AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA"

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari AVOTOIMISTON ILMASTOINNIN SUUNNITTELUNÄKÖKOHTIA Esa Sandberg 1, Hannu Koskela 2 1 Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori 2 Työterveyslaitos, Turku TIIVISTELMÄ Avotoimistojen tilatehokkuuden ja sen seurauksena lämpökuormien kasvun on monissa tapauksissa havaittu heikentävän lämpöoloja lämpötilan nousun tai jäähdytyksen aiheuttaman huoneilman nopeuksien lisääntymisen muodossa. Toisaalta uusien energiatehokkuusvaatimusten takia tavoitteeksi myös avotoimistoissa tullee tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteuttaminen. TOTI-hankkeen tuloksien pohjalta tässä esityksessä tarkastellaan avotoimistojen ilmanvaihdon ilmavirran mitoitusta ja ilmavirran tarpeenmukaista säätöä käyttöaikana ja käyttöajan ulkopuolella, optimaalisen huonelämpötilan tavoitteen saavuttamista eri vuodenaikoina sekä lämpötilan ohjausta säätövyöhykkeittäin. Tarkastelun tuloksena esitetään näkökohtia avotoimistojen ilmastoinnin suunnitteluun. JOHDANTO Avotoimistojen rakentaminen toimitiloihin on yhä yleisempää, koska tavoitellaan suurempaa tilatehokkuutta ja useissa tapauksissa myös työntekijöiden keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Tilatehokkuuden ja sen seurauksena lämpökuormien kasvun on monissa tapauksissa havaittu heikentävän lämpöoloja lämpötilan nousun tai jäähdytyksen aiheuttaman huoneilman nopeuksien lisääntymisen muodossa. Toisaalta uusien energiatehokkuusvaatimusten takia tavoitteeksi myös avotoimistoissa tullee myös tarpeenmukaisen ilmanvaihdon toteuttaminen, joka osaltaan aiheuttaa suunnitteluun haasteita. TOTI-hankkeessa /1/ tutkittiin perusteellisesti koettua sisäympäristöä sekä avotoimistolaboratoriossa että kenttäkohteissa ja niiden perusteella laadittiin sisäympäristön suunnitteluohjeet /2/, jotka käsittävät mm. tilojen, ääniympäristön, ilmastoinnin ja valaistuksen suunnittelua. TAVOITTEET JA MENETELMÄT Tämän artikkelin tavoitteena on esittää suunnitteluohjeen pohjalta näkökohtia avotoimistojen ilmanvaihdon ilmavirran mitoitukseen ja ilmavirran tarpeenmukaiseen säätöön käyttöaikana ja käyttöajan ulkopuolella, optimaalisen huonelämpötilan tavoitteen saavuttamista eri vuodenaikoina sekä lämpötilan ohjausta säätövyöhykkeittäin.

2 86 Sisäilmayhdistys raportti 31 Lähtökohtana on Sisäilmaluokituksen 2008 /3/ lähinnä S2-luokan eli hyvän sisäilmaston saavuttaminen. Avotoimistossa luokkaa S1 ei voida pitää tavoitteena yksilöllisen säädettävyyden osalta, koska se on nykytekniikalla mahdollinen vain yhden henkilön huoneissa. Sisäilmaston tavoitteiden saavutettavuutta tutkitaan tarkastelemalla tilatehokkuuden, ilmastointijärjestelmän, ilmanjakomenetelmän, lämpökuormituksen ja säätömenetelmän vaikutusta sekä hyödyntämällä TOTI-hankkeen laboratorio- ja kenttämittauksissa saatuja kokemuksia. Tarkastelussa sivutaan energiatehokkuutta, joka luodaan koko rakennuksen ja ilmastointilaitoksen muulla hyvällä suunnittelulla ja käytöllä. Energiatehokkuustavoitteet eivät saa mennä sisäilmastotavoitteiden edelle. TULOKSET Tarkastelun tulokset esitetään järjestyksessä ilman laatu, lämpöolot, ilmastointijärjestelmät, ilmanjako, säätö ja rakennusautomaatio. Ilman laatu Ilman laadun tavoitearvot ihmisperäiselle hiilidioksidipitoisuudelle, joka siis toimii indikaaattorina kaikille ihmisperäisille epäpuhtauksille, ovat luokassa S2 <900 ppm (pysyvyys 90%) ja luokassa S1 <750 ppm (pysyvyys 95%). Kuvassa 1 on havainnollistettu, miten ilmavirta määrittyy eri tilatehokkuuksilla m 2 /hlö. Rakentamismääräysten osan D2 /4/ minimi ohjearvo on 1.5 l/s/m 2, jolla saavutetaan sisäilmastoluokka S1 tilatehokkuudella 10 m 2 /hlö ja S2 tilatehokkuudella 7 m 2 /hlö. Näitä pienemmillä tilatehokkuuksilla tarvitaan ulkoilmaa yli 1,5 l/s/m 2 ja ilmavirran tarve määräytyy henkilöperustaisesti l/s/hlö. Neuvotteluhuoneen ilmavirtojen pitää olla vähintään 4 l/s/m 2. Materiaaleista peräisin olevien epäpuhtauksien poistamiseksi (M1-luokkaa) edellisissä ohjearvoissa on laskettu ilmavirran tarpeeksi 0,5 l/s/m 2, joka asettaa siis alarajan tarpeenmukaiselle ilmavirralle käyttöaikana, vaikka ihmisiä olisi hyvin vähän paikalla. Käyttöajan ulkopuolella ilmavirran tarve on Sisäilmaluokituksen mukaan 0.2 l/s/m 2. 1 l/s m2 0.5 l/s m2 Kuva 1 Ilmavirran määritys tilatehokkuuden perusteella./2/ Esimerkit, minimi-ilmavirran mitoitus on aina oltava D2 mukaan vähintään 1,5 l/s m 2 : 1. Tilatehokkuus 11 m 2 /hlö, ilmavirta 1,5 l/s m 2, jolloin ilmavirta on 16,5 l/s hlö ja saavutetaan sisäilmastoluokka S1 2. Tilatehokkuus 9,5 m 2 /hlö, ilmavirta 1,5 l/s m 2, jolloin ilmavirta on 14,5 l/s hlö ja saavutetaan sisäilmastoluokka S2 3. Tilatehokkuus 6,5 m 2 /hlö, haluttu sisäilmastoluokka S1, jolloin ilmavirran oltava 13 l/s hlö, joka merkitsee ilmavirtaa 2 l/s m 2 4. Tarpeenmukaista ohjausta käytettäessä ilmavirta 1 l/s m 2 riittää saavuttamaan sisäilmastoluokan S2 tilatehokkuudella 14 m 2 /hlö

3 Sisäilmastoseminaari Lämpöolot Lämpöolojen ohjearvot ja vaatimukset koskevat oleskeluvyöhykkeen arvoja. Huomattavan suuret ikkunapinnat vaikeuttavat yleensä lämpöolojen hallintaa ja tällöin tulee tarkastella myös operatiivista lämpötilaa, joka ottaa huomioon myös säteilyn vaikutuksen. Ihminen säteilee lämpöä kylmään ikkunaan ja lämmin ikkuna ihmiseen. Jos huonepinnat ja huoneilma ovat samassa lämpötilassa, operatiivinen lämpötila on yhtä suuri kuin huoneilman lämpötila. Pinnat vaikuttavat operatiivista lämpötilaa nostavasti (lämpimät pinnat) tai laskevasti (viileät pinnat). Tämä voidaan laskea esim. TTL:n laskurilla /5/. Lämpöolot ja lämpökuormitus tuleekin tarkastella erikseen eri ilmansuuntien ulkovyöhykkeillä, joiden leveys on tapauksesta riippuen yleensä 4 8 m ulkoseinästä ja sisävyöhykkeellä. Sisävyöhykkeen kuormitus on suunnilleen samanlainen kesällä ja talvella, koska sinne ei tule aurinkokuormaa, poikkeuksena, että katto on vesikatto ja lattia maanvarainen tai ulkotilaa vasten. Operatiiviselle lämpötilalle annetaan sisäilmastoluokissa S2 ja S1 oheisen kaavion mukaiset ohjearvot ulkolämpötilasta riippuen. Kuvassa t opt on optimaalinen lämpötila, joka vastaa 95 % tyytyväisyyttä, talvella 21.5 o C ja kesällä 24.5 o C. Avotoimistoissa ilmastointijärjestelmän suunnittelun yhteydessä on tärkeätä huomata huoneilman säätöarvon muuttuminen ulkoilmaolojen mukaan, tarkemmin kohdassa Säätö ja rakennusautomaatio. Optimaalinen lämpötila riippuu myös vaatetuksesta ja suhteellisesta kosteudesta ISO-7730 mukaan /6/. Ohjearvot perustuvat toimistotyölle oletettuihin fyysisen aktiviteetin sekä kesä- ja talviolosuhteita vastaavan vaatetuksen lämmöneristävyyden arvoihin (1.2 met, 0.5/1.0 clo). Todellisen aktiviteetin tai vaatetuksen poiketessa näistä oletuksista on myös optimilämpötila erilainen. Myös ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa optimilämpötilaan, korkea kosteus alentaa ja alhainen kosteus nostaa optimilämpötilaa. Ohjearvoissa käytetään oletuksena suhteellista kosteutta 50 %. Kuivassa talvi-ilmassa optimilämpötila on noin yhden asteen korkeampi. Kulloistakin työtä, vaatetusta ja kosteutta vastaava optimilämpötila voidaan laskea esim. TTL:n laskurin avulla tai arvioida ISO-7730 standardin kaavioiden avulla. Kuva 2 Operatiivinen lämpötila eri ulkolämpötiloilla /3/ Lämpöolojen mitoitukseen vaikuttavat ulkoilmaolosuhteet, rakenteet (ulko- ja sisäseinät, ylä- ja alapohjat, ikkunat), aurinkokuorma sekä sisäiset lämpökuormat, joita syntyy ihmisistä, valaistuksesta ja laitteista, kuten tietokoneista, kopiokoneista, dataprojektoreista jne. Tärkeimpiä kuormitustekijöitä sisäilman lämpöolojen kannalta ovat aurinkokuorma ja

4 88 Sisäilmayhdistys raportti 31 sisäiset kuormat. Vaikka energiatehokkuusvaatimukset rakenteille (U-arvot, tiiviys jne) uudiskohteissa ovat korkeat, tulee talvella ikkunoiden aiheuttamaan konvektiovirtaukseen ja säteilyyn kiinnittää huomiota, yleensä alapuolelle tarvitaan lämmitystä. Ikkunoiden aurinkosuojaus on kesäajan lämpöolojen ratkaiseva tekijä. Ikkuna- ja aurinkosuojausvalinnoilla voidaan aurinkokuorman aiheuttamaa jäähdytystarvetta vähentää ulkoseinävyöhykkeellä arvoon W/lattia-m 2, mutta se voi olla jopa W/lattiam 2. Ihmisten aiheuttama lämpökuorma 75 W/hlö (tuntuva teho) aiheuttaa avotoimistossa lämpökuorman 6 10 W/m 2. Valaistuksen aiheuttama kuorma on luokkaa W/m 2 sekä laitekuorma W/m 2, jolloin kokonaiskuormaksi tulee W/m 2 sisävyöhykkeillä ja W/m 2 ulkovyöhykkeillä. Kuormitus tulee siis laskea huolella tarpeiden mukaan. Myös yöjäähdytyksen, siis käyttöajan ulkopuolisella käytöllä voidaan pienentää huomattavasti ilmastointilaitoksen mitoitusta. Ilman liikkeen tavoitearvot ovat sisäilman lämpötilasta riippuvia siten, että korkeammassa lämpötilassa sallitaan suuremmat nopeudet kuin alhaisemmassa. Luokassa S2 maksiminopeus 0.25 m/s (kesä +25 o C) ja 0.17 m/s (talvi +21 o C). Useinkaan tilan ilmanjaon ominaisuudet eivät noudata kyseistä riippuvuutta ilman lämpötilasta, vaan näiden mitoitus tulee tarkistaa eri olosuhteissa eri vuodenaikoina. Ilman suhteelliselle kosteudelle ei sisäilmaluokituksessa ole erityisiä ohjearvoja. Kesällä tuloilmakoneessa ilmaa pitää kuivata riittävästi, jotta esim. ilma/vesijärjestelmissä jäähdytyspinnoille ei synny kondensointia. Talvella huoneilman kosteus on luonnostaan hyvin alhainen, mutta varustamalla keskuskone hygroskooppisella regeneraattorilla, voidaan poistoilman kosteudesta osa siirtää tuloilmaan ja siten nostaa sisäilman kosteutta energiatehokkaasti. Ilmastointijärjestelmät Avotoimistoissa käytetään joko ilmajärjestelmää tai ilma/vesijärjestelmää. Ilmajärjestelmistä tavallisin on ilmavirtasäätöinen järjestelmä (VAV, IVS, IMS, kaikki tarkoittavat samaa). Ilma/vesijärjestelmistä yleisin on jäähdytyspalkkijärjestelmä, mutta myös jäähdytyskatto-, puhallinkonvektori- ja suutinkonvektorijärjestelmiä käytetään. Ilmajärjestelmässä jäähdytetään pelkästään tuloilmalla ja maksimi-ilmavirta mitoitetaan jäähdytystarpeen mukaan kesäajan mitoitusolosuhteissa, jolloin erillisiä huoneilman jäähdytyslaitteita ei tarvita. Jäähdytystehoa ja/tai ilmanvaihdon määrää säädetään ilmavirtaa säätämällä. Järjestelmällä pystytään jäähdyttämään ulkoilmalla pidempään ilman koneellista jäähdytystä, mutta kanavat ja koneet on mitoitettava suuremmiksi kuin ilma/vesijärjestelmillä. Järjestelmä on ollut paljon käytetty 1980-luvulla ja yleistynee uudelleen jatkossa, kun tilojen sisäisiä ja ulkoisia lämpökuormia pystytään pienentämään. Ilma-vesijärjestelmistä jäähdytyspalkkijärjestelmä on ollut suosituin järjestelmä luvulta lähtien, kun lämpökuormat kasvoivat tietokoneiden yleistymisen vuoksi. Järjestelmällä voidaan avotoimiston ilmavirta mitoittaa ilmanvaihdon ohjeiden mukaan. Järjestelmä vaatii jäähdytysvesiverkoston ja tuloilma tehokkaan kuivauksen kondensoitumisen estämiseksi viileille pinnoille. Puhallin- ja suutinkonvektorijärjestelmät ovat mitoitusperiaatteiltaan samanlaisia, mutta tulevat kysymykseen lähinnä ulkovyöhykkeellä.

5 Sisäilmastoseminaari Ilmanjakomenetelmät Päätelaitteet, tulo- ja poistoilmalaitteet, ovat ilmastointilaitoksen osista lähimpänä avotoimistossa työskenteleviä henkilöitä. Tuloilmalaitteet ovat selvästi merkityksellisempiä sisäilman lämpöolojen kannalta, koska tuloilmasuihkuilla vaikutetaan huonevirtauksiin. Sekoittavalla ilmanjaolla pyritään siihen, että tuloilmasuihkut hallitsevat huonevirtauksia. Suuret lämpökuormat, kuten aurinkokuorma tai merkittävä laitekuorma, kuitenkin saattavat dominoida virtauksia ja aiheuttaa kiertovirtauksia, joissa ilman liikenopeudet kasvavat huomattavasti. Avotoimiston sermien alareunan tulee olla enintään 5 10 cm lattiasta, jotta kiertovirtausta voidaan estää /7/. Sekoittavalla ilmanjakomenetelmällä pyritään yleensä puhaltamaan ilmasuihku pitkin kattopintaa, jotta se ei putoa oleskeluvyöhykkeelle liian aikaisin. Tuloilma voi olla noin 8 10 astetta alilämpöistä huoneilmaan nähden. Suihkun virtauksen tulee edetä esteettömästi, mihin tulee kiinnittää huomiota. Kun ilmanvaihdon ilmavirtaa ohjataan tarpeenmukaisesti, ilmanjaon vedottomuus pitää toteutua pienemmilläkin ilmavirroilla eri käyttötilanteissa. Tämä vältetään käyttämällä aktiivisia tuloilmalaitteita, joissa heittopituus pidetään suunnilleen vakiona ilmavirran muutoksista huolimatta. Piennopeusilmanjaolla (syrjäytysilmanjako) tuloilma puhalletaan läheltä lattiaa alhaisella nopeudella, jolloin myös tuloilman alilämpöisyyden tulee olla pieni, noin 2 3 astetta. Matalissa tiloissa, joissa konvektiovirtaukset ovat heikkoja, ilmanjakomenetelmä ei ole erityisen käyttökelpoinen, koska riittävää lämpötilakerrostumista ei voida saavuttaa. Säätö ja rakennusautomaatio Avotoimiston lämpötilan säätö pyritään suunnittelemaan vyöhykekohtaisesti siten, että kuormitukseltaan eriarvoiset vyöhykkeet ovat eri säätöpiirissä, kuten esim. ulkovyöhyke ja sisävyöhyke. Kullakin vyöhykkeellä on yhteinen anturi, jonka mittauksen perusteella lämpötilaa säädetään. Vyöhyke tulee valita sopivan kokoiseksi pinta-alaltaan. Jos alue on liian suuri, kuormituserot saattavat aiheuttaa vyöhykkeen sisällä eroja. Jos alue on liian pieni, vierekkäiset vyöhykkeet saattavat vaikuttaa toisiinsa. Kun päätelaitteita voidaan liittää helposti eri anturien ohjaamiksi, saavutetaan muuntojoustavuutta. Tällöin myös muutokset yksittäiseksi huoneiksi ja päinvastoin ovat ilmastoinnin säädön osalta helppoja. Huonelämpötilan säädön asettelu tulisi suorittaa keskusvalvonnassa, jotta tilan käyttäjät eivät tee asetusarvomuutoksia siten, että eri vyöhykkeet vaikuttavat toisiinsa. Tämä etenkin siksi, kun halutaan noudattaa optimilämpötilan ohjearvoja ulkolämpötilasta riippuvana. Yksittäisissä huoneissa toki henkilökohtainen säätö mahdollistetaan. Ulkovyöhykkeen lämmityksen säädön tulisi olla energiatehokkuussyistä sarjassa jäähdytyksen kanssa, mutta tarvittaessa, jos ikkunavetoa havaitaan, lämmitys voi toimia osittain päällekkäin jäähdytyksen kanssa. Tuloilmakoneen tuloilman lämpötilan asettelussa tulee ottaa huomioon eri vyöhykkeiden (ja neuvottelutilojen) tarpeet eri vuodenaikoina. Tarvittaessa on käytettävä kanavapattereita paikalliseen tuloilman lämpötilan hallintaan. Valvontaa varten lämpötila-antureita tulee suunnitella riittävästi vyöhykkeisiin. Niitä voidaan myös ottaa säätökäyttöön muuntojoustavuuden saavuttamiseksi.

6 90 Sisäilmayhdistys raportti 31 YHTEENVETO JA POHDINTA Tämän esityksen tuloksissa on käsitelty avotoimistojen hyvän sisäilmaston saavutettavuutta tarkastelemalla ilman laatua, lämpöoloja, ilmastointijärjestelmiä, ilmanjakoa sekä säätöä ja rakennusautomaatiota. Ilman laadun todettiin luokan S2 toteutuvan rakentamismääräysten mukaisilla ilmavirroilla tilatehokkuuteen 7 m 2 /hlö asti. Lämpöolojen osalta huomiota tulee kiinnittää optimilämpötilan saavuttamiseen erikseen sisä- ja ulkovyöhykkeellä eri vuodenaikoina ja eri kuormitustilanteissa ja siten muodostaa säätövyöhykkeet. Lämpötilan ohjaus toteutetaan kollektiivisesti tavoitellen optimilämpötilaa rakennusautomaation kautta siten, etteivät yksittäiset henkilöt pääse muuttamaan asetusarvoja ja aiheuttamaan vierekkäisten vyöhykkeiden säädön ristiriitaisuutta. Tarpeenmukainen ilmanvaihdon ohjaus lisää energiatehokkuutta, mutta asettaa erityisvaatimuksia ilmanjaolle. Rakennusaikainen toteutus ja etenkin tilojen ja ilmastointilaitoksen käyttö ja huolto merkitsevät lopputuloksessa eli käytön aikaisissa lämpöoloissa ja sisäilman laadussa vähintään yhtä paljon kuin suunnittelu. Vastaanottotarkastus ja siihen liittyvä koekäyttö sekä vastaanottomittaukset tulee suorittaa ajoissa ja huolella, koska keskeneräinen ilmastointilaitos epäkohtineen muistetaan pitkään ja se joutuu usein erityistarkkailuun. Käyttö on ehkä merkityksellisin osa toteutunutta ja koettua sisäilmastoa. Ilman laadun ja lämpöolojen seuranta, asetusarvojen tarkistaminen, suodattimien vaihto, laitteiden puhtauden valvonta, avotoimistossa työskentelevien henkilöiden kuuleminen ja epäkohtiin puuttuminen jne. ovat käytön tärkeimpiä asioita. LÄHDELUETTELO 1. Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Keränen, Henna Maula, Riikka Helenius, Suvi Nenonen, Ursula Hyrkkänen, Heidi Rasila, Esa Sandberg ja Jukka Hyönä: Käyttäjälähtöiset toimistotilat, tilaratkaisut, sisäympäristö ja tuottavuus. TOTI-hankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos Helsinki Nenonen Suvi, Hyrkkänen Ursula, Rasila Heidi, Hongisto Valtteri, Koskela Hannu, Sandberg Esa: Monitilatoimisto, ohjeita käyttöön ja suunnitteluun. Työterveyslaitos Sisäilmastoluokitus Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Sisäilmayhdistys ry, Rakennustietosäätiö RTS, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL. Helsinki, RakMK osa D2 (2012), Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, määräykset ja ohjeet 5. Sisäympäristön verkkotyökalut, lämpöoloindeksien laskenta. Työterveyslaitos. Viitattu ISO Ergonomics of the thermal environment - Analytical determination and interpretation of thermal comfort using calculation of the PMV and PPD indices and local thermal comfort criteria Koskela H, Haapakangas A, Hongisto V, Häggblom H, Koskinen V, Heinonen J, Järvenpää M, Sandberg E: Avotoimiston ilmastointi, lämpöolot ja ilman laatu Totikenttäkohteissa. Sisäilmastoseminaari 2012, Espoo Sisäilmayhdistys raportti 30, Espoo, 2012.

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU

KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET 2.2 116 / KORPILAHDEN YHTENÄISKOULU, SISÄOLOSUHDEMITTAUKSET Mittaus toteutettiin 2.2 116 välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin Are Oy:n langattomalla

Lisätiedot

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe

ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen toimistotyössä - laboratoriokoe Henna Maula, Annu Haapakangas, Viivi Moberg, Valtteri Hongisto ja Hannu Koskela Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio,

Lisätiedot

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun

miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun miten käyttäjä voi vaikuttaa sisäilman laatuun Kai Ryynänen Esityksen sisältöä Mikä ohjaa hyvää sisäilman laatua Mitä käyttäjä voi tehdä sisäilman laadun parantamiseksi yhteenveto 3 D2 Rakennusten sisäilmasto

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ

TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ TOIMISTOHUONEEN LÄMPÖOLOSUHTEET KONVEKTIO- JA SÄTEILYJÄÄHDYTYSJÄRJESTELMILLÄ Panu Mustakallio (1, Risto Kosonen (1,2, Arsen Melikov (3, Zhecho Bolashikov (3, Kalin Kostov (3 1) Halton Oy 2) Aalto yliopisto

Lisätiedot

Vallox Loimaan tehdas

Vallox Loimaan tehdas Vallox Loimaan tehdas 40 vuotta ilmanvaihdon huipputekniikkaa Loimaalla 4800 m² laajennus 2011 Automaattiset levytyökeskukset 3 kpl CNC -ohjatut särmäyspuristimet Automaattinen jauhemaalauslinja Loppukokoonpanolinjat

Lisätiedot

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis

Ilmanvaihdon riittävyys koulussa. Harri Varis Ilmanvaihdon riittävyys koulussa Harri Varis Johdanto Ympäristöterveydenhuollossa on keskusteltu ilmanvaihdon riittävyydestä kouluissa Vaikutukset ilmanvaihtoon, kun ilmanvaihto on pois päältä yö- ja viikonloppuaikaan

Lisätiedot

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus

Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Hyvän sisäilmaston suunnittelu päivittyvä Sisäilmastoluokitus Sisäilma-asiantuntija Mervi Ahola, Korjausrakentaminen Wanhasatama 7.2.2017 Tavoitteeksi hyvä sisäilmasto TAVOITTEET Aseta tavoitteet lämpötiloille

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusten olosuhteiden hallinta - Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Lvi -päivät 05.-06.11. 2015 Olavi Suominen, asiantuntijapalvelut Vallox Oy päivitetty 7.10.2011 Ennen oli ennen.. Lukumäärä

Lisätiedot

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET

TALVIKKITIE 37 SISÄILMAN HIILIDIOK- SIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Vastaanottaja VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Tilakeskus, hankevalmistelut Kielotie 13, 01300 VANTAA Ulla Lignell Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 11.10.2013

Lisätiedot

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut

Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Halton Laboratorioiden sisäilmaratkaisut Enabling wellbeing Halton Laboset - ilmavirran säätöjärjestelmä vetokaappeihin AST - ilmannopeusanturi M7 ilmanvirtausnopeuden, ilmavirran ja hälytysten käyttöpaneeli

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Parmair Iiwari ExSK Parmair Iiwari ExSK Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Iiwari ExSK, ExSOK ja ExSEK Sertifikaatti Nro C325/05 1 (2) Parmair Iiwari ExSK (ExSOK, ExSEK) on tarkoitettu käytettäväksi

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Metsikköpolun päiväkoti 30.3.2012. Kukinkuja 14 01620 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 30.3.2012 IV-kuntotutkimus Metsikköpolun päiväkoti Kukinkuja 14 01620 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa

Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Huonon akustiikan, korkean lämpötilan ja vähäisen ilmanvaihdon vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen avotoimistossa Johanna Varjo, Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Hannu Koskela, Jukka Hyönä*

Lisätiedot

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA

Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Säädettävä pyörrehajotin korkeisiin tiloihin PDZA Pyörrehajotin PDZ takaa tehokasta ilmanvaihtoa isoihin tiloihin, kuten tuotantohallit, supermarketit, varastot yms. Hajottimet sopivat sekä vapaaseen-

Lisätiedot

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia

Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia Energiatodistuksen laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus - Ajankohtaisia kysymyksiä ja vastauksia TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Painovoimainen ilmanvaihto ( luonnollinen ilmavaihto)

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa

LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009. Hiekkaharjun vapaa-aikatilat Leinikkitie 36 01350 Vantaa LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 22.5.2009 Leinikkitie 36 01350 Vantaa usraportti 23.5.2009 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot... 3 1.1 Kohde ja osoite... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tutkimuksen tavoite... 3 1.4

Lisätiedot

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa?

Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Onko talotekniikan laadussa kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi 03.03.2015 Olavi Suominen, myynti- ja kehitysjohtaja, Vallox Oy Ennen oli ennen.. päivitetty 7.10.2011 Asunnot ja niiden varustelutaso 1960,

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat

RAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

FLE/FLU - Lattiasäleikkö FLE/FLU. Lattiasäleikkö. Tuotemallit ja lisävarusteet

FLE/FLU - Lattiasäleikkö FLE/FLU. Lattiasäleikkö. Tuotemallit ja lisävarusteet FLE/FLU Lattiasäleikkö Pystysuuntainen ilmasuihku lattiasta, sopii myös poistoilmalle Kiinteät vaakasuuntaiset säleet muodostavat vakaan 15 virtauskuvion. Vankka alumiinirakenne Tuotemallit ja lisävarusteet

Lisätiedot

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset

Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Ojoisten lastentalo Sisäilma- ja kosteustekniset selvitykset Sanna Pohjola Hanna Kuitunen 1 Lähtökohta ja selvitysten tavoite Ojoisten lastentalon vanha osa valmistunut 1970-luvulla (liikuntasali, keittiö,

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

Ilmavirtasäädin BVAVd-LD

Ilmavirtasäädin BVAVd-LD säädin BVAVd-LD leistä Uusi ilmavirtasäädin perustuu hyväksi koettuun runkorakenteeseen, joka on varustettu uudella toimilaitteella. toimilaitteessa on säädin, paineanturi sekä ilmavirran jatkuva näyttö.

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet

CAW Kattoasenteiset lämminvesikäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoasenteiset lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavat lämminkäyttöiset ilmanlämmittimet Kattoon asennettavia -lämmittimiä käytetään sisääntulotilojen, varastojen, teollisuushallien, verstaiden,

Lisätiedot

ACLb ----------------------------------------------------------

ACLb ---------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------- ---------------------------------------------------------------------- e.r.i.c.-järjestelmän tuloilmalaite, kattoon sijoitettava yksikartiohajotin

Lisätiedot

Ilmamäärän säätö IMS / moottorikäyttöinen ilmamäärän säätö MEC

Ilmamäärän säätö IMS / moottorikäyttöinen ilmamäärän säätö MEC Patentoidulla ilmamäärän säädöllä IMS ilmavirtaa voidaan säätää helposti hyvän ilmanvaihdon takaamiseksi. Uusi toiminto sallii useita virtauskuvioita (kahteen suuntaan, yhteen suuntaan ja niiden välimuoto).

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, AMBIOTICA-RAKENNUS RAKENNUSTEKNINEN JA SISÄILMA- OLOSUHTEIDEN TUTKIMUS TIEDOTUSTILAISUUS 19.8.2014 RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT pinta-ala noin 11 784 br-m 2, kerrosala noin 12 103 ke rakennus

Lisätiedot

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi

Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Uusilla suodatusratkaisuilla ilmastointijärjestelmien kyky hallita sisäilman hiukkaspitoisuutta moninkertaiseksi Sisäilmastoseminaari 2014 Seppo Enbom, Kimmo Heinonen, Tapio Kalliohaka, Matti Lehtimäki,

Lisätiedot

Ilmastoinnin säätöstrategian vaikutus opetustilojen sisäilmasto-olosuhteisiin ja opetusrakennuksen energiankulutukseen

Ilmastoinnin säätöstrategian vaikutus opetustilojen sisäilmasto-olosuhteisiin ja opetusrakennuksen energiankulutukseen Johanna Arola Ilmastoinnin säätöstrategian vaikutus opetustilojen sisäilmasto-olosuhteisiin ja opetusrakennuksen energiankulutukseen Opinnäytetyö Talotekniikka Lokakuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI

SDW. Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Seinälle asennettava tuloilmalaite pieniin tiloihin LYHYESTI Pieniin tiloihin, esim. asuntoihin tai toimistoihin sovitettu tuloilmalaite Asennetaan seinälle lähelle kattoa Etuosa voidaan irrottaa ilman

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET

PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Sisäilmastoseminaari 2012 1 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUKSEN TULOKSET Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry TIIVISTELMÄ "Päiväkotien sisäilmatutkimus" hankkeessa kartoitettiin Suomen päiväkotien

Lisätiedot

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET

Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Liite 1. KYSELYLOMAKKEET Lomake 1: Käyttäjäkysely 1. Kuinka kauan olette työskennelleet tässä rakennuksessa? 2. Missä huonetilassa työskentelette pääasiallisesti? 3. Työpisteenne sisäilman laatu: Oletteko

Lisätiedot

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI

LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE PADASJOKI Vastaanottaja: Seppo Rantanen Padasjoen kunta Työnumero: 051321701374 LÄMPÖKAMERAKUVAUSRAPORTTI PAPPILANMÄEN KOULU PUISTOTIE 8 17500 PADASJOKI Kai Kylliäinen 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohde... 3

Lisätiedot

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus

AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus AS OY HELSINGIN KARPALO Passiivinen auringonsuojaus Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Yliopistonkatu 30 PL 56, 20101

Lisätiedot

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140

EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 EXIMUS Mx 180, EXIMUS Jr 140 LÄMMÖNTALTEENOTTOKONEET EXIMUS Mx 180 EXIMUS Jr 140 Elektroninen säädin (E) Parmair - puhtaan ilman puolesta 25 vuoden kokemuksella AirWise Oy on merkittävä ilmanvaihtolaitteiden

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen

Kuivauksen fysiikkaa. Hannu Sarkkinen Kuivauksen fysiikkaa Hannu Sarkkinen 28.11.2013 Kuivatusmenetelmiä Auringon säteily Mikroaaltouuni Ilmakuivatus Ilman kosteus Ilman suhteellinen kosteus RH = ρ v /ρ vs missä ρ v = vesihöyryn tiheys (g/m

Lisätiedot

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen

Huoneen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen lämpötilagradientin vaikutus energiankulutukseen TkL Mika Vuolle SIY Sisäilmatieto Oy e-mail:mika.vuolle@sisailmatieto.com Yleistä Käytännössä kaikilla ilmanjakotavoilla huoneeseen muodostuu pystysuuntainen

Lisätiedot

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen

- STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisen kuulemistilaisuus - Rakennusautomaation kommenttipuheenvuoro - STUL Riikka Liedes - Talotekniikkateollisuus Juhani Hyvärinen 1 Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa

Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja lukiossa 1 Helsingin kaupunki RAPORTTI HKR-Rakennuttaja Rakennuttamistoimisto 1 Riitta Harju 19.5.2010 Alppilan yläaste ja lukio Tammisaarenkatu 2 00510 HELSINKI Sisäilman laadun mittaus Alppilan yläasteella ja

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Mitatut ja koetut sisäilmaolosuhteet matalaenergiataloissa ja perinteisissä pientaloissa Kari Salmi, Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Pertti Pasanen, Antti Viitanen, Samuel Hartikainen

Lisätiedot

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö

HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö www.koja.fi HiLTO EC Korkean hyötysuhteen lämmöntalteenottoyksikkö HiLTO EC Energiatehokas korkean hyötysuhteen toimisto-, liike-, julkis- ja asuinrakennusten lämmöntalteenottoyksikkö POISTOILMAN ENERGIASTA

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus

Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia. Tiedotustilaisuus Mankkaan koulun sisäilmaselvitysten tuloksia Tiedotustilaisuus 24.11.2014 Sisäilmaongelmat ovat monimutkaisia kokonaisuuksia Sisäolosuhteisiin vaikuttavat useat eri tekijät: lämpö-, kosteus-, valaistus-

Lisätiedot

Suunnittelu Optivent. Paineesta riippuva vai riippumaton ohjaus. Muuttuvan ilmavirran järjestelmä. Miksi muuttuvan ilmavirran järjestelmä?

Suunnittelu Optivent. Paineesta riippuva vai riippumaton ohjaus. Muuttuvan ilmavirran järjestelmä. Miksi muuttuvan ilmavirran järjestelmä? Suunnittelu Optivent uuttuvan ilmavirran järjestelmä uuttuvan ilmavirran järjestelmässä (VAV, Variable Air Volume) tulo- ja poistoilman virtaus muuttuu tarpeen mukaan. uuttuvan ilmavirran järjestelmällä

Lisätiedot

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c.

ECL Comfort V a.c. ja 24 V a.c. 230 V a.c. ja 24 V a.c. Kuvaus ja sovellus Säätölaite on suunniteltu helposti asennettavaksi: yksi kaapeli, yksi liitin. säätölaitteessa on yksilöllisesti suunniteltu taustavalaistu näyttö. Grafiikkaa

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0.

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE. yli 70 F G H I HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS. Vallox 140 Effect SE 3,0. Vallox 140 Effect SE Vallox 140 Effect SE Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 140 Effect SE Sertifikaatti Nro VTT 1863 21 07 1 (2) Vallox 140 Effect SE on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC

valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE DC Vallox 90 SE D Vallox 90 SE D Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 90 SE D Sertifikaatti Nro 327/05 1 (2) Vallox 90 SE D on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena ja sen lämmöntalteenoton

Lisätiedot

Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA

Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Sami Mäenpää PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Energiatekniikan koulutusohjelma LVI-tekniikka 2011 PÄIVÄKOTIEN SISÄILMATUTKIMUS SATAKUNNASSA Mäenpää, Sami Satakunnan ammattikorkeakoulu Energiatekniikan

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rei itetty laite. Mitat

Rei itetty laite. Mitat Mitat Ød Tuotekuvaus on pyöreä ja teollisuuskäyttöön sovitettu laite syrjäyttävään ilmanvaihtoon. :ssä on säätöpeltitoiminto, jolla on mahdollista valita vaakasuora tai pystysuora puhalluskuvio riippuen

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

DOMO S/E/R. Tulo- ja poistoilmalaite LYHYESTI. Säätövapaa tulo- ja poistoilmalaite pikaliitännällä kanavistoon.

DOMO S/E/R. Tulo- ja poistoilmalaite LYHYESTI. Säätövapaa tulo- ja poistoilmalaite pikaliitännällä kanavistoon. Tulo- ja poistoilmalaite LYHYESTI Säätövapaa tulo- ja poistoilmalaite pikaliitännällä kanavistoon. Materiaali polypropeeni. Tuloilmalaite säädettävällä puhallussuunnalla. Poistoilmalaitteet ensimmäisen

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA

www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi 29.5.2008 IV-kuntotutkimus Orvokkitien koulu, ruokalarakennus Orvokkitie 15 01300 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4,

Lisätiedot

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa

lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Mitattu, mallinnettu ja koettu lämpöviihtyvyys toimistohuoneessa Miimu Airaksinen, Riikka Holopainen, Pekka Tuomaala, Jouko Piippo, Kalevi Piira, Mikko Saari, At Arto Antson, Risto Ruotsalainen, Anssi

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja

Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu. Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja Päiväkotien lepohuoneiden sisäilmanlaatu Pia Gummerus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus, terveystarkastaja TAUSTAA Päivähoitoasetus oli muuttumassa niin että ryhmäkokoa voidaan nostaa 21 lapsesta 24 lapseen

Lisätiedot

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Eveliina Kankkunen* Työterveyslaitos, Sisäympäristölaboratorio

Lisätiedot

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu

TRV Nordic. Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu TRV Nordic Termostaattianturit Joka sisältää tuntoelimen Pohjoismainen muotoilu IMI TA / Termostaatit ja patteriventtiilit / TRV Nordic TRV Nordic Nämä omavoimaiset patteriventtiileiden termostaattianturit

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

LVI-suunnittelu II (3 op) Luento 29.9.2015 Jäähdytysjärjestelmät Jäähdytyksen mitoitussimuloinnit Erikoisopettaja, DI Timo Svahn

LVI-suunnittelu II (3 op) Luento 29.9.2015 Jäähdytysjärjestelmät Jäähdytyksen mitoitussimuloinnit Erikoisopettaja, DI Timo Svahn LVI-suunnittelu II (3 op) Luento 29.9.2015 Jäähdytysjärjestelmät Jäähdytyksen mitoitussimuloinnit Erikoisopettaja, DI Timo Svahn Ilmastoinnin jäähdytyksen kylmätekniikkaa Koneellinen ilmastoinnin jäähdytys

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Topvex ilmankäsittelykoneet

Topvex ilmankäsittelykoneet Puhaltimet Huippuimurit Ilmankäsittelykoneet Asuntoilmanvaihto Paloturvallisuus Savunpoisto Säätölaitteet Tunnelipuhaltimet Topvex ilmankäsittelykoneet Laadukasta sisäilmaa kaikkiin oleskelutiloihin 2

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Riihipellon päiväkoti Krakankuja VANTAA

Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI Riihipellon päiväkoti Krakankuja VANTAA Fysiikan laboratorio LÄMPÖKUVAUSRAPORTTI 6.2.07 Riihipellon päiväkoti Krakankuja 5 0 VANTAA Fysiikan laboratorio 14.5.07 Sisällys 1 Kohteen yleistiedot...3 1.1 Kohde ja osoite...3 1.2 Tutkimuksen tilaaja...3

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN KOETUT OLOSUHTEET JA SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN PÄIVÄKODISSA Sisäilmastoseminaari 16.3.2011 Marko Pulliainen LVI-talotekniikkateollisuus ry (1) TAUSTAA PÄIVÄKOTIEN ILMANVAIHTO, 2002 tavoitteena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Kanavan ilmanlaatuanturin ELQZ GOLD/COMPACT

Kanavan ilmanlaatuanturin ELQZ GOLD/COMPACT FI.ELQZ0440.090 Kanavan ilmanlaatuanturin ELQZ--04- GOLD/OPAT. Yleistä Sisäilman hiilidioksidipitoisuus on tehokas mittari huoneen epäpuhtauksille ja ilmanvaihtoasteelle. O-mittaukselle perustuva ilmastoinninohjaus

Lisätiedot