4. Luento 9.2. Hyvä ja paha ravinto. Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 4. Luento 9.2. Hyvä ja paha ravinto Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen

2 Aineisto-osoite Materiaali on paikassa Tuo viimeinen / on tärkeä, muuten ei toimi. Sieltä ->2011 Kevät ja kukin luento

3 Hyvä ja paha ravinto Syömiseen ja juomiseen liittyvää moraalikeskustelua kautta aikain Miksi jotkut ruoat ja juomat ovat saastaisia ja toiset taas ei? Mikä olisi oikea mitoitus? Ehtoollinen, uhraukset ja muut pyhät ruoat ja juomat Miksi syömiseen ja juomiseen liittyy niin paljon sosiaalisia rituaaleja ja muita normatiivisia käytäntöjä, ja usein varsin erilaisia kuin ulostamiseen ja virtsaamiseen? Ovatko terveydelliset kriteerit puhtaasti lääke- ja terveystieteellisiä vai kantavatko ne muitakin merkityksiä mukanaan?

4 Ruoka ja seksi Molemmat keskeisiä kaikkien eliöiden hengissä pysymiselle ja lisääntymiselle Molemmat myös runsaan sosiaalisen kiinnostuksen ja säätelyn kohteita Molemmat keskeisiä myyteissä, uskonnollisessa regulaatiossa ja muissa kulttuurikäytännöissä Seksiin ja seksuaalisuuteen liittyy usein ravinnosta ja sen hankinnasta peräisin olevia mieli- ja kielikuvia (saalistus, herkullisuus, lihan himo etc.) Toisaalta seksissä lähtökohtaisesti vähintään kaksi osapuolta, joten sen sosiaaliset suhteet ehkä vielä komplisoidumpia

5 Ruoka ja seremoniat Ruualla, juomalla ja niiden tarjoamisella merkittävät perinteiset sosiaaliset merkityksensä, joista monia variaatioita eri kulttuureissa erityisesti vieraanvaraisuuden osoituksina Merkittävä rooli myös erilaisissa siirtymä- ja muissa riiteissä, joissa ruuan tai juoman nauttimisella erityisiä ritualisoituja merkityksiä (maljojen kohottaminen, juhla-ateriat, pohjoismainen kahvikäytäntö jne.) Myös erityisiä tiettyihin tilanteisiin ja juhliin kiinteästi liittyviä ruokia ja niiden nauttimistapoja (laskiaispulla, joulukinkku, tippaleivät jne.) Rituaaleilla usein myös uskonnolliset ulottuvuutensa ja liittymä uhrauskäytäntöihin (ehtoollinen, ruuan vienti haudoille ja hautakammioihin jne.)

6 Ruoka ja maku Maun käsite levinnyt konkreettisista asioista kuten ravinnon nauttimisesta moniin abstrakteihin konteksteihin kuten hyvä tai huono maku taiteen ja muun kulttuurin yhteydessä Kyseessä on toisaalta viittaus subjektiivisiin kokemuksiin, mutta toisaalta niillä tavoitetaan yhteisöllistä konsensusta ja normatiivisuutta Hyvä maku on jotain muuta ja enemmän kuin vain todeta, että pitää jostain Fyysiset makukokemukset kehittyneet lajityypillisesti evoluution myötä, joten niissä on paljon yhteistä, mikä mahdollistaa tietynasteiset konsensukset Toisaalta runsaasti myös yksilöllisiä ja yhteisöllisiä eroja

7 Makuaistin alkuperä Yleisesti ottaen makuaisti kehittynyt evoluution myötä niin, että vahingolliset ja/tai vaaralliset asiat myös maistuvat pahalta ja päinvastoin Toisaalta muuttuvassa tilanteessa makuaisti voi jäädä jälkeen kuten esim. makean pitämisen tapauksessa, joka niukan ravinnon oloissa on hyödyllinen taipumus, mutta runsaan ravinnon tilanteessa aiheuttaa ylensyöntiä, lihavuutta ja muita terveydellisiä haittoja Yleisesti lapset ja naiset pitävät aikuisia miehiä enemmän makeasta, joka liittynee myös näiden suhteellisesti suurempaan ravinnontarpeeseen Makuaisti usein myös kehittyy ja varsinkin mieltymys muihin perusmakuihin kuin makeaan kehittyy vasta myöhemmällä iällä

8 Ruoka ja juoma miehuuskokeina Ilmeisesti edelliseen liittyen hurjien voimakkaanmakuisten tai etovannäköisten ruokien ja voimakkaasti alkoholipitoisten juomien nauttimiseen liittyy monissa kulttuureissa erilaisia näyttämisrituaaleja, joissa tosi miehet (useimmiten) näyttävät kykenevänsä nauttimaan niistä Monissa erikoisissa perinneruuissa hiukan samaa elementtiä Viinien, viskien ja muiden juomien snobbailevassa nautiskelussa ja arvioinnissa osin kyse samasta eli oman maun korostamista ja ylevöittämistä yhteisesti sovittujen merkitysten, merkkikoodien ja nokkimisjärjestysten kautta

9 Ruoka ja jätteet Merkittävä anomalia siinä, että ravinnon nauttiminen yleensä sosiaalisesti ja yhteisöllisesti merkittävä ja positiivinen tapahtuma, saman ravinnon poisto ulostamalla ja virtsaamalla sen sijaan useimmissa kulttuureissa taas ei Mistä mainittu ero? Kemiallis-biologinen peruste: jätteissä vahingollisia bakteereja, joten niitä on (ainakin nisäkkäiden) hyvä välttää, minkä vuoksi niiden haju, maku ja jopa ulkonäkö herättävät luontaista ja usein kulttuurin korostamaa inhoa ja halua välttää niitä Toisaalta taas esim. koirat, joilla on hyvin kehittynyt hajuaisti, eivät tunnu inhoavan lajikumppaniensa ja muidenkin jätösten nuuhkimista ja nuolemista, vaan päinvastoin ne muodostavat keskeisen tekijän niiden välisessä viestinnässä

10 Puhdas ja likainen Osa erosta voi aiheutua myös siitä, että toisin kuin metsästys ja muu ravinnonhankinta, jossa yhteistyöstä on hyötyä, sama ei päde ulosteisiin, vaan ne voi toimittaa hyvin yksinkin Ruuan ja jätteiden erosta on suora kytkentä muihinkin käsityksiin puhtaasta ja likaisesta, jotka ovat myös levinneet runsaasti konkreettisten kontekstien ulkopuolelle Erityisen kiinnostava yhteys on moraalin ja käyttäytymisen määrittäminen puhtaaksi ja likaiseksi ja tämän jaon luonteva kytkeytyminen seksuaalisuuteen ( dirty old men jne.) Kytkennälle on ominaista myös hyvin voimakas kahtiajako, normatiivisuus ja sitä myötä syntyvä moraalinen paatos Puhdas (morsian, neitsyt jne.) samastuu hyvein usein hyvään ja likainen pahaan

11 Kohtuullisuus Erityisesti syömiseen liittyy sopivan mitoituksen tärkeys Liian vähän ravintoa aiheuttaa nälän tunteen ja tyydyttämättömänä aliravitsemuksen, liian paljon ylikylläisyyden tunteen ja pitempään jatkettuna lihavuutta Luonto asettaa omat rajansa, mutta tämä heijastuu voimakkaasti myös kulttuurisiin käytäntöihin ja kohtuullisuuden ihanteeseen, joskin usein myös ylenpalttiset juhla-ateriat, roomalaisten orgiat ym. osoittavat, että joissakin yhteyksissä runsaatkin kohtuumitoituksen ylitykset ovat mahdollisia ja tietyssä kontekstissa myös sosiaalisesti hyväksyttyjä Kohtuullisuuden ihanne kuitenkin tärkeä ja siirtynyt moniin muihinkin asiayhteyksiin

12 Kultainen keskitie Aristoteleen formuloima kultaisen keskitien sääntö yleistää käsitteen kaikkeen ihmisen toimintaan Myös monet uskonnolliset käskyt ja normit sisältävät samantyyppisiä määrittelyjä siitä mikä ja missä laajuudessa on suotavaa ja mikä ei Monissa uskonnoissa myös hyvinkin yksityiskohtaisia määräyksiä sallituista ja kielletyistä ruoka-aineista ja niiden nautintakonteksteista (juutalaisten kosher ja happamaton leipä, islamin monet säännöt jne.) Ruokaan ja juomaan liittyvä normisto heijastuu selvästi myös muuhun inhimilliseen toimintaan; seksuaalisuuteen, omistukseen, altruismiin jne.

13 Roomalainen vessasali