sivu 8 sivu 12 sivu 16 Arkistolaitoksen asiakaslehti 3/2010 Arkistot 2.0 pelaa asiakkaan ehdoilla Elämäntehtävänä entisajan lauluäänitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 8 sivu 12 sivu 16 Arkistolaitoksen asiakaslehti 3/2010 Arkistot 2.0 pelaa asiakkaan ehdoilla Elämäntehtävänä entisajan lauluäänitteet"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 3/2010 sivu 8 Arkistot 2.0 pelaa asiakkaan ehdoilla sivu 12 Elämäntehtävänä entisajan lauluäänitteet sivu 16 Kansainvälinen yhteistyö pelastaa Haitin arkistoja

2 2 3 akti 3/2010 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Painopaikka Kirjapaino Uusimaa Kotisivu 3 Pääkirjoituksessa ihmetellään toimittajien arkistolöytöjä. 4 Lyhyet 6 Kysely todisti: arkistolaitoksen asiakkaat ovat tyytyväisiä. 7 Suomen ja Meksikon kulttuurisuhteet esiin Kansallisarkiston näyttelyssä. 8 Arkistot 2.0 tekee asiakkaista tasavertaisia sisällöntuottajia. 9 VAPA-palvelun pilotointi alkoi Portti-käyttäjäpalvelu opastaa aineistojen äärelle verkossa. Seilin saarelta löytyi salaperäinen asiakirjakätkö. Tilaukset ja palaute 12 Laulu- ja arkistomies Tero Halvorsen metsästää kadonneita äänitteitä. ISSN Kulttuuriperinnön digitoinnissa edetään rivakkaan tahtiin. Päätoimittaja Heidi Mustajoki, Kansallisarkisto 15 Suomen Jazz & Pop Arkisto haluaa elvyttää mestareiden ja kisällien vuorovaikutusta. Toimituskunta yksikön johtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikön johtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti Kannen kuva Matti Tiisanoja/Kansallisarkisto Arkistonhoitaja Tero Halvorsen vastaa Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa radio- ja tv-aineistoista. Pääkirjoituksen kuva Kansallisarkisto, Riia Viitanen Maanjäristyksen ravistelemassa Haitissa urakoidaan arkistojen pelastamiseksi. Sota-ajan kultasormusten tarinat löytyvät Kansallisarkistosta. Sota-ajan valokuvia digitoidaan Kansalliskirjastossa. Arkistouralla: tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto Rummutusta: Piispat tupakalla Kultarannassa Arkistolöytöjä? Helsingin Sanomat paljasti sunnuntaina tutkija Jari Leskisen tekemän arkistolöydön, jota käsiteltiin lähes sivun laajuisessa artikkelissa. Raflaava otsikko uutisoi: Salainen säätiö kokosi 1970-luvulla mustan listan opettajista. Jutussa annettiin ymmärtää, että Leskinen oli tutkiessaan Sotavahinkoyhdistyksen ja sen seuraajan Sotavahinkosäätiön ja 1960-lukujen arkistoaineistoja löytänyt asiakirjoja, jotka johtivat porvarien salaiseen Vapaan koulutuksen tukisäätiöön. Se toimi lehden mukaan ja siihen kuului monia tuon ajan johtavia porvaripoliitikkoja. Paljastus herätti tietysti kiinnostusta ja sai aikaan selittelyä ja keskustelua HS:n yleisönosastossa. Kansallisarkistolta puolestaan tiedusteltiin, voisiko se selvittää, missä kyseiset asiakirjat ovat ja miten ne saataisiin muidenkin tutkijoiden käyttöön. Kyseessä ei kuitenkaan ollut aivan tuore asia. Leskisen tutkimus oli julkistettu jo syksyllä 2004, jolloin tutkimuksen tekijää ja säätiön asiamiestä oli myös haastateltu television ajankohtaisohjelmassa. Säätiön arkistoaineistot oli myös toimitettu samoihin aikoihin Kansallisarkistoon, Leskisen auton takakontissa. Täällä VKTS:n eli Vapaan koulutuksen tukisäätiön pienehkö arkisto on siis ollut tutkijoiden käytettävissä jo lähes päivälleen kuusi vuotta. Edellä kerrottu tapaus ei ole aivan ainutlaatuinen. Siksi olisikin toivottavaa, että toimittajat arkistolöytöjä uutisoidessaan selvittäisivät taustatietoja myös arkistoja säilyttävistä laitoksista eivätkä tyytyisi pelkästään löytöjä tehneiden tutkijoiden kertomuksiin. Tutkijat tekevät arkistojen parissa työskennellessään päivittäin lukuisia omia arkistolöytöjään. Tämän lehden sisäsivuilla kerrotaan toisenlaisesta arkistolöydöstä, joka tehtiin viime kesänä Seilin saarella kallion kolosta. Näin vuoden ollessa lopuillaan toivotan kaikille Aktin lukijoille rauhallista joulun odotusta ja menestystä vuodelle Marja Pohjola, yksityisarkistoyksikön johtaja, Kansallisarkisto

3 4 akti 3/2010 akti 3/ Tammi/Ville Palonen Lyhyet Tieteiden yö Kansallisarkistossa Kansallisarkistossa vietetään Tieteiden yötä 13. tammikuuta. Tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi Tieteen päivien yhteydessä. Teemana on tällä kertaa Arjen arvoitus. Tapahtuma tuo tieteen Kruununhaan eri ins tituutioihin kuten arkistoihin, kirjastoihin, museoihin, gallerioihin ja ravintoloihin. Kansallisarkistossa ohjelmassa on arkea käsittelevä luentosarja, jossa alustavat professori Matti Klinge, kirjailija Anna Kortelainen, dosentit Jukka Kortti ja Kai Häggman. Luentotilaisuuden avaa pääjohtaja Jussi Nuorteva. Arjen arkistotyötä esitellään virkahuoneissa, joissa näytetään arkistojen järjestämistä ja seulontaa, annetaan neuvoja yksityisarkistoihin liittyviin kysymyksiin sekä kerrotaan viimeisimmät uutiset sähköisten aineistojen arkistoinnista ja käytöstä. Opastetuilla kierroksilla tutustutaan yleisötilojen lisäksi asiakirjojen konservointiin ja karttamakasiiniin. Kirjatorilla on tarjolla edullista kirjallisuutta ja vanhassa tutkijasalissa esitellään sähköistä tilausjärjestelmää ja tietokantoja. Yksityisarkistoja tuodaan esille pienoisnäyttelyllä teemalla arki. Cafe Hausenissa voi nauttia arjen herkuista musiikin säestämänä. Iltaa vietetään Kansallisarkiston päätalolla (Rauhankatu 17) klo Tieteen päivien ohjelma löytyy verkosta osoitteesta: Kansallisarkistossa luennoi Tieteiden yönä muun muassa Anna Kortelainen. Arkistot kertovat vuonna 2011 Arkistolaitos avaa ensi vuoden alussa koko vuoden karttuvan verkkonäyttelyn teemalla "Arkistot kertovat". Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhdessä toteuttaman näyttelyn ajatuksena on tuoda esiin eri arkistoihin sisältyvät hauskat, yllättävät ja joskus traagisetkin tarinat ja siten osoittaa, että arkistoihin ovat tallentuneet paitsi suurmiesten teot myös tavallisen elämän käännekohdat, jopa satunnaiset sattumukset. Arkistolaitos kutsuu kaikki arkistoista kiinnostavia kertomuksia löytäneet mukaan näyttelyn ideointiin. Voit kertoa omista mieleenpainuvista arkistolöydöistäsi sähköpostitse osoitteella: Vähemmistöt aiheena Arkistoalan ammattiyhdistyksen juhlaseminaarissa Arkistoalan Ammattiyhdistys järjesti lokakuussa osana 90-vuotisjuhlaansa seminaarin aiheella Arkistot vähemmistöjen identiteetin tukijana. Tilaisuudessa puhuneen arkistolaitoksen pääjohtaja Jussi Nuortevan mukaan vähemmistöjen arkistot täydentävät merkittävällä tavalla kokonaiskuvaa kansalaisyhteiskunnasta. Arkistolaitoksessa säilytetään esimerkiksi saamelaisten, juutalaisten, tataarien ja inkeriläisten arkistoja. Jatkossa arkistolaitos haluaisi vastaanottaa enemmän etenkin maahanmuuttajajärjestöjen arkistoja, Nuorteva sanoi. Valtion taidemuseon monikulttuurisuusasiantuntija Umayya Abu- Hanna toivoi esityksessään, että arkistot kiinnittäisivät huomiota niihin vähemmistöihin, jotka ovat näkymättömissä. Vähemmistöt eivät ole vain pieniä ryppäitä vaan koko yhteiskunta koostuu erilaisista vähemmistöistä, Abu-Hanna muistutti. Arkistoammattilaiset tapaavat 2012 Hämeenlinnassa ja Australiassa Uusia määräyksiä voimaan Arkistolaitos on syksyn 2010 aikana päivittänyt julkishallinnon asiakirjojen seulontaa koskevia määräyksiään, ohjeitaan ja oppaitaan. Syksyn aikana on julkaistu: ohje julkishallinnon asiakirjatiedon seulonnasta opas säilytysaikojen määrittelyn periaatteiksi määräys valtionhallinnon asiakirjojen seulonnasta ja hävittämisestä Määräyksiin voi tutustua arkistolaitoksen kotisivulla osoitteessa: Vuoden arkistoteko -palkinto Jukka Haavistolle Arkistojen päivän toimikunta on valinnut vuoden 2010 arkistoteoksi musiikkineuvos Jukka Haaviston uraauurtavan toiminnan jazz- ja popmusiikin kulttuuriperinnön hyväksi. Jukka Haavisto on suomalaisen populaarimusiikin arkistotoiminnan isä. Haavisto oli mukana vuonna 1990 perustamassa Suomen Jazz -arkistoa ja toimi sen ensimmäisenä johtajana. Vuonna 1997 arkisto laajentui Suomen Jazz & Pop Arkistoksi. Vielä eläkepäivinäänkin Haavisto on toiminut aktiivisesti populaarimusiikin kulttuuriperinnön vaalimiseksi. Arkistojen päivän toimikunta jakoi lisäksi kaksi kunniamainintaa. Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen sai kunniamaininnan leikekirjojensa luovuttamisesta Päivälehden arkistoon. Filosofian maisteri Marjukka Honkalalle myönnettiin kunniamaininta arkistoalan pitkästä urasta, jonka hän on tehnyt muun muassa arkistonhoitajana puolustusministeriössä. Jani Kaunismäki, Työväen Arkisto Keskustelua arkistonhoitajan pätevyyksistä Kansainvälinen arkistoneuvosto (ICA) ja Kansallisarkisto ICA:n projekti sai alkunsa eurooppalaisessa arkistokokouksessa järjestivät workshop-tilaisuuden, jossa pohdittiin arkistonhoitajan pätevyysvaatimuksia. ICA-delegaatio oli arrooppalaista pätevyysmääritystä vaan malli siitä, miten määritys Varsovassa vuonna Tarkoituksena ei ole laatia yleistä euvovaltainen: apulaispääsihteeri Christine Martinez ja viisi muuta voidaan tuottaa kansallisella tasolla. Määrityksen käyttömahdollisuudet ovat huomattavat: sitä voidaan hyödyntää muun muassa ulkomaista alustajaa. Tilaisuutta isännöi arkistoneuvos Eljas Orrman. Arkistoalan pätevyysmäärityksiä on tehty tai tekeillä useissa ammatin edunvalvonnassa, koulutuksessa ja urasuunnittelussa. maissa kuten Ranskassa ja Ruotsissa. Hankkeita vetävät yleensä Aktin seuraavassa numerossa kerrotaan tarkemmin määrittelytyön maiden arkistoyhdistykset. etenemisestä. Pohjoismaiset arkistopäivät pidetään toukokuuta 2012 Hämeenlinnan Verkatehtaassa. Järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Kansallisarkisto ja Hämeenlinnan maakuntaarkisto. Arkistopäivien verkkosivut ja ilmoittautuminen avataan tammi-helmikuussa Kansainvälinen arkistoneuvosto International Council on Archives (ICA) järjestää puolestaan kongressin teemalla Climate of change elokuuta 2012 Australian Brisbanessa. Kongressin verkkosivut ovat avautuneet osoitteessa Sivuilla voi ilmoittaa kiinnostuksensa kongressiin ja liittyä ajankohtaistietoa tarjoavalle postituslistalle. Arkistojen päivän toimikunta valitsi vuoden arkistoteoksi musiikkineuvos Jukka Haaviston elämäntyön Suomen Jazz & Pop Arkiston hyväksi. Kuvassa etualalla vasemmalta toimikunnan jäsen Pekka Anttonen (Päivälehden arkisto) ja palkittu Jukka Haavisto, taustalla toimikunnan jäsenet Petri Tanskanen (Työväen Arkisto) ja Christina Forssell (Kansallisarkisto).

4 6 7 Arkistolaitoksella tyytyväisiä asiakkaita Vielä tämän vuoden aikana käynnistetään arkistolaitoksen ja Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median laitoksen kanssa yhteistyöprojekti, jossa yhtenä työkaluna arkistolaitoksen asiakaspalvelun kehittämistyössä on asiakastyytyväisyyskysely. Con corazon! Tasavallan presidentti Tarja Halonen avasi Kansallisarkistossa 16. syyskuuta Meksikon ja Suomen kulttuurisuhteita esittelevän laajan näyttelyn. Se juhlistaa Meksikon itsenäisyyden 200-vuotisjuhlavuotta ja on tehty yhteistyössä Meksikon suurlähetystön kanssa. Oaxacan maakunta esillä monin tavoin Meksikon eteläinen Oaxacan maakunta tulee näyttelyssä esille monella tavalla. Laajan osion muodostavat Oaxacan taiteilijahuoneistossa työskennelleiden suomalaisten teokset. Näytteillä on myös valokuvia ulkoministeriön tukemasta radiotyöstä alkuperäisväestön parissa. Näyttely tuo esille myös Oaxacan huhtikuun 27. päivän 2010 traagset tapahtumat, joissa menehtyivät Jyri Jaakkola ja meksikolainen Beatriz Cariño. Suomen- ja espanjankielisen näyttelyn teemakuvaksi valittiin keraaminen Näyttelyn kuraattorina ja sydämenä toimi Meksikon suurlähettiläs Agustín Gutiérrez Canet. Näyttelyn johdannossa hän kertoo näyttelyn synnystä: Aloittaessani kaksi vuotta sitten suurlähettiläänä Helsingissä sain ajatuksen järjestää näyttelyn, jossa tuotaisiin esiin Meksikon totonaaki-intiaanin hymyilevä kasvo Didrichsenin mu- seon esikolumbiaanisen taiteen kokoelmasta, joka on näyttävästi esillä Kansallisarkistossa. Suurlähettiläs Gutiérrez Canet n sanoin: Veistos kuvastaa iloa ja luottamusta, minkä vuoksi se valittiin tähän näyttelyyn maiden välisen läsnäolo Suomessa. Siitä lähtien olen tehnyt laajaa tutkimustyötä ja haastatellut monia henkilöitä, joilla on sidoksia maahani. Suomi-Meksiko näyttely on avoinna Kansallisarkistossa tulevaisuuden symboliksi. Kaikkiaan näyttelyssä on aineistoa lähes 20 arkistosta, museosta ja yksityiskokoelmasta asti. Lähes 300 arkistolaitoksen tutkijasalipalvelun asiakasta osallistui viime kesänä järjestettyyn asiakastyytyväisyyskyselyyn. Neljä viidestä oli erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Eniten kehitettävää nähtiin sähköisissä palveluissa. Arkistolaitoksen asiakaspalvelun kehittämisessä on tutkijasalipalvelujen osalta otettu asiakkaiden näkökulma huomioon toteuttamalla kesällä 2010 asiakastyytyväisyyskysely. Siihen on voinut osallistua kesäkuusta lähtien arkistolaitoksen kotisivuilla myös sähköisesti. Tutkijasaleissa kysely järjestetään kaksi kertaa vuodessa, seuraavan kerran ensi talven aikana. Kesän 2010 aikana kyselyyn osallistui lähes 300 arkistolaitoksen tutkijasalipalvelun asiakasta. Vastauksista on nähtävissä, että arkistolaitoksen tutkijasalihenkilökunnalla on persoonallista otetta ja oikeanlaista yritystä, sillä noin neljä asiakasta viidestä oli erittäin tyytyväisiä henkilökunnan ystävällisyyteen, palvelualttiuteen ja asiantuntemukseen. Erittäin tyytymättömiä saamaansa palveluun ei kyselyyn vastanneista asiakkaista ollut onneksi yksikään. Sähköisiä palveluja pitää kehittää Eniten kehitettävää asiakkaat näkivät arkistolaitoksen sähköisissä palveluissa, joita oli käyttänyt kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta. Arkistolaitos pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen meneillään olevilla kehitysprojekteilla, joiden seurauksena syntyy muun muassa uusi sähköinen tilausjärjestelmä (Astia). Kotisivuille luodaan teemaympäristöjä (Portti), joiden avulla kuka tahansa, vaikka ensi kertaa arkistolaitoksen palveluja käyttävä asiakas, voi helposti löytää tien itseään kiinnostavien arkistoaineistojen äärelle. Sähköisiin palveluihin satsaaminen näkyy myös digitaaliarkistossa digitoitujen aineistojen määrän kasvuna ja niiden käytettävyyden parantumisena. Asiakkaan kannalta lopputulos ratkaisee Tärkeintä asiakkaan näkökulmasta on tietenkin lopputulos: löytyikö kysymyksiin vastauksia tai kävikö ilmi syy, miksi asia ei arkistojen kätköistä selvinnyt tai ohjattiinko asiakas arkistolaitoksesta johonkin toiseen arkistoon tai kirjastoon, josta asia lopulta selvisi. Vastauksista ilmenee, että yhdeksällä asiakkaalla kymmenestä asiointi johti haluttuun lopputulokseen. Loppuosa asiakkaista sai vähintäänkin tiedon, miksi asia ei selvinnyt tai mistä muualta sitä voisi selvittää. Lopuksi on annettava kiitos kaikille kyselyyn osallistuneille, sillä ilman asiakkaiden aktiivisuutta asiakaspalvelun kokonaisvaltainen kehittäminen ei olisi mahdollista. Toivottavasti arkistolaitoksen asiakkaat ottavat kyselyn omakseen myös jatkossa, sillä annetut vastaukset muodostavat perustan, jolla arkistolaitos kehittää asiakaspalveluaan. teksti: Mikko Karjalainen, ylitarkastaja, Kansallisarkisto kuva: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto Suurlähettiläs Gutiérrez Canet onkin onnistunut löytämään runsaasti maiden välisiä suhteita ja esillä on monia yllättäviä yhteyksiä. Näyttely esittelee niin poliittisia, diplomaattisia ja taloussuhteita kuin suomalaisia taiteilijoita, jotka ovat ammentaneet vaikutteita Meksikosta sekä suomalaisia tutkijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Suurlähettiläs Gutiérrez Canet on halunnut antaa tunnustusta monille suomalaisille, jotka ovat työllään tehneet Meksikoa tunnetuksi Suomessa. Heidän joukossaan ovat mm. Jari Sillanpää, Oiva Toikka, Jyrki Talvitie, Elina Rautavaara, Juhani Linnovaara ja Tapio Wirkkala. Cowboysien Corvette vetonaulana Näyttelyn ehdoton vetonaula on Kansallisarkiston aulaan sijoitettu Leningrad Cowboysien Meksikon värein maalattu Corvette 327, jolla Sakke Järvenpää on osallistunut Carrera Panamericana -kilpailuun. Auton nosto arkiston graniittisten portaiden yli keräsi suuren yleisön ja kuva operaatiosta päätyi seuraavan päivän Metro-lehden kanteen. teksti: Simo Muir, tutkija, Kansallisarkisto kuvat: Maria Arponen, Kansallisarkisto Meksikon suurlähettiläs Agustín Gutiérrez Canet, Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja Martha Bárcena Coqui. Leningrad Cowboysien Corvette 327, vuosimallia Näyttelyn avajaisiin saapui lähes 400 kutsuvierasta, mikä lienee ennätys Kansallisarkiston historiassa.

5 8 akti 3/2010 akti 3/ VAPA-palvelun käyttöönotto lähestyy Arkistolaitoksen sähköisten aineistojen vastaanotto- ja palvelujärjestelmä (VAPA) otetaan käyttöön vaiheittain marraskuussa pilotoiden. Helmikuussa 2011 palvelu avautuu myös muille valtionhallinnon organisaatioille, mikäli loppuvuosi etenee suunnitelman mukaisesti. Aineiston vastaanotto on VAPAn keskeisin toiminto, jota varten VAPAan on rakennettu laadullisia ja sisällöllisiä tarkastuksia. Aineiston siirto edellyttää organisaatiolta Arkistot 2.0 mullistaa arkistojen tietopalvelua Arkistojen aineiston siirtyminen tutkijasaleista avoimeen verkkoon muuttaa tietopalvelun lainalaisuuksia ja reunaehtoja perustavalla tavalla. Arkistojen tietopalvelun uusi paradigma on nimetty Arkistot 2.0 -palveluksi. Nimitys tulee Web 2.0 -teknologioista, eli sosiaalisesta tai interaktiivisesta mediasta, johon palvelut perustuvat. 2.0-palveluissa ei kuitenkaan ole ensisijaisesti kysymys uudesta teknologiasta, vaan uudesta ideologiasta: palvelun tuottajan ja käyttäjän suhteen muuttumisesta. Asiakkaasta sisällöntuottaja Sosiaalisen median peruslähtökohtien mukaisesti puhutaan palveluista, joissa käyttäjien tuottamalla sisällöllä ja käyttäjien toiminnalla on merkittävä rooli palvelun tuottamisessa, tai jopa niin, että palvelu perustuu kokonaan käyttäjien tuottamaan sisältöön. Arkistot 2.0 -käsitteellä tarkoitetaan siis arkistojen tietopalvelujen kehittämistä siten, että asiakkaista tulee digitaalisen sisällön (asiakirjojen, hakemistojen ja muiden erilaisten tietokantojen) kuluttajien sijasta sen kanssatuottajia. Arkistojen perinteisen toiminnan näkökulmasta tarkasteltuna Arkistot 2.0 -ajattelu tarkoittaa, että arkisto ei enää pidä itseään säilyttämänsä aineiston kaikkitietävänä auktoriteettina, vaan asiakkaat nähdään aineiston tasavertaisina ja joskus jopa ylivertaisina asiantuntijoina, joiden kanssa palveluja tuotetaan yhteistyössä. Arkistot 2.0 -mallissa asiakkaat otetaan mukaan jo palvelun suunnittelemiseen, ja he voivat osallistua myös palvelun sisällön tuottamiseen tavalla, joka tuottaa lisäarvoa sekä arkistolle että asiakkaalle. Käyttäjäyhteisö avainasemassa Arkistot 2.0 -palveluja koskevassa tutkimuksessa on selvitetty, millaisilla edellytyksillä asiakkaat innostuvat palveluiden tuottamisesta yhteistyössä arkiston kanssa. Keskeiseksi tekijäksi on tunnistettu valmiin käyttäjäyhteisön olemassaolo, eli Arkistot 2.0 -tyyppisiä palveluja ei olisi tarkoituksenmukaista tuottaa anonyymeille asiakkaille, vaan yhdessä tiettyyn aineistoon ja sen tematiikkaan vihkiytyneen käyttäjäryhmän kanssa. Kun asiakkaiden osallistamisen tarkoituksena on luoda lisäarvoa molemmille osapuolille, lähtökohta Arkistot 2.0 -konseptissa ei ole, että käyttäjät resurssina esim. opetetaan indeksoimaan ja kuvailemaan aineistoa arkistollisten periaatteiden mukaisesti, vaan heille annetaan mahdollisuus tuottaa aineistolle hakutietoja omista, käytön tarpeista nousevista lähtökohdistaan. Asiakkaan näkökulma esille Suurimmassa osassa tähän mennessä tuotetuista Arkistot 2.0 -palveluista asiakkaat ovat tuoneet oman näkökulmansa digitaaliseen sisältöön arkiston perinteiseen sisällöntuottamiseen pohjautuvan näkökulman rinnalle. Palvelussa ovat siis näkyneet molemmat näkökulmat. Asiakkaille on tarjottu mahdollisuus tuottaa tallennettuja hakupolkuja tai luoda omia kokonaisuuksia kiinnostavista asiakirjoista. Asiakkaiden osallistaminen palveluiden tuottamiseen on tarkoittanut sitä, että asiakkailla on mahdollisuus palvelun osana kommentoida ja täydentää arkiston tuottamaa sisältöä omilla tutkimustuloksillaan tai niiden perusteella. He voivat myös luoda palvelun ympärille vertaisverkoston, jossa he voivat opastaa toisiaan ja jakaa kokemuksiaan. Tietty asiakasryhmä on otettu mukaan sille suunnattujen palvelujen suunnitteluun ja mahdollisesti myös tuottamiseen (esim. aineiston indeksointi ja kuvailu) arkiston kumppanina ja resurssina. Uusia kanavia käyttöön Åbo Akademin tutkija Isto Huvila on tuonut Arkistot 2.0 -palveluja koskevaan keskusteluun vielä pidemmälle menevän participatory archive -käsitteen Archival Science -lehdessä 2008 (8) ilmestyneessä artikkelissaan. Participatory archive kyseenalaistaa provenienssiperiaatteen merkityksen digitaalisten aineistojen käyttöön antamisessa luomalla arkistojen (ja kirjastojen ja museoiden) digitaalisista aineistoista temaattisia kokonaisuuksia, joita käyttäjät voivat itse täydentää ja joiden indeksointi ja kuvailu on täysin asiakaslähtöistä. Esimerkki tällaisesta palvelusta on The First World War Poetry Digital Archive (www.oucs.ox.ac.uk/ww1lit/about), johon käyttäjät voivat tuoda materiaalia Twitter-palvelun kautta ja esimerkiksi luoda aineistoihin omia kommentoituja polkujaan, joita muut käyttäjät voivat hyödyntää. teksti: Jaana Kilkki, kehitysjohtaja, Kansallisarkisto sähköisen säilyttämisen lupaa eli käytännössä SÄHKEvaatimukset täyttävää tietojärjestelmää, siirtotoiminnallisuutta tietojärjestelmässä sekä organisaation ja arkistolaitoksen välistä siirtosopimusta. Perustuu sopimuksiin VAPA-palvelua käyttävä organisaatio vastaa siirtosopimuksessa sovitun ajan oman aineistonsa tietopalvelusta. Tämän ajan aineisto on vain organisaation itsensä käytettävissä rajapinnan kautta ja säilyy organisaation omistuksessa. Kun aineisto siirtyy arkistolaitoksen omistukseen, tietopalvelutehtävät siirtyvät arkistolaitokselle. Tämä edellyttää, että arkistolaitoksen omistukseen siirtyvän aineiston metatiedot ovat kunnossa. Omistusoikeuden siirtymisestä tehdään luovutussopimus. Kentällä ei vielä valmiutta VAPA-palvelun käyttöönottovalmiudesta ja -halukkuudesta järjestettiin syyskuussa kysely valtionhallinnon organisaatioille. Kyselytulosten perusteella ei valitettavasti voida rakentaa yksityiskohtaista palvelun käyttöönottosuunnitelmaa, koska suurin osa vastanneista organisaatioista ei ollut suunnitellut saati aikatauluttanut asiaa lainkaan. Kyselyn tulosten suurin hyöty onkin siinä, että sen avulla Kansallisarkisto voi suunnitella sähköisen asiakirjahallinnan ohjauksen painopistealueet lähivuosiksi. VAPA-esite on valmistunut. Sitä voi tilata osoitteesta teksti: Päivi Happonen, kehittämisjohtaja, Kansallisarkisto

6 10 11 Mitä ihmettä! Asiakirjakätkö metsässä Edessäni pöydällä on ruosteiseen peltipurkkiin tiiviisti pakattu lasisten mustepullojen kokoelma. Jokaisessa pienessä, tiiviisti suljetussa pullossa on käsin kirjoitettuja viestejä. Isoimman peltipurkin sisällä on toinen pienempi, lähes yhtä ruostunut peltitölkki ja heinää. tämättä jättämisestä sittenkin paikkansa? Miksi purkki löytyy niin kaukaa päärakennuksesta? Oliko kaikilla potilailla vapauksia kulkea yksinkin maastossa? Entä viestin kirjoittaja mitä tiedämme hänestä? Toisaalta löytö nostaa kulttuuriperinnön säilyttämisen ammattilaisen mieleen myös paljon kysymyksiä, jotka sivuavat muistiorganisaatioiden tehtäväkentän keskinäistä rajanvetoa. Mistä tässä on kysymys esineestä vai asiakirjallisesta tiedosta? Kenelle tai mille organisaatiolle tämä löytö kuuluu? Ja missä säilytettynä löytö saa parhaimman säilyvyyden, entä käytettävyyden? Mitä tapahtuu viestille, jos löytö puretaan osiin (esineellinen osa, asiakirjallinen osa)? Portti ohjaa aineistoihin verkossa Arkistolaitos avasi verkkoon vuosi sitten Porttikäyttäjäpalvelun (http://wiki.narc.fi/portti). Sen tehtävänä on opastaa aineistoista tietoa etsivä asiakas tarvitsemansa lähteen äärelle. Arkistolaitos on vuoteen 2015 ulottuvan strategiansa mukaisesti satsaamassa verkkopalveluiden kehittämiseen. Digitaaliarkistoon on kesän 2009 jälkeen tuotettu miljoonia sivuja asiakirjoja, minkä lisäksi olemassa olevien sähköisten palvelujen käytettävyyttä ja sisällöllistä laatua kehitetään. Tavoitteena on, että asiakirjallinen kulttuuriperintö olisi tulevaisuudessa yhä suuremman käyttäjäjoukon saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta. Aineiston ja palvelujen siirtyessä yhä suuremmassa määrin verkkoon on myös niitä koskevan neuvonnan ja opastuksen seurattava mukana. Ilman neuvontapalvelua kun esimerkiksi digitoitujen asiakirjojen konteksti on vaarassa hävitä, mikä puolestaan alentaisi niiden arvoa tutkimuksen lähteinä. Vastauksena tähän haasteeseen arkistolaitos lanseerasi Porttikäyttäjäpalvelun marraskuussa Suuri edistysaskel Portin kannalta oli kesällä 2010 opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu määräraha, jonka turvin tietoympäristöjen kirjoittaminen pääsi tuntuvaan kasvuun: vuoden loppuun saakka jatkuvassa projektissa tuotetaan tietoympäristöt noin 90:stä arkistolaitoksen käytetyimpiin kuuluvasta lähdeaineistosta. Tieto löytyy teemaympäristöstä Portin tarkoituksena on tuottaa verkossa se sama palvelu, jonka tutkijasalin päivystäjä antaa tutkijasaliin saapuvalle asiakkaalle. Näin ollen Porttia kehitetään siten, että se yhä suuremmassa määrin palvelisi käyttäjiä heidän tiedontarpeestaan lähtien. Tässä tarkoituksessa julkaistaan teemaympäristöjä, joiden avulla käyttäjä saa tietoa tarvitsemastaan aineistosta mielessään vain se kysymys, johon hän tarvitsee vastauksen. Esimerkiksi jos käyttäjä haluaa tietää, miten saisi käsiinsä kansalaissodassa punaisella puolella taistellutta esi-isäänsä koskevan kuulustelupöytäkirjan, hän löytää vastauksen Sisällissota teemaympäristöstä. Se kertoo hänelle valtiorikosoikeuksien ja niiden syyttäjistön arkistoista sekä aineistojen käyttöön saamisesta. Kehitystyötä asiakkaiden kanssa Meneillään oleva Portin kehittäminen on ollut arkistolaitokselle monella tapaa uudenlainen hanke. Kehittämistyön aikana on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi etätyösuhteista ja palvelun rakentamisesta niin, että työ on kaiken aikaa ollut käyttäjien tarkasteltavissa. Käyttäjäympäristön asiakkaat ovat mukautuneet hyvin muuttuvan ja yhä kasvavan Portin käyttämiseen. Portin käyttäjämäärän kasvu on ollut tasaista ja vakaata. Tätä kirjoitettaessa on juuri ylitetty kuukausittaisen käyttäjän raja ja toiveissa on, että kasvua nähdään myös jatkossa. Keskimäärin käyttäjä viettää Portissa noin viisi minuuttia, jonka aikana hän tutustuu noin viiteen erilliseen sivuun. Portti on palvelu, jota arkistolaitos tuottaa yhdessä sen käyttäjien kanssa. Vieraile siis Portissa ja tutki siellä olevaa tietoa. Halutessasi voit kirjoittaa Porttiin hyvin tuntemastasi aineistosta tai muokata jo laadittua sisältöä. Muokkaamiseen voit osallistua ottamalla yhteyttä sähköpostiosoitteeseen teksti: Tomi Ahoranta, tutkija, Kansallisarkisto Tero Sivula/Rodeo Lisäksi purkissa on juuresharjaa muistuttava esine, joka tiivistää tilaa purkissa entisestään, niin että mikään ei pääse purkissa liikkumaan, vaikka sitä kuinka ravistaisi. Muun sisällön joukossa on myös kirjepaperi, joka on sidottu kalastajalangalla pieneksi kääröksi. Kaiken kaikkiaan erittäin huolellista pakkaustyötä. Pullot sisältävät paperiliuskoja, joihin on mitä suurimmalla todennäköisyydellä kirjoitettu tekstiä viestin välittämiseksi. Vastaanottajaa liuskoissa ei varsinaisesti mainita. Paperi, joille viestit on kirjoitettu, on ilmeisesti repäisty käyttämättömästä vuosipäivyristä. Itse tekstit on kirjoitettu selkeällä, lähes lapsenomaisella käsialalla lyijykynää käyttäen. Löytö herättää monia kysymyksiä Seilin saaren ja sairaalan menneisyydestä kiinnostuneelle löytö on arvokas dokumentti, joka olemassaolollaan herättää paljon kysymyksiä. Miksi kirjeet on kirjoitettu paperilappusille eikä kirjepaperille? Kenelle viestit on osoitettu? Odottiko lähettäjä vas tausta? Pitääkö julkisuuteen nostettu väite potilaiden kirjeiden lähet- Blogi kertoo selvitystyön jatkosta Tällä hetkellä löytö on edelleen Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen hallussa Seilin saarella. Se on valokuvattu, dokumentoitu ja osin taustoitettu, mutta selvitystyö jatkuu. Löydön vaiheita on mahdollisuus myöhemmin seurata muun muassa arkistolaitoksen blogin Näkökulmia arkistosta (http://nakokulmiaarkistosta.blogspot.com) kautta. teksti: Anne Wilenius, ylitarkastaja, Turun maakunta-arkisto kuvat: Turun yliopisto/saaristomeren tutkimuslaitos

7 12 13 Kadonneiden äänitteiden jäljillä Eräs esitetyimpiä kotimaisia yksinlauluja on Oskar Merikannon J. H. Erkon sanoihin säveltämä Merellä. Kun runosta rakennetaan kunnon aasinsilta, voidaan kysyä, mitä kätkeekään syvällä sielussaan laulu- ja arkistomies Tero Halvorsen. Olet tuplamaisteri. Miten tulit arkistoalalle? Olen kasvatustieteen maisteri ja valtiotieteen kandidaatti. Graduni tein Kotkan ja Kymin alueen tehtaankoulujen historiasta. Arkistoissa penkominen kävi luontevasti. Koloratuuri sopraano Lea Piltti Historiallisten aiheiden tutkiminen, keräily ja tiedonjano ovat olleet verissä pienestä asti. Se taitaa olla minun osakseni laitettu. Keräilyvietin sain onneksi tainnutettua jo varhain tai oikeastaan se vaihtui tiedonkeruuksi. Kolmentoista vanhana liityin jäseneksi Suomen äänitearkisto -yhdistykseen, jonka sihteerinä ja taloudenhoitajana olen ollut kymmenkunta vuotta. Samoihin aikoihin aloittelin kirjeenvaihtoa George de Godzinskyn, Teijo Joutselan ja Rauno Lehtisen kanssa. Kauko Käyhkö -diskografian julkaisin 20-vuotiaana. Sen jälkeen olen tehnyt paljon taiteilijahaastatteluja ja joitakin radio-ohjelmia. Mitä olet tehnyt urallasi ja millainen on toimenkuvasi Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa? Kansallisarkistossa järjestin harjoittelijana Matti Koskenniemen arkiston ja tein arkistolaitoksen äänitekartoitusta. Kesätöissä Kotkan kaupungin keskusarkistossa sain opastusta ja kokemusta käytännön arkistotyöstä. YLE:n radioarkistossa ja levystössä olen ollut määräaikaisissa projekteissa vuodesta 2000, jolloin tulin Helsinkiin opiskelemaan. KAVA:ssa aloitin 2007 syksyllä suunnittelijan sijaisuudella ja siirryin arkistonhoitajaksi, kun radio- ja tv-arkisto (RTVA) perustettiin. Vastuullani ovat KAVA:n radio- ja tv-aineistot. Vanhaa aineistoa meillä on mm. MTV:n vanha filmiarkisto sekä Moon TV:n ja Radio Cityn arkistot. Uutta aineistoa on vuodesta 2008: dokumentteja, draamaa, opetusohjelmia jne. Otan vastaan talletukset, teen niihin liittyvät sopimukset, vastaan arkistoinnin suunnittelusta ja asiakaspalvelusta, kartoitan kenttää, kerrytän kokoelmia ja valvon lakisääteisten aineistojen saapumis- ta. Tässä alkuvaiheessa on kyllä joutunut olemaan mukana miltei kaikessa mitä RTVA:ssa on luotu ja kehitetty. Miten aloit tuottaa äänitejulkaisuja ja mitä kaikkea olet tehnyt? Kun pienenä poikana Kotkan kirjastosta löysin Matti Lehtisen, Kim Borgin ja Veikko Tyrväisen levyjä, ne toivat aivan uusia maailmoja nuorelle laulunharrastajalle. Levykaupoissa ei edes tiedetty vanhoista nimistä. Yleisradiosta kuulin joskus sattumalta upeita laulajia ja nauhoitteita, mutta niitä ei ollut mahdollista hankkia mistään, ei edes rahalla. Jotain oli pakko tehdä! Levyn tuotantoprosessi oli opeteltava kantapään kautta. Auttajiakin onneksi oli: Pekka Gronow on ollut kaikki nämä vuodet suuresti kunnioittamani oppi-isä, Timo Wuori auttoi vanhojen nauhojen restauroinneissa ja jazz-hanuristi Mika Huusarilta sain monia tärkeitä käytännön vinkkejä tuottamiseen. Ensimmäisen levyni tuotin syksyllä 2003 basso Hannu Heikkilästä, jonka kanssa olin ystävystynyt. Levyn vihkonen oli menossa seuraavana päivänä taittoon, kun suruviesti hänen äkillisestä poismenostaan tuli. Sen sijaan Usko Viitanen ehti onneksi kokea levynsä saaman huikean arvostelumenestyksen vielä sairasvuoteellaan. Aarne Vainion kanssa juhlittiin levyn valmistumista Kotkassa. Tähän mennessä on tullut ulos kymmenkunta levyä suomalaisista historiallisista laulajista ja Rigoletto-DVD. Olen pyrkinyt täyttämään aukkoja laulukulttuurimme dokumentaatiossa. Työn alla on paraikaa useita nimiä, mm. Lea Piltti, Irma Urrila, Lauri Lahtinen ja Anita Välkki. Tällaiset selebriteetit kuuluvat kaiken kansan saataville! Levyjen tuottaminen on hyvin vastuullista hommaa, nehän ovat pienoismonumentteja taiteilijoista. Levyjeni vihkosissa on aina tuhti tietopaketti kuvien kera. Sait Suomen Kulttuurirahaston apurahan suomalaisten oopperalaulajien kotikokoelmista löytyvien äänitteiden kartoittamiseen ja pelastamiseen. Minne löytösi lahjoitat? Käynnistelen projektia, jossa kerätään Suomen äänitearkistoon kaikki keskeinen aineisto, jota suomalaisten oopperalaulajilta tai heidän omaisiltaan löytyy. Aloitan ennen 1980-lukua tehdyistä äänitteistä. Tuolloin laulajat eivät, poikkeuksia lukuun ottamatta, päässeet levyttämään. Heidän taiteestaan on olemassa vain konserttitaltioita, radio- ja tv-nauhoja tai omakustannelevyjä. on Teron uusin löytö. Monipuolinen arkistomies on päätynyt urallaan Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon - niin kuin luonnolliselta tuntuukin. Yleisradiossa on tältä ajalta säilynyt hyvin vähän musiikkia. Nauhoja kierrätettiin vanhat esitykset pyyhkiytyivät uuden alle. Olen tutkinut systemaattisesti jopa nauhojen häntiä, olisiko sinne jäänyt vanhan ohjelman loppuosa, jos päälle äänitetty ohjelma on ollut vanhaa lyhyempi! Tämä on jo hullun hommaa, mutta jos sittenkin löytyisi jokin helmi? Toistaiseksi ei ole tärpännyt. Tämä työ vie vapaa-ajan ja koettelee lompakkoakin, mutta on sydämen asia Minun Tehtäväni. Laulajat katoavat, samoin tieto ja tallenteet. Olen liikkeellä viime hetkellä. Tahdon tässäkin yhteydessä peräänkuuluttaa kotikokoelmista mahdollisesti löytyviä nauhoja. Olisiko varastojen ja autotallien pahvilaatikoiden kätköissä kelanauhoilla takavuosien laulajiemme esityksiä? Muukin kuin laulu kelpaa. Jos nauhalta löytyy vaikkapa Heimo Haiton viulusooloja tai Maire Halavan pianonsoittoa, ne otetaan kyllä arkistoon talteen! haastattelu: Taina Tammenmaa, tutkija, Kansallisarkisto kuvat: Matti Tiisanoja ja Lea Piltin arkisto, Kansallisarkisto Tero Halvorsenin tuottamia ja toimittamia levyjä jakelee Fuga Oy (www.fuga.fi).

8 14 15 Asiakirjallinen kulttuuriperintö säilöön digi taalisesti Asiakirjallisen kulttuuriperinnön digitointi on edennyt arkistolaitoksessa rivakasti opetusministeriöltä saatujen erillismäärärahojen turvin loppuvuonna Mikrokuvaus- ja digitointiohjelman valintakriteerejä uusitaan parhaillaan, ja niiden perusteella valitaan digitoitavat aineistot vuosille Asiakirjallisen kulttuuriperinnön digitointi toteutetaan arkistolaitoksessa korkealla laadulla siten, että asiakirja toistetaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä asiakirjaa. Digitointi toteutetaan 300 ppi resoluutiolla joko harmaasävyisenä (8 bit) tai väreissä (24 bit). Väridigitoinnin prosessi on täysin värihallittu. Aineisto digitoidaan väreissä silloin, kun väreillä on asiakirjan tulkinnan tai ulkonäön kannalta oleellinen merkitys. Tällaisia aineistoja ovat mm. Suomen asutuksen yleisluettelo sekä lukuisat kartta- ja piirroskokoelmat. Suuri osa alkuperäisistä asiakirjoista digitoidaan harmaasävykuvina. Myös mikrokuvaaminen on osa digitointiprosessia kaikki kuvatut mikrofilmit digitoidaan. Vanhoista mikrofilmeistä aineistot digitoidaan aina harmaasävyisinä, mutta alkuperäisen asiakirjan toistoon ei mikrofilmeiltä digitoidessa päästä; tekstin luettavuus ja harmaasävyn luonnollisuus ovat laatukriteereinä. Teksti digitoidaan kuviksi Arkistolaitoksen digitointitoiminnassa teksti digitoidaan kuviksi. Vanhemmat asiakirjat ovat käsinkirjoitettuja, niissä olevan tekstin muuttaminen optisesti (OCR-tekniikka) tekstiksi on käytännössä mahdotonta. Uudemmatkin, koneella kirjoitetut tai tulostetut asiakirjat sisältävät leimoja ja käsinkirjoitettuja merkintöjä. Asiakirjan autenttisuuden varmistamisen näkökulmasta tekstin digitoiminen kuvaksi on osoittautunut kestäväksi ratkaisuksi. Lähitulevaisuudessa nykyisen digitointiprosessin rinnalle ollaan kehittämässä toista prosessia, jossa teksti digitoidaan osittain tai kokonaan tekstiksi, johon voidaan kohdistaa hakuja. Tämän ns. massadigitointiprosessin kohteina ovat uudemmat ei-käsinkirjoitetut A4-muotoiset asiakirja-aineistot. Valintakriteerit uusitaan Mikrokuvaus ja digitointi muodostavat kokonaisuuden, joka edistää aineistojen käytettävyyttä ja välillisesti myös säilyvyyttä. Digitointistrategian toteuttajana on vuosittain päivitettävä mikrokuvaus- ja digitointiohjelma. Mikrokuvaus- ja digitointiohjelman valintakriteerit on uusittu vuoden 2010 aikana, ja laajoista aineistovalinnoista päätetään loppuvuodesta. Arkistolaitoksen aineistot on jaettu kansallisesti merkittäviin ja paikallisiin. Digitoinnin valintoja tehtäessä huomioidaan myös eri aineistojen esivalmisteluihin tarvittavat resurssit. Lisäksi digitoinnin ja mikrokuvauksen resursseja varataan hyödyllisiin yhteistyöhankkeisiin sekä sopimus-, maksupalvelu- ja tilauspohjalla tapahtuvaan arkistolaitoksen aineistojen digitointiin. Arkistolaitoksen mikrokuvaus- ja digitointiohjelmaa toteutetaan kesästä 2010 lähtien seuraavien prosessien kautta: Mikrokuvaus lähinnä akteista ja sidoksista, jota seuraa digitointi Sidosten digitointi Värillinen karttojen ja piirustusten digitointi Harmaasävydigitointi alkuperäisistä asiakirjoista ja kortistoista Massadigitointi, A4-asiakirjakokonaisuudet Digitointi mikrofilmirullilta Käyttöliittymää kehitetty Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt kahtena vuotena suuren erillismäärärahan arkistolaitoksen aineistojen digitointiin. Vuonna 2009 summa oli lähes 1,6 milj. euroa, jolla mm. digitoitiin keskeisiä asiakirja-aineistoja 3,75 miljoonan tiedoston verran. Vuonna 2010 yhteensä noin 2,1 milj. eurolla digitoitiin noin 5,5 miljoonaa mikrofilmiotosta, mm. vanhimpia kirkonkirja-aineistoja. Digitaaliarkiston käyttöliittymän toiminnallisia ominaisuuksia muutettiin heinäkuussa Tavoitteena on ollut parantaa entisestään sekä liikkumista aineistomassan seassa että helpottaa kuvien katselemista. Digitoiduista aineistokokonaisuuksista on myös laadittu tietoympäristöjä Portti-käyttäjäpalveluun syksystä 2009 lähtien. teksti: István Kecskeméti, yksikön johtaja, Kansallisarkisto Arkistolaitoksen digitoitu aineisto on esillä Digitaaliarkistossa osoitteessa Digitoinnin etenemistä voi seurata osoitteessa digitointi-2010/ Pohjoismainen jazzkonferenssi keräsi musiikin tutkijoita Kansallisarkistoon Kansallisarkiston tiloissa elokuussa järjestetyn pohjoismaisen jazzkonferenssin pääjärjestäjänä oli tänä vuonna Suomen Jazz & Pop Arkisto. Luennoitsijoina toimi musiikintutkijoita ja jazzin asiantuntijoita Euroopan ja Yhdysvaltojen yliopistoista. The Jazz Chameleon 9th Nordic Jazz Conference -tapahtumaan saapui 50 osallistujaa 11 eri maasta. Tapahtuman yhteydessä pidettiin myös pohjoismaisten jazzarkistojen kokous, jossa päätettiin järjestää seuraava jazzkonferenssi Ruotsissa vuonna Ensimmäisen konferenssipäivän aloitti Pekka Gronowin mielenkiintoinen alustus jazzin rantautumisesta Eurooppaan ja leviämisestä Pariisin kautta muihin Euroopan suurkaupunkeihin. Tämän jälkeen esitelmissä pohdittiin muun muassa jazzin määrittelyongelmia ja teknologisen kehityksen vaikutusta nykyjazziin. Päivän paneelikeskustelun aiheena oli suomalaista jazziskelmää käsittelevä tutkimusprojekti Suklaasydän, tinakuoret. Tutkimusryhmän edustajat Ari Poutiainen, Risto Kukkonen, Janne Mäkelä ja Kaarina Kilpiö esittelivät tätä ja 1960-lukujen taitteessa suosittua laulutyyliä. Aiheesta tekeillä olevan kirjan on määrä ilmestyä maaliskuussa Päivän päätteeksi kuultiin vielä kolme esitelmää jazzkulttuurin vaikutuksista kansallisiin identiteetteihin. Sukupolvet saatava kohtaamaan Toinen konferenssipäivä alkoi professori Bruce Johnsonin johdolla. Hän kertoi, kuinka 1900-luvun alun australialaisissa elokuvissa näkyy yleisen mielipiteen muutos suhteessa jazziin ja sen edustamaan moderniin elämäntyyliin. Tämän jälkeen kuultiin monia musiikkianalyyseihin pohjautuvia tutkielmia eri säveltäjien improvisaatiotyyleistä sekä sävellyksistä löytyvistä kansallisista vaikutteista. Suomen Jazz & Pop Arkisto (JAPA) Yleisölle avoimessa paneelikeskustelussa mukana olivat Jazzmuusikot ry:n edustajat Ari Poutiainen, Wade Mikkola ja Risto Toppola, tanskalainen musiikin professori Olav Harsløf, pro- Nuottikäsikirjoitusnäytteitä suomalaisilta populaarimusiikin vaikuttajilta - Erik Lindström, Ossi Malinen, Rauno Lehtinen ja Toivo Kärki. perustettu vuonna 1990 Jukka Haaviston ja Manu Teittisen aloitteesta, nykyinen nimi käyttöön 1997 voittoa tavoittelematon yhdistysmuotoinen arkisto, kuusi työntekijää toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella, muilla ulkopuolisilla avustuksilla, kannatusyhdistyksen jäsenmaksuilla ja omien julkaisujen myynnillä kerää, säilyttää ja tarjoaa suomalaiseen populaarimusiikkiin liittyvää tietoa ja aineistoa ensimmäiset lahjoitukset olivat Jukka Haaviston Puuvillapelloilta kaskimaille -kirjan aineisto sekä muusikko Pekka Pöyryn kokoelma suurimmat kokoelmat ovat Warner, Kullervo Linna ja Dicentia (ent. CD-linja Oy) järjestää myös seminaareja, konsertteja, näyttelyitä, digitointikoulutusta sekä hallinnoi Erik Lindströmin rahastoa erikoistunut äänitteiden digitointiin kokosi: Maaret Storgårds, amanuenssi, JAPA fessori Bruce Johnson sekä pitkän linjan muusikko Henrik Otto Donner. Keskustelun aiheena oli nuorten ja vanhempien muusikkosukupolvien, mestareiden ja kisällien keskinäinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Nykyinen musiikkikoulutuksen laaja tarjonta on aiheuttanut sen, että tällainen luontainen vuorovaikutus on vähentynyt. Perinnettä yritetään nyt elvyttää, ja Jazzmuusikot ry onkin alkanut järjestää Helajazz-festivaalia, joka tarjoaa kohtaamispaikan ja esiintymisareenan sekä nuoren että vanhemman polven muusikoille. teksti: Kaisa Paavilainen, harjoittelija, Suomen Jazz & Pop Arkisto

9 16 17 Jono Kansallisarkiston edessä. Haiti vuonna nolla miten voi kulttuuri omaisuus? Lisätietoja: Facebook-ryhmä: Haiti 2010 Blue Shield Solidarity Christophe Jacobs, ICA Tuhot Kansallisarkistossa jäivät melko pieniksi muihin virastoihin verrattuna. Christophe Jacobs, ICA Jean-Wilfrid Bertrand, Archives Nationales D Haiti Oikeustalo maanjäristyksen jälkeen. Jean-Wilfrid Bertrand, Archives Nationales D Haiti Vapaaehtoisia auttamassa arkistossa. Tuho kohtasi Haitia myöhään iltapäivällä, kun maan historian voimakkain rekisteröity maanjäristys iski. Noin ihmistä menetti henkensä ja noin rakennusta tuhoutui. Tuho pääkaupungissa Port-au-Princessä oli lähes täydellinen. Pessimistisimpien arvioiden mukaan vain 20 prosenttia rakennuksista jäi kokonaan ehjiksi. Muut joko sortuivat tai vaurioituivat niin, ettei niitä voinut käyttää. Haitissa tuhoutui niin presidentin virka-asunto, parlamenttitalo kuin yliopistorakennuksia, pankkeja ja ministeriöitä työntekijöineen. Haitin entinen kulttuuri- ja viestintäministeri Jean Julien Olsen johtaa Haitin kulttuurin jälleenrakennuskeskusta ja -projektia. Hänen mielestään tilanne Haitissa on lokakuussa 2010 vielä aika lohduton: Port-au-Princen kaduilla näyttäisi siltä, että mitään ei ole tehty. Vastapäätä presidentinpalatsia ja pitkin pääkaupunkia on edelleen telttakyliä, joissa ihmiset asuvat. Jos sataa tai on tuulista, teltoissa on mahdoton olla tällöin ihmisillä ei ole paikkaa mihin mennä. Vaikka ihmistä menetti henkensä maanjäristyksessä, Kansallisarkistossa kuolleita oli vain yksi. Moni henkilökunnasta menetti kuitenkin perheenjäseniä ja sukulaisia. Lisäksi osa työntekijöistä tulee yhä töihin väliaikaisesta telttakylästä. Elämä on edelleen hyvin vaikeaa, Olsen kertoo. Kansainvälinen apu Kansainvälisiä auttajatahoja on onneksi useita, kuten arkistoväelle tutut UNESCO, ICA ja Blue Shield, eli Punaisen ristin vastine kulttuuriomaisuuden suojelussa. Kun viimeiset jälkijäristykset vielä vavahduttelivat Haitin maaperää, myös sosiaaliseen mediaan ilmestyi tukiryhmiä haitilaisten auttamiseksi. ICA:n delegaatioita on käynyt Haitissa, ja maan Kansallisarkiston johtaja Jean-Wilfrid Bertrand on raportoinut tilanteesta ICA:lle. Aikaisempien arkistotuhojen seurauksena maksetut oppirahat ovat olleet suuri apu: kriisitilanteissa asiakirjoja ja muuta kulttuuriomaisuutta varastetaan, mutta tähän osataan varautua. The Blue Shield International on perustanut kulttuuriomaisuudelle sairaalan, jossa asiakirjat, kirjat ja muu materiaali saa ensiapua ja suojan esim. sadekauden ja varkaiden varalta. Köyhässä maassa, jossa lukutaidottomia on 40 prosenttia asukkaista, sivistysinfrastruktuurin tuhoutuminen on erityisen kohtalokasta. Lukutaito ja tieto ovat väyliä pois köyhyydestä. Haitilaiset urakoivat eniten Kansallisarkiston rakennukset säilyivät melko ehjinä, mutta ennestäänkin hajanainen kirjastoverkko kärsi suuria tuhoja. Kokoelmia on saatu talteen, kiitos kypäräpäisten kirjastonhoitajien sinnikkään käsityön. ICA:n Emergency management -ohjelman koordinaattori Christophe Jacobs korostaa myös Haitin arkistolaisten valtavaa työpanosta. Jean Wilfrid Bertrandin johdolla Kansallisarkiston henkilökunta on raatanut vaikeissa oloissa vuorotta. Kansainvälinen apu on tärkeää, mutta suurimman työn ovat tehneet haitilaiset itse. Olemme oppineet heiltä valtavasti. Hyvä esimerkki valtavasta ponnistuksesta on yhden Kansallisarkiston tärkeimmistä palveluista saaminen kuntoon 2 3 kuukauden kuluttua järistyksestä. Kansallisarkiston tehtävänä on antaa erilaisia virkatodistukseen rinnastettavia dokumentteja, joiden arvo siviilisäädyn tai perintökaaren todentajana on korvaamaton. Omaisuuden ja suvun tuhouduttua nämä viralliset dokumentit ovat erityisen tärkeitä. Haitin Kansallisarkiston edessä onkin ollut valtavia jonoja. Onneksi poikkihallinnollinen yhteistyö auttaa tässäkin: eläkehallintoviranomaiset, jotka ovat tällä hetkellä ilman toimistoa, ovat tulleet auttamaan ylityöllistettyjä arkistolaisia. Ja siinä missä modernit tietokoneet tuhoutuivat, perinteiset kirjoituskoneet selvisivät tuhosta paremmin. Osa arkistoista menetetty Lukutaidottomuudesta kärsivässä maassa tieto omasta historiasta on siirtynyt usein suullisesti sukupolvelta toiselle. Haitissa on kuitenkin merkittäviä asiakirjakokoelmia, joista tärkeimpiä ovat Haitin vallankumouksen ( ) aikaiset asiakirjat. Itsenäistymiseen kuului orjuudesta luopuminen, ja asiakirjoja on pidetty maailman ihmisoikeushistoriankin kannalta merkittävinä dokumentteja. Itsenäisyyden alkutaipaleen merkkihenkilöiden kirjeenvaihto on ollut arkistossa, joka romahti. Asiakirjat ovat hyvin huonossa kunnossa. ICA:n Christine Martinez kertoo, että Haitissa arkistonluovutukset ovat laahanneet jäljessä suositusaikatauluja, minkä takia moni luovutettavaksi aiottu arkisto oli vielä ministeriöiden tiloissa maanjäristyksen aikana. Ja koska ministeriöt ovat romahtaneet, voi arvata, mitä arkistoille on käynyt. Suuntana tulevaisuus Haitissa suuntaudutaan kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen. Kulttuurihallinnon suurin ja kunnianhimoisin projekti on rakentaa arkistojen kaupunki, City of Archives. Tämän suunnitteilla olevan kulttuuriperintökeskuksen tarkoituksena on koota yhteen paikkaan historialliset arkistot ja muutakin kulttuuriomaisuutta kuten audiovisuaalisia aineistoja. Ajatus keskuksesta oli olemassa jo ennen maanjäristystä, mutta sen jälkeen se on saanut uutta puhtia. Keskuksen tulevaisuus ei ole vielä aivan varma, mutta mikäli Haitin Kansallisarkistolta kysytään, se tulee varmasti. Paikka on jo katsottuna. teksti: Aino Heikkinen, ylitarkastaja, Kansallisarkisto

10 18 19 Ilmatorjuntaa kultasormuksilla? Vuosina kerättiin Suomessa kultasormusta. Sormuksilla oli määrä hankkia Suomelle vahvempi ilmapuolustus. Mihin isoisän ja -äidin kihlasormukset joutuivat? Lotta Svärd -järjestö, Suomen Sosialidemokraattinen Työläisnaisliitto ja Suomen Ilmapuolustusliitto perustivat yhdessä huhtikuussa 1940 Kultaesineiden keräystoimikunnan, jonka tehtävänä oli kerätä kansalaisilta vapaaehtoisina lahjoituksina kultasormuksia ja muita kultaesineitä. Niiden avulla oli tarkoitus tukea rahallisesti Suomen ilmapuolustuksen (hävittäjien ja ilmatorjuntatykkien) hankintoja. Keräyksen valtava tulos Kultakeräys päättyi helmikuussa Keräys tuotti noin kultasormusta ja noin muuta kultaesinettä, joista kertyi yhteensä kiloa kultaa. Sormuksista kertyi erilaisia kiviä yli 10 kiloa. Kesällä 1944 valtioneuvosto päätti siirtää Suomen Pankin holveissa säilytetyt kultaesineet Ruotsiin. Kullan sulattaminen kansainvälisesti hyväksyttäviksi harkoiksi tuotti ongelmia, samoin kultaesineiden käyttö maksuna sotatarvikkeista. Suomen Pankki myi syksyllä 1945 noin 930 kilon kultaerän Ruotsin valtion pankille Suomen valuuttavarannon kartuttamiseksi. Myynnistä saaduilla rahoilla rahoitettiin elintarvikehankintoja. Loput Ruotsissa säilytetyistä kultaesineistä (ml. korukivet) myytiin Ruotsiin tai palautettiin Suomeen (noin 225 kiloa). Historiallisesti arvokkaimpia lahjakoruja oli jo aiemmin myyty edulliseen hintaan Kansallismuseolle ja maakuntamuseoille. Kultaesinekeräyksessä käytetyssä julisteessa on esitelty myös vastikesormusmallit. Keräyshanke sai arvovaltaiset suojelijat ja valtavat mittasuhteet. Kultaesineet saattoi viedä lähimpään pankkiin, josta ne toimitettiin edelleen Suomen Pankin holveihin. Lahjoittaja sai rautaisen vastikesormuksen, joita oli kaksi erilaista. Toinen oli sileä sormus, jossa oli heraldinen ruusu koristeena ja joka tavallisesti vaihdettiin kihla- tai vihkisormukseen. Toinen oli ilmapuolustussormus, johon oli kuvattu ilmavoimien tunnus, hakaristi, sekä tyylitellyt siivet. Sormusten sisäpinnalle oli kaiverrettu vuosi Sormukset oli suunnitellut kuvanveistäjä Mauno Oittinen. Isänmaallinen velvollisuus Suomalaiset innostuivat keräyksestä niin, että tuntui olevan jokaisen isänmaallinen velvollisuus luopua jostakin kultaesineestään. Eräs leskirouva Pohjois-Karjalasta kirjoitti keräystoimikunnalle saatekirjeessään seuraavasti: Lähetän tämän kolmannen ja samalla viimeisen kihlasormuksen. Aijoin sen itse pitää muistonani, olihan se vihkisormukseni, ja sen antaja on jo kuollut. Omatuntoni ei kuitenkaan salli minun sitä pitää eikä varmaan vainajakaan sitä sallisi. Toivoisin hartaasti, että asia tulisi jokaiselle aivan omantunnon asiaksi ja aivan jokainen sormus lähtisi liikkeelle, niin kauan kun vielä on tilaisuus. Nyt tunnen, että olen tehnyt tässä asiassa velvollisuuteni Kultaesinekeräyksen rahallinen tulos oli noin 178 miljoonaa markkaa. Keräyksen tuotolla ei siis ehditty hankkia ilmatorjuntatykkejä eikä hävittäjiä talvi- ja jatkosodan aikaisen puolustuksen vahvistamiseksi. Toisaalta oli tärkeää saada elintarvikkeita sodan jälkeen syntyneille suurille ikäluokille. Suomea odottivat myös suuret sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Salakuljetusta, huhuja ja selvityksiä Kullan siirtämisessä Ruotsiin oli turvauduttava poikkeuksellisiin menettelyihin. Ulkoasiainministerin sihteeri Johan Anders Segercrantz siirsi salaisina kuriirikuljetuksina kaikkiaan yli kiloa kultaa sekä sormusten kiviä ja muita arvoesineitä Tukholmaan. Kulta varastoitiin aluksi Suomen Tukholman lähetystön kellaritiloihin ja myöhemmin ruotsalaispankin säilytystiloihin. Sotasensuurin vuoksi keräyskullan kohtalosta ei voitu sodan aikana uutisoida. Sodan jälkeen liikkui huhuja, joiden mukaan kulta olisi kulkeutunut Neuvostoliittoon tai joutunut Suomessa vääriin käsiin. Kun huhuja ei aktiivisesti kumottu, heräsivät epäilykset, että huhuissa olisi jotain perääkin. Valtioneuvosto asetti vuonna 1950 kahden hengen tutkimustoimikunnan selvittämään kultakeräyksen toteutusta, koska valtion tilintarkastajat olivat sitä toistamiseen vaatineet. Toimikunnan mukaan keräyshanke oli hoidettu asianmukaisesti eikä siinä ollut ilmennyt väärinkäytöksiä. Keräyksen tuotto oli tuloutettu valtion tulo- ja menoarvioon valtion satunnaisena tulona. teksti: Markku Leppänen, ylitarkastaja ja Ville Vuolle, tutkija, Kansallisarkisto kuvat: Kare Salonvaara, arkistosihteeri, Kansallisarkisto Lahjoittajien tiedot Kansallis arkistossa Kansallis- arkistossa on kortisto kultaesineiden luovuttajista. Kansallisarkistossa säilytetään Kultaesineiden keräystoimikunnan arkistoa ( , noin 40 hyllymetriä), johon kuuluu mm. lahjoittajista laadittu kortisto ja lahjoituksia koskevat kuitit. Kortistosta ja lahjoituskuiteista käy ilmi, mitä isoäiti tai isoisä lahjoitti: kultasormuksen, kultakellon, rintaneulan tai jotain muuta. Keräystoimikunnan puolustusministeriölle luovuttamista asiakirjoista löytyy mm. luettelo erilaisista kivistä, joita kansalaiset luovuttivat kultakorujensa yhteydessä. Hyvätuloisimmat kansalaiset luovuttivat keräykseen mm. helmiä, smaragdeja, briljantteja, rubiineja ja topaaseja. Keräyskampanjasta ja kerätyn kullan käsittelyvaiheista löytyy tietoja myös Suomen Pankin arkistosta. Rahamuseossa voi katsella Suomi-Filmin tuottamaa lyhytelokuvaa keräyshankkeesta.

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Miksi arkisto järjestetään?

Miksi arkisto järjestetään? Yksityisarkistot Yksityinen arkisto On arkistonmuodostaja On sen tehtävien hoidosta kertyvien asiakirjojen kokonaisuus On ainutkertainen On historiallinen todistusarvo Asiakirjahallinto/RB 2 Miksi arkisto

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM

Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Suomi.fi / VM Suomi.fi julkishallinto ja julkiset palvelut yhdessä osoitteessa Kansalaisen käsikirjasta Suomi.fi:hin Kansalaisen käsikirja kirjana v. 1992 Kansalaisen käsikirja verkkopalveluna v. 1997 Julkishallinnon

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa. 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa. 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto Kokoelmat (alkuperäiset) Digitoinnin kokonaisuus Luettelointi Järjestely

Lisätiedot

Valittiin Aleksi Järvenpää ja Petteri Koskenniemi molempiin tehtäviin.

Valittiin Aleksi Järvenpää ja Petteri Koskenniemi molempiin tehtäviin. PÖYTÄKIRJA Sampsa ry:n vaalikokous Paikka: Luentosali C1, (Latokartanonkaari 5, 00790 Helsinki) Aika: 23.11.2016 klo 14.00 Läsnä: (piilotettu) 1. Kokouksen avaus Kokous avattiin ajassa 14.09. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi?

Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty ja mitä on suunnitteilla romaniaineistojen arkistoimiseksi? Mitä on tehty? Mitä ei ole tehty? Mitä on suunnitteilla? Risto Blomster SKS/Kansanrunousarkisto Risto.blomster@finlit.fi Romaniasiain

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä

Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Maria Kallio Raportti Kansallisarkiston käyttäjäkyselystä koskien sähköisten tutkimuspalveluiden kehittämistä Helmikuussa 2016 julkaistun käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa tutkijoille sähköistyvästä

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje

Palvelupyyntöjärjestelmä. Asiakkaan ohje Palvelupyyntöjärjestelmä Asiakkaan ohje Festum Software Oy Palvelupyyntöjärjestelmä asiakkaan ohje 2 ( 8 ) Sisällysluettelo 1. Palvelupyyntöjärjestelmä osana asiakastukea... 3 2. Käytön aloittaminen...

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä,

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa. Mika Pietilä, Tietoa, neuvontaa ja ohjausta verkossa Mika Pietilä, 14.04.2015 Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus - Koordinaatin toiminta ja palvelut edistävät ja tukevat kuntien, järjestöjen,

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 1 Curriculum vitae HENKILÖTIEDOT Nimi Syntymäaika ja -paikka Kokkonen, Jukka Pekka 22.11.1965 Nurmes mlk. KOULUTUS Peruskoulutus: Tutkinnot: Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio 31.5.1985 Filosofian

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen

Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen Nurmes 22.3.2013 Arkistoinnin tarkoituksena on tiedon säilyttäminen -Paperiset asiakirjat -Kartat piirustukset -Valokuvat -Diat, äänitteet -Sähköinen asiakirjat ja tiedostot 1 Miksi? - toiminnan sujuminen

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2015

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 6/2015 Hyvinvointivaliokunta AIKA 02.06.2015 klo 14:00-17:44 PAIKKA Hirsikampus/Kaupungintalo, Kotka Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Hämäläinen Henrik 14:00-17:44 Puheenjohtaja Ollila Alpo 14:00-17:44 Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Theseus ja rajatun käytön aineistot

Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus ja rajatun käytön aineistot Theseus-seminaari, 26.4.2016 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Lähtökohta : mistä on kyse? Julkaisuarkistossa ensisijaisesti vapaasti saatavilla olevia aineistoja Miten

Lisätiedot

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Muistiinpanot, kirjoitelmat, esitysaineisto 1 B Muistiot 2 C Kirjeenvaihto 4 D Lehtileikkeet 5 ARTO ASTIKAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Arto Astikainen

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu

Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu 1/6 Itsenäinen Suomi 100 vuotta -juhlarahan suunnittelukilpailu Suomen valtiovarainministeriön asettama Suomen itsenäisyyden 100- vuotisjuhlavuoden juhlarahalautakunta järjestää valtiovarainministeriön

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011

Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Asiakaspalvelu ja -palautteet vuonna 2011 Katu- ja puisto-osasto Palvelutoimisto Tarja Posti Taustaa Rakennusviraston asiakaspalvelussa työskentelee asiakaspalvelupäällikön lisäksi 12 asiakaspalvelusihteeriä

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari

Verkkopalvelu suomalaisille museoille. tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari Verkkopalvelu suomalaisille museoille tutkija, hankekoordinaattori Maria Virtanen Asiantuntijuus jakoon -seminaari 1.2.2013 Kuinka kaikki alkoikaan? Suomen valokuvataiteen museolla mietittiin - miten palveltaisiin

Lisätiedot

Äänitteitä lainaava asiakaskunta

Äänitteitä lainaava asiakaskunta Äänitteitä lainaava asiakaskunta 0 Äänitteiden lainaajat muodostavat musiikkiosaston suurimman asiakasryhmän (noin 70 %) 0 Musiikin suurkuluttajat käyttävät musiikkikirjastoa yhtenä musiikin hankintakanavana

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö

Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Oulun yliopiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n sekä Oulun yliopiston johtosäännön 2 :n nojalla yliopiston hallitus on 18 päivänä toukokuuta 2010 hyväksynyt

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 17.10.2013 www.kunnat.net/demokratiapaiva Euroopan neuvoston paikallisdemokratian viikko Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja avattiin allekirjoitettavaksi 15.10.1985.

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi

Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi 1(5) 25.1.2017 Liikenneverkon kehittämistä liiketaloudellisesti selvittävän hankkeen organisointi Ohjausryhmä Juhapekka Ristola, LVM Antti Vehviläinen, Liikennevirasto Kari Wihlman, Liikenteen turvallisuusvirasto

Lisätiedot

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008

Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama

Lisätiedot

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Palvelukyselyn tulosten käsittely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 Tulokset on raportoitu keväällä ja julkaistu verkossa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 (Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki Rauhankatu, Hämeenlinna,

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen

Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto missä mennään? 3.4.2009 Kristiina Hormia-Poutanen Kansallinen digitaalinen kirjasto 2008 2011 Opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston sekä

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille

LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille LUONTOON YHDESSÄ! Kulttuuriympäristön tekijät -kilpailu lapsille ja nuorille Avajaiset 8.2.2017 Ympäristöministeriö, Helsinki Opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallitus Toiminnanjohtaja Hanna Lämsä

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

HELSINGIN SANOMAT NYT-LIITE Arkistoluettelo

HELSINGIN SANOMAT NYT-LIITE Arkistoluettelo HELSINGIN SANOMAT NYT-LIITE Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Henkilöstö Aa Koulutus Aaa Toimittajakoulu 1 B Päivittäinen toimitustyö Ba Toimitusten kirjeenvaihto 2 Bb

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot