RTS 13:09. SISÄLIIKUNTATILAT Liikuntasalit ja monitoimihallit SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO. 2.2 Liikuntatilojen sijainti

Transkriptio

1 RTS :09 OHJE-EHDOTUS..0 xxxkuu 0 SISÄLIIKUNTATILAT Liikuntasalit ja monitoimihallit () Tässä ohjeessa käsitellään monitoimikäyttöön soveltuvien liikuntatilojen suunnittelua ja mitoitusta. Tiloissa voidaan harrastaa palloilulajeja, voimistelua, koululiikuntaa, yleisurheilu- ja kamppailulajeja, vapaamuotoista kuntoliikuntaa ja järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia sekä tapahtumia. Ohjeet on tehty yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kanssa. Lattioiden suunnittelua koskevat ohjeet on annettu ohjekortissa RT Sisäliikuntatilojen lattiat. SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO TOIMINNOT JA YLEISET VAATIMUKSET SISÄLIIKUNTATILOJEN JAOTTELU 4 LIIKUNTATILAAN LIITTYVÄT TILAT RAJAAVAT RAKENTEET, PINNAT JA MATERIAALIT TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT 7 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET 8 TEKNINEN SUUNNITTELU KIRJALLISUUTTA Kuva. Liikuntakäyttöön suunniteltu monitoimihalli. JOHDANTO Liikunnalla on tärkeä merkitys kaikkien ikäluokkien fyysisen ja henkistä terveyden ylläpitämisessä. Sisäliikuntatilat tulee suunnitella mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa palveleviksi. Tässä ohjeessa käsiteltävät liikuntatilat on jaettu kolmeen kokoryhmään: liikuntasali, liikuntahalli ja suuri liikuntahalli. Edellä mainitut kokoryhmät eivät ole virallisia termejä, vaan ainoastaan tässä ohjekortissa käytetty jaottelu. Kokoryhmät on valittu niiden rakentamisen yleisyyden mukaisesti, joten esimerkiksi suuria hallikokonaisuuksia ei ole erikseen esitetty. Koulujen liikuntatiloja on eniten, ja niistä suurin osa on liikuntasalikokoisia. Tilat mitoitetaan väljiksi, monipuolisen ja erilaisiin tarpeisiin muuntautuvien sisäliikuntatilojen tarjoamiseksi. Liikuntasalia pienemmät liikuntatilat on jätetty tästä ohjeesta pois, koska niiden koko rajaa monikäyttöisyyttä. Niiden suunnittelussa voidaan kuitenkin soveltaa tässä ohjeessa esitettyjä suunnittelun perusperiaatteita. TOIMINNOT JA YLEISET VAATIMUKSET. Yleistä Sisäliikuntatilojen suunnittelun lähtökohtana on eri liikuntamuotojen tilantarve, johon vaikuttavat muun muassa kunnan väkiluku, olemassa olevat liikuntatilat ja kunnassa esiintyvän liikuntaharrastuksen lajikohtainen suuntautuminen. Lisäksi on otettava huomioon liikuntatilan mahdollinen muu käyttötarve, esimerkiksi kokoontumis- ja juhlatilana. Tilojen yhdenaikaista käytettävyyttä voidaan lisätä esimerkiksi varaamalla varsinaisen sisäliikuntatilan yhteyteen riittävät tilat lajikohtaiselle lämmittelyharjoittelulle, jolloin muita tiloja voidaan käyttää joustavammin eri käyttäjien tarpeisiin. Sisäliikuntatilojen tulee muodostaa verkosto, joka palvelee tasapuolisesti alueellista tarvetta. Tilojen kohdalla otetaan huomioon alueen väkiluku ja asukastiheys siten, että myös harvempaan asutulla alueella on mahdollisuus perusliikunnan eri lajien harrastamiseen kohtuullisen matkan päässä asunnosta. Asuinalueen sisäliikuntatilat on järkevää suunnitella koulujen yhteyteen, koska tilat ovat silloin tehokkaassa käytössä. Vaihtoehtoina ovat joko koulun liikuntatilat on suunniteltu monipuoliseen käyttöön tai liikuntatilat, jotka sijaitsevat koulun läheisyydessä olevassa liikuntahallissa. Tilojen käyttöastetta voidaan parantaa hyvin toimivan sähköisen varausjärjestelmän avulla. Suuri liikuntahalli soveltuu hyvin erilaisten yleisö- ja kulttuuritilaisuuksien järjestämiseen, jolloin halli voidaan sijoittaa yhdyskuntarakenteeseen siten, että se toiminnallaan tukee ja aktivoi keskusta-aluetta.. Liikuntatilojen sijainti Sisäliikuntatilana toimii parhaiten koulun yhteydessä oleva liikuntasali tai liikuntahalli, joka mitoitetaan siten, että se riittää palvelemaan myös muuta käyttöä. Erilliselle liikuntatilalle asetettavia vaatimuksia: lähellä väestöllistä painopistettä lähellä kouluja, koulun yhteydessä tai lähellä muita liikuntapaikkoja hyvien liikenneyhteyksien varrella (julkinen sekä kevytliikenne) tilojen tulee olla helposti saavutettavissa asuinalueille ei aiheudu häiriötä kaavoituksen joustavuus tontin kunnallistekninen valmiusaste tontin pohjaolosuhteet, perustamisratkaisut tontin maastonmuodot väljyys ja tarvittaessa laajentumismahdollisuus luonnon läheisyys ja ympäristön viihtyisyys. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

2 RTS :09 ohje-ehdotus..0. Ulko- ja liikennealueiden järjestelyt Suunnittelussa otetaan huomioon: selkeät, erilliset kulkureitit autoille, polkupyörille ja jalankulkijoille riittävät ja turvalliset pysäköintialueet eri kulkuvälineille turvalliset jättö- ja kääntöpaikat linja-autoille (myös vierailevien seurojen linja-autopysäköinti) turvalliset paikat saattoliikenteelle sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen riittävä määrä selkeästi merkittyjä liikkumisesteisille varatuja autopaikkoja erilliset reitit pelastustielle, jätehuollolle ja huoltoajolle messujen tai tapahtumien rakentamisen aiheuttamaan liikenteeseen varautuminen (rekka-autoreitit lastausoville, tv:n lähetysautojen toimintapaikat) riittävät lumenläjityspaikat pysäköintialueiden ja muun ympäristön valaistus ja maisemointi istutuksin esteetön ympäristö tilojen läheisyyteen sijoitettavat sisäliikuntatilojen käytön monipuolisuutta lisäävät lähiliikuntapaikat..4 Toiminnalliset ratkaisut Sisäliikuntatilojen suunnittelun lähtökohtana tulee toiminnallisuuden ohella olla turvallisuus ja esteettömyys. Tilojen suunnittelussa on pyrittävä kaikille käyttäjäryhmille sopiviin tarkoituksenmukaisiin, turvallisiin, toimiviin, esteettömiin ja viihtyisiin tilaratkaisuihin, jotka innostavat liikkumaan. Rakennuksen toiminnallisten ratkaisujen turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska käyttäjäkunta on laaja. Tilojen tulee olla valoisia, puhtaita ja sisäilmastoltaan miellyttäviä. Luonnonvalolla on merkittävä vaikutus viihtyisyyteen. Ikkunoista avautuvat näkymät helpottavat tilojen ja ympäristön hahmottamista ja auttavat käyttäjiä liikkumaan tiloissa eksymättä. Tämä parantaa tilojen henkilöturvallisuutta hätäpoistumistilanteissa.. Tilojen ja toimintojen väliset yhteydet Suunnittelussa otetaan huomioon liikuntatilojen soveltuminen eri käyttötarkoituksiin ja niiden yhteystarpeisiin. Tilojen ja niiden välisten yhteyksien on oltava selkeitä, riittävän väljiä ja helposti omaksuttavissa, jotta liikkuminen koko rakennuksessa voi tapahtua luontevasti ja turvallisesti myös silloin kun ihmisiä on paljon tai he ovat paikalla ensimmäistä kertaa. Koulun yhteydessä olevan liikuntasalin käyttö jakaantuu koulu-, ilta- ja viikonloppukäyttöön. Tilasuunnittelussa tulee ottaa huomioon nämä kaikki käyttötavat, jolloin tilojen käyttöasteen hyödyntäminen saadaan mahdollisimman tehokkaaksi. Iltakäyttäjien kulku liikuntatiloihin järjestetään niin, että pääsy koulun muihin tiloihin ei ole mahdollista. Valvonnan järjestäminen on otettava huomioon eri käyttötilanteissa. Monikäyttöisyys lisääntyy, jos liikuntasali voidaan yhdistää suuremmaksi kokonaisuudeksi esimerkiksi liittämällä aula- tai ruokalatilat niin, että suurien yleisötilaisuuksien järjestäminen on myös mahdollista. Yleisön kulku katsomoon käy luontevimmin suoraan aulatiloista. Näin vältetään lian kulkeutuminen kentälle, eikä toiminta kentällä häiriydy yleisön siirtyessä paikoilleen. Jos tilat sijaitsevat eri kerroksissa, kenttä- ja yleisöliikenne voidaan hajauttaa kokonaan eri kerroksiin, ja esteetön kulkumahdollisuus järjestetään tilaan soveltuvalla hissijärjestelmällä. Tasoeroja kerroksissa tulee välttää. Pukuhuoneiden sijoittelussa on huomioitava, että (likainen) kulku aulatiloista pukuhuoneisiin johdetaan eri reittiä kuin (puhdas) kulku pukuhuoneista kentälle, jotta hiekan ja kuran kulkeutuminen kentälle on vähäistä. Pukuhuoneisiin järjestetään erillinen tila ulkojalkineiden riisumiseen ja säilyttämiseen ennen sisäpelikenkien pukemista. Silloin kun liikuntatila on jaettavissa, on pukuhuoneista oltava suora yhteys liikuntatilan jako-osaan ilman, että joudutaan kulkemaan toisen osan kautta. Jos pukuhuoneita käytetään myös ulkoliikunnan yhteydessä, kulku ulos tapahtuu lyhyen ulkoliikuntajalkinein kuljettavan reitin kautta.. Paloturvallisuus Pelastuslaissa on määräykset rakennuksen uloskäytävistä, pelastusteistä ja laitteiden kunnossapidosta sekä pelastussuunnitelman laatimisesta. Kiinteistön haltija laatii kohteen pelastussuunnitelman yhteistyössä toiminnan harjoittajan kanssa. Pelastussuunnitelmassa tarkasteltavia asioita ovat mm: kohteen vaarat ja riskit ja niiden ennaltaehkäisy kohteen turvallisuusjärjestelyt henkilökunnan määrän ja koulutuksen merkitys alkusammutuskaluston määrä ja sijoittelu hälytyksen järjestäminen sähkölaitteiden aiheuttamien onnettomuuksien ennakointi palo-ovien ja asuinhuoneiden ovien sulkeutuminen palo-osastointi ja palo-osastojen tiiviyden varmistaminen mm. läpivientien kohdalla kalusteiden ja materiaalien paloturvallisuus ilmastoinnin katkaisun järjestäminen savukaasujen poiston järjestäminen. Kuva. Koulun yhteyteen sijoitettu liikuntakeskus, jossa on liikuntahalli. Kuva. Yhdyskuntarakennetta täydentävä sijoitusratkaisu. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

3 RTS :09 ohje-ehdotus..0 Monikäyttöisiksi suunnitelluissa liikuntatiloissa, joissa on tarkoitus järjestää myös yleisötapahtumia, tilaisuuden järjestäjän on laadittava erillinen yleisötilaisuuksien poistumissuunnitelma, kun arvioitu yleisömäärä on suurempi kuin 00 henkilöä. Poistumissuunnitelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että turvallinen ja määräysten mukainen poistuminen voidaan järjestää kaikissa käyttötilanteissa. Esimerkiksi salin jakaminen lohkoihin pitää ottaa huomioon poistumisreittejä suunniteltaessa. Eri käyttötilanteiden mukaiset poistumisreitit, -leveydet ja matkat tutkitaan, ja ne hyväksytetään pelastusviranomaisilla. Turvallisen poistumisen edellytys on, että savunpoisto toimii salin kaikissa käyttö- ja jakotilanteissa. Kustakin jakolohkosta on oltava riittävä savunpoistomahdollisuus. Korvausilman saanti tulee ottaa huomioon erityisesti suurissa liikuntatiloissa. Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että rakennussuunnitelma-asiakirjoissa määritellään rakennuksen paloturvallisuuteen liittyvät asiat kuten poistumistiet, osastointi ja savunpoisto sekä alkusammutuskalusto. Suunnitteluryhmään voidaan kutsua palotekninen suunnittelija, joka tekee erillisen paloteknisen suunnitelman muiden erityisalan suunnitelmien kanssa yhteen sovitettavaksi. RT Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö RT 09-0 Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä RT SM-98 Sisäministeriön asetus poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta RakMK E Rakennusten paloturvallisuus RakMK F Esteetön rakennus RakMK F Rakennusten käyttöturvallisuus Monitoimihallin paloturvallisuus. OKM ympäristöopas no 0 Esteettömät sisäliikuntatilat. OKM liikuntapaikkajulkaisu no 0. Urheilutapahtuma Kenttälohko Jakoseinä Poistumistiet Messutapahtuma Messuosastot Yleisön liikennetila Poistumistiet Urheilutapahtuma Pelikenttä Katsomo Poistumistiet Konserttitapahtuma Esiintymislava Katsomo Poistumistiet Kuva 4. Hätäpoistumistiet on suunniteltava ottaen huomioon kaikki eri käyttötilanteet. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

4 RTS :09 ohje-ehdotus..0 4 SISÄLIIKUNTATILOJEN JAOTTELU. Perustyypit Taulukossa esitetään liikuntatilojen perustyypit. Mitat perustuvat sisäpalloilun ja koululiikunnan tilavaatimuksiin. Perustyypit toimivat jaettuna useampana perusliikuntatilana ja mahdollistavat jakamattomana kilpailutasoisen palloilun. Tilajärjestelmää voidaan täydentää esimerkiksi kuntosalilla, pienillä leikki-, voimistelu- ja tanssisaleilla, näyttämöllä ja hyppy- ja heittoharjoittelutiloilla. Pienin salityyppi ei ole kovin monitoiminen, eikä sellaisenaan suositeltavin ratkaisu, kun halutaan palvella laajoja käyttäjäryhmiä. Taulukossa esitetyn liikuntahallin ja suuren liikuntahallin pienimmät mitat perustuvat mm. salibandyn pienimmän mahdollisen kentän kokoon (8x m). On parempi pyrkiä rakentamaan täysimittainen kenttä (0x40 m). Pienempi kenttä voi toimia harjoittelukenttänä silloin kun liikuntatilassa on myös erillinen täysimittainen kenttä.. Harrastettavia lajeja ja toimintoja Monitoimiseen liikuntasaliin valittavien lajien ja toimintojen kirjo on paikkakunta- ja käyttäjäkohtainen. Liikuntasalin lisäksi on suositeltavaa, että lajiharjoittelua ja terveysliikuntaa tukemaan voidaan rakentaa myös kuntosali. Liikuntapaikkojen mittoja ja merkintöjä on koottu. Lisäksi on huomioitava kunkin lajin turva-, toimitsija- ja vaihtoalueet, sekä vammaisurheilun tilavaatimukset. Liikuntapaikkojen voimassaolevat mitat ja tilavaatimukset on varmistettava lajiliitoilta. Lajikohtaisesti täytyy ottaa huomioon myös mahdollisten lattiavarausten tarve (esimerkiksi lentopallotolppien ja nyrkkeilykehän kiinnikeholkit ja telinevoimistelun telineankkuroinnit). Joidenkin lajien (käsipallo ja futsal) yhteydessä täytyy käytössä olevat katsomoalueet pystyä suojaamaan (päätysuojaverkot). RT Sisäliikuntatilat, kuntoilu ja voimailu RT Tanssin harjoitustilat RT 9-00 Esiintymistilat RT Tennishallit. Oheisessa listassa on yleisimpiä lajeja ja toimintoja, joita monitoimihalleissa voidaan harrastaa. Palloilulajeja: futsal (sisäjalkapallo) koripallo ja pyörätuolikoripallo käsipallo lentopallo ja istumalentopallo salibandy sulkapallo ja istumasulkapallo tennis boccia maalipallo pyörätuolirugby Harraste- ja kilpavoimistelulajeja: lasten ja nuorten voimistelu aikuisten voimistelu rytmien voimistelu telinevoimistelu akrobatiavoimistelu joukkuevoimistelu kilpa-aerobic teamgym tanssi Yleisurheilun sisäharjoittelu, mm: juoksuharjoittelu pituushyppy ja kolmiloikka korkeushyppy seiväshyppy kuulantyöntö keihäänheitto kiekonheitto moukarinheitto Kamppailulajeja: judo karate nyrkkeily paini miekkailu Muita käyttö- ja toimintamuotoja: koululiikunta iltakäyttö kiipeily messukäyttö konsertit kokoukset teatteri. Taulukko. Liikuntatilojen perustyypit. Tilatyypin nimitys Mitat m Käyttö Huomautukset Liikuntasali n. 0 7 m² Liikuntahalli n m² Lisäksi siirtokatsomon varastointiala Suuri liikuntahalli n m² Lisäksi siirtokatsomon varastointiala Leveys Pituus Vapaa korkeus koripallo, lentopallo, sulkapallo , Edellisten lisäksi käsipallo, futsal (sisäjalkapallo), salibandy. Koripallo kaikilla tasoilla. Lentopallo Euroopan liigatasolla. Sulkapallo kansainvälisellä tasolla jos korkeus on 9 m Edellisten lisäksi voidaan järjestää voimistelun kansainvälisiä kisoja. Lentopallon kansainvälisiä kisoja mikäli korkeus on min., m Koulukäytössä voitava jakaa kahteenosaan ja varustettava voimistelutelinein. Jaettavissa kolmeen osaan jolloin poikittain pelattavissa minilentopalloa ja -koripalloa. Koulukäytössä varustettava voimistelutelineillä. Jaettavissa kolmeen osaan jolloin poikittain pelattavissa mm. salibandyä. Jakamattomalla salilla voidaan pelata 0x40 m kentällä ja tehdä kaikille kentän sivuille tarvittaessa siirtokatsomot. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

5 RTS :09 ohje-ehdotus Kenttä / liikunta Puku- ja pesuhuoneet Varastot WC-tilat Yleisötilat Keittiö-, toimisto-, sosiaali- ja siivoustilat Jakoseinä Kuva. Liikuntasali. Käynti pukuhuonetiloihin on eriytetty puhtaaseen ja likaiseen liikenteeseen. Yksi puku- pesuhuonepari. Varastotilat ovat salin pitkällä sivulla Kenttä / liikunta Puku- ja pesuhuoneet Varastot WC-tilat Yleisötilat Keittiö-, toimisto-, sosiaali- ja siivoustilat 7 Hyppy- ja heittoharjoittelu 8 Juoksuharjoittelu 9 Jakoseinät 0 Näyttämö Tekniset tilat. kerroksessa Kuva. Liikuntahalli. Käynti pukuhuonetiloihin on eriytetty puhtaaseen ja likaiseen liikenteeseen. Kaksi puku- pesuhuoneparia. Varastotilat ovat salin pitkällä sivulla ja päädyssä lisänä näyttämö. Sali on jaettavissa kolmeen lohkoon. Aula ja kahviotilat ovat toisessa päädyssä. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

6 RTS :09 ohje-ehdotus Kenttä/Liikunta Puku- ja pesuhuoneet Varastot 4 WC-tilat Yleisötilat Keittiö, toimisto-, sosiaali- ja siivoustilat 7 Jakoseinät POHJAKERROS 4 4 Kenttä/Liikunta 4 WC-tilat Yleisötilat Keittiö, toimisto-, sosiaali- ja siivoustilat Kuva 7. Suuri liikuntahalli. Liikunta-, pukuhuone- ja varastotilat sijaitsevat pohjakerroksessa. Kolme puku- pesuhuoneparia joista kahdessa on sauna. Sali on jaettavissa kolmeen lohkoon. Yleisötilat sijaitsevat ensimmäisessä kerroksessa. Kentän ympärillä on siirtokatsomot KERROS XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

7 RTS :09 ohje-ehdotus LIIKUNTATILAAN LIITTYVÄT TILAT 4. Yleisötilat ja katsomot Jos liikuntatilaa käytetään myös kokoontumistilana tai kilpailuhallina, sen yhteydessä tulee olla yleisöä varten vaate- ja wc-tilat. Esteettömästi käytettävät wc- tilat sijoitetaan yleisön wc-tilojen yhteyteen. Yleisön kulku ohjataan kokoontumistilana käytettävään liikuntatilaan ja kilpailuhallin katsomoon suoraan sisääntuloaulasta. Jos katsomo on vain yhdellä sivulla, se sijoitetaan liikuntatilan pitkälle sivulle ja suunnitellaan niin, että pelialueen rajat näkyvät jokaisesta katsojapaikasta. Pyörätuolia käyttäviä katsojille varten varataan omat paikat. Katsomo voi olla myös kokoontyönnettävä, jolloin tilasta saadaan monikäyttöisempi. Katsomoa varten tarvitaan noin 00 mm syvä tila katsomon ollessa pois käytöstä. Katsomon vaatima seinä- ja lattiapinta-ala on otettava huomioon suunniteltaessa liikuntatilaan liittyviä aputiloja ja telineiden kiinnityksiä. 4. Puku-, pesu- ja wc-tilat Yleistä Tilojen tulee olla esteettömiä. Esteettömien puku- ja pesutilojen suunnitteluun on ohjeita myös liikuntapaikkajulkaisussa no 0. Kun koko ryhmätila pesuhuoneineen ja wc-tiloineen on esteetön, erillisen esteettömän tilan tarve on vähäisempi. Harjoitusten ohjaajia, erotuomareita ja liikunnanopettajia varten tulee olla kaksi puku- ja pesutilayksikköä. Niiden molempien pinta-alan tulee olla liikuntasalin yhteydessä vähintään m ja liikuntahallin yhteydessä vähintään 8 m. Ohjaajien tilojen suunnittelussa ja sijoittelussa tulee ottaa huomioon valvontamahdollisuus. Pukuhuoneet Jaetun liikuntatilan jokaista erikseen käytettävää osaa varten tulee yleensä olla kaksi ryhmäpukuhuonetta. Tilojen monikäyttöisyys paranee, mikäli pukuhuoneita on enemmän. Silloin eri ryhmät voivat joustavammin käyttää jaettua tilaa. Tarvittaessa voidaan rakentaa erikokoisille ryhmille soveltuvia pukuhuonetiloja. Pukuhuoneiden tulee olla lukittavia. Ryhmäpukuhuone suunnitellaan siten, että siellä mahtuu yhtä aikaa pukeutumaan 0 henkeä. Pukuhuoneen pinta-alan tulee olla 0 m. Jokaista pukeutujaa varten varataan mm istuinpenkkitilaa sekä kaksi vaatekoukkua. Vaatekoukut tulee käyttäjäryhmien mukaisesti sijoittaa kahdelle eri korkeudelle niin, että ne ovat helposti käytettävissä. Liikkumisesteisiä varten tulee olla 000 mm pituinen penkki, jonka leveys on 00 mm ja korkeus lattiasta 00 mm. Pukuhuoneiden rakenteissa ja pintakerroksissa on vältettävä hajua sitovia tarvikkeita ja allergisoivia materiaaleja. Pesuhuoneet Pukuhuoneen yhteydessä tulee olla pesuhuone. Pesuhuone voi olla yhteinen kahdelle pukuhuoneelle, mutta tällöin pukuhuoneissa tulee olla lukittavat pukukaapit. Pukuhuoneen ja pesuhuoneen välinen yhteys suunnitellaan siten, että vesi ei valu pukuhuoneeseen. Kussakin pesuhuoneessa tulee olla vähintään viisi pistesuihkua sekä ainakin yksi käsienpesuallas. Yksi suihkupaikka on esteetön ja se tulee huomioida tilan mitoituksessa. Jakoseinät pistesuihkujen välillä eivät ole välttämättömiä. Pesuhuoneessa tulee olla tarvittaessa vakaa, liikuteltava tai kiinteästi asennettu seinälle käännettävä suihkutuoli, jonka istuimen korkeus on noin 00 mm lattiasta. Pesuhuoneen lattian tulee olla luistamaton, eikä siinä saa olla häiritseviä tasoeroja. WC-tilat Pukuhuoneen yhteydessä tulee olla esteetön wc-tila. Yleisön wc-tilojen tulee olla molemmin puolin käytettäviä, mutta pukuhuonepareissa voi olla yksipuolisesti käytettäviä wc-tiloja. Tällöin wc-tilat tehdään peilikuvapareina pukuhuoneittain, wc-tilan kätisyys on merkittävä wc-tilan oveen. Vaihtoehtoisesti kahteen pukuhuoneeseen voidaan tehdä molemminpuolisesti käytettävät wc-tilat. Vähimmäisvaatimus on, että vähintään yhden pukuhuoneen yhteydessä on molemminpuolisesti käytettävä wc-tila. P h A a C D B A a h B C D P Reunaviivan sijainti pystytasossa Silmänkorkeuden etäisyys lattiapinnasta A-h (silmänkorkeuden ja kohteen kiintopisteen etäisyyksien erotus) Kohteen kiintopisteen etäisyys lattiasta Katsomon porrastuksen etenemä Katsomon porrastuksen nousu Katseen vaakasuora etäisyys kohteen kiintopisteeseen Katseen lähin tarkennuspiste kohteen kiintopisteeseen HUOM! Kiintopisteen etäisyys lattiapinnasta riippuu katsojan aktiivisuudesta, mitta vaihtelee mm Kuva 8. Katsomon porrastuksen periaateleikkaus. Kuva 9. Esimerkki siirtokatsomosta kokoontyönnettynä. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

8 RTS :09 ohje-ehdotus..0 8 Taulukko. Liikuntakäyttöön tarkoitettujen sisäliikuntatilojen perustyyppien tilat ja tilantarve. Tilat riippuvat suuresti rakennushankkeen tavoitteista ja rakennettavasta liikuntatilakokonaisuudesta. Taulukossa on esitetty osin luettelonomaisesti tiloja, joiden tarve saattaa tulla kyseeseen. Tarvittavat liikennetilat riippuvat tilaratkaisusta. Tilatyypin nimitys / perustyyppi Liikuntasali / m² Liikuntahalli / m² Suuri liikuntahalli / m² Liikuntatilat 0 7 Salitila (jako kahteen lohkoon) Ryhmäpukuhuoneet - määrä riippuu salin käyttötavasta Peseytymistilat - psh / pkh suositeltavaa Pukuhuoneiden wc:t - vähintään esteetön - toispuoleisesti käytettävä - pk-pareina, molempia yhtä monta Saunatilat (esteettömäksi mitoitettu) Puku- ja pesutilat - ohjaajat ja tuomarit Ensiaputila - fysioterapeutin ja hierojan työtila Dopingvalvontatila - erillinen tila tai vapaa joukkuetila - tilan yhteydessä erillinen wc Varastotilat (jako kolmeen lohkoon) (jako kolmeen lohkoon) 40 0, tai 4 kpl 80 00, tai kpl 0 0 kpl tai useampia 0, tai Ainakin ensiapuvälineet Valvomon yhteydessä - verhoilla erotettu x m makuutila - tai erillinen huone 8 0 tarvittaessa, Tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Riippuu lajiliittojen kilpailumääräyksistä ja kilpailujen aikana käytettävissä olevista muista huonetiloista. Välinevarastot Siirtokatsomovarastot Tuolivarastot Suojamattovarastot - tarve riippuu lattiaratkaisusta ja liikuntatilan käytöstä - tilantarve riippuu suojamaton tyypistä ja varastointisysteemistä Kahvion varastot Jätevarasto Seurojen varastot Siivouksen varastot Joukkeiden vaatesäilytys ja -tuuletus Varastoasennossa tilaa tarvitaan n. 0,7 m² (0,x, m) ja ulosvedettynä lisäksi 0,4...0,/ paikka, sekä tarvittava katsomoportaiden ala. Koko riippuu ratkaisusta ja tarvittavasta tuolimäärästä. Siirrettävällä varastotelineellä tilatarve on n. 4m²/00 tuolia + tarvittava liikennetila. Rullautuvaa ohutta,, m leveää,, mm paksua suojamattoa mahtuu Ø400 mm rullalle n.4m². Kelauslaitteiden tilantarve on huomioitava. Varastokoppi n. m²/ seura Yleisötilat ja niihin liittyvät tilat Eteis- ja aulatilat Vaatetilat Wc-tilat kpl / 0-0 katsojaa Valvonta Kassa Tapauskohtaisesti, 0 Kahvio / ravintola Keittiö Neuvottelu- / kabinetti-/ VIP- ja mediatilat Välinemyyntitilat, hieronta-, fysioterapia- ja kuntosalitilat Selostamo- ja televisiointitilat Henkilökunnan tilat Sosiaalitilat Toimistotilat Taukotilat Tekniset tilat Iv-konehuone Lämmönjakohuone 0 0 Sähköpääkeskus Teletila Muuntajahuone (jos tarpeen) 0 0 Sprinklerkeskus (jos tarpeen) Siivouskeskus 0 psh = pesuhuone, pkh = pukuhuone XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

9 RTS :09 ohje-ehdotus Säilytystilat Teline- ja välinevaraston pinta-ala määräytyy liikuntatilassa tarvittavan irtotelineistön ja välineiden määrän sekä mahdollisten suojamattojen ja irtotuolien säilytystarpeen mukaan. Liikuntatilan yhteydessä tulisi olla säilytystilaa myös musiikinkuunteluvälineitä ja pianoa varten. Liikuntatilan läheisyyteen tulee varata lukittavaa säilytystilaa koulujen, seurojen ja muiden liikuntatilan käyttäjien omia välineitä, kuten palloja, verkkoja yms. varten. Liikuntatiloissa, jossa järjestetään yleisötilaisuuksia, tarvitaan tilaa tuolien varastoimiseen. Mikäli voidaan käyttää vuokratuoleja, varastotilan tarve on pienempi. Koulun juhlasalina toimivan liikuntatilan yhteyteen tulee tarvittaessa varata tilaa koottavan näyttämön elementtien säilyttämistä varten. Liikuntavälinevaraston tulee olla saavutettavissa liikuntatilan kautta. Paras ratkaisu on pitkänomainen tila, joka on toiselta pitkältä sivultaan kokonaan avattavissa liikuntatilaan. Käyttöaukon leveys- ja korkeusmitta on vähintään 000 mm. Aukko suljetaan liukuovella tai suojaverholla. Liikuntavälinevaraston ja liikuntatilan lattian välillä ei saa olla tasoeroa eikä kynnystä. Jokaisesta liikuntatilan osasta tulee olla suora ja helppo yhteys varastoon. Suurissa liikuntahalleissa tulee varautua siihen, että salissa ja varastoissa tavaroita voidaan liikutella trukkien avulla. Tämä on huomioitava kulkuaukoissa ja liikennetiloissa. 4.4 Näyttämö Liikuntatilassa tai sen yhteydessä voi olla näyttämö. Liikuntatilassa oleva näyttämö voi olla joko kokoon työnnettävä, ylösnostettava tai elementeistä koottava koroke. Näyttämö voi olla myös liikuntatilan yhteydessä oleva erillinen tila, jota voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen. RT Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö RT 9-00 Esiintymistilat RT Märkätilojen rakenteet RT Varastotilat RT 9-00 Esiintymistilat RakMK F Esteetön rakennus EN 00- Katsomoalueet EN 00- Katsomot ja niitä ympäröivät alueet Esteettömät sisäliikuntatilat. OKM Liikuntapaikkajulkaisu no 0. RAJAAVAT RAKENTEET, PINNAT JA MATERIAALIT. Lattiat Liikuntatilan lattia tehdään suunnitellun toiminnan ehdoilla. Lattiatyyppi valitaan ottaen huomioon harrastettavat lajit ja tapahtumat. Valittavan lattian pintamateriaali saattaa vaikuttaa myös tilaohjelmaan, mikäli lattian suojausta varten tarvitaan erillisiä suojausmattoja, koska matoille ja niiden levityslaitteille tulee varata tilaa varastointia varten. Vaihtoehtoisia urheilulattiarakenteita ovat pistejoustava, liittojoustava, yhdistelmäjoustava tai aluejoustava lattia. Joustotyypin lisäksi valinnassa täytyy ottaa huomioon lattian iskunvaimennus, lattiapinnan kitkaominaisuudet, pallonpomppo, kiiltoaste ja siivottavuus. Lattian ulkonäöllä on suuri merkitys salin yleisilmeeseen. Lattiapinnan valon heijastuvuusominaisuudet (pinnan kiilto- ja vaaleusaste) vaikuttavat tarvittavan valaistuksen määrään. Kenttämerkintöjen ja lajivaatimusten ajantasaisuus on varmistettava aina lajiliitoilta sääntömuutosten varalta. Monitoimikäyttöön soveltuvan liikuntatilan kenttämerkinnät ja toiminnat tulee suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin, että saavutetaan mahdollisimman selkeä ja toimiva lopputulos. RT Sisäliikuntatilojen lattiat Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät. Lliikuntapaikkajulkaisu no 7. Kuva. Monitoimikäyttöön soveltuvan liikuntatilan kenttämerkinnät ja toiminnat tulee suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin, että saavutetaan mahdollisimman selkeä ja toimiva lopputulos. Kuva 0. Monitoimisaleihin voidaan liittää näyttämö. Etunäyttämö on varastoituna varsinaisen näyttämön lattialle ja tuolit siirtovaunuihin näyttämön alle. Kuva. Irtomatoilla voidaan saada optimaaliset lajikohtaiset kilpailuolosuhteet. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

10 RTS :09 ohje-ehdotus Seinät Tilan turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seinissä ei saa olla sellaisia ulokkeita, joihin voi törmätä. Pilarit ja muut kantavat pystyrakenteet sekä tarvittavat laitteet tulee joko upottaa seinärakenteeseen tai rakentaa liikkumiskorkeudelle erillinen suojaverkko tai -seinämä. Seinien pintarakenteen ja verhousten (esimerkiksi akustointi) tulee kestää pallojen iskut. Seinärakenteiden ja niiden verhousten suunnittelussa tulee etukäteen ottaa huomioon seiniin kiinnitettävien liikuntavälineiden ja laitteiden vaatimat tukirakenteet ja tartunnat. Heittoharjoittelutilan seinät suojataan heittoseinällä tai suojapeite. Etenkin saleissa, jotka ovat myös koulukäytössä, tulee salilohkoihin varata seinäpintaa, joka soveltuu myös pallotteluun. Siirrettävä palloseinäke on myös käyttökelpoinen ratkaisu silloin, kun vapaata seinäpintaa ei ole järjestettävissä. Kun seinäpinnat ovat yleisilmeeltään rauhallisia ja selkeitä, ne antavat neutraalin taustan pallon tai muun liikuntavälineen liikeradan seuraamiseen. Tämä on huomioitava myös mainoslaitteiden tai kylttien sijoittelussa ja kiinnittämisessä. Kun seinien värisävy on vaalea, valaistustehoa tarvitaan vähemmän kuin tummemmilla sävyillä. Pallojen tahraava vaikutus on otettava huomioon värisävyä ja pinnan puhdistettavuutta valittaessa. Seinien ja lattioiden tummuuskontrastit auttavat tilan hahmottamista, josta on apua etenkin heikkonäköisille. Tilaa rajaavien pintojen riittävät kontrastierot parantavat kaikkien käyttäjien turvallisuutta.. Jakoseinät Jakoseinille asetettavat vaatimukset on selvitettävä kussakin tapauksessa erikseen. Ääneneristys on merkityksellinen esimerkiksi kouluissa, joissa jaettu liikuntatila on myös opettajien työtila. Jakoseinä valitaan käyttötarpeen tai ääneneristävyysvaatimusten mukaan. Ylös nostettava kokonaan kankainen tai yläosastaan verkkoa oleva seinä soveltuu pallosuojaksi ja tilan rajaajaksi, mutta se ei merkittävästi eristä ääntä. Seinät ovat joko laskostuvia tai rullautuvia. Ylös nostettavalla kankaisella kaksinkertaisella nostopoimuseinällä päästään noin R`w 4 4 db:n ääneneristykseen. Tämä jakoseinätyyppi vaaditaan, kun salilohkoissa käytetään kaiutinlaitteita. Siirtoseinillä päästään noin R`w 8 db:n ääneneristykseen. Korkea tila saattaa rajoittaa siirtoseinien käyttöä, jos seiniä täytyy siirtää usein. Tätä jakoseinätyyppiä voidaan käyttää silloin kun tilan ääneneristävyydelle asetetaan tiukemmat vaatimukset. Jakoseinien suunnittelussa täytyy huomioida mm. nostomoottorien huoltomahdollisuus. Äänieritetyissä seinissä on otettava huomioon myös äänen sivutiesiirtymän estäminen. Jakoseinän valinnassa on otettava huomioon, että tietyissä lajeissa heittojen ym. taustalle tarvitaan selkeä ja rauhallinen pinta, jotta esineet erottuvat taustasta mahdollisimman hyvin. Ilmanvaihdon on toimittava esteettömästi myös silloin kun salilohkot ovat jaettuina. Kun jakoseinät ovat alas laskettuina, poistumisen ja tavaroiden kuljetuksen reitit tulee ottaa huomioon salilohkojen välillä, jos ne tapahtuvat salilohkojen kautta. Kuva 4a. Salilohkojen välillä tarvitaan ääntä eristävä nostopoimuseinä silloin, kun salilohkoissa käytetään kaiutinlaitteita. Kuva 4b. Tavaroiden kuljetus ja yleisön liikkuminen on otettava huomioon salilohkojen välillä. Kuva. Varastotila tulee suunnitella koko käytettävälle välineistölle niin, että ne ovat kaikkien käyttäjien helposti saavutettavissa. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

11 RTS :09 ohje-ehdotus..0.4 Katot Salin monikäyttöisyyden aste täytyy huomioida kattorakenteita suunniteltaessa. Jos kyseessä on korkea sali tai jos varaudutaan laadukkaaseen äänentoistoon ja muunneltavaan valaistukseen konsertteja ja tapahtumia varten, saattaa olla välttämätöntä rakentaa kattosillasto tai tekniikka alakatto, joka helpottaa valaisinten vaihtoa ja mahdollistaa lisävalaisinten ja av-tekniikan kiinnittämisen. Tapahtumien yhteydessä kattoon saatetaan tarvita lukuisia ripustuspisteitä suurille kuormille. Varautumistarve on selvitettävä etukäteen ja se on otettava huomioon kattorakenteiden kuormituskestävyyttä suunniteltaessa. Riittävän tiheä ja kuormituskestävä systeemiripustusverkko voi olla käyttökelpoinen ratkaisu suurissa monikäyttösaleissa. Rakenteissa ja varauksissa tulee ottaa huomioon kaikki tarvittavat liikuntavälineripustukset, kuten koripallotelineet, renkaat ym. Suunnittelun yhteydessä varmistetaan, ettei kattorakenteisiin muodostu hyllyjä, joihin pallot saattavat takertua. Hyvä liikuntatilan saliakustiikka vaatii riittävän suuren vaimentavan pinnan pinta-alan, jolloin katto on yleensä käyttökelpoisin paikka akustisen verhouksen kiinnittämiseksi. Kun salin katto on yleisilmeeltään mahdollisimman yhtenäisen ja rauhallisen näköinen ja tasavärinen, se muodostaa neutraalin taustan lajeille, joissa pelivälineiden lentoradat ovat korkeita. Katon vaalea väritys on yleensä eduksi valoisuuden vuoksi, mutta joissakin tilanteissa tummempi voi olla perusteltu esimerkiksi televisioinnin tai erilaisten esitysten yhteydessä. Katon pintarakenteiden ja akustoinnin suunnittelussa sekä materiaalivalinnoissa on otettava huomioon pintojen mekaaninen kestävyys esimerkiksi pallojen iskua vastaan. Tarvittaessa tehdään erillinen mekaaninen suojaus (esimerkiksi suojaverkko). Käsipallo-, salibandy- ja sisäjalkapallokentät Koripallokentät Lentopallokentät Voimistelutelineiden sijaintipaikat Kuva. Pilarit ja levypatterit on verhottu suojaseinämän taakse. Kuva. Esimerkki kenttävaihtoehdoista samassa tilassa: käsipallo, salibandy, futsal, koripallo, lentopallo ja voimistelu. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

12 RTS :09 ohje-ehdotus..0 TÄYDENTÄVÄT RAKENNUSOSAT 7 KALUSTEET, VARUSTEET JA LAITTEET. Ikkunat Liikuntatilan valaistusolosuhteet täytyy suunnitella toiminnan ja harrastettavien lajien ehdoilla niin, että valaistus on riittävä, mutta häikäisemätön. Keinovalolla saadaan aikaan tasainen ja muuttumaton valaistus, mutta luonnonvalolla on suuri merkitys tilan viihtyisyydelle. Yleisötiloista on suositeltavaa avata ikkunoiden kautta näkymiä ulos ympäristöön. Liikuntatilan seinien yläosaan tai kattoon sijoitettavat ikkunat antavat parhaiten päivänvaloa saliin. Ikkunoissa käytetään tarvittaessa häikäistymistä vähentäviä ratkaisuja, esimerkiksi valoa hajottavaa lasia (kattoikkunat). Ikkunat on voitava tarvittaessa pimentää, minkä vuoksi tarvitaan pimennysverhojärjestelmä. Moottoroidut verhot ovat helppokäyttöisimmät ja yläikkunoissa ainoat mahdolliset. On eduksi jos pimennysverhot voidaan sulkea useammassa ryhmässä niin, että vain kirkkaimman valon ikkunat saadaan peitettyä. Savunpoiston järjestäminen ja käyttömoottorien ym. huolto on otettava huomioon pimennysverhoja suunniteltaessa. Sisäpuolisen lasin täytyy olla palloniskuja kestävää turvalasia, ellei laseja voida muuten suojata. Lasien rakenteellinen turvallisuus tulee varmistaa. RT Puu- ja puualumiini-ikkunat sekä niiden asennus RT Päivänvalon hallinta sisätiloissa. Liikuntatilojen lasirakenteet. OKM liikuntapaikkajulkaisu no Yleistä Sisäliikuntatilan kiinteiden varusteiden, voimistelu- ja palloiluvälineiden mallit ja sijoitus, sekä tarvittavat laitteet määritellään kussakin tapauksessa erikseen. Ratkaisuihin vaikuttavat mm. liikuntatilan rakenteet, mitat, ovien ja ikkunoiden sijoitus, katsomot ja mahdollinen näyttämö, sekä tilan monikäyttöisyyden aste. Liikuntavälineiden ja kalusteiden sijoittelusta ja tarvittavista kiinnikkeistä tulee laatia suunnitelma riittävän ajoissa jotta kaikki lattiavaluihin tulevat varaukset tulevat otetuksi huomioon. Tarvittaessa tulee olla yhteydessä kalustesuunnittelijaan, joka laatii ennakkosuunnitelman. Jaettavissa liikuntatiloissa telineiden ja välineiden määrä harkitaan käyttötarpeen mukaan. Kalusteet ja varusteet ovat helppokäyttöisiä ja turvallisia. Kaikkien kalusteiden on oltava kestäviä, huollettavia ja tukevasti kiinnitettyjä. Kalusteiden valinnassa otetaan huomioon eri käyttäjäryhmien tarpeet. Pesutilassa tulee olla vähintään yksi käsisuihku. Suihkuissa tulee olla mahdollisuus saada sekä kylmä että lämmin suihku. Veden lämpötilaa ohjataan termostaatilla. Juomapullojen täyttöhanojen ja siivoustilojen pesualtaiden hanojen määrät ja sijoituspaikat tulee sopia hankekohtaisesti. Esimerkiksi käsipallon pelaaminen salissa edellyttää, että lähettyvillä on käsienpesupaikka. Vesipisteiden sijoituksessa on huomioitava vesivahinkojen esto. Kuva 7. Luonnonvalolla on suuri merkitys miellyttävän liikuntaympäristön aikaansaamisessa.. Ovet Ovien tulee täyttää esteettömyysmääräykset ja riittävä määrä ovista tulee varustaa automaattisella avaustoiminnolla. Ovien selkeä hahmottuminen auttaa heikkonäköisiä liikkumaan rakennuksessa. Ovien tulee aueta liikuntatilasta poispäin. Liikuntatilan ovien vetimien ja painikkeiden valinnassa ja sijoittelussa on otettava huomioon törmäys- tai takertumisvaaran syntymisen estäminen. Monitoimihalleissa on otettava huomioon myös tavaraliikenne. Ovet suunnitellaan riittävän suuriksi ja sellaisiin paikkoihin, että esimerkiksi konsertti- tai messujärjestelyt voidaan hoitaa niiden kautta sujuvasti. Tavaraliikenteen reittien ovet tulee tehdä ilman kiinteää kynnystä. Ovikoot ja määrät määritellään tapauskohtaisesti tulevan toiminnan mukaan. Osaa ovista saatetaan suurissa halleissa joutua käyttämään savunpoistoon liittyen korvausilma-aukkoina. Tämä voi vaikuttaa ovikokoihin ja vaatia ovenaukaisukoneistoja. Likuntatiloissa joissa tapahtumat televisioidaan, tehdään oviin tai niiden pieliin kaapeloinneille reittivaraukset, jotta ovet voidaan pitää kiinni televisioitavien tilaisuuksien aikana. Suunnittelussa otetaan huomioon palo-osastoinnin toteutuminen eri käyttötilanteissa. RT 4-08 Puuovet. RT 4-0 Konekäyttöiset ovet, portit ja puomit. Liikuntapaikkajulkaisu nro 0 Liikuntahallien lasirakenteet. Kuva 9. Moottoroidulla kannella varustettu pituushypyn hiekkakaukalo ja katon rajassa heittolajien suojapeite. Sivuseinä toimii kiipeilyseinämänä. Kuva 8. Telineiden ja liikuntavälineiden kiinnitykseen tulee varautua. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

13 RTS :09 ohje-ehdotus..0 8 TEKNINEN SUUNNITTELU 8. Talotekniikka 8. Äänentoisto ja akustiikka Äänentoisto Äänentoistotekniikan määrä riippuu halutusta laatutasosta ja salin koosta. Mitä suurempi sali sitä enemmän tarvitaan kaiutinpisteitä ja vahvistintehoa. Äänentoiston laatuun liittyy oleellisesti salin käyttötarve ja saliakustiikka. Salin jälkikaiunta-ajan on oltava sopiva sähköisesti vahvistettavalle äänelle, mielellään alle sekunti. Vaimentavia pintoja on seinissä ja katossa oltava riittävästi. Huonokuuloisia varten liikuntatilat on suositeltavaa varustaa kuulemista parantavalla äänensiirtojärjestelmällä, esimerkiksi induktiosilmukalla. Tiloissa joissa järjestetään esimerkiksi voimistelun kansallisia ja aluetason kilpailuja sekä näytöksiä, on oltava hyvälaatuinen kiinteä äänentoistojärjestelmä (esimerkiksi aktiivikaiuttimet). Sen tulee soveltua esitysmusiikin soittamiseen ja kuulutuksiin. Äänentoisto kansainvälisissä ja SM-tason kilpailuissa sekä suurissa näytöksissä rakennetaan yleensä kilpailukohtaisesti siirrettävien laitteiden avulla. Laitteita varten on varattava riittävät sähkövaraukset. Äänipöydälle on varattava liitäntäpaikkoja siten, että musiikista vastaava henkilö on lähellä kilpailualuetta ja tuomaripöytää, joihin näköyhteyden on oltava hyvä. Jos tila on usein esitys- ja kilpailukäytössä, on harkittava kiinteän valo- ja äänitarkkaamon rakentamista. Näidenkin tilojen tulee olla esteettömiä. Silloin kun tilassa on kiinteä äänitarkkaamo, on äänipöytä oheislaitteineen kuitenkin sijoitettava edellä mainitulla tavalla. Akustiikka Yleisimmät monitoimitilojen ääniongelmat liittyvät ääneneristykseen ja tilojen kaikuisuuteen (erityisesti sähköisesti vahvistetun äänentoisto yhteydessä). Tilan akustiikan ja ääneneristyksen suunnittelee asiantuntija. Suunnittelussa tulee huomioida ainakin seuraavat asiat: akustiset vaatimukset äänenvaimennus ääneneristys askelääneneristys ilmaääneneristys. Lyhyt jälkikaiunta-aika (alle sekuntia) parantaa tilan akustisia ominaisuuksia liikuntakäytössä. Tiloihin tarvitaan riittävästi ääntä vaimentavia pintoja yleisen äänitason alentamiseksi huonetilassa ja käyttötarkoitukseen sopivan jälkikaiunta-ajan saavuttamiseksi sekä puheen (ja musiikin) selvyyden takaamiseksi (sähköisesti vahvistettu ääni). Katto on yleensä käyttökelpoisin paikka akustisen verhouksen kiinnittämiseksi. Se on kattorakenteeseen mekaanisesti (esimerkiksi akustiikkalevyt tai ruiskutettava massa) tehty vaimennuspinta. Yleisohje on, että vaimennusverhousta on vähintään katon pinta-alaa vastaava määrä. Mikäli se ei riitä, on myös seinäpintoja tarvittaessa vaimennettava. Liikuntatilan mahdollinen käyttö kokoontumistilana on otettava huomioon akustisia vaatimuksia asetettaessa. Ääneneristys Ääneneristyksessä tulee ottaa huomioon salitilassa ja muussa rakennuksessa tapahtuva toiminta ja mitoittaa eristävyydet sen mukaisesti. Jaettavan salitilan lohkojen välillä tarvitaan ääneneristystä erityisesti opetuskäytössä. RT Huoneakustiikka. RakMK C Ääneneristys ja meluntorjunta, määräykset ja ohjeet. Voimistelutilojen suunnittelu. OKM liikuntapaikkajulkaisu no 0. Yleistä Sisäliikuntatilojen lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteita valittaessa on otettava huomioon tilojen usein jaksottainen ja eriaikainen käyttö. Laitteet on pyrittävä valitsemaan siten, että niiden toimintaa voidaan ohjata eri tilojen käyttöaikojen ja käyttäjien lukumäärän mukaan. Salitilaan asennettavat talotekniikan laitteet on suojattava riittävän hyvin esimerkiksi palloniskuilta. Tekniikan sijoituspisteet on mietittävä huolella. Esimerkiksi lattiaan sijoitettavat lattiarasiat voivat osoittautua käytössä hankaliksi. Teknisiä huonetiloja ja kanavointeja varten tulee varata riittävästi tilaa. Tilantarpeeseen vaikuttavat huone-tilojen koot, määrät ja valitut tekniset ratkaisut. Teknisiin tiloihin sijoitetaan esimerkiksi ilmastoinnin konehuone, lämmönjakohuone, sprinklerkeskus, sähköpääkeskus ja talo- sekä telejakamo. llmanvaihto Liikuntatila Vedon tunnetta ei saa syntyä. Tuloilman on oltava riittävän lämmintä, eikä seinä- tai ikkunapinnoista saa tuntua kylmäsäteilyä. Salitilan ilmanvaihto on suunniteltava siten, että ilmavirtaukset eivät häiritse liikuntasuorituksia eivätkä muuta liikuntavälineiden, kuten esimerkiksi sulkapallon tai nauhan, liikeratoja. Liikuntatilalle ominaista on suuri huonekorkeus ja normaalitilanteessa suuri ilmatila käyttäjää kohti. Tarvittava raitisilmamäärä on normaalitilanteessa pieni. Yleisötilaisuuksien aikana hallissa on huomattavasti suurempi henkilömäärä, jolloin niitä varten tulisi olla oma ilmanvaihtolaitteisto, jonka tehoa voidaan säätää kuormitusta vastaavaksi ja jota käytetään vain tarvittaessa. Monitoimitiloissa on lisäksi huomioitava ilmanjaon ryhmittely ja ohjaus tilajakoa vastaten siten, että ilmastointia voidaan ohjata erikseen kussakin jaetun tilan osassa. Liikuntatilan korkeudesta johtuen tapahtuu sisäilmassa kerrostumista siten, että lämmin ilma kohoaa hallin yläosaan. Talvella lämmin ilma tulee palauttaa oleskelualueelle joko puhaltamalla tai kiertoilmana. Kesällä kerrostumista voidaan käyttää hyväksi keskittämällä poisto hallin yläosaan. Tästä syystä liikuntatilaan sopii hyvin syrjäyttävä ilmanjako eli tuloilma puhalletaan tilan alaosista ja poisto tapahtuu katonrajasta. Liikuntatilojen mitoituslämpötilaksi lämmityskaudella voidaan valita normaalihuonetiloja huomattavasti alempi arvo. Järjestelmät suositellaan kuitenkin mitoitettavan siten, että sisälämpötilaa voidaan tilapäisesti säätää ylöspäin, jos käyttö sitä edellyttää. Ulkoilman vastaisten seinä- ja ikkunapintojen aiheuttama kylmäsäteily ja pintoja pitkin alaspäin suuntautuvat kylmät ilmavirtaukset on pyrittävä estämään riittävällä lämmöneristyksellä, seinille sijoitetuilla lämpöpattereilla ja tarvittaessa seiniä pitkin ylöspäin suunnatulla lämminilmapuhalluksella. Puku- ja pesutilat Ilmanvaihdon suunnittelussa tulee pukutilojen kohdalla ottaa huomioon ilmamäärän jako ja ilman liike, koska tiloissa oleskellaan kevyesti pukeutuneina ja ilmanvaihdon tarve huonetilavuuteen nähden on suuri. Puku- ja pesutilojen mitoittava lämpötila on + C. Tilojen ilmanvaihdon mitoitus voidaan tehdä yleisten ohjeiden mukaan. Tilojen käytölle on kuitenkin tyypillistä, että niiden kuormitus vaihtelee suuresti. On suositeltavaa käyttää ratkaisuja, joissa ilmanvaihdon määrää voidaan ohjata käyttäjämäärän mukaan. Kaikki ne tilat, joissa ihmiset liikkuvat märkinä, suositellaan varustettavan vesikiertoisella lattialämmityksellä, joka varmistaa myös lattiapinnan kuivumisen ympäri vuoden. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

14 RTS :09 ohje-ehdotus..0 4 Ilmamäärät on tapauskohtaisesti tarkistettava erikseen, ettei kylmille pinnoille synny kosteuden tiivistymistä.ilmanvaihtolaitteiston ohjaus tulisi toteuttaa ainakin suurimmissa tiloissa niin, että ilmanvaihto vastaa tilojen kulloistakin käyttöastetta ja -jakautumaa. Puku- ja pesutiloissa tulisi olla lisäksi ikkunatuuletusmahdollisuus. Pukuhuoneiden ilma voidaan poistaa pesuhuoneiden kautta. Pesuhuoneiden käytölle on tyypillistä, että niiden kuormitus vaihtelee suuresti. On todennäköisestä, että esim. kaikki suihkut ovat yhtäaikaisesti käytössä, mikä tulee huomioida putkiston mitoituksessa. Valaistus Valaistuksen suunnittelussa kiinnitetään ensisijaisesti huomio sekä valaistuksen riittävyyteen että laatuun tilan käyttötarpeen mukaan. Valaistuksen ohjaus järjestetään siten, että valaistusvoimakkuuden taso voidaan valita käyttötarvetta vastaavaksi. Esimerkiksi kilpailutilaisuuksissa valaistusvoimakkuuden on oltava yleensä vähintään 00 Ix. Kansainvälisissä tilaisuuksissa tai kotimaisissaa arvokilpailuissa on valaistusvoimakkuusvaatimus jopa Ix. Kilpailutilanteissa ja esityksissä ikkunat on voitava pimentää. Televisioitavien tapahtumien valaistusvaatimukset on aina erikseen selvitettävä tv-yhtiöiltä ja lajiliitoilta. Valaistuksen suunnittelussa on otettava huomioon ainakin seuraavat seikat: pysty- ja vaakatason valaistusvoimakkuudet (lx/m²) valaistustasot poistumistie-, turva- ja varavalaistus valaistuksen tasaisuus myös tilan yläosassa häikäisyn ehkäiseminen värilämpötilat (K) värintoisto (Ra) TV-kuvauksessa käytettävä valaistustekniikka ja sen vaikutus vaadittavaan valaistusvoimakkuuteen (LED / perinteinen). Valaistusvoimakkuuden vaihtelut pelialueella ovat mahdollisimman pienet. Useissa peleissä ja lajeissa tarvitaan tasaista valoa myös hallin yläosassa. Valaistus ei saa häikäistä hallin käyttäjiä eikä pelialueelle saa muodostua häiritseviä varjoja. Loisteputkivalaistusta käytettäessä on vältettävä stroboskooppi-ilmiön syntymistä pelialueella. Sisäliikuntatiloissa jossa järjestetään voimistelukilpailuja ja erilaisia näytöksiä, on oltava riittävät sähkövaraukset valaistuksen ripustuskehikon mahdollista käyttöä ja televisiointia varten. Valaisimet on sijoitettava siten, että rikkoutumisvaaraa ei ole tai ne on suojattava, esim. terässäleiköillä, jotka eivät irtoa pallon osuessa niihin. Lamppujen vaihtamiseksi säleiköt ovat helposti irrotettavia valaisimien puhdistamista ja huoltoa varten. Tulostaulujärjestelmä Tulostaulujärjestelmän tarve ratkaistaan hankekohtaisesti.tulostaulujärjestelmän tarve ja laajuus on otettava huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta laitteiston tarvitsemat tekniset varaukset, kaapeloinnit, suojaukset ja näkymäsektorit saadaan ratkaistua hyvin. Tulostaulujen lajikohtaisten sijoittamispaikkojen asettamat vaatimukset on myös otettava huomioon tulostaulujärjestelmää valittaessa. Kuva 0. Monikäyttösaleissa tarvitaan riittävästi kattoripustuspisteitä. Kattosillasto mahdollistaa valaisinten ja av-tekniikan muunneltavuuden. Kuva. Tulostaulu sijoitettuna päätykatsomon yläpuolelle. Televisiointi Suurissa saleissa joissa järjestetään televisioitavia kilpailuja tai esityksiä on erikseen selvitettävä televisioinnin vaatimat tila- ja järjestelmävaraukset tv-yhtiöiltä. Huomioon otettavia seikkoja ovat ainakin kamerapaikkojen sijoitus ja selostamo- ja tekniikkatilojen koko ja sijainti. Tv-kaapelointi on suositeltavaa asentaa selostamoon ja kamerapisteille kiinteästi, että vältytään lattialla kulkevilta väliaikaisilta kaapelinipuilta. Televisiointia varten tarvittaville ajoneuvoille tulee varata tasainen ja riittävän laaja sijoituspaikka, jonka läheisyydessä tulee olla riittävät sähkösyötöt. RT Radioinnin ja televisioinnin tekniset tilat. Kuva. Televisiointitilojen tarve tulee ratkaista jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta tilat voidaan suunnitella tarkoituksenmukaisiksi. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X

15 RTS :09 ohje-ehdotus..0 Kirjallisuutta Lakeja, määräyksiä ja standardeja RT SM-98 Sisäministeriön asetus poistumisteiden merkitsemisestä ja valaisemisesta. Suomen säädöskokoelma 80/00 RT SM-0 Pelastuslaki. Suomen säädöskokoelma 79/0 RT SM-07 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta. Suomen säädöskokoelma 407/0 RT RakMK-090 RakMK C, Ääneneristys ja meluntorjunta. Määräykset ja ohjeet 998 RT RakMK-49 RakMK D, Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 00 RT RakMK-0 RakMK E, Rakennusten paloturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 0 RT RakMK- RakMK F, Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet 00 RT RakMK-84 RakMK F, Rakennuksen käyttöturvallisuus. Määräykset ja ohjeet 00. EN 00- Katsomoalueet. Osa : Katsomoiden yleiset ominaisuudet EN 00- Katsomot ja niitä ympäröivät alueet. Osa : Teleskooppikatsomot. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisuja Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 88 (CD-ROM) Liikuntatilojen lasirakenteet. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 0 Voimistelutilojen suunnittelu. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 0 Esteettömät sisäliikuntatilat. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntapaikkajulkaisu no 0 Monitoimihallin paloturvallisuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ympäristöopas no 0. Muuta kirjallisuutta Hyytinen, Toni; Nenonen, Noora 0. Ulkoliikuntapaikkojen turvallisuus - tietopaketti ulkoliikuntapaikkojen turvallisesta suunnittelusta ja ylläpidosta. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. - Hyytinen, Toni 0. Kunnan liikuntatoimen turvallisuuden johtaminen. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. -. RT-ohjeita RT Huoneakustiikka RT Sisäilmastoluokitus 008. Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset RT Turvalliset työympäristöt. Toimitilat RT Sisusteiden paloturvallisuus. Julkiset tilat RT Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö RT 09-0 Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä RT Talonrakennushankkeen kulku RT Märkätilojen rakenteet RT Sisäliikuntatilojen lattiat RT Hissitilat RT Sauna. Saunan tilojen suunnittelu RT Sauna. Saunan rakenteiden suunnittelu RT Julkisten rakennusten sisäänkäynnit RT Puhtauden huomioon ottaminen rakennussuunnittelussa RT Siivoustilat RT Radioinnin ja televisioinnin tekniset tilat RT 9-04 Jakokeskus- ja teletilat RT Muuntamotilat rakennuksessa RT Varastotilat RT Lähivarasto m RT Pysyvien työpaikkojen puku-pesu- ja wc-tilat RT 9-00 Esiintymistilat RT Tanssin harjoitustilat RT Koulurakennus, yleissuunnittelu RT Sisäliikuntatilat, kuntoilu ja voimailu RT Sisäliikuntatilat, squash RT Tennishallit RT Liikuntapaikkarakentaminen. Ohjeita ja kirjallisuutta 00. XXX//xxxxkuu 0X/XpainosmääräX/XPainopaikkaX/Rakennustieto Oy Rakennustietosäätiö RTS 0X