AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA"

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA Esa Sandberg 1, Hannu Koskela 2 1 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 2 Työterveyslaitos, Turku TIIVISTELMÄ Avotoimistojen tilatehokkuuden ja sen seurauksena lämpökuormien kasvun on monissa tapauksissa havaittu heikentävän lämpöoloja lämpötilan nousun tai jäähdytyksen aiheuttaman huoneilman nopeuksien lisääntymisen muodossa. Toisaalta uusien energiatehokkuusvaatimusten takia tavoitteeksi myös avotoimistoissa tullee tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteuttaminen. TOTI-hankkeen tuloksien pohjalta tässä esityksessä tarkastellaan avotoimistojen ilmanvaihdon ilmavirran mitoitusta ja ilmavirran tarpeenmukaista säätöä käyttöaikana ja käyttöajan ulkopuolella, optimaalisen huonelämpötilan tavoitteen saavuttamista eri vuodenaikoina sekä lämpötilan ohjausta säätövyöhykkeittäin. Tarkastelun tuloksena esitetään näkökohtia avotoimistojen ilmastoinnin suunnitteluun. JOHDANTO Avotoimistojen rakentaminen toimitiloihin on yhä yleisempää, koska tavoitellaan suurempaa tilatehokkuutta ja useissa tapauksissa myös työntekijöiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Tilatehokkuuden ja sen seurauksena lämpökuormien kasvun on monissa tapauksissa havaittu heikentävän lämpöoloja lämpötilan nousun tai jäähdytyksen aiheuttaman huoneilman nopeuksien lisääntymisen muodossa. Toisaalta uusien energiatehokkuusvaatimusten takia tavoitteeksi myös avotoimistoissa tullee myös tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteuttaminen, joka osaltaan aiheuttaa suunnitteluun haasteita. TOTI-hankkeessa /1/ tutkittiin perusteellisesti koettua sisäympäristöä sekä avotoimistolaboratoriossa että kenttäkohteissa ja niiden perusteella laadittiin sisäympäristön suunnitteluohjeet /2/, jotka käsittävät mm. tilojen, ääniympäristön, ilmastoinnin ja valaistuksen suunnittelua. TAVOITTEET JA MENETELMÄT Tämän artikkelin tavoitteena on esittää suunnitteluohjeen pohjalta näkökohtia avotoimistojen ilmanvaihdon ilmavirran mitoitukseen ja ilmavirran tarpeenmukaiseen säätöön käyttöaikana ja käyttöajan ulkopuolella, optimaalisen huonelämpötilan tavoitteen saavuttamista eri vuodenaikoina sekä lämpötilan ohjausta säätövyöhykkeittäin.

2 86 Sisäilmayhdistys raportti 31 Lähtökohtana on Sisäilmaluokituksen 2008 /3/ lähinnä S2-luokan eli hyvän sisäilmaston saavuttaminen. Avotoimistossa luokkaa S1 ei voida pitää tavoitteena yksilöllisen säädettävyyden osalta, koska se on nykytekniikalla mahdollinen vain yhden henkilön huoneissa. Sisäilmaston tavoitteiden saavutettavuutta tutkitaan tarkastelemalla tilatehokkuuden, ilmastointijärjestelmän, ilmanjakomenetelmän, lämpökuormituksen ja säätömenetelmän vaikutusta sekä hyödyntämällä TOTI-hankkeen laboratorio- ja kenttämittauksissa saatuja kokemuksia. Tarkastelussa sivutaan energiatehokkuutta, joka luodaan koko rakennuksen ja ilmastointilaitoksen muulla hyvällä suunnittelulla ja käytöllä. Energiatehokkuustavoitteet eivät saa mennä sisäilmastotavoitteiden edelle. TULOKSET Tarkastelun tulokset esitetään järjestyksessä ilman laatu, lämpöolot, ilmastointijärjestelmät, ilmanjako, säätö ja rakennusautomaatio. Ilman laatu Ilman laadun tavoitearvot ihmisperäiselle hiilidioksidipitoisuudelle, joka siis toimii indikaaattorina kaikille ihmisperäisille epäpuhtauksille, ovat luokassa S2 <900 ppm (pysyvyys 90%) ja luokassa S1 <750 ppm (pysyvyys 95%). Kuvassa 1 on havainnollistettu, miten ilmavirta määrittyy eri tilatehokkuuksilla m 2 /hlö. Rakentamismääräysten osan D2 /4/ minimi ohjearvo on 1.5 l/s/m 2, jolla saavutetaan sisäilmastoluokka S1 tilatehokkuudella 10 m 2 /hlö ja S2 tilatehokkuudella 7 m 2 /hlö. Näitä pienemmillä tilatehokkuuksilla tarvitaan ulkoilmaa yli 1,5 l/s/m 2 ja ilmavirran tarve määräytyy henkilöperustaisesti l/s/hlö. Neuvotteluhuoneen ilmavirtojen pitää olla vähintään 4 l/s/m 2. Materiaaleista peräisin olevien epäpuhtauksien poistamiseksi (M1-luokkaa) edellisissä ohjearvoissa on laskettu ilmavirran tarpeeksi 0,5 l/s/m 2, joka asettaa siis alarajan tarpeenmukaiselle ilmavirralle käyttöaikana, vaikka ihmisiä olisi hyvin vähän paikalla. Käyttöajan ulkopuolella ilmavirran tarve on Sisäilmaluokituksen mukaan 0.2 l/s/m 2. 1 l/s m2 0.5 l/s m2 Kuva 1 Ilmavirran määritys tilatehokkuuden perusteella./2/ Esimerkit, minimi-ilmavirran mitoitus on aina oltava D2 mukaan vähintään 1,5 l/s m 2 : 1. Tilatehokkuus 11 m 2 /hlö, ilmavirta 1,5 l/s m 2, jolloin ilmavirta on 16,5 l/s hlö ja saavutetaan sisäilmastoluokka S1 2. Tilatehokkuus 9,5 m 2 /hlö, ilmavirta 1,5 l/s m 2, jolloin ilmavirta on 14,5 l/s hlö ja saavutetaan sisäilmastoluokka S2 3. Tilatehokkuus 6,5 m 2 /hlö, haluttu sisäilmastoluokka S1, jolloin ilmavirran oltava 13 l/s hlö, joka merkitsee ilmavirtaa 2 l/s m 2 4. Tarpeenmukaista ohjausta käytettäessä ilmavirta 1 l/s m 2 riittää saavuttamaan sisäilmastoluokan S2 tilatehokkuudella 14 m 2 /hlö

3 Sisäilmastoseminaari Lämpöolot Lämpöolojen ohjearvot ja vaatimukset koskevat oleskeluvyöhykkeen arvoja. Huomattavan suuret ikkunapinnat vaikeuttavat yleensä lämpöolojen hallintaa ja tällöin tulee tarkastella myös operatiivista lämpötilaa, joka ottaa huomioon myös säteilyn vaikutuksen. Ihminen säteilee lämpöä kylmään ikkunaan ja lämmin ikkuna ihmiseen. Jos huonepinnat ja huoneilma ovat samassa lämpötilassa, operatiivinen lämpötila on yhtä suuri kuin huoneilman lämpötila. Pinnat vaikuttavat operatiivista lämpötilaa nostavasti (lämpimät pinnat) tai laskevasti (viileät pinnat). Tämä voidaan laskea esim. TTL:n laskurilla /5/. Lämpöolot ja lämpökuormitus tuleekin tarkastella erikseen eri ilmansuuntien ulkovyöhykkeillä, joiden leveys on tapauksesta riippuen yleensä 4 8 m ulkoseinästä ja sisävyöhykkeellä. Sisävyöhykkeen kuormitus on suunnilleen samanlainen kesällä ja talvella, koska sinne ei tule aurinkokuormaa, poikkeuksena, että katto on vesikatto ja lattia maanvarainen tai ulkotilaa vasten. Operatiiviselle lämpötilalle annetaan sisäilmastoluokissa S2 ja S1 oheisen kaavion mukaiset ohjearvot ulkolämpötilasta riippuen. Kuvassa t opt on optimaalinen lämpötila, joka vastaa 95 % tyytyväisyyttä, talvella 21.5 o C ja kesällä 24.5 o C. Avotoimistoissa ilmastointijärjestelmän suunnittelun yhteydessä on tärkeätä huomata huoneilman säätöarvon muuttuminen ulkoilmaolojen mukaan, tarkemmin kohdassa Säätö ja rakennusautomaatio. Optimaalinen lämpötila riippuu myös vaatetuksesta ja suhteellisesta kosteudesta ISO-7730 mukaan /6/. Ohjearvot perustuvat toimistotyölle oletettuihin fyysisen aktiviteetin sekä kesä- ja talviolosuhteita vastaavan vaatetuksen lämmöneristävyyden arvoihin (1.2 met, 0.5/1.0 clo). Todellisen aktiviteetin tai vaatetuksen poiketessa näistä oletuksista on myös optimilämpötila erilainen. Myös ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa optimilämpötilaan, korkea kosteus alentaa ja alhainen kosteus nostaa optimilämpötilaa. Ohjearvoissa käytetään oletuksena suhteellista kosteutta 50 %. Kuivassa talvi-ilmassa optimilämpötila on noin yhden asteen korkeampi. Kulloistakin työtä, vaatetusta ja kosteutta vastaava optimilämpötila voidaan laskea esim. TTL:n laskurin avulla tai arvioida ISO-7730 standardin kaavioiden avulla. Kuva 2 Operatiivinen lämpötila eri ulkolämpötiloilla /3/ Lämpöolojen mitoitukseen vaikuttavat ulkoilmaolosuhteet, rakenteet (ulko- ja sisäseinät, ylä- ja alapohjat, ikkunat), aurinkokuorma sekä sisäiset lämpökuormat, joita syntyy ihmisistä, valaistuksesta ja laitteista, kuten tietokoneista, kopiokoneista, dataprojektoreista jne. Tärkeimpiä kuormitustekijöitä sisäilman lämpöolojen kannalta ovat aurinkokuorma ja

4 88 Sisäilmayhdistys raportti 31 sisäiset kuormat. Vaikka energiatehokkuusvaatimukset rakenteille (U-arvot, tiiviys jne) uudiskohteissa ovat korkeat, tulee talvella ikkunoiden aiheuttamaan konvektiovirtaukseen ja säteilyyn kiinnittää huomiota, yleensä alapuolelle tarvitaan lämmitystä. Ikkunoiden aurinkosuojaus on kesäajan lämpöolojen ratkaiseva tekijä. Ikkuna- ja aurinkosuojausvalinnoilla voidaan aurinkokuorman aiheuttamaa jäähdytystarvetta vähentää ulkoseinävyöhykkeellä arvoon W/lattia-m 2, mutta se voi olla jopa W/lattiam 2. Ihmisten aiheuttama lämpökuorma 75 W/hlö (tuntuva teho) aiheuttaa avotoimistossa lämpökuorman 6 10 W/m 2. Valaistuksen aiheuttama kuorma on luokkaa W/m 2 sekä laitekuorma W/m 2, jolloin kokonaiskuormaksi tulee W/m 2 sisävyöhykkeillä ja W/m 2 ulkovyöhykkeillä. Kuormitus tulee siis laskea huolella tarpeiden mukaan. Myös yöjäähdytyksen, siis käyttöajan ulkopuolisella käytöllä voidaan pienentää huomattavasti ilmastointilaitoksen mitoitusta. Ilman liikkeen tavoitearvot ovat sisäilman lämpötilasta riippuvia siten, että korkeammassa lämpötilassa sallitaan suuremmat nopeudet kuin alhaisemmassa. Luokassa S2 maksiminopeus 0.25 m/s (kesä +25 o C) ja 0.17 m/s (talvi +21 o C). Useinkaan tilan ilmanjaon ominaisuudet eivät noudata kyseistä riippuvuutta ilman lämpötilasta, vaan näiden mitoitus tulee tarkistaa eri olosuhteissa eri vuodenaikoina. Ilman suhteelliselle kosteudelle ei sisäilmaluokituksessa ole erityisiä ohjearvoja. Kesällä tuloilmakoneessa ilmaa pitää kuivata riittävästi, jotta esim. ilma/vesijärjestelmissä jäähdytyspinnoille ei synny kondensointia. Talvella huoneilman kosteus on luonnostaan hyvin alhainen, mutta varustamalla keskuskone hygroskooppisella regeneraattorilla, voidaan poistoilman kosteudesta osa siirtää tuloilmaan ja siten nostaa sisäilman kosteutta energiatehokkaasti. Ilmastointijärjestelmät Avotoimistoissa käytetään joko ilmajärjestelmää tai ilma/vesijärjestelmää. Ilmajärjestelmistä tavallisin on ilmavirtasäätöinen järjestelmä (VAV, IVS, IMS, kaikki tarkoittavat samaa). Ilma/vesijärjestelmistä yleisin on jäähdytyspalkkijärjestelmä, mutta myös jäähdytyskatto-, puhallinkonvektori- ja suutinkonvektorijärjestelmiä käytetään. Ilmajärjestelmässä jäähdytetään pelkästään tuloilmalla ja maksimi-ilmavirta mitoitetaan jäähdytystarpeen mukaan kesäajan mitoitusolosuhteissa, jolloin erillisiä huoneilman jäähdytyslaitteita ei tarvita. Jäähdytystehoa ja/tai ilmanvaihdon määrää säädetään ilmavirtaa säätämällä. Järjestelmällä pystytään jäähdyttämään ulkoilmalla pidempään ilman koneellista jäähdytystä, mutta kanavat ja koneet on mitoitettava suuremmiksi kuin ilma/vesijärjestelmillä. Järjestelmä on ollut paljon käytetty 1980-luvulla ja yleistynee uudelleen jatkossa, kun tilojen sisäisiä ja ulkoisia lämpökuormia pystytään pienentämään. Ilma-vesijärjestelmistä jäähdytyspalkkijärjestelmä on ollut suosituin järjestelmä luvulta lähtien, kun lämpökuormat kasvoivat tietokoneiden yleistymisen vuoksi. Järjestelmällä voidaan avotoimiston ilmavirta mitoittaa ilmanvaihdon ohjeiden mukaan. Järjestelmä vaatii jäähdytysvesiverkoston ja tuloilma tehokkaan kuivauksen kondensoitumisen estämiseksi viileille pinnoille. Puhallin- ja suutinkonvektorijärjestelmät ovat mitoitusperiaatteiltaan samanlaisia, mutta tulevat kysymykseen lähinnä ulkovyöhykkeellä.

5 Sisäilmastoseminaari Ilmanjakomenetelmät Päätelaitteet, tulo- ja poistoilmalaitteet, ovat ilmastointilaitoksen osista lähimpänä avotoimistossa työskenteleviä henkilöitä. Tuloilmalaitteet ovat selvästi merkityksellisempiä sisäilman lämpöolojen kannalta, koska tuloilmasuihkuilla vaikutetaan huonevirtauksiin. Sekoittavalla ilmanjaolla pyritään siihen, että tuloilmasuihkut hallitsevat huonevirtauksia. Suuret lämpökuormat, kuten aurinkokuorma tai merkittävä laitekuorma, kuitenkin saattavat dominoida virtauksia ja aiheuttaa kiertovirtauksia, joissa ilman liikenopeudet kasvavat huomattavasti. Avotoimiston sermien alareunan tulee olla enintään 5 10 cm lattiasta, jotta kiertovirtausta voidaan estää /7/. Sekoittavalla ilmanjakomenetelmällä pyritään yleensä puhaltamaan ilmasuihku pitkin kattopintaa, jotta se ei putoa oleskeluvyöhykkeelle liian aikaisin. Tuloilma voi olla noin 8 10 astetta alilämpöistä huoneilmaan nähden. Suihkun virtauksen tulee edetä esteettömästi, mihin tulee kiinnittää huomiota. Kun ilmanvaihdon ilmavirtaa ohjataan tarpeenmukaisesti, ilmanjaon vedottomuus pitää toteutua pienemmilläkin ilmavirroilla eri käyttötilanteissa. Tämä vältetään käyttämällä aktiivisia tuloilmalaitteita, joissa heittopituus pidetään suunnilleen vakiona ilmavirran muutoksista huolimatta. Piennopeusilmanjaolla (syrjäytysilmanjako) tuloilma puhalletaan läheltä lattiaa alhaisella nopeudella, jolloin myös tuloilman alilämpöisyyden tulee olla pieni, noin 2 3 astetta. Matalissa tiloissa, joissa konvektiovirtaukset ovat heikkoja, ilmanjakomenetelmä ei ole erityisen käyttökelpoinen, koska riittävää lämpötilakerrostumista ei voida saavuttaa. Säätö ja rakennusautomaatio Avotoimiston lämpötilan säätö pyritään suunnittelemaan vyöhykekohtaisesti siten, että kuormitukseltaan eriarvoiset vyöhykkeet ovat eri säätöpiirissä, kuten esim. ulkovyöhyke ja sisävyöhyke. Kullakin vyöhykkeellä on yhteinen anturi, jonka mittauksen perusteella lämpötilaa säädetään. Vyöhyke tulee valita sopivan kokoiseksi pinta-alaltaan. Jos alue on liian suuri, kuormituserot saattavat aiheuttaa vyöhykkeen sisällä eroja. Jos alue on liian pieni, vierekkäiset vyöhykkeet saattavat vaikuttaa toisiinsa. Kun päätelaitteita voidaan liittää helposti eri anturien ohjaamiksi, saavutetaan muuntojoustavuutta. Tällöin myös muutokset yksittäiseksi huoneiksi ja päinvastoin ovat ilmastoinnin säädön osalta helppoja. Huonelämpötilan säädön asettelu tulisi suorittaa keskusvalvonnassa, jotta tilan käyttäjät eivät tee asetusarvomuutoksia siten, että eri vyöhykkeet vaikuttavat toisiinsa. Tämä etenkin siksi, kun halutaan noudattaa optimilämpötilan ohjearvoja ulkolämpötilasta riippuvana. Yksittäisissä huoneissa toki henkilökohtainen säätö mahdollistetaan. Ulkovyöhykkeen lämmityksen säädön tulisi olla energiatehokkuussyistä sarjassa jäähdytyksen kanssa, mutta tarvittaessa, jos ikkunavetoa havaitaan, lämmitys voi toimia osittain päällekkäin jäähdytyksen kanssa. Tuloilmakoneen tuloilman lämpötilan asettelussa tulee ottaa huomioon eri vyöhykkeiden (ja neuvottelutilojen) tarpeet eri vuodenaikoina. Tarvittaessa on käytettävä kanavapattereita paikalliseen tuloilman lämpötilan hallintaan. Valvontaa varten lämpötila-antureita tulee suunnitella riittävästi vyöhykkeisiin. Niitä voidaan myös ottaa säätökäyttöön muuntojoustavuuden saavuttamiseksi.

6 90 Sisäilmayhdistys raportti 31 YHTEENVETO JA POHDINTA Tämän esityksen tuloksissa on käsitelty avotoimistojen hyvän sisäilmaston saavutettavuutta tarkastelemalla ilman laatua, lämpöoloja, ilmastointijärjestelmiä, ilmanjakoa sekä säätöä ja rakennusautomaatiota. Ilman laadun todettiin luokan S2 toteutuvan rakentamismääräysten mukaisilla ilmavirroilla tilatehokkuuteen 7 m 2 /hlö asti. Lämpöolojen osalta huomiota tulee kiinnittää optimilämpötilan saavuttamiseen erikseen sisä- ja ulkovyöhykkeellä eri vuodenaikoina ja eri kuormitustilanteissa ja siten muodostaa säätövyöhykkeet. Lämpötilan ohjaus toteutetaan kollektiivisesti tavoitellen optimilämpötilaa rakennusautomaation kautta siten, etteivät yksittäiset henkilöt pääse muuttamaan asetusarvoja ja aiheuttamaan vierekkäisten vyöhykkeiden säädön ristiriitaisuutta. Tarpeenmukainen ilmanvaihdon ohjaus lisää energiatehokkuutta, mutta asettaa erityisvaatimuksia ilmanjaolle. Rakennusaikainen toteutus ja etenkin tilojen ja ilmastointilaitoksen käyttö ja huolto merkitsevät lopputuloksessa eli käytön aikaisissa lämpöoloissa ja sisäilman laadussa vähintään yhtä paljon kuin suunnittelu. Vastaanottotarkastus ja siihen liittyvä koekäyttö sekä vastaanottomittaukset tulee suorittaa ajoissa ja huolella, koska keskeneräinen ilmastointilaitos epäkohtineen muistetaan pitkään ja se joutuu usein erityistarkkailuun. Käyttö on ehkä merkityksellisin osa toteutunutta ja koettua sisäilmastoa. Ilman laadun ja lämpöolojen seuranta, asetusarvojen tarkistaminen, suodattimien vaihto, laitteiden puhtauden valvonta, avotoimistossa työskentelevien henkilöiden kuuleminen ja epäkohtiin puuttuminen jne. ovat käytön tärkeimpiä asioita. LÄHDELUETTELO 1. Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Keränen, Henna Maula, Riikka Helenius, Suvi Nenonen, Ursula Hyrkkänen, Heidi Rasila, Esa Sandberg ja Jukka Hyönä: Käyttäjälähtöiset toimistotilat, tilaratkaisut, sisäympäristö ja tuottavuus. TOTI-hankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos Helsinki Nenonen Suvi, Hyrkkänen Ursula, Rasila Heidi, Hongisto Valtteri, Koskela Hannu, Sandberg Esa: Monitilatoimisto, ohjeita käyttöön ja suunnitteluun. Työterveyslaitos Sisäilmastoluokitus Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Sisäilmayhdistys ry, Rakennustietosäätiö RTS, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL. Helsinki, RakMK osa D2 (2012), Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 5. Sisäympäristön verkkotyökalut, lämpöoloindeksien laskenta. Työterveyslaitos. Viitattu ISO Ergonomics of the thermal environment - Analytical determination and interpretation of thermal comfort using calculation of the PMV and PPD indices and local thermal comfort criteria Koskela H, Haapakangas A, Hongisto V, Häggblom H, Koskinen V, Heinonen J, Järvenpää M, Sandberg E: Avotoimiston ilmastointi, lämpöolot ja ilman laatu Totikenttäkohteissa. Sisäilmastoseminaari 2012, Espoo Sisäilmayhdistys raportti 30, Espoo, 2012.

suunnittelunäkökohtia

suunnittelunäkökohtia Avotoimiston ilmastoinnin suunnittelunäkökohtia Esa Sandberg, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori Hannu Koskela, Työterveyslaitos, Turku Sisäilmastoseminaari 13.03.2013, Helsinki Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA

AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Sisäilmastoseminaari 2012 1 AVOTOIMISTOJEN ILMASTOINTI, LÄMPÖOLOT JA ILMANLAATU TOTI-KENTTÄKOHTEISSA Hannu Koskela, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Henna Häggblom, Vesa Koskinen, Jarkko Heinonen*,

Lisätiedot

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet

Sisäilman laatu ja mahdollisuudet Sisäilman laatu ja mahdollisuudet DI Jorma Säteri. Metropolia ammattikorkeakoulu Energiatehokas sisäilmasto Terveellinen, viihtyisä ja tuottava käyttäjien toiveiden mukainen Tarpeenmukainen Oikein säädetty

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ

SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Sisäilmastoseminaari 2013 115 SERMIKORKEUDEN VAIKUTUS ILMAN VAIHTUVUUTEEN AVOTOIMISTON TYÖPISTEISSÄ Hannu Koskela 1, Henna Maula 1,Vesa Koskinen 1, Valtteri Hongisto 1, Esa Sandberg 2 1 Työterveyslaitos,

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9)

IV-kuntotutkimus. Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) Mittaukset IV-kuntotutkimuksessa 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Mittaukset kuntotutkimuksen yhteydessä - Lämpöolosuhteet, ilmavirrat, paine-erot ja ilmanpitävyys Tämä IV-kuntotutkimusohje

Lisätiedot

Huonelämpötilan vaikutus työtehokkuuteen ja lämpöviihtyvyyteen

Huonelämpötilan vaikutus työtehokkuuteen ja lämpöviihtyvyyteen Huonelämpötilan vaikutus työtehokkuuteen ja lämpöviihtyvyyteen Valtteri Hongisto vanhempi tutkija, dosentti Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio, Turku 040 5851 888 valtteri.hongisto@ttl.fi TEHOKAS

Lisätiedot

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto

Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto Sisäilmastoluokitus 2008 tarpeenmukainen sisäilmasto DI Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Tilat ja niiden sisäolosuhteet ovat rakennusten tärkein tavoite Sopivien sisäolosuhteiden luominen kuluttaa

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa

Lisätiedot

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN

SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN SISÄILMASTO- JA ENERGIATEHOKKUUS- TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN, VALVONTA JA TODENTAMINEN Jarek Kurnitski Dosentti, TkT TKK LVI-tekniikka 5.3.2008 Sisäilmasto- 1 seminaari Sisäilmastoluokka vs. energialuokka

Lisätiedot

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa

Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Hyvinvointia työstä Lämpöolojen pysyvyys matalaenergia- ja verrokkipientaloissa Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Rauno Holopainen, Pertti Pasanen ja Kari Reijula Työterveyslaitos Itä-Suomen yliopisto Tutkimusosapuolet

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE

ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE Sisäilmastoseminaari 2013 79 ILMANVAIHDON VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA VIIHTYVYYTEEN TOIMISTOTYÖSSÄ - LABORATORIOKOE Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos,

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Sisäilmastoseminaari 2013 123 KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖTYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Hannu Koskela Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen

2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen Ilmanvaihdon parannus- ja korjausratkaisut 2.5 Keskitetyn jäähdytyksen lisääminen Konseptin sisältö Rakennusten sisäisten lämpökuormien kasvu on nostanut kesäaikaisia huonelämpötiloja. Huonelämpötilojen

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN

KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN KOETUN SISÄYMPÄRISTÖN JA TYÖTILOJEN TOIMIVUUDEN YHTEYS TYÖYMPÄRISTÖ- TYYTYVÄISYYTEEN AVOTOIMISTOISSA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Hannu Koskela Työterveyslaitos 13.3.2013 Haapakangas ym. 0 Tausta

Lisätiedot

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon

Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Min.100 mm SOFTFLO-SUUNNITTELUOPAS Näin suunnittelet kerrostavan ilmanvaihdon Softflo-tekniikka toimistoissa Soft o-tuotteiden jäähdyttäessä yksittäistä tilaa tuodaan jäähdytetty ilma oleskelualueelle

Lisätiedot

Uudenlainen kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaite teollisuustoimitiloja varten

Uudenlainen kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaite teollisuustoimitiloja varten Uudenlainen kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaite teollisuustoimitiloja varten Setareh Janbakhsh 1,2 Bahram Moshfegh 1,2 Shahriar Ghahremanian 1,2 1 Linköpingin yliopisto, johtamisen ja konetekniikan

Lisätiedot

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja

Recair Booster Cooler. Uuden sukupolven cooler-konesarja Recair Booster Cooler Uuden sukupolven cooler-konesarja Mikä on Cooler? Lämmön talteenottolaite, joka sisältää jäähdytykseen tarvittavat kylmä- ja ohjauslaitteet LAUHDUTINPATTERI HÖYRYSTINPATTERI 2 Miten

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki

Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015. Matti Lehtimäki Työkoneohjaamoiden pölynhallinta STHS koulutuspäivät 28.01.2015 Matti Lehtimäki Ohjaamojen pölynhallintaan liittyviä hankkeita VTT Oy:ssä Työkoneiden ohjaamoilmastoinnin kehittäminen (TSR 1991) ohjaamoilmanvaihdon/ilmastoinnin

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014

TUTKIMUSSELOSTUS. Työ 2696-3 22.5.2014 Työ 2696-3 22.5.2014 TUTKIMUSSELOSTUS Tuloilmaikkunan virtaustekniset ominaisuudet: Savukokeet, lämpötilaseuranta ja tuloilman virtaus ikkunavälissä ilman venttiiliä, ilmanohjaimia ja suodattimia Insinööritoimisto

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

PARASOL. PARASOL Tekninen opas. ADAPT Parasol. Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin. www.swegon.fi

PARASOL. PARASOL Tekninen opas. ADAPT Parasol. Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin. www.swegon.fi PARASOL Tekninen opas TM Ilmastointimoduulit neuvotteluhuoneisiin ja toimistoihin PARASOL VAV PARASOL www.swegon.fi ADAPT Parasol Ratkaisu kaikkiin tarpeisiin Alla olevassa kuvassa on esimerkki siitä,

Lisätiedot

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti

HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti HB Sisäilmatutkimus Oy 6.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Mikrobi-ilmanäytteet Elinympäristössämme esiintyy mikrobeja, joiden määrä vaihtelee kosteus-

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMISSÄ

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMISSÄ Sisäilmastoseminaari 2013 Helsinki, 13.03.2013 ILMANVAIHDON TEHOKKUUS ERI ILMANVAIHTOJÄRJESTELMISSÄ, Jorma Heikkinen, Erikoistutkija, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomi Kai Sirén, Prof. Aalto yliopisto,

Lisätiedot

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen jatkohanke VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Markku Rantama Rantama Consulting Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa

Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Talotekniikkapalvelut tilapalveluissa Dosentti, TkT TKK LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto VTT Rak.

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR

Kompaktit ilmanvaihtoyksiköt. Topvex FR, SR, TR Topvex FR, SR, TR 2069517-FI 22-08-2011V.A004 (C. 3.0-1-06) Sisällysluettelo 1... 1 1.1 Toimintoasetukset... 1 1.2 Viikko-ohjelman ohjelmointi... 5 1.3 Hälytyskonfiguraatio... 6 1.4 Huomautukset... 9 1

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus

Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus Uusi eurooppalainen sisäilmastandardiehdotus EN 16798-1 (EN 15251rev.) Energy performance of buildings Part 1:Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings

Lisätiedot

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla

PRO Greenair Heat Pump -laitesarja. Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Ilmanvaihtolaitteet sisäänrakennetulla ilmalämpöpumpulla Raikas sisäilma energiatehokkaalla ilmanvaihdolla PRO Greenair Heat Pump -laitesarja Sisäänrakennettu ilmalämpöpumppu

Lisätiedot

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus

Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Jäähdyttävän puhallussuihkun vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä laboratoriotutkimus Sisäilmastoseminaari 11.3.15 Helsinki Henna Maula, TTL Hannu Koskela, TTL Johanna Varjo, TTL

Lisätiedot

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä

TECHNOPOLIS OYJ 9.3.2011. Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Toimivat tilat luovat energian säästöjä ja tilatyytyväisyyttä Faktoja Technopoliksen kiinteistökannasta 451 200 m2 Suomessa 24 100 m2 Pietarissa 79 200 m2 Tallinnassa >90% toimistotilaa 2011 taloudellinen

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

Tarpeenmukainen ilmanvaihto

Tarpeenmukainen ilmanvaihto YLEISKUVAUS Tarpeenmukainen ilmanvaihto WISETM Ilmastointijärjestelmät huone-, vyöhyke- ja järjestelmätasolla GOLDTM Ilmankäsittelykone järjestelmätasolla CONDUCTORTM Vesikiertoiset ilmastointijärjestelmät

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja

SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja SISÄILMAN LAADUN PARANTAMINEN KÄYTTÄMÄLLÄ SIIRTOILMAA Uusia ratkaisuja Timo Kalema, Ari-Pekka Lassila ja Maxime Viot Tampereen teknillinen yliopisto Kone- ja tuotantotekniikan laitos Tutkimus RYM-SHOK

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Ulkoilma, raaka-aineemme

Ulkoilma, raaka-aineemme Ulkoilma, raaka-aineemme Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu ionosfääriin, mesosfääriin, stratosfääriin ja troposfääriin. Missä korkeudessa tarvitaan happilaitteita? Ulkoilma, raaka-aineemme Mikä aiheuttaa

Lisätiedot

DIMcomfort 4.0 varmuutta suunnitteluun

DIMcomfort 4.0 varmuutta suunnitteluun lindab comfort DIMcomfort 4.0 varmuutta suunnitteluun 3D -heittokuviot Virtausominaisuudet havainnollistetaan pienillä päätelaitteista virtaavilla partikkeleilla muodostaen kolmiulotteisen heittokuvion.

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

FLE/FLU - Lattiasäleikkö FLE/FLU. Lattiasäleikkö. Tuotemallit ja lisävarusteet

FLE/FLU - Lattiasäleikkö FLE/FLU. Lattiasäleikkö. Tuotemallit ja lisävarusteet FLE/FLU Lattiasäleikkö Pystysuuntainen ilmasuihku lattiasta, sopii myös poistoilmalle Kiinteät vaakasuuntaiset säleet muodostavat vakaan 15 virtauskuvion. Vankka alumiinirakenne Tuotemallit ja lisävarusteet

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖN VAIKUTUSTEN KOKONAISVALTAINEN TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA

SISÄYMPÄRISTÖN VAIKUTUSTEN KOKONAISVALTAINEN TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA Julkaisu Sisäilmastoseminaarissa 16.3.2011 1 SISÄYMPÄRISTÖN VAIKUTUSTEN KOKONAISVALTAINEN TUTKIMUS AVOTOIMISTOLABORATORIOSSA Hongisto V, Haapakangas A, Koskela H, Keränen J, Oliva D, Hakala J, Häggblom

Lisätiedot

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet

Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Esimerkki laitteiston kuntotutkimuksesta ja laskentaohjeet Ilmastointijärjestelmät kuntoon II -seminaari 19.12.2013 Helsinki Mikko Saari, Petri Kukkonen, Niklas Söderholm, Risto Ruotsalainen, Mikko Nyman

Lisätiedot

Ammattikeittiöiden suunnittelu 2015 4. 13.

Ammattikeittiöiden suunnittelu 2015 4. 13. Ammattikeittiöiden suunnittelu 13.4.2015 Ammattikeittiöiden luokittelu Ruokapalvelujärjestelmän mukaan Keskuskeittiöt Tuotetaan ruokaa muihin keittiöihin kuljetettavaksi Valmistuskeittiöt Kaikki ruoat

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY Rakenna & Remontoi FENESTRA OY 28.01.2011 Timo Laitinen Fenestra Oy 2011 Fenestra Oy on laadukkaiden ovi- ja ikkunaratkaisujen täyden palvelun toimittaja. Palvelemme paremmin tarjoamalla laajan valikoiman

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Air-In. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi. Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air-In Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Ratkaisuja hallitun ilmanvaihdon saavuttamiseksi Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Terveellinen sisäilma: Puhdasta ilmaa sairaalaympäristössä. Veli Koskinen 1.4.2014 KYAMK

Terveellinen sisäilma: Puhdasta ilmaa sairaalaympäristössä. Veli Koskinen 1.4.2014 KYAMK Terveellinen sisäilma: Puhdasta ilmaa sairaalaympäristössä Veli Koskinen 1.4.2014 KYAMK Halton Group pähkinänkuoressa Perustettu vuonna 1969 Perheyritys Liikevaihto 2013 170 M Toimintaa 24 maassa Toimiala:

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

Ikkunan tuuletusluukkuun liitetyn ulkoilmaventtiilin Velco VT 100

Ikkunan tuuletusluukkuun liitetyn ulkoilmaventtiilin Velco VT 100 YHDYSKUNTATEKNIIKKA TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE1638/01 1 (6) Tilaaja Terveysilma Oy Peter Schlauf Sänkitie 21 00391 Helsinki Tilaus Tilaus maililla 19.02.2001/P. Schlauf Yhteyshenkilö VTT:ssä Keijo Kovanen

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen

Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Toimistohuoneiden välisen ääneneristyksen ja taustamelutason vaikutus työtehokkuuteen Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Henri Leppämäki*, David Oliva, Jukka Hyönä* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Keittiön n ilmastointi

Keittiön n ilmastointi Keittiön n ilmastointi TAVOITTEET Keittiön ilmastoinnin tavoitteet ovat: - korkea hygieniataso - terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö Ruoan valmistus ja elintarviketuotanto edellyttävät,

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

SAMK. Ilmastointitekniikan kirjat 2014. Esa Sandberg 01.10.2014

SAMK. Ilmastointitekniikan kirjat 2014. Esa Sandberg 01.10.2014 SAMK Ilmastointitekniikan kirjat 2014 Esa Sandberg 01.10.2014 Satakunnan ammattikorkeakoulu Tekniikka ja merenkulku Satakunta University of Applied Sciences Faculty of Technology and Maritime Management

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

TILAT TYÖN MUKAISIKSI: TYÖN ANALYYSI JA KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ YLIOPISTOSSA

TILAT TYÖN MUKAISIKSI: TYÖN ANALYYSI JA KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ YLIOPISTOSSA Sisäilmastoseminaari 2013 1 Julkaisija: Sisäilmayhdistys ja Aalto-yliopisto, SIY raportti nro 31, s. 135-140. TILAT TYÖN MUKAISIKSI: TYÖN ANALYYSI JA KOETTU SISÄYMPÄRISTÖ YLIOPISTOSSA Virpi Ruohomäki,

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S

Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Poistoilmalämpöpumput EX35S EX50S EX65S Huolella suunniteltu Suunnittelun tavoitteet: Korkea COP (hyötysuhde) Hiljainen käyntiääni Tyylikäs ulkonäkö Selkeä ja yksinkertainen käyttöliittymä Enemmän lämmintä

Lisätiedot

2.1 Huoneen lämpötila

2.1 Huoneen lämpötila 2.1 Huoneen lämpötila Mittaustulos mittauspaikat 1. 2. 3. 4. Huoneen lämpötila C C C C Ohje: Mittaa ilman lämpötila kalibroidulla lämpömittarilla 1,1 m korkeudelta lattiasta. Tilan laajuudesta riippuen

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.2010. Orvokkitien koulu II Orvokkitie 15 01450 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 8.1.10 Orvokkitie 01450 Vantaa usraportti 11.6.10 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4 Tutkimuksen

Lisätiedot

TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT

TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT Lähes nollaenergiarakennusten käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla TAUSTARAPORTTI 7 TULEVAISUUDEN SÄÄ JA SISÄLÄMPÖTILATARKASTELUT 20.03.2015 Granlund Oy / Lassi Loisa, Anni Tyni,

Lisätiedot

ULA - Venttiili ULA. Venttiili. Tuotemallit ja lisävarusteet

ULA - Venttiili ULA. Venttiili. Tuotemallit ja lisävarusteet ULA Venttiili Kattoon tai seinään asennettava tulo- ja poistoilmaventtiili, jossa on painehäviön säätömahdollisuus. Asennus suoraan kanavaan tai käyttämällä erillistä asennuskehystä. Suunnattava virtauskuvio.

Lisätiedot

AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS

AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS Sisäilmastoseminaari 2013 1 AVOTOIMISTON ILMANVAIHDON, HUONEAKUSTIIKAN, LÄMPÖTILAN JA SISUSTUKSEN SÄVYN VAIKUTUS TYÖSUORIUTUMISEEN JA HYVINVOINTIIN - LABORATORIOTUTKIMUS Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas,

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka

111570SF-04 2014-06 CS60. Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka SF-0 0-0 CS0 Liitäntä- ja määritysopas Ohjausautomatiikka Liitännät CU0. Piirikortin asettelu Art.nr. Art.nr. P Art.nr. P P P Art.nr. P P P P P P P P P Liitännät ohjauspaneeleihin. Dip-kytkinasetus P Liitäntä

Lisätiedot

Tutkimus toimistohuoneen ilmanvaihdon toiminnasta kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaitteella

Tutkimus toimistohuoneen ilmanvaihdon toiminnasta kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaitteella Tutkimus toimistohuoneen ilmanvaihdon toiminnasta kerrostavan ilmanvaihdon tuloilmalaitteella Setareh Janbakhsh 1,2, Bahram Moshfegh 1,2 Gävlen yliopisto, Tekniikan ja rakennetun ympäristön laitos, Energian

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot