JÄSENTIEDOTE. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 3/2012 > Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄSENTIEDOTE. Kauppakamari kouluttaa. Kauppakamariasiaa 3/2012 > 18.06. Kansainvälisiä asoita. Muuta yritystietoa."

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa JÄSENTIEDOTE 3/2012 > KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Kauppakamarin päivitetty Koulutuskalenteri/syksy Attitude 2012 kysely Rauman kauppakamari alueella: Kauppakamari selvitti nuorten asenteita ja näkemyksiä alueella...4 Kauppakamariasiaa Matti Esko ja Ari Salmi jäseniksi kauppakamarien valtakunnalliseen liikennevaliokuntaan...5 Kauppakamarien ICT-barometri valmistui...5 Rauman kauppakamarin kevätkokous Paikallisilta tietotekniikkayrityksiltä lisäarvoa liiketoimintaasi tilaisuus...6 Minkälainen on kuntien hankintapolitiikka? tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Rauman Yrittäjien kanssa Etapissa...6 Kansainvälisiä asoita Jos menestyt Ruotsissa, menestyt kaikkialla!...7 Intian ICT mahdollisuudet selville Muuta yritystietoa IPR-tuomioistuin perustetaan...8 Veroilmoitus jätetty miten verotus toimitetaan Lakiasiat Kesäloman alkaminen Työehtosopimusten yleissitovuus Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee... 11

2 YHTEYSTIEDOT Puhelin Faksi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin GSM Koulutuspäällikkö Päivi Junnila Puhelin GSM Yhteyspäällikkö Johanna Huhtala (KV-asiat ja Olkiluoto-yhteyshenkilö) Puhelin GSM Lakiasiantuntija Veroasiantuntija Yritysasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin GSM työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin GSM elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin GSM yrityskaupat sukupolvenvaihdokset Rauman Kauppakamarin alueella toimivat HHJ (Hyväksytty Hallituksen Jäsen) tutkinnon suorittaneet asiantuntijat os. 2

3 Kauppakamari kouluttaa Koulutuskalenteri Syksy 2012 Tarkemmat koulutussisällöt näkyvät nettisivuillamme kohdasta koulutus. Koulutukseen ilmoittautuminen tapahtuu nettisivujen kautta LYYTI järjestelmään. Lisätiedot ja toivomukset järjestettävistä koulutuksista Päivi Junnila , Taloushallinto Muutoksia laskutussäännöksiin Tilinpäätös ja veropäivä Vuoden 2013 ennakkoperintä Myynti- ja markkinointi Myyntiin liittyvät vuorovaikutustilanteet Kv-koulutus Incoterm Intrastat- EU-maiden välisen kaupan tilastointi Työsuhde ja henkilöstöhallinto Työsuhteen päättäminen ja yt menettely Esimiestyö ja johtaminen Muutososaava esimies (sisältää myös irtisanomiskeskustelujen käymisen) Matkaseminaarit Yritysmatka Istanbuliin Taloushallinnon Eloseminaari Tallinnassa Sihteeri ja Assistenttipäivät 2012 Tallinnassa Esimiespäivät Vierumäellä Talous- ja Vero laivaseminaari Tukholmaan Työsuhdepäivät Aulangolla 3

4 KOULUTTAA Attitude kysely Rauman kauppakamari alueella: Kauppakamari selvitti nuorten asenteita ja näkemyksiä alueella Nuorten asenteet ovat pääosin positiivisia, sillä he arvostavat tärkeimmiksi ominaisuuksiksi tulevaisuudessa aloitteellisuutta, omatoimisuutta ja positiivista asennetta työntekoon. Kauppakamari on hieman huolissaan siitä, että Rauman seudun alueen nuorten tuntemus ja kiinnostus alueen suurimmista toimialoista ja työpaikoista on liian vähäistä. Rauman kauppakamari toteutti yhteistyössä alueen 4 lukion ja ammattiopiston kanssa kyselyn, jossa selvitettiin Rauman kauppakamarin alueen nuorten ajatuksia koulusta, työstä ja tulevaisuudesta. Kohderyhmänä olivat lukion ja toisen vuosikurssin ammattiopiston opiskelijat. Kysely toteutettiin välisenä aikana Raumalla. Kysely toteutetaan valtakunnallisesti ja mukana on 15 kauppakamaria. Selvityksen avulla voidaan verrata eri alueiden tuloksia keskenään sekä myös lukio- ja ammattiopiskelijoiden asenteita keskenään. Kyselyllä selvitettiin, mitä nuoret ajattelevat koulutuksesta, työstä ja tulevaisuudesta. Nuoret tarvitsevat menestyäkseen tulevaisuudessa tietoa, mutta myös positiivista asennetta työelämään ja opiskeluun. Kysely koostui 54 väittämästä ja kyselyyn vastattiin anonyymisti 309 toisen vuosikurssin opiskelijaa. 221 opiskeli Rauman ja lähialueen lukioissa ja muut vastanneet ammattiopistossa. Näistä oli 159 naisia ja 150 miestä. Kyselyssä selvitettiin myös kohderyhmän vanhempien koulutustaustaa. Lukiossa opiskelijoiden toisella tai molemmilla vanhemmilla oli 49 % korkeakoulututkinto ja vastaavasti ammattiopiston opiskelijoiden toisella tai molemmilla vanhemmalla oli 25 % korkeakoulututkinto. Tosin 20 % vastaajista ei tiennyt vanhempiensa koulutustaustaa ja 35 % vastaajista ilmoitti vanhemmillaan olleen tai olevan oma yritys. Vastaajista yli 90 % arvioi tarvitsevansa tulevaisuudessa työelämässä englantia, 85 % toista kotimaista kieltä, n. 40 % saksaa ja 35 % venäjää ja n.30 % ranskaa. Kohderyhmän nuoret arvioivat tärkeimmiksi työnantajan arvostamiksi ominaisuuksiksi aloitteellisuuden, omatoimisuuden ja positiivisen asenteen työntekoon (92 %). Tytöt arvioivat asiakaspalvelutaitoja poikiin verrattuna tärkeämmäksi ja vastaavasti pojat arvioivat kykyä reagoida muutoksiin tärkeämpänä ominaisuutena kuin tytöt. Nämä vastaavat hyvin tulevaisuuden tarpeisiin. Yli 90 % ilmaisi haluavansa opiskella ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa ja oli myös valmis muuttamaan opiskelun takia. Vastaajista myös n. 90 % ilmoitti olevansa valmis tulemaan toimeen opiskelun aikana pienemmällä tulolla ja 60 % oli valmis ottamaan myös lainaa. Yli 60 % vastaajista oli kiinnostunut opiskelemana ulkomailla tai halukas opiskelijavaihtoon. Kun kysyttiin, millä aloilla haluaa tulevaisuudessa työskennellä, nousi suosituimmiksi aloiksi lukiolaisilla opetus ( 60 %), myynti- ja markkinointi (55 %), matkailu, hotelli ja ravintola-ala sekä media-ala (n. 50 %-osuudella). Vain noin 20 % haluaisi työskennellä esim. teknologia- tai metsäteollisuudessa. Vastaavasti ammattiopistossa nousi suosituimmiksi aloiksi kauppa (55 % ), myynti ja markkinointi (55 %), media (45%) liikenne- ja logistiikka, elektroniikka ja sähkö sekä matkailu, hotelli ja ravintola-ala (43 %). Arvioi miten tarvitset tulevassa työurassasi seuraavaa osaamista (lukio) kansainvälisyyteen, kulttuureihin ympäristöön yrittäjyyteen liittyvä talous tieto- ja viestintäteknologia äidinkieltä fysiikka, kemia, biologia matemaattista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin/melko samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä jonkin verran eri mieltä täysin/melko paljon eri mieltä Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, mitä osaamista tulevalla työuralla tarvitaan eniten. Lukiolaiset arvioivat, että äidinkieltä (90 %), kansainvälisyys ja kulttuuri (n.80 %), tieto- ja viestintäteknologia (80 %) sekä matemaattista osaamista (75 %). Vastaavasti ammattiopistossa opiskelevat arvioivat tieto- ja viestintäteknologia sekä yrittäjyys (n. 90 %), äidinkieli (85 %) ja kansainvälisyys ja kulttuuri (80 %) osaamista. Vapaa-ajan arvostus on kasvussa. Tämä näkyy siinä, että nuoret arvioivat tärkeimmäksi vapaa aikaa ystävien ja perheen kanssa (n. 90 %) ja harrastuksia (75 %). Sen sijaan alle 50 % arvioi tärkeimmäksi elämässä ansaita paljon rahaa. Arvioi miten tarvitset tulevassa työurassasi seuraavaa osaamista ( ammattiopisto) kansainvälisyyteen, kulttuureihin ympäristöön yrittäjyyteen liittyvä talous tieto- ja viestintäteknologia äidinkieltä fysiikka, kemia, biologia matemaattista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin/melko samaa mieltä jonkin verran samaa mieltä jonkin verran eri mieltä täysin/melko paljon eri mieltä Eri osaamisalueiden tärkeys Osaamisalue Lukio ammattiopisto 40% pitää tärkeänä matemaattiset 16% ei pidä tärkeänä 31% pitää tärkeänä fysiikka, kemia, biologia 31% ei pidä tärkeänä 69% pitää tärkeänä äidinkieli 3% ei pidä tärkeänä 50% pitää tärkeänä tieto- ja 5% ei pidä tärkeänä viestintäteknologia 28% pitää tärkeänä talous 16% ei pidä tärkeänä 27% pitää tärkeänä yrittäjyyteen liittyvä 21% ei pidä tärkeänä 22 % pitää tärkeänä ympäristöön 21% ei pidä tärkeänä 54 % pitää tärkeänä kansainvälisyyteen, 9% ei pidä tärkeänä kulttuureihin 47% pitää tärkeänä 12 ei pidä tärkeänä 26% pitää tärkeänä 18 ei pidä tärkeänä 50 % pitää tärkeänä 5 % ei pidä tärkeänä 55 % pitää tärkeänä 5% ei pidä tärkeänä 46% pitää tärkeänä 8% ei pidä tärkeänä 43 % pitää tärkeänä 9% ei pidä tärkeänä 36 % pitää tärkeänä 7% ei pidä tärkeänä 51% pitää tärkeänä 8% ei pidä tärkeänä 4

5 KAUPPAKAMARIASIAA Matti Esko ja Ari Salmi jäseniksi kauppakamarien valtakunnalliseen liikennevaliokuntaan Keskuskauppakamarin uusi liikennevaliokunta vahvistaa kauppakamareille tärkeää vaikuttamistyötä liikennepolitiikassa. Sen tavoitteena on valmistella ja linjata kauppakamarien yhteisiä kantoja toimialan ajankohtaisiin kysymyksiin. Valiokunnan perustaminen on osa kauppakamarien yhteisen strategian toimeenpanon tehostamista. Olen iloinen siitä, että olemme saaneet kauppakamareiden esityksestä erittäin päteviä ja vaikutusvaltaisia yritysjohtajia mukaan valiokuntatyöskentelyymme. Olen varma, että tällä kokoonpanolla pystymme sekä reaktiivisesti että proaktiivisesti vaikuttaviin kannanottoihin ja näkyvään julkiseen keskusteluun, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä. Liikennevaliokunnan jäseniksi valittiin Keskuskauppakamarin hallituksen kokouksessa seuraavat henkilöt: 1. Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto (puheenjohtaja) 2. Konsernijohtaja Hans Ahola, Ahola Transport Oy (jäsen) 3. Toimitusjohtaja Matti Esko, Euroports Oy (jäsen) 4. Toimitusjohtaja Heikki Kovanen, Kovanen Oy (jäsen) 5. Toimitusjohtaja Kimmo Naski, HaminaKotka Satama Oy (jäsen) 6. Toimitusjohtaja Risto Pekola, Pekolan Liikenne Oy (jäsen) 7. Aluejohtaja Aila Postareff-Jurvelin, Itella (jäsen) 8. Toimitusjohtaja Ari Salmi, CT-logistics Oy (jäsen) Odotukset kannattavuuden kehityksestä ovat myönteiset, sillä 55 prosenttia näkee sen paranevan ja vain seitsemän yritysjohtajaa odottaa kannattavuuden heikentyvän. Odotuksiin nähden ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on pysynyt odotetulla tasolla (68 % vastaajista). Jatkossa ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuus vaikeutuu jopa 19 yrityksessä (18 %) arvioiden mukaan. Kaksi kolmasosaa (67 %) on sitä mieltä, että ammattitaitoisen työvoiman saatavuus pysyy ennallaan. Rauman kauppakamarialueen vastauksista käy myös ilmi, että ICT-toimialaa pitäisi kehittää alan yritysjohtajien mielestä kehitystyön ja koulutuksen suhteen sekä keskittyä sovellusten ohjelmointiin mobiililaitteita varten. ICT-toimialan rakennemuutoksen vaikutuksia Rauman kauppakamarialueella arvioidaan niin, että vapautuvia työntekijöitä pitäisi palkata alueella jo toimiviin tai alueelle perustettaviin uusiin yrityksiin. Edelleen pitäisi löytää erikoisalue, jolle löytyisi myös kysyntää. Rauman kauppakamarin kevätkokous Rauman kauppakamarin kevätkokous pidettiin Teknologiatalo Sytyttimessä. Paikalla oli runsas joukko jäsenyritysten edustajia sekä esitelmöitsijänä oli asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru. Kauppakamarien ICT-barometri valmistui Kauppakamarien ICT-barometri tehtiin internet-kyselynä Barometrin toteuttivat Hämeen, Keski-Suomen, Oulun, Rauman, Tampereen ja Turun kauppakamarit. Alueellisten kauppakamarien ICT-barometri on Suomen kattavin koko toimialaa käsittelevä barometri, joka on tehty vuodesta ICT-toimialan suhdanteet ovat kehittyneet viimeisten 12 kuukauden aikana joka toisessa (56 % vastaajista) yrityksessä odotetusti ja viidenneksellä (22 %) odotettua paremmin. Vastanneista vain 11 yritysjohtajaa odottaa toimialan suhdanteiden heikkenevän yrityksensä näkökulmasta, kun 39 prosenttia odottaa suhdanteiden paranevan ja 51 prosenttia näkee niiden pysyvän ennallaan. ICT-alan yritysten kannattavuus kehittyi viimeisten 12 kuukauden aikana pääsääntöisesti odotetusti (54 % vastaajista), mutta neljänneksessä (28 %) kuitenkin heikommin kuin odotettiin. 5

6 KAUPPAKAMARIASIAA Paikallisilta tietotekniikkayrityksiltä lisäarvoa liiketoimintaasi tilaisuus Rauman kauppakamari järjesti tilaisuuden teknologiatalo Sytyttimessä Tilaisuudessa oli mukana tietotekniikka-alan yrityksiä, jotka pitivät alustuksia toiminnastaan ja tuotteistaan. Tilaisuudessa oli mukana mm. seuraavat yritykset: Affecto Oyj, Atea Finland Oy, Comprog Electronics Oy, Enerpoint Oy, Fujitsu Oy, Ionsign Oy,Progman Oy,Terameri Oy, Riffid Oy, topteam Tilaisuus sai hyvän palautteen osallistujilta ja tilaisuus koettiin antoisaksi sekä tarpeelliseksi osallistujien mielestä. Tilaisuudessa otettiin esille toiveena myös mahdollinen laajentaminen jatkossa. Tilaisuus oli maksuton osallistujille. Tilaisuuden materiaali on saatavilla Rauman kauppakamarin kotisivuilta. Tilaisuudessa käsiteltiin mm. Mitä ja miten Rauman kaupunki ostaa missä yritysten mahdollisuudet? Hankintapäällikkö Jaakko Aerila, Rauman kaupunki Case 1: Kokemuksia kiinteistöhuollosta ja siivoustoi mesta julkiseen sektorin partnerina Toimitusjohtaja Tauno Maksniemi, RTK Palvelu Case 2. Kunnan jätehuollon ja siivoustoiminnan järjestäminen - liiketoimintanäkökulma: Rauman kaupungin teknisen toimen johtaja Seppo Heikintalo Rauman kaupungin vanhuspalvelujen kokemukset palvelusetelistä sääntöasiakirja toiminnan ryhdittäjänä missä palveluseteli on Raumalla käytössä palvelusetelin käytön laajentaminen sosiaali- ja terveysjohtaja Pekka T Jaatinen, Rauman kaupunki Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli pähkinänkuoressa KTM Minna Tuominen- Thuesen, KPMG Minkälainen on kuntien hankintapolitiikka? - tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Rauman Yrittäjien kanssa Etapissa. Tilaisuudessa kuultiin monia alustuksia asiasta ja yritysesimerkkejä sekä lopussa oli paneeli, joka koostui eri asiantuntijoista. Päätöspuheenvuoron piti Rauman Yrittäjien puheenjohtaja Johanna Närvä. 6

7 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Jos menestyt Ruotsissa, menestyt kaikkialla! Ruotsi, Saksa ja Venäjä muodostavat Suomen ulkomaankaupan kärkikolmikon. Yritysten riskit toimia Ruotsissa ovat pienet verrattuna moneen muuhun maahan. Ruotsia pidetään luonnollisena maana aloittaa kansainvälistyminen. Ruotsi on silti monessa suhteessa erilainen kuin Suomi. Suomen tullin tilastojen mukaan Ruotsi oli Suomen tärkein vientimaa lähes 12 prosentin osuudellaan vuonna Tuonnissa se oli kolmantena kuten edellisenäkin vuonna. Ruotsin viennin osuus maan bkt:stä oli 50 prosenttia vuonna Ruotsin suurimmat vientimaat olivat Saksa, Norja ja Iso-Britannia ja tuontimaat Saksa, Norja ja Tanska. Suomi on Ruotsin kuudenneksi tärkein vientimaa ja seitsemänneksi tärkein tuontimaa. Ruotsissa vähittäiskaupan kasvun odotetaan pysyvän positiivisena vuonna 2012, mutta erityiskauppa kärsinee kuluttajien epävarmuudesta. Elintarvikealalla kuluttajat kiinnittävät erityistä huomiota lisäaineisiin. Terveystrendi on yhä vallitseva. Terveydenhuolto- ja hoiva-alalla uuden valinnanvapauslain soveltaminen ja ikääntyvien ruotsinsuomalaisten tarve saada palveluita omalla kielellään voisivat antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Rakennuspuolella riittää saneeraamista. Asuntokantojen keskiikä on vuotta. ICT on Ruotsin suurimpia toimialoja. Skype, Spotify ja Mindmark ovat tunnettuja nimiä. Lähivuosina Tukholmaan uskotaan nousevan uusi Euroopan tech hub. Valmistava teollisuus on Ruotsin selkäranka. Juutinrauman silta sekä yhdistyneet Kööpenhaminan ja Malmön satamat liittävät toisiinsa kaksi metropolialuet ta eli Kööpenhaminan ja Malmön ja muodostavat 3,8 miljoonan asukkaan markkina-alueen. Silta ja satama ovat vaikuttaneet voimakkaasti alueen positiiviseen taloudelliseen kehitykseen. Malmöllä on hyvät mahdollisuudet tulla Itämeren alueen logistiseksi keskukseksi, jos suunnitelmat tehdään oikein ja infrastruktuuria kehitetään. Ruotsin markkinat syytä analysoida tarkasti Ruotsi on yli 9 miljoonaan asukkaan markkina. Väestöstä miltei 20 prosenttia asuu Suur-Tukholman alueella. Ruotsalaiset ovat tunnetusti hintatietoisia ja ostovoimaisia kuluttajia. Monet kulutustrendit rantautuvat Suomeen Ruotsin kautta. Suomalaisten ja ruotsalaisten arvostukset ja tottumukset saattavat olla kuitenkin hyvin erilaisia, samoin lait. Markkina on syytä analysoida tarkasti, sillä vain harvassa tapauksessa Ruotsi on kotimarkkinoiden jatke. Vaikka Ruotsissa on tarjolla kaikkea, voi oikealla strategialla ja taktiikalla sekä hyvällä viestinnällä vallata markkinaosuuksia ja kasvaa kannattavasti. Ja jos yritys onnistuu Ruotsin hyvin kilpailluilla markkinoilla, sillä on hyvät mahdollisuudet menestyä kaikkialla. Keskustele, kuuntele ja ennen kaikkea myy Ruotsalaisia pidetään miellyttävinä, mutta pidättyväisinä ostajina. Ulkoiseen olemukseen kiinnitetään huomiota enemmän kuin Suomessa. Ruotsalaiset pitävät keskustelusta ja varsinainen liikekeskustelu aloitetaan vasta, kun ruotsalainen antaa siihen signaalin. Asioista ei päätetä yhtä nopeasti kuin Suomessa. Neuvotteluihin on syytä valmistautua huolellisesti. Ajan tasalla olevat ja mielellään ruotsinkieliset esitteet helpottavat asioiden esittämistä. Myös englanninkielinen internet-sivusto tai esite antavat vauhtia markkinoinnissa. Tärkeintä on kuitenkin osata myydä! Parasta on, jos saa ostajan innostumaan ja kyselemään tuotteesta tai palvelusta. EVA Raportissa Heja, Sverige! Mitä Suomi voisi oppia Ruotsilta politiikassa ja taloudessa (ja urheilussa)? todetaan, että Suomessa tehdään innovaatioita, Ruotsissa brändejä. Kun suomalaiset yritykset usein jäävät kotimarkkinoille, kasvavat ruotsalaiset yritykset kansainvälisiksi menestystarinoiksi. Kun me ujostelemme, ajavat ruotsalaiset etuaan ja markkinoivat. Ehkä nyt olisi aika muuttaa raportin käsitteitä ja aloittaa kansainvälistyminen tutustumalla Ruotsin markkinoihin ja niiden tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin! FinnCham-verkosto yritysten apuna Ruotsin markkinoilla Lisätietoja Kirjoittaja: Asiantuntija Anne Hatanpää, FinnCham/ Keskuskauppakamari Intian ICTmahdollisuudet selville Nopeasti kasvavan talouden ansiosta Intia on erittäin potentiaalinen ja kiinnostava kumppani liiketoiminnan sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyön kehittämisessä monella eri alalla. Uusi opas tuo esiin Intian mahdollisuudet suomalaisille ICT-alan yrityksille. Finpro, Tekes ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat yhdessä selvittäneet Intian liiketoiminta- ja muita mahdollisuuksia, jotka tukevat suomalaisten yritysten vientiä ja kansainvälistymistä. Käytännön esimerkki työstä oli Fin- Node-innovaatioverkoston toiminnan käynnistäminen Intiassa vuonna Intia on globaalisti haluttu yhteistyötaho. Suomella on Intiassa hyvä maine ja yhteydet eri ministeriöiden päättäjiin. Intia ja Suomi ovat allekirjoittaneet vuonna 2008 tieteellis-teknologisen yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Suomi on valittu yhdeksi tutkimus-, kehitysja innovaatioyhteistyön kohdemaaksi. India Runway: Guide for understanding ICT -käsikirjaa kannattaa käyttää oppaana Intian ymmärtämiseen ennen kaikkea innovaatioekosysteemitasolla; miksi, miten ja missä innovaatiot syntyvät, millaisia mahdollisuuksia ne avaavat ja miten ne jalostetaan palveluiksi ja liiketoiminnaksi. Lisäksi oppaassa kuvataan pääpiirteitä liiketoiminta- ja inno- 7

8 KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA vaatiopotentiaalista valtavassa, nopeasti kasvavassa ja kehittyvässä maassa. Intiaa ei ole helppoa ymmärtää saati valloittaa. Markkinat ovat kuitenkin terveet, niillä on kysyntää ja kilpailua, ja ennen kaikkea globaalin tason ylittävää kasvua. Selvitäkseen uudessa maailmantaloudessa yritykset joutuvat pohtimaan rooliaan ja suhtautumistaan voimakkaasti nouseviin Intiaan ja Kiinaan, eivät ainoastaan perinteisiin kohdemarkkinoihin Yhdysvaltoihin ja EU:hun. Kulttuurin ja yhteiskunnan erilaisuus mielessä pitäen Intia kannattaa muistaa markkinana ja lähitulevaisuudessa yhä enemmän myös innovaatioiden tuottajana. Lisätietoja Kari Ryynänen Senior Adviser Tekes puh , kari.ryynanen(at)tekes.fi Hanna Marttinen-Deakins Head of Industry, Software and Digital Media Finpro puh , hanna.marttinen-deakins(at) finpro.fi MUUTA YRITYSTIETOA IPR-tuomioistuin perustetaan Hallitus on päässyt yhteisymmärrykseen immateriaalioikeusasioiden siirtämisestä markkinaoikeuden yhteyteen. Immateriaalioikeusasiat ja niitä koskevat turvaamistoimet siirtyvät markkinaoikeuteen vuoden 2013 syksyllä. Tätä ennen vireille tulleet asiat eivät siirtyisi markkinaoikeuteen. Keskuskauppakamari on ajanut IPR-tuomioistuimen perustamista jo kymmenen vuoden ajan. Tuomioistuimen uskotaan lisäävän kilpailukykyä. Asiantuntemuksen keskittäminen parantaa ratkaisujen laatua ja vähentää muutoksenhakutarvetta sekä kokonaiskustannuksia. Näillä seikoilla on oleellista merkitystä yritysten todelliseen oikeusturvaan, toteaa Keskuskauppakamarin lakimies Anne Horttanainen. On Suomen kannalta erinomainen asia, että ratkaisu on vihdoin tehty. Kun IPR-asioiden merkitys jatkuvasti kasvaa yritysten liiketoiminnassa, kustannustehokkaalla, nopealla ja asiantuntevalla käsittelyllä on suuri vaikutus suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Erityisesti PK-yritysten kannalta on keskeistä, että koko prosessi hoidetaan samassa tuomioistuimessa, sanoo Keskuskauppakamarin IPR-valiokunnan puheenjohtaja ja Sanoma Oyj:n lakiasiainjohtaja Merja Karhapää. Veroilmoitus jätetty miten verotus toimitetaan Elinkeinonharjoittajat, henkilöyhtiöt sekä osakeyhtiöt ovat jättäneet veroilmoituksensa vuodelta Verotus toimitetaan seuraavien kuukausien aikana näiden annettujen veroilmoitusten perusteella. Verohallinto saa verotukseen liittyviä tietoja sivullisilta tiedonantovelvollisilta suorasiirtotietoina sekä tarkkailutietoina. Verohallinnolla itselläkin on verovelvolliseen ja verotuksen toimittamiseen liittyviä tietoja. Kaikki nämä mainitut tiedot ovat mukana verovalmistelussa. Verotukseen vaikuttaneet tiedot liitetään verotusasiakirjoihin. Luotettavasti laadittu veroilmoitus on merkittävin asiakirja verovalmistelun kannalta. Jos veroilmoitus puuttuu, verotuksen toimittaminen on mahdotonta ja verotus joudutaan toimittamaan arvioimalla, ellei veroilmoitusta pyyntöjenkään jälkeen toimiteta verohallintoon. Veroilmoituksen täydentäminen Verovelvollisella on oikeus täydentää veroilmoitustaan lähes verotuksen valmistumiseen saakka. Jotta täydennettävä asiakirja ehtii varmasti käsiteltäväksi ennen verotuksen päättymistä, se kannattaa lähettää noin kuukausi ennen verotuksen päättymisaikaa. Kaksikin viikkoa voi riittää tietyissä tapauksissa, mutta varmuuden vuoksi kannattaa varata verohallinnolle kuukausi aikaa asian käsittelyyn. Verohallinto voi myös pyytää antamaan lisätietoja tai selvityksiä verotuksen toimittamista varten. Selvitystä pyydetään useimmiten kirjallisesti. Selvityspyynnössä mainitaan aika, minkä kuluessa selvitys on annettava verohallinnolle. Tämä aika on yleensä kaksi viikkoa. Tähän aikaan on mahdollisuus saada lisäaikaa, jos selvitystä ei pystytä heti antamaan. Lisäajan saamisen edellytys on hyvin perusteltu syy lisäajan tarpeelle. Selvityspyynnössä eritellään tarkasti ne asiat mistä selvitystä halutaan ja missä laajuudessa. Verohallinto auttaa selvityksen antamisessa, jos pyyntö on jollain tavalla epäselvä. Veroilmoituksesta poikkeaminen Verovalmistelussa voi ilmetä asioita joiden perusteella verohallinto aikoo poiketa veroilmoituksen luvuista verotusta toimittaessaan. On voitu vähentää aiheettomasti kuluja tai vähennetty kuluja liian paljon. Tuloja saattaa puuttua. Jos poikkeaminen on olennaista, niin verovelvollista on tämän johdosta kuultava ja pyydettävä vastinetta tämän johdosta. Vastineen pyytäminen parantaa oikeusturvaa. Vastineeseen vastaamatta jättäminen tarkoittaa, että hyväksyy verohallinnon poikkeamisen veroilmoituksesta. Puutteellisesti tai virheellisesti täytetystä veroilmoituksesta saattaa seurata veronkorotus. 8

9 MUUTA YRITYSTIETOA Verotuksen valmistuminen Elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden verotus valmistuu verovuotta seuraavan lokakuun lopussa. Yhteisön verotus valmistuu 10 kuukautta tilinpäätöskuukauden lopusta lukien. Jos yhteisöllä päättyy kaksi tilikautta samana verovuonna, niin 10 kuukauden aika lasketaan viimeisimmän tilikauden päättymisestä. Turhien oikaisuvaatimusten välttämiseksi Verohallinto lähettää nykyisin varhennettuja verotuspäätöksiä. Verotuspäätökset tulevat noin 6 kk:n kuluttua tilikauden päättymisestä. Silloin pystytään korjaamaan selvät virheet ennen verotuksen päättymistä ilman oikaisumenettelyä. Varhennettua verotuspäätöstä pystyy korjaamaan selvissä tapauksissa jopa puhelinsoiton perusteella. Verotuspäätös kannattaa tarkastaa huolellisesti. Tarkastuksessa verrataan verotuspäätöstä ja annetun veroilmoituksen kopiota. Verotuspäätöksessä ei ole montaa lukua, joten tarkastaminen on nopeaa ja helppoa. Veroilmoituksella ilmoitettu verotettavan tulon määrä tai vahvistettavan tappion määrä tarkastetaan verotuspäätöksestä. Samoin tarkastetaan nettovarallisuuden määrä. Jos ennakon täydennysmaksu on maksettu tai liikaa maksettu ennakkovero on haettu takaisin, niin verotuspäätöksen tulisi näyttää maksettavan veron kohdalla nollaa. Verotuspäätöksessä näkyvät myös aikaisemmilta vuosilta vahvistetut tappiot sekä mahdollisesti määrätyt veronkorotukset. Verotuksen valmistuttua eli päätyttyä ei verotusta pääse muuttamaan muuten kuin oikaisuvaatimuksen kautta. Ellei ennakon täydennysmaksua ole maksettu, niin verotuspäätöksen mukana tulee jäännösveron maksamista varten tilisiirtolomake. Osakeyhtiöillä jäännösvero maksetaan yhdessä erässä ja elinkeinonharjoittajat maksavat jäännösverot kahdessa erässä. Osakeyhtiöillä eräpäivä on verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivä. Elinkeinonharjoittajat maksavat jäännösverot joulukuussa ja seuraavan vuoden helmikuussa. Jos liikaa maksettuja ennakkoveroja ole haettu takaisin, osakeyhtiöissä ne palautetaan verotuksen päättymistä seuraavan toisen kuukauden 7. päivä. Elinkeinonharjoittajat saavat palautukset samoin kuin luonnolliset henkilötkin eli joulukuun alussa. Muutoksen hakeminen verotukseen Verotuksen päätyttyä verovelvollinen tai veronsaaja voivat hakea muutosta verotukseen. Muutosta haetaan tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Muutosta voidaan hakea normaalista verotuspäätöksestä, jälkiverotuksesta, verotuksen oikaisusta, maksuunpanon oikaisusta ja uudelleen toimitetusta verotuksesta. Verotuksen oikaisulautakunnan päätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä vielä KHO:een jos sinne saadaan valituslupa. LAKIASIAT Kesäloman antaminen Loman ansainta ja lomakausi Työntekijä ansaitsee vuosilomaa työsuhteen kestosta riippuen 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa. Mikäli työntekijän työsuhde on mennessä kestänyt vähintään vuoden, on työntekijä ansainnut lähtien 2,5 lomapäivää kuukautta kohden ja lomaa on kertynyt yhteensä 30 päivää. Näistä kesälomapäiviä ovat 24 ensimmäistä lomapäivää ja talvilomaa sen ylittävät lomapäivät. Työnantaja voi määrätä kesälomapäivät pidettäväksi lomakaudella Menettelytavat lomaa annettaessa Ennen lomien ajankohdan ilmoittamista työnantajan on annettava työntekijöille tilaisuus esittää toiveensa loman ajankohdasta. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen ja toiveet tulisi voida esittää niin hyvissä ajoin, että työntekijät käytännössä voivat vaikuttaa lomiensa ajankohtiin. Lomatoiveet tulee muistaa pyytää myös esimerkiksi perhevapailla, sairauslomilla ja lomautettuna olevilta työntekijöiltä. Työnantajan on pyrittävä ottamaan työntekijöiden toiveet huomioon lomien ajankotia määrätessään, mutta päätäntävalta loman lopullisesta ajankohdasta on kuitenkin työnantajalla. Työnantajan on ilmoitettava loman ajankohdasta työntekijälle kuukautta ennen loman alkamista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkua. Kaksi viikkoa on ehdoton takaraja ja sitä voidaan noudattaa vain niissä tilanteissa, jolloin kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole mahdollista. Ilmoitettu loman ajankohta on sitova ja työnantaja on velvollinen korvaamaan mahdollisen vahingon, joka aiheutuu, kun työnantaja siirtää jo ilmoittamansa loman ajankohtaa. Tällaista vahinkoa voi olla esimerkiksi lomamatkan peruuttamisesta aiheutuneet kustannukset. Ilmoitusaikojen lisäksi työnantajan on noudatettava lomien antamisessa myös tasapuolisuutta työntekijöiden kesken. Työntekijöiden lomatoiveet on otettava tasapuolisesti huomioon työjärjestelyjen sallimissa rajoissa ja mahdollista lomavuorottelua on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin työntekijöihin. Vuosiloman antaminen Pääsääntönä on, että kesäloma on annettava yhdenjaksoisena lomakaudella. Jos töiden käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä, vuosiloman 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan yksipuolisella määräyksellä antaa osissa. 9

10 LAKIASIAT Loma annetaan arkipäivinä. Lomapäivät eivät siis ole työpäiviä tai kalenteripäiviä, vaan arkipäiviä. Arkipäiviä puolestaan ovat kaikki muut päivät paitsi punaisella kalenteriin merkityt päivät (sunnuntait ja muut pyhät), joulu- ja juhannusaatto sekä pääsiäislauantai. Lomaa kuluu normaalilla viikolla kuusi päivää. Laki ei erottele lauantaita muista arkipäivistä, eikä siellä näin ollen ole mitään sääntöä siitä, kuinka monta lauantaita lomaan tulee sisältyä. Ainoastaan loman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan sisältyy. Työnantaja voi edellyttää omissa vuosilomaa koskevissa periaatteissaan, että kesälomaan on sisällyttävä neljä lauantaita myös silloin, kun loma pilkotaan työntekijän toiveesta pieniin jaksoihin. Loma annetaan osa-aikaeläkkeellä olevalle osa-aikatyöntekijälle samalla tavoin kuin kokoaikaisellekin. Lomapäiviä ovat kaikki arkipäivät eli pääsääntöisesti kuusi päivää viikossa, riippumatta siitä ovatko ne eläke- tai työpäiviä. Loma-ajankohta voi olla sovitun työajan ja eläkkeellä oloajan kanssa päällekkäin. Työnantajalla on siis oikeus sijoittaa vuosilomaa myös ajanjaksoon, jolloin työntekijä on osa-aikaeläkkeellä (TN 1376/01). Esimerkiksi kaksi viikkoa työssä ja kaksi viikkoa eläkkeellä olevan työntekijän neljän viikon kesäloma voidaan sijoittaa kahdelle työviikolle ja kahdelle eläkeviikolle. Loman tulisi kuitenkin alkaa työviikolla. Suositeltavin tapa onkin loman sijoittaminen puoliksi työ- ja puoliksi eläkeajalle. Jos työaikaa sen sijaan on vähennetty enemmän tai vähemmän kuin puolet, voidaan loma antaa siten, että se sijoittuu työ- ja eläkeajalle samassa suhteessa kuin työaikaa on lyhennetty. Samalla tavoin menetellään osittaisella hoitovapaalla olevan työntekijän loman antamisen suhteen. Esimerkiksi, jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti perjantait hoitovapaalla, kuluu häneltä normaalisti kuusi lomapäivää viikossa ja myös hoitovapaapäivä lasketaan siis lomapäiväksi. Sopimismahdollisuudet Kesäloman 12 päivää ylittävä osa voidaan työnantajan ja työntekijän kesken sopimalla jakaa osiin. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää loman 12 arkipäivää ylittävän osan yhdessä tai useammassa jaksossa ajanjaksona, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Toisin sanoen koko kesäloma voidaan pitää alkaen ja viimeistään Kuitenkin vähintään 12 lomapäivää on siis pidettävä huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Loput, 12 arkipäivää ylittävä lomanosa, voidaan sopimalla siirtää pidettäväksi viimeistään vuoden kuluttua lomakauden päättymisestä, siis mennessä. Tällaisen siirretyn loman pitämisen tarkasta ajankohdasta päättää normaalien loman antamista koskevien säännösten mukaan työnantaja tai ajankohta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Kolmas sopimismahdollisuus koskee työsuhteen päättymistilannetta. Kaikki työsuhteen päättymiseen mennessä kertyvät lomat voidaan sopia pidettäviksi irtisanomisaikana. Työnantaja voi määrätä työntekijän lomalle irtisanomisaikana noudattaen loman antamista koskevia määräyksiä (kuuleminen, ilmoitusaika, lomakausi). Loman sijoittaminen työntekijän vapaajaksoille Ensinnäkin loma tulisi alkaa työntekijän työpäivänä. Toiseksi työnantajan määrätessä työntekijän loma pidettäväksi osissa, kolmen päivän mittaiseen tai sitä lyhyempään loman osaan ei saa sisältyä lauantaita tai muuta työntekijän vapaapäiviä, ellei työntekijä anna siihen suostumustaan. Kolmanneksi lomaa ei saa sijoittaa päällekkäin työtekijän äitiys- tai isyysvapaan kanssa, ellei loman sijoittamisesta työntekijän kanssa näin sovita. Jottei vuosiloman antamisesta aiheutuisi äitiys- tai isyysvapaan vuoksi ratkaisemattomia ongelmia, vuosilomalaissa on erityissäännös, jonka mukaan vuosiloma voidaan antaa kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä, jos sitä ei näistä johtuen ole voitu antaa normaaleissa aikarajoissa. Lomautus ei siirrä vuosiloman ajankohtaa. Lomautuksesta huolimatta kesäloma on annettava lomakaudella, ellei työnantajan ja työntekijän välillä sovita loman siirtämisestä. Lomautus jatkuu kesäloman päätyttyä ilman erillistä lomautusilmoitusta. Säästövapaa Työtekijän on oikeus säästää 24 päivää ylittävä lomanosa, toisin sanoen talviloman osuus, pidettäväksi myöhemmin seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen. Työnantajalla on oikeus kieltää loman säästäminen ainoastaan silloin, jos loman säästäminen aiheuttaisi yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Edellisen lisäksi työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työntekijä säästää 18 päivää ylittävät lomapäivät, eli neljännen kesälomaviikon. Työntekijän on ilmoitettava säästöhalukkuudestaan siinä yhteydessä, kun työnantaja kuulee työntekijöitä lomien ajankohdista. Säästövapaa voidaan pitää työtekijän määräämänä kalenterivuonna tarkemmin sovittuna ajankohtana. Jos säästövapaan ajankodasta ei päästä sopimukseen, työntekijä voi päättää säästövapaan ajankohdan ilmoittamalla siitä työnantajalle neljä kuukautta ennen säästövapaan aloittamista. Minna Salli, lakimies Helsingin seudun kauppakamari Työehtosopimusten yleissitovuus Työehtosopimus sitoo lähtökohtaisesti työehtosopimuksen solmineita osapuolia eli työnantaja- ja työntekijäliittoa sekä niiden jäseninä olevia yhdistyksiä ja yksittäisiä työnantajia. Työehtosopi- 10

11 LAKIASIAT muksia ovat siis yleensä velvollisia noudattamaan ne työnantajat, jotka ovat järjestäytyneitä eli jonkun työnantajaliiton jäseniä. Tätä kutsutaan työehtosopimusten normaalisitovuudeksi. Tämän lisäksi työehtosopimus voi tulla noudatettavaksi yleissitovuuden perusteella. Yleissitovuus turvaa järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteen vähimmäisehdot. Tämä asettaa velvollisuuksia yksinomaan työnantajalle eli työntekijöille ei synny yleissitovuuden perusteella mitään velvollisuuksia. Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa sitä, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Yleissitovat työehtosopimukset julkaistaan finlexissä osoitteessa Työnantajan pääasiallinen toimiala Työnantajan on erittäin tärkeää selvittää, onko työnantajan toimialalla yleissitova työehtosopimus. Toimialalla tarkoitetaan yleensä työnantajan pääasiallista toimialaa eli yleensä työehtosopimus määräytyy työnantajan päätoimialan mukaisesti. Eräässä korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 1992:187) todettiin, että kuljetusliikkeen kahvion työntekijöihin voitiin soveltaa autoalan huoltokorjaamojen työehtosopimusta (eikä majoitus- ja ravitsemisalan työntekijöitä koskevaa työehtosopimusta) muun muassa siitä syystä, että kahviolla ei ollut tavanomaista kahvilaliikkeen asemaa ja toimintaa eikä se ollut yhtiön varsinaisesta toiminnasta erillinen osa, vaan palveli tuota toimintaa. Kahvion myynti oli suuntautunut valtaosaltaan yhtiön työntekijöille ja vain vähäisessä määrässä asiakkaille tai muille henkilöille. Toimiala voi määräytyä myös edellä mainitusta poiketen, jos toiminto muodostaa itsenäisen osan. Toisessa korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 1990:180) lasiteollisuutta harjoittavan tehdasmyymälän yhteydessä olleessa yleisö- ja henkilökuntaravintolassa toimineiden työntekijöiden työsuhteisiin oli sovellettava majoitus- ja ravitsemusalan eikä lasiteollisuuden työehtosopimusta. Oikeus kiinnitti ratkaisussaan huomioita muun muassa siihen, että kahvio oli ollut yrityksen varsinaisesta lasiteollisesta toiminnasta erillään oleva osa ja sen myynti oli pääasiallisesti suuntautunut yleisölle. Täten kahviolla oli ollut tavanmukaisesti harjoitetun kahvilaliikkeen asema ja toiminta. Kaikilla aloilla ei välttämättä yleissitovaa työehtosopimusta ole ja mikäli näin on, sovelletaan työsuhteeseen lakien säännöksiä. Tulkinta-apua siitä, tuleeko yleissitova työehtosopimus sovellettavaksi vai ei, voi kysyä työsuojeluviranomaisilta. Määräykset työsuhteen ehdoista ja työoloista Työnantajan, joka toimii yleissitovan työehtosopimuksen toimialalla, mutta ei ole järjestäytynyt liittoon, tulee noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoista ja työoloista. Tällaisia ovat muun muassa palkkausta koskevat ehdot, yleiskorotukset, työaikaehdot, oikeus palkkaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa, oikeus työpuvun huollosta maksettavaan korvaukseen, vuosilomaehdot, lomauttamista ja irtisanomista koskevat ehdot, luottamusmieskorvaus ja ryhmähenkivakuutus. Työnantaja ei ole yleissitovuuden perusteella velvollinen noudattamaan työehtosopimuksen toteuttamista koskevia määräyksiä. Työnantajilla ei myöskään ole oikeutta yleissitovuuden perusteella tehdä työehtosopimukseen perustuvaa paikallista sopimusta. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli työehtosopimus antaa mahdollisuuden sopia työntekijöiden kanssa työehtosopimuksen alittavista työehdoista, tämä mahdollisuus ei koske järjestäytymätöntä työnantajaa. Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä. Sairauspäivärahan hakuaika lyhenee Kesäkuun 2012 alusta lukien sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Osasairauspäivärahaa pitää hakea kahden kuukauden kuluessa osa-aikatyön aloittamisesta. Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky ja selvitettävä yhdessä työnantajan ja työntekijän kanssa työhönpaluun mahdollisuudet, jos työntekijän sairauspoissaolojaksot pitkittyvät tai toistuvat usein. Arvio on tehtävä viimeistään silloin, kun työntekijälle on maksettu sairauspäivärahaa 90 arkipäivää. Nämä 90 päivää voivat kertyä yhtäjaksoisesta työkyvyttömyydestä tai useista lyhyistä jaksoista. Kela muistuttaa päivärahapäätöksissä ja tiedotteissa työntekijää pyytämään lausuntoa työterveyshuollosta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon, kun poissaolo on jatkunut yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa yhteensä kuukauden ajan. Kela edellyttää, että työnantaja seuraa sairauspoissaoloja, ennen kuin se voi korvata ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia korkeimman tason mukaan. Jos työnantaja, työntekijät ja työterveyshuolto ovat yhdessä sopineet työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta, voidaan ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista korvata 60 %. 11

12 HYVÄKSYTTY HALLITUKSEN JÄSEN Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ)-kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekeville henkilöille tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. Vuodesta 2007 alkaen HHJ -kurssin käyneille on ollut tarjolla mahdollisuus suorittaa HHJ -tutkinto. Seuraava Rauman kurssi käynnistyy Varaa paikkasi ajoissa! Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (à 4 h), joiden lisäksi ohjelmassa on ryhmätyö (4 6 h) ja lukupaketti. Mikäli jokin koulutusajankohta ei sovi sinulle, niin voit suorittaa ko. päivän myös jonkun muun kauppakamari alueen koulutuskokonaisuudessa erikseen sovittuna. 1. jakso: Hyvä hallintotapa Tiistai , klo , Villa Tallbo, Petäjäksentie 178, Rauma 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi Tiistai , klo , Villa Tallbo 3. jakso: Hallituksen strategiatyö Torstai , klo , Villa Tallbo 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Torstai , klo , Villa Tallbo Ryhmätyö suoritetaan jaksojen 2 ja 4 välissä. Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot (raportointi, strategiatyö, palkitsemisjärjestelmät jne.) erityisesti pk-yrityksen näkökulmasta ja vahvasti käytäntöön soveltaen yritysesimerkkien kautta. Kurssin hinnat Jäsenetuhinta 1100 euroa (+alv 23%) Normaalihinta 1600 euroa (+alv 23%) Kirjallisuutta Hyvä hallitustyö: Juhani Erma, Tommi Rasila, Olli V. Virtanen (sis. hintaan) Listaamattomien yhtiöiden hallinnoinnin kehittäminen, Corporate Governance: Keskuskauppakamari (sis. hintaan) Lisätiedot ja ilmoittautumiset (max. 20 osallistujaa) viimeistään mennessä koulutuspäällikkö Päivi Junnila, puh tai sähköposti Rauman Offsetpaino Oy

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012

Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Attitude 2012- kysely Rauman Kauppakamari 10.5.2012 Kyselyn taustatiedot Kysely lähetettiin kaikkiaan neljään lukioon ja yhteen ammattioppilaitokseen Rauman Kauppakamarin alueella Kysely kohdistettiin

Lisätiedot

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset

Attitude 2012. Pirkanmaan tulokset Attitude 2012 Pirkanmaan tulokset Kyselyn taustaa Kohderyhmänä toisen asteen toisen vuosikurssin opiskelijat Vastaajia yhteensä 379 12 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Tampereen kaupunkiseudulta

Lisätiedot

Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (à 4 h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti.

Kurssi koostuu neljästä puolen päivän jaksosta (à 4 h), joiden lisäksi on ryhmätyö (4-6 h) ja lukupaketti. Maamme tulevaisuuden strategioissa yksi painopistealueista on yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten kasvun tukeminen. Näin luodaan mahdollisuuksia uusien työpaikkojen syntymiselle ja vanhojen säilymiselle.

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja

Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Attitude 2010 Attitude 2010:n kohderyhmänä toisen asteen, toisen vuosikurssin opiskelijat. Vastaajat 16 lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta Pohjanmaalta ja Keski-Pohjanmaalta. Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela

Työntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010 Julkaistavissa 10.6.2010 klo 11 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Helsingin seudun, Hämeen, Keski- Suomen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN ICT-BAROMETRI 2010

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja

Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011. Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Henkilöstön siirtymisperiaatteet 25.11.2011 Anne-Maj Salmi Heta henkilöstötyöryhmän puheenjohtaja Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/fi/paketti Heta henkilöstötyöryhmä

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS

REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS Lisenssisopimus 1 (5) REVOLUTION-LISENSSISOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämä lisenssisopimus ( Sopimus ) on tehty seuraavien osapuolten välillä: 1. Trainer4You Revolution Oy, y-tunnus 2623516 6, Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012

Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö. Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kunnat ja 30-60 - 90- päivän sääntö Kevan Työterveyshuoltotutkimuksen tuloksia 31.5.2012 Kevan Työterveyshuoltotutkimus 2012 Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuntaorganisaatioiden työterveyshuollon

Lisätiedot

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla

Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla Työsuojeluvalvonnoissa esille tullutta parannettavaa marjatiloilla 28.1.2014 Marjanviljelijän työvoima- ja palkkapäivä, Suonenjoki Itä-Suomen aluehallintovirasto, Merja Laakkonen 28.1.2014 1 Työnteko-oikeudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9..2011 klo

Lisätiedot

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori

Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Ruotsin markkinoiden mahdollisuudet Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Antti Vuori Miten Suomalais-ruotsalainen kauppakamari voi auttaa kansainvälistymisessä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Perustettu

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä

Harri Hietala Keijo Kaivanto. Vuosilomalaki käytännössä Harri Hietala Keijo Kaivanto Vuosilomalaki käytännössä TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad ISBN 978-952-14-2102-2

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 51/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merimiesten vuosilomalain 9 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi merimiesten vuosilomalakia. Pykälää työntekijän oikeudesta saada vuosilomansa

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011 klo 12 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Helsingin seudun, Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan, Rauman, Satakunnan, Tampereen ja Turun kauppakamarit KAUPPAKAMARIEN 10. ICT-BAROMETRI 2011 Julkaistavissa 9.6.2011

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.

erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt. erisk - Yhteistyö riskienhallinnan verkkoyhteisösssä Tutkimuspäällikkö Helena Kortelainen puh. 020 722 3206 e-mail helena.kortelainen@vtt.fi ULKOISET RISKIT ULKOISET RISKIT Markkinariskit Markkinariskit

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI 1. Sopimusosapuolet Työnantaja Nimi Osoite Työnantajan edustaja asemamaassa Nimi Osoite Työntekijä Nimi Osoite 2. Työn suorittamispaikka Asemamaa: Paikkakunta: Toimipiste: 3.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Altian tulospalkkio 2014

Altian tulospalkkio 2014 Altian tulospalkkio 2014 palkkio on osa Altian palkitsemiskokonaisuutta. palkkio-ohjelmista päätetään vuosittain. palkkio maksetaan joko kerran vuodessa tai useammin tuotantopalkkiona tai myyntipalkkiona.

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus

Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Tilinpäätöksestä veroilmoitukseen käytännönläheinen taloushallinnon valmennuskokonaisuus Jaksot: 17.10.2011 Arvopapereiden käsittely kirjanpidossa ja verotuksessa 17.11.2011 Käyttöomaisuus kirjanpidossa

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi

Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus. Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Skatteverket SKV 442, 5.painos Ruotsissa työskentelevien ja ulkomailla asuvien tuloverotus Tietoja ruotsiksi, suomeksi, englanniksi, saksaksi, espanjaksi, puolaksi ja venäjäksi Finska Ulkomailla asuvia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely

Vuosilomalaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp. Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 17/2005 vp Hallituksen esitys vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä vuosilomalaiksi ja eräiksi

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen

KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 11.6.2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen Pääkaupunkiseutu, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi KAUPPAKAMAREIDEN ICT-BAROMETRI 2008 Tampereen kauppakamari / Anja Taskinen ICT-toimialat Lähde:

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot