Valaistusta on uusittava!

Transkriptio

1 Tärkeää tietoa kuntien päättäjille Valaistusta on uusittava! Uusi EU-lainsäädäntö velvoittaa kunnat järkeviin investointeihin

2 Enää ei auta viivytellä Vaatimukset lamppujen energiatehokkuudesta kiristyvät lähivuosina, eikä kysymys ole vain hehkulampuista. Muutoksiin on syytä varautua ajoissa, jotta turvallinen ja tehokas valaistus voidaan varmistaa. Valaistuksen energiatehokkuutta on muutenkin tärkeätä parantaa, jotta päästäisiin niihin tavoitteisiin, jotka energiankäytölle on asetettu. Se on myös taloudellisesti järkevää. Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä arviolta yli kymmenesosa kuluu valaistukseen. Esimerkiksi koulun valaisemiseen saattaa kulua viidennes ja sairaalan jopa kolmasosa sähköstä, koska valoja tarvitaan ympäri vuorokauden. Viime aikoina on ollut paljon puhetta hehkulamppujen markkinoilta poistumisesta. Se on kuitenkin vielä pientä siihen verrattuna, mitä muita muutoksia valaistusrintamalla on tulossa. Esimerkiksi suurin osa Suomen teistä, kaduista ja puistoista on valaistu elohopealampuilla, jotka poistuvat markkinoilta lähivuosina. Valaistusta ohjaava lainsäädäntö on muuttunut tavoitteena energiatehokkaammat ratkaisut. Valaistuksen uusiminen vaatii investointeja, mutta hyvin toteutettuna se tuo käytön aikana kustannussäästöjä. Tämä opas on tehty, jotta sinä päättäjänä tietäisit, mistä oikein on kysymys. Energiapalveludirektiivi velvoittaa Suomen tehostamaan energiankäyttöään merkittävästi. Direktiivi korostaa julkisen sektorin roolia esimerkin näyttäjänä säästötavoitteen saavuttamisessa. Valoa vähemmällä sähköllä Energiaa kuluttavien laitteiden ekologisesta suunnittelusta on Euroopan unionissa valmistunut EcoDesign-direktiivi. Sen ensimmäiset määräykset koskevat valaistusalan tuotteita. EcoDesign- eli EuP-direktiivi vaikuttaa paljon sekä valaistusalan tuotekauppaan että suunnitteluun ja rakennuttamiseen. Direktiivin tärkeimmät muutokset ovat: elohopealamppujen tuonti markkinoille kielletään 2015 alkaen uusissa loistelamppuvalaisimissa on oltava elektroniset liitäntälaitteet vuodesta 2017 alkaen hehkulamput poistuvat markkinoilta vaiheittain vuoteen 2012 mennessä. Tulevaisuudessa tilannetta saattaa muuttaa uusien valonlähteiden tuleminen markkinoille ja esimerkiksi ledien kehittyminen varteenotettaviksi vaihtoehdoksi perinteisille valonlähteille. Tätä varten direktiivissä on varattu mahdollisuus uuteen päivitykseen vuonna Energiankäyttöä on tehostettava! EU:n energiapalveludirektiivin mukaan Suomessa on saatava aikaan yhdeksän prosentin energiatehokkuuden parantaminen vuosina Se on yhteensä kilowattituntia, kun verrataan vuosien energian kulutuksen keskiarvoon. Suomi on toimittanut komissiolle oman energiatehokkuuden toimintasuunnitelmansa vuonna Suunnitelma pohjautuu vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin, joka on solmittu myös kuntasektorin kanssa, sekä julkisen sektorin esimerkinnäyttäjän rooliin. 1 ESD-direktiivi, energiapalveludirektiivi (2006/32/EY), 2 EuP-direktiivi eli EcoDesign-direktiivi (2005/32/EY),

3 Valaistukseen, kuten muuhunkin energiankäyttöön, on tullut tehostamismääräyksiä. Suomessa on pystyttävä parantamaan energiatehokkuutta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Julkisella sektorilla on esimerkin näyttäjän rooli. Valaistuksen uusiminen on kannattavimpia tapoja säästää energiaa.

4 Mistä voi lähteä liikkeelle? Uusiin määräyksiin sopeutuminen merkitsee valaistustekniikan uudistamista. Mitä aiemmin uusia tehokkuusvaatimuksia ryhdytään toteuttamaan, sitä sujuvampaa muutosten toteuttaminen on. Liikkeelle voi lähteä vaikkapa siitä, että arvioidaan kuinka monta tie- ja katuvalaisinta kunnassa on vaihdettava tulevan kuuden vuoden aikana, kun elohopealamput poistuvat markkinoilta. Entä kiinteistöt? Paljonko kiinteistöissä on valaisimia, joihin ei saada lamppuja, kun valmistukseen jäävät vain lamput, joiden valotehokkuus on riittävä? Työ- ja elinkeinoministeriön tukema ja Motivan valvoma energiakatselmus on hyvä työkalu tähän. Vanhentuneen tekniikan uusimisella, nykyaikaisten ohjausjärjestelmien hyödyntämisellä ja valaistustavoitteiden tarkentamisella energiansäästö voi olla käyttökohteesta riippuen prosenttia. Onko kunnassanne tiedostettu uudet vaatimukset? Ovatko suunnitelmat niiden toteuttamiseksi jo vireillä? Mikä vaikuttaa valojen sähkönkulutukseen? Valaistuksen energiankulutus riippuu monesta seikasta: lampuista, valaisimista, valaisimien sijoittelusta, liitäntälaitteesta ja ohjaustekniikasta. Hyödyksi saatavan valon määrään vaikuttaa myös huonepintojen ja valaisimien likaantuminen ja kuluminen. Valojen käyttö vain silloin kun niitä tarvitaan, on tärkeimpiä yksittäisiä seikkoja. Tämäkin voidaan nykyään hoitaa automaattisesti kehittyneen ohjaustekniikan avulla. Yhtä tärkeää on opastaa käyttäjiä toimimaan oikein. Ulkovalaistuksessa on hyvä tarkkailla myös polttoaikoja ja huolehtia siitä, ettei hämäräkytkin ole likainen, jolloin se luulee olevan hämärämpää kuin todellisuudessa onkaan. Oikea hämäräkytkimen asetusarvo on 20 luksia. Jo 10 minuutin turha aika aamuisin ja iltaisin tekee yli kaksi tuntia viikossa ja vastaa noin 50 euron lisäkustannusta vuodessa katukilometriä kohti. Huolto pienentää sähkölaskua Sisä- ja ulkovalaistuksessa käytettävien lamppujen valontuotto vähenee niiden ikääntyessä, minkä voi havaita varsinkin ulkovalaistuksen elohopealampuilla. Muutosta on vaikea havaita silmämääräisesti, koska se tapahtuu hitaasti ja pitkän ajan kuluessa. Jos rinnakkain on uusi ja vanha lamppu, eron huomaa selvästi. Lamput kannattaa vaihtaa huoltosuunnitelman mukaisesti säännöllisin väliajoin jo ennen kuin ne ovat simahtaneet. Suunnittelijan on osattava arvioida, kuinka paljon valaistustaso putoaa asennuksen vanhetessa. Valoa tarvitaan sisällä ja ulkona työhön ja turvallisuuden varmistamiseen, mutta myös tunnelman ja näkymien luomiseen. Uutta asennetta päätöksiin Valaistussuunnittelija pohtii hyvän ja laadukkaan valaistuksen lisäksi sen energiankäytön tehokkuutta. Myös hankintapäätösten tekijöiden on järkevää tuntea perusasioita valaistuksesta. Standardeissa ja suosituksissa määritellystä valaistustasosta tinkiminen ei ole oikea tapa säästää energiaa. Valonlähteiden arviointiin ei riitä tieto wateista, on tunnettava myös muut energiatehokkuuteen vaikuttavat seikat. Samoin perusasiat valaistuksen ohjauksen mahdollisuuksista ja erilaisten valonlähteiden värien toistokyvystä on syytä tuntea. Eri ratkaisut ovat erihintaisia, mutta päättäjän on pidettävä mielessään se, mitä kustannuksia käytön aikana syntyy eli mitkä ovat valaisimien elinkaarensa aikana aiheuttamat kulut. Hankintalaki edellyttää valitsemaan kokonaistaloudellisimman vaihtoehdon, joten hankintahinta ei ole oikea kriteeri valaistusasioista päätettäessä. Kilpailuta valaistus oikein Taloudellisesti ja teknisesti onnistuneen hankinnan lähtökohtana on hyvä suunnittelu. Tilaajan on edellytettävä suunnittelijalta raudanlujaa ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä nykyisiin ja tuleviin määräyksiin. Valaistuksen toteuttaminen näin on aina ennenkin tehty -periaatteella on kiristyvien energiamääräysten aikana edesvastuutonta. Vertailtaessa eri valaistusratkaisuja ovat elinkaarikustannukset ja järkevästi mitoitettu valaistustaso oikeat lähtökohdat. Investointien toteuttamiseksi on tarjolla ESCO-palvelu, jossa toteutuksesta vastaava taho antaa säästötakuun ja investoinnin takaisinmaksu tapahtuu syntyneellä säästöllä. ESCO-palveluihin erikoistuneita yrityksiä on useita. Järkeviin energiatehokkuuskatselmuksiin ja -investointeihin on tarjolla myös TE-keskusten kautta taloudellista tukea.

5 Lamppula Esimerkkikunnan säästölaskelma asukkaan esimerkkikaupunki Lamppula vaihtaa kolmanneksen vanhentuneesta sisävalaistuksesta uuteen energiatehokkaampaan tekniikkaan. Ulkovalaistuksesta puolet on toteutettu elohopealampuilla, jotka korvataan joko monimetalli- tai suurpainenatriumlampuilla. Sisävalaistus kuluttaa uusittuna 40 % vähemmän kuin vanha. Ulkovalaistuksessa uusi tekniikka antaa saman valomäärän 45 % pienemmällä energiankulutuksella. Uudisasennusten jälkeen sähköä säästyy vuodessa megawattituntia ja hiilidioksidipäästöt vähenevät 400 tonnia. Vanhat 1970-luvun asennukset joudutaan uusimaan joka tapauksessa, mikä täytyy ottaa huomioon investointikustannuksia arvioitaessa. Uusi tekniikka tuo mukanaan energiansäästöä ja valaistuksen laadun paranemista.

6 Hyvän sisävalaistuksen aakkoset Valot auttavat näkemään, mutta oikea valaistus tuo myös viihtyisyyttä, turvallisuutta ja tehokkuutta. Valaistuslaitteiden pitää myös toimia luotettavasti pitkään. Hyvän valaistuksen tunnusmerkkejä ovat ympäristöystävällisyys, energiatehokkuus ja muunneltavuus tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa. Valaistusstandardit ja viranomaismääräykset luovat hyvän valaistuksen minimivaatimusten perustan. Huonetilan väritys ja kalustus vaikuttavat valaistuksen hyötysuhteeseen ja energiatehokkuuteen. Varsinkin silloin, kun osa valosta saadaan epäsuorana katto- tai seinäpintojen kautta, on pintojen heijastavuudella suuri merkitys. Tummat kalusteet ja seinät syövät osan valosta. Jos valaisimet jäävät korkeiden hyllyjen päälle, valo ei pääse työskentelyalueelle saakka. On tärkeää ymmärtää, että energiankäytön vähentäminen ei tarkoita valon määrästä tai laadusta tinkimistä. Uudella tekniikalla voidaan valaistuksen määrää ja laatua parantaa, ja silti säästää käyttökustannuksissa. Sisävalaistuksen ja kustannusten kehittyminen Luokkahuone uudisrakennuksessa Valoa pimeyteen Ulkovalaistusta tarvitaan, jotta katujen ja teiden käyttö olisi turvallista kaikille liikkujille jalankulkijoista autoilijoihin. Valaistuilla ulkoliikuntapaikoilla voidaan harrastaa ja kilpailla kaikkina vuodenaikoina. Huolellinen suunnittelu ja valaistuksen ohjaus parantavat taajamien valaistuksen laatua siten, että haluttu valaistustaso saavutetaan mahdollisimman vähällä energialla. Uusien velvoitteiden vuoksi on selvitettävä, kuinka paljon ulkovalaisimia joudutaan uusimaan. Ammattitaitoinen suunnittelija osaa parhaiten auttaa tässä. Meillä on jo Suomessakin esimerkkejä ulkovalaistusratkaisuista, joissa ei olla päästy laadukkaaseen ja riittävään valaistustasoon. Ulkovalaistuksen ja kustannusten kehittyminen Tonttikatu uudisasennuksessa, valaistusluokka AL5 Sisävalaistus, luokkahuone uudisasennuksessa 17% 9% 9% Huolto- ja ylläpitokustannus Energiakustannus Investointikustannus Ulkovalaistus, tonttikatu uudisasennuksessa, valaistusluokka AL5 7% 11% 8% 7% 12% 7% Kunnossapito Huoltokustannus Energiakustannus Investointikustannus 44% 18% 14% 40% 23% 16% 100% 44% 38% 40% 44% 47% Perinteiset T8 2x36 W -loisteputkivalaisimet, liitäntälaitteena kuristin ja sytytin, halvin mahdollinen 2. Nykyaikaiset T5 1x35 W -loisteputkivalaisimet, elektroninen liitäntälaite, käsiohjaus 3. Nykyaikaiset T5 1x35 W -loisteputkivalaisimet, elektroninen liitäntälaite, läsnäoloautomatiikka Kun perinteisten T8 2x36 W -loisteputkivalaisimien, joissa on liitäntälaitteena kuristin ja sytytin, sijasta valitaan nykyaikaiset T5 1x35 W -loisteputkivalaisimet, joissa on elektroninen liitäntälaite, vähenevät valaistuksen kokonaiskustannukset (investointi, energia, huolto ja kunnossapito) 30 prosenttia alkuperäisestä. Kun tehokas valaistus varustetaan vielä läsnäoloautomatiikalla, valaistuksen ylläpitokustannukset ovat vieläkin alhaisemmat. Esimerkin laskenta-aika on 20 vuotta, korko 4 prosenttia, energian hinta 100 /MWh ja valaistuksen käyttöaika tuntia vuodessa.* 100% 42% 73% 41% 51% 47% Vanhan tekniikan elohopealamppuasennus Hg 125 W, 200 valaisinta W monimetallilamppuasennus, 180 kpl W Sp-natriumlamppuasennus 180 kpl, keskuskohtainen himmennys 8 h/vrk Tonttikadun (valaistusluokkana AL5) valaistus on perinteisesti toteutettu 125 watin elohopealamppuvalaisimilla. Niiden sijasta voidaan käyttää joko 70 watin monimetallivalaisimia tai suurpainenatriumlamppuja. Jos asennuksessa käytetään valotehokkaampia 70 watin lamppuja, voidaan valaisimien kokonaismäärää vähentää. Valaistuksen ohjauksessa voidaan hämäräkytkimen lisäksi käyttää myös keskuskohtaista himmennystä, jolla valaistustasoa alennetaan hiljaisina aikoina, jolloin käyttökustannukset ovat jopa alle puolet alkuperäiseen valaistukseen verrattuna. Esimerkin laskenta-aika on 30 vuotta, korko 4 % ja energian hinta 100 /MWh ja hämäräkytkinohjaus tuntia vuodessa.* *Laskelmissa ei ole otettu huomioon sitä, että uusi valaistus parantaa myös valaistustasoa.

7 Kouluissa kasvatetaan nuoria rakentamaan tulevaisuuden Suomea. Silti monissa kouluissa valaistus on kuin museosta, jopa 1950-luvun valaisimia näkee vieläkin käytössä.

8 Tämän oppaan ovat tehneet Motiva Oy ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry yhteistyössä valaistusalan toimijoiden kanssa. Asiantuntijoina työssä ovat olleet muun muassa Neuvottelevat sähkösuunnittelijat NSS ry, SSTL -Suomen Sähkötukkuliikkeiden Liitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Teknologiateollisuus ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry. Työ- ja elinkeinoministeriö, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus STEK ry ja yritykset ovat rahoittaneet oppaan julkaisemisen. Hankkeessa mukana ovat olleet Ensto, Fagerhult, Helvar Oy Ab, I-Valo Oy, KT Interior Oy, Oy Osram Ab ja Philips. Tekstit: Motiva Oy ja STEK Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto Hermo Paino: Suomen Graafiset Palvelut Oy Ltd Painos: kpl Toukokuu 2009 Tämä opas on lähetetty tiedoksi kaikkiin Suomen kuntiin. Opas ja asiaan liittyvää täydentävää tietoa on saatavissa myös internetistä Motiva Oy Urho Kekkosen katu 4 6 A PL Helsinki Puh Faksi