S3 S4 S5 S6 S7 S8 Varttunut harmaaleppälehto, jossa on useita pikkukennokääpäesiintymiä (E) Runsaslajinen ja rehevä lehto, jossa on pähkinäkäävän esiintymisalue (E) Prikipuiston valkovuokkolehto useine puutarha-alkuperää olevine putkilokasvilajineen (AIII/AII) Iäkäs lehtipuulehto, jossa on useita pähkinäkäävän esiintymiä (E) Harmaaleppävaltainen lehto, jossa on melko runsaasti pähkinäkäävän esiintymiä (E) Harmaaleppälehto, jossa on pähkinäkäävän esiintymiä (E) Lehtipuulehto, jossa on paikoin runsaasti valkopeippiä sekä pähkinäkäävän esiintymisalue (E) Lehtipuulehto ja Holstinsalmen entisen uoman alue (E). Alueen itäpäässä on tavattu pähkinäkäävän esiintymisalue. Lisäksi saaren länsi- ja luoteisosien kuivat niityt ja hiekkapaljastumat tulisi säilyttää avoimina ja rakentamattomina, koska ne ovat useiden uhanalaisten, silmälläpidettävien ja harvinaisten hyönteisten ja hämähäkkieläinten habitaatteja. Alueille voidaan ohjata erilaisia vapaa-ajantoimintoja. Kasvillisuus niitetään vuosittain. Rantaniittyalue on monien perhoslajien elinympäristöä. Sitä tulisi hoitaa ja laajentaa voimaperäisellä vuosittaisella ruovikon niitolla ja kasvijätteen poistamisella. Pikkukennokäävän esiintymisalueen hoidossa olennaista on pyrkiä säilyttämään metsän latvuston ja pensaskerroksen tiiviys. Pensaskerroksen lajeista tuomea ja punaherukkaa tulisi suosia. Alueelle tulee laatia erityiset yksityiskohtaiset hoito-ohjeet. Pähkinäkäävän esiintymisalueet S4-S7 ovat tuoreita tai kosteita leppä- tai lehtipuulehtoja. Pähkinäkäävän säilymisen kannalta olennaista on, että lepikoita hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti ja kasvustot säilytetään luontaisen tiheinä. Prikipuiston valkovuokkokasvuston S3 säilyttäminen edellyttää ympäröivien korttelien rakentamisen vaikutusten minimoimista lehtopainanteen kosteus- ja valo-olosuhteisiin sekä kasvuston suojaamista kululta. Suojelukohteet KASVILLISUUDEN SUOJAAMINEN JA SIIRTOISTUTUKSET Kookkaat vanhat yksittäiset maisemapuut ja puuryhmät puisto- ja viheralueilla sekä mahdollisuuksien mukaan myös korttelialueilla tulee säästää rakentamiselta ja suojata rakentamisen ajaksi. Säästettäviä puulajeja ovat jalavat, hopeapajut, lehmukset, lehtikuuset, siperianpihdat, siperiansembrat, kookkaat ja vanhat halavat, hieskoivut, kuuset sekä männyt. Toppilansaaren asemakaava-alueen harvinaisia ja alueelle tyypillisiä putkilokasveja on siirretty maansiirto- ja rakennustöiden alta säilytettäviksi Oulun yliopiston Kasvitieteelliseen puutarhaan. Kasvimateriaalia lisätään sekä kerätyistä siemenistä että puutarhan koekentille siirretyistä maapaakuista. Siirrot aloitettiin syyskuussa 2002 ja niitä on jatkettu keväällä ja kesällä Kasvimateriaalia tullaan käyttämään Toppilansaaren viherrakennuksessa.

17 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA S1-S8 TOPPILANSAAREN SUOJELUKOHTEET S1-S8 S1 P S1 PIKKUKENNOKÄÄPÄLEHTO Koivu- ja tuomivaltainen lehtoalue, jonka pensaskerroksessa on runsaasti punaherukkaa on kääpälajiston kannalta keskeinen ja uhanalaisluokitukseltaan Toppilansaaren korkein. Alue on kansainvälisen uhanalaisluokituksen (IUCN) mukaisen erittäin uhanalaisen (EN) pikkukennokäävän esiintymisaluetta. Alueella on myös silmälläpidettävää (NT) pähkinäkääpää. Esiintymän pikkukennokäävät on löydetty maanpinnan tuntumasta maassa makaavilta tuomen risuilta ja harmaalepän kappaleilta. Suojelun kannalta keskeistä on alueen tuleva hoito metsäisenä puistona. Hoidossa on tärkeää säilyttää metsän latvuksen ja pensaskerroksen tiiviys. Lajistosta suositaan tuomea ja punaherukkaa. Alueelle ei voi rakentaa rakennuksia tai autoteitä, mutta pienimuotoisten polkujen ja pienkosteikoiden rakentaminen on todennäköisesti mahdollista. Jatkosuunnittelussa alueelle tulee laatia erillinen hoito-ohjelma. S8 H S8 HOLSTINSALMEN MUUTEN ARVOKKAAT LEHTOALUEET JA HOLSTINSALMEN ENTISEN UOMAN ALUE Holstinsalmen muuten arvokkaiden seka- ja lehtipuulehtojen metsiä samoin kuin Holstinsalmen lähes luonnontilaista entistä uomaa tulee käsitellä varoen ja vähäisillä hoitotoimenpiteillä. Uomaan voidaan ohjata pintavesiä, mutta suurimittakaavaista kaivamista on vältettävä. Lehtoalueiden hoito-ohjeet tulee määritellä jatkosuunnittelussa kuviokohtaisesti tarkemmin. HOLSTINSALMEN ETELÄPUOLISET METSÄKUVIOT Holstinsalmen eteläpuoliset metsäkuviot eivät ole olleet mukana luontoinventoinneissa. Metsien luonne pitää selvittää ennen hoitotavoitteiden ja toimenpiteiden määrittelyä. S2, S4 S7 PÄHKINÄKÄÄPÄLEPIKOT P ÄHKINÄKÄÄPÄLEPIKOT JA -LEHTIPUULEHDOT Säilytettävät merenrannan rantalepikot ja Holstinsalmen lehtipuulehdot ovat silmälläpidettävän (NT) pähkinäkäävän esiintymisalueita. Laji viihtyy harmaaleppien yläoksilla. Sen säilymisen kannalta on olennaista, että lepikoita hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisesti ja luontaisen tiheinä. Puuston latvustot säilytetään yhtenäisinä eikä metsiköitä harvenneta. S3 P S3 PRIKIPUISTON VALKOVUOKKOLEHTO Prikipuiston valkovuokkolehto on korostuneesti kulttuurinen. Lehdossa kasvaa alkuperäislajien ohella runsaasti huvilakulttuurin perua olevaa puutarhakasvillisuutta. Kasvillisuuden ominaispiirteiden ja kosteusolosuhteiden ylläpitäminen edellyttää intensiivistä hoitoa. Kosteusolosuhteiden turvaaminen on huomioitava ympäröivien korttelien kuivatuksen suunnittelussa (mm. viemärien korkotasot). Puistoon voidaan myös johtaa ympäröivien korttelien katto- ja pintavesiä. Kasvillisuuden hoitotoimenpiteet ja rakentamistoimenpiteet (mm. puukantinen polku) ajoitetaan loppukesään ja syksyyn, jolloin lehdon kasvillisuus on vähemmän altis häiriöille. Valkovuokkokeskittymät rajataan kukkimisen aikaan ja määritetään polun reitti kulkemaan kasvustojen ohi. Rakentaminen tehdään käsityönä. Maaperä ja kasvustoalueet suojataan. Raskasta kalustoa ei käytetä. Pensaskerrokseen tunkeutuvat pihlaja-angervot raivataan vuosittain kasvukauden aikana ja raivaamisen onnistumista seurataan. Latvuspuustoa ei poisteta. Lehdon reuna-alueiden kasvillisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Reunojen tiheä kasvillisuus toimii lehtoon pääsyn luonnollisena esteenä. Valkovuokkolehdon yksityiskohtaiset hoidon ja rakentamisen ohjeet on laadittava hyvissä ajoin ennen rakentamisen alkua. Puistoon tulee laatia myös käyttösäännöt kulutuksen estämiseksi. Kuvat oikeaa alakulmaa lukuunottamatta Lassi Kalleinen

18 20 20 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA SADEVESIEN HALLINTA JA ALUEELLINEN KUIVATUS SADE ADE- JA PINTAVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET KATUALUEET Yleissuunnitelmassa yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut sade- ja pintavesien luonnonmukainen käsittely, rakentamisen hydrologisten vaikutusten minimoiminen sekä erilaisten menetelmien soveltaminen Oulun olosuhteisiin ja näiden testaaminen suunnittelualueen eri osa-alueilla. Katujen, kenttien, pysäköintialueiden, rakennusten ja teknisten rakenteiden kuivatus järjestetään perinteisesti viemäröimällä. Toppilansaaressa maankäyttöratkaisu, maaperäolosuhteet ja maaston kaltevuussuhteet mahdollistavat sade- ja sulamisvesien hallinnan viheralueilla suurelta osin pintavaluntana ja ns. luonnonmukaisten käsittelymenetelmien avulla lisäämällä valunnan viivettä, imeyttämällä tai johtamalla vedet erilaisiin kosteikkorakenteisiin. Holstinsalmen painanne toimii luontaisena vesiä kokoavana ja mereen purkavana pääuomana. Maaston vähäiset korkeuserot edellyttävät huolellista korkeustasojen, kallistusten ja padottavien rakenteiden korkojen suunnittelua. Pintavalunnan reitit ja valuma-alueisiin vaikuttavat rakenteet on suunniteltava hallitusti kokonaisuutena. Toppilansaaressa sadevesien alueellisen hallinnan ohella tärkeä yksittäinen tavoite on korttelirakenteen sisälle jäävän valkovuokkolehtopainanteen (Prikipuiston) kosteusolosuhteiden ylläpitäminen ja riittävän kosteuden turvaaminen. Puisto- ja viheralueilla sade- ja pintavesien imeyttäminen on hydrologisesti ja ekologisesti ensisijainen ja suositeltava käsittelytapa. Luonnontilaisilla alueilla suurin osa sadevedestä haihtuu tai imeytyy ylimäärän valuessa maaston alaviin kohtiin ja painanteisiin. Rakentaminen muuttaa alueen hydrologista tasapainoa ja veden kiertoa. Haihduttava kasvimassa ja imeyttävät viherpinnat vähenevät samalla kun katoilta ja kovilta pinnoilta syntyvät valunnat kerätään sadevesiviemäriin ja johdetaan alueelta pois. Tällöin rakennettujen alueiden ympärillä ja alapuolella sijaitsevien rakentamattomien alueiden kosteusolosuhteet muuttuvat ja olemassa oleva kasvillisuus kärsii. Ajan mittaan kasvillisuus vaihtuu kuivempiin olosuhteisiin tottuneeseen lajistoon esim. lehdosta kuivempaan metsätyyppiin. Lisäksi rakennetuilla alueilla valumat äärevöityvät ja rankkasateiden aikainen tulvinta lisääntyy, kun tiiviiltä imeyttämättömiltä pinnoilta kertyy lyhyessä ajassa suuria valumia. Sadevesien luonnonmukaisessa hallinnassa tavoitteena on vesien alueelta pois kuljettamisen sijasta palauttaa mahdollisimman suuri osa vedestä takaisin alueen hydrologiseen kiertoon ja kasvillisuuden käyttöön sekä erilaisten pintavettä kokoavien painanteiden, lammikoiden ja kosteikkojen avulla tasata valuman vaihteluja. Avoimet vesipinnat ja erilaiset, pienilläkin vesimäärillä toteutettavat vesiaiheet lisäävät puiston viihtyisyyttä ja luovat uusia toiminnallisia mahdollisuuksia. Pysyvän vesipinnan omaavat vesirakenteet edellyttävät pohjan tiivistämistä savella tai muulla tavoin sekä tarvittaessa veden kierrättämistä tai lisäveden hankkimista. Lisävettä voidaan johtaa korttelialueilla esim. kastelukaivosta tai haluttaessa myös vesijohdosta, julkisilla viheralueilla myös pumppaamalla merestä. Korttelialueilla syntyvät sade- ja sulamisvedet suositellaan otettavaksi talteen ja hyödynnettäväksi tontilla esim. kasteluvetenä. Ylivuodot voidaan ohjata viheralueiden pintavesiuomiin ja johtaa edelleen Holstinsalmeen tai rannan kosteikkoihin. Pintavalumia ja tulvimista voidaan ehkäistä lisäämällä imeyttävien pintojen ja kasvillisuuden määrää sekä pilkkomalla laajat imeyttämättömät pinnat pienempiin osiin esim. luonnonkiveysraidoilla tai kasvillisuuskentillä. Korttelialueilla voi olla myös pienimuotoisia imeyttämis- tai muita käsittelyrakenteita. Katujen rakennussuunnitelmat Pitkänmöljäntien ja sen ensimmäisenä rakennettavien poikkikatujen osalta on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Pitkänmöljäntien vihervälikaistalla on matala 5 cm syvä painanne sekä kadun reunakivessä säännölliset aukotukset. Kadun toisen puolen kuivatusvedet ohjataan sadevesiviemäriin. Fokkatien, Seilitien ja Kahvelitien yhteyteen ei ole esitetty imeytystä. Katujen viemärikaivot ovat irti reunakivestä, joten sadevesi virtaa osin reunakiven vieressä pintavalumana viheralueille. Kadunvarren matalana toteutettavan viherpainanteen pohjalle kertyy asfaltin kulumislietettä ja muita epäpuhtauksia, katukaistalta irtoavaa ainesta sekä hiekoitushiekkaa etenkin pyörätien puolelta. Painanteet on puhdistettava keväisin mahdollisimman nopeasti normaalin katujen puhdistuksen yhteydessä, jotta niiden toimintakyky säilyy. Nurmipintaiset painanteet puhdistetaan koneellisesti. Telakkapuiston kiviympyrän alle sijoitetaan maanalainen hulevesien puhdistus- ja imeytyssäiliö, jonne Pitkänmöljäntien eteläisen osan hulevedet johdetaan ennen niiden purkamista Toppilansalmeen. Pitkänmöljäntien pohjoiselta osuudelta hulevedet puretaan Toppilansalmeen. KORTTELIALUEET Esitetyt sade- ja pintavesien hallinnan periaatteet koskevat ohjeellisina koko Toppilansaaren asuntoaluetta. Prikipuistoa ja Meripojanreitin leikkipuistoa ympäröivillä korttelialueilla periaatteiden noudattaminen on erityisen suositeltavaa. Rakennusten salaojavedet (perusvedet) johdetaan aina suoraan katujen sadevesiviemäreihin. Osavaluma-alueet Kattosadevedet suositellaan koottavaksi rännien ja syöksytorvien avulla suoraan kaivoihin ja johdettavaksi edelleen sadevesiputkella pihalla sijaitsevaan: A) KASTELUKAIVOON, B) ALLASAIHEESEEN TMS. C) KOSTEIKKOAIHEESEEN. Vesiaiheisiin tehdään ylivuotokaivo ja -putki, joka tarvittaessa johtaa vedet joko viheralueille tai kadun sadevesiviemäriin. Pintavesien lopullinen patoutumis- ja ylivuototaso määritellään toteutussuunnittelun yhteydessä. Lähelle pihan pintaa tulevat kattovesien keräysputket joko eristetään tai varustetaan sähkösaatolla tarvittavilta osin jäätymisen estämiseksi. Pihoilta tulevat pintavedet pyritään johtamaan tonttien takaosissa viheralueille, mutta myös ylivuodon järjestämiseen tarvittaessa hulevesija kuivatusvesiviemäriin on syytä varautua. Imeytysalueita ja viheralueille johtavia painanteita korkeammalle sijoitettavien kaivojen kannet tulee sijoittaa aurinkoiseen, helposti sulavaan paikkaan. Messualueen tonteilla tiilimuurien kohdalla pintavedet johdetaan viheralueille joko muuriin jätettävän aukon kautta tai sadevesikaivolla ja putkella muurin alta. Kadun puoleisilta pihoilta pintavedet johdetaan pääsääntöisesti kadulle ja edelleen sadevesijärjestelmään.

19 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Valumien laskenta Alueen keskimääräinen vuotuinen sadanta on (mm) 518 Alueen keskimäääräinen valunta on arvioitu vuosittaisesta sademäärästä valuntana esiintyvän vesimäärän (valumakerroin) avulla. Mitoitusvirtaamat lasketaan kaavalla: Q = q φ A, missä Q = virtaama (l/s) q = mitoitussateen rankkuus (l s -1 ha -1 ) φ = valumakerroin A = valuma-alueen pinta-ala (ha) Koko alue Valumakerroin Maankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu Suunnitelma Omakotitalokortteli ,25 0,20 Rivitalokortteli ,30 0,25 Kerrostalokortteli ,40 0,30 Julkinen alue ,80 0,70 Kadut ,80 0,60 Puistot ,15 0,15 Yhteensä (keskiarvo) ,15 0,34 0,27 Keskivalunta (m 3 /a) Mitoitusvirtaama (l/s) (120 l/s*ha) Osavaluma-alue 1 Valumakerroin Maankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu Suunnitelma Omakotitalokortteli ,25 0,20 Rivitalokortteli ,30 0,25 Kerrostalokortteli ,40 0,30 Julkinen alue 0 0,80 0,70 Kadut ,80 0,60 Puistot ,15 0,15 Yhteensä (keskiarvo) ,15 0,29 0,24 Keskivalunta (m 3 /a) Mitoitusvirtaama (l/s) (120 l/s*ha) Valuma-alueen vaatiman kosteikon pinta-ala on väh. noin 3000 m 2 Pintavesien hallinnan yleisperiaatteet Osavaluma-alue 2 Valumakerroin Maankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu Suunnitelma Omakotitalokortteli ,25 0,20 Rivitalokortteli ,30 0,25 Kerrostalokortteli ,40 0,30 Julkinen alue ,80 0,70 Kadut ,80 0,60 Puistot ,15 0,15 Yhteensä (keskiarvo) ,15 0,35 0,30 Keskivalunta (m 3 /a) Mitoitusvirtaama (l/s) (120 l/s*ha) Valuma-alueen vaatiman kosteikon pinta-ala on väh. noin 4000 m 2 Osavaluma-alue 3 Valumakerroin Maankäyttö Pinta-ala (m 2 ) Luonnotila Rakennettu Suunnitelma Omakotitalokortteli ,25 0,20 Rivitalokortteli ,30 0,25 Kerrostalokortteli ,40 0,30 Julkinen alue 0 0,80 0,70 Kadut ,80 0,60 Puistot ,15 0,15 Yhteensä (keskiarvo) ,15 0,35 0,28 Keskivalunta (m 3 /a) Mitoitusvirtaama (l/s) (120 l/s*ha) Valuma-alueen vaatiman kosteikon pinta-ala on väh. noin 4500 m 2

20 22 22 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Pintavesivalunnan vähentämiseksi ja imeytymisen mahdollistamiseksi tonteilla tulee käyttää pääasiassa läpäiseviä pintoja mm. kivituhkaa, sorasaumattuja väljiä kiveyksiä, reikäkiveyksiä sekä läpäisevää asfalttia. Pihoille tehtävät kuivatusjärjestelyt esitetään tontin käyttösuunnitelmassa. PINTAVESIEN JOHTAMINEN VIHERALUEILLE Korttelialueiden, kevyen liikenteen väylien, oleskelualueiden sekä katujen pintavalunnan ja ylivuotovesien johtaminen viheralueiden painanteisiin edellyttää korttelien korkeussuhteiden sekä viheralueiden kuivatusjärjestelyjen yhteensovittamista toteutusvaiheen suunnittelussa. Tontti- ja korttelialueilta tulevien vesien purkupaikat tulee määritellä yhteistyössä viheralueiden suunnittelijoiden, korttelialueiden LVIsuunnittelijoiden ja kaupungin kuivatussuunnittelijoiden kesken. Alueellisten sadevesiviemärien purkukorkeudet ja -paikat määräytyvät Oulun Veden vesihuoltosuunnitelman mukaan. PUISTOJEN JA VIHERALUEIDEN KUIVATUS Puistoissa ja viheralueilla kuivatettavia pintavesiä muodostuu niukasti rakennettuihin korttelialueisiin verrattuna. Suurin osa sadannasta imeytyy läpäisevien pintojen läpi tai haihtuu kasvillisuuden kautta. Suurimmat valumat syntyvät keväällä sulamisvesien yhteydessä. Pintavesien käsittelyssä ensisijainen käsittelymenetelmä on vesien imeyttäminen. Rakennettavista puistoalueista tiiveimmän kaupunkirakenteen keskellä sijaitsevien Fregattipuiston, Parkkipuiston ja Telakkapuiston alueilla päällystettyjen kevyen liikenteen väylien rakenteiden kuivatus hoidetaan perinteisesti salaojin ja kaivoin ohjaten ne lähimmän kadun kuivatusjärjestelmään. Puistoalueiden sisällä pintavesiä ohjataan esim. väylien reunoille sijoitettavilla nupu- tai kenttäkiveyskouruilla ja imeytetään paikallisesti. Muut tonteilta ja kortteleista tulevat pintavedet kootaan puisto- ja viheralueille sijoitettuihin pintaveden kokoojapainanteisiin. Tonteilta tulevat sadevesiputkitukset puretaan pintaveden kokoojapainanteisiin, jotka sijaitsevat Meripojanreitin-Hankavastaisen puistoakseleilla, Antellinpuistossa ja Lundströminpuistossa. Antellinpuiston ja Lundströminpuiston kokoojapainanteet purkavat vetensä Holstinuomaan. Hankavastaisen tulvasuistoksi laajeneva uoma purkaa vetensä suoraan mereen. Meripojanreitin puistoon on muotoiltu pintavesien kokoojapainanne, johon johdetaan myös ympäröivien tonttialueiden pintavesien ylivuodot. Painanne on loivaluiskainen ja osittain kasvillisuuspintainen ja sijaitsee selvästi tonttialueiden tasoa alempana. Asuntomessualueen pihoilta tulevien vesien johtamispaikat, painanteen mitoitus ja ylivuotokaivojen korkeusasemat tarkentuvat pihojen ja puiston rakennussuunnitelmassa. Pihavesien käsittely- ja johtamisperiaatteet on esitetty tonttien kuivatusperiaatteissa. Luonnonmukaisilla viheralueilla kuivatus järjestetään rakentamalla polkujen yhteyteen matalat painanteet, joista vesi ohjataan edelleen pintavesiuomiin. Salaojitusta, kaivoja ja viemäriputkia pyritään välttämään. Luontokohteina säilytettävillä alueilla ei puututa alueen vesitalouteen. Tällöin niiden halki tai sivuitse johtavat polut ja raitit saattavat ajoittain tulvia. PRIKIPUISTON VALKOVUOKKOLEHDON VESI- TALOUDEN TURVAAMINEN Prikipuiston valkovuokkokasvuston säilyminen edellyttää puiston lehtomaisten olosuhteiden ja kosteustasapainon ylläpitämistä sekä erityistoimenpiteitä ympäröivien kortteleiden kuivatusjärjestelyjen suhteen. Ympäröivien kortteleiden rakentaminen perinteisellä kuivatuksella toteutettuna tulisi kuivattamaan puiston aluetta. Puiston pohjois-, länsi- ja itäpuolelle rajautuvien kerrostalojen kattovedet tulee johtaa hallitusti puistoon ja korttelialueilla

21 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Imeytysallas Pohja tiivistetään savella tai muulla tiiviillä materiaalilla Kastelukaivo Kosteikko, allas

22 24 24 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Tasauskuva tulee suosia läpäiseviä pinnoitteita. Myös korttelien perusvesien kuivatustasojen (= tonttikorkeudet) suunnittelussa tulee ottaa huomioon puiston vesitasapaino. Kahvelitien pää on noin 1 m nykyistä maanpintaa korkeammalla, joten kadun päällysrakenteen kuivatus ei vaikuta puiston vesitasapainoon. Puiston vesipainanne ei saa olla nykyistä avo-ojaa syvempi kuivumisvaaran takia. Painanteen eteläosaa voidaan padottaa ja hulevesiä imeyttää lehtoon, jolloin siihen tulisi nykyistä kosteampia osia, mikä voisi olla edullista lehtomaisten olosuhteiden korostamiseksi. Korotettu pitkospuupolku mahdollistaa ajoittaisen lammikoitumisen. Lasku-uoman korkeustasoa voidaan helposti säätää vielä toteutuksen ja alueen hoidon yhteydessä. REITTIEN JA PINTAVESIUOMIEN RISTEÄMINEN Pääreitit eivät saa tulvia ja niiden tulee olla ympärivuotisesti kaikissa tilanteissa käyttökelpoisia. Pääreittien ja vesipainanteiden risteyksissä vaihtoehtoina ovat silta tai riittävän suureksi mitoitettu rumpu. Ne soveltuvat vaihtoehtoisina erilaisiin maasto-olosuhteisiin ja varmistavat talviaikaisen toiminnan myös sulamisvaiheessa. Rannan alavampien alueiden reiteillä sekä Prikipuistossa suositaan pitkospuureittejä. Osalla ranta-alueen kapeita polkuja ajoittainen ja lyhytaikainen tulviminen voidaan hyväksyä suunnittelun lähtökohtana. Ideapiirroksissa esitettyjä astinkiviä voidaan käyttää puistoalueiden sisäisillä oikopoluilla tai leikkialueiden yhteydessä esim. Meripojanreitin ja piha-alueiden välissä. Aukioalueilla voidaan harkita käytettäväksi pintavesi- tai ritiläkouruja pintavesien paikalliseen ohjaamiseen. TALVIOLOSUHTEET JA SULAMISVESIEN KÄSITTELY Viher- ja luonnonalueilla lumien sulamisvedet muodostavat mitoittavan tekijän. Katu- ja rakennetun ympäristön alueelta kertyvät aurauslumet ja sulamisvedet muodostavat huomattavan osan sulamisvesien kuormituksesta. Sulamisvesien hallinnassa tulee kiinnittää huomiota riittäviksi mitoitettujen purku- ja ylivuotouomien lisäksi valumavesien puhdistamiseen. Lumet esitetään käsiteltäväksi paikallisesti mahdollisimman pieninä ja hajautettuina yksikköinä. Asuinalueen sisäisillä puistoalueilla ja koulun piha-alueella lumesta voidaan muotoilla toiminnallisia ja visuaalisia talviaiheita sekä parantaa pienilmastoa esim. suojaamalla meren suunnasta tulevilta kylmiltä tuulilta. Merikapteeninaukion vesiaihe voidaan tyhjentää talveksi ja sen päälle voidaan rakentaa lumivuori. Kadunvarren ja viheralueilla sijaitsevien imeytyspainanteiden toimivuutta imeytysalueina voidaan parantaa ratkaisevasti painanteen tai imeytysaltaan pohjalle sijoitettavilla salaojilla, ellei esim. kadun salaoja sijaitse riittävän lähellä. Painanteiden hyvä kuivatus edistää niiden toimimista imeytysalueina myös talviolosuhteissa. Imeytymistä voi tapahtua myös jäätyneeseen maahan, jos maa pääsee kuivumaan syksyllä ja siihen siten muodostuu auki pysyvää huokostilavuutta. Toppilansaaressa maan hiekkaisuus saattaa mahdollistaa painanteiden kuivumisen osittain myös ilman salaojitusta. Maan imeytyskyvyn sekä hulevesirakenteiden mitoituksen tarkempi arviointi tulee tehdä toteutussuunnittelun yhteydessä.

23 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Viikinpuro (Kuva: Heikki Rinne)

24 26 26 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA PUISTOKOHTAISET IDEAT PITKÄNMÖLJÄNNOKKA JA KLYYVARI Pitkänmöljännokan niemi on luonnonmukaisena kehitettävää viheraluetta (D), luontokohteena säilytettävää keskiravinteista tuoretta lehtipuulehtoa (E) sekä avoimia ruderaattiniittyjä ja kuivaa niittyä (BII). Niemeen johdetaan kulkuyhteys Pitkänmöljäntieltä. Reitin molemmin puolin säilytetään pensastavaa puustoa pieninä ryhminä. Niemi raivataan nykyistä avoimemmaksi ja sinne rakennetaan pienelle näköala- ja oleskelupaikalle johtava polku, joka tuetaan rantapenkkaan. Rantapromenadin päättävä puisto (AIII) on suunniteltu rakennetun, muotokieleltään geometrisen suoraviivaisen promenadin ja vapaamuotoisen, luonnonmukaisen villin viheralueen kohtauspaikaksi. Kevyen liikenteen reitti jatkuu puiston läpi asfalttipintaisena reittinä, joka yhtyy puiston länsipäässä Pitkänmöljäntien kevyen liikenteen reittiin. Puiston läpi kulkeva reitti toteutetaan hiekanvärisestä valuasfaltista. Kivituhkapintainen kenttä toimii vapaamuotoisten pelien esim. petanquen kenttänä sekä oleskelualueena. Hiekka- tai kivituhkapintainen pelikenttä oli myös aikoinaan tyypillinen Toppilansaaren huvila-aikakauden puutarhoissa. Kevyen liikenteen reitti jakaa puiston kahteen osaan. Pitkänmöljäntien ja reitin välisen osan molemmat päät kylvetään luonnonnurmella, jonka annetaan kasvaa selvästi puistonurmea pidemmäksi. Keskiosa kylvetään puisto- tai käyttönurmella ja hoidetaan matalana. Nurmialueelle on esitetty muutama geometrisen muotoinen koristeheinäistutus, joiden muotoa voidaan korostaa kumpumaisella maastonmuotoilulla. Läntisemmän heinäkummun ympärille on esitetty painolastikasvillisuudella istutettu vyöhyke. Kevyen liikenteen reitin ja ranta-alueen väliin jäävä pitkänomainen alue rakennetaan hiekkavahvisteiseksi nurmialueeksi. Alueelle sijoitetaan luonnonkivipaasipenkkejä. Rantaluiska loivennetaan ja siihen istutetaan matalaa rantakasvillisuutta. Puisto on luonteeltaan avoin puoliavoin. Muutaman puun ryhmät rytmittävät ranta-aluetta ja suojaavat oleskeluun tarkoitettuja alueita. Avoimen niittymäisen puolen maamerkiksi on sijoitettu yksi puuryhmä. Klyyvarin Retinrannan tienoilla oleva kuivat niityt säilytetään ja hoidetaan avoimina (B II). Hiekkakentälle ja metsäsaarekkeiden liepeille istutetaan painolastikasvipuistot vapaamuotoisina sommitelmina (BII). Toppilansalmen ranta hoidetaan lähimetsänä (C I). Pienet metsäsaarekkeet harvennetaan siten, että puustosta kasvaa näyttävän tuuheaa, leveäoksaista ja pitkäikäistä. Taimettuva vesakko raivataan muutaman vuoden välein säilyttäen muutamia kehityskelpoisia taimia. RETINRANTA Avomerelle avautuvan rannan aallokko- ja jääolosuhteet ovat niin kovat, että merenrannan puolelle ei ole mahdollista osoittaa kiinteää laiturirakennetta ilman laajaa aaltosuojausta. Alueelle voidaan sijoittaa kestävä kelluva laituri, joka siirretään talveksi pois. Rannan ruovikkoa muotoillaan niin, että rantaan muodostuu kapea kanoottivalkama. Rantaruovikkoon on ajateltu laiturimainen rakenne suurista maakivistä. Lisäksi rantaniitylle on suunniteltu pieni jatulintarha. Retinrannassa oleva alava lehtopainanne raivataan keskiosastaan avoimeksi, reunoiltaan puoliavoimeksi kosteaksi niityksi (D). Alueen kosteutta lisätään muotoilemalla sen valumareittiä nykyistä kapeammaksi. Niitty hoidetaan keskeltä avoimena. Ruohovartinen kasvillisuus niitetään vuosittain ja leikkuujäte kuljetetaan pois. Alueen reunoilla suositaan yksittäispuita sekä puu- ja pensasryhmiä. Kuvion reunassa kasvavat komeat männyt otetaan paremmin esille. Meripojanraitin leikkipuisto, havainnekuva Meripojanraitin leikkipuisto, leikkauspiirustus

25 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Ympäröivät lehtometsäsaarekkeet ovat suojeltavia pähkinäkäävän esiintymisalueita (S6 ja S7). Eteläisemmällä kuviolla S7 esiintyy myös runsaasti harvinaista valkopeippiä. Alueita hoidetaan luontokohteina (E) säilyttäen lepikot luontaisen tiheinä. Kostean niityn poikki rakennetaan pitkospuureitti. Reitti johtaa rannassa sijaitsevalle lintutornille, josta avautuvat näkymät Fokkatien, Toppilansalmen ja meren suuntaan. Aallokkopolun ja asuinkorttelien väliin jäävä kapea metsäalue harvennetaan avariksi puoliavoimiksi puuryhmiksi. Puuston alle perustetaan ja kylvetään kulutusta paremmin kestävä luonnonnurmi (AIV). Osalla asuinkortteliin rajautuvaa reuna-aluetta jouduttaneen tekemään jonkin verran maatäyttöjä. Poistuvien puiden tilalle istutetaan uudet taimet ja pinnat kylvetään luonnonnurmella (AIII)., M HANKAVASTAINEN ANKAVASTAINEN,, MERIPOJANREITIN PUISTO JA AALLOKKOPOLKU ALLOKKOPOLKU YMPÄRISTÖINEEN Asuntomessualueen keskellä sijaitseva pitkänomainen ja kapea Meripojanreitin puisto on suunniteltu uudenlaiseksi ekologiseksi puistoksi (AII). Puiston läpi kulkevan reitin varteen on muotoiltu leikki- ja toimintapaikoiksi sarja kukkuloita, jotka jatkuvat Antellin puistoon saakka. Kukkulat ovat nurmi-, kivituhka- ja leikkihiekka- tai turva-alustapintaisia. Osalle kukkuloista asennetaan leikkivälineitä ja istuimia ja osa toimii pelkästään leikkialueina. Eteläpuolen asuntoalueeseen rajautuva reuna tuetaan tukimuurilla. Kukkuloiden ja tukimuurin väliin on muotoiltu kaarteleva ja vaihtelevan levyinen loivaluiskainen painanne. Painanne toimii pintavettä keräävänä uomana, joka kuljettaa vedet Hankavastaisen puiston (AIII) kokoojapainanteeseen. Ympäröivien tonttialueiden pintavesien ylivuoto voidaan johtaa hallitusti painanteeseen. Tonteilta pääsee puistoon polkua, astinkiviä tai painanteen ylittäviä pieniä siltoja pitkin. Aallokkopolun sillalta voi tarkastella kumpaankin suuntaan avautuvia näkymiä. Merenrannassa pintavesipainanne laajenee avoimeksi suistoksi (BII). Pääuoma johdetaan rumpua pitkin polun alitse, joten normaaleissa olosuhteissa rantareittikin on helposti kuljettavissa. Painanne, sivu-uomat ja niiden lähiympäristö hoidetaan avoimina niittäen ruohovartinen kasvillisuus vuosittain ja keräten leikkuutähteet pois. Suiston ruovikkoisilta saarilta poistetaan sinne taimettuva pensaikko. ANTELLINPUISTO Antellinpuistoon (AIII/AII) on suunniteltu niittynä hoidettava avoin polveileva tila. Meripojanreitin puiston ympyränmuotoiset leikkikukkulat jatkuvat Antellinpuistossa. Niiden välissä kiemurtelee sade- ja tulva-aikoja lukuunottamatta kuivana oleva matala loivaluiskainen pintavesipainanne. Painanne on kasvillisuuspintainen. Kukkulat ja reitit sekä niiden lähiympäristö hoidetaan AII-tasoisena, muu puisto AIII-tasoisena. Puiston reunat ovat puoliavointa puustoa, jonka alusta kylvetään luonnonnurmella (AIII).

26 28 28 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA FREGATTIPUISTO Fregattipuisto sijaitsee Ravanderin huvilapuutarhojen paikalla. Puiston rungon muodostavat komeat vanhat männyt. Puistoon istutetaan puita, pensaita, perennoja sekä yksivuotisia kukkakasveja vanhoista valokuvista ja kasvi-inventoinnista saatavien tietojen perusteella. Suojaisaan puistoon voidaan rakentaa myös lentopallokenttä, joka oli tyypillinen aihe tuon ajan huvilapuutarhoissa. Kenttä voidaan perustaa vahvistetulle nurmelle tai hiekalle. Puutarhassa oli aikoinaan myös useita jalustalle asetettuja pikku patsaita, jotka voidaan rekonstruoida historiallisen kuva-aineiston perusteella. Kalusteina käytetään 1800-luvulle tyypillisiä puisia penkkejä ja istuimia sekä pieniä pöytiä, joita käytettiin tuon ajan huvilapuutarhoissa maassamme yleisesti. Kalusteet teetetään paikallisilla yrityksillä tilaustyönä. Olemassa olevat männyt säilytetään suurimmaksi osaksi. Puisto valaistaan kokonaan altapäin maahan tai matalaan varteen pensaikkojen sisään asennetuilla valaisimilla. Komeimpia puita korostetaan kohdevalaisulla. PARKKIPUISTO Keskeisesti sijaitseva Parkkipuisto toteutetaan korkeatasoisena (AII) puistona. Puistoa reunustavat pienpuilla istutettavat korkeat aidanteet ja sen poikki johtaa diagonaalisti asuinalueen sisäinen kevyen liikenteen pääreitti. Reittien risteysaluetta on korostettu vapaamuotoisella puuryhmällä. Puiston keskellä on pieni leikatun pensasaidan tai vapaasti kasvavan havupensasaidanteen rajaama perennatarha, giardino segreto. Tarhassa suositaan tuoksuvia kasveja siten, että puutarha antaa elämyksiä myös näkövammaisille. Perennatarhaa ympäröi monikäyttöinen puistonurmi. Pensasaidan sisäreunaa seuraa kapea, betonikivellä päällystetty polku, johon asennetaan maavalaisimia tai matalia varrellisia valaisimia, joilla aita valaistaan. Tarha muodostaa pimeänä vuodenaikana valaistun tilaaiheen, jota voi ihailla puistoa ympäröivistä rakennuksista. Fregattipuiston (Ravanderin huvilapuutarhan) rekonstruktio PRIKIPUISTO Prikipuisto toteutetaan hoidettuna luonnonmukaisen kaltaisena puistona (AIII/AII), jossa hoidon tavoitteena on säilyttää nykyiset valkovuokkokasvustot sekä komeat pihdat, kuuset ja kehityskelpoisimmat lehtipuut. Kasvuston säilyminen edellyttää lehtopainanteessa vallitsevien kosteus- ja valo-olosuhteiden ylläpitämistä. Vesitalouden ylläpitoon liittyvät toimenpiteet ja periaatteet on esitetty Sadevesien hallinta ja alueellinen kuivatus osiossa. Yksityiskohtaiset hydrologiset selvitykset sekä hoidon ja rakentamisen ohjeet on laadittava hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista. Alueen pohjakasvillisuutta hoidetaan raivaamalla vuosittain liikaa leviävät pihlaja-angervokasvustot. Reuna-alueilla raivaamista vältetään. Latvuspuustoa ei tule poistaa. Valkovuokkokasvustoja suojataan ohjaamalla kulku alueen poikki puukantiselle korotetulle polulle, jonka yhteyteen asennetaan valaisimia, opasteita ja istuimia. Puukantisen polun rakentamista varten valkovuokkokeskittymät tulee rajata kukkimisen aikaan ja määrittää polun reitti kulkemaan kasvustojen ohi. Kasvillisuuden hoitotoimenpiteet ja rakentamistyöt tulee ajoittaa loppukesään, jolloin lehdon kasvillisuus on vähemmän altis häiriöille. Rakentaminen tulee toteuttaa käsityönä. Valkovuokkolehdon ja sen sivuitse johtavan reitin väliin muotoillaan hulevesiä johtava pintavesipainanne, joka estää alueelle kulkua vähentäen lehtoon kohdistuvaa kulutusta. TOPPILANSAARENPUISTO JA HOLSTINPUISTO Asutuksen ja Holstinsalmen väliin sijoittuvat laajemmat metsäiset viheralueet Toppilansaaren- ja Holstinpuisto. Puistot muodostuvat asutusta lähinnä olevasta puisto- ja lähimetsävyöhykkeestä (CI), eriluonteisista luonnonmukaisista osista (D) sekä Holstinsalmen uoman läheisyydessä olevista luontokohteista (E). Suojelukohteet S1 ja S4 sijoittuvat Toppilansaaren puiston alueelle ja kohteet S2, S5 ja S8 Holstinpuistoon.

27 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Meren ja Toppilansaarentien väliin sijoittuva Toppilansaarenpuisto rajautuu eteläosastaan Nallikarin leirintäalueeseen. Toppilansaaren tärkein luontokohde S1/E pikkukennokäävän esiintymisalue sijoittuu suurelta osin leirintäalueen puolelle. Kääpäesiintymän säilyminen edellyttää Holstinsalmeen ja Tyrskypolkuun rajautuvan harmaaleppälehtokuvion säilyttämistä ja hoitamista kokonaisena. Leirintäalue on erotettu Toppilansaaren asuntoalueesta aidalla. Salmen pohjoispuoliselle osalle ei ole suunnitteilla rakentamista. Kuvion hoidossa tulee pyrkiä säilyttämään metsän latvuston ja pensaskerroksen tiiviys samalla kun pensaskerroksen lajeista suositaan tuomea ja punaherukkaa. Alueelle tulee jatkosuunnittelussa laatia yksityiskohtaiset hoito-ohjeet. Aallokkopolun länsipuoleinen suojelualue S4/ E on iäkästä lehtipuulehtoa, jossa on useita pähkinäkäävän esiintymiä. Kuviota tulee hoitaa mahdollisimman luonnonmukaisesti säilyttäen kasvustot luontaisen tiheinä. Antellinpuiston avoin tila jatkuu Tyrskypolun reunoilla ja reittien risteyskohdassa avoimena hoidettavana niittynä (BII). Niittyyn rajautuvat metsäkuviot (D) ovat tuoretta lehtipuulehtoa ja mahdollista pähkinäkäävän esiintymisaluetta. Kuvioita hoidetaan luonnonmukaisesti säilyttäen kasvustot tiheinä. Tyrskypolun länsipuolelle Aallokkopolun varten on esitetty koirapuistoa. Paikka on helposti saavutettavissa eri suunnasta tulevia reittejä pitkin ja sijaitsee riittävällä etäisyydellä asutuksesta. Alue sijaitsee myös kohtalaisen keskeisesti eikä paikassa ole erityisiä suojelukohteita. Toppilansaarenpolun ja asutuksen väliin jäävä alue on rehevää runsaslajista lehtoa. Suuri osa kuviosta jää asuinkorttelien alle. Reittiin rajautuva lehtokuvion reuna siistitään kevyesti, muuten kuviota hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisena. Suojelualueisiin S1 ja em. lehtokuvioon rajautuvasta puoliavoimesta taimettuneesta pellosta kehitetään keskeltä avoin, reunoiltaan puoliavoin kostea niitty (BII). Puulajeina suositaan koivuja, reunoilla myös leppää. Kosteimmissa kohdissa Toppilansaarenpolun reitti varustetaan tarvittaessa puukannella tai silloilla. Toppilansaarenpuiston itäpäässä reitin ja asutuksen välinen osa hoidetaan lähimetsänä (CI), josta otetaan harventamalla esiin vanhat arvokkaat maisemapuut ja lehtikuusikujanteen jäänteet. Reitin eteläpuoliset tuoreet ja kosteat lehtoalueet hoidetaan luonnonmukaisena metsäkuviona (D) säilyttäen ne luontaisen tiheinä. Metsäkuvioiden polkuun rajautuvat reunat siistitään kevyesti. Toppilansaarentien kohdassa sillan lähiympäristöstä ja Toppilansaarenpolun varresta avataan näkymiä salmen suuntaan. Alueet hoidetaan keskeltä avoimina ja reunoista puoliavoimina tuoreina niittyinä (BII) niittäen aluskasvillisuus vuosittain ja raivaten leikkuujäte pois. Puoliavoimiin reunoihin jätetyistä kehityskelpoisista lehtipuista kehitetään näyttäviä yksittäispuita ja puuryhmiä. Toppilansaarentien kohdalla olevan rummun päät leikataan pystysuoraan ja tierakenteet tuetaan luonnonkivimuurilla tai luonnonkivellä verhoiltavalla betonitukimuurilla. Holstinpuistossa Toppilansaarenpolun ja asutuksen välinen reunavyöhyke hoidetaan puistometsänä (CI) olemassa olevaa puustoa kevyesti harventaen suosien kehityskelpoisimpia puita. Holstinpuiston itäpäässä, missä puistoon rajautuvia tontteja joudutaan täyttämään, reunavyöhykkeeseen istutetaan uudet taimet poistettavien tilalle. Polun ja salmen väliin sijoittuva suojelualue S2/ E on runsaslajista ja rehevää lehtoa, joka on pähkinäkäävän esiintymisaluetta. Kuvion hoidossa pyritään säilyttämään latvuston ja pensaskerroksen tiiviys eikä reunoja harvenneta. Alueelle tulee jatkosuunnittelussa laatia yksityiskohtainen hoito-ohjeistus. Mesaanitien päätteenä oleva reitti viedään kevyen liikenteen sillalla Holstinsalmen yli. Suojelualue S5/E on harmaaleppävaltaista lehtoa, jossa on melko runsaasti pähkinäkäävän esiintymiä. Kuviota hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisena säilyttäen lepikoiden luontainen tiheys. Holstinsalmen eteläpuoliset metsäkuviot (D) eivät ole olleet mukana luontoinventoinneissa. Alueen metsien luonne tulee selvittää ennen niiden kehittämisen ja hoidon yksityiskohtaista suunnittelua. Holstinpuiston itäosassa salmen eteläpuolella sijaitseva suojelualue S8/E on lehtipuulehtoa, jonka itäosassa on tavattu pähkinäkääpäesiintymä. Aluetta hoidetaan mahdollisimman luonnonmukaisena puuston tiheys säilyttäen. Poistuvan ilmajohdon kohdan annetaan taimettua luontaisesti. Holstinpuiston Hietasaarentiehen rajoittuva itäisin osa raivataan nykyistä avoimemmaksi ja hoidetaan avoimehkona puistomaisena alueena (AIII). Holstinsalmen uoma säilytetään lähes nykyisellään ja uomaa padottavat rummut nykyisissä koroissaan. Hietasaarentien puoleiseen päähän puistomaiselle alueelle on esitetty kostea painanne, johon johdetaan valuma-alueelta kerätyt sade- ja pintavedet. LUNDSTRÖMINPUISTO Lundströmin puisto sijoittuu Villa Vavan huvilapuutarhan, metsittyvän harvapuustoisen pellon ja itäosaltaan tuoreen seka- ja lehtipuulehdon alueelle. Puistoon on rakennettu leikkipaikka vaihtuvana tilasarjana. Villa Vavan huvilapuutarhan aikaiset vanhat puut säilytetään. Avoimille, vapaamuotoisille kivituhkakentille asennetaan leikkivälineitä ja istuimia. Leikkialueen ja korttelialueen välissä meanderoi pintavesiuoma ja siihen liittyvä kosteikko, johon leikkikentän kivituhkakentän salaojat purkavat vetensä. Puiston keskellä on pieni leikkipaikkana toimiva puistonurmipintainen (A III) kukkula. Itäosan lehtipuulehto säilytetään puistometsänä (CI) hoidettavana alueena. TELAKKAPUISTO JA TELAKKARANTA Telakkapuistoon (AIII/AII) on suunniteltu ympyrän muotoinen tuoksuva perennatarha, pyöreä kivitarha sekä kolmas ympyrä, joka muodostuu leikattavan pensasaidan avulla. Perennatarhan tuoksut tarjoavat elämyksiä myös näkövammaisille. Lisäksi kivitarhan vaihtelevat kivimateriaalit ja niiden erilainen pintakäsittely ovat käsin kosketeltavia. Pyöreän kivitarhan alle sijoitetaan maanalainen hulevesien käsittelyrakenne. Perennatarha, kivitarha, leikattava pensasaitaympyrä ja puiston reitit sekä niiden lähiympäristö hoidetaan AII -tasoisena, muu puisto AIII -tasoisena. Telakkarannan puisto (AIII) yhdessä Hannalan huvilatontin kanssa toimii porttina Toppilansaaren asuinalueelle. Näkymien säilyttämiseksi puisto on suunniteltu avaraksi. Puiston pintamateriaalina on pääosin puisto- tai luonnonnurmi (A III). Rantaluiskassa suositaan tyyliteltyjä rantakasvillisuus- ja heinäryhmiä. Puut on ryhmitelty kuvioiksi, joiden välistä avautuvat rantaan viettävät nurmialueet. Puiston sillanpuoleisessa päässä on pieni rannansuuntainen puukantinen laituri, jonka päästä johtavat portaat veteen. Laiturin eteen on osoitettu pysäköintiä varten kivituhkakenttä, joka toimii myös petanque ym. pelikenttänä.

28 30 30 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA KADUT JA AUKIOT MERIKAPTEENINAUKIO Merikapteenin aukio on suunniteltu yksinkertaisen tyylikkääksi läpikulku- ja oleskelutilaksi. Aukiolle istutettavan puurivin lajina on tervaleppä. Puiden väliin asennetaan penkit sekä pylväsvalaisimet. Aukion keskeiseen kohtaan, Möljänsillan näkymälinjan päätteeksi on suunniteltu pieni vesiaihe tai taideteos, joka valaistaan upotettavilla valaisimilla. Vesiaiheessa voidaan kierrättää aukiota ympäröivien rakennusten katoilta kerättyä vettä. Aukion päällyste ja kevyen liikenteen reitit toteutetaan kiveyspintaisina. Reitit erotetaan upotettavilla reunakivillä tai kiveysraidoilla aukion muusta kiveyksestä. Pintamateriaali jatketaan yhtenäisenä Toppilansaarentien ylitse. Risteävää autoliikennettä hidastetaan korotetulla ajoradalla sekä autoa täristävällä luonnonkiveyksellä. Pitkänmöljäntien suuntainen kevyen liikenteen reitti erotetaan vaihtelevalla puukujanteella ajoradasta katusuunnitelman mukaisesti. KATUYMPÄRISTÖ Pitkänmöljäntie Pitkänmöljäntien istutuskaistalle kylvetään nurmikko ja istutetaan koivua kahteen riviin, Fregattipuiston kohdalla katupuuna on mänty katusuunnitelman mukaisesti. Viherkaista toteutetaan matalana painanteena, jonka keskiosa sijaitsee 5 cm reunoja alempana katusuunnitelmissa esitetyn mukaisesti. Ideakuva Hess Led -laatan käytöstä aukiolla ohjaavana valaistuksena Havainnekuva Merikapteeninaukiosta Pitkänmöljäntien periaatekatupoikkileikkaus 12/2002

29 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Hannalanpolku Isopurjeentie Hannalanpolun puurivi korostaa akselin suuntaista näkymää ja sen päätteenä olevaa Toppilansalmen myllyä. Katupuuna on kotipihlaja. Kahvelintie Kahvelitielle istutetaan kotipihlajarivi. Mesaanitie Isopurjeentielle ei istuteta katupuita. Ajorata erotetaan jalkakäytävästä reunakiven ja jalkakäytävän väliin asennettavalla kivetyllä erotuskaistalla. Seilitie ja Fokkatie Katualueilla puulajina on isoriippapaju, katupihoilla kotipihlaja. Fokkatien ja Seilitien katupihat toteutetaan betonikivi- tai asfalttipintaisina. Katupihojen reunoja kiertävät viherkaistat, jotka rajataan luonnon- tai betonikivisellä reunakivellä. Istutusalueiden kulmat pyöristetään ja istutusten eteen voidaan osoittaa kapea kaista mukulakiveä. Puuistutukset sijoitetaan aukion reunoille, lajina on kotipihlaja. Puiden alle istutetaan varjossa viihtyvää peittokasvia. Muissa istutuksissa suositaan matalia, talven ja lumen painon suosivia lajikkeita. Pylväsvalaisimet sijoitetaan aukion kulmiin, istutusalueen puolelle. Katupuukujanteiden kasvualustat rakennetaan n. 60 cm syvyisinä ja koko viherkaistan levyisinä yhtenäisinä alueina. Katupuuna on isoriippapaju. Toppilansaarentie Katupuuna käytetään koivua. Ideakuva aukion vesiaiheesta

30 32 32 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA Aallokkopiha SEILITIE SEILITIE SEILITIE SEILITIE SEILITIE Tyrskypiha valaisinpylväs Ha=7,5 m valaisinpylväs Ha=6 m nurmi istutettava puu, kotipihlaja matala pensas, havupensas maanpeitekasvi kukkiva perenna asfaltti kivituhka betonikiveys Katupihaideat / Aallokkopiha ja Tyrskypiha 3/2003 Kajuuttapiha FOKKATIE Skanssipiha valaisinpylväs Ha=7,5 m valaisinpylväs Ha=6 m nurmi istutettava puu, kotipihlaja matala pensas, havupensas maanpeitekasvi kukkiva perenna asfaltti kivituhka betonikiveys Katupihaideat / Kajuuttapiha ja Skanssipiha 3/2003

31 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA KORTTELIPIHAESIMERKIT Tonttien kohdalla on tarkasteltu kolmea tonttityyppiä; pientalotonttia, voimakkaasti täytettävää kerrostalotonttia sekä vähän täytettävää kerrostalotonttia. Katto- ja pintavesien talteenottaminen ja käsitteleminen paikallisesti tonttialueella on suositeltavaa koko alueella. (Asuntomessualueen toimenpiteistä enemmän tietoa kuivatus-osiossa). PIENTALOTONTTI Indeksikartta Istutusalue Allas, kosteikkopainanne tai kastelukaivo Nurmikko Oleskelu Tontin kuivatusjärjestelyjen edellyttämä täyttötaso Pientalotontit suunnitellaan siten, että rakennus asettuu minimissään 2,6 metrin korkeuteen tontin korkeimmalle kohdalle. Takapihalle rakennetaan betonikivi- tai puupintainen terassi ja sen taakse tasataan loivasti viettävä monitoiminurmikko. Nurmi rajataan tontin kuivatuksesta huolehtivasta pintavesipainanteesta matalalla reunuksella. Painanteen takana maastoa nostetaan istutuksia varten. Talon katolta ja piha-alueilta pintavaluntana kertyvät vedet ohjataan vesiaiheeseen, jonka ylivuoto ohjataan hallitusti puiston pintavesiuomiin. Vesiaiheen yhteyteen istutetaan kosteikkoperennoja tai luonnonkasveja. Vesiaiheen taakse istutetaan pohjoisissa oloissa menestyviä hedelmäpuita ja marjapensaita vapaamuotoiseen sommitelmaan siten, että ne limittyvät puiston puolella kasvavaan puoliavoimeen puustoon. Pientalotontti, leikkauspiirros Auto Pyykki Kadun vastaiset reunat rajataan muurilla tai aidalla. Ajotie ja talouspiha päällystetään kivituhkalla, läpäisevällä asfaltilla tai nurmisaumatulla betoni- tai luonnonkivellä. Oleskelu Allas, kosteikkopainanne tai kastelukaivo Kasvimaa Ylivuoto Pientalotontti, esimerkki

32 34 34 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA VOIMAKKAASTI TÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTI Voimakkaasti täytettävillä kerrostalotonteilla maastoa voidaan muotoilla vapaasti. Kaikki kasvillisuus on istutettavaa. Kasvilajeina voidaan käyttää myös uudempia Oulun seudulla menestyviä kasvilajeja. Tontin liikennöitävät alueet ja kulkureitit päällystetään kivituhkalla tai vettä läpäisevällä asfaltilla. Pintoja elävöitetään nurmikivellä siten, että niiden välissä on helpommin askellettavia väyliä. Autotallien ja kerrostalojen välissä oleville piha-alueille voidaan rakentaa kuivakosteikko ym. pintavesien imeytysrakenne kattovesiä ja piha-alueiden pintavesiä varten. Imeytysrakenteiden tulviminen estetään ylivuotokaivoilla, joista vesi johdetaan viemäriin tai esimerkkitontilla Meripojanraitin pintavesiuomaan, jonka pinta sijaitsee noin metrin pihan pintaa alempana. Indeksikartta Tontin eteläosassa olevien kerrostalojen pihat muotoillaan siten, että rakennukseen johtavan kulkureitin tuntumaan sijoittuu kosteikkopainanne, jonka ylivuoto johdetaan lähelle pintaa perustettavalla salaojalla tai putkella Meripojanraitin kosteikkoon. Kosteikon yli käydään pientä siltaa pitkin sen takana sijaitsevalle oleskelualueelle. Ylivuotovesien pintakaivot sijoitetaan aurinkoiseen helposti sulavaan paikkaan. Voimakkaasti täytettävä kerrostalotontti, esimerkki

33 TOPPILANSAAREN VIHERALUEIDEN JA VALAISTUKSEN YLEISSUUNNITELMA VÄHÄN TÄYTETTÄVÄ KERROSTALOTONTTI Puut Indeksikartta Tontin alueella sijaitseva puusto ja aluskasvillisuus pyritään säilyttämään. Tontin keskellä sijaitsevan puuston aluskasvillisuutta suojataan kulutukselta rakentamalla alueen poikki oleskeluun soveltuva puukantinen promenadi. Lisäksi alueen reunoille on suunniteltu painanne, johon katoilta ja piha-alueelta valuvat vedet ohjataan. Painanne laskee alueen reunalla olevaan pieneen kosteikkoon, jonka tulviminen ehkäistään kaivolla. Kaivosta vedet johdetaan edelleen hallitusti Prikipuistoon. Autotallien edustoilla käytetään nurmikiveä. Autotallien seinustat sekä yksityispihoja verhoavat ritilät koristetaan köynnöksillä. Pihojen luonnonkasvillisuusalueet aidataan matalilla puu- tai metalliaidoilla. Rakentamisen aikana yhtenäiset kasvillisuusalueet aidataan alueina ja yksittäispuiden rungot suojataan. Vähän täytettävä kerrostalotontti, esimerkki Vähän täytettävä kerrostalotontti, leikkaus

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079 Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004

Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 Maankäytön muutostilanteen hallinta II, hankesuunnitelma 2002-2004 1. HANKKEEN TAUSTA Edeltävät projektit: Maankäytön muutostilanteen hallinta, I vaihe, saastuneet maa-alueet Oulun kaupunki/tekninen keskus

Lisätiedot

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3

Jyväskylän asuntomessut 2014 Mallipiha, tontti 213 / 3 Jyväskylän asuntomessut Mallipiha, tontti / - Vihertehokkuus, - Piharakentamisen kustannusarvio - P- +,, +, (+.) +, (+.9) +, (+,) Korotetut istutusaltaat +, (+,), +, TI +,9 (+,) Grillikatos Kivituhka Tomutus-

Lisätiedot

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

Hulevesien luonnonmukainen käsittely

Hulevesien luonnonmukainen käsittely 1 Hulevesien luonnonmukainen käsittely Hulevesien hallinta maankäytön suunnittelussa 27.2.2013 OULU MAISEMA-ARKKITEHTI ANTTI-JAAKKO KOSKENNIEMI 2 HULEVESIEN HALLINTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Esityksen

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:

Lisätiedot

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti.

Rakennusten sijoittelussa noudatetaan yhtenäistä linjaa. Pääharjan suunta määräytyy pääosin kadun suuntaisesti. Laukaan kunta, Vihtavuori BRITTILÄNRANTA II ASEMAKAAVA-ALUE, korttelit 139-146 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1. Yleistä...1 2. Yleiset rakentamisohjeet...1 3. Julkisivut, värit, kattokaltevuudet ym...3 3.1 Julkisivut...3

Lisätiedot

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018 Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET hule-1 Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen varattava alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Päijänrannan asemakaava

Päijänrannan asemakaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

Marja-Vantaan hulevesien hallinta Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI

Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI Suomen ympäristökeskuksen hankkeet HULE ja VERTI Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus Hulevesitutkimusten katsaus 2016 10.8.2016 Lepaa Teemoja HULE : Keskeisten menetelmien toimivuus

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.10.2012 Sivu 1 / 1 3919/10.02.03/2011 134 Röylä, asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet, Pakankylän kartano, aluenumero 710100 Valmistelijat / lisätiedot: Ollus Christian,

Lisätiedot

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos

V111 Villähde kortteli 346 tontti 1 ja 4 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Liite Yleiskaavoittajan päätös 21.10.2015 8 sekä viereinen VP-alue Villähde, kortteli 346 Asemakaava ja asemakaavan muutos Luonnosvaiheen vastineet lausuntoihin Kaavoitus Luonnosvaiheen vastineet 1 (5)

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE ) VARTEN

LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE ) VARTEN LUONTOLAUSUNTO YMMERSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOSTA (ALUE 160103) VARTEN Esa Lammi 10.11.2015 JOHDANTO Ymmerstan asemakaavan muutoksen (alue 160103) tavoitteena on lisätä alueella sijaitsevan liikuntahallin

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet Sirpa Törrönen Maisema-arkkitehti Kuntatekniikan keskus Kasvillisuus luo hyvinvointia ja terveyttä. Tutut kasvit voivat herättää valoisia muistoja. Tuoksut, lehtien

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007

Tampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5

kaavoittamaton alue ajo + 108,0 20 KTY-10 e =0.5 hule-ohje as-1=1 1ap/60Km2 1ap/100Tm2 h-1=22 etä-1=2 rto PIENEN NEULAMÄENTIE ap ,5 8 9 7 90 90 y 90 Matkuksentie 9 7 0 0 0 0 0 0 00 j jup- + 7. VL 8 luo- 8 8 7 7 +.0 0 0 +.0 9 TK- pp 9 9-990- 8 +.0 7 etä-= NEULALAMPI RATAPUISTO 7000 VL PIONEERI- PUISTO 8 e=0. hule-ohje as-= ap/0km ap/00tm

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY KUNTIEN HIILITASE -KARTOITUS JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN HIILILASKURI Hankekokonaisuudessa:

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Ahjolan teollisuusalue kortteli 702 rakennuspaikat 5 ja 6 sekä korttelit 715-719 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY,

MÄYRÄNMÄKI ts KORTTELI 7605 TONTTI 1, KORTTELISUUNNITELMA, SKANSKA KODIT OY, ARKKITEHDIT LSV OY, 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m.0 24.43 JÄTEKTOS tomutus 24.4 jäte 23.5 23.55 6 P 2 2 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 5H+K+S 90 m 2 5H+K+S 90 m2 TIEONI 23.26

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08) LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma Johdanto Luuniemen alueelta on inventoitu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas kasvillisuus (kuva alla) ja alueelle on tehty ympäristösuunnitelma vuonna 2006 (Suunnittelukeskus

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

T E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S PITKÄNKARIN ITÄOSAN JA KYLMÄNIEMENLAHDEN RANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

T E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S PITKÄNKARIN ITÄOSAN JA KYLMÄNIEMENLAHDEN RANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAAHEN KAUPUNKI T E K N I N E N P A L V E L U K E S K U S PITKÄNKARIN ITÄOSAN JA KYLMÄNIEMENLAHDEN RANNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 218 Raahen kaupungin Lahjoitusmaa tilaa koskeva asemakaava

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY

LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY LEPOLAN LIIKUNTAHALLI JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA 2010 ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY 47 50 47 ATU 5 43.9 44.2 6 9 44.0 43.9 43.8 43.9 44.0 44.1 kt 44.1 44.0 44.1 44.0 44.0 44.1

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Hulevedet ja Pohjavesi

Hulevedet ja Pohjavesi Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit

Lisätiedot