Valaistussuunnittelijan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valaistussuunnittelijan käsikirja"

Transkriptio

1 Valaistussuunnittelijan käsikirja Asennus- ja vianhakuohjeita 498 Direktiivi 2002/91/EY Direktiivi ympäristölle vaarallisista aineista Elektroniset liitäntälaitteet EU-direktiivi 525 Häikäisysuojat ja heijastimet 483 LED Tekniikka Materiaalien ominaisuudet Numerohakemisto 532 Sisustusvalaisimien luminanssiluokat 485 Symbolien selitys 499 Sähkösuunnittelu 489 Sähkösuunnittelu Tuoteturvallisuus 493 Valaistussuunnittelu EN Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Valaistussuunnittelu Valo ja hyvinvointi 480 Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Valaistussuunnittelu Valaistuslaskenta ja suunnitteluvinkkejä Valaistussuunnittelu Valaistustavan 475 vaikutus Valaistussuunnittelu VBE- ja AQ-indeksi 481 Valonlähteiden tehot ja virrat 490 Valonsäätö 1 10 V Valonsäätö DALI Valonsäätö DSI Valonsäätö e-sense Valonsäätö LED-lamppujen valonohjaus/rgb-ohjaus 524 Valonsäätö Mahdollisuudet 500 Valonsäätö Mikroaaltosensorit 523 Valonsäätö Ohjausperiaatteiden vertailua 501 Valonsäätö SwitchDim, TouchDIM Valontuotto kylmässä 482 Asennus- ja vianhakuohjeita s. 498 Direktiivi 2002/91/EY s Direktiivi ympäristölle vaarallisista aineista s Elektroniset liitäntälaitteet s EU-direktiivi s. 525 LED Tekniikka s Materiaalien ominaisuudet s Numerohakemisto s. 532 Sisustusvalaisimien luminanssiluokat s. 485 Symbolien selitys s. 499 Sähkösuunnittelu Tuoteturvallisuus s. 493 Valaistussuunnittelu EN s Suureet, yksiköt ja niiden merkitys s Valo ja hyvinvointi s. 480 Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen s Valaistussuunnittelu VBE- ja AQ-indeksi s. 481 Valonsäätö e-sense s s Valontuotto kylmässä s. 482 ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Häikäisysuojat ja heijastimet s. 483 Sähkösuunnittelu s. 489 Valaistuslaskenta ja suunnitteluvinkkejä s suunnittelu turvavalaistus tarvikkeet 459

2 Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Valaistusvoimakkuus E Käyttö Kuvaa valaistusjärjestelmän suorituskykyä eli kuinka paljon valoa saadaan tilaan määrätylle pinnalle. Valaistusvoimakkuus ei ole nähtävissä oleva suure, vaan vasta valon heijastuminen pinnoilta tekee valon näkyväksi. Valovirta Ø Käyttö Valovirtaa käytetään valonlähteiden valontuoton ilmaisemiseen. Lamppuvalmistajat ilmoittavat tuoteluetteloissaan lamppujensa valovirtaarvot ja niitä käytetään lähtötietona valaistuslaskennassa. Yksikkö ja suuruusluokka Valaistusvoimakkuuden yksikkö on luksi [lx]. Sisävalaistuksessa käytettävät valaistusvoimakkuudet vaihtelevat yleisimmin välillä lx. Ulkovalaistuksen valaistusvoimakkuustaso on yöaikaan suuruusluokkaa 1 15 lx ja päivällä suora auringonpaiste tuottaa jopa lx valaistusvoimakkuuden. Riippuvuus eri tekijöistä Valaistusvoimakkuus riippuu suoraan pinnalle tulevasta valovirrasta ja kääntäen valaistavan pinnan alasta. Tästä riippuvuudesta seuraa käänteinen neliölaki, jonka mukaan etäisyyden kaksinkertaistaminen pudottaa valaistusvoimakkuuden neljänteen osaan. Jos valaistavaa kohdetta käännetään tai kohteen etäisyyttä valonlähteestä muutetaan, kohteen valaistusvoimakkuus muuttuu. Yksikkö ja suuruusluokka Valovirran yksikkö on lumen [lm]. Yksikön edessä käytetään yleisesti etuliitettä kilo [k], joka tarkoittaa kerrointa Suuruusluokka sisävalaistuksessa käytettävillä lampputyypeillä lm ja ulkovalaistuksessa vastaavasti 2 47 klm. Riippuvuus eri tekijöistä Useilla lampputyypeillä valovirta riippuu voimakkaasti ympäristön lämpötilasta. Valovirta voi riippua myös lampun polttoasennosta, kuten pienloistelampuilla. Nimellisvalovirta tarkoittaa valonlähteen valovirtaa mitattuna standardin mukaisessa 25 C lämpötilassa. Valonlähteiden valovirran ja tilan lattiapinta-alan avulla on mahdollista laskea tilan kekimääräinen valaistusvoimakkuus. Tämän hyötysuhdemenetelmän perusyhtälö on E m = k η N ØL/A. Valovoima I Käyttö Valovoima kertoo sen, kuinka paljon valoa lähtee valonlähteestä määrättyyn suuntaan eli sen avulla käytännössä ilmaistaan valaisimien ja kohdelamppujen valonjako-ominaisuudet. Valovoima ilmoitetaan tavallisesti ns. valonjakokäyrän avulla. Siinä valaisimen (tai valonlähteen) valovoima on ilmoitettu yleensä polaari- eli napakoordinaatistossa yhdessä tai useammassa pystyakselin suuntaisessa tasossa. Luminanssi L Käyttö Luminanssi ilmaisee kohdekappaleen pinnan valotiheyden eli pintakirkkauden. Näin ollen luminanssi on valaistustekniikan ainoa suoranaisesti nähtävissä oleva suure. Mitä suurempi pinnan (esim. lampun, valaisimen, työkohteen) luminanssi on, sitä kirkkaammalta pinta näyttää. Luminanssia käytetään näköympäristön ominaisuuksien ja näyttöpäätetyötilojen valaisimien valoaukon kirkkauden määrittämisessä. Yksikkö ja suuruusluokka Valovoiman yksikkö on kandela [cd]. Polkupyörän polttimon valovoima ilman heijastinta on suuruusluokkaa 1 cd, heijastimella se on n. 250 cd ja 50W/10 kylmäsädelampun valovoima on kohtisuoraan eteenpäin cd. Valaisimen valonjako ilmoitetaan tavallisesti normalisoituna muodossa cd/klm (kandeloita tuhatta lumenta kohti). Näin voidaan samaa valonjakokäyrää käyttää valovirraltaan erilaisille, mutta valokappaleeltaan samanmuotoisille lampuille (esim. eritehoiset hehkulamput tai eri tehosarjaa olevat loistelamput). Riippuvuus eri tekijöistä Asennusgeometrian, valovoiman ja valaistusvoimakkuuden välinen yhteys tunnetaan nimellä neliö- ja kosinilaki: valaistusvoimakkuus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön ja suoraan verrannollinen valon tulokulman kosiniin: E = I γ cos γ / d 2. Yksikkö ja suuruusluokka Luminanssin yksikkö on kandelaa neliömetrille [cd/m 2 ]. Yöllä valaistun kadun pinnan luminanssi on suuruusluokkaa 2 cd/m 2, taivaankannen luminanssi 8000 cd/m 2 ja 36W loistelampun pinta noin cd/m 2. Riippuvuus eri tekijöistä Pinnan luminanssi riippuu pinnan valovoimasta ja sen projektiopinta-alasta tarkastelusuuntaan. Hajaheijastavien (matta) pintojen luminanssi syntyy pinnalla vallitsevan valaistusvoimakkuuden ja pinnan heijastussuhteen (värityksen) yhteisvaikutuksena. Jos hajaheijastavan pinnan valaistusvoimakkuus on E ja pinnan heijastumissuhde ρ, saadaan luminanssi laskettua seuraavasti: L = ρ E/π. 460

3 Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Kontrasti Jotta näköaistimus ei jäisi pelkästään valoisuusaistimukseksi, on näkökentässä oltava luminanssi- tai värieroja. Luminanssikontrasti K on edellä mainituista tärkeämpi kohteen näkyvyyttä arvioitaessa. Se saadaan laskettua kohteen ja taustan luminanssien avulla seuraavasti: K = (L tausta - L kohde )/L tausta Häikäisy Häikäisyä syntyy, kun näkökentän luminanssijakauma tai -taso on sopimaton tai muuttuu liian nopeasti. Häikäisy voi olla suoraa häikäisyä tai epäsuoraa heijastushäikäisyä. Häikäisy jaetaan tavallisesti kiusahäikäisyyn (UGR-menetelmä) ja estohäikäisyyn (TI/ GR-menetelmä). Kiiltokuvastuminen Kiiltokuvastumisessa valo heijastuu näkökohteesta heikentäen merkkien ja taustan välistä kontrastia aiheuttamatta häikäisyä. Heijastussuhde ρ Ilmoittaa prosentteina sen, kuinka suuri osa pinnalle kohdistuvasta valovirrasta heijastuu pinnalta takaisin. Tasaisuus Määrätyltä pinnalta laskettu valaistusvoimakkuuden (tai luminanssin) minimiarvon suhde keskiarvoon (joskus myös minimi/maksimi). Valaistushyötysuhde Kertoo, kuinka suuri osa valaisimen lamppujen valovirrasta päätyy suoraan tai heijastusten kautta tilan työtasolle. Se riippuu tilan mittasuhteista (tätä kuvataan huoneindeksillä) ja pintojen heijastussuhteista. Valaistushyötysuhde löytyy valaisinkohtaisista NB-taulukoista. Valaisimen käyttöhyötysuhde Valaistuslaskennassa käytettävä valaisimen hyötysuhde, jota käytetään yhdessä valonlähteen nimellisvalovirran kanssa. Käyttöhyötysuhde ottaa huomioon ympäristön lämpöolot sekä virranrajoittimen valovirtasuhteen (BLF). Koska sekä valaisin että lamppu mitataan 25 C ympäristön lämpötilassa, voi käyttöhyötysuhde ylittää 100 %. Virranrajoittimen valovirtasuhde Tarkoittaa tuotantovirranrajoittimella mitatun vertailulampun valovirran suhdetta saman lampun valovirtaan mitattuna vertailukuristimella (BLF = Ballast Lumen Factor). Mitataan standardin mukaisessa 25 C ympäristön lämpötilassa. Yhtälöiden symbolien selitykset: Em = tilan keskimääräinen valaistusvoimakkuus [lx]. ØL = valaisimen lamppujen yhteenlaskettu valovirta [lm]. Iγ = valaisimen valovoima tarkastelusuuntaan γ. γ = valon tulokulma suhteessa pinnan normaaliin (vaakapintaa valaistaessa valon tulokulma suhteessa luotilinjaan). d = valaisimen etäisyys valaistavasta pisteestä [m]. ρ = heijastuskerroin (0...1). k = alenemakerroin (0...1). η = valaistushyötysuhde. N = valaisinmäärä [kpl]. A = tilan lattiapinta-ala [m 2 ]. turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet suunnittelu tarvikkeet 461

4 Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Valonjakokäyrä Valaisimen valonjako mitataan useissa tasoissa valaisimen ympäri. Ensimmäinen mittaustaso (C=0 ) on se taso, joka on kohtisuoraan lamppujen pituussuntaa vastaan ja epäsymmetrisillä valaisimilla valovoiman maksimi suuntautuu tähän suuntaan. Valonjakokäyrä Valonjakokäyrä Valonjakokäyrä on napa- eli polaarikoordinaatistoon piirretty kuvaaja, joka ilmoittaa valaisimen valovoiman eri suuntiin tarkastelukulman funktiona yhdessä tai kahdessa tasossa. Ehjällä viivalla kuvataan valonlähteen pituusakseliin nähden poikittaista tasoa ja katkoviivalla pituusakselin suuntaista tasoa. Valonjakokäyrien arvot on skaalattu valonlähteen 1000 lm kohti (cd/1000 lm, cd/klm). Siksi valonjakokäyrässä olevat lukuarvot voivat olla aivan eri tehoisilla valaisimilla yhtä suuret. Isoluksikuvaaja (tasa-arvokuvaaja) Kuvaaja ilmoittaa käyrillä (tai harmaasävyillä) rajattuna alueen, jonka sisällä vaakatason valaistusvoimakkuus ylittää käyrälle merkityn valaistusvoimakkuusarvon (lx). Valaisimen ja kalusteiden sijainti on tavallisesti merkitty kuvaajaan. Vaihtoehtoisesti isoluksikuvaaja voidaan esittää myös 3D-muodossa pintakuvaajana, joka sopii parhaiten valaistuksen tasaisuuden havainnollistamiseen. Tilan pohjapiirrokseen voidaan tulostaa myös suoraan laskentapisteiden valaistusvoimakkuusarvot, jolloin on kyseessä taulukkomuotoinen tuloste. DIALux-ohjelmasta saadaan tulokset haluttaessa kaikissa edellä mainituissa muodoissa. Valonjakokäyrä 1. C-tasojen kulmat: 0 C X < Gamma-kulmat: 0 γ < 180 Symmetrinen valonjako Epäsymmetrinen valonjako 28 W T5-loistelamppu (2600 lm) antaa Valovoiman maksimi kulmaan 25 suoraan alas n. 975 cd. on 28 W T5-loistelampulla n cd. Isoluksikuvaaja (tasa-arvokuvaaja) 12 m 10 m 700 lx lx lx lx lx 500 lx wall zone 462

5 Valaistussuunnittelu Suureet, yksiköt ja niiden merkitys Suure/Käsite Symboli Yksikkö Kaava Selitys Valovoima Ι kandela (cd) I=Φ/ω Valovoima kuvaa valonlähteestä tiettyyn suuntaan säteilevän valon voimakkuutta. Määritelmä: valovirta/avaruuskulma (ω) Valaistusvoimakkuus Luminanssi (valotiheys/pintakirkkaus) E (lx) Luksi (lm/m²) Valovirta Φ lumen (lm) Suunnittelulumen (Design lumen / laskentalumen) Valaistushyötysuhde (Light Output Ratio LOR) Valaisimen käyttöhyötysuhde Virranrajoittimen valovirtasuhde Värilämpötila kelvin (K) L (cd/m²) L=I/A (L=I/Acosα) Φ=I/ω Valaistusvoimakkuus ilmoittaa tietylle pinnalle osuvan valovirran määrän. Määritelmä: valovirta/ pinta-alayksikkö (m²). Luminanssia kutsutaan myös valotiheydeksi. Mitä suurempi pinnan (esim. lampun, valaisimen, työkohteen) luminanssi on, sitä kirkkaammalta pinta näyttää. Valovirta ilmoittaa valonlähteen tuottaman kokonaisvalomäärän, ja se tarkoittaa sitä osaa valonlähteen tuottamasta säteilyvirrasta, jolla on kyky tuottaa silmässä valoaistimus. (V λ -käyrä CIE:n mukaan). Φ B lumen Tarkoittaa valovirtaa, jonka valonlähde tuottaa ympäristön lämpötilan ollessa 25 C. Toisinaan valovirta poikkeaa valonlähteen maksimivalovirrasta (esimerkiksi T5-loistelampuissa). η A η B Kertoo kuinka suuri osa valaisimen valonlähteiden tuottamasta valovirrasta päätyy suoraan tai heijastusten kautta työtasolle. Valaistushyötysuhde määritellään tietyissä olosuhteissa valonlähteistä saatavan valovirran ja samojen valonlähteiden samoissa olosuhteissa valaisimessa tuottaman valovirran suhteena. Valaistuslaskennassa käytettävä valaisimen hyötysuhde, jota käytetään yhdessä valonlähteen nimellisvalovirran kanssa. Käyttöhyötysuhde ottaa huomioon virranrajoittimen valovirtasuhteen (BLF): koska sekä valaisin että lamppu mitataan 25 C ympäristön lämpötilassa, käyttöhyötysuhde voi ylittää 100 %, η B =η mittaus x BLF. BLF Tarkoittaa tuotantovirranrajoittimella mitatun vertailulampun valovirran suhdetta saman lampun valovirtaan vertailukuristimella mitattuna ympäristön lämpötilan ollessa 25 C. CIE 17.4 Värilämpötila kuvaa valonlähteen värivaikutelmaa, ja tavallisesti lämpimäksi sävyksi koetaan K<4000 ja kylmäksi K>4000 K. Värilämpötila ilmoitetaan absoluuttisesta nollapisteestä lähtevällä Kelvin-asteikolla, jonka määritelmä on K= 273,17 o C / 0 o C=+273,17 K. Värintoistoindeksi Ra R a -indeksi CIE 17.4 Mittaa valonlähteen kykyä toistaa tiettyjä testivärejä suhteessa annettuun vertailuvalonlähteeseen määrätyssä värilämpötilassa. Asteikkona käytetään R a -indeksiä, joka voi CIE:n mukaan olla enintään 100 ja jonka tulee olla työtiloissa vähintään 80. Valotehokkuus valonlähde H (lm/w) η=φ/p Valonlähteen valotehokkuus tarkoittaa valonlähteen säteilemän valovirran suhdetta valonlähteen kuluttamaan sähkötehoon. Valotehokkuuden voidaan sanoa mittaavan valonlähteen hyötysuhdetta. Valotehokkuus järjestelmä (valonlähde + liitäntälaite) H (lm/w) η=φ/p Järjestelmän valotehokkuus tarkoittaa valonlähteen säteilemän valovirran suhdetta valonlähteen kuluttamaan sähkötehoon liitäntälaitteen aiheuttamat häviöt mukaan lukien. Häikäisy CIE- 31, 112, 117 Tasaisuus valaistusvoimakkuus luminanssi E min /E ka L min /L ka Epämiellyttävä tai näkemistä heikentävä olosuhde, joka johtuu luminanssijakauman tai -tason sopimattomuudesta tai voimakkaista kontrasteista. Häikäisy jaetaan tavallisesti kiusahäikäisyyn (UGR/NB) ja estohäikäisyyn (TI/GR). Määrätyltä pinnalta laskettu valaistusvoimakkuuden (tai luminanssin) minimiarvon suhde keskiarvoon, ellei muuta ilmoiteta. Valaisimen luminanssi Valaisimen valaisevien osien keskiluminanssin tulee olla mitattu ja/tai laskettu C-tasossa 15 välein, alkaen 0 :eesta ja γ-kulmien elevaation ollessa 65, 75 ja 85. Rakenteellinen häikäisysuojakulma Optinen häikäisysuojakulma; Valaisimen Cut-off-kulma Valaisimen vaakatasosta lähtien siihen rajaan laskettu kulma, josta paljas lamppu tai suuriluminanssinen pinta alkaa näkyä. Kulma nadiirista ylöspäin lasketun pystysuoran akselin ja ensimmäisen tarkastelusuunnan välillä, josta valonlähteet ja suuriluminanssiset pinnat eivät ole näkyvissä. ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Avaruuskulma ω steradiaani (sr) ω=a/r² Valonsäteen tekemän kartion pallomaisen pohjan pinta-ala A suhteessa pallon säteen neliöön. Keskimääräinen polttoikä valonlähteet Huoltopolttoikä valonlähteet Hyötypolttoikä valonlähteet tuntia (h) Ilmoittaa valonlähteen polttotuntimäärän, jolloin puolet tutkittavasta suuresta lamppujoukosta on sammunut. (Hehku-, halogeeni- ja loistelamput). tuntia (h) Huoltopolttoikä ilmoittaa polttotuntimäärän, jolloin valonlähteiden kokonaisvalovirrasta on tavallisesti jäljellä enää 80 % johtuen lamppujen loppuunpalamisesta ja valovirran alenemasta. tuntia (h) Hyötypolttoikä ilmoittaa polttotuntimäärän, jolloin valaistusasennuksen kokonaisvalovirrasta on jäljellä enää 70 % johtuen lamppujen loppuunpalamisesta ja valovirran alenemasta. turvavalaistus Suureiden, yksiköiden ja käsitteiden standardisoidut määritelmät ja tarkemmat selitykset, ks. SFS EN Valaistusvaatimuksia tarkentavat perustermit ja kriteerit (EN Basic terms and criteria for specifying lighting requirements). tarvikkeet suunnittelu 463

6 Valaistussuunnittelu Valaistusvaatimukset ja EN Yhteiseurooppalaiset valaistussuositukset EN Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Erityyppisten työtehtävien edellyttämät valaistusvaatimukset on koottu yhteiseurooppalaiseen Standardiin EN Lighting of indoor Work Places. Koska valaistuksen riittävyyteen liittyvät vaatimukset on kirjattu lakiin, on standardi EN käytännössä velvoittava. Osa standardin yksityiskohdista on jätetty avoimeksi ja kansallisella tasolla sovittavaksi. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi työskentelyalueen mitat ja työskentelyalueen välittömän lähiympäristön koko. Täydentäviä ohjeita tarvitaan. Ennen niiden valmistumista on suunnittelussa tärkeää sopia sellaisista suunnittelulähtökohdista, joihin standardi ei suoraan ota kantaa. Seuraavilla sivuilla esitellään standardin EN keskeisiä kohtia. Standardin sisällöstä Standardi antaa taulukkomuodossa työskentelyaluetta ja sen välitöntä lähiympäristöä koskevat valaistuksen vähimmäisvaatimukset. Tämä poikkeaa selvästi perinteisestä, enemmän tilakohtaisesta suunnittelukäytännöstä. Vaikka pääosa standardista käsittelee työalueiden valaistusvoimakkuuksia, tulisi valaistusympäristön suunnittelussa hallita myös tilan luminanssijakauma, häikäisyn estäminen, varjonmuodostus, valon värintoisto-ominaisuudet, välkyntä ja päivänvalon käyttö. Taulukko-osassa on annettu tehtäväkohtaisesti valaistusvoimakkuuden vähimmäisarvot, sekä häikäisyindeksi- ja värintoistovaatimukset. Suositeltavat valaistusvoimakkuudet noudattavat vanhojen suositusten mukaisesti alla esitettyä sarjaa. Se perustuu havaintoon, jonka mukaan kerroin 1,5 edustaa pienintä subjektiivisesti havaittavaa eroa valaistusvoimakkuudessa. Sarjan pienin valaistusvoimakkuus 20 lx on valittu siksi, että normaaleissa valaistusolosuhteissa kasvonpiirteet ovat silloin juuri tunnistettavissa. Tiloissa, joissa työskennellään jatkuvasti, ei valaistusvoimakkuus saisi olla alle 200 lx. Standardissa käytettävä valaistusvoimakkuusarvojen porrastus: lx 464

7 Valaistussuunnittelu EN Työalueen koko Työalue ei yleensä kata koko työpöytää/työtilaa. Erityyppisissä tehtävissä saattaa työalueen koko vaihdella merkittävästi. Esimerkiksi elektroniikkateollisuuden valmistuslinjalla työalue on merkittävästi pienempi kuin autoteollisuuden kokoonpanopisteessä. Toimistotyössä työalue on se osa työpöytää, jossa luetaan papereita, kirjoitetaan ja suoritetaan muita katselua vaativia tehtäviä. Käytännössä tämä tarkoittaa pöydän etuosaa noin 50 cm syvyydeltä. Metalliteollisuudessa työalueen muodostavat kaikki ne kohteet, joissa koneen toimintaa ja työstön onnistumista tarkkaillaan, vaihdetaan työkaluja tai -kappaleita sekä tehdään huoltotöitä. Koska kansallisia ohjeita työalueen mittojen ja muodon määrittämiseen ei toistaiseksi ole olemassa, tulee työalueen mitoista sopia suunnittelijan ja tilaajan kesken. Vaatimukset työalueelle Valaistusta on keskitetty työalueelle siitä asti, kun työpisteitä on valaistu keinovalaistuksella. Alussa valonlähteinä olivat kynttilät, sitten öljyja kaasulamput. Tilakohtainen valaistussuunnittelu yleistyi sähkövalaistuksen myötä, koska työaluekohtainen mitoitus ei ollut käytännössä mahdollista ennen tietokoneiden ja valaistuslaskentaohjelmien aikaa. Työalue on se osa työskentelyalueesta, koneesta tai työympäristöstä, jossa näkötehtäviä suoritetaan. Työalue voi tehtävästä riippuen sijaita vaaka- tai pystypinnalla tai millä tahansa kaltevalla pinnalla. Valon tulee langeta työalueelle niin, että näkökohteessa saavutetaan paras mahdollinen kontrasti. Työalueen valaistusvoimakkuuden keskiarvon ja tasaisuuden tulee olla standardin vaatimusten mukainen. Näin ollen työalueen yksittäisissä pisteissä sallitaan standardin vähimmäisvaatimuksia pienempiä arvoja, kunhan keskiarvo ja tasaisuusvaatimukset täyttyvät. Mikäli työalueen kokoa tai sijaintia ei tunneta, tulee valaistusvaatimusten toteutua tilassa kaikkialla, jonne työalue voidaan ajatella Esimerkki työtilan työalueesta 0,5 m l y =pituus l t =pituus w y =leveys w t =leveys 1. Työalue (l t x w t ) työalueen mitat perustuvat työn asettamiin vaatimuksiin. 2. Välitön lähiympäristö (l y x w y ) suunnittelija määrittelee välittömän lähiympäristön mitat (l t + 2x0,5m) x (w t + 2x0,5m). 3. Muu tila Välittömän lähiympäristön reunalta 0,5m etäisyydelle seinistä sijoitettavaksi. Jotta standardin vaatimukset saadaan täytettyä, ei mitoitusta voida tehdä tilan valaistusvoimakkuuden keskiarvoon perustuen, vaan sijoittamalla työalueita eri puolille tilaa ja varmistumalla valaistusvaatimusten toteutumisesta näissä työpisteissä. Energiatehokkaaseen ratkaisuun pääseminen edellyttää sitä, että valaisimen valonjako sopii hyvin tilan asennusgeometriaan. Mahdollisuus poiketa Jokaista suositusarvoa kohti on olemassa vaihtoehtoinen pienempi ja suurempi arvo, joita voidaan tai tulee käyttää olosuhteiden niin salliessa/edellyttäessä. Vaihtoehtoisia arvoja ei ole erikseen taulukoitu, vaan mahdollinen pienempi tai suurempi arvo poimitaan edellä mainitusta lukusarjasta suositusarvon ylä- tai alapuolelta. Ylöspäin tulee poiketa kun: näkötehtävät ovat kriittisiä virheiden korjaus on kallista tarkkuus tai korkea tuottavuus ovat tärkeitä työntekijän näkökyky on tavallista heikompi kohteen kontrasti on heikko kohteen koko on pieni työtehtävää suoritetaan poikkeuksellisen pitkäkestoisesti Alaspäin saa poiketa, kun: näkökohteen koko on suuri sen kontrasti on tavallista parempi työtehtävää suoritetaan poikkeuksellisen lyhytaikaisesti Välitön lähiympäristö Liian suuret valaistuserot työalueen ympärillä aiheuttavat epämiellyttävyyden tunnetta ja stressiä. Luminanssitasaisuutta on ollut vaikea ottaa käytännön suunnittelussa huomioon. Standardissa EN työalueen välittömän lähiympäristön valaistussuositukset annetaan selkeästi valaistusvoimakkuusarvoina. Standardi EN sisältää valaistusvoimakkuusvaatimukset työaluetta ympäröivälle vyöhykkeelle, joka ulottuu vähintään 0,5 m etäisyydelle työalueen reunasta. Valaistusvoimakkuuden tulee olla työalueen välittömässä lähiympäristössä vähintään alla olevan taulukon mukainen, joskin sen tasaisuudelle ei aseteta niin suuria vaatimuksia kuin työalueella. Suunnittelijan tehtävänä on arvioida välittömän lähiympäristön koko ja se voi monissa kohteissa olla suurempi kuin 0,5 m työalueen reunasta. Työalueen valaistusvoimakkuusarvoja ei oteta mukaan laskettaessa välittömän lähiympäristön keskimääräistä valaistusvoimakkuutta ja tasaisuutta. Välittömän lähiympäristön kokoa tulee kasvattaa, kun: työalue on pieni työalueella esiintyy suuria valaistusvoimakkuuksia työ on liikkuvaa Välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuusvaatimukset Valaistusvoimakkuus työalue (E ka ) Valaistusvoimakkuus välitön lähiympäristö (E ka ) > 750 lx 500 lx 500 lx 300 lx 300 lx 200 lx < 200 lx E työalue Tasaisuus (E min /E ka ) > 0,7 Tasaisuus (E min /E ka ) > 0,5 Taulukko määrittelee työalueen välittömän lähiympäristön valaistusvaatimukset suhteessa työalueen valaistusvoimakkuuteen. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 465

8 Valaistussuunnittelu EN Tilan yleisvalaistus Yleisvalaistuksella käsitetään työalueen välittömän lähiympäristön ulkopuolelle jäävää osaa, joka rajoittuu 0,5 m etäisyydelle seinistä. EN ei suoraan ota kantaa yleisvalaistusvoimakkuuteen. Valaistusvoimakkuuden on kuitenkin oltava vähintään 200 lx alueilla, joissa työskennellään jatkuvasti. Työtilassa valaistusvoimakkuuden minimiarvo ei saisi olla pienempi kuin 1/5 työalueen valaistusvoimakkuuden keskiarvosta. Edelleen hyvä nyrkkisääntö yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuuden keskiarvoksi on SVS mukaisesti 1/3 työalueen keskimääräisestä valaistusvoimakkuudesta. Samaa sääntöä tulisi soveltaa myös tilan pystypintojen keskimääräiselle valaistusvoimakkuudelle, mikäli pinnat ovat vaaleita. Tilan yleisvalaistus: minimiarvo 1/5 Em, työalue keskimäärin 1/3 Em, työalue vähintään 200 lx, mikäli alueella oleskellaan jatkuvasti Tasaisuusvaatimukset ovat muuttuneet Valaistusvoimakkuuden tasaisuuden on oltava työalueen sisällä vähintään 0,7. Tämä on yksi suurimpia muutoksia vanhoihin suosituksiin verrattuna. Suomalaisissa valaistussuosituksissa on annettu sama vaatimus 0,7, mutta luvulla on aikaisemmin tarkoitettu eroa parhaiten ja heikoiten valaistun työpisteen välillä. Vanhan suunnitteluperiaatteen mukaisesti avotilan keskellä on saanut valaisimien väliin sijoitetussa työpisteessä olla jopa 30 % pienempi valaistusvoimakkuus verrattuna suoraan valaisimen alla sijaitsevaan työpisteeseen. Nyt vaatimusten tulee toteutua kaikissa työpisteissä niiden sijoituksesta riippumatta. Mikäli työpisteiden sijaintia ei tunneta, tulee valaistusvoimakkuusvaatimusten toteutua kaikkialla, mihin työpiste voidaan käytännössä sijoittaa. Mikäli yleisvalaistuksen valaistusvoimakkuutta ei tilassa voida nostaa, tulee valaistuksen olla paikallistettu ja avotilassa myös siirrettävissä. Häikäisy Näköergonomisen valaistuksen edellytyksenä on, että näkökohteen sijainti ja muoto suhteessa valon tulosuuntaan ei aiheuta kiusatai estohäikäisyä. Häikäisyä esiintyy tilanteissa, joissa näkökentän luminanssitaso tai luminanssijakauma on sopimaton tai muuttuu liian nopeasti. Häikäisyä aiheuttavat sekä valaisimet että päivänvalo joko suoraan näkökentässä tai heijastumalla näkökohteen tai sen lähiympäristön kautta. Iäkkäämmät ihmiset ovat herkempiä häikäisylle kuin nuoremmat. Keinovalaistuksen aiheuttamaa estohäikäisyä voidaan pienentää käyttämällä riittävän hyvin häikäisysuojattuja valaisimia. Valaisimen rakenteelliselle häikäisysuojakulmalle on annettu raja-arvot samaan tapaan kuin aikaisemmissa valaistussuosituksissa. Rakenteellinen häikäisysuojaus on tärkeää erityisesti avoimissa purkaus- ja loistelamppuvalaisimissa. Vaatimusten porrastus on tehty valonlähteen luminanssin mukaan. Kiusahäikäisyä esiintyy silloin, kun valaisimen tai lampun luminanssi on suurempi kuin mihin silmä on sopeutunut. Kiusahäikäisyn määrä riippuu häikäisevän kohteen luminanssista, sen koosta, häikäisevän kohteen taustan luminanssista sekä sen sijainnista näkökentässä. Kiusahäikäisyä voidaan pienentää kasvattamalla tilan pintojen luminanssia. Kiusahäikäisyä arvioidaan uudessa standardissa UGRL-taulukkomenetelmän mukaisesti (CIE:n julkaisu 117/1995). UGR-luku voi käytännössä vaihdella välillä Porrastus on kolmen yksikön askelin, joka edustaa pienintä, subjektiivisesti havaittavissa olevaa eroa. Mitä pienempi UGR-luku, sitä pienempi häikäisy. UGR-luku on käytännössä sama kuin tähän saakka käytetty IES-häikäisyindeksi, joten muutos on vain nimellinen. Valaisimen rakenteellisen häikäisysuojauksen vaatimukset Lampun luminanssi [kcd/m²] Pienin rakenteellinen häikäisysuojakulma Taulukon vaatimukset eivät kosketa valaisimia, jotka on asennettu normaalia silmän korkeutta alemmaksi tai pelkästään epäsuoraa valoa antavia valaisimia. Kiusahäikäisyä voidaan pienentää: Lisäämällä valaisimien ylävalon määrää/osuutta. Sijoittamalla valaisimet lähemmäs seiniä. Valaisemalla seiniä erillisillä seinänpesijävalaisimilla. Valitsemalla seinäpinnoille vaaleampi värisävy 466

9 Valaistussuunnittelu EN Näyttöpäätetyöpisteiden valaistus Näyttöpäätetyössä valaistusolosuhteiden tulee olla sovitettu yhteen työskentelyolosuhteiden kanssa. Näyttöpäätetyö sisältää näytön ja käsikirjoitusten lukemista, perinteistä kirjoitustyötä käsin sekä kirjoitustyötä näppäimistöllä. Heijastukset näytöltä ja joissain tilanteissa myös näppäimistöltä heikentävät kontrastia ja vaikeuttavat siten merkkien lukemista. Ongelman välttämiseksi ihminen muuttaa tiedostamattaan asentoaan ja se johtaa yleensä ergonomisesti epätyydyttävään työasentoon ja fyysiseen kuormittumiseen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että näytön pinnalla valaistusvoimakkuuden ei tulisi ylittää 200 lx. Standardissa EN näyttöpäätevalaistuksen vaatimukset perustuvat tilassa käytettävien näyttöjen pinnan heijastusominaisuuksiin standardin ISO mukaisesti. Standardi jakaa näytöt kolmeen luokkaan, joissa kaikissa määritellään valaisimen valoaukon luminanssin raja-arvo yli 65 kulmaan pystylinjasta lukien kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri. On syytä huomata, että standardi ISO koskee vain kuvaputkinäyttöjä. Heijastusvaatimusten ja luokituksen osalta vastaava standardi LCD-näytöille on ISO Vaatimukset on koottu alla olevaan taulukkoon. Vaatimukset koskevat tilannetta, jossa näytön kallistus taaksepäin on enintään 15. Standardin raja-arvot koskevat valaisimien lisäksi myös muita näytöltä mahdollisesti heijastuvia pintoja. Näytön tyypistä riippuva määrittely asettaa suunnittelijat aivan uuteen tilanteeseen. Jos tilan käyttäjää ja käytettäviä näyttöjä ei suunnitteluvaiheessa tunneta, joudutaan suunittelemaan varman päälle luokan III mukaan, koska nykyään valmistetaan edelleen myös III-luokan näyttöjä. Raja-arvo 1000 cd/m 2 saattaa tuntua liian väljältä, mutta se on itse asiassa tiukempi kuin lukuarvo antaa ymmärtää. Monet valaisimet, jotka täyttävät pitkittäis- ja poikittaissuuntiin 200 cd/m 2 eivät täytä raja-arvoa 1000 cd/m 2 kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri. Valaisimien koon pienenemisen myötä valaisevan pinnan pienentäminen kasvattaa valaisimen luminanssia. Siksi mattapintaisella pienluminanssioptiikalla on vaikeaa täyttää uusia vaatimuksia erityisesti, kun käytetään valovirtasarjan T5-loistelamppuja (24 W, 39 W, 49 W, 54 W tai 80 W). Näyttöpäätetyötilojen valaisimien luminanssivaatimukset CRT-näyttöjen luokitus standardin ISO mukaisesti Valaisimen keskimäärisen luminanssin maksimiarvo cd/m 2 (koskee valaisimia, jotka voivat aiheuttaa heijastuksia näytölle). Negatiivinäyttö (tumma tausta) Positiivinäyttö (vaalea tausta) Näyttöluokka I ja II - suora valaistus Hyvä tai keskimääräinen heijastuksien hallinta 1000 cd/m² 1500 cd/m² Näyttöluokka III - suora valaistus Huono heijastuksien hallinta 200 cd/m² 500 cd/m² Näyttöluokka III - suora/epäsuora valaistus (10 % ylävalo) Huono heijastuksien hallinta 500 cd/m² Luminanssitasaisuus Työskenneltäessä ei koko ajan katsota työkohdetta. Katse vaeltaa tilassa, henkilöissä, ikkunasta ulos ja taas työkohteeseen. Mikäli työkohteessa ja ympäristössä on hyvin erilaiset valoisuudet (luminanssit), joutuvat silmät tekemään työtä sopeutuessaan tilanteesta toiseen. Tunne on sama kuin television katselu täysin pimeässä huoneessa. Silmien rasittuminen ei liene kenellekään vierasta. Työpistettä ympäröivien pintojen luminanssilla on suuri merkitys näkemiselle ja tilavaikutelmalle. Luminanssijakauma näkökentässä määrittelee kokonaan silmän sopeutumistason eli silmän kyvyn sopeutua erilaisiin valaistustilanteisiin. Tasapainossa oleva sopeutumisluminanssi kasvattaa: Tilan visuaalista selkeyttä Silmän kontrastiherkkyyttä (kykyä havaita pieniä kontrastieroja) Silmän motoristen toimintojen tehokkuutta Luminanssit tulisi ilmoittaa seuraavan porrastuksen mukaisesti: Oheiset välittömän lähiympäristön valaistusvaatimukset perustuvat tuttuihin 10:3:1 luminanssisuhteisiin. Näkökohteen (näyttö, paperi) välittömän lähiympäristön luminanssin (valotiheyden, valoisuuden) tulee olla 1/3 kohteen luminanssista. Vastaavasti muualla näkökentässä luminanssin tulee olla 1/10 kohteen luminanssista. Vaikka ympäristö pitää valaista, ei tausta ja lähiympäristö saa kuitenkaan olla kohdetta valoisampia, koska näkötarkkuus kohteen yksityiskohtien erottamisessa heikkenee. Standardi antaa luminanssisuhteiden suunnitteluun heijastumissuhteita koskevia suosituksia, jotka on esitetty alla olevassa taulukossa. Seuraavia seikkoja tulisi välttää: Liian suuria luminansseja (voivat aiheuttaa häikäisyä) Liian suuria luminanssikontrasteja (voivat rasittaa silmiä, koska silmä joutuu jatkuvasti sopeutumaan) Liian pieniä luminanssikontrasteja (tila näyttää tylsältä) suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 467

10 Valaistussuunnittelu EN Energian käyttö Standardin valaistusvaatimukset tulee täyttää mahdollisimman energiataloudellisella ratkaisulla niin, ettei näkömukavuudesta jouduta tinkimään. Hyvässä suunnitelmassa on otettu huomioon lamppujen energiatehokkuus, valaisimen hyötysuhde, liitäntälaitetekniikka, valaistuksen ohjaus ja päivänvalon käyttö. EU on asettamassa entistä tiukempia vaatimuksia energiankäytölle ja tämä tulee koskemaan myös valaistusta. Rakennusten energiatehokkusdirektiivi 2002/91/EC asettaa vaatimukset mm. rakennusten kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetelmälle, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset uusille rakennuksille ja korjausrakentamiselle sekä rakennusten energiasertifioinnille. Sisävalaistuksen energiankulutuksen laskentamenetelmä määritellään standardissa EN "Energy Performance of Buildings Energy Requirements for Lighting". Alenemakerroin Standardin suositusarvot ovat huoltoarvoja ja valaistuslaskennassa tulee käyttää alenemakerrointa, kuten aikaisemmin. Alenemakerroin määritetään EN mukaan valaistussuunnittelijan toimesta. Alenemakertoimen tulee perustua valaistuksen huoltosuunnitelmaan ja valaisinten puhdistusohjeisiin. Suunnittelija saa siis lisää vapautta, mutta myös vastuuta. Edelleen kannattaa pitää mielessä vanhat ohjeelliset arvot, mikäli tarkempaa tietoa ei ole käytettävissä. Ne on koottu valaistuslaskentaosioon. EN sisällyttää huoltoon liittyvät yksityiskohdat saumattomasti osaksi valaistussuunnitelmaa. Suunnittelijan tehtäviä EN mukaisesti: Suunnittelijan tulee valita alenemakerroin ja kirjata ylös ne oletuk-set, joihin valinta perustuu. Näitä ovat lampputyyppi ja sen valovir-ran alenema, tilan likaantumis- ja lämpöolosuhteet sekä valittu huoltoväli. Suunnittelijan tulee valita asennusolosuhteisiin sopivat valaisimet. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi valaisimen puhdistettavuutta ja polttoiän sopivuutta asennuskohteeseen ja puhdistusväliin. Suunnittelijan on tehtävä kattava huoltosuunnitelma, joka sisältää lampunvaihtovälin sekä ohjeet ja aikataulun valaisimien puhdistamista ja tilan siivoamista varten. Päivänvalon hyödyntäminen Päivänvalo oikein hyödynnettynä täyttää kaikki valaistuksen laatuvaatimukset. Valon värilämpötila elää vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan. Se tuo miellyttävää vaihtelua myös sisätiloihin. Pohjoismaissa päivänvalon lähes vaakasuora tulosuunta valaisee erityisen hyvin pystypintoja, millä on positiivinen vaikutus näkömukavuuteen. Vaakatason valaistusvoimakkuus laskee nopeasti siirryttäessä ikkunaseinustalta kohti sisätilaa. Automaattisilla valaistuksenohjausjärjestelmillä voidaan ikkunavyöhykkeelle tuleva päivänvalo hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Päivänvalo on sekä näkömukavuus-, viihtyvyys- että energiataloudellisuustekijä. Ikkuna yhdistää sisä- ja ulkotilat toisiinsa. Sillä on keskeinen merkitys viihtyvyydelle, näkymien antautumiselle ja arkkitehtuurille. Välkyntä ja stroboskooppi-ilmiö Perinteisellä kuristimella varustettujen loiste- ja purkauslamppujen valo välkkyy 100 Hz taajuudella. Tutkimusten mukaan havaintokynnyksen alittava välkyntä kuormittaa näköhermostoa ja voi aiheuttaa päänsärkyä. Havaintokynnyksen alittava välkyntä voi myös resonoida välkkyvien tietokonenäyttöjen kanssa ja aiheuttaa havaintokynnyksen ylittävää värinää kuvaruudulla. Stroboskooppi-ilmiö lisää työtapaturman vaaraa teollisuudessa, koska välkkyvä valo saattaa saada pyörivät kappaleet näyttämään pysähtyneiltä tai hitaasti pyöriviltä. Välkyntää ja stroboskooppi-ilmiötä voidaan ehkäistä käyttämällä elektronisia liitäntälaitteita. Värintoistovaatimukset Yleisen värintoistoindeksin tulee olla vähintään 80 (luokka 1B), mikäli tilassa oleskellaan tai työskennellään jatkuvasti. Värintoistoluokan 1B minimivaatimuksesta voidaan yleisvalaistuksessa poiketa esimerkiksi purkauslamppusyväsäteilyvalaisimia käytettäessä. Tällöinkin tulee huolehtia riittävästä värintoistosta vakituisesti miehitetyissä työpisteissä ja turvallisuuskilpien/-merkintöjen läheisyydessä. Valaistussuosituksissa on aiemmin hyväksytty raskaassa teollisuudessa värintoistoluokat 2 (Ra 60 80) ja 3 (Ra 40 60), jopa 4 (Ra 20 40). Standardissa EN värintoistoluokkia 2 4 käytetään vain yleisvalaistuksessa ja tiloissa, joissa ei työskennellä jatkuvasti. Erityistarpeet Standardin vaatimukset koskevat normaalin näkökyvyn omaavia henkilöitä. Mikäli tilassa työskentelevistä henkilöistä merkittävä osa on iäkkäitä tai heikkonäköisiä, tämä tulee ottaa huomioon valaistusta suunniteltaessa. 468

11 Valaistussuunnittelu Otteita EN taulukoista Tehtäväkohtaiset suositukset Oheiseen taulukkoon on koottu otteita standardin EN mukaisista valaistusvaatimuksista. Standardissa käytetään jäsentelyä teollisuusalan mukaan. EN on vanhoja suosituksia yksityiskohtaisempi erityisesti kouluvalaistuksessa ja sairaalatiloissa. Standardissa ei ole enää omia suosituksia koskien esimerkiksi asuntoja, huoltoasemia, hissejä, kaivoksia, kirkkoja, paloasemia, posteja, pankkeja tai poliisilaitoksia. Näitä tiloja suunniteltaessa tulee käyttää soveltuvin osin muiden vastaavien tilojen suosituksia. Selityksiä -merkinnöille: 4 = värilämpötilan tulee olla vähintään 4000 K. 5 = värilämpötilan tulee olla vähintään 5000 K. 6 = värilämpötilan tulee olla vähintään 6000 K. B = vuodetasolla. C = valaistuksen tulisi olla säädettävä. E = suuret luminanssit potilaan näkökentässä estettävä. F = stroboskooppi-ilmiö estettävä. G = kiinnitettävä huomiota häikäisyyn. H = syväsäteilyvalaisimien värintoisto voi yleisvalaistuksen osalta olla vaadittua alempi. I = valaistussuunnittelun tavoitteena on luoda tilaan sopiva ilmapiiri. L = lasketaan lattiatasolla. M = yöaikaan pienempi valaistusvoimakkuus on hyväksyttävä. N = näyttöpäätevalaistuksen ohjeet otettava huomioon suunnittelussa. P = peilivalaistuksen tulee olla häikäisemätön. R = kiiltokuvastuminen estettävä. S = sisään- ja uloskäyntien yhteydessä tulee olla sopeutumisvyöhyke, joka auttaa silmää sopeutumaan valaistuseroihin tilojen välillä. T = turvavärien tulee näkyä oikein. U = ota huomioon myös EN V = kiinnitä huomiota pystypintojen valaistukseen. Kulkuväylät ja rakennuksen yleiset sisätilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Liikennealueet (sisätilassa) Liikennealueet ja käytävät (Ra ja UGRL sovitettava yhteen naapuritilojen kanssa) LS Käytävätilat, joissa ajoneuvoja L Portaikot, liukuportaat kuljettimet Ajoluiskat, lastausalueet Lepohuoneet, saniteettitilat ja ensiapuhuoneet Kahvihuoneet Lepohuoneet Kuntoilutilat Vaate-, pesu-, kylpyh. ja WC:t Sairashuone Lääkintähuone Valvomot Talotekniset huoneet kytkentälaitehuoneet Telex, postitus, puhelinkeskus Varastot, kylmät varastot Varastotilat Jatkuvasti miehitetyt varastot Lähettämö- ja käsittelyalueet Varastointi- ja hyllystöalueet Käytävät, ei henkilöliikennettä Käytävät Käyttö- ja ohjauspaikat Opetustilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Lastentarhat, esikoulut Leikki, askartelu, lastenhoito Oppilaitokset Luokat, opetustilat C Iltaopetus, aikuiskoulutus C Luentosalit C Liitutaulu R Havaintopöydät Havaintopöydät luentosalissa Piirustussalit Piirustussalit taideoppilaitoks Tekninen piirustus Harjoitussalit ja laboratoriot Käsityöluokat, tekniset työt Musiikkiluokat ATK-luokat (valikko-ohjaus) N Kielilaboratoriot Valmisteluhuoneet ja työpajat Sisäänkäyntihallit Kulkuväylät, käytävät Portaat Oppil. yhteis- ja kokoontumist Opettajainhuoneet Kirjaston hyllyjen pystypinta Kirjaston lukualueet Opetusvälinevarasto Voimistelusalit ja uimahallit U Kouluruokala Koulukeittiö Liiketilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Liiketilat Myyntialue* Kassa-alue ja pakkauspöytä * Valaistusvoimakkuus ja UGRL tulee valita myymälätyypin mukaisesti. Toimistot Tehtävä tai tila E m UGR L R a Toimistot Arkistointi ja kopionti Kirjoitus, konekirjoitus, Lukeminen, tietojenkäsittely N Tekninen piirtäminen CAD-työasemat N Kokous- ja neuvottelutilat C Vastaanottotiski Arkistot Julkiset kokoontumistilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Yleiset alueet Eteiset 100 (22) 80 Vaatesäilöt Odotusaulat Lipputoimistot Ravintolat ja hotellit Vastaanottotiski, kassa Keittiö S Ravintolasali ja vastaavat tilat I Itsepalveluravintola Tarjoilupöytä Kokoushuoneet C Käytävät M Teatterit, konserttisalit, elokuvateatterit Harjoitus- ja pukeutumistilat P Messut, näyttelyhallit Yleisvalaistus Kirjastot Kirjahyllyt Lukualueet, palvelutiskit Pysäköintilaitokset Sisään/ulosajorampit (päivä) * L Sisään/ulosajorampit (yö) * L Ajoradat * L Pysäköintialueet 75-20* LV Lipunmyynti L * Turvavärien havaitsemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kuljetus- ja liikennealueet Tehtävä tai tila E m UGR L R a Lentoasemat Tulo- ja lähtöhallit, matkatavarahallit H Yhdyskäytävät, liukuportaat, kuljettimet Lähtöselvitys, neuvonta N Tulli ja passintarkastus V Odotustilat Matkatavaratilat Turvatarkastusalueet N Lennonjohtotorni* CN Huolto- ja korjaushallit H Moottorien testausalueet H Mittausalueet lentokonehalleissa H Rautatiet Katetut laiturialueet ja matkustajatunnelit Asemahalli Lippu- ja matkatavaratoimistot sekä palvelutiskit Odotushuoneet * Päivänvalon aiheuttamaa häikäisyä on rajoitettava. Heijastukset ja kiillot ikkunoista yöaikaan estettävä. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 469

12 Valaistussuunnittelu Otteita EN taulukoista Terveydenhoitotilat Tehtävä tai tila E m UGR L R a Yleiskäyttöhuoneet Odotushuoneet L Käytävät päivällä L Käytävät yöllä L Päivähuoneet L Henkilökunnan huoneet Toimistotilat Henkilökuntatilat Vuodeosastot, synnytysosastot Yleisvalaistus EL Lukuvalaistus Yksinkertaiset tarkastukset Tutkimus ja hoitotoimenpiteet Yö- ja huomiovalaistus 5-80 Potilas WC:t ja kylpyhuoneet Tutkimushuoneet (yleis-) Yleisvalaistus Tutkimus ja hoitotoimenpiteet Silmätutkimus Yleisvalaistus Silmän ulkopuolinen tutkimus Näkö- ja värinäkötarkastus Korvatutkimus Yleisvalaistus Korvatutkimus Synnytyshuoneet Yleisvalaistus Tutkimus ja hoitotoimenpiteet Toimenpidehuoneet (yleis-) Dialyysi C Dermatologia Endoskopia Kipsaushuoneet Lääkekylvyt Hieronta ja radioterapia Leikkaussalit Valmistelu ja heräämö Leikkaussali Toimenpidealue 10k-100k Teho-osasto Yleisvalaistus B Yksinkertaiset tarkastukset B Tutkimus ja hoitotoimenpiteet B Yövalvonta Hammaslääkärit Yleisvalaistus G Hoitotuoli (potilas) Toimenpidealue Hampaan valkoisuuden arvionti Laboratoriot ja apteekit Yleisvalaistus Värintarkastus Sterilointitilat Sterilointi ja desinfektio Teollisuuden valmistus ja käsityö Tehtävä tai tila E m UGR L R a Maatalous Tavaroiden lastaus, käsittely Laitteiden ja koneiden käsittely Karjarakennukset Sairaseläinkarsinat, vasikointi Rehunkäsittely, maitohuoneet ja laitteiden puhdistus Leipomot Valmistelu ja leivonta Viimeistely, kuorrutus, koristelu Jalokiviteollisuus Jalokivien työstäminen Korujen valmistus Kellojen valmistus (käsityö) Teollisuuden valmistus ja käsityö Tehtävä tai tila E m UGR L R a Kemian-, muovi- ja kumiteollisuus Kauko-ohjatut prosessit T Miehitetyt prosessitilat Tarkkuusmittaus, laboratoriot Farmaseuttinen tuotanto Renkaiden valmistus Värien tarkastus Leikkaus, viimeistely, tarkastus Sähköteollisuus Kokoonpano, isot (muuntaja) H Kokoonpano, keskikoko (keskus) H Kokoonpano, pieni (puhelin) Kokoonpano, tarkkuustyö Elektroniikkapajat, testaus, säätö Elintarvike- ja nautintoaineteollisuus Työpisteet yleensä Lajittelu, pesu, jauhatus, sekoitus, pakkaus, hedelmien ja vihannesten viipalointi ja lajittelu Kriittiset alueet ja työpisteet Lasien ja pullojen tarkastus, tuotevalvonta, koristelu Laboratoriot Väritarkastus Parturit- ja kampaamot Hiusmuotoilu Pesulat ja kemialliset pesulat Vastaanotto, merkintä, lajittelu Pesu, kuivapesu, silitys Tarkastus ja korjaus Nahka- ja nahkatuotteet Lajittelu Tikkaus, ompelu, kiilloitus, leikkaus Laaduntarkastus Väritarkastus Kenkien, käsineiden valmistus Metalliteollisuus ja metallin käsittely Hitsaus Karkea/keskitarkka koneistus Tarkka koneistus, hionta Levyntyöstö (paksuus yli 5 mm) Levyntyöstö (paksuus alle 5 mm) Leikkuutyökalujen valmistus Kokoonpano (isot kappaleet) H Kokoonpano (hieno) H Pintakäsittely ja maalaus Työkalut, hienomekaniikka Paperi- ja paperituotteet Kuulamyllyt, sellutehtaat Paperin ja kartongin valmistus Taitto, leikkaus, sidonta, liimaus Kirjapainot Painotyöt, leikkaus, lajittelu Ladonta, retusointi, litografia Moniväripainatuksen väritarkastus Teräksen ja kuparin kaiverrus Tekstiiliteollisuus Karstaus, pesu, silitys, veto Kehruu, vyyhteäminen, keriminen F Kudonta, punonta, neulominen F Käsinsuunnittelu, kaavojen teko Viimeistely, värjäys Kuivaushuone Automaattinen painatus Nukan poisto, puhdistus Väritarkastus, kudoksen tarkastus Puutyö ja puunkäsittely Sahaus F Puusepäntyö, liimaus Kiilloitus, maalaus, tarkkuustyö Työskentely puuntyöstökoneilla F Viilun lajittelu, upotus, koristelu Suunnittelun muistilista: 1. Selvitä, mitä työtä tilassa tehdään? Mikä on tyypillisin tehtävä? Mitä töitä tehdään vain harvoin? Miten tehtävät vaihtelevat eri vuorokauden ja vuodenaikoina? Aseta energiankulutukseen ja valaistushuoltoon sekä ympäristönsuojeluun liittyvät tavoittet. 2. Mitä arvoa tilassa on käytettävä (suuri, normaali, pieni)? Valitse valaistustaso yleisimmän tehtävän mukaan, mikäli kriittiset tehtävät eivät edellytä parempaa valaistusta. Ota huomioon myös turvallisuus, viihtyvyys ja valaistusestetiikka. Noudata EN ohjeita poikkeamisesta ylös/alas. Valitse arvo lukusarjan avulla. Selvitä, mitä muita vaatimuksia tilassa on noudatettava. 3. Paikallista työalueet Mikäli nämä tunnetaan, valaistus voidaan mitoittaa tarkasti työalueille. Määritä työalueen koko yhteistyössä tilaajan kanssa. Mikäli työalueiden sijaintia ei tunneta, tulee käyttää siirrettävää valaistusta tai mitoittaa valaistus niin, että vaatimukset toteutuvat kaikissa paikoissa, johon työpiste voidaan sijoittaa. Näkökohteen tulee olla paremmin valaistu kuin taustansa, jotta näkötarkkuus olisi mahdollisimman hyvä. 4. Päätä välittömän lähiympäristön mitat Se ulottuu vähintään 0,5 m työalueen ulkopuolelle. Kasvata välittömän lähiympäristön kokoa, kun: työalue on pieni. työalueella esiintyy suuria valaistusvoimakkuuksia. työ on liikkuvaa. mikäli välittömät lähiympäristöt tulevat lähelle toisiaan (esim < 1 m). Muista myös tilan muunneltavuus. Valitse välittömän lähiympäristön valaistusvaatimukset työskentelyalueen valaistusvoimakkuuden avulla EN mukaisesti. 5. Päätä tilan yleisvalaistustaso 1/3 työalueen valaistusvoimakkuudesta, ellei tilaaja vaadi muuta. Vähintään 200 lx, mikäli tilassa oleskellaan jatkuvasti. Minimi vähintään 1/5 työalueen vaatimuksesta. 6. Näköympäristö Noudata pintojen värityksessä EN mukaisia suosituksia. Käytä pinnoilla tilan pintojen valaistussuhteista annettuja ohjeita. (katso Valaistussuunnittelu-osio). Muista pystypintojen valaistus (erityisesti pienluminanssi- ja downlight-valaisimien kanssa). 7. Häikäisyn rajoittaminen Avoimien valaisimien rakenteellisen häikäisysuojauksen vaatimukset löytyvät Valaistusvaatimukset-osiosta. Häikäisysuojan valintaohjeita löytyy Häikäisysuojat-osiosta. 8. Muista myös valaistuksen muut laatuvaatimukset, katso Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen -osio. 470

13 Valaistussuunnittelu Valaistuslaskenta Alenemakertoimen valinta Alenemakerroin muodostuu valonlähteiden valovirranalenemasta, tilan pintojen ja valaisimen likaantumisesta sekä lämpötilakorjauksesta, mikäli valaisimet on sijoitettu selvästi huoneenlämpötilasta poikkeavaan ympäristöön. Lamppujen lämpöolot valaisimen sisällä on otettu huomioon valaisimen valonjakotietoja mitattaessa ja ne käyvät ilmi valaisimen käyttöhyötysuhteesta. Huoltosuunnitelman tekemiseen ja alenemakertoimen määrittämiseen on hyvät työkalut DIALux-ohjelmassa. Alenemakertoimen tulee perustua valaistuksen huoltosuunnitelmaan ja valaisinten puhdistusohjeisiin. Mikäli tarkempia tietoja ei ole käytettävissä, kannattaa turvautua julkaisun SVS ohjeisiin. Alhaalla olevissa taulukoissa on esitetty tyypillisiä valovirran alenemia eri lampputyypeille ja likaantumisolosuhteiden vaikutus alenemakertoimeen. Huomaa, että alenema riippuu siitä, käytetäänkö lamppujen polttoikänä hyötypolttoikää (kuten pitäisi) vai keskimääräistä polttoikää. Esimerkiksi pienloistelampuilla keskimääräisen polttoiän kohdalla lampuista saadaan enää alle puolet nimellisvalovirrasta. Harvinaisempia tilanteita ovat ne, joissa lämpötilan vaikutus joudutaan ottamaan huomioon. Lampun ympäristön lämpötila valaisimen sisällä ratkaisee valontuoton ja se riippuu ulkolämpötilan lisäksi myös valaisimen tehosta, lamppumäärästä, rakenteesta ja kiinnitystavasta sekä lampun polttoasennosta, liitäntälaitteista ja tuulen/vedon jäähdyttävästä vaikutuksesta. Tästä on lisätietoja kappaleessa: Valontuotto kylmässä. Alenemakertoimella on suora vaikutus valaistusasennuksen energiankulutukseen. T5-lamppujen pieni valovirranalenema antaa hyvät edellytykset energiatalodelliselle valaistukselle. Alenemakertoimen kohottaminen 0,7 -> 0,8 pienentää energian tarvetta 12,5 %! Valonlähteen valovirranalenema T5-loistelamput 0,90 T5C-rengasloistelamput 0,80 T8-loistelamput 0,90 Pienloistelamput 0,80 0,90 Monimetalli (keraaminen) 0,85 Monimetalli (kvartsi) 0,80 Induktiolamput 0,70 Suurpainenatriumlamput 0,90 Elohopealamput 0,70 Halogeenilamput 1,00 Hehkulamput 0,95 Likaantumisen vaikutus Tilan kuvaus Puhdas toimisto sairaala laboratorio Keskimääräinen luokkahuone myymälä julkiset tilat Likainen teollisuustila varasto Alenema 0,85 0,75 0, T5 Ø 16 mm... T8 Ø 26 mm Näyttöpäätevalaistus Näyttöpäätevalaistuksessa ongelmia aiheuttaa valoaukon ja valaisimen taustan välinen liian suuri kirkkausero (luminanssikontrasti). Erityisesti upotetuilla ja kattopintaan asennetuilla valaisimilla tulee kiinnittää huomiota häikäisysuojan luminanssiin. Sen sijaan puoliepäsuorassa valaistuksessa valaisimen taustalla olevat pinnat on hyvin valaistu. Tällöin valaisimen valoaukon luminanssi voi olla suurempi kuin upotettavissa valaisimissa ilman, että näytön lukemisessa syntyy ongelmia. Valaisimien luminanssitiedot on tulostettavissa DIALux-ohjelmasta. Suhteellinen tehontarve (%) % 0 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 Alenemakerroin Laskennan muistilista: 43% 1. Valovirta Täysvärilamppuja (Ra>90) käytettäessä ja yksikköturvavalaisimilla muista korjata lähtötiedoissa lampun valovirta. 2. Heijastuskertoimet Älä luota kritiikittä ohjelmien oletusarvoihin. Tarkasta aina väritys. Kalustamattomassa tilassa tulee heijastuskertoimen edustaa erityisesti seinäpintojen osalta kalusteiden ja pinnan yhdessä muodostamia keskim. heijastuskertoimia Mitä suurempi on epäsuoran valon osuus, sitä tarkempia tulee heijastuskertoimien olla. Joidenkin RAL-sävyjen standardin mukaiset heijastuskertoimet sisältyvät DIALuxohjelmaan. Heijastuskerroin voidaan arvioida luksimittarin avulla: Mittaa seinästä heijastuva valaistusvoimakkuus 5 15 cm etäisyydeltä (varo mittarin varjoa) ja jaa se seinäpinnalle tulevalla valaistusvoimakkuudella. 3. Alenemakerroin Älä käytä suoraan ohjelmien oletusarvoja, vaan valitse arvo viereisten ohjeiden mukaisesti. Tarvittaessa käytä apuna vasemmalla olevia taulukoita ja ohjeita. 4. Laskentapisteiden sijoitus Valaisinvälillä tulee olla riittävästi laskentapisteitä. Sopiva jako on esim. 0,25 0,5 kertaa valaisimen ja työtason välinen etäisyys. DIALuxissa on dynaamisesti skaalautuva laskentapisteruudukko. Valaisinväli ei saa olla laskentapistejaolla jaollinen. Näin pisteiden paikka suhteessa valaisimiin vaihtelee, mikä lisää tarkkuutta. 5. Heijastuneen valon laskenta Kattopinnan laskentaruudukon tulee olla tarkka epäsuoraa valoa laskettaessa. Sopiva laskentapisteväli on puolet pienempi työtason pisteväliin verrattuna. 6. Huomaa kalusteiden vaikutus Kalusteet pienentävät avotilan valaistusvoimakkuutta jopa 20 30%. Vain työtason yläpuolelle yltävillä kalusteilla on merkitystä. Moduulihuoneen valaisinjakoa kannattaa käyttää avotilan mitoituksen lähtökohtana, jos avotilan kalustusta ei tunneta. Kalustuksen vaikutus on samaa luokkaa kuin kalustamattoman avotilan ja moduulihuoneen ero. Käytä kalusteita laskennassa vain, jos niillä mallinnetaan rakenteiden varjostavaa vaikutusta, tehdään visualisointia tai pyritään hyvin tarkkaan tulokseen. 7. Valaisimen suuntaus Varmistu epäsymmetristen valaisimien oikeasta suuntauksesta. DIALuxissa valonjako saadaan näkyviin valikkorivin painikkeella. 8. Tarkasta asennuskorkeus Valaisimen asennuskorkeus tarkoittaa valaisimen optisen keskipisteen etäisyyttä lattiasta. Optinen keskipiste on valoaukollisilla valaisimilla aukon keskipiste ja kupuvalaisimilla kuvun geometrinen keskipiste. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 471

14 Valaistussuunnittelu Valaistuslaskenta Laskenta-alue Tilat kannattaa laskea toiminnallisina kokonaisuuksina. Jos suurempikokoinen tila jakautuu luontevasti toiminnoiltaan erilaisiin osiin, kannattaa osat laskea pienempinä kokonaisuuksina erikseen. Näin kunkin osan tulokset ovat erikseen verrattavissa vaatimuksiin ja lähtötietojen syöttö nopeutuu. Kun tilan eri osista tehdään vielä eri laskentaversioita, on kumulatiivinen ajan säästö merkittävä. Rakenteellisia yksityiskohtia ei kannata ottaa mukaan, ellei niillä ole vaikutusta työskentelyalueen valaistukseen tai ellei tavoitteena ole myös visualisointituloste. Pienempi laskenta-alue nopeuttaa lähtötietojen antamista, lyhentää koneen laskenta-aikaa ja tulokset saadaan tarkemmin näkyviin A4-kokoisiin tulosteisiin. Symmetrisissä tiloissa saadaan jopa keskiarvon osalta tarkka tulos käyttämällä laskentatasona vain puolikasta tai neljäsosaa tilasta. Tällaisessa tilanteessa tilan tulee olla avoimena jatkuvien sivujen puolella yhden valaisinrivin verran suurempi ja näiden sivujen seinien heijastuskertoimiksi tulee valita 0,99. Näin laskenta-alueen pistekohtaiset tulokset ja keskiarvo vastaavat otetta isommasta tilasta. Heijastussuhde 0,99 Sama kuin tilan seinän heijastussuhde Laskenta alue 1/2 alkuperäisestä Laskenta alue 1/4 alkuperäisestä Laskentaa voidaan nopeuttaa ottamalla laskenta-alueeksi 1/2 tai 1/4 tilasta. Fagerhult ja valaistussuunnittelu Valaistussuunnittelu perustuu luotettavien valonjakotietojen varaan. Fagerhult mittaa valaisimien valonjakotiedot peiligoniofotometrillä oikeassa polttoasennossa, jotta tuloksista saadaan mahdollisimman luotettavat. Ensimmäinen asiakasjakelussa ollut Fpoint-valaistuslaskentaohjelma esiteltiin jo Valaistusvisualisointipalvelua Lightscape-ohjelmalla on tarjottu asiakkaidemme projekteihin vuodesta Alla on lyhyt yhteenveto Fagerhultin nykyisistä laskentaohjelmista sekä valaistuslaskenta- ja valaisintietokantatuesta. DIALux Tehokas, moderni ja kattava valaistussuunnittelun työkalu kaikille valaistusalan ammattilaisille sisä-, ulko- ja tievalaistuksen laskentaan. Mukautettavat käyttövalikot Käyttöä helpottavat avustajat Valaisimen suuntausta helpottavat valonjaon näyttö ja kohdistuspisteen valinta Valaistushuollon suunnittelu DXF/DWG-tasojen siirto laskentaan Tilaan voidaan sijoittaa vapaasti laskentatasoja tai -pisteitä Mukana myös kalustekirjasto Materiaalikuviot liitettävissä kalusteisiin ja tilan pinnoille Erinomaiset visualisointityökalut ja peiliheijastusten käsittely Raytracing-menetelmällä Ohjelma ja valaisintietokanta on ladattavissa: Ohjelmaan on saatavissa merkittävimpien eurooppalaisten valmistajien valaisintietokannat Fagerhult Light Design Centre Fagerhult tarjoaa apua uusien valaistusideoiden visualisointiin. Valonjakotiedot ja 3D-muotokirjastot Lightscape/Autodesk Vizohjelmaa varten ladattavissa Fagerhultin internet-kotisivuilta. Kysy visualisointipalvelua Fagerhult-valaisimilla asiakaspalvelustamme LCC - Life Cycle Cost calculator Fagerhultin laskentaohjelma investoinnin kokonaiskustannusten, järjestelmän energiakustannusten sekä sen käyttö- ja huoltokustannusten laskemiseen. Tietokantatuki Fagerhultin kotisivuilta () on ladattavissa valaisintie-toja seuraavissa formaateissa: Valaisinkirjasto DIALux-ohjelmaan Valonjakotiedot IES-formaatissa Valonjakotiedot LDT-formaatissa Valaisintietokanta MagiCADohjelmaan DWG 3D -tiedostot CAD-sovellutuksia varten GDL 3D -kirjasto ArchiCADohjelmaa varten 2D-piirroskirjasto AutoCADohjelmaa varten Valaisintiedot TM14-formaatissa 3ds-tiedostot Autodesk-ohjelmaa varten 472

15 Valaistussuunnittelu Suunnitteluvinkkejä L med < 500 cd/m² Näkökentässä olevien seinäpintojen luminanssin suhde työtason luminanssiin tulisi olla suurempi kuin 1:5! Tilan pintojen valaistussuhteet Tilan pintojen valaistusvoimakkuuden tulisi olla oikeassa suhteessa työtason valaistusvoimakkuuteen, jotta standardin luminanssisuhteiden vaatimukset täyttyvät. Esimerkiksi pienluminanssi- ja downlight-valaisimia käytettäessä on riski, että seinien yläosat ja katto jäävät liian tummiksi. Standardissa EN on annettu suositukset vain tilan pintojen heijastussuhteille ja ne on esitetty alla olevassa taulukossa. Tilan seinäpintojen luminanssin tulisi olla vähintään 30 cd/m 2, kun pyritään hyvään näkömukavuuteen. Koska valaistussuunnittelu perustuu käytännössä valaistusvoimakkuuksien laskentaan, on tapana ilmoittaa pintojen luminanssit suhteellisten valaistusvoimakkuuksien avulla. Standardi ei ota kantaa tilan pintojen valaistusvoimakkuuteen, joten apuna voidaan käyttää oheisen taulukon arvoja. Pinta Suositeltava heijastussuhde Pinnan suhteellinen valaistusvoimakkuus Katto 0,6 0,9 0,2 0,9 Seinät 0,3 0,8 0,2 0,6 Ikkunaseinä > 0,6 0,3 0,6¹) Työtasot 0,2 0,6 1,0 Lattia 0,1 0,5 ¹) Ikkunaseinän arvot vastaavat tilannetta päivänvalossa. Pimeään aikaan suhteellinen valaistusvoimakkuus ei saisi ylittää arvoa 0,2 mikäli ikkunoiden edessä ei käytetä vaaleita kaihtimia! L max < 1000 cd/m² L max < 1500 cd/m² Epäsuorassa valaistuksessa kattopinnan keskimääräisen luminassin tulee olla alle 500 lx. Epäsuora valaistus Täysin epäsuoran valaistuksen luminansseille ei ole standardissa EN annettu ohjeita. Apuna myös meillä voidaan käyttää englantilaisia CIBSE LG3:sta lainattuja ohjeita, jotka määrittelevät tilan suoraan valaistujen pintojen luminanssin raja-arvot. ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet Laskentatulosten tulkinta 1. Mitä standardissa vaaditaan? Varmistu, että vertaat tulosta oikeaan vaatimusarvoon (suurempi, normaali, pienempi). Standardin valaistusvoimakkuusvaatimukset ovat minimivaatimuksia. Asiakkaalla saattaa olla minimiä suuremmat tavoitteet. Tarkasta, että laskelmissa on käytetty oikeaa alenemakerrointa ja valovirtaa (turvavalaistus/ra yli 90). Ylimitoitus lisää energian kulutusta ja voi aiheuttaa ongelmia näyttöpäätetyöpisteissä. 2. Tuloksen merkitsevät numerot Usein alenema- ja heijastuskertoimet on annettu vain yhden merkitsevän numeron tarkkuudella. Tuloksessa on enintään yhtä monta merkitsevää numeroa kuin lähtöarvoissa! 3. Muista porrastuksen merkitys Muista, että pienin subjektiivisesti havaittavissa oleva ero on 1,5 kertainen! Laskentatuloksia tulee verrata vaatimuksiin ottaen huomioon arvojen porrastus ja merkitsevien numeroiden määrä. Suunnitteilla olevan toleranssistandardin mukaisesti hyväksyttävä poikkeama laskennallisessa keskiarvossa on ±5% ja yksittäisessä pisteessä ±10%. 4. Tasaisuusvaatimuksista Vaatimukset koskevat vain työskentelyaluetta ja erikseen sen välitöntä lähiympäristöä. Välittömän lähiympäristön keskimääräistä valaistusvoimakkuutta ja tasaisuutta laskettaessa ei oteta mukaan työskentelyalueen valaistusvoimakkuusarvoja. 5. UGR-luku Mitä pienempi arvo, sitä vähemmän häikäisyä. Arvot on porrastettu alueelle Standardin vaatimus on maksimiarvo, jonka saa alittaa. UGR-luvun laskennassa tulee käyttää taulukkomenetelmää, joka ilmaisee tilan häikäisyvaikutelman vain tilan pitkittäis- ja poikittaissuuntiin keskeltä tilan kumpaakin, toisiinsa vastaan kohtisuoraa sivua tarkasteltuna. Varmistusmittauksissa: Varmistu mittarin kalibroinnista. Tarkasta mittarin paristojen kunto. Puhdista mittauskenno. Mittaa valaisimen verkkojännite. Tarkasta ympäristön lämpötila. Ota huomioon päivänvalon vaikutus (tarvittaessa mittaa erikseen päivänvalo). Valokennon oltava valossa 5 15 min. ennen mittausta. Lamput vanhennettava 100 h (paitsi hehkulamput 20 h). Valaisimien lämpötilan on annettava tasaantua ennen mittausta vähintään 20 min. Lamppujen polttotunnit on tunnettava (aleneman vaikutus). Mitatun keskiarvon toleranssiksi suunnitellaan ± 10 %. turvavalaistus tarvikkeet suunnittelu 473

16 Valaistussuunnittelu Suunnitteluvinkkejä Valaistustavan vuorovaikutuksia analysoiva vertailutaulukko Valaistustapa vaikuttaa Suunnittelun yksi keskeinen ongelma on se, että suunnittelutyön tilaaja ei tiedä suunnittelun yhteydessä tekemiensä päätösten vaikutuksia. Toisaalta suunnittelijan on vaikea tuntea tilan käyttäjän tarpeita, kun suunnitteluvaiheessa käyttäjää ei edes tunneta. Kun käyttäjä/tilaaja ei tunne valaistusta, hän ei myöskään osaa vaatia omien toimintojensa kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Näin suunnittelijan vastuu tilaajan tarpeiden arvioinnissa kasvaa. Suunnitteluun tarvitaan siis työkaluja, jotka helpottavat ja selkeyttävät suunnittelijan ja tilaajan välistä keskustelua sekä auttavat päätöksenteossa. Mikäli laatuvaatimuksia ei osata määritellä ja arvioida, ei pystytä hyödyntämään kehityksen suomia uusia mahdollisuuksia. Valaisimien hinta muodostuu tärkeämmäksi kuin valaistuksen ergonominen ja esteettinen laatu tai elinkaaren aikana kertyvät kokonaiskustannukset. Lopputuloksena tilassa työskentelevät ihmiset joutuvat kärsimään huonosta valaistusergonomiasta ja/tai tilan vuokraaja kohtuuttomista energiakustannuksista. Ongelmien ratkaisu jälkikäteen tarkoittaa kiinteistön omistajalle tai vuokralaiselle kohtuuttoman suuria, turhia investointikustannuksia. Entistä tärkeämpää on, että projektin tavoitteet ja päätökset sekä rajoitukset kirjataan nykyistä tarkemmin ylös. Mikäli suunnittelutyön tilaajalla on käytettävissään kaikki tilan toiminnalliset argumentit, niitä voidaan hyödyntää myös kaupallisesti tiloja vuokrattaessa. Riittävät tiedot helpottavat myös tilan vuokraajan asemaa. Tarpeettomilta kustannuksilta ja virheratkaisuilta vältytään, kun kaikki tilan käyttöön liittyvät reunaehdot ovat dokumentoituna sisustussuunnittelua aloitettaessa. Malline päätöksenteon avuksi Valaistus on vuorovaikutuksessa tilan, kalustuksen ja tilassa tehtävän työn kanssa monin eri tavoin. Uusissa toimistotiloissa tulisi vuorovaikutuskohdat tunnistaa ja ottaa huomioon jo päätöksiä tehtäessä. Näiden tavoitteiden ja rajoitusten tunnistaminen auttaa toimivien ja onnistuneiden ratkaisujen aikaansaamisessa. Viereisen sivun taulukko on ensimmäinen tähän tarkoitukseen sopiva, helppokäyttöinen työkalu. Sen tavoitteena on osaltaan auttaa tunnistamaan valaistuksen vuorovaikutuskohtia. Toimistovalaistuksessa ne voivat olla tilan käyttöön ja sen joustavuuteen liittyviä, esteettisiä, valaistusteknisiä tai taloudellisia. Taulukko on julkaistu TalotekniikkaRYL:in osassa H5 Valaistusjärjestelmät. Johtopäätöksiä Tämän tyyppinen analyysi paljastaa, mitä muuta päätetään samalla, kun päätetään käyttää tietyn tyyppistä valaistustapaa. Näin saadaan esiin juuri sellaisia asioita, joista suunnittelutilanteissa ei tavallisesti keskustella. Päätöksenteko helpottuu ja ennen valintaa voidaan myös arvioida eri valaistustapojen välisiä eroja, myös eitoivottujen asioiden osalta. Osaava suunnittelija tietää myös, että moniin ei-toivottuihin seurauksiin on mahdollista vaikuttaa eri keinoin. Epäsuoran valaistuksen suurta energiankulutusta voidaan pienentää käyttämällä ikkunavyöhykkeellä päivänvalo-ohjausta. Tilan kalustettavuuden joustavuutta voidaan suoran valaistuksen tapauksessa lisätä siirrettävin valaisimin jne. Käytä seuraavan sivun taulukkoa näin: 1. Valitse rakennuskohteen tiloista ne, joille oheinen tarkastelu kannattaa tehdä (ne tilat, joita on pajon sekä ne, joiden tärkeys on keskimääräistä suurempi). 2. Kustakin tilasta tehdään erikseen oheinen vertailu. Tilan ominaisuuksista (vaakarivit) valitaan ne, jotka tilan käyttäjä ja/tai suunnittelun tilaaja katsoo tärkeäksi. 3. Ominaisuuksille voidaan haluttaessa antaa painoarvot sen mukaan, kuinka tärkeitä eri ominaisuudet ovat kyseisessä tilassa. 4. Näille riville merkitään tummennettuihin sarakkeisiin se vaihtoehto tai ne vaihtoehdot, jotka täyttävät valaistukselle asetetut vaatimukset. 5. Eri valaistustapojen saamat (mahdollisesti painotetut) pisteet lasketaan yhteen. Eniten pisteitä saanut valaistustapa täyttää parhaiten kohdissa 2 ja 3 asetetut vaatimukset. 6. Lopputulos antaa VAIN suuntaa siitä, mikä valaistustapa sopii parhaiten suunniteltavaan tilaan. 7. Tulos näyttää myös sen, kuinka suuria eroja eri valaistustapojen välille syntyy. 8. Näin saatua tulosta voidaan käyttää apuna valaistustapaa päätettäessä. 9. Viimeisenä tulee kaikista tärkein tekijä: valitun valaistustavan sarake paljastaa myös ne tekijät, jotka eivät vastaa asetettuja vaatimuksia! Näitä ovat tiedot riveillä, joihin ei ole tullut merkintöjä. Kyseessä ovat tilan käytölle aiheutuvat rajoitukset ja muut päätöksestä seuraavat, usein ei-toivotut ominaisuudet. Niiden dokumentointi on erittäin tärkeää erityisesti kaikkien tilan tulevien käyttäjien kannalta. 474

17 Valaistussuunnittelu Valaistustavan vaikutus Ominaisuus Paino Valaistustapa Suora Puolisuora Suora/epäsuora Puoliepäsuora Epäsuora Tilan toteutus ja käyttö Tilan korkeus Ei rajoituksia Korkeus yli 2,7 m Korkeus yli 2,7 m Korkeus 2,7 3,2 m Korkeus 2,7 3,2 m Alakaton rakenne Vapaasti valittavissa Mielellään umpinainen Mielellään umpinainen Umpinainen Umpinainen Katossa oleva tekniikka Vaikuttaa upotettavien valaisimien kokoon ja sijoitukseen. Vaikuttaa valaisimien ripustusmittoihin Vaikuttaa valaisimien ripustusmittoihin Seinien ja katon väritys Vapaasti valittavissa Vapaasti valittavissa Ainakin katon oltava vaalea Voi vaikuttaa valaisimen asentoon ja valaistustulokseen Tilan oltava vaalea, katto mielellään valkoinen Voi vaikuttaa valaisimen asentoon ja valaistustulokseen Koko tilan oltava vaalea ja katon valkoinen Kalusteiden sijoitus Voi olla rajoituksia Voi olla rajoituksia Voi olla rajoituksia Voi olla rajoituksia Vapaasti valittavissa Näytön kallistus yli 15 astetta Ei mahdollinen Ei mahdollinen Ei mahdollinen Vain jos erikseen Vapaasti valittavissa taaksepäin ohjattava alavalo Valaisimen sijoitus suhteessa Vaikuttaa valaistustulokseetulokseen Vaikuttaa valaistus- Saattaa olla sidottu On tyypillisesti sidottu Vapaasti valittavissa kalusteisiin Kalusteiden varjostava vaikutus Voi olla joissain työpisteissä Voi olla joissain työpis- Keskimääräinen, otet- Keskimääräinen, otet- Pieni työpisteissä suuri teissä suuri tava huomioon tava huomioon Tilan joustava käyttö Mahdollista rajoituksin. Työpisteiden Mahdollista rajoituksin. Työpisteiden Mahdollista rajoituksin. Valaisimia on siirrettävä Mahdollista rajotuksin. Valaisimia on siirrettävä Mahdollista ilman rajoituksia. välillä valaistuseroja ja kiiltokuvastumisongelmia, jos työpisteitä ja valaisimia ei sijoiteta ruutukaavaan oikein. välillä valaistuseroja ja kiiltokuvastumisongelmia, jos työpis teitä ja valaisimia ei sijoiteta ruutukaavaan oikein. toimintojen ja työpisteiden mukana. Kiiltokuvastumisongelma on mahdollinen. toimintojen ja työpisteiden mukana. Ei kiiltokuvastumista, jos työpisteiden välillä kor-keat seinäkkeet. Esteettiset vaikutukset Tilavaikutelma Dramaattinen ja Luonteva Piirteetön Miellyttävä Ulkotilamainen juhlava Valoisuusvaikutelma tilasta Hämärä ja epätasainen Tilavampi, paikoitellen Tasainen Valoisa Korostuneen valoisa myös epätasainen Miten valo vaikuttaa tilan kokemiseen Tila muuttuu ahtaammaksi Tila muuttuu avarammaksi Näyttää tasasuhteiselta Vaikuttaa todellista korkeammalta Vaikuttaa todellista korkeammalta Valoa näyttää olevan työtasolla Enemmän kuin mittaukset osoittavat Enemmän kuin mittaukset osoittavat. Valaistustapa ei vaikuta valoisuusvaikutelmaan Vähemmän kuin mittaukset osoittavat Muodonanto tilassa Korostunut Luonnollinen Luonnollinen Työpisteessä luonnollinen Vähemmän kuin mittaukset osoittavat Epäselvä, vaatii myös suoraa korostusvalaistusta Valaistusergonomiset vaikutukset Luminanssijakauma Erittäin epätasainen Epätasainen Tasainen Erittäin tasainen Tasainen Tarve valaista pystypintoja Suuri Keskimääräinen Keskimääräinen Pieni Erittäin pieni Kiiltokuvastuminen Aiheuttaa ongelmia avotiloissa Häikäisy Riippuu valaisimen häikäisysuojasta, määrätyissä kohdin aina suurta Aiheuttaa ongelmia avotiloissa Riippuu valaisimen häikäisysuojasta, ylävalo pienentää osittain häikäisyä On hallittavissa työpistekohtaisin valaisimin Riippuu valaisimen häikäisysuojasta, ylävalo pienentää osittain häikäisyä On hallittavissa työpistekohtaisin valaisimin Riippuu valaisimen häikäisysuojasta. Suuri epäsuoran valon osuus pienentää huomattavasti häikäisyä Ei aiheuta ongelmia Ei häikäisyä Varjonmuodostus Korostunutta Normaalia Normaalia Lievää Ei varjonmuodostusta Investointikustannukset Valaisimen hintataso vastaavalla häikäisysuojauksella ja laatutasolla Häikäisysuojaus näyttöpäätevalaistuksessa Valaisimen hintaa nostavia tekijöitä Käyttökustannukset Energiankulutus vastaavalla valonlähde- ja liitäntälaitetekniikalla Valaisimen huoltoa ja puhdistusta hankaloittaa Keskimääräistä edullisempi Keskimääräinen Keskimääräinen Keskimääräistä kalliimpi Vaativa (<1000 cd/m 2 ) Vaativa (<1000 cd/m 2 ) Melko vaativa (<1500 cd/m 2 ) Häikäisysuoja. Häikäisysuoja. Ripustimetloaukon Ripustimet. Yläva- Alakattokohtaiset pölysuoja. asennusvarusteet Mahdollisesti myös häikäisysuoja. Melko vaativa (<1500 cd/m 2 ) Ripustimet. Ylävaloaukon pölysuoja. Mahdollisesti myös häikäisysuoja. Ylimääräinen elektroninen liitäntälaite. Erikseen ohjattava alavalo. Pieni Pieni Keskimääräistä tasoa Keskimääräistä tasoa Suuri Pienluminanssioptiikka. Korkeissa tiloissa myös valaisimen asennuskorkeus. Pienluminanssioptiikka. Mahdollinen pienluminanssioptiikka. Ylävaloaukon pölysuojan puuttuminen. Mahdollinen pienluminanssioptiikka. Keskimääräinen Vaihtoehdon kokonaispisteet Suora Puolisuora Suora/epäsuora Puoliepäsuora Epäsuora Häikäisysuojaa ei tarvita Ripustimet. Ylävaloaukon pölysuoja. Elektroninen liitäntälaite. Ylävaloaukon pölysuojan puuttuminen. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 475

18 Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Arvioi itse työpisteen valaistuksen ergonomiaa! Työpisteen valaistustilanne on arvioitavissa yksinkertaisten testien avulla. Samoja testejä voidaan käyttää sekä valaistussaneerauksessa että uudisrakennuskohteissa. Ne sopivat myös laadukkaan suunnittelun havainnollistamiseen. Kunkin testin yhteydessä esitetään yleisimpiä vaihtoehtoisia ratkaisuja ongelmien hallitsemiseksi. Useissa tapauksissa on vaikea ratkaista jokaisen työpisteen osalta kaikkia valaistusongelmia. Siksi on tärkeää tiedostaa valaistuksen kannalta ongelmalliset työpisteet ja sijoittaa näihin työtehtäviä, jotka asettavat valaistukselle vähemmän vaatimuksia. Koska testit tulee tehdä? Testit 1 6 tulee tehdä pimeään aikaan, jolloin työskennellään kokonaan keinovalaistuksen varassa. Testit 2 5 kannattaa tehdä uudelleen myös aurinkoisena päivänä päivänvalon mahdollisesti aiheuttamien ongelmien selvittämiseksi. Testi 1: Onko valaistusympäristö näkemisen kannalta hyvä? Näkökohteen (näyttö, paperi), sen välittömän lähiympäristön ja muun tilan valoisuuserot (luminanssierot) eivät saa olla liian suuria, koska se rasittaa silmiä. Näkökentän pintojen valoisuussuhteiden arvioimiseksi vertaa: 1. Tietokoneen näytön kirkkautta valkoiseen paperiin ja Luminanssisuhteet ovat väärin, kun ikkuna on näytön takana. Silmät sopeutuvat ulkona vallitsevaan kirkkaustasoon ja näyttö näyttää hämärältä. näppäimistöön pöydällä. Näiden tulisi olla lähelle samat. 2. Näiden eroa työalueen välittömään lähiympäristöön (työpöydän pinta, vähintään 0,5 m levyinen työaluetta ympäröivä alue). Sen valoisuuden tulee olla vähintään 1/3 kohteen valoisuudesta. 3. Muihin katsesuunnassa oleviin seinä-, katto- ja kalustepintoihin. Niiden valoisuuden tulee olla vähintään 1/10 näkökohteen (paperin) valoisuudesta. Vertailussa voi käyttää apuna tämän luettelon takasivulla olevia vertailusävyjä. Näkökentässä ei saisi esiintyä näitä vertailusävyjä tummempia, suurikokoisia pintoja. Vain yli 10 näkökartiota suuremmilla pinnoilla on merkitystä. Luminanssisuhteiden korjausvaihtoehtoja: Lisätään varjoon jäävällä alueella yleisvalaistusta. Valaistaan heikosti valaistuja pystypintoja seinänpesijöillä (Sidelight 2, Gondol tai Pleiad Wallwasher). Lisätään epäsuoran valon osuutta vaihtamalla valaisimet tai lisäämällä epäsuoraa valoa antavia valaisimia. Muutetaan tilan väritystä (yleensä vaaleammaksi). Jos kirjoitusalusta on tumma, vaihda se vaaleaksi. Vaihdetaan kalusteita ja/tai kirjoitusalusta (yleensä vaaleampiin). Mikäli paperi on liian kirkas suhteessa näyttöön, lisätään näytön kirkkautta ja/tai himmennetään valaistusta. Testi 2: Onko työpisteessä haitallista kiiltokuvastumista? Kiiltokuvastumisessa valo heijastuu näkökohteesta heikentäen merkkien ja taustan välistä kontrastia aiheuttamatta häikäisyä. Ongelma on kaikille meille tuttu tilanteessa, jossa kiiltäväpintaista paperia Kiiltokuvastumisriskiä arvioidaan peilin joudutaan lukemaan valon avulla. peilautuessa paperista. Kiiltokuvastuminen hidastaa työtä ja johtaa epäergonomisiin työasentoihin. Testiä varten tarvitaan peili, jonka koko on suuruusluokkaa 30x40 cm (esimerkiksi palapeilin pala): 1. Sijoita peili pöydälle keskelle työaluetta (alue, jossa papereita luetaan) ja istu tuolissa normaalisti. 2. Katso peiliin. Siirrä tarvittaessa peiliä työskentelyalueen eri kohtiin niin, että koko lukualue tulee tarkastettua. 3. Mikäli peilissä näkyy jossain työalueen kohdassa valaisimen kirkas valoaukko, valaisimen kirkkaita sisäosia tai sisällä olevia lamppuja, on työpisteessä ilmeisiä kiiltokuvastumisongelmia. Kiiltokuvastumista voidaan pienentää: Sammuttamalla häiritsevät valaisimet (mikäli se on mahdollista, koska se vaikuttaa muihin työpisteisiin). Siirtämällä näitä valaisimia tai työpistettä suhteessa valaisimiin. Kattopinnassa työpisteen lähellä ei tulisi katsesuunnassa olla suoraa valoa antavia valaisimia, koska ne lisäävät riskiä kiiltokuvastumiseen. Siirtymällä epäsuoraan valaistukseen. 476

19 Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Testi 3: Heijastukset tietokoneen näytöltä? Heijastukset näytöltä heikentävät näytön kontrastia ja vaikeuttavat näytön lukemista. Ongelman välttämiseksi ihminen muuttaa usein tiedostamattaan työasentoa. Se johtaa yleensä 2 ergonomisesti epätyydyttäviin työasentoihin. Työpisteen tilanne voidaan selvittää näin: 1. Sammuta näyttö ja istu normaalissa työasennossa. Heijastusten löytäminen on helpointa silloin, kun tietokoneen näyttö on sammutettuna Katso näyttöä ja etsi siitä mahdolliset valaisinten aiheuttamat voimakkaat heijastukset. 3. Merkitse heijastusten paikat näytölle esimerkiksi tarralapuilla. 4. Käynnistä näyttö jälleen ja arvioi, hankaloittavatko löytämäsi 5 heijastukset näytön lukemista. 5. Mikäli ongelmia esiintyy, paikallista heijastumia aiheuttavat valaisimet. Tässä voit tarvittaessa käyttää apuna samaa peiliä kuin kiiltokuvastumistestissä. Jos näyttö on kallistettu taaksepäin enintään 15, sijaitsevat ongelmia aiheuttavat valaisimet yleensä etäämmällä työpisteestä. Jos näyttö on kallistettu taaksepäin enemmän kuin 15, sijaitsevat Testi 4: Tuleeko valo oikeasta suunnasta? Tämän luettelon takasivulle on painettu varjonmuodostuksen arvioinnissa tarvittava ympyrädiagrammi. Aseta avattu luettelo keskelle työskentelyaluetta niin, että diagrammin nuoli suuntautuu Valon on tultava työpisteeseen kätisyyteen nähden vastakkaiselta sivulta, eli Pidä kynää pystyssä diagrammin katsesuuntaan itsestä poispäin. oikeakätisillä vasemmalta puolelta. keskellä. Diagrammista voidaan todeta seuraavat asiat: Mikäli selvää varjoa ei näy ollenkaan, on tilassa epäsuora valaistus. Tällainen valaistus sopii erittäin hyvin useimpiin töihin, joissa tehtävänä ei ole havainnoida pinnan tai kolmiulotteisten esineiden muotoa. Oikeakätisillä kynän voimakkaimman varjon tulee suuntautua sektoriin 2 4 (ja vasenkätisillä sektoriin 8 10). Mikäli varjo suuntautuu suuntaan 5 7, voi työpisteessä olla kiiltokuvastumisongelmia. Tarkasta tilanne testillä 2. Mikäli varjo suuntautuu suuntaan 11 1, varjostaa työntekijä todennäköisesti itse työaluetta. ongelmia aiheuttavat valaisimet yleensä lähellä työpistettä tai aivan sen yläpuolella. Tämä vaikuttaa jonkin verran ratkaisuvaihtoehtoihin. Samalla testillä voidaan selvittää myös päivänvalon aiheuttamat heijastumat näytöllä. Testi kannattaa tehdä aurinkoisena päivänä, jolloin ongelmat ovat suurimmillaan. Heijastumat voidaan poistaa näytöltä seuraavasti: Ongelmia aiheuttavat valaisimet sammutetaan (tarkasta, että valaistus ei muissa työpisteissä heikkene). Jos työpisteen ongelmavalaisimet antavat valoa sekä alas että ylös tarkista, voidaanko valaisimen alavalo sammuttaa ylävalosta riippumatta. Sammuta alavalo, mikäli se aiheuttaa ongelmia. Huomaa myös muiden tarpeet. Valaisin siirretään toiseen paikkaan siten, että häiritsevä heijastus poistuu. Huomaa jälleen muut työpisteet. Mikäli edellä mainittujen toimenpiteiden vuoksi jossain työpisteessä tarvitaan lisävaloa, käytä apuna erillistä pöytävalaisinta. Ensiaputoimena valaisimen eteen sijoitetaan varjostava elementti (kaluste, kartonki, kangas, levy, paperi tms.). Varjostinta ei saa kiinnittää valaisimeen eikä lähelle kuumia valonlähteitä, kuten halogeenilamppuja! Päivänvaloa voidaan rajoittaa kaihtimilla, verhoilla, markiisilla tai kalusteita kääntämällä tai siirtämällä. Jos näyttöä on kallistettu vähemmän kuin 15, voidaan ongelmallinen valaisin vaihtaa pienluminanssivalaisimeen. Fagerhult-mallistossa pienluminanssihäikäisysuojia ovat Beta ja Gamma. Tilan valaistus muutetaan epäsuoraksi. Tämä poistaa heijastusongelmat kaikista työpisteistä. Sopivia valaisimia ovat esimerkiksi Avion, Notor G2, Loop Light, Tigris, Ten Circle ja Isola. Samalla testillä voidaan selvittää myös päivänvalon varjonmuodostusta. Testi tulee tehdä päiväsaikaan yhdessä keinovalaistuksen kanssa niin, että valaistusolosuhteet ovat samat kuin normaalisti työskennellessä. Varjonmuodostusongelmia voidaan korjata: Siirtämällä valaisimia. Siirtämällä tai kääntämällä työpistettä. Käyttämällä epäsuoraa valaistusta. Hankkimalla erillinen työpistevalaisin. Katso myös, kuinka ikkunat sijoittuvat työpisteeseen nähden. Optimaalisin työpisteen sijoitus on sellainen, jossa valo tulee työntekijän kätisyyteen nähden vastakkaiselta sivulta. Näin päivänvalon tulosuunta on myös varjonmuodostuksen kannalta oikea. suunnittelu tarvikkeet turvavalaistus ulkotilat sisustus kohdevalaisimet downlight teollisuus upotettavat loistevalaisimet 477

20 Valaistussuunnittelu Valaistuksen ergonomisen laadun arvioiminen Testi 5: Onko näkökentässä häikäiseviä kohteita? Kiinnitä huomiota myös valaisimien ja ikkunoiden mahdollisesti aiheuttamaan häikäisyyn. Toimi seuraavasti: 1. Katso näkökohdetta (esim. kirjoituspöydän työalue, tietokoneen näyttö) Testissä tulee katsoa näkökohdetta. 2. Peitä vuorotellen kukin näkökentässä sijaitseva valaisin ja ikkuna käyttäen apuna aikakausilehteä tai muuta n. A4- kokoista painotuotetta (esim. tätä luetteloa). Muista katsoa koko ajan näkökohteeseen. 3. Mikäli jonkin valaisimen tai ikkunan kohdalla peittäminen parantaa selvästi näkökohteen näkyvyyttä, aiheuttaa kyseinen kohde häikäisyä. Häikäisyä voidaan pienentää: Peittämällä ikkuna kaihtimella tai verhoilla. Sammuttamalla häikäisevä valaisin tai vaihtamalla se paremmin häikäisysuojattuun malliin. Muuttamalla työpisteen sijoitusta. Testi 6: Onko työpisteessä riittävästi valoa? Ennen testiä tulee aina vaihtaa vanhat lamput uusiin ja puhdistaa valaisimen optiikka pölystä, koska tämä voi olla yksi syy liian hämärään valaistukseen. Testaa valon määrä ja näkyvyys seuraavasti: Ruutupaperin avulla voidaan arvioida 1. Laita työpöydän työskentelyalueelle ruutupaperi, jossa näköolosuhteita. hennon vaaleansiniset ruudut. 2. Istu normaalissa työskentelyasennossa ja katso paperia. 3. Mikäli näet ruudut selvästi, on pöydällä ainakin vähimmäismäärä valoa normaalin tekstin lukemiseen. Mikäli ruudukko näkyy heikosti, on valaistusta työalueella lisättävä. Jos et ole varma tilanteesta, mittauta valaistus. Valon määrää voidaan lisätä: Poistamalla varjostavat rakenteet ja kalusteet. Siirtämällä työpistettä tai valaisinta lähemmäs toisiaan. Vaihtamalla valaisin tai lamppu tehokkaammaksi. Huom: t5- lamppujen tehot yltävät 80 w saakka. Vaihtamalla valaisin hyötysuhteeltaan parempaan valaisimeen. Fagerhult-häikäisysuojista hyötysuhteiltaan parhaita ovat kasettiritilä texpo sekä pienluminanssiritilät gamma ja beta. Lisäämällä kiinteitä valaisimia tilaan. Lisäämällä erillinen työpistevalaisin. Testi 7: Valon väriominaisuuksien sopivuus tehtävään ja tilaan? Valon sävy Kellertävä Kolmihuippu 827 Täysväri 927 Valon väri tulisi aina suhteuttaa tilassa tehtävän työn asettamiin Lämmin tarpeisiin, valaistustasoon sekä Neutraali tilan väritykseen. Värintoiston vähimmäisvaatimukset Viileä on esitetty Sinertävä standardissa EN Sen mukaan valon yleisen värintoistoindeksin Lämmin Neutraali Viileä Luksia < 3300 K 4000 K > 5300 K (Ra) tulisi olla vähin- < 500 Miellyttävä Neutraali Luonnoton tään 80 kaikissa tiloissa, joissa 1500 Piristävä Miellyttävä Neutraali > 3000 Luonnoton Piristävä Miellyttävä työskennellään tai oleskellaan jatkuvasti. 1. Kirjaa ylös tilassa käytettävien lamppujen tehomerkinnän perässä olevat värisävytiedot. Sävy on yleensä merkitty kolminumeroisella koodilla, joka alkaa kahdeksalla tai yhdeksällä. 2. Varmista, että samassa tilassa käytetään saman valmistajan samansävyisiä lamppuja (sama koodi). Hehkulamppujen sävy vastaa koodia, joka päättyy numeroihin 27 ja halogeenilampuilla vastaavasti numeroihin Koodin ensimmäisen numeron tulee olla 8 (värintoistoindeksi > 80), ellei tila ole taidekoulujen taideluokka, kampaamo, museo, taidegalleria, väripaino, hammaslääkärin vastaanottotila, terveyskeskusten tai sairaaloiden tutkimus-, operaatio- tai tehohoitotila tai teollisuuden väritarkastukseen, laadunvalvontaan tai lajitteluun liittyvä tila. Näissä tiloissa tulee käyttää täysvärilamppuja, joiden värikoodi alkaa numerolla 9 (yleinen värintoistoindeksi >90). Värilämpötilan sopivuutta arvioitaessa on otettava huomioon myös tilan väritys ja lämpövaikutelma. Viileä sävy sopii lämpimiin tiloihin sekä väritykseen ja päinvastoin. Mitä enemmän valoa, sitä viileämpi sävy koetaan miellyttävänä. 478

Kauniaisten kaupunki

Kauniaisten kaupunki Kauniaisten kaupunki Keskusurheilukenttä Valaistuslaskenta RAPORTTI LiCon-AT Oy Matleena Sirkiä Hyvinkää 13.3.2013 Sisällys 1 KÄSITTEET... 1 1.1 Valovirta... 1 1.2 Valovoima... 1 1.3 Valaistusvoimakkuus...

Lisätiedot

Sisältö. Valaistustekniikan perusteita

Sisältö. Valaistustekniikan perusteita Valaistustekniikan perusteita Toivo Riikola toivo.riikola@fagerhult.fi www.fagerhult.fi Sisältö Valon suureita ja yksiköitä Valonlähteet Valonjakokäyrät Valaistustaso vaatimukset Valaistuslaskenta Valaistuksen

Lisätiedot

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta:

Ratkaisu: Maksimivalovoiman lauseke koostuu heijastimen maksimivalovoimasta ja valonlähteestä suoraan (ilman heijastumista) tulevasta valovoimasta: LASKUHARJOITUS 1 VALAISIMIEN OPTIIKKA Tehtävä 1 Pistemäinen valonlähde (Φ = 1000 lm, valokappaleen luminanssi L = 2500 kcd/m 2 ) sijoitetaan 15 cm suuruisen pyörähdysparaboloidin muotoisen peiliheijastimen

Lisätiedot

Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa. Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle

Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa. Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle Ledit vanhoissa ja uusissa sisävalaistusasennuksissa Tapio Kallasjoki Vantaan kaupunginvaltuustolle ErP-säädökset pakottavat siirtymään energiatehokkaampiin lamppuihin Loiste- ja monimetallilamput, ledit

Lisätiedot

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012

Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Mikael Vilpponen Innojok Oy 8.11.2012 Aiheita Valaistukseen liittyviä peruskäsitteitä Eri lampputyyppien ominaisuuksia Led-lampuissa huomioitavaa Valaistuksen mitoittaminen ja led valaistuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.

SL713 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN. spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting. SL7 LED HYVÄ DESIGN KOHTAA TEKNISEN TÄYDELLISYYDEN spittler on yritys Performance in Lighting S.p.A. konsernissa www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com www.spittler.de SL7 LED SISÄLLYS

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

21. VALAISTUSTEKNIIKKA

21. VALAISTUSTEKNIIKKA 21. VALAISTUSTEKNIIKKA 21.1. Peruskäsitteet ja -suureet Näkyvä säteily - valo Sähkömagneettinen säteily voidaan jakaa mm seuraaviin allonpituusalueisiin Ultraviolettisäteily Näkyvä säteily-valo Infrapunasäteily

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Dialux-koulutus 01.02.2010. valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö. Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia DIALUX

Dialux-koulutus 01.02.2010. valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö. Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia DIALUX valaistuslaskentaohjelma ver 4.7 1. osa: Peruskäyttö Tampereen ammattikorkeakoulu Pirkko Harsia 1 DIALUX Ohjelman ver. 4.7. asennettavissa mm. osoitteista: www.dial.de Valaisinvalmistajien/ maahantuojien

Lisätiedot

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010

VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET. Mobilia Kangasala 21.4.2010 VALAISTUKSEN VAIKUTUKSET Mobilia Kangasala 21.4.2010 Kuva: Pink Floyd - Dark Side of the Moon Lamppu lähettää valovirran φ [φ] = lm (lumen) Valaisin lähettää valovoiman I [I] = cd (kandela) Pinnalle tulee

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio. TeTT Puolarkodin valaistusmuutos. Raportti. 30.9.2005 Jorma Lehtovaara

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio. TeTT Puolarkodin valaistusmuutos. Raportti. 30.9.2005 Jorma Lehtovaara TEKNILLINEN KORKEAKOULU Valaistuslaboratorio TeTT Puolarkodin valaistusmuutos Raportti 30.9.2005 Jorma Lehtovaara Puolarkodin valaistustutkimus Tutkimuskohde Puolarmetsän sairaalassa annetaan espoolaisille

Lisätiedot

HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS

HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS HUOLTOMIEHEN LAMPPU- OPAS Sisällysluettelo Peruskäsitteet...3 Lampputyypit...6 Valonlähteen valinta...12 Pakkausmerkinnät...13 Lamppujen kierrätys...15 Konttoreiden yhteystiedot...16 2 Peruskäsitteet Valovirta

Lisätiedot

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät

L E D I F A K T A. Ledit lämpenevät Ledit lämpenevät Ledin tehosta 75...80% muuttuu lämmöksi. oisin kuin perinteiset valonlähteet, ledi ei säteile tuottamaansa lämpöä pois, vaan lämpö on johdettava esimerkiksi valaisimen runkoon ja siitä

Lisätiedot

Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen

Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen Valaistuksen suunnittelu uuteen asuinrakennukseen Valaistus on tärkeä osa hyviä asuinolosuhteita - tärkeämpi kuin yleensä osaamme edes kuvitella. Valaistus vaikuttaa monin tavoin ihmisen hyvinvointiin

Lisätiedot

ENERGIAN SÄÄSTÖ VALAISTUKSEN KEINOIN LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB

ENERGIAN SÄÄSTÖ VALAISTUKSEN KEINOIN LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB LÄHTEVÄN TAVARAN VARASTO, HELVAR OY AB liittymällä Elinkeinoelämän 1 SUUNNITTELULLE ASETETUT TAVOITEET - energiatehokkuuden parantaminen - alueen näkötehtävien näköolosuhteiden parantuminen - investoinnin

Lisätiedot

FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA. SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.

FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA. SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting. FL LED MUUNNELTAVUUTTA TEHOKKUUTTA TOIMINNALLISUUTTA SPITTLER on yritys Perfomance in Lighting S.p.A. konsernissa. www.performanceinlighting.com 2 www.performanceinlighting.com FL LED Sisällys Tuoteperhe

Lisätiedot

Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu

Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Talotekniikka Tutkintotyö Kati Asell Tehdashallin valaistuksen hankinta-, käyttö- ja energiakustannusten laskenta ja vertailu Työn valvoja Työn

Lisätiedot

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla

LED Systems. Yleisvalaistusta LEDtuotteilla LED Systems Yleisvalaistusta LEDtuotteilla Valo: sähkömagenettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa (aallonpituus n 350 700 nanometriä) Näkyvää valoa Spektrijakauma Halogeenilamppu Pienoisloistelamppu

Lisätiedot

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED

LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa

Lisätiedot

Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa. Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen

Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa. Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen Valaistuksen saneeraus muovitehtaassa Valaistusmittausten tulokset ennen ja jälkeen valaistussaneerauksen YRITYSTIETOJA Parlok Oy, autoteollisuudelle muoviosia valmistava tehdas 25 henkilöä tuotannossa

Lisätiedot

Esimerkki. Lighting calculation. Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw.

Esimerkki. Lighting calculation. Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw. Esimerkki Lighting calculation Today: 63 x HPS 400W (PW 480W) -> total PW= 30,2 kw. Solljus installation: 44 x Solljus Zenith 35W (PW 34W) -> total PW = 5kW. Kontaktperson: Ordernr.: Firma: Kundnr.: Päivämäärä:

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA.

LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. LED VALON KÄYTTÖSOVELLUKSIA. PALJONKO LED VALO ANTAA VALOA? MITÄ EROJA ON ERI LINSSEILLÄ? Onko LED -valosta haastajaksi halogeenivalolle? Linssien avautumiskulma ja valoteho 8 (LED 3K, LED 6K ja halogeeni

Lisätiedot

toimistovalaistus Valaistusratkaisuja toimistotiloihin

toimistovalaistus Valaistusratkaisuja toimistotiloihin toimistovalaistus Valaistusratkaisuja toimistotiloihin Toimisto - haastava suunnittelukohde Toimistotiloille asetettavat vaatimukset ovat muuttuneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Työ on muuuttunut

Lisätiedot

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Päivänvaloa helmikuussa 2015 Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Valon terveysvaikutuksia Luonnollinen valo 100 vuotta sitten -> nyt Valon terveysvaikutuksia yhä yleisin sisätiloissa oleva

Lisätiedot

NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA

NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA 2 www.performanceinlighting.com NEW YORK LED VISUAALISTA MUKAVUUTTA JA NYKYAIKAISTA SUUNNITTELUA Mustavalkoinen valokuva lounas pilvenpiirtäjän

Lisätiedot

Jäähallien valaistus

Jäähallien valaistus Jäähallien valaistus Mika Saari www.licon-at.fi LiCon-AT Oy Ulko- ja urheiluvalaistukseen erikoistunut konsulttitoimisto Toiut 13 vuotta markkinoilla Henkilöstöä 10 suunnittelijaa Hyvinkää Espoo Tampere

Lisätiedot

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT

LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa

Lisätiedot

Ecophon Square 43 LED

Ecophon Square 43 LED Ecophon Square 43 LED Ecophon Square 43 on täysin integroitu upotettu valaisin Dg-, Ds- ja E-reunaisille levyille, ja joka on kehitetty Akutex FT -pintaisiin Ecophon-akustiikkakattoihin sopivaksi. Valaisin

Lisätiedot

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä

Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuksen kehitys ja haasteet Helsingissä Valaistuspäällikkö Juhani Helsingin kaupunki Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? -seminaari 26.2.2015 Ulkovalaistuksen tavoitteet Turvallisuuden ja viihtyisyyden

Lisätiedot

Pysäköintihallin valaisinvaihtoehtojen tarkastelu

Pysäköintihallin valaisinvaihtoehtojen tarkastelu Samuli Santala Pysäköintihallin valaisinvaihtoehtojen tarkastelu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Sähkötekniikka Insinöörityö 2.6.2013 Alkulause Tämä insinöörityö tehtiin Suomen Messut Osk:lle.

Lisätiedot

Ecophon Line LED. Järjestelmän tiedot. Mitat, mm 1200x150 1200x300 1200x600 T24 Paksuus (t) 20 20 20 M329, M330, M331. Asennuskuva M332 M332

Ecophon Line LED. Järjestelmän tiedot. Mitat, mm 1200x150 1200x300 1200x600 T24 Paksuus (t) 20 20 20 M329, M330, M331. Asennuskuva M332 M332 Ecophon Line LED Ecophon Line on on täysin integroitu upotettu valaisin useille Focus alakattojärjestelmille. Valaisin soveltuu useisiin käyttökohteisiin; työpaikoille avoitoimistoihin, käytäville tai

Lisätiedot

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008

ENERGY SAVING LAMPS. Energiansäästölamput 2008 Energiansäästölamput 2008 GP Saving Lamps Edut Säästää ympäristöä, vähentää hiilidioksidipäästöjä CO². Kestää 8-12 kertaa kauemmin* Vähentää kotitalouksien sähkönkulutusta jopa 80%* ja näin ollen myös

Lisätiedot

GE Lighting. GE LED-lamput 2014

GE Lighting. GE LED-lamput 2014 GE Lighting GE LED-lamput 2014 Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Väri-lämpötila (K) Pituus/halkaisija (mm) Vastaavuus (W) Energialuokka Värilämpötila (K) Pakkauskoko Hehkulampun korvaavat

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUTUUDET 03 2015 SL713 LED SL764 LED SL789 LED. FL LED RECtanGULAR DLSB LED SL740SL LED SL789

SISÄLTÖ UUTUUDET 03 2015 SL713 LED SL764 LED SL789 LED. FL LED RECtanGULAR DLSB LED SL740SL LED SL789 UUTUUDET 3 2015 SPITTLER 2 SISÄLTÖ UUTUUDET 03 2015 SL624 LED 08 SL650 LED 11 SL713 LED 22 14 17 SL764 LED 23 28 30 SL789 LED 32 FL LED RECtanGULAR 38 41 44 50 DLSB LED WL260 LED WL270 LED SL740SL LED

Lisätiedot

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat?

Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Mitä ledi on ja mitkä ovat sen edut ja haitat? Eino Tetri, TkT Valaistusyksikkö Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Valaistusyksikön tutkimusalueet: Sisävalaistus

Lisätiedot

Uutta ulkovalaistuksessa

Uutta ulkovalaistuksessa Uutta ulkovalaistuksessa 25.11.2015 Aleksanteri Ekrias www.licon-at.fi Ulkovalaistuskustannusten määräytyminen ja syntyminen Kansainväliset ja kansalliset ohjeet Tie- ja katupolitiikka Suunnittelu Tarveselvitys

Lisätiedot

Valaistus. Teollisuus. Valitse teollisuuskohteeseesi. energia tehokas. valaistusratkaisu. ABB, E-tehdas, Helsinki

Valaistus. Teollisuus. Valitse teollisuuskohteeseesi. energia tehokas. valaistusratkaisu. ABB, E-tehdas, Helsinki Valaistus Teollisuus Valitse teollisuuskohteeseesi energia tehokas valaistusratkaisu ABB, E-tehdas, Helsinki Valitse valaisin VR:n huoltohalli, Oulu Valitse valaisin asennuskorkeuden mukaan Asennuskorkeus

Lisätiedot

MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT?

MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT? MILTÄ VALON KAUPUNKI NÄYTTÄÄ NYT? häikäisyä, ylimitoitettua valaistusta, huoltamattomia valaisimia, pimeyttä, markkinoilta poistuvia valonlähteitä, häiriövaloa, valosaastetta, liian kirkkaita mainoksia,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VALAISTUS

ENERGIATEHOKAS VALAISTUS ENERGIATEHOKAS VALAISTUS Kuva. McKinsey Helsinki 7.6.2011 Tapio Kallasjoki Kuvat: Greenpeace ja Hawells Sylvania, Osram Valaistus Tunnuslukuja valaistuksen energiankulutuksesta Valaistus kuluttaa noin

Lisätiedot

Valaistuksen tulevaisuus

Valaistuksen tulevaisuus Valaistuksen tulevaisuus Aika: 17.11.2010, Oulu Jari Säkkinen Yksikön Päällikkö Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy VALAISTUKSEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n urakointiyksikkö

Lisätiedot

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy

Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut Henri Juslén, Philips Oy 2009 Aiheina... Hiukan valosta ja erilaisuudesta Valaistus, energia ja lainsäädäntö Energiatehokasta sisävalaistusta Kaikki lähtee

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VALAISTUS JA KUSTANNUSVERTAILU ELINKAARIMALLILLA

ENERGIATEHOKAS VALAISTUS JA KUSTANNUSVERTAILU ELINKAARIMALLILLA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA ENERGIATEHOKAS VALAISTUS JA KUSTANNUSVERTAILU ELINKAARIMALLILLA T E K I J Ä : Timo Utriainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

SEINÄ/LATTIA LED-VALOT

SEINÄ/LATTIA LED-VALOT SEINÄ/LATTIA -VALOT Seinävalaisimien avulla voi helposti ja nopeasti muuttaa huoneen tyyliä ja tunnelmaa. Meiltä löytyy seinävalaisimia sekä sisä- että ulkokäyttöön ja värilämpötilasta riippuen valaistuksen

Lisätiedot

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Kodin lamppuopas AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Lamput ja valaisimet ovat Airamin tuotevalikoiman ydin. Airamin tuotteet sopivat hyvin suomalaiseen miljööseen ja vaativiin valaistusolosuhteisiin.

Lisätiedot

Espoon katuvalaistus

Espoon katuvalaistus Espoon katuvalaistus Katuvalaistuksen energiankulutuksen ja ylläpitokustannusten säästötoimet Katuvalaistuksen säästötoimet Espoossa 1. Katuvalaistuksen rakentamisessa sekä saneerauksessa, että uudisrakentamisessa

Lisätiedot

YLIOPISTOVALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN OPTIMOINTI LAMPPUVALINNOILLA

YLIOPISTOVALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN OPTIMOINTI LAMPPUVALINNOILLA Teknillinen tiedekunta Ympäristötekniikan osasto BH10A0300 Ympäristötekniikan kandidaatintyö ja seminaari YLIOPISTOVALAISTUKSEN ENERGIATEHOKKUUDEN OPTIMOINTI LAMPPUVALINNOILLA Optimizing University lighting

Lisätiedot

TANEO NIVELVARTINEN JA JÄRJESTELMÄVALAISIN

TANEO NIVELVARTINEN JA JÄRJESTELMÄVALAISIN FIN TANEO NIVELVARTINEN JA JÄRJESTELMÄVALAISIN 2 TANEO MONIPUOLINEN VALAISIN IHANTEELLISEEN VALAISTUKSEEN. Tinkimätön valaistusratkaisu on välttämätön aina kun silmäsi ovat koetuksella. Oli työtehtävänä

Lisätiedot

13 VALAISTUSTEKNIIKKA

13 VALAISTUSTEKNIIKKA 13 VALAISTUSTEKNIIKKA Tapani Nurmi 13.1 Valonlähteet Valonlähteet voidaan jakaa valon tuotantotavan perusteella kolmeen pääryhmään. Nämä pääryhmät (kuva 13.1) ovat: termiset säteilijät loistesäteilijät

Lisätiedot

TUOTEKUVASTO JA VALAISTUSSUUNNITTELUOPAS 2009 2010 VALOA ELINVOIMAA TOIMINTAKYKYÄ

TUOTEKUVASTO JA VALAISTUSSUUNNITTELUOPAS 2009 2010 VALOA ELINVOIMAA TOIMINTAKYKYÄ TUOTEKUVASTO JA VALAISTUSSUUNNITTELUOPAS 2009 2010 VALOA ELINVOIMAA TOIMINTAKYKYÄ Sisällysluettelo Valo... 2 Valaistussuunnittelu... 4 Toimisto- ja työtilojen valaistus... 6 Asuintilojen valaistus... 8

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUOPAS VALO JA VALONLÄHTEET. Valonlähteet. Valonlähteen värilämpötila. Loistelamput. Valonlähteen värintoistoindeksi

VALAISTUSSUUNNITTELUOPAS VALO JA VALONLÄHTEET. Valonlähteet. Valonlähteen värilämpötila. Loistelamput. Valonlähteen värintoistoindeksi Valaistussuunnitteluopas 2014 VALAISTUSSUUNNITTELUOPAS VALO JA VALONLÄHTEET Valolle voidaan antaa kaksi eri määritelmää: Se on aistittavaa valoa. Valo määritellään myös osaksi sähkömagneettista säteilyä,

Lisätiedot

2 Liikenneviraston ohje Valaistusteknilliset laadunvalvontamittaukset 1.11.2014

2 Liikenneviraston ohje Valaistusteknilliset laadunvalvontamittaukset 1.11.2014 2 Liikenneviraston ohje Esipuhe Tämän julkaisun on laatinut työryhmä, jossa konsultteina ovat olleet Pentti Hautala Sito Oy:stä sekä Aleksanteri Ekrias, Mika Saari ja Taneli Lehtonen LiCon-AT Oy:stä. Työryhmän

Lisätiedot

D3 laskentaopas. Valaistuksen erillistarkastelut kokonaisenergiatarkastelun osana. RakMK D3 2012 mukaan xx.xx.2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

D3 laskentaopas. Valaistuksen erillistarkastelut kokonaisenergiatarkastelun osana. RakMK D3 2012 mukaan xx.xx.2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ D3 laskentaopas Valaistuksen erillistarkastelut kokonaisenergiatarkastelun osana RakMK D3 2012 mukaan xx.xx.2014 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esipuhe Tässä oppaassa tarkennetaan rakentamismääräyskokoelman osan

Lisätiedot

STOCKMANN 4.KRS Pilottialueen valaistus analysointi mittaukset ja ehdotuksia

STOCKMANN 4.KRS Pilottialueen valaistus analysointi mittaukset ja ehdotuksia STOCKMANN 4.KRS Pilottialueen valaistus analysointi mittaukset ja ehdotuksia ALAKATTOLAUTAN VALAISTUKSEN LOPPURAPORTTI Korkeaalue Valotaskuista tuotetun epäsuoran valaistuksen tarkoitus on avata tila visuaalisesti

Lisätiedot

CoreLinepakettiratkaisut. Täydellinen ratkaisu kaikkiin tiloihin

CoreLinepakettiratkaisut. Täydellinen ratkaisu kaikkiin tiloihin CoreLinepakettiratkaisut Täydellinen ratkaisu kaikkiin tiloihin Toimisto CoreLine Recessed LED34S VAR-PC Korvaa perinteiset TL-Dja TL-5-lamput UGR < 19 LRM1080- CoreLine Recessed LED34S VAR-PC RC120B LED34S/830

Lisätiedot

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921

AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Kodin lamput AIRAM SUOMALAISEN VALON ASIANTUNTIJA JO VUODESTA 1921 Lamput ja valaisimet ovat Airamin tuotevalikoiman ydin. Airamin tuotteet sopivat hyvin suomalaiseen miljööseen ja vaativiin valaistusolosuhteisiin.

Lisätiedot

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT

VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT VALAISTUSALUEET JA VALAISTUSTAPAKAAVIOT 7 VALAISTUSALUEET Tämä piirustus toimii valaistuksen kaavatasoisena ohjeena. Kullakin valaistusalueella on oma luonteensa, joka perustuu kaupunkitilan antamiin lähtökohtiin.

Lisätiedot

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. L 104/20 Euroopan unionin virallinen lehti 24.4.2010 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 347/2010, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 245/2009 muuttamisesta loistelamppujen, joissa ei ole sisäistä

Lisätiedot

FYSI1040 Fysiikan perusteet III / Harjoitus 1 1 / 6

FYSI1040 Fysiikan perusteet III / Harjoitus 1 1 / 6 FYSI040 Fysiikan perusteet III / Harjoitus / 6 Laskuharjoitus 2. Halogeenilampun käyttöhyötysuhde on noin 6 lm/w. Laske sähköiseltä ottoteholtaan 60 watin halogenilampun tuottama: (a) Valovirta. (b) Valovoima

Lisätiedot

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun

Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun itza Kestää aikaa Uusi, kestävä tapa valaistuksen tarkasteluun Itza kestää aikaa. Led-tekniikalle suunnitellun ja uusimmalla häikäisysuojatekniikalla ja optimoidulla rakenteella varustetun Itzan käyttöikä

Lisätiedot

SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö

SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö SISUSTA VALOILLA 8.10.2013 Valoisa keittiö Sisustuksellinen valaistussuunnittelu Toimivat valaistusratkaisut koteihin ja yrityksiin Tampereen Valo ja Sisustus Mäntykatu 4, 33200 Tampere p 040 744 7357

Lisätiedot

VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN

VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN VALOA TYÖHÖN LED VALAISIMET LABORATORIOIHIN TAMETO. MONIPUOLINEN JA LAADUKAS. Laboratoriotyö vaatii valaistukselta korkeaa laatua. Uusi TAMETO valaisinperhe monine valaisinmalleineen tarjoaa laadukkaan

Lisätiedot

Valitse sopiva lampputyyppi pendel med skærm. Valitse valaisimeesi sopiva lamppukanta E14. R7s GU5.3 GU4 GY6.35

Valitse sopiva lampputyyppi pendel med skærm. Valitse valaisimeesi sopiva lamppukanta E14. R7s GU5.3 GU4 GY6.35 Näin valitset lampun Valitse sopiva tyyppi pendel med skærm Yleisvalaistus STEP udendørslampe Ulkovalaistus Energian- säästö LED 1 spots på skinne Kohdevalaistus LED-kohde + Himmennettävät valaisimet Halogeeni-

Lisätiedot

VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN.

VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN. VALOA TYÖHÖN. LED VALAISTUS TEOLLISUUSKIINTEISTÖIHIN. TAUREO MUUTOS JOKA KANNATTAA. Kun tulee aika kunnostaa tuotantohallien, logistiikarakennusten ja varastojen valaistusjärjestelmät, TAUREO LED valaistusjärjestelmä

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ. Led-valoputket ja T5-loistelamput T8-loistelamppujen korvaajana

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Sähkötekniikka. Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ. Led-valoputket ja T5-loistelamput T8-loistelamppujen korvaajana TEKNIIKKA JA LIIKENNE Sähkötekniikka Sähkövoimatekniikka INSINÖÖRITYÖ Led-valoputket ja T5-loistelamput T8-loistelamppujen korvaajana Työn tekijä: Riku Mäntylä Työn ohjaaja: Tapio Kallasjoki Työ hyväksytty:

Lisätiedot

HYVÄ VALAISTUS AUTTAA IKÄÄNTYNEITÄ. Arkkitehti SAFA, sis.ark, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto ry; 25.9.

HYVÄ VALAISTUS AUTTAA IKÄÄNTYNEITÄ. Arkkitehti SAFA, sis.ark, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto ry; 25.9. HYVÄ VALAISTUS AUTTAA IKÄÄNTYNEITÄ Arkkitehti SAFA, sis.ark, esteettömyysasiamies, Hanna-Leena Rissanen Näkövammaisten keskusliitto ry; 25.9.2014 Näkeminen ja näkövammaisuus Suomessa on arviolta 80 000

Lisätiedot

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla.

EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. 18.12.2009 1(5) EuP-direktiivi ohjaa valistuneisiin valaistusuudistuksiin toimistoissa, kouluissa, myymälöissä, teollisuudessa ja ulkoalueilla. - Kysymyksiä ja vastauksia loistelamppujen, suurpainepurkauslamppujen

Lisätiedot

Luokkahuoneen valaistus LED-tekniikalla

Luokkahuoneen valaistus LED-tekniikalla Henri Malassu Luokkahuoneen valaistus LED-tekniikalla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Talotekniikan koulutusohjelma Insinöörityö 31.5.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Henri

Lisätiedot

Verkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja

Verkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja 03, Huhtikuu 0 Verkkojännitteisten halogeenispottien täydellinen korvaaja MASTER LEDspot MV MASTER LEDspot MV -lamppu on tuottaa lämpimän, halogeenilampun valokeilaa muistuttavan valokeilan. Lamppu sopii

Lisätiedot

Joni Koivukorpi HYBRIDI VALAISTUS ARKIKÄYTÖSSÄ

Joni Koivukorpi HYBRIDI VALAISTUS ARKIKÄYTÖSSÄ Joni Koivukorpi HYBRIDI VALAISTUS ARKIKÄYTÖSSÄ 24.1.2012 Hybridivalaistus arkikäytössä 2 (27) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Käytettävä tekniikka... 3 3. Käyttökohteet... 6

Lisätiedot

EFix-toimistovalaisimet. Laadukkaat TL5- valaisimet toimistoon ja julkisiin tiloihin

EFix-toimistovalaisimet. Laadukkaat TL5- valaisimet toimistoon ja julkisiin tiloihin EFix-toimistovalaisimet Laadukkaat TL5- valaisimet toimistoon ja julkisiin tiloihin EFix tuoteperhe parempaan näkemiseen valaistustapa asennustapa valaisin optiikka A C6 D6 M6 M2 P EFix TBS260 EFix TCS260

Lisätiedot

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden

Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Pimeät kohdat valaisinrivien välissä Kirkkaat kohdat valaisinrivien kohdissa Nykyinen valaistus antaa kuvaseinälle epätasaisen valoisuuden Muutos B, 11.02.2014, s. 5 lisätty, s. 7 työvaihekuvaus E42 NYKYTILANNE

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE 40540/ 40541/ 40542/ 40543 LED-KATTOVALAISIN

KÄYTTÖOHJE 40540/ 40541/ 40542/ 40543 LED-KATTOVALAISIN KÄYTTÖOHJE 40540/ 40541/ 40542/ 40543 LED-KATTOVALAISIN KÄYTTÖ Tämä LED-kattovalaisin on tarkoitettu sekä sisä- että ulkokäyttöön. Asuintalot Toimistot Myymälät Koulut Hotellit Sairaalat Lentokentät Julkiset

Lisätiedot

Toimistovalaisimet FI

Toimistovalaisimet FI Toimistovalaisimet FI PRANA+sarja LED LATTIA JA RIPUSTUSVALAISIMET PRANA+sarjan ylävalo liikuteltava VALAISINPÄÄ SUORA VALO HIGHTECHTUNNISTIN KIRKKAUS TILANNEOHJAUS TUNABLE WHITE TOIMINTO VALON VÄRIN mukautukseen

Lisätiedot

124 VALONLÄHTEET IP20. » Valaisimen teho: 7W ± 5% (230V)

124 VALONLÄHTEET IP20. » Valaisimen teho: 7W ± 5% (230V) VALON LÄHTEET Nykyään -valojen valontuotto ja värintoisto vastaa sekä halogeenivaloja että energiansäästölamppuja. Diodeja löytyy eri valovirroilla pienitehoisista muutaman lumenin diodeista usean sadan

Lisätiedot

Samuli Parviainen. Led-tievalaistus. Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU. Sähkötekniikan koulutusohjelma

Samuli Parviainen. Led-tievalaistus. Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU. Sähkötekniikan koulutusohjelma Samuli Parviainen Led-tievalaistus Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2015 Tiivistelmä TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Centria amk Koulutusohjelma Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

kouluvalaistus Valaistusratkaisuja koulutiloihin

kouluvalaistus Valaistusratkaisuja koulutiloihin kouluvalaistus Valaistusratkaisuja koulutiloihin Valaistuksessa on energiansäästömahdollisuuksia! Missä asioissa oppilaitoksissa kannattaa säästää? Kouluruoka ja käytetyt oppikirjat ovat tuttuja puheenaiheita.

Lisätiedot

Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut

Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut Motivan julkaisu 2/1999 1 Energiatehokkaat toimistovalaistusratkaisut Markku Norvasuo VTT Rakennustekniikka ISBN 952-5304-01-9 ISSN 1456-4483 Copyright Motiva,

Lisätiedot

Kompaktit kaasupurkauslamput (CHID)

Kompaktit kaasupurkauslamput (CHID) CDM monimetallilamput A B D Tuotekuvaus on eijastinmonimetallilamppu, jossa ydistyvät mm:n alumiinieijastinalogeenilamppujen trendikäs ulkonäkö ja -lamppujen pitkä ikä, yvä energiateokkuus ja yvä valkoinen

Lisätiedot

Energia kohtaa tunnelman

Energia kohtaa tunnelman Energia kohtaa tunnelman MASTER LEDlamps DimTone MASTER LEDlamps DimTone tuottaa lämpimän, selkeän valokeilan, jonka väri muuttuu himmennettäessä lämpimämmäksi, aivan kuten halogeeni- ja hehkulampuillakin.

Lisätiedot

Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen

Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen induled Valokone Investoi tuottavuuteen ja tehokkuuteen Vaihtaminen led-valaistukseen on investointi tuottavuuteen. Uusi InduLED on todellinen valokone, jonka tehokkuus ja käyttöikä ovat ylivoimaiset.

Lisätiedot

KOTIMAINEN NAVETTAVALAISINSARJA

KOTIMAINEN NAVETTAVALAISINSARJA KOTIMAINEN NAVETTAVALAISINSARJA Mty Penttilän yli 30m leveä pihattonavetta valaistu tasaisesti seinästä seinään kahdella valaisinrivillä. Valaisimena Victor Farmi 025 M 18 D1 MT250W/150W + LED 13W yövalo,

Lisätiedot

VALAISTUKSEN HANKINTAKUSTANNUSTEN JA ENERGIANKULUTUKSEN VERTAILU PÄIVÄKOTIKOHTEESSA

VALAISTUKSEN HANKINTAKUSTANNUSTEN JA ENERGIANKULUTUKSEN VERTAILU PÄIVÄKOTIKOHTEESSA POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Juha Putkonen VALAISTUKSEN HANKINTAKUSTANNUSTEN JA ENERGIANKULUTUKSEN VERTAILU PÄIVÄKOTIKOHTEESSA Opinnäytetyö Toukokuu 2013 OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Picture by: Matti Kolho. 40 vuotta valonohjausta

Picture by: Matti Kolho. 40 vuotta valonohjausta Picture by: Matti Kolho 40 vuotta valonohjausta Energiansäästö Tunnelman luominen Efektivalaistus Helppokäyttöisyys Turvallisuus Valonohjauksen tarpeet Hehkulamppu Yleisin lampputyyppi Helpoin säätää Voidaan

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1

Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa. Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 Led-valaistuksen kokonaistaloudellisuus ja energiatehokkuus sairaalavalaistuksessa Simo Kari Glamox Luxo Lighting Oy 1 2 LED on pieni ja tehokas valonlähde, joka muuttaa valaistuksen maailman Valkoinen

Lisätiedot

Modulivalaisimet. Modulivalaisimet Alasvalot, Led

Modulivalaisimet. Modulivalaisimet Alasvalot, Led Modulivalaisimet Alasvalot Led Modulivalaisimet Alasvalot, Led Galileo Inlight Miranda Corona Capella UltraLed Galileo Alasvalo 19 20 TC-TEL HE TC-TEL Galileo Alasvalo Galileo on uppoasennukseen tarkoitettu

Lisätiedot

LED-TEKNIIKKA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN KOHTEISSA

LED-TEKNIIKKA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN KOHTEISSA LED-TEKNIIKKA PIRKANMAAN OSUUSKAUPAN KOHTEISSA Mika Karhe Opinnäytetyö Toukokuu 2012 Sähkötekniikka Talotekniikka Tampereen ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikka Talotekniikka

Lisätiedot

Design: Arne Jacobsen. AJ Eklipta led

Design: Arne Jacobsen. AJ Eklipta led Design: Arne Jacobsen AJ Eklipta led AJ Eklipta Arne Jacobsen suunnitteli AJ Ekliptan vuonna 1959 Rødovren kaupungintaloon. Alkuperäinen malli oli saatavana 350 mm:n ja 450 mm:n halkaisijalla. Myöhemmin

Lisätiedot

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys

Lisätiedot

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA

AKUSTINEN SUUNNITTELU HUONETYYPIN PERUSTEELLA HUONETYYPIN PERUSTEELLA Huonetilan käyttötarkoituksella on ratkaiseva merkitys luotavalle akustiselle ympäristölle. Huoneissa, joissa puhutaan, kuten luokkahuoneet ja auditoriot, on tärkeää varmistaa hyvä

Lisätiedot

Ensto-valaistus. Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1

Ensto-valaistus. Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Ensto-valaistus Toimiva kokonaisuus 8.4.2009 BUILDING TECHNOLOGY 1 Miksi Ensto-valaistus Laaja valikoima ratkaisuja koteihin ja kiinteistöihin Energiatehokkuus Toimivuus Taloudellisuus Ilkivallan ehkäisy

Lisätiedot

HENRI HAKKARAINEN LEDIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET TIEVALAIS- TUKSESSA

HENRI HAKKARAINEN LEDIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET TIEVALAIS- TUKSESSA I HENRI HAKKARAINEN LEDIEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET TIEVALAIS- TUKSESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Teuvo Suntio Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa

Lisätiedot

LAMPPUOPAS. Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla SPOTLIGHT LED ILLUMINATION LED

LAMPPUOPAS. Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla SPOTLIGHT LED ILLUMINATION LED LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla ILLUMINATION LED DECORATION LED SPOTLIGHT LED PROMO LED LED - tulevaisuuden valaistusta jo tänään LED (Light Emitting Diode) on modernia tekniikkaa valon

Lisätiedot

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia

Linjurin parkkihallin kellarikerroksen valaistuksen uudistusprojekti ennen/jälkeen mittaustulokset, sekä ennen/jälkeen kuvia Valaistus tasot alla olevaan pohjapiirrokseen merkityistä paikoista. Mittaukset suoritettu alla kerrotuin päivämäärin, sekä kellon ajoin ja kuvaukset heti tämän perään, jotka olivat valmiina noin 15 minuuttia

Lisätiedot

ASENNUSOHJE Upotettavan TSL-valaisimen käyttö-, asennus- ja huolto-ohje

ASENNUSOHJE Upotettavan TSL-valaisimen käyttö-, asennus- ja huolto-ohje sairaalatekniikkaa 1(3) ASENNUSOHJE Upotettavan TSL-valaisimen käyttö-, asennus- ja huolto-ohje 1. Valaisinmallit ja asennusmitat (kuva 1) Valaisin Teho (W) L (mm) B (mm) L1 (mm) B1 (mm) H (mm) H1 (mm)

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot