Rytmi ottaa vallan. Parisuhdeväkivalta maksaa Haiti toipuu Kun kehitysohjelma epäonnistuu. Koska maailma ei ole valmis. maaliskuu 1.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rytmi ottaa vallan. Parisuhdeväkivalta maksaa Haiti toipuu Kun kehitysohjelma epäonnistuu. Koska maailma ei ole valmis. maaliskuu 1."

Transkriptio

1 Koska maailma ei ole valmis maaliskuu ulkoasiainministeriö_utrikesministeriet Rytmi ottaa vallan Pape Diouf tanssittaa väkeä mbalax-musiikin tahtiin dakarilaisessa klubissa Senegalissa. Parisuhdeväkivalta maksaa Haiti toipuu Kun kehitysohjelma epäonnistuu

2 kuva Mitro Härkönen Afrikkalainen protesti soi hip hopin tahtiin. Räppärit ovat nykypäivän idoleja, nuoria johtajia. He antavat äänen globaalille afrikkalaiselle sukupolvelle, joka luo itse säänto nsä ja rakentaa uutta afrikkalaista identiteettiä, kirjoittaa Karri Miettinen alias rapartisti Paleface. Hän kertoo muun muassa eteläafrikkalaisesta Hip Hop Pantsulasta, joka käveli kilometriä Botswanasta Keniaan. Matkallaan hän valisti hiv/aidsista ja voimaannutti nuoria. s Kehitys maaliskuu

3 _ sisältö 4 maailman Makasiini 9 Pääkirjoitus 10 Väkivalta käy kalliiksi Afrikassa lähes puolet naisista on kokenut ruumiillista ja/tai seksuaalista väkivaltaa parisuhteessaan. Ugandassa jokainen pahoinpitely maksaa naiselle keskimäärin viisi Yhdysvaltain dollaria. 16 Nicaragua: Kovan onnen kehitysohjelma ProPemcen piti auttaa ko yhiä pienyrittäjiä markkinoille. Ohjelmassa lähes kaikki meni pieleen. Mitä tapauksesta voi oppia? 22 Kehitys tuli kylään Himbalapset huolehtivat yhä karjan paimentamisesta aamuin ja illoin. Monet käyvät myös koulua. 32 Syrien: Syrier hjälper varandra i nöd Exilsyrier i den turkiska gränsstaden Reyhanlı bygger proteser åt sina stympade landsmän. 36 herrasmiehen viimeinen ristiretki Suurlähettiläs Pertti Majanen toimii toisena puheenjohtajana YK:n kestävän kehityksen rahoituskomiteassa. 40 Haiti: Hidasta toipumista Neljä vuotta maanjäristyksen jälkeen osa haitilaista asuu yhä telttaleireillä. Silti paikalliset luottavat tulevaisuuteen. 46 Pinnalla: Katastrofeihin pitää varautua 48 Suomi tekee Pohjoisvietnamilaisille suomalainen vesi on yhä laadun tae. 49 Suomi tukee Himbat asuttavat Namibian ja Angolan välistä rajaseutua. Aivan viime vuosiin asti paimentolaisheimo on elänyt eristyksissä ja tukeutunut tiiviisti omiin perinteisiinsä. Nyt he ovat antaneet nykyajalle hieman periksi, ja lapset käyvät koulua ja juovat kaivovettä. kuva larisa pelle kannen kuva KAROLIINA EK 50 vapaalla Toimittaja Erika Bjerstro m kehottaa katsomaan Afrikkaa uusin silmin. Senegalissa rytmi siirtyy perinto nä vanhemmalta lapselle. 56 Kolumni: Protestilaulu horjuttaa valtaa 58 lähdössä Laura Inha matkaa Intiaan. 59 Sarjakuva maaliskuu Kehitys 3

4 maailman makasiini _ Suomi tulikokeessa Maalis-huhtikuussa Suomesta tulee Tansanialle budjettitukea antavien maiden puheenjohtaja. Suomen puheenjohtajuus alkaa haasteellisena aikana. Muutamat keskeiset avunantajat, kuten Norja, Britannia ja Maailmanpankki, ovat joko luopuneet tai luopumassa yleisestä budjettituesta. Myo s Tansanian hallituksen kiinnostus tehdä yhteistyo tä perinteisten avunantajien kanssa on vähentynyt 2000-luvun alusta. Yhteistyo n ja kanssakäymisen muodot ovat suuressa muutoksessa, ja tilanteen hoitamisessa tarvitaan paljon diplomatiaa, sanoo Suomen Tansaniansuurlähettiläs Sinikka Antila. Budjettituki on kehitysyhteistyo n muoto, jossa varat kanavoidaan vastaanottajamaan budjetin kautta ko yhyyden vähentämiseen. Vuosina lähes 40 prosenttia Tansanian saamasta kehitysavusta oli budjettitukea, ja se vastasi 14 prosenttia julkisista menoista. Viime vuonna Suomi antoi Tansanialle budjettitukea 11 miljoonaa euroa vuodessa. Budjettitukea maksettiin Tansanialle kaikkiaan noin 410 miljoonaa euroa, joten Suomen vaikutusvallan voi ajatella noin 40-kertaistuvan kertaheitolla. Tulen soittamaan ahkerasti Tansanian valtionvaraministerille ja erityisesti ministerio n valtiosihteerille, Antila toteaa. ParemPaan ILMAPiiriin Tansanialle vuosina annetusta budjettituesta on tehty riippumaton arviointi, jonka mukaan rahoitusta on kanavoitu budjettituen avulla tehokkaasti erityisesti kouluille, terveydenhoitoon ja teiden parantamiseen. Arvio Tansaniassa budjettitukea on ohjattu koulujen, terveyskeskusten ja teiden rakentamiseen. Maan keskiosissa Mufindin maaseudulla tiet odottavat vielä päällystämistä. kumoaa väitteen, jonka mukaan budjettituki mahdollistaisi hallituksen omien varojen siirtämisen niiltä aloilta, mihin budjettitukea kohdennetaan, sanoo arviointiryhmän johtaja Andrew Lawson. Hän antaa budjettituelle kouluarvosanaksi 6 ½, kun sillä olisi hänen mukaansa mahdollisuus saavuttaa 8 tai 9. Rakentava keskustelu siitä, millä strategioilla ko yhyyttä vähennetään, ei hänen mielestään toimi Tansaniassa. Lawsonin mukaan ilmapiiri pilaantui vuonna 2007, jolloin Tansaniassa paljastui suuria korruptiotapauksia. Silloin hallituksen ja budjettitukiryhmän välinen vuoropuhelu muuttui kirjanpitoharjoitukseksi. Sinikka Antila on samaa mieltä ilmapiiriongelmista mutta muistuttaa, että luottamusta onnistuttiin palauttamaan jo edellisen puheenjohtajan Ruotsin kaudella. Suomen puheenjohtajuuskauden jälkeen pitäisi olla konkreettista tavoitetta, jotka budjettituella halutaan saavuttaa ja joihin sekä Tansanian hallitus että avunantajat ovat sitoutuneet. Jos yhteiset tavoitteet saadaan aikaiseksi, dialogi paranee, Antila uskoo. Nyt tavoitteita on liikaa eli 38. PAsi NOKELAinen Suomen vaikutusvalta Tansaniassa 40-kertaistuu kertaheitolla. MVphotos / Polaris Elvi Rista 4 Kehitys maaliskuu

5 KOONNEET MAtti REMES JA PAsi NOKELAinen Etelä-Afrikan uhanalaiset sarvikuonot eivät ole turvassa kansallispuistoissa. INTIA Lapset pelaavat krikettiä Dharawin slummissa, joka on yksi maailman suurimmista. Valtavat putket johtavat vettä Mumbain miljoonakaupungin asukkaille. Lue artikkeli parisuhdeväkivallasta sivulta 10. Slummin pojat oppivat tavoille Nuori nainen joukkoraiskattiin bussissa Intian New Delhissä joulukuussa Toinen nuori nainen joukkoraiskattiin elokuussa 2013 Mumbaissa. Raiskaajat olivat vuotiaita. Teot herättivät sukupuolikasvatusta jakavat järjesto t. Nyt pojat Dharavin slummissa Mumbaissa seuraavat teatteriesitystä, jossa joukko poikia kävelee torille ostoksille ja tyto t huutelevat heille hävytto myyksiä. Tajusimme, että muutos edellyttää poikien mukaan ottamista. Hehän ovat tytto jen tulevia kumppaneita, Sneha-järjesto n Garima Deveshwar Bahl kertoo. Järjesto ssä selvitettiin puolen vuoden kuluttua, miten valistustyo oli tehonnut. Sekä tyto istä että pojista yli 70 prosenttia katsoi samojen vapauksien kuuluvan kummallekin sukupuolelle. Aiemmin niin ajatteli vain puolet nuorista. (IPS) JENNIFER MCKELLAR/IPS Afrikka Potenssilääke rahoittaa terrorismia Villieläinten salapyynti on kiihtynyt Afrikassa. Se kytkeytyy islamistisen al- Shabaabin ja muiden terroristijärjestöjen toimintaan, joka on niin ikään yltynyt. Vuosina Afrikassa tapettiin lähes norsua ja sarvikuonoa syöksyhampaiden ja sarvien takia. Sarvijauhetta käytetään muun muuassa potenssilääkkeenä varsinkin Kiinassa, ja siitä maksetaan enemmän kuin kullasta tai platinasta. (IPS) FILIPPiinit Velanmaksu jatkuu Filippiineillä arvioidaan, että marraskuisen Haiyan-taifuunin tuhojen korjaaminen maksaa 13,7 miljardia euroa. Filippiinit maksaa vanhoja velkojaan joka vuosi lähes Haiyanin tuhojen arvosta. Velkojen arvo oli vuonna 2012 noin 55 miljardia euroa. Ne juontuvat paljolti presidentti Ferdinand Marcosin diktatuurin ( ) ajalta. (IPS) Kehitys-lehti kirjoitti laajasti velkahelpotuksista numerossaan 4/2013. ED MCKENNA/IPS Etiopia Paimentolaisheimot Omo-joen ympäristössä Etiopiassa kärsivät valmistuvasta suurpadosta. Paimentolaiset patoa pakoon Kun 243-metrinen Gibe III valmistuu Etiopiassa ensi vuonna, se on Afrikan korkein pato. Sähko ä pitäisi riittää myytäväksi Keniaankin, mutta Omo-jokivarren asukkaiden elämä vain kovenee. Joen ympäristo ssä asuu 15 heimoa, jotka viettävät pääosin paimentolaiselämää. Noin 1,5 miljoonaa ihmistä kärsii padosta. Osa joutuu muuttamaan, toisilta uhkaa loppua ruoka. Omon vuotuinen tulva on ollut elintärkeä kuivan seudun heimoille, jotka hyo dyntävät vesijätto maita ruokakasvien viljelyssä. Etiopian valtio siirtää heimoja toisaalle, ja tilalle tulee ulkomaisten yhtio iden suurviljelmiä, jotka saavat kasteluvetensä patoaltaasta. Etiopia on Afrikan toiseksi väkirikkain valtio ja yksi sen nopeimmin kasvavia talouksia. Asukkaita on yli 86 miljoonaa, joista vain 17 prosenttia sai sähko ä vuonna (IPS) maaliskuu Kehitys 5

6 maailman makasiini _ VEROParatiisit Laiton pääomapako Suomen kumppanimaissa Sijoitus Vietnam (38.) milj. dollaria TIELIIKENNE Tuberkuloosia pahempi tappaja TaPPavien tautien vastaisessa taistelussa on saavutettu merkittäviä voittoja viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana. Samaan aikaan liikennekuolemien määrä kasvaa hälyttävästi erityisesti kehitysmaissa, kertoo brittiläinen talouslehti The Economist. Maailman terveysjärjesto n WHO:n mukaan liikenneonnettomuuksissa kuolee nykyisin 1,3 miljoonaa ihmistä vuodessa. Tuberkuloosiin menehtyy vuosittain saman verran ihmisiä. Malaria vaatii vuosittain kuolonuhria. Liikenneruuhka Intian Mumbaissa. Etiopia (39.) Sambia (41.) Nepal (66.) Tansania (79.) Mosambik (118.) Kenia (119.) Tuhannen miljardin aukko Laittomien pääomien virta valtiorajojen yli on kiihtynyt. Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Global Financial Integrityn mukaan laittomien rahasiirtojen määrä kehittyvistä talouksista ja kehitysmaista oli 947 miljardia dollaria vuonna 2011, mikä on lähes 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kehitysmaat menettävät ylivoimaisesti eniten pääomia suuryritysten laittoman veronkierron vuoksi. Arvio sisältää myo s korruptoituneiden vallanpitäjien ja rikollisten rahasiirrot. Ne päätyvät usein verokeitaisiin, jotka sijaitsevat kehittyneissä maissa tai niiden alaisuudessa olevilla alueilla. Rikollisuuden takia eniten pääomia menettivät Kiina, Venäjä, Meksiko, Malesia ja Intia. Suhteutettuna kansantalouden kokoon suurimpia kärsijo itä olivat kuitenkin Saharan eteläpuoliset valtiot Afrikassa. Martin Roemers / Panos Sven Torfinn / Panos Rauhantyötä Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa. KONFLIKTIT Afrikka rauhoittuu Väkivalta Etelä-Sudanissa ja Keski-Afrikan tasavallassa on hallinnut Afrikan uutisointia viime kuukausina. Samaan aikaan konfliktien määrä on mantereella vähentynyt selvästi. Vuonna 1992 Afrikassa oli 22 valtioiden välistä tai sisäistä konfliktia. Vuonna 2012 niiden määrä oli pudonnut 12:een. Myo s sotien uhriluku on pienentynyt. Uppsalan yliopiston professori Peter Wallensteen on arvioinut, että kriisinhallinta ja rauhanvälitys ovat tuottaneet tulosta Afrikassa. 6 Kehitys maaliskuu

7 MERIROSVOUS Somalia rauhoittui Merirosvojen hyökkäykset ovat vähentyneet. Kansainvälisen merenkulkujärjesto n IMB:n mukaan hyo kkäyksiä oli viime vuonna 264, joka on noin 40 prosenttia vähemmän kuin huippuvuonna Viime vuonna Somalian rannikolta raportoitiin 15 hyo kkäystä, kun vuonna 2011 luku oli 237. Afrikan uusi merirosvouksen keskus on Guineanlahti. Viime vuonna sieltä ilmoitettiin 48 hyo kkäystä, joista 31 tapahtui Nigerian vesillä. Merirosvouksen kärkimaa oli viime vuonna Indonesia, jossa tapahtui 106 hyo kkäystä. IMB:n mukaan ryo stely Indonesiassa on pienimuotoista, eikä sitä voi verrata Guineanlahden tai Somalian merirosvouteen. Merirosvouksen syyt ovat silti maailmanlaajuiset eli tyo tto myys ja toimentulon puute. KUUtti KOSKI Doohin perhe tarkastelee öljyvahinkoja Bodossa Nigerian suistoalueella. Öljy-yhtiöiden poraustoiminta on tuhonnut monen kalastajan toimeentulon ja ajanut osan heistä hankkimaan elantoa muun muassa merirosvouksella. Petterik Wiggers / Panos pakolaiset 60,8 miljoonaa Maan sisäistä pakolaista Ikävä ennätys Maan sisäisten pakolaisten määrä on kasvanut maailmassa ennätyksellisen korkealle. Kotimaassaan aseellisia konflikteja ja väkivaltaa pakeni 28,8 miljoonaa ihmistä vuoden 2013 alussa, arvioi Internal Displacement Monitoring Centre. Eniten maan sisäisiä pakolaisia oli Kolumbiassa, Syyriassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Lisäksi 32 miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa luonnonkatastrofien vuoksi. Myo s valtioiden rajat ylittävä pakolaisuus kasvaa, ja syynä on pitkälti Syyrian konflikti. YK:n pakolaisjärjesto n UNHCR:n mukaan 11,1 miljoonaa ihmistä pakeni ulkomaille viime vuoden puolivälissä. ARABikevät Ompelija Sonapin yrityspuistossa Haitin pääkaupungissa Port-au- Princessä helmikuussa LEHTIKUVA/AFP/Hector RETAMAL HAITI Vaatetehtaissa poljetaan palkkoja LÄNTISEN PallonPUOLISKON köyhin maa on Haiti, jonka minimipalkka nousi vuodenvaihteessa 225 gourdeen eli vajaaseen neljään euroon päivässä. Haitin vaatetyöläiset järjestivät marraskuussa useita mielenosoituksia, joissa vaadittiin 500 gourden päiväpalkkaa. Tehtaanomistajat vetosivat malttiin, jotta Haiti pystyisi kilpailemaan Aasian halpatuotantomaiden eli Bangladeshin, Kambodžan ja Vietnamin kanssa. Työntekijöiden mukaan moni ei uskalla osallistua palkkataisteluun, koska se tietää helposti potkuja. Harva valittaa siitäkään, että työnantajat pimittävät ylityökorvauksia. Yhdysvaltalaisen AFL-CIO-ammattiliiton selvityksessä vuodelta 2011 arvioidaan, että Haitin pääkaupungissa asuvan kaksilapsisen perheen pitäisi ansaita gourdea gourdea eli 20 euroa päivässä tullakseen toimeen. (IPS) Lue reportaasi Haitin tilanteesta neljä vuotta tuhoisan maanjäristyksen jälkeen sivulta 40. Tunisia sai perustuslain Tunisialaisten odotus palkittiin tammikuussa, kun presidentti Monzef Marzouki allekirjoitti maan uuden perustuslain. Lakia valmisteltiin yli kaksi vuotta. Lakia pidetään arabimaailman edistyksellisimpänä, sillä siihen on kirjattu muiden muassa uskonnonvapaus ja sukupuolten tasa-arvo. Perustuslakia koskeva kriisi ratkesi, kun maata hallinnut islamilainen Ennahda-puolue luopui vallasta ja tilalle nimitettiin virkamieshallitus. Kehitys-lehti kertoi laajasti Tunisian tilanteesta numerossa 4/2013. maaliskuu Kehitys 7

8 _ maailman makasiini haastattelu TEKSTI Laura Rantanen KUVA Eeva Anundi Niiden ongelmat ovat myös Suomen ongelmia Hauraiden valtioiden ongelmat ovat globaaleja, kuten terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta, ulkoministeriön neuvonantaja Tanja Viikki sanoo. TANJA VIIKKI, millaisia hauraat valtiot ovat? Kansainvälisesti sovittua hauraan valtion määritelmää ei ole, Suomellakaan ei ole omaa. Aihe on arka, sillä hauraat valtiot eivät halua tulla leimatuiksi. Hauraita valtioita yhdistää se, että ne ovat läpikäyneet väkivaltaisen konfliktin tai konflikti saattaa joiltain osin vielä jatkua. Hallinto on huonoa, eikä valtio pysty tarjoamaan kansalaisilleen turvallisuutta, oikeutta tai peruspalveluja. Eliitin ja kansalaisten välinen kuilu on usein syvä. Suomi päättää avustaan hauraille valtioille tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä Suomi tukee esimerkiksi Afganistania, Somaliaa ja Myanmaria. Miksi ulkoministeriössä valmistellaan toimintaohjetta Suomen kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön hauraissa valtioissa? Ko yhyys on suuri ongelma hauraissa valtioissa, eikä kehitysyhteistyo ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. YK:n vuosituhattavoitteet jäävät suurelta osin saavuttamatta. Ongelmallista hauraissa maissa on sovittaa yhteen eri toimijoita, toimintamuotoja ja rahoitusinstrumentteja. Valtion perusrakenteiden luominen on tärkeää. Se ei kuitenkaan ole kestävää, ellei valtion ja sen kansalaisten välille synny luottamusta. puolet maailman ko yhistä ihmisistä asuu hauraissa valtioissa. Hauraat valtiot luovat hauraita alueita, ja hauraiden valtioiden ongelmat ovat aina lopulta globaaleja ongelmia, kuten terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja laitonta siirtolaisuutta. Ne voivat vaikuttaa myo s Suomeen. Kehitysministeri Pekka Haavisto valittiin äskettäin hauraiden valtioiden kehitystä edistävän International TANJA VIIKKI IKÄ: 39 työ: Ulkoministeriön konfliktien ja yhteiskuntakehityksen neuvonantaja vuodesta 2013 koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri ura: Kansainvälisissä tehtävissä ja operaatioissa Afganistanissa ja Kosovossa vuosina ja Kriisinhallintakeskuksen tutkijana vuosina Dialogue on Peacebuilding and Statebuilding -foorumin rinnakkaispuheenjohtajaksi. Mitä se merkitsee? Puheenjohtajuuden tehtävänä on tehostaa kehitysyhteistyo tä hauraissa valtioissa. Myo s kehityksen ja turvallisuuden yhteys otetaan huomioon. Tämä tarkoittaa esimerkiksi rauhan ja vakauden saamista mukaan vuoden 2015 jälkeisiin globaaleihin kehitystavoitteisiin. Suomi haluaa parantaa kehitysyhteistyön tuloksia ja tehokkuutta. Samaan aikaan lisätään yhteistyötä epävakaissa hauraissa maissa. Eikö tässä ole ristiriita? Kehitysyhteistyo n lähto kohta on ko yhyyden vähentäminen. On arvioitu, että vuoteen 2018 mennessä noin Vuoteen 2018 mennessä noin puolet maailman köyhistä ihmisistä asuu hauraissa valtioissa. 8 Kehitys maaliskuu

9 pääkirjoitus _ Pasi nokelainen samuli siirala Puhu minulle kehitysyhteistyöstä Tässä lehdessä esitellään kehitysyhteistyo ohjelma, jossa juuri mikään ei mennyt niin kuin pitää. Se ei ole koko kuva Suomen kehitysyhteistyo stä eikä edes Nicaraguan kanssa harjoitetusta yhteistyo stä. On tietenkin itsestään selvää, ettei kyseinen ohjelma ole koko kuva. Toisinaan kuitenkin verkkokeskusteluissa ja yleiso nosastoissa vaaditaan kaiken kehitysyhteistyo n lakkauttamista yksittäisen epäonnistumisen vuoksi. Erityisesti sosiaalisessa mediassa kuohuttaville uutisille on suurempi kysyntä kuin punnituille pohdinnoille. Otetaan esimerkki Ilta-Sanomista. Helmikuun alussa lehti kirjoitti Etelä-Sudanin kriisistä otsikolla Miksi näillä taistelijoilla on Unicefin koulureput?. Kimmokkeen uutiseen oli antanut uutistoimisto AFP:n välittämä valokuva, jossa hallituksen taistelijat marssivat selässään YK:n lastenavun järjesto n kirkkaansiniset reput. Uutisen jakoi Facebookissa nopeasti ihmistä. Päivää myo hemmin alkuperäisen uutisen kirjoittanut Ilta-Sanomien toimittaja yritti asettaa tapahtuneen kolumnissaan mittasuhteisiin. Hänen mukaansa reput oli ryo vätty joko koulusta tai Unicefin varastosta, mutta kaikesta tästä huolimatta on väärä luulo, ettei apu mene perille tai ettei sitä kannattaisi antaa. Pelkästään Unicefin saldo on vaikuttava, kun ottaa huomioon alueen karmean turvallisuustilanteen lasta on jo nyt rokotettu, ja taistelu uhkaavaa aliravitsemusta vastaan on päivittäistä. Toimittajan kolumnin on tähän mennessä jakanut Facebookissa 14 henkilo ä eli noin 0,3 prosenttia alkuperäisen uutisen saavuttamasta määrästä. EI KEHITYSYHTEISTYÖN epäonnistumisista ollut helppo keskustella julkisuudessa ennen sosiaalista mediaakaan. Julkista keskustelua kuitenkin tarvitaan. Yksi syy on virheistä oppiminen. Keskustelua tarvitaan myo s, jotta kehitysyhteistyo n toimintakenttä ymmärrettäisiin paremmin. Julkisessa kehitysapukeskustelussa on nimittäin usein ristiriita. Toisaalta euroakaan ei saisi päätyä vääriin käsiin, toisaalta ohjelmien tulosten pitäisi olla kestäviä. Molemmat vaatimukset ovat täysin ymmärrettäviä ja kannatettavia. Kehitysyhteistyo ssä tulosten kestävyyttä parannetaan käyttämällä paikallisia hallintojärjestelmiä. Varoja kanavoidaan esimerkiksi vastaanottajamaan omien talousjärjestelmien kautta. Samalla väärinkäyto sten riski kasvaa, koska vastaanottajamaissa korruptio on huomattavasti yleisempää kuin Suomessa. Kehitysyhteistyo onkin riskien hallintaa. Riskejä on arvioitava järjestelmällisesti, ja niiden ennaltaehkäisyn tulee kuulua kaikkeen toimintaan. Riskien toteutuessa on tärkeää, että veronmaksajat tietävät, millaisin perustein riskejä on otettu. Keskeinen perustelu on kehitysyhteistyo n viimekätinen tarkoitus eli tehdä itsensä tarpeettomaksi. Ohjelmien loputtua maiden on voitava hoitaa tehtävät itse. Tähän ei päästä, jos kehitysmaiden omia järjestelmiä ei ole käytetty palvelujen tuottamiseen ja kehitysyhteistyo varat ovat kulkeneet projektien tileillä ohi maiden omien budjettien. Tämän haasteen ymmärtämiseksi tarvitaan julkista keskustelua. maaliskuu Kehitys 9

10 TEKSTI TIINA KIRKAS Kuvitus ANNA-KAISA JormANAINEN Väkivalta käy kalliiksi Parisuhdeväkivalta rikkoo ihmisoikeuksia ja tuottaa mittavia taloudellisia menetyksiä niin yksilöille kuin yhteiskunnillekin. Väkivallan todellisen hinnan selvittäminen tehostaisi ilmiöön puuttumista. Ensimmäisen kerran mieheni pahoinpiteli minut, kun taloamme rakennettiin. Minua sattui vatsaan, ja lepäsin ensimmäisessä kerroksessa. Mieheni sanoi, että olen laiska ja teeskentelen. Hän tyo nsi minut edellään kolmanteen kerrokseen ja ryhtyi hakkaamaan minua tyo kaluilla kasvoihin. Sitten hän sanoi tappavansa minut vähentääkseen taakkaansa ja tyo nsi minut ikkunasta ulos. Onneksi jäin kiinni puun oksiin, enkä pudonnut maahan asti. Tapahtuman jäljiltä nainen makasi sängyssä kolmisen viikkoa. Hän oli säästynyt sisäelinvaurioilta, eli hänellä oli omien sanojensa mukaan vain ulkoisia vammoja. Sitäkin enemmän häntä pelotti ja ahdisti. 10 Kehitys maaliskuu

11 maaliskuu Kehitys 11

12 Makasin sängyssä ja ajattelin liikaa enkä saanut nukuttua. Voin vain huonommin. Moneen päivään en kyennyt pesemään vaatteita, ja minun piti odottaa, että lapset auttavat pyykissä. Kykenin tuskin vaihtamaan vaatteeni. Lapset keittivät puuroa ja syo ttivät minua. Myo hemmin yritin hieman tehdä kotito itä ja laittaa itsekin ruokaa. Väkivalta jatkui. Mies pahoinpiteli vaimoaan parin päivän välein ilman syytä. Minua väsytti, kun menimme nukkumaan. En kyennyt tyydyttämään hänen tarpeitaan, joten hän pieksi minut. Minusta se oli no yryyttävää. Kärsin. Hakkaamisen jälkeen ajattelin, että ehkä olin tehnyt jotain väärin. Syytin itseäni kaikesta. Nainen ei kertonut väkivallasta kenellekään, koska epäili, ettei häntä kuitenkaan ymmärrettäisi. YLEISINTÄ AFRIKASSA Naisen kertomus on kahden vuoden takaa Vietnamista, YK:n tasa-arvojärjesto n UN Womenin haastattelututkimuksesta. Se voisi olla myo s mistä tahansa muusta maailman maasta. Viime vuonna Maailman terveysjärjesto WHO julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan joka kolmas nainen on Joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa parisuhteessaan. kokenut ainakin kerran elämässään fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa parisuhteessaan. Yleisintä parisuhdeväkivalta on Afrikassa, jossa 46 prosenttia naisista raportoi fyysisestä ja/ tai seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Myo s miehet kokevat parisuhdeväkivaltaa, tosin tilastojen ja tutkimusten perusteella naisia harvemmin ja lievempänä. WHO:n mukaan kuusi prosenttia miehiin kohdistuneista henkirikoksista on heidän puolisoidensa tekemiä. Vastaava osuus naisten tapoissa ja murhissa on lähes 40 prosenttia. Ruumiilliset ja henkiset vauriot ovat yleisiä. Neljä kymmenestä pahoinpidellystä naisesta saa luunmurtumia, ruhjeita, mustelmia, haavoja tai muita näkyviä vammoja. Fyysinen, seksuaalinen ja henkinen väkivalta voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta, ahdistusta, ärtyneisyyttä sekä muistin ja keskittymiskyvyn heikentymistä. WHO:n mukaan parisuhdeväkivalta kaksinkertaistaa naisten riskin sairastua masennukseen ja turvautua päihteisiin. Seksuaalinen väkivalta puolestaan lisää hiv/aidsin riskiä, kun naisella ei ole mahdollisuutta suojautua kumppaninsa seksuaaliselta väkivallalta ja siten sairastumiselta. Myo s väkivallan tekijät kärsivät käyto ksestään. Heitä on usein kohdeltu kaltoin lapsena, heillä voi olla mielenterveyden ongelmia tai he saattavat käyttää liikaa päihteitä. 12 Kehitys maaliskuu

13 Sri Lanka Nainen ansaitsee tulla lyödyksi ISO LOVI PalkkaPussiin Parisuhdeväkivallan vammoilla on taloudellinen hintansa. Välitto miä kustannuksia syntyy, kun väkivallan uhri hakee apua terveydenhoidosta, sosiaaliviranomaisilta, poliisilta ja oikeuslaitokselta. Esimerkiksi Ugandassa tehtiin vuonna 2007 tutkimus, jonka mukaan jokainen pahoinpitely maksaa naiselle terveyskeskusja lääkekustannuksina keskimäärin viisi Yhdysvaltain dollaria. Summa kaksinkertaistuu, jos hän turvautuu poliisin apuun. Kyse on merkittävästä kulusta maassa, jossa monet ihmiset elävät yhä runsaalla dollarilla päivässä. Vietnamissa vastaavat kustannukset verottavat naisten kuukausiansioita viidenneksellä. Osalla naisista terveysmenoihin kuluu lähes kolmannes palkasta, sillä maan sairausvakuutusjärjestelmä ei korvaa parisuhdeväkivallasta aiheutuneiden vammojen hoitoa. Myo s väkivaltatilanteessa rikkoutuneen omaisuuden korvaaminen maksaa. Parisuhdeväkivallasta koituu myo s välillisiä kustannuksia, kun uhri ei vammoiltaan kykene suo- riutumaan ansio- ja kotityo stään. Hän voi jäädä pois tyo stä tai ainakin hänen tyo tehonsa laskee. Ennen pitkää hänen mahdollisuutensa edetä tyo ssään heikentyvät ja irtisanomisen riski kasvaa. Ugandassa useampi kuin joka kymmenes pahoinpidelty nainen kertookin, että vammat vaikeuttavat kotito iden tekemistä. Hankalinta on hakea vettä ja polttopuita sekä pestä pyykkiä. Ansiotyo stä he joutuvat olemaan poissa keskimäärin 11 päivää vuodessa. Vietnamissa taas joka kolmas parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista kertoo, että vammat haittaavat heidän koti- ja ansiotyo tään. Osa naisista ei pysty keskittymään tyo ho nsä, osa ei voi tyo skennellä lainkaan. Kaikkiaan menetetty tyo aika laskee heidän tulojaan runsaalla kymmenyksellä. Vietnamissa naiset kertovat myo s miehistään, jotka väkivallalla uhaten rajoittavat heidän mahdollisuuttaan käydä ansiotyo ssä kodin ulkopuolella. Useimmiten syynä on mustasukkaisuus. Osa miehistä taas takavarikoi väkivalloin kumppaninsa kaikki ansiot. Parisuhdeväkivallan kustannuksia koituu myo s yrityksille, kun niiden tuottavuus laskee ja vammautuneiden tilalle on palkattava sijaisia. Yhteiskunnat puolestaan menettävät verotuloja ja joutuvat rahoittamaan kasvavia Ugandassa pahoinpitely maksaa naiselle keskimäärin viisi Yhdysvaltain dollaria. Lähes neljä viidestä miehestä uskoo, että nainen ansaitsee tulla ajoittain lyödyksi, käy ilmi tutkimuksessa Sri Lankan parisuhdeväkivallasta. YK-järjestöjen tutkimukseen osallistui miestä, joista joka kolmas on ollut väkivaltainen kumppaniaan kohtaan. Vain yksi viidestä seksuaalista väkivaltaa tehneestä miehestä pelkäsi, että yhteisö, poliisi tai uhri rankaisee häntä. Harvempi kuin joka kymmenes oli joutunut oikeudelliseen vastuuseen teostaan. Miten väkivallan kierre saataisiin loppumaan? Tutkimuksen mukaan miehet välttivät väkivaltaa, kun puoliso oli raskaana. Miehiä olisi tärkeää tukea, jotta väkivalta ei alkaisi lapsen synnyttyä. Poikien kaltoinkohteluun on puututtava mahdollisimman varhain, sillä tutkimuksen mukaan joka neljäs väkivaltaan syyllistynyt mies oli joutunut lapsena seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi. Joka neljäs väkivaltaan syyllistynyt mies on itse seksuaalisen hyväksikäytön uhri. Lisäksi uhreille ja väkivallan tekijöille on tarjottava parempia mahdollisuuksia mielenterveyspalveluihin. Naisille tarvitaan lisää turvakoteja ja tukea ansiotulojen hankintaan. Vuonna 2005 hyväksyttiin lainsäädäntö kotiväkivallan estämisestä. Siinä on vielä parannettavaa, sillä esimerkiksi raiskaus avioliitossa on rangaistavaa vain, jos pari asuu erillään. ANU JUvonen Kirjoittaja työskentelee Save the Children International -järjestössä Sri Lankassa. Tutkimus toteutettiin Sri Lankan lisäksi Bangladeshissa, Kiinassa, Kambodžassa, Indonesiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa. maaliskuu Kehitys 13

14 Ehkä talouden kieli auttaisi ymmärtämään väkivallan todellisen hinnan. terveydenhoidon, sosiaalitoimen, poliisin ja oikeuslaitoksen menoja. Yhdysvalloissa onkin laskettu, että parisuhdeväkivalta maksaa vuosittain terveysmenoina 5,8 miljardia dollaria ja menetettynä tuottavuutena 2,5 miljardia dollaria eli yhteensä 8,3 miljardia dollaria. HÄPeä SULKEE SUUT Parisuhdeväkivallan kustannusten selvittäminen ei ole monestakaan syystä ongelmatonta. Enimmäkseen väkivalta tapahtuu kotona. Häpeä sulkee suut, eivätkä naapurit yleisesti puutu toistensa yksityisasioihin. Vähiten tietoa on naisten väkivaltaisuudesta kumppaneitaan ja lapsiaan kohtaan. Myo s seksuaalivähemmisto jen parisuhdeväkivaltaa tunnetaan heikosti. Väkivallan uhrit eivät yleisesti turvaudu julkiseen terveydenhoitoon tai poliisiin, joten tilastot ovat tältä osin kaikkialla maailmassa puutteellisia. Esimerkiksi Ugandassa joka kymmenes ja Suomessa vain joka kuudes pahoinpidelty nainen hakeutuu vammojensa takia hoitoon. Terveyskeskukset tilastoivat harvoin parisuhdeväkivallan vammoja, saati niiden hoidosta aiheutuvia kustannuksia. Sitäkin vaikeampaa on saada selvyyttä väkivallan pitkäaikaisista vaikutuksista niin uhrin, tekijän kuin heidän lastensa terveydelle ja muulle hyvinvoinnille. Lisäksi parisuhdeväkivalta määritellään eri tavoin eri maissa. Useimmiten se tarkoittaa väkivaltaa avioliitossa mutta myo s avoliitossa tai muussa seurustelusuhteessa. Joskus se jatkuu suhteen päättymisenkin jälkeen. Erityisen vähän tietoa on kehittyvistä maista, joissa naiset tekevät useimmiten palkatonta tyo tä epävirallisella sektorilla, kertoo tasa-arvokysymysten neuvonantaja Päivi Kannisto ulkoministerio stä. Heidän tyo panoksensa ei näy kansantalouden kirjanpidossa, joten sen menetyksellekin on vaikea laskea hintaa. Osa tutkijoista epäilee, että nykyiset arviot parisuhdeväkivallan taloudellisista kustannuksista ovat reilusti alimitoitettuja niin yksilo ille kuin yhteiskunnille. Kannisto uskookin, että talouden kieli auttaa ymmärtämään väkivallan todellisen hinnan. Pelkkä ihmisoikeuksiin vetoaminen ei tunnu enää riittävän perusteluksi sille, että asioita tehdään tietyllä tavalla. Tietoa tarvitaan myo s siksi, että 14 Kehitys maaliskuu

15 Hyväkään lainsäädäntö ei auta, jos yleiset asenteet tukevat naisten alistamista. parisuhdeväkivallan tekijät ja uhrit voidaan tunnistaa ja heitä tukea. TOSIMIES EI HAKKAA Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta parisuhdeväkivalta vähenisi ja sen aiheuttamat kulut laskisivat? WHO kehottaa terveydenhoidon ammattilaisia kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota parisuhdeväkivaltaan niin neuvoloissa, sairaaloiden ensiavussa kuin mielenterveyspalveluissa. Myo s oikeusjärjestelmien on puututtava väkivaltaan nykyistä tehokkaammin. Vielä on lukuisia maita, joissa mies voi raiskata ja pahoinpidellä kumppaninsa ilman rangaistuksen pelkoa. Toisaalta hyväkään lainsäädänto ei riitä, jos yleiset asenteet tukevat sukupuolten eriarvoisuutta ja naisten alistamista. Monissa yhteiso issä miehen on sosiaalisesti hyväksyttyä kontrolloida vaimoaan väkivallan keinoin. Taloudellisen yhteistyo n ja kehityksen järjesto OECD muistuttaakin tuoreessa raportissaan, että parisuhdeväkivalta on kaksi kertaa yleisempää maissa, joissa se hyväksytään kuin maissa, joissa se tuomitaan. Käytänno ssä se näkyy siten, että poliisit suhtautuvat välinpitämätto mästi rikosilmoituksiin parisuhdeväkivallasta ja oikeuslaitokset jakavat vähän ja alhaisia tuomiota väkivallan käyttäjille. OECD:n mukaan lain rinnalle tarvitaan laajaa asennekasvatusta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa useat yritykset ovat ryhtyneet kampanjoimaan parisuhdeväkivaltaa vastaan, koska seuraukset käyvät niille kalliiksi. Päivi Kannisto toivoo parisuhdeväkivallan vastaiseen tyo ho n tunnettuja vaikuttajamiehiä. He kertoisivat, että todellinen mies ei hakkaa naisia missään tilanteessa, eikä myo skään miehiä. Esimerkiksi Ugandassa tästä on saatu lupaavia tuloksia. Ennen kaikkea Kannisto panostaisi kouluihin, koska suurin osa maailman lapsista käy jo koulua ja asennekasvatus on aloitettava varhain. Opetuksessa on korostettava, että väkivalta on väärin, eikä se edistä yhdenkään yhteiskunnan kehitystä. Asennekasvatus ei tietenkään ole helppoa. Emme me Suomessakaan ole onnistuneet vähentämään parisuhdeväkivaltaa. Kanniston mielestä naisten taloudellisen aseman parantamisella on merkitystä. Taloudellisesti riippumattomalla naisella on enemmän vaihtoehtoja väkivaltaisessa parisuhteessa. Naisen tulot parantavat myo s perheen taloutta ja hänen arvostustaan. Hän huomauttaa, että juuri taloudellinen riippuvuus puolisosta vaientaa naiset ja estää heitä tekemästä parisuhdeväkivallasta poliisiasiaa. Ko yhissä maissa naiset sanovat, että ei pidä olla niin tyhmä, että menee kertomaan pahoinpitelystä poliisille. Kuka sitten elättää lapset, kun väkivallan tekijä on vankilassa? Riskinä on, että nainen kuolee väkivaltaan, mutta sitäkin suurempi riski on, että koko perhe kuolee hitaammin ja kivuliaammin ilman elantoa. Artikkelia varten on haastateltu myös toiminnanjohtaja Pia Puu Oksasta Naisten linjasta ja lehtori Juha Holmaa Jyväskylän yliopistosta. Muita lähteitä: Estimating the Costs of Domestic Violence Against Women in Vietnam, UN Women, Prevalence and Health Effects of Intimate Partner Violence and Non-partner Sexual Violence, WHO, London School of Hygiene & Tropical Medicine and South African Medical Research School, Intimate Partner Violence High Costs to Households and Communities, UNFPA and ICRW, kenia Rangaistus tottelemattomuudesta Parisuhdeväkivalta on Keniassa hyvin yleistä, mutta siitä ei ilmoiteta viranomaisille juuri koskaan, sanoo asianajaja ja vanhempi ohjelmavirkailija Beatrice Chelangat-Nyagaka kenialaisten naisjuristien liitosta Fidasta. Keniassa on lähes 43 miljoonaa asukasta. Vuonna 2011 poliisille raportoitiin vain tuhat perheväkivaltatapausta. Ihmiset eivät tiedä, että vaimon hakkaaminen on väärin ja rikollista. YK:n alaisen UNAIDS-järjestön raportissa vuodelta 2006 todetaan, että 40 prosenttia kenialaisista naisista kertoo kokeneensa parisuhteessaan fyysistä ja 26 prosenttia henkistä väkivaltaa. Fida edustaa vuosittain oikeudessa noin kenialaisnaista, jotka hakevat oikeutta muun muassa parisuhdeväkivallan vuoksi. Chelangat-Nyagakan mukaan väkivaltaisuus juontuu pitkälti kulttuurista. Useimpien etnisten ryhmien keskuudessa naisten kuuluu olla alistuvia ja miestä miellyttäviä. Miehiltä odotetaan machomaisuutta. Muutama sukupolvi sitten oli tavallista, että mies pahoinpiteli vaimonsa esimerkiksi siksi, että tämä ei ollut valmistanut miehen toivomaa illallista. Nykyisin väkivaltaa laukaisevat tekijät ovat surullisen samankaltaisia. Pahoinpitely on rangaistus tottelemattomuudesta, Chelangat-Nyagaka sanoo. Moni väkivallan kulttuurissa kasvanut nainen jättää parisuhdeväkivallan ilmoittamatta, koska pelkää yhteiskunnallista leimautumista ja taloudellista hätää. Miehensä jättänyttä naista pidetään helposti kelvottomana vaimona, joka ei osannut huolehtia perheestään. Kenian parlamentti valmistelee lakia, joka tekee parisuhdeväkivallasta ja esimerkiksi avioliitossa tapahtuvasta raiskauksesta rikoksen. Laki on parlamentin käsittelyssä. ANNA-KAisA HiltUNEN Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin julkaisutoimittaja ja vapaa toimittaja. maaliskuu Kehitys 15

16 TEKSTI PÄIVI ÄNGESLEVÄ KUVAT KIMMO LEHTONEN avauskuva Outi Einola-Head Nicaragua Kovan onnen kehitysohjelma ProPemcen piti olla uudenlainen, kauppaa tukeva ohjelma pitkäaikaisessa kumppanimaassa Nicaraguassa. Lähes kaikki meni pieleen. Mitä epäonnistumisesta voisi oppia? 16 Kehitys maaliskuu

17 Antonio Tayellon perhe viljelee papuja, maissia, hedelmiä ja kahvia Boacossa. ProPemcessä yritettiin parantaa Boacon vihannestuottajien asemaa. K allis kehitysohjelma, jolla oli korkea kustannus/ hyötysuhde. Ei merkittävää vaikutusta. Noin evaluointiraportissa arvioidaan ProPemceä, suomalaisten ja brittien yhteisohjelmaa Nicaraguassa, jonka piti alkaa tammikuussa Se oli jatkoa brittien markkinavetoiselle Pemce-ohjelmalle. ProPemcen päämääränä oli Nicaraguan yksityisen sektorin kestävä ja kattava kasvu, toisin sanoen tukea köyhiä pienyrittäjiä saamaan tuotteitaan paremmin markkinoille. Mutta avainhenkilöt vaihtuivat, ja suunnitelmia meni uusiksi. Tuli henkilöriitoja. Vääntöä Nicaraguan hallituksen kanssa. Sähläystä lain tulkinnoissa. ProPemcessä kehitettäväksi valittiin viisi tuotantoketjua, jotka olivat puu ja huonekalut, juurekset ja mukulat, vihannekset, juusto ja turismi. Tavoitteet vaihtuivat ja jäivät epämääräisiksi. Työ pääsi kunnolla käyntiin vasta keväällä 2012, jolloin Suomi oli jo päättänyt lopettaa kahdenvälisen kehitysyhteistyön pitkäaikaisen kumppaninsa Nicaraguan kanssa. Ohjelma päättyi maaliskuun 2013 lopussa. Sen jälkeen alkoi ProPemcen evaluointi eli arviointi. Suomen ulkoministeriö tilasi arvion ulkopuoliselta konsulttiyhtiöltä Impactilta. maaliskuu Kehitys 17

18 Raportti on tylyä luettavaa. Moni kysymys jää senkin jälkeen auki: Miksi Suomi päätti aloittaa kauppaa tukevan avun, joka oli vastoin Nicaraguan sandinistihallituksen ideologiaa? Miksi ohjelmaa ei lopetettu, vaikka se vain ajautui ongelmasta toiseen ilman tuloksia? Kehitysyhteistyo ei ole helppoa, mutta jälkiviisaus on. Kehitysyhteistyo ssä epäonnistumisia tulee väistämättä, sillä tyo tä tehdään Nicaraguan kaltaisissa ongelmallisissa maissa. Suomi käytti ProPemceen kolme miljoonaa euroa, joten jälkeenpäin on syytä kysyä, miksi ohjelma meni niin pahasti pieleen. Ja ennen kaikkea: mitä siitä voisi oppia? Politiikka MUUTTUI Vielä keväällä 2006 aika oli otollinen kauppaa tukevalle avulle, sillä Nicaraguaa johti oikeistolainen Enrique Bolaños. Suomi ja Nicaragua päättivät Juureksia Bilwissä. ProPemcessä rohkaistiin tuottajia myymään juureksiaan korkeampaan hintaan tukkukauppiaille. Kehitysyhteistyö ei ole helppoa, mutta jälkiviisaus on. VÄÄNTÖÄ VALLASTA Britit olivat väistymässä Nicaraguasta mutta halusivat jatkaa pienyrittäjiä tukevaa ohjelmaa, jossa Nicaraguan hallitukselle ei jäisi juurikaan sananvaltaa. Se sopi suomalaisille, sillä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk) ajoi kauppaa tukevaa kehitysyhteistyo tä ja halusi itsenäisen, maan hallinnosta irrallisen ohjelman. Nicaraguan hallitus oli tyytymäto n vähäiseen pääto svaltaansa. Britit olisivat halunneet toteuttaa ohjelman täysin ilman Nicaraguan hallitusta. Nicaraguan hallitus ei halunnut yhteistyo tä brittien kanssa mutta sanoi rahalle joo, sanoo kehitysyhteistyo n konsultti Maaria Seppänen, joka oli laatimassa evaluointia ProPemcestä. Nicaraguan hallitus karsasti myo s ohjelman M4P-menetelmää (Market for Poor), joka oli uusi niin Suomelle kuin Nicaraguallekin. Britit ja suomalaiset halusivat tukea kaupankäyntiä, jonka avulla ko yhyys vähenisi. Sandinistit halusivat tukea suoraan ko yhiä ihmisiä. Nicaraguan hallitus halusi myo s viialoittaa uudenlaisen avun suunnittelun. Marraskuussa Nicaragua ajautui poliittiseen kriisiin. Presidentinvaalit voitti vasemmistolainen sandinisti Daniel Ortega, joka oli johtanut Nicaraguaa 1980-luvun. Hän alkoi keskittää valtaansa. Samaan aikaan suomalaiset suunnittelivat, millaista kauppaa tukevan avun pitäisi olla. Kävin syksyllä 2007 Nicaraguassa. Sandinistit halusivat ohjelman, vaikka he epäilivät, että se tukisi suuryrityksiä. Yritin sanoa, että ohjelma voi alkaa vaikka ko yhimmästä kahvinpoimijasta, mutta jonnekin hänenkin on myytävä tuotteensa, muistelee ulkoministerio n kaupallinen neuvos Kent Wilska. Hän oli tuolloin valmistelemassa ProPemceä. Vuonna 2008 Ortega vahvisti asemaansa vilpillisillä kunnallisvaaleilla. Ruotsi, Norja ja Tanska päättivät ajaa alas kehitysyhteistyo nsä itsevaltaisen ja ihmisoikeuksia polkevan hallinnon kanssa. Saksa vähensi apuaan, Suomi jäi. Ortegan kaudella pääto kset tulivat presidentin kansliasta. Julkishallinnon politisoituminen eteni hiipimällä. Olimme huolestuneita, ja näimme tuen yksityiselle sektorille ja kansalaisjärjesto ille positiivisena asiana, kertoo kehitysyhteistyo n koordinaattori Tiina Huvio, joka tyo skenteli tuolloin maatalouskehityksen neuvonantajana Suomen Nicaraguan-lähetysto ssä. Hän oli suunnittelemassa ProPemceä. Brittien Pemce-ohjelma tuntui toimivalta mallilta, ja tulokset olivat hyviä. Mutta ristiriidat rahoittajien ja Nicaraguan hallituksen välillä alkoivat heti. 18 Kehitys maaliskuu

19 Ruokabanaaneja Bluefieldsissä. ProPemcen banaaninviljelijät haaveilivat sipsitehtaasta, joka olisi nostanut jalostusarvoa. me kädessä päättää, mitkä osuuskunnat ja ryhmät pääsevät mukaan ohjelmaan. Rahoittajat tyrmäsivät Nicaraguan veto-oikeuden. Näimme veto-oikeuden ristinä. Yritystuki olisi politisoitunut, jos vain sandinistien tukemat ryhmät olisivat saaneet hyo tyä ohjelmasta, Huvio sanoo. Sopimus ProPemcestä saatiin lopulta allekirjoitettua heinäkuussa 2009, aikataulusta puoli vuotta myo hässä. VIIVÄSTYKSET JATKUIVAT Reilun vuoden kuluttua, syksyllä 2010 Suomen ulkoministerio n lakimiehet huomasivat, että ProPemcen koordinaattori oli myo ntänyt yrityksille julkista rahaa ja osaksi ilman kilpailutusta. Se oli vastoin Suomen lakia. Kyse oli lähinnä valtionavustusten myo ntämisestä. Se koski kaikkia ohjelmia, mutta osui eniten ProPemceen, sanoo ulkoministerio n kehityspoliittisen osaston päällikko Pekka Puustinen. Hän tyo skenteli tuolloin Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikko nä. Puustinen selittää, että ProPemcessä rahoja hallinnoi konsulttiyritys, joka ei saa päättää Suomen valtion rahoista. Pääto kset valtionavustuksista ja julkisista hankinnoista on tehtävä ulkoministerio ssä. Oli laadittava uusi linjaus. Pohdimme kauan ja useita vaihtoehtoja. ProPemce ( ) jatkoi brittien Pemceohjelmaa ( ), joka pyrki vahvistamaan köyhien pienyrittäjien asemaa. sai käytettäväkseen 7,3 miljoonaa euroa. Britannian osuus oli 4,3 ja Suomen 3 miljoonaa euroa. Budjetista käytettiin lopulta reilut 53 prosenttia. Ristiriidat rahoittajien ja Nicaraguan hallituksen välillä alkoivat heti. maaliskuu Kehitys 19

20 Maaria Seppänen ei voi silti ymmärtää, miksi viivästys venyi yli vuoden mittaiseksi. Sinä aikana Suomen Nicaraguanlähetysto n ja ProPemcen koordinaattorin välit kärjistyivät. Virallisen selityksen mukaan toimintasuunnitelmassa ei huomioitu riittävästi M4P-menetelmää. Seppäsen mukaan eripura johtui siitä, ettei Nicaraguan hallitus ymmärtänyt M4P:tä. Nicaraguan hallitus ei voinut hyväksyä sitä, että alkuvaiheessa pienyrittäjien markkinoille pääsystä piti maksaa tukea supermarket-ketjuille. Hallituksen mielestä se oli pelkästään suurkapitalistien tukemista. Koordinaattori sai lähteä, ja toimintasuunnitelma kirjoitettiin uusiksi. Seuraava koordinaattori aloitti tyo nsä vuoden 2011 alusta. Hän tunsi M4P-menetelmän muttei tullut toimeen Nicaraguan hallituksen kanssa, Seppänen toteaa. Sen huomasi myo s va. asianhoitaja Eeva-Liisa Myllymäki, joka aloitti tyo nsä Nicaraguassa elokuussa. Suurlähettiläs Eija Rotinen oli lähtenyt kesällä, ja lähetysto oli muutettu edustustoksi. Vielä vuoden 2012 alussa ProPemcen toteutus junnasi, Myllymäki sanoo. Huolestuin. ProPemcen johtoryhmä kokoontui tammikuussa, ja paikalla oli jo kolme nicaragualaista ministeriä. Se, että mitään ei tapahtunut, ärsytti heitä. Lopulta Nicaraguan hallitus esitti Suomen edustuston tukemana koordinaattorin erottamista, ja ehdotus hyväksyttiin ulkoministerio ssä Helsingissä. Kolmas koordinaattori aloitti tyo nsä toukokuussa Vasta silloin Pro- Pemcessä alkoi tapahtua ja turbovaihteella. Olimme tuolloin jo ajamassa Nicaraguan apua alas, Puustinen toteaa. ProPemcellä oli aikaa vajaa vuosi. Tuloksia oli saatava, ja Myllymäen mukaan rahaa pantiin menemään. Evaluointiraportissa mainitaan esimerkiksi kalliit konsultoinnit. Myo s polttoainetukea turisteja kuljettaville veneyrittäjille pidettiin raportissa kyseenalaisena, koska hetkellinen tuki ei tuota kestäviä tuloksia. SYDÄMEN Paloa JA KIISTOJA Mielipiteet Suomen Nicaraguan-lähetysto ssä olivat jakautuneet jyrkästi kahtia: osa oli sitä mieltä, että yhteistyo Daniel Ortegan hallituksen kanssa on lopetettava. Toiset halusivat jatkaa. Vuonna 2011 pohdittiin vakavasti sitäkin, pitäisiko ProPemce lopettaa. ProPemce oli piikki lihassa, sanoo Amerikan ja Aasian osaston apulaisosastopäällikko Eija Rotinen, joka tyo skenteli suurlähettiläänä elokuusta 2008 heinäkuuhun Monilla oli paljon sydämen paloa Nicaraguan puolesta. Minun maalaisjärkeni tuskaili, että kannattaako ProPemceä jatkaa. Ministerio stä vastattiin, että kannattaa. Olin huolissani poliittisesta tilanteesta ja näin selvästi, että me suomalaiset po nkitimme itsevaltaista Ortegan hallintoa, Rotinen kertoo. Meistä oli järkevää ottaa hyo ty irti ProPemcestä sovittuun päivämäärään asti eikä yhtään sen yli, Pekka Puustinen selittää osastonsa kantaa Helsingissä. Heidi Hautala (vihr) aloitti kehitysministerinä kesällä Hän painotti demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja pudotti lopulta Nicaraguan Suomen kohdemaiden joukosta. Tiina Huvio ei ymmärrä, miksi ohjelma pitää lopettaa, jos Suomi vetäytyy maasta. Poliittista pääto ksentekoa ja operatiivista osaamista ei saa sotkea Kotijuustoa Ramassa. ProPemcen pientuottajille annettiin alkuvaiheessa tukea, jotta he saisivat tuotteitaan kauppojen hyllyille. keskenään. Operatiiviset tulokset mitataan sillä, miten rahoja on hoidettu. Se on talouden pyo rittämistä. Maaria Seppäsen mielestä ProPemceä ei olisi pitänyt koskaan aloittaa. Suomen olisi pitänyt lopettaa kahdenvälinen apu Nicaragualle vuonna 2008, jolloin Ruotsi päätti lähteä. Ei voi jatkaa, jos sandinistihallinto suostuu yhteistyo ho n vain sandinisteja tukevien kuntien kanssa. Suomella ei ole rohkeutta tehdä tärkeitä pääto ksiä. Pekka Muuttomaa, Tiina Huvion Jotain sentään saavutettiin: köyhät tuottajat saavat nykyisin tuotteitaan paremmin markkinoille, ja erityisesti naiset hyötyivät ohjelmasta. 20 Kehitys maaliskuu

21 seuraaja maatalouskehityksen neuvonantajana, taas kehuu yhteistyo tä Nicaraguan hallituksen kanssa erinomaiseksi. Hallitus oli todella tiukka mutta johdonmukainen kumppani. Vielä vuonna 2009 ProPemce oli hallitukselle pakollinen ohjelma, josta tuli rahaa maahan. Seuraavina vuosina hallitus alkoi suhtautua yksityisiin yrityksiin aiempaa myo nteisemmin, ja ProPemcestä tuli ykko sjuttu. ROHKEUS PUUTTUI ProPemcen päättymisestä on lähes vuosi. Jotain sentään saavutettiin: jotkut ko yhät tuottajat saavat nykyisin tuotteitaan paremmin markkinoille, ja erityisesti naiset hyo tyivät ohjelmasta. Yleisesti tuotantoketjujen tulokset jäivät kehnoiksi, evaluointiraportissa todetaan. Saavutukset olisivat olleet tuntuvasti kestävämpiä, jos ProPemceä olisi jatkettu vuoden 2014 loppuun. Market for Poor -menetelmä vaatii 5 7 vuotta. ProPemce toimi vain 3,5 vuotta. Ei ollut viisasta hirttäytyä menetelmään, jota kukaan ei osannut, Kent Wilska sanoo. Maaria Seppänen ja Eija Rotinen ovat samaa mieltä: ohjelma jäi junnaamaan M4P:n ympärille, vaikka sen piti saada maaseudun ko yhiä pienyrittäjiä edes paikallisille markkinoille. M4P-menetelmään olisi syytä perehtyä. On tervettä kehitystä auttaa ko yhiä ja yritteliäitä ihmisiä elättämään itsensä. Ehkä M4P:stä on tulevaisuuden tyo kaluksi? Rotinen pohtii. Myo s virkakierto Suomen ulkoministerio ssä rasitti ProPemceä. Nicaraguasta vastaava virkamies Helsingissä vaihtui neljästi neljän vuoden aikana. Uudet virkamiehet eivät tunne maata eivätkä ohjelmaa, mikä johtaa varovaisuuteen pääto ksissä. Henkilo vaihdokset Helsingissä olivat älytto män tyo llistäviä. ProPemcen ongelmat jatkuivat, ja ratkaisut muuttuivat monimutkaisemmiksi. Pohtimisapua ei saanut, Rotinen toteaa. Puolesta JA VASTAAN ProPemcen jälkeen on syytä pohtia, voiko kehitysyhteistyo tä toteuttaa vastoin vastaanottajamaan hallitusta. Eija Rotisen mielestä ei. Jos maa polkee ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kuten Nicaragua Ortegan hallitsemana, on uhkarohkeaa toimia vastavirtaan. Tiina Huvio on toista mieltä. Hänestä avunantajien pitää hajaantua eri maihin. Milloin ideologiset erot selviävät? ProPemcen alussa sandinistit syo ttivät meille sitä tietoa, mitä halusimme. He pelasivat hermopeliä kanssamme. He halusivat kohdistaa tukeaan ko yhille ihmisille ja pyo rittää omia hankkeitaan aivan erilaisella omistajuudella. Kent Wilskan mielestä kahdenvälinen apu vaatii hallitusten yhteistyo tä. Jälkeenpäin voi todeta, että olisi pitänyt keskustella enemmän ja avoimemmin Nicaraguan hallituksen kanssa. Miten voi arvioida hallituksen sitoutumista? Harva kieltäytyy rahasta, hän toteaa. Muistan, että ajattelimme Nicaraguassa sitäkin, että yrittäjäjärjesto t voivat joutua ongelmiin ja tarvita apua argumentoinnissa ja etujensa ajamisessa. Emmeko siis voi tukea demokratiaa maassa, joka ei ole demokraattinen? Jos näin on, mahdollisia kumppaneita jää vähän. Maaria Seppänen on ehdottomasti sitä mieltä, että yhteinen linja on oltava. Vastakarvaan on vaikea tehdä yhteistyo tä. Suomen poliittisen ohjauksen pitäisi ylipäätään olla nykyistä selkeämpää niin ministerio ssä kuin lähetysto issä ja edustustoissa. ProPemcen evaluointiraportti odottaa nyt tutkiskelua ulkoministerio ssä. Wilska toivoo, että se käytäisiin yksityiskohtaisesti läpi, sillä aivan liian moni asia meni ProPemcessä pieleen. Näkemyksiä Nicaraguasta Nicaragualainen Salvador Tapia työskenteli suomalaisen Pekka Muuttomaan aisaparina maatalouskehityksen neuvonantajana Suomen Nicaraguan-lähetystössä. Tapialla on lähes 30 vuoden kokemus suomalaisesta kehitysyhteistyöstä. Hänen mukaansa suurimmat ongelmat syntyivät M4P-menetelmästä ja sekavasta tuotantoketjusuunnitelmasta. Ohjelmasta ei syntynyt selkeää yhteistä näkemystä. Brittien syyksi ongelmia ei voi kuitenkaan laittaa, sillä yhteisesti sovittu toimintatapa osoittautui huonoksi. Tunnustan vastuuni meidän eli Suomen lähetystön puolelta. Minä ja Muuttomaa harhailimme pahasti ProPemcessä, Tapia sanoo. ProPemcessä oli liian monta päättäjää. Ei kehitysohjelmaa voi johtaa niin. Jose Luís Carranza johtaa maito-osuuskuntaa Nueva Guineassa, lähellä Costa Rican rajaa. Hän oli tyytyväinen ProPemcen turbovaihteeseen. Ohjelman aloitus kesti kauan, mutta puolentoista viime vuoden aikana saimme hyviä tuloksia. Myös naiset olivat tärkeässä osassa ohjelman toteuttamisessa. Nicaraguan vienti- ja investointikeskuksen (CEI) puheenjohtaja Roberto Brenes sijoitti alkuvaiheessa ohjelmaan jonkin verran henkilökohtaista pääomaansa, jotta se lähtisi liikkeelle. Hän antoi myös autoja ohjelman käyttöön. ProPemcen loppuvaiheeseen hän oli tyytyväinen. Saimme tehtyä nettisivut paikallisille osastoillemme. Se oli ohjelman olennaisin anti osastoille ja meidän tavoitteemme. KIMMO LEHtonen maaliskuu Kehitys 21

22 teksti Larisa Pelle Teksti Larisa Pelle ja Tiina Kirkas Kehitys tuli kylään Namibian ja Angolan rajamailla asuvat himbat antavat periksi nykyajalle. Lapset käyvät koulua ja juovat kaivovettä. Ihan kaikesta he eivät luovu. 22 Kehitys maaliskuu

23 ajankuva _ Otjikanderon kylään on rakennettu peruskoulu, jota useimmat himbalapset käyvät vain muutaman vuoden. Venessa Ngorera on kotikylänsä ensimmäinen nuori, joka on lähtenyt kaupunkiin opiskelemaan. Ajoin himba-lettini pois ja pukeuduin länsimaisiin vaatteisiin. Koulussa oli lapsia eri heimoista, mutta perinnevaatteita ei saanut käyttää. Kaikki olimme samanlaisia. Haaveilen hääpäivästäni, jolloin saan taas pukeutua himba-vaatteeseen ja mennä naimisiin perinteisessä seremoniassa. Viime tammikuussa 18-vuotias Ngorera valmistui lukiosta ja pääsi yliopistoon opiskelemaan kirjanpitoa Namibian pääkaupungissa Windhoekissa. Himbat asuvat Kunenen alueella Luoteis-Namibiassa ja Lounais- Angolassa. Heimon lukumäärää on vaikea arvioida, sillä osa tutkijoista mieltää himbat ja hererot samaksi ryhmäksi. Yleisimmin esitetty luku on Himbat kasvattavat elannokseen vuohia ja nautakarjaa. Paimentolaiselämä on pitänyt himbat eristyksissä muusta maailmasta. Vuosikymmenten ajan he ovat säästyneet niin lähetyssaarnaajien kuin alueella taistelleiden sotajoukkojenkin vaikutukselta. Vasta matkailu lieveilmiöineen on sysännyt himboja nykyaikaan. Nykyään monissa himbakylissä on kouluja ja vesikaivoja. Himbat ovat myös osoittaneet mieltään ihmisoikeuksiensa puolesta ja alueelle suunniteltua patoa vastaan. maaliskuu Kehitys 23

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA.

1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. 2. VALITKAA KARTALTA YKSI SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖN PITKÄAIKAINEN KUMPPANIMAA. pari pari 1. TUTUSTUKAA YK:N UUSIIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISIIN. POHTIKAA...miten niiden toteutuminen vaikuttaa Naomin/Dain elämään....mitä tapahtuu, jos tavoitteet eivät toteudukaan....miten tavoitteiden

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Valoa pakolaisleirien asukkaille

Valoa pakolaisleirien asukkaille UUTISKIRJE Valoa pakolaisleirien asukkaille Brighter Lives for Refugees -kampanjan myötä IKEA Foundation lahjoittaa jokaisesta 3.2. 29.3.2014 myydystä led-lampusta yhden euron pakolaisleirien valaisemiseen.

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno

Vapauta Uhri. Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Vapauta Uhri Ihmiskauppa, prostituutio ja porno Ihmiskauppa: Sandran tarina Uhrin tyypillinen tarina -Useimmat uhrit saapuvat Kyprokselle samalla tavalla: he ovat vastanneet lehti-ilmoitukseen tai työnvälitysfirman

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Fidan projektikylän etuudet

Fidan projektikylän etuudet Säännöt Pelin tavoitteena on, että ainakin yksi kylän lapsista saa käydä koulun loppuun. Peli aloitetaan seisten. Kyläläinen, joka kuolee tai joutuu poistumaan koulusta tai kylästä, istuu alas. Jos vähintään

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

SUPERNAINEN? Nainen yrittäjänä ja johtajana? j Kokkolassa 8.3.2010 Riitta Viitala Vaasan yliopisto Mistä on pienet tytöt tehty? Stakes 2006 Nuorten elinolot -tutkimus: Tytöt kouluttautuvat pidemmälle ja

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2013

Talousarvioesitys 2013 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 892 594 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2014

Talousarvioesitys 2014 66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 891 844 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) käyttösuunnitelmassa yksilöidyistä käyttötarkoituksista aiheutuvien menojen maksamiseen

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot