Kansalliskielten tukiyhdistyksen vuosikokous Valtiosihteeri Pertti Torstila. Kielitaito ja kielipolitiikka Suomen voimavarana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalliskielten tukiyhdistyksen vuosikokous 23.5.2011 Valtiosihteeri Pertti Torstila. Kielitaito ja kielipolitiikka Suomen voimavarana"

Transkriptio

1 1 Kansalliskielten tukiyhdistyksen vuosikokous Valtiosihteeri Pertti Torstila Kielitaito ja kielipolitiikka Suomen voimavarana Hyvät kuulijat, kielten ystävät ja tukijat, Kansainvälisyys on elämässämme tänään läsnä enemmän kuin koskaan ennen. Kansainvälisyys on Suomelle tärkeää. Hyvinvointimme on suuresti riippuvaista kansainvälisistä yhteyksistämme ja ulkomaankaupasta. On perusteltua sanoa, että suomalaiset pienen kielensä takia tarvitsevat erityisen paljon kielitaitoja pärjätäkseen maailmalla. Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat vahvasti meistä etäällä tehdyt päätökset. Globalisaation ja keskinäisriippuvuuden maailmassa tapahtumat kaukana omilta rajoiltamme tuntuvat myös meillä. Esimerkiksi käyvät vuoden 2004 tsunami, tuore maanjäristys Japanissa, kansannousut Pohjois-Afrikassa ja vaikkapa Afganistan. On Suomen etujen mukaista toimia aktiivisesti, näkyvästi ja kuuluvasti kansainvälisillä areenoilla. Tämä on ollut linjamme vuosikymmenien ajan pohjoismaisen yhteistyön, YK:n, EU:n ja muun kansainvälisen yhteistyön kautta. Menestymisemme riippuu kyvystämme vaikuttaa globaalin kehityksen suuntaan. Siksi meillä tulee olla halu, kyky ja taito ajaa meille tärkeitä asioita maailmassa. Kielitaito on tähän kaikkeen välttämätön työväline. Ei liene yllättävää, että ulkoasiainministeriön virkamies painottaa kielitaidon merkitystä. Diplomaateille kielitaito on keskeinen työväline, jota kehitämme koko uran ajan. Ammattia aloittavan suomalaisdiplomaatin kielitaitovaatimuksiin kuuluu hyvä suullinen ja kirjallinen taito yhdessä vierassa kielessä sekä vähintään tyydyttävä taito toisessa vieraassa kielessä (englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä). Harvinaisten kielten ja venäjän kielen taito on etu pyrittäessä diplomaattiuralle. Molempien kotimaisten kielten osaaminen on ehdoton vaatimus. Siirtymiset uusiin asemapaikkoihin ja tehtäviin edellyttävät jatkuvaa kielten opiskelua. Ulkoministeriön laajaan kielikoulutukseen osallistuu vuosittain 250 UM:n virkamiestä Helsingissä. UM:ssä voi osallistua viikoittaiseen opiskeluun päätyökielissä, joita on viisi.

2 2 Järjestämme myös erityiskursseja. Järjestelmämme mukaan jokainen diplomaatti voi aloittaa asemamaan kieliopinnot Suomessa jo ennen siirtymistään uuteen asemapaikkaan. Luonnollisesti tuemme kielenopiskelua myös asemapaikalla. Yleinen uskomus on, että maailmalla pärjää hyvin englanninkielellä. Tähän luuloon uskoen 96% koululaisista tai heidän vanhemmistaan valitsee ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin. Laajemman kielitaidon merkitystä korostaa tieto siitä, että vaikka englanti on 73 maan virallinen kieli niin ranska on 37:n, arabia 25:n ja espanjakin 13 maailman maan virallinen kieli. EU:ssa komission hallintoa pyöritetään edelleen suurelta osin ranskaksi. Viestien välittäminen paikallisilla kielillä on ensiarvoisen tärkeää. Sanoma varman perille menon varmistaa viime kädessä ihmisten oma kieli. Tärkeätä on myös kiinnittää huomiota kielitaidon laatuun. Mielestäni Suomessa tyydytään liian heikkoon tasoon. Suurlähettiläs Ralph Enckell, joka oli esimieheni Pariisissa vuosina tapasi tässä asiassa opastaa nuoria alaisiaan armottomaan tyyliinsä näin : Oppikaa puhumaan ranskaa hyvin ja oikein. Muuten näytätte tyhmemmiltä kuin olette. Neuvo jäi mieleen. Painopistealueena ulkoministeriössä on tällä hetkellä venäjän kieli, jonka opiskelua tuetaan erityistoimin. Olemme pyrkineet madaltamaan kynnystä venäjän kielen opintojen aloittamiseksi järjestämällä kannustavia tutustumiskursseja. Yksi tällainen on kyrilliset kirjaimet kahdessa tunnissa-tietoisku. Myös ruotsinkielen merkitystä painotamme. UM:n henkilöstöön kuuluu arabiaa, kiinaa, japania, portugalia, unkaria, swahilia, serbiaa, kroatiaa, turkkia, hindiä ja monia muita kieliä taitavia virkamiehiä. Hyvät kuulijat, Laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä Suomen tärkein viiteryhmä on Eurooppa ja Euroopan unioni. Unionilla on tänä päivänä 23 virallista ja työkieltä: bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tshekki, unkari ja viro. Lisää kieliä tulee laajentumisen myötä. Kielten määrästä voi päätellä, että EU:ssa tarvitaan valtaisaa käännösja tulkkauskoneistoa. EU:n virallisen ja työkielen asema tarkoittaa sitä, että kyseisellä kielellä voi olla yhteydessä unionin toimielimiin ja saada vastauksen omalla kielellä. Myös EU:n säädökset, muut

3 3 lainsäädäntöasiakirjat ja Euroopan unionin virallinen lehti julkaistaan kyseisellä kielellä. Esimerkiksi komissioon voi lähettää kysymyksiä ja saada vastauksen suomeksi. Virallisissa kokouksissa on kokouksesta riippuen kolmenlaisia tulkkauksia: 1) täyden tulkkauksen kokoukset, joissa tulkataan kaikki unionin viralliset kielet (esim. ministerineuvostot), 2) rajoitetun kielivalikoiman kokoukset, joissa on käytössä rajoitettu määrä kieliä (esim. COREPER eli pysyvien edustajien komitea) ja 3) ns. epäsymmetrinen tulkkausjärjestely, jolloin kokouksessa puhuttavia kieliä voi olla useita, mutta kuunneltavia kieliä vähemmän, esimerkiksi vain englanti ja ranska. Joskus suomea voi puhua tällaisissa kokouksissa, mutta tulkkausta suomeen päin ei järjestetä. Yleissääntönä on, että kaikki kielet tulkataan joko suoraan tai korkeintaan yhden kielen kautta. Puhujan lisäksi tulkkien ammattitaito vaikuttaa oleellisesti viestin perillemenoon. Suomeksi tulkataan EU:ssa yli 1000 kokousta vuodessa. Omaa kieltä voi siis käyttää, mutta vaikka kokouksissa selviäisikin tulkkien avulla, epävirallisissa ja käytäväkeskusteluissa on osattava muita kieliä. Ja tiedämme, että epävirallisella tiedonvaihdolla ja vaikuttamisella on hyvin suuri merkitys. EU korostaa oman kielen ja kansallisen identiteetin merkitystä, mutta edistää aktiivisesti monikielisyyttä. Unionin kielipolitiikan tavoitteena on, että jokainen EU-kansalainen osaa vähintään kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Kielitaito helpottaa mahdollisuutta asua, opiskella tai tehdä töitä toisessa maassa. Kielten osaaminen auttaa myös vieraiden kulttuurien ymmärtämisessä ja kanssakäymisessä ihmisten välillä. Komissio antoi vuonna 2008 tiedonannon Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla yhteinen sitoumus. Tiedonannolla haluttiin korostaa kielitaidon merkitystä talouskehityksen ja sosiaalisen koheesion edistäjänä. Saksa on yleisin äidinkieli Euroopan unionissa, ja sitä puhuu 18 % EU:n väestöstä eli 90 miljoonaa ihmistä. Englantia, italiaa tai ranskaa puhuu äidinkielenään noin % EU:n väestöstä. 38 % EU:n väestöstä puhuu englantia ensimmäisenä vieraana kielenään ja 14 % ranskaa tai saksaa. Eniten vieraita kieliä osataan pienissä unionimaissa. Englannin kielen

4 4 asema on vahvistunut viimeisimpien laajentumisten myötä ja saksa on noussut ranskan rinnalle. Euroopan komission Eurobarometri-kyselytutkimuksissa selvitettiin kansalaisten kielitaitoa ja heidän suhtautumistaan kieliin. Vuoden 2006 tutkimuksessa vastaajista 56% sanoi ymmärtävänsä muuta kuin äidinkieltään. Kielitaitoisimpia ovat luxemburgilaiset, joista 99 % sanoi osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä. Ruotsalaisten osalta luku oli 90%. Suomalaisista 69% ilmoittaa osaavansa yhtä muuta kieltä kuin omaansa. Olemme siis hyvää keskitasoa joskin virallinen kaksikielisyytemme auttaa nostamaan suomalaisten sijoitusta. Vastaajista 28 % ilmoitti puhuvansa kahta vierasta kieltä. Yleisimmin hallitut vieraat kielet olivat englanti, ranska, saksa, espanja ja venäjä. Ainoastaan kuudessa jäsenvaltiossa enemmistö kansalaisista osasi vain yhtä kieltä. Nämä maat olivat Irlanti (66 % kansalaisista ei osaa muuta kuin äidinkieltään), Iso-Britannia (62 %), Italia (59 %), Unkari (58 %), Portugali (58 %) ja Espanja (56 %). Hyvät ystävät, Pohjoismainen yhteistyö ja ruotsin kieli ovat suomalaisen diplomaatin arkipäivää. Oma Ruotsisuhteeni on kasvanut ja kehittynyt nuoruusvuosien perisuomalaisesta varauksellisuudesta Suomi-Ruotsi suhteen varauksettomaksi tukijaksi. Pohjoismainen kollegapiiri on ulkomaanedustuksessa aina se ensimmäinen viiteryhmä, jonka kanssa yhteinen sävel löytyy nopeasti ja yhteistyö luonnistuu. Luontevuus löytyy yhteisestä kielestä. Muistan kuinka suurlähettiläs Enckell opasti minua Pariisissa syksyllä 1973: avustaja Torstila, muistakaa aina, että läheisin ulkomainen ystävänne tässä ammatissa on ruotsalainen kolleganne. En silloin täysin uskonut häntä, mutta 40 vuotta diplomaatin tehtävissä eri puolilla maailmaa on vahvistanut minulle Enckellin olleen oikeassa. Pohjoismaat ovat meille elintärkeä viitekehys, ja Ruotsi on Suomen läheisin kumppani maailmalla. Tarkoituksella en sano tärkein tai paras sillä Ruotsi on monissa asioissa kilpailijamme eikä se aina ole helppo kumppani. Useimmiten se kuitenkin on paras mahdollinen ja enemmän kuin kukaan muu, samanmielinen kumppani. Kummastelevilta suomalaisilta ystäviltäni olen kysynyt: mikä maa sitten, jos ei Ruotsi? En ole saanut uskottavia vastauksia. Ja läheisimmän kollegan, ruotsalaisen diplomaatin kanssa puhutaan tietenkin aina ruotsia.

5 5 Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyön siltaa kuvaavat luvut puhuvat puolestaan suomalaisnuorta opiskelee ulkomailla ja heistä kolmasosa (3000) Ruotsissa. Suomen ja Ruotsin talous ja elinkeinoelämä ovat integroituneet vahvasti toisiinsa. Hedelmällisen yhteistoiminnan pohjalla on aina hyötynäkökulma molemmille osapuolille. Suomalaisruotsalaisessa yhteistyössä hyödyt ovat ilmeiset. Yrityskaupat suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välillä ovat arkipäivää. Ruotsissa on 800 suomalaisten omistamaa yritystä. Luku on yli tuplaantunut reilussa kymmenessä vuodessa. Suomessa toimii 700 ruotsalaisyritystä. Suomalaisyritykset työllistävät ruotsalaista ja ruotsalaiset saman verran suomalaisia Suomessa. Suomi on Ruotsissa suuri työnantaja heti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian jälkeen. Suomi on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä hyötynyt valtavasti pohjoismaisuudesta. The Nordic brand on ainutlaatuinen tavaramerkki maailmalla. Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä ei olisi se mikä se on ilman pohjoismaalaisuutta. Jälki näkyy monin tavoin päivittäisessä työssämme ulkoministeriössä, Helsingissä ja maailmalla. Pohjoismaista elämänmuotoa ja hyvinvointivaltiota arvostetaan ja pidetään mittapuuna maailmalla. Pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä yhteinen kieli, skandinaviska on ollut ja on yhä keskeinen työkalu. Toki voimme puhua englantia tanskalaisen kollegan kanssa, mutta jos suomalaiset alkavat vaatia luopumista ruotsista ja englantia pohjoismaisen yhteistyön kieleksi, putoamme ulos sisäpiiristä, joka joka tapauksessa käyttää skandinaviskaa yhteisenä kielenään. Kanssakäyminen pohjoismaiden ja balttien välillä on kehittynyt NB8-yhteistyöksi, mutta viiden pohjoismaan yhteistyö pysyy jatkossakin alueyhteistyömme ytimessä ja yhteinen kielipohja tukee sitä. Olen hämmentyneenä ja surullisena seurannut suomalaista keskustelua ruotsin kielen asemasta ja opetuksesta maassamme. Ristiriitaisia tunteitani lisää se, että samalla kun suomalaiset kiistelevät ruotsin asemasta he kuitenkin kannattavat ylivoimaisella enemmistöllä pohjoismaista yhteistyötä, jossa ruotsin kielellä on olennainen osa. Tutkimukset kertovat, että juuri Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa suomalaiset haluavat tehdä yhteistyötä. 46 % suomalaisista pitää Ruotsia läheisimpänä yhteistyökumppanina, ja kaukana jäljessä seuraavat Venäjä (16 %) ja Saksa (13 %). Palaan vielä perusargumenttiini, jota kielikeskustelussa mielelläni käytän. Suomi on saanut valtavaa hyötyä ja lisäarvoa kuulumisestaan pohjoismaiden ryhmään. Pohjola on meidän

6 6 maailmanosamme ja pohjoismaista Ruotsi on meille tärkein. Joutuminen osaksi Ruotsia luvulla oli Suomelle onnenpotku, sanoo Paavo Lipponen. Olen samaa mieltä. Ruotsin vallan aikana saimme sillanpään pohjoiseen perheeseen. Kiinnityimme Länsi-Eurooppaan ja vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin. Ruotsista ja Pohjolasta tuli Suomelle portti länteen. Sillanrakennuksessa yhteinen kieli on ollut tärkeä vaikuttava voima. Historiattomuutta on se, että emme näe ruotsin kielen olevan Suomessa lähes yhtä vanha kieli kuin suomikin. Eikä ruotsi ollut vain eliitin kieli. Se oli talonpoikien ja kalastajien kieli, aivan kuten suomikin. Suomi, jonka Newsweek viime vuonna valitsi maailman parhaaksi maaksi elää, on maailman paras siksi, että se on osa pohjoismaista yhteisöä. Suomi loistaa kansainvälisissä mittauksissa siksi, että olemme omaksuneet pohjoismaisen hyvinvointimallin ja ryydittäneet sitä pikanteilla kansallisilla, suomalaisilla mausteilla. Meillä on lännessä naapurimaa Ruotsi, jonka suhtautuminen Suomeen on ihailevaa, ei ylenkatsovaa. Ruotsin poliittisen kentän vastakkaiset voimahahmot, entiset pääministerit Bildt ja Persson ylistivät Suomen armeijan torjuntavoittoa kesällä 1944 Karjalan kannaksella kesällä 60 vuotispuheissaan samoin sanakääntein. Suomen puolustusvoimat eivät voittaneet vapautta ja riippumattomuutta vain suomalaisille. Sinne missä puna-armeija seisoi maailmansodan päättyessä vedettiin rautaesirippu. Se, että rautaesirippu ei tullut Ruotsin Tornionjoelle vaan jäi Suomen ja Neuvostoliiton rajalle teki mahdolliseksi Ruotsin sodanjälkeisen puolueettomuuspolitiikan. Ruotsin suhtautumisessa Suomeen on usein annos isoveliasennetta, mutta isosta veljestähän on myös kyse. Iltasanomat hämmästeli menneen viikonlopun numerossaan ruotsalaisten myönteistä ja arvostavaa suhtautumista Suomeen. Meille, jotka olemme asuneet Ruotsissa tai jotka olemme joutuneet paljon ruotsalaisten kanssa tekemisiin ei tässä ole hämmästelyn aihetta. Ruotsalaiset suhtautuvat meihin paljon myönteisemmin kuin me heihin. Iltasanomat ihmettelee, kuinka ruotsalaiset pitävät aina suomalaisten puolta, jos heidän oma joukkueensa on ulkona kisasta. Kun suomalaiset putoavat, suomalaiset kannustavat Ruotsin vastustajaa. Vahvalla itsetunnolla varustetun suomalaisen tulisi esiintyä maailmalla ylpeänä maamme kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta vähemmistöstä, Paavo Lipponen kirjoittaa. Vahvalla itsetunnolla varustetun suomalaisen ei tulisi sortua kaunaiseen ja kompleksiseen asenteeseen läntistä naapuria kohtaan, haluan itse tähän lisätä. Meillä on naapurina maa,

7 7 joka näytöillään hakee vertaistaan maailmalla. Tällaisen maan kanssa kannattaa olla kaveri, jopa poikkeuksellisen hyvä ja läheinen kaveri. Hyvät kuulijat, Folktingetin pyynnöstä laadittiin viime vuonna presidentti Martti Ahtisaaren johdolla toimintaohjelma kahden elinvoimaisen kansalliskielen puolesta. Ahtisaaren johtama ryhmä piti vakavana ongelmana sitä, että ruotsin kielen taidot ovat Suomessa heikentyneet ja ehdotti selkeitä toimia tilanteen parantamiseksi, kuten esimerkiksi ruotsin opintojen aloittamista viimeistään 6. luokalla. Ahtisaaren ryhmä peräänkuuluttaa uudelta hallitukselta toimia ja aktiivista kielipolitiikkaa suomalaisten kielitaidon parantamiseksi ja ehdottaa muun muassa pitkän aikavälin kielistrategian ja konkreettisen kielipoliittisen toimintasuunnitelman laatimista. Näitä konkreettisia ideoita on ryhdyttävä toteuttamaan ja niitä tarvitaan lisää. Aktiivinen kielipolitiikka ja kahden kotimaisen kielen vaaliminen on Suomelle sekä rikkaus että välttämättömyys. Suomi kansainvälistyy ja kielitaito on meille jatkossakin tärkeä valttikortti. Maailmalla ei pitkälle pärjää vain suomen kielellä, eikä englannin kielen taitaminen yksin riitä. Ruotsinkieli on indoeurooppalainen kieli ja sen osaaminen on hyödyllinen silta muihin indoeurooppalaisiin kieliin luvun kielipolitiikan linjaukset koskien peruskoulun kieltenopetusta - kaksi pakollista kieltä - ja 1978 siihen tehdyt täsmennykset kieltenopetuksesta eri luokka-asteilta aikuiskoulutukseen ovat pätevät edelleen. Antti Blåfield kirjoitti Helsingin Sanomissa, ettei ruotsin kielen asema suomalaisessa peruskouluopetuksessa ole pelkästään suomenruotsalaisten sisäpiiriasia. Kaikkien suomalaisten tulee oivaltaa ruotsin kielen merkitys meille. Olenkin erityisen iloinen siitä, että molempien kansalliskieliemme asemaa ja merkitystä äidinkieleltään suomenkielisten keskuudessa ajava kansalliskielten tukiyhdistys on syntynyt. Jaan Blåfieldin näkemyksen. Historiattomuus on aikamme sairaus, mutta se ei saa estää meitä muistamasta, että tätä maata on rakennettu ja sen puolesta on taisteltu yhdessä. Isänmaallisuus elää kaikissa suomalaisissa, äidinkielestä riippumatta. +++

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta. A2-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

3. luokan kielivalinta. A2-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 22.12.2016 22.12.2016 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä ja espanja.

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit 2014

Europarlamenttivaalit 2014 Oikeusministeriö Europarlamenttivaalit 2014 Tiedotustilaisuus 29.4.2014 1 Vaalien toimittamisaika 22. - 25.5.2014 Torstaina: Hollanti ja UK Perjantaina: Irlanti Perjantaina ja lauantaina: Tshekki Lauantaina:

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismainen yhteistyö Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä pohjoismaisesta yhteistyöstä tutkimus suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten, tanskalaisten ja islantilaisten mielipiteistä Pohjoismainen

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI 26.8.2003 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 201 A/1 III (Tiedotteita) EUROOPAN PARLAMENTTI PALVELUKSEEN OTTAMISTA KOSKEVA ILMOITUS NRO PE/77/S SISÄISISTÄ TOIMISTA VASTAAVIEN VALIOKUNTIEN PÄÄOSASTON

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Kielitaito avaa ovet

Kielitaito avaa ovet www.nurmijarvi.fi Kielitaito avaa ovet Hyvä kielitaito on tärkeä ja arvokas pääoma tulevaisuutta varten. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä mm. ihmissuhteissa, matkoilla ja jatko-opinnoissa. Kansainväliset

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon.

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon. Hyvinge VALTUUSTOALOITE ALUEELISESTA KIELIKOKEILUSTA dnro KH 112/2016 (00.014) Kv 1.2.2016 / 3 Kh 15.2.2016 / 32 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.2.2016 valtuustolle esiteltiin seuraava valtuustoaloite:

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Koordinaattoritapaaminen 29.- 30.10.2009 Anna-Kaisa Mustaparta Minkä kielten opetusta mukana olevat kunnat ja koulut aikovat lisätä tai kehittää?

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Kirjakori 2012 Lastenkirjainstituutti / Päivi Nordling 22.3.2013

Kirjakori 2012 Lastenkirjainstituutti / Päivi Nordling 22.3.2013 Kirjakori 2012 Lastenkirjainstituutti / Päivi Nordling 22.3.2013 Kirjakori 2012 lyhyesti -näyttelyssä on esillä 1417 kirjaa. Kirjat on saatu lahjoituksina 119 kustantajalta. Kirjoja pyydettiin 183 kustantajalta,

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.

Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10. Miten nykyinen ja ennakoitava kielitaitovaranto vastaavat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kielitaitotarpeita? Sauli Takala Seinäjoki, 6.10.2010 Monipuolisen kielitaidon (monikielisyyden/ useakielisyyden)

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisää tähän otsikko Yrityselämän kansainvälisyystaidot - mitä tulevilta ammattilaisilta odotetaan? 7.10.09 Piia Alvesalo Elinkeinoelämän keskusliitto EK www.ek.fi Ketä Elinkeinoelämän keskusliitto EK edustaa?

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA.

TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA. TURUN YLIOPISTON KIELIOHJELMA 1 www.utu.fi/kieliohjelma KANSAINVÄLINEN JA MONIKULTTUURINEN TURUN YLIOPISTO Vuonna 1920 perustettu Turun yliopisto on maailman vanhin suomenkielinen yliopisto. Yliopistolain

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Suomen Sovittelufoorumi ry KARTOITUS 1(8) Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Timo Pehrman Teuri Brunila

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen Opetuksen tilanne ja valtionavustuksen hakeminen Anna-Kaisa Mustaparta Tiedotukset lääneittäin 19.- 28.1.09 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vieraiden

Lisätiedot

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä 8.9.2016 Siirtolaisuusinstituutti Ohjelma: 12.30 Kahvitarjoilu 12.50 Aapiskukkopalkinnon luovuttaminen: Ann-Sofie Selin, puheenjohtaja, Finnish Reading Association

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / syyskuu 2016 Mira Pihlström kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä

KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä KAVAKU: Usein kysyttyjä kysymyksiä 1. Kysymys: Mitkä ovat Kavakulle hakemisen muodolliset vaatimukset? Vastaus: Diplomaattiuran muodolliset kelpoisuusehdot on määritelty asetuksessa ulkoasiainhallinnosta

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto

Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena. Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto Kaikki menevät Kiinaan! Yanzun tulevaisuus kansainvälisyyshankkeena Opetushallitus opetusneuvos Paula Mattila 7.3.2012 Hgin yliopisto ENSIMMÄINEN OSA. Mitä kansainvälisyydestä sanotaan avainasiakirjoissa?

Lisätiedot