Kansalliskielten tukiyhdistyksen vuosikokous Valtiosihteeri Pertti Torstila. Kielitaito ja kielipolitiikka Suomen voimavarana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansalliskielten tukiyhdistyksen vuosikokous 23.5.2011 Valtiosihteeri Pertti Torstila. Kielitaito ja kielipolitiikka Suomen voimavarana"

Transkriptio

1 1 Kansalliskielten tukiyhdistyksen vuosikokous Valtiosihteeri Pertti Torstila Kielitaito ja kielipolitiikka Suomen voimavarana Hyvät kuulijat, kielten ystävät ja tukijat, Kansainvälisyys on elämässämme tänään läsnä enemmän kuin koskaan ennen. Kansainvälisyys on Suomelle tärkeää. Hyvinvointimme on suuresti riippuvaista kansainvälisistä yhteyksistämme ja ulkomaankaupasta. On perusteltua sanoa, että suomalaiset pienen kielensä takia tarvitsevat erityisen paljon kielitaitoja pärjätäkseen maailmalla. Suomalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavat vahvasti meistä etäällä tehdyt päätökset. Globalisaation ja keskinäisriippuvuuden maailmassa tapahtumat kaukana omilta rajoiltamme tuntuvat myös meillä. Esimerkiksi käyvät vuoden 2004 tsunami, tuore maanjäristys Japanissa, kansannousut Pohjois-Afrikassa ja vaikkapa Afganistan. On Suomen etujen mukaista toimia aktiivisesti, näkyvästi ja kuuluvasti kansainvälisillä areenoilla. Tämä on ollut linjamme vuosikymmenien ajan pohjoismaisen yhteistyön, YK:n, EU:n ja muun kansainvälisen yhteistyön kautta. Menestymisemme riippuu kyvystämme vaikuttaa globaalin kehityksen suuntaan. Siksi meillä tulee olla halu, kyky ja taito ajaa meille tärkeitä asioita maailmassa. Kielitaito on tähän kaikkeen välttämätön työväline. Ei liene yllättävää, että ulkoasiainministeriön virkamies painottaa kielitaidon merkitystä. Diplomaateille kielitaito on keskeinen työväline, jota kehitämme koko uran ajan. Ammattia aloittavan suomalaisdiplomaatin kielitaitovaatimuksiin kuuluu hyvä suullinen ja kirjallinen taito yhdessä vierassa kielessä sekä vähintään tyydyttävä taito toisessa vieraassa kielessä (englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä). Harvinaisten kielten ja venäjän kielen taito on etu pyrittäessä diplomaattiuralle. Molempien kotimaisten kielten osaaminen on ehdoton vaatimus. Siirtymiset uusiin asemapaikkoihin ja tehtäviin edellyttävät jatkuvaa kielten opiskelua. Ulkoministeriön laajaan kielikoulutukseen osallistuu vuosittain 250 UM:n virkamiestä Helsingissä. UM:ssä voi osallistua viikoittaiseen opiskeluun päätyökielissä, joita on viisi.

2 2 Järjestämme myös erityiskursseja. Järjestelmämme mukaan jokainen diplomaatti voi aloittaa asemamaan kieliopinnot Suomessa jo ennen siirtymistään uuteen asemapaikkaan. Luonnollisesti tuemme kielenopiskelua myös asemapaikalla. Yleinen uskomus on, että maailmalla pärjää hyvin englanninkielellä. Tähän luuloon uskoen 96% koululaisista tai heidän vanhemmistaan valitsee ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin. Laajemman kielitaidon merkitystä korostaa tieto siitä, että vaikka englanti on 73 maan virallinen kieli niin ranska on 37:n, arabia 25:n ja espanjakin 13 maailman maan virallinen kieli. EU:ssa komission hallintoa pyöritetään edelleen suurelta osin ranskaksi. Viestien välittäminen paikallisilla kielillä on ensiarvoisen tärkeää. Sanoma varman perille menon varmistaa viime kädessä ihmisten oma kieli. Tärkeätä on myös kiinnittää huomiota kielitaidon laatuun. Mielestäni Suomessa tyydytään liian heikkoon tasoon. Suurlähettiläs Ralph Enckell, joka oli esimieheni Pariisissa vuosina tapasi tässä asiassa opastaa nuoria alaisiaan armottomaan tyyliinsä näin : Oppikaa puhumaan ranskaa hyvin ja oikein. Muuten näytätte tyhmemmiltä kuin olette. Neuvo jäi mieleen. Painopistealueena ulkoministeriössä on tällä hetkellä venäjän kieli, jonka opiskelua tuetaan erityistoimin. Olemme pyrkineet madaltamaan kynnystä venäjän kielen opintojen aloittamiseksi järjestämällä kannustavia tutustumiskursseja. Yksi tällainen on kyrilliset kirjaimet kahdessa tunnissa-tietoisku. Myös ruotsinkielen merkitystä painotamme. UM:n henkilöstöön kuuluu arabiaa, kiinaa, japania, portugalia, unkaria, swahilia, serbiaa, kroatiaa, turkkia, hindiä ja monia muita kieliä taitavia virkamiehiä. Hyvät kuulijat, Laajemmassa kansainvälisessä yhteydessä Suomen tärkein viiteryhmä on Eurooppa ja Euroopan unioni. Unionilla on tänä päivänä 23 virallista ja työkieltä: bulgaria, englanti, espanja, hollanti, iiri, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tshekki, unkari ja viro. Lisää kieliä tulee laajentumisen myötä. Kielten määrästä voi päätellä, että EU:ssa tarvitaan valtaisaa käännösja tulkkauskoneistoa. EU:n virallisen ja työkielen asema tarkoittaa sitä, että kyseisellä kielellä voi olla yhteydessä unionin toimielimiin ja saada vastauksen omalla kielellä. Myös EU:n säädökset, muut

3 3 lainsäädäntöasiakirjat ja Euroopan unionin virallinen lehti julkaistaan kyseisellä kielellä. Esimerkiksi komissioon voi lähettää kysymyksiä ja saada vastauksen suomeksi. Virallisissa kokouksissa on kokouksesta riippuen kolmenlaisia tulkkauksia: 1) täyden tulkkauksen kokoukset, joissa tulkataan kaikki unionin viralliset kielet (esim. ministerineuvostot), 2) rajoitetun kielivalikoiman kokoukset, joissa on käytössä rajoitettu määrä kieliä (esim. COREPER eli pysyvien edustajien komitea) ja 3) ns. epäsymmetrinen tulkkausjärjestely, jolloin kokouksessa puhuttavia kieliä voi olla useita, mutta kuunneltavia kieliä vähemmän, esimerkiksi vain englanti ja ranska. Joskus suomea voi puhua tällaisissa kokouksissa, mutta tulkkausta suomeen päin ei järjestetä. Yleissääntönä on, että kaikki kielet tulkataan joko suoraan tai korkeintaan yhden kielen kautta. Puhujan lisäksi tulkkien ammattitaito vaikuttaa oleellisesti viestin perillemenoon. Suomeksi tulkataan EU:ssa yli 1000 kokousta vuodessa. Omaa kieltä voi siis käyttää, mutta vaikka kokouksissa selviäisikin tulkkien avulla, epävirallisissa ja käytäväkeskusteluissa on osattava muita kieliä. Ja tiedämme, että epävirallisella tiedonvaihdolla ja vaikuttamisella on hyvin suuri merkitys. EU korostaa oman kielen ja kansallisen identiteetin merkitystä, mutta edistää aktiivisesti monikielisyyttä. Unionin kielipolitiikan tavoitteena on, että jokainen EU-kansalainen osaa vähintään kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Kielitaito helpottaa mahdollisuutta asua, opiskella tai tehdä töitä toisessa maassa. Kielten osaaminen auttaa myös vieraiden kulttuurien ymmärtämisessä ja kanssakäymisessä ihmisten välillä. Komissio antoi vuonna 2008 tiedonannon Monikielisyys: Euroopan voimavara ja samalla yhteinen sitoumus. Tiedonannolla haluttiin korostaa kielitaidon merkitystä talouskehityksen ja sosiaalisen koheesion edistäjänä. Saksa on yleisin äidinkieli Euroopan unionissa, ja sitä puhuu 18 % EU:n väestöstä eli 90 miljoonaa ihmistä. Englantia, italiaa tai ranskaa puhuu äidinkielenään noin % EU:n väestöstä. 38 % EU:n väestöstä puhuu englantia ensimmäisenä vieraana kielenään ja 14 % ranskaa tai saksaa. Eniten vieraita kieliä osataan pienissä unionimaissa. Englannin kielen

4 4 asema on vahvistunut viimeisimpien laajentumisten myötä ja saksa on noussut ranskan rinnalle. Euroopan komission Eurobarometri-kyselytutkimuksissa selvitettiin kansalaisten kielitaitoa ja heidän suhtautumistaan kieliin. Vuoden 2006 tutkimuksessa vastaajista 56% sanoi ymmärtävänsä muuta kuin äidinkieltään. Kielitaitoisimpia ovat luxemburgilaiset, joista 99 % sanoi osaavansa ainakin yhtä vierasta kieltä. Ruotsalaisten osalta luku oli 90%. Suomalaisista 69% ilmoittaa osaavansa yhtä muuta kieltä kuin omaansa. Olemme siis hyvää keskitasoa joskin virallinen kaksikielisyytemme auttaa nostamaan suomalaisten sijoitusta. Vastaajista 28 % ilmoitti puhuvansa kahta vierasta kieltä. Yleisimmin hallitut vieraat kielet olivat englanti, ranska, saksa, espanja ja venäjä. Ainoastaan kuudessa jäsenvaltiossa enemmistö kansalaisista osasi vain yhtä kieltä. Nämä maat olivat Irlanti (66 % kansalaisista ei osaa muuta kuin äidinkieltään), Iso-Britannia (62 %), Italia (59 %), Unkari (58 %), Portugali (58 %) ja Espanja (56 %). Hyvät ystävät, Pohjoismainen yhteistyö ja ruotsin kieli ovat suomalaisen diplomaatin arkipäivää. Oma Ruotsisuhteeni on kasvanut ja kehittynyt nuoruusvuosien perisuomalaisesta varauksellisuudesta Suomi-Ruotsi suhteen varauksettomaksi tukijaksi. Pohjoismainen kollegapiiri on ulkomaanedustuksessa aina se ensimmäinen viiteryhmä, jonka kanssa yhteinen sävel löytyy nopeasti ja yhteistyö luonnistuu. Luontevuus löytyy yhteisestä kielestä. Muistan kuinka suurlähettiläs Enckell opasti minua Pariisissa syksyllä 1973: avustaja Torstila, muistakaa aina, että läheisin ulkomainen ystävänne tässä ammatissa on ruotsalainen kolleganne. En silloin täysin uskonut häntä, mutta 40 vuotta diplomaatin tehtävissä eri puolilla maailmaa on vahvistanut minulle Enckellin olleen oikeassa. Pohjoismaat ovat meille elintärkeä viitekehys, ja Ruotsi on Suomen läheisin kumppani maailmalla. Tarkoituksella en sano tärkein tai paras sillä Ruotsi on monissa asioissa kilpailijamme eikä se aina ole helppo kumppani. Useimmiten se kuitenkin on paras mahdollinen ja enemmän kuin kukaan muu, samanmielinen kumppani. Kummastelevilta suomalaisilta ystäviltäni olen kysynyt: mikä maa sitten, jos ei Ruotsi? En ole saanut uskottavia vastauksia. Ja läheisimmän kollegan, ruotsalaisen diplomaatin kanssa puhutaan tietenkin aina ruotsia.

5 5 Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyön siltaa kuvaavat luvut puhuvat puolestaan suomalaisnuorta opiskelee ulkomailla ja heistä kolmasosa (3000) Ruotsissa. Suomen ja Ruotsin talous ja elinkeinoelämä ovat integroituneet vahvasti toisiinsa. Hedelmällisen yhteistoiminnan pohjalla on aina hyötynäkökulma molemmille osapuolille. Suomalaisruotsalaisessa yhteistyössä hyödyt ovat ilmeiset. Yrityskaupat suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten välillä ovat arkipäivää. Ruotsissa on 800 suomalaisten omistamaa yritystä. Luku on yli tuplaantunut reilussa kymmenessä vuodessa. Suomessa toimii 700 ruotsalaisyritystä. Suomalaisyritykset työllistävät ruotsalaista ja ruotsalaiset saman verran suomalaisia Suomessa. Suomi on Ruotsissa suuri työnantaja heti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian jälkeen. Suomi on sodan jälkeisinä vuosikymmeninä hyötynyt valtavasti pohjoismaisuudesta. The Nordic brand on ainutlaatuinen tavaramerkki maailmalla. Suomen asema kansainvälisessä yhteisössä ei olisi se mikä se on ilman pohjoismaalaisuutta. Jälki näkyy monin tavoin päivittäisessä työssämme ulkoministeriössä, Helsingissä ja maailmalla. Pohjoismaista elämänmuotoa ja hyvinvointivaltiota arvostetaan ja pidetään mittapuuna maailmalla. Pohjoismaisen yhteistyön rakentamisessa ja kehittämisessä yhteinen kieli, skandinaviska on ollut ja on yhä keskeinen työkalu. Toki voimme puhua englantia tanskalaisen kollegan kanssa, mutta jos suomalaiset alkavat vaatia luopumista ruotsista ja englantia pohjoismaisen yhteistyön kieleksi, putoamme ulos sisäpiiristä, joka joka tapauksessa käyttää skandinaviskaa yhteisenä kielenään. Kanssakäyminen pohjoismaiden ja balttien välillä on kehittynyt NB8-yhteistyöksi, mutta viiden pohjoismaan yhteistyö pysyy jatkossakin alueyhteistyömme ytimessä ja yhteinen kielipohja tukee sitä. Olen hämmentyneenä ja surullisena seurannut suomalaista keskustelua ruotsin kielen asemasta ja opetuksesta maassamme. Ristiriitaisia tunteitani lisää se, että samalla kun suomalaiset kiistelevät ruotsin asemasta he kuitenkin kannattavat ylivoimaisella enemmistöllä pohjoismaista yhteistyötä, jossa ruotsin kielellä on olennainen osa. Tutkimukset kertovat, että juuri Ruotsin ja ruotsalaisten kanssa suomalaiset haluavat tehdä yhteistyötä. 46 % suomalaisista pitää Ruotsia läheisimpänä yhteistyökumppanina, ja kaukana jäljessä seuraavat Venäjä (16 %) ja Saksa (13 %). Palaan vielä perusargumenttiini, jota kielikeskustelussa mielelläni käytän. Suomi on saanut valtavaa hyötyä ja lisäarvoa kuulumisestaan pohjoismaiden ryhmään. Pohjola on meidän

6 6 maailmanosamme ja pohjoismaista Ruotsi on meille tärkein. Joutuminen osaksi Ruotsia luvulla oli Suomelle onnenpotku, sanoo Paavo Lipponen. Olen samaa mieltä. Ruotsin vallan aikana saimme sillanpään pohjoiseen perheeseen. Kiinnityimme Länsi-Eurooppaan ja vältimme niin venäläisen kuin saksalais-balttilaisen feodalismin. Ruotsista ja Pohjolasta tuli Suomelle portti länteen. Sillanrakennuksessa yhteinen kieli on ollut tärkeä vaikuttava voima. Historiattomuutta on se, että emme näe ruotsin kielen olevan Suomessa lähes yhtä vanha kieli kuin suomikin. Eikä ruotsi ollut vain eliitin kieli. Se oli talonpoikien ja kalastajien kieli, aivan kuten suomikin. Suomi, jonka Newsweek viime vuonna valitsi maailman parhaaksi maaksi elää, on maailman paras siksi, että se on osa pohjoismaista yhteisöä. Suomi loistaa kansainvälisissä mittauksissa siksi, että olemme omaksuneet pohjoismaisen hyvinvointimallin ja ryydittäneet sitä pikanteilla kansallisilla, suomalaisilla mausteilla. Meillä on lännessä naapurimaa Ruotsi, jonka suhtautuminen Suomeen on ihailevaa, ei ylenkatsovaa. Ruotsin poliittisen kentän vastakkaiset voimahahmot, entiset pääministerit Bildt ja Persson ylistivät Suomen armeijan torjuntavoittoa kesällä 1944 Karjalan kannaksella kesällä 60 vuotispuheissaan samoin sanakääntein. Suomen puolustusvoimat eivät voittaneet vapautta ja riippumattomuutta vain suomalaisille. Sinne missä puna-armeija seisoi maailmansodan päättyessä vedettiin rautaesirippu. Se, että rautaesirippu ei tullut Ruotsin Tornionjoelle vaan jäi Suomen ja Neuvostoliiton rajalle teki mahdolliseksi Ruotsin sodanjälkeisen puolueettomuuspolitiikan. Ruotsin suhtautumisessa Suomeen on usein annos isoveliasennetta, mutta isosta veljestähän on myös kyse. Iltasanomat hämmästeli menneen viikonlopun numerossaan ruotsalaisten myönteistä ja arvostavaa suhtautumista Suomeen. Meille, jotka olemme asuneet Ruotsissa tai jotka olemme joutuneet paljon ruotsalaisten kanssa tekemisiin ei tässä ole hämmästelyn aihetta. Ruotsalaiset suhtautuvat meihin paljon myönteisemmin kuin me heihin. Iltasanomat ihmettelee, kuinka ruotsalaiset pitävät aina suomalaisten puolta, jos heidän oma joukkueensa on ulkona kisasta. Kun suomalaiset putoavat, suomalaiset kannustavat Ruotsin vastustajaa. Vahvalla itsetunnolla varustetun suomalaisen tulisi esiintyä maailmalla ylpeänä maamme kaksikielisyydestä ja suomenruotsalaisesta vähemmistöstä, Paavo Lipponen kirjoittaa. Vahvalla itsetunnolla varustetun suomalaisen ei tulisi sortua kaunaiseen ja kompleksiseen asenteeseen läntistä naapuria kohtaan, haluan itse tähän lisätä. Meillä on naapurina maa,

7 7 joka näytöillään hakee vertaistaan maailmalla. Tällaisen maan kanssa kannattaa olla kaveri, jopa poikkeuksellisen hyvä ja läheinen kaveri. Hyvät kuulijat, Folktingetin pyynnöstä laadittiin viime vuonna presidentti Martti Ahtisaaren johdolla toimintaohjelma kahden elinvoimaisen kansalliskielen puolesta. Ahtisaaren johtama ryhmä piti vakavana ongelmana sitä, että ruotsin kielen taidot ovat Suomessa heikentyneet ja ehdotti selkeitä toimia tilanteen parantamiseksi, kuten esimerkiksi ruotsin opintojen aloittamista viimeistään 6. luokalla. Ahtisaaren ryhmä peräänkuuluttaa uudelta hallitukselta toimia ja aktiivista kielipolitiikkaa suomalaisten kielitaidon parantamiseksi ja ehdottaa muun muassa pitkän aikavälin kielistrategian ja konkreettisen kielipoliittisen toimintasuunnitelman laatimista. Näitä konkreettisia ideoita on ryhdyttävä toteuttamaan ja niitä tarvitaan lisää. Aktiivinen kielipolitiikka ja kahden kotimaisen kielen vaaliminen on Suomelle sekä rikkaus että välttämättömyys. Suomi kansainvälistyy ja kielitaito on meille jatkossakin tärkeä valttikortti. Maailmalla ei pitkälle pärjää vain suomen kielellä, eikä englannin kielen taitaminen yksin riitä. Ruotsinkieli on indoeurooppalainen kieli ja sen osaaminen on hyödyllinen silta muihin indoeurooppalaisiin kieliin luvun kielipolitiikan linjaukset koskien peruskoulun kieltenopetusta - kaksi pakollista kieltä - ja 1978 siihen tehdyt täsmennykset kieltenopetuksesta eri luokka-asteilta aikuiskoulutukseen ovat pätevät edelleen. Antti Blåfield kirjoitti Helsingin Sanomissa, ettei ruotsin kielen asema suomalaisessa peruskouluopetuksessa ole pelkästään suomenruotsalaisten sisäpiiriasia. Kaikkien suomalaisten tulee oivaltaa ruotsin kielen merkitys meille. Olenkin erityisen iloinen siitä, että molempien kansalliskieliemme asemaa ja merkitystä äidinkieleltään suomenkielisten keskuudessa ajava kansalliskielten tukiyhdistys on syntynyt. Jaan Blåfieldin näkemyksen. Historiattomuus on aikamme sairaus, mutta se ei saa estää meitä muistamasta, että tätä maata on rakennettu ja sen puolesta on taisteltu yhdessä. Isänmaallisuus elää kaikissa suomalaisissa, äidinkielestä riippumatta. +++

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 1. luokan kielivalinta A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 21.3.2017 21.3.2017 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A1-kieleksi saksa, ruotsi, venäjä ja englanti. Opetuksen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Kiinan kielen kasvava merkitys

Kiinan kielen kasvava merkitys Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet

Lisätiedot

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli

A2- kielivalinta. 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli A2- kielivalinta 1 Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämishanke Kielitivoli Hyvät KOLMASLUOKKALAISTEN vanhemmat Lapsellanne on nyt mahdollisuus valita toinenkin vieras kieli englannin lisäksi.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu , EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle

Komissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Työelämä muuttuu monipuolisen

Työelämä muuttuu monipuolisen Työelämä muuttuu monipuolisen kielitaidon merkitys elinkeinoelämälle kasvaa Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KIELITIVOLI-konferenssi 27..202 Esityksen sisältö Tavat tehdä töitä muuttuvat

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä

Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielitaidosta on iloa ja hyötyä Kielivalintamateriaalia Tampereen kaupunki Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot

Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Tuuli Mirola Anneli Pirttilä Terttu Kauranen Kielikysely syksyllä 2012 7. luokan oppilaiden kielivalinnat ja vaihtoehdot Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaa University of Applied Sciences 2013 Saimaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa

Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Suomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA

Suomen opinto-ohjaajat ry HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA Suomen opinto-ohjaajat ry LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö HALLITUKSEN ESITYS TOISEN KOTIMAISEN KIELEN KOKEILUSTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN lausuntopyyntö luonnoksesta Hallituksen esitys Eduskunnalle

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä 4/2016 Helsingin seudun kauppakamari Chamber of Multicultural Employments - COME Tutkimuksesta Tiedonkeruun aika 31.3.-15.4.2016

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6585. Flash Eurobarometer 421 (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA Flash Eurobarometer (Internationalisation of Small and Medium-Sized Enterprises) Country Questionnaire Finland (Finnish) A Työnumero FL A B Maakoodi FL B C Lomakenumero FL C NACE NACE-koodi (näytetieto)

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

TULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI

TULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI TULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI Mohsen Tavassoli Suunnittelija Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien aloitteesta. Palvelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kuntien viranomaisia.

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta. A2-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

3. luokan kielivalinta. A2-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 22.12.2016 22.12.2016 2 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä ja espanja.

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 14.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 1 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot 2 Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot A1-kieli A2-kieli B1-kieli B2-kieli B3-kieli Viimeistään perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkava, ensimmäinen vieras

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.

LIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2015 (OR. en) 12313/15 ADD 7 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 23. syyskuuta 2015 Vastaanottaja: JAI 685 ASIM 93 FRONT 196 RELEX 741 CADREFIN 58 ENFOPOL 261 PROCIV

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon.

Kaupunginhallitus päättää pyytää aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon. Hyvinge VALTUUSTOALOITE ALUEELISESTA KIELIKOKEILUSTA dnro KH 112/2016 (00.014) Kv 1.2.2016 / 3 Kh 15.2.2016 / 32 Kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.2.2016 valtuustolle esiteltiin seuraava valtuustoaloite:

Lisätiedot

Kielitaito avaa ovet

Kielitaito avaa ovet www.nurmijarvi.fi Kielitaito avaa ovet Hyvä kielitaito on tärkeä ja arvokas pääoma tulevaisuutta varten. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä mm. ihmissuhteissa, matkoilla ja jatko-opinnoissa. Kansainväliset

Lisätiedot