Software, mobile solutions and games industry. Evaluation of Tekes software related programmes

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Software, mobile solutions and games industry. Evaluation of Tekes software related programmes"

Transkriptio

1 Tekes Programme Report 2/2012 Evaluation Report Software, mobile solutions and games industry Evaluation of Tekes software related programmes Tuomas Raivio, Johan Lunabba, Erkka Ryynänen, Juhani Timonen, Markku Antikainen and Santeri Lanér

2 10

3 Tuomas Raivio, Johan Lunabba, Erkka Ryynänen, Juhani Timonen, Markku Antikainen and Santeri Lanér Software, mobile solutions and games industry Evaluation of Tekes software related programmes Evaluation Report Tekes Programme Report 2/2012 Helsinki

4 Tekes, the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekes is the main public funding organisation for research and development (R&D) in Finland. Tekes funds industrial projects as well as projects in research organisations, and especially promotes innovative, risk-intensive projects. Tekes offers partners from abroad a gateway to the key technology players in Finland. Tekes programmes Tekes choices for the greatest impact of R&D funding Tekes uses programmes to allocate its financing, networking and expert services to areas that are important for business and society. Programmes are launched in areas of application and technology that are in line with the focus areas in Tekes strategy. Tekes programmes have been contributing to changes in the Finnish innovation environment for twenty years. Copyright Tekes All rights reserved. This publication includes materials protected under copyright law, the copyright for which is held by Tekes or a third party. The materials appearing in publications may not be used for commercial purposes. The contents of publications are the opinion of the writers and do not represent the official position of Tekes. Tekes bears no responsibility for any possible damages arising from their use. The original source must be mentioned when quoting from the materials. ISSN ISBN Cover image Kalleheikki Kannisto Page layout DTPage Oy 4

5 Foreword ICT and software have been in the focus of innovation policies all over the world, at international, national and regional levels. Software has become a very important source of economic growth and it has had a key role in the transformation from natural resource based society towards knowledge based society. The development has been rapid and technologies and solutions are getting both cheaper and more advanced. Good examples can be found in mobile services, digital games industry and cloud computing. Tekes has had many programmes in the software sector to foster the capabilities and innovation activities. Three of them have now been evaluated. The oldest one, SPIN was carried out ten years ago and the long term view made it possible to analyse especially business impact more closely. In the case of two recent programmes, VAMOS and Verso, the focus of the evaluation was more on the results and the programme services. Particularly, the experiences of novel approaches to support growth and internationalization were studied. Tekes likes to thank the evaluation team from Gaia Consulting, Virebit and FinnConcept for its analytical and innovative approach. Tekes also expresses its gratitude to the steering group, workshop participants and all those experts who were interviewed or otherwise participated in the evaluation project. The evaluation targeted at producing recommendations for Tekes and the innovation policy, strengthening funding co-operation and developing the R&D&I activities of the software sector. The findings give a good ground for future actions, for example in planning a new programme in games sector. March 2012 Tekes The Finnish Funding Agency for Technology and Innovation 5

6 Contents Foreword...5 Tiivistelmä Introduction Evaluation framework Evaluation questions Methodology Assessment of validity Description of the operational environment of the Finnish software industry About software industry Politics and legislation Legislation, EU, and international regulations Cybercrime and software piracy Health policy Educational policy ICT Infrastructure Changing political climate Economy and business Trends and drivers Role of software in different value chains Domestic trends Business models SWOT Social aspects Social values and interaction Changes in lifestyle and consumer behavior Demographic changes Globalization Technology Changes in strategic technology priorities Cloud and SaaS Mobility and the battle of platforms

7 3.6 Development inside Tekes Development of strategy Development of organization Development of funding Evaluation of software programmes Post evaluation of SPIN programme Background and objectives of SPIN programme Evaluation in Evaluation in Analysis of the growth and export of SPIN companies Evaluation of VAMOS programme VAMOS programme description Programme coverage Programme services Programme projects Programme relevance and achieving the objectives Evaluation of Verso programme Verso objectives and description Programme coverage Programme services Programme projects Programme relevance and achieving the objectives Micro cluster analysis Introduction Games cluster in Verso progamme Born Global companies The concept of Born Global company The role of Tekes and the applicability of programme services The results achieved with the support of the programmes & Tekes services Development propositions from the born global point of view Supergrowing micro companies The suitability of the programmes and their effect on rapid growth Wider reaching effects The role of Tekes Development suggestions from the microenterprise point of view Role of demanding client Customer/user perspectives in VAMOS and Verso programmes Experiences from the selected projects The role of Tekes in supporting customer based interaction General conclusions on micro clusters

8 6 Impacts of programmes Long term impacts of SPIN R&D of the industry Development of competences Networking Strategic and operative changes in the enterprises Growth and internationalization General impacts on industries and society Short-term impacts of VAMOS and Verso Impact on participating companies and industries Impacts on society Summary and recommendations Summary Recommendations General recommendations Programme instrument specific recommendations...80 Appendices 1 List of interviewed persons Workshop participants...83 Tekes Programme Reports

9 Tiivistelmä Johdanto Ohjelmistoalan markkinat olivat Euroopassa vuonna 2009 kooltaan noin 231 miljardia euroa, mikä on noin kolmannes koko maailman markkinoista. Suomessa markkinoiden liikevaihto on noin 3 6 miljardia euroa lähteestä riippuen. Kansainvälisillä mittareilla suomalainen ICT- ja ohjelmistoteollisuus ovat pärjänneet hyvin. Erityisesti ICT-sektorilla Suomi on ollut vahva, vaikkakin Nokian rooli menestyksessä on ollut keskeinen. Toimiala ei kuitenkaan kasva kansainvälisiin markkinoihin verrattuna erityisen nopeasti ja alan osuus Suomen BKT:stä on säilynyt 2 3 prosentissa. Ohjelmistoala ja ICT ovat olleet Suomen innovaatiopolitiikassa pitkäaikaisia painopistealueita, joiden on toivottu kehittyvän yhdeksi suomalaisen teollisuuden tukipilareista. Tavoitetta on tuettu 2000-luvulla merkittävästi esimerkiksi Tekesin ohjelmissa. Tässä raportissa esitellään arvio kolmesta Tekesin ICT- ja ohjelmistopainotteisesta ohjelmasta, jotka ovat SPIN ( ), VAMOS ( ) ja Verso ( ). Arvioinnissa keskitytään ohjelmien tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin. Lisäksi arvioinnissa analysoitiin ohjelmistoalan toimintaympäristön kehittymistä kansallisesti ja kansainvälisesti viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Arvioinnin on tilannut Tekes ja se toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Tekesin asettaman ohjausryhmän kanssa. Ohjausryhmän jäseniä olivat Pekka Pesonen, Silja Leinonen, Risto Setälä, ja Marko Heikkinen. Arvion suoritti Gaia Consultingin Oy:n johtama asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Gaia Consulting Oy:stä Tuomas Raivio, Johan Lunabba ja Erkka Ryynänen, Virebit Oy:stä Juhani Timonen ja Markku Antikainen, sekä FinnConcept Oy:stä Santeri Lanér. Metodologia Arvioinnissa aineiston keruu sekä analysointi toteutettiin käyttämällä seuraavassa kuvattuja menetelmiä. A. Kirjallisen materiaalin analysointi Arvioinnin aluksi analysoitiin tarkastelun kohteena olevien ohjelmien valmisteluraportteja, kokousmuistioita, loppuraportteja, arviointiraportteja sekä rahoitushakemuksia. Arvion laatijoilla oli lisäksi pääsy Tekesin asiakastietokantaan, joka sisälsi mm. tietoja projektien ja yritysten saamista taloudellisista tuista. B. Taustahaastattelut Kirjallisen materiaalin täydentämiseksi ja analyysin tueksi suoritettiin noin10 taustahaastattelua. Niihin valittiin henkilöitä, jotka olivat perehtyneet ICT- ja ohjelmistoteollisuuteen Suomessa ja osallistuneet arvioitavien ohjelmien tai niiden puitteissa toteutettujen projektien suunnitteluun ja/tai toteuttamiseen. Valinta tehtiin yhdessä hankkeen ohjausryhmän kanssa. Haastattelut toteutettiin strukturoituina arviointikysymysten rakennetta noudattaen. C. Sidosryhmähaastattelut Sidosryhmähaastattelujen avulla muodostettiin kokonaiskuva tarkasteltavien ohjelmien onnistumisesta ja vaikutuksista. Haastateltavat henkilöt valittiin yhdessä hankkeen ohjausryhmän kanssa, jolloin varmistettiin, että haastattelujen avulla saadaan huomioitua riittävän laajasti relevantit näkökulmat. Kustakin ohjelmasta haastateltiin noin 10 asiantuntijaa. Myös sidosryhmähaastattelut toteutettiin strukturoituina arviointikysymyksissä asetettuja tavoitteita noudattaen. D. Työpaja Arviointityön lopussa järjestettiin työpaja, jonka tavoitteena oli validoida ja tarkentaa arvioinnin tulokset. E. Mikroklusterianalyysit Neljästä erityisen tärkeästä arvioinnin aikana esiin nousseesta teema-alueesta toteutettiin syvällisempi mikroklusterianalyysi. Teemat valittiin yhdessä ohjausryhmän kanssa. Teema-alueittain valittiin neljä temaattisesti yhtenäistä 9

10 tai muulla tavoin samankaltaista projektiryhmää eli mikroklusteria. Kunkin mikroklusteriin valitun projektin vastuullisen henkilön kanssa tehtiin laaja haastattelu. Mikroklusterianalyysien puitteissa haastateltiin yhteensä 18 henkilöä. Mikroklusterianalyysissä pyrittiin luomaan syvällisempi läpileikkaus tarkasteltavista ohjelmista kuin arvioimalla ja vertailemalla yksittäisten ohjelmissa rahoitettujen projektien tuloksia ja vaikutuksia keskenään. Toisaalta ohjelmien sisällöllisestä vaihtelevuudesta johtuen tässä arvioinnissa esiintyvät mikroklusterit ja niiden rakenne eroavat paikoitellen merkittävästi toisistaan. Seuraavat teema-alueet valittiin mukaan klusterianalyysiin: Peliklusteri: Suomen peliklusterista on kasvanut kansainvälisesti menestyvä kansallisesti merkittävä teollisuuden ala. Born Global -yritykset, jotka perustetaan suuntaamaan suoraan globaaleille markkinoille. Nopeasti kasvavat mikroyritykset: Tekesin asiakaskannan perusteella tunnistettiin joukko nopeasti kasvaneita mikroyrityksiä, joiden liikevaihdon vuosikasvu oli satoja tai tuhansia prosentteja. Vaativa asiakkuus: Tunnistettiin tuotekehittäjä potentiaalinen asiakas -yrityspareja. F. Internet-kysely Hankkeen puitteissa toteutettiin myös kaksi Internet-kyselyä VAMOS- ja Verso-ohjelmista. Valitettavasti vastausprosentti jäi hyvin alhaiseksi, jolloin tulosten perusteella ei voitu tehdä suoria johtopäätöksiä. Verso-ohjelman osalta sovellettiin ohjelmassa suoritetun yrityskyselyn tuloksia. Arviointikysymykset Tekes-ohjelmien arvioinnin keskeiset tutkimuskysymykset voidaan jakaa seuraavasti. Ohjelmien toimintaympäristön kehityksen kuvaus 1. Mitä merkittäviä muutoksia on tapahtunut ohjelmisto ja ICT-alan toimintaympäristössä 2000-luvulla? Ohjelmien tavoitteet, tulokset ja vaikutukset 2. Kuinka hyvin asetetut tavoitteet toteutuivat ja tulokset saavutettiin? Mitä tuloksia ei olisi saavutettu ilman arvioitavia ohjelmia? Kuinka relevantit ja haastavat tavoitteet ohjelmalle oli asetettu? 3. Kuinka hyvin ohjelmat tavoittivat tärkeimmät sidosryhmät ja erityisesti pk-yritykset? Kuinka hyvin ohjelmat ja niiden tarjoamat palvelut vastasivat kohderyhmien tarpeisiin? Erityisesti pohdittiin, miten ohjelmiin olennaisesti liittyvä kansainvälinen yhteistyö on vaikuttanut ohjelmaan osallistuneisiin yrityksiin ja muihin toimijoihin? 4. Miten ohjelmien vaikutukset edistivät Tekesin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mallin tavoitteita? Miten merkittäviä nämä vaikutukset ovat olleet? Millainen vaikutus ohjelmilla on ollut i. T&K&I investointeihin ohjelmistosektorilla ii. Tietotaidon kehittymiseen iii. Kansainvälisten ja kansallisten verkostojen muodostumiseen iv. Toimintamallien muutoksiin v. Innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiseen vi. Tuottavuuteen vii. Yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen viii. Yritystoimintaan ja yhteiskuntaan laajemmin? 5. Miten nämä muuttujat ovat kehittyneet indikaattorien ja esimerkkitapausten valossa? Johtopäätöksen ja suositukset A. T&K&I-toiminnot ICT- ja ohjelmistosektorilla Miten T&K&I-toimintoja voitaisiin kehittää? Mikä on TIVIT:n ja muiden SHOK:ien rooli tulevaisuudessa? Mitkä kansainväliset ohjelmat ja aloitteet ovat tärkeimpiä ja miten ne voitaisiin huomioida paremmin? B. Mitä konkreettisia ja onnistuneita toimintatapoja voidaan tunnistaa, joiden pohjalta voidaan kehittää muiden ohjelmien toimintaa? C. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikka Miten kansalliseen innovaatiopolitiikkaan liittyvät suositukset pitäisi huomioida? Mitä muita tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämistoimenpiteitä tarvitaan Tekesin vaikutusten voimistamiseksi? ICT- ja ohjelmistoteollisuuden kehitys Suomessa ja kansainvälisesti 2000-luvulla Ohjelmistoalan määritelmä vaihtelee jonkin verran lähteestä riippuen. Tavallisesti ohjelmistoteollisuudella viitataan kuitenkin liiketoimintaan, joka perustuu ohjelmistojen kehittämiseen tai ohjelmistotuotteiden myyntiin lisensseinä tai palveluina sekä näihin kiinteästi liittyviin muihin palveluihin. ICT-teollisuudessa yhteinen nimittäjä on puolestaan tieto- ja viestintäteknologioiden hyö- 10

11 dyntäminen. Toimialat ovat siten osittain päällekkäisiä. Kansainväliset markkinat Kansainvälisesti ICT-investoinnit kasvoivat hyvin nopeasti vuosituhannen vaihteessa, jonka jälkeen kasvu on jonkin verran tasaantunut. Toimialan merkitystä myös muille teollisuuden aloille kuvaa hyvin se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana ICT-investointien osuus tuottavuuden kasvusta on ollut Euroopassa noin 40 % ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Suomessa vielä tätäkin suurempi. Toimialan keskeisiä kansainvälisiä muutosvoimia ovat olleet teknologinen kehitys ja uusien liiketoimintaalueiden syntyminen näiden teknologioiden ympärille; älypuhelimien kehitys ja niiden kasvava merkitys ohjelmistoteollisuudelle; globalisaatio ja kasvavien talouksien kuten Intian ja Kiinan markkina-asema; sekä pilviteknologioiden laajentuva hyödyntäminen. ICT- ja ohjelmistoteollisuuden rooli kasvaa myös sitä kautta, että ne linkittyvät yhä laajempaan joukkoon tuotannon arvoketjuja. Esimerkiksi auto- ja lääketeollisuus sekä automaatio ja kuluttajaelektroniikka tarvitsevat kasvavan määrän ohjelmistoja. Nopeasti kehittyvät teknologiat edellyttävät yrityksiltä jatkuvaa uudistumiskykyä, osaamisen kehittämistä ja kompetenssien uudistamista. Uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti, jolloin ongelmaksi on muodostunut kiinnostavien ja potentiaalisten teknologioiden tunnistaminen. Uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet ovat tyypillisesti laajemmat kuin yritysten kyky hyödyntää niitä. Samanaikaisesti pilvipalveluiden ja näitä tukevan infrastruktuurin kehittyminen on mahdollistanut yhä laajemman sovelluskentän syntymisen myös joukolle uusia laitteita, kuten älypuhelimille ja tablettitietokoneille. ICT- ja ohjelmistoteknologioille onkin ominaista, että paras tekninen ratkaisu ei takaa menestystä markkinoilla. Toimialan kehitys ja markkinat Suomessa Ohjelmisto- ja ICT-sektori ovat kehittyneet Suomessa pääosin muuta Eurooppaa ja muuta suomalaista teollisuutta nopeammin. Viimeisen 25 vuoden aikana niiden työllistävä vaikutus samoin kuin tuotannon arvo ovat kolminkertaistuneet. Suomi on ollut vahva erityisesti ICT-sektorilla. Ohjelmistoalan osalta Suomen ulkomaankauppa on sen sijaan ollut tuontipainoista. Tästä huolimatta myös ohjelmistoala on kasvanut melko tasaisesti viimeisen 10 vuoden ajan tuotannon likimain kaksinkertaistuessa. ICT- ja ohjelmistoalaan on myös kohdistettu suuri osa Suomen T&K-investoineista ja niiden jalostusarvo on säilynyt Suomessa erinomaisena. Suomi on pärjännyt nopeasti muuttuvassa ympäristössä hyvin. Nokian rooli suomalaisen ICT-teollisuuden ajurina on ollut kuitenkin keskeinen. ICT- ja ohjelmistoalan yrityskenttä on Suomessa voimakkaasti polarisoitunut. Muutama suurin toimija vastaa yli 50 % toimialan tuotannosta. Samalla Suomessa on kuitenkin runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Ohjelmistoalan vienti on kasvanut tasaisesti, mutta tästä huolimatta pk-yritysten toiminta kansainvälisillä markkinoilla on säilynyt vähäisenä. Lisäksi toiminta on keskittynyt lähinnä muihin Pohjoismaihin tai Eurooppaan. Tässä valossa kansainvälistymisen tukeminen voisi auttaa kansainvälisen potentiaalin huomattavasti nykyistä laajamittaisempaan hyödyntämiseen. Suomessa ICT- ja ohjelmistoalaa on tuettu monin tavoin. Esimerkiksi yliopistoissa ja muussa koulutuksen tarjonnassa ICT- ja ohjelmistopainotteisten koulutusohjelmien lukumäärä on kasvanut huomattavasti 2000-luvulla. ICT-sovelluksia on alettu samanaikaisesti käyttää enenevissä määrin myös peruskouluissa ja lukioissa, mikä on parantanut oppilaiden teknisiä valmiuksia. Ohjelmisto- ja ICT-alojen merkitys on korostunut myös useissa kansallisissa tietoyhteiskuntastrategioissa, joiden tarkoituksena on ollut taata Suomen asema tietoyhteiskuntien tiennäyttäjänä. ICT- ja tietojärjestelmäinfrastruktuuri ovat Suomessa pitkälle kehittyneitä ja menestyneet kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti. Tärkeimpiä menestyksen elementtejä ovat olleet nopea laajakaista Internet-yhteyksien ja kolmannen sukupolven (3G) matkapuhelinverkon leviäminen. Vuonna 2010 vähintään 1 Mbit/s yhteys oli saatavilla kaikkialla Suomessa. Myös nopeat optiset Internet-yhteydet ovat levinneet nopeasti. Laadukkaat ja kehittyneet ICTrakenteet tarjoavat yrityksille etuja esimerkiksi matkapuhelinsovellusten kehittämisessä ja testaamisessa. Kuvassa 1 on esitelty Suomen ICTja ohjelmistoteollisuuden SWOT-analyysi. Vahvuuksiksi nousevat hyvän koulutuksen ja kehittyneen infrastruktuurin ohella julkinen rahoitus ja Suomen hyvä imago. Lisäksi Suomessa on hyödynnetty uusimpia ICT- ja ohjelmistosovelluksia sangen laajasti muilla teollisuuden aloilla. Heikkouksia ovat mm. pienet kotimaiset markkinat sekä verkostojen, markkinoinnin ja kansainvälistymisen puutteellinen osaaminen. Tärkeimpiä mahdollisuuksia tuovat kasvavat lähimark- 11

12 Kuva 1. Suomen ICT- ja ohjelmistoteollisuuden SWOT-analyysi. Vahvuudet Kehittynyt ICT-infrastruktuuri Korkea koulutustaso Julkisen sektorin rahoitus t&k-hankkeille Kansainvälinen maine tekonologiteollisuuden edelläkävijänä erityisesti matkapuhelinsektorilla Vaativat kotimaan markkinat antavat hyvät lähtökohdat kansainvälistymiseen Runsaasti kokemusta ICT- ja ohjelmistoratkaisuiden soveltamisesta useille muille toimialoille, kuten terveydenhuoltoon ja rahoitussektoreille Pankkien ja kaupankäynnin ICT-investoinnit Mahdollisuudet Kaupallistamisen kehittyminen Yhteistyön ja verkostojen kehittyminen EU:n sekä Venäjän ja Itä-Euroopan kasvavat markkinat Kansainvälinen kiinnostus suomalaisiin teknologiayrityksiin Elektronisen liiketoiminnan kasvava merkitys vähentää kaukaisen sijainnin merkitystä Kasvukelpoisten pk-yritysten kasvava lukumäärä Julkisen sektorin t&k-investoinnit kansainvälistymiseen Heikkoudet Pienet kotimaiset markkinat Tukipalveluiden puutteellinen organisointi Kasvu- ja kansainvälistymishalukkuuden puuttuminen osalta yrityksistä Markkinoinnin ja kansainvälistymisen heikko osaaminen yhdistettynä osin puutteellisiin ja hajanaisiin kansainvälisiin verkostoihin Arvoketjun ja erikoistumisen puutteellinen ymmärrys Uhat Rahoituksen pieneneminen sekä pitkän aikavälin vision puuttuminen riskirahoituksessa Puutteelliset investoinnit ja kansainvälistymiseen tarvittavan osaamisen puuttuminen Osaavan työvoiman saatavuus johtuen mahdollisesta maastamuutosta Globalisaation vaatimat valtavat investoinnit Kova kansainvälinen kilpailu ja uusien erityisesti ohjelmistoalan kilpailijoiden nousu Isot yritykset ostavat innovatiivisia pieniä yrityksiä kinat, kehittyvät verkostot ja kaupallistamiseen liittyvä osaaminen sekä julkisen sektorin tuki kansainvälistymiseen. Uhkia muodostavat mm. rahoituksen pieneneminen, koveneva kansainvälinen kilpailu sekä osaavan työvoiman maastamuutto. Sosiaaliset vaikutukset 2000-luvun vaihde ja ensimmäinen vuosikymmen merkitsivät tietoyhteiskunnan syntymistä. Informaation tuottaminen, jakelu ja käsittely kytkeytyivät yhä tiiviimmin ihmisten päivittäisiin toimiin. Töissä, opiskeluissa ja vapaa-ajalla tietoyhteiskunta muokkasi teknologioita, toimintatapoja ja osaamistarpeita. Myös vaikuttamisen mekanismit muuttuivat, sillä tietoyhteiskunnassa vaikuttaminen perustuu aiempaa enemmän tietoon, sen hallintaan ja hyödyntämiseen. Samalla ICT- ja ohjelmistoteollisuus ovat olleet globalisaation tärkeimpiin kuuluvia edistäjiä ja tätä kautta ne ovat lisänneet mm. kulttuurien välistä kommunikaatiota ja liiketoiminnan kansainvälistymistä. Tietoyhteiskunnalla on ollut useita merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Esimerkiksi monet vanhemmat ikäryhmät, jotka eivät ole tottuneita ATK-laitteiden käyttäjiä tai Internetin hyödyntäjiä, ovat joutuneet huonompaan asemaan työelämässä ja sivuun uusista sosiaalisista palveluista. Vaikutusta on voimistanut entisestään se, että monet perinteiset palvelut kuten pankkipalvelut ovat siirtyneet enenevissä määrin verkkoon. Useiden vaikutusten suhteen on kuitenkin vaikea sanoa, onko teknologinen kehitys vaikuttanut elämäntapamuutoksiin, vai ovatko elämäntapamuutokset johtaneet uusien teknologioiden ja toimintatapojen kehittymiseen. Tärkeimpiin sosiaalisiin muutoksiin tietoyhteiskunnassa lukeutuvat sosiaalisen median kehittyminen ja käytön räjähdysmäinen kasvu, käyttäjien tuottamaan sisältöön (crowdsourcing) perustuvien palvelujen ja tuotteiden nopea lisääntyminen, sekä Internetin kasvava hyödyntäminen viestinnän ja kommunikoinnin kanavana. Lisäksi avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien lisääntyminen on johtanut uudenlaisten liiketoimintamallien kehittymiseen. Samansuuntaisen kehityksen ennustetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. 12

13 Ohjelmien esittely SPIN SPIN-teknologiaohjelman tärkeimpiin tavoitteisiin kuului suomalaisen ohjelmistotuoteteollisuuden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen. Teknologianäkökulma oli ohjelmassa keskeinen, mutta sen lisäksi pyrittiin kehittämään ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristön valmiuksia esimerkiksi markkinoinnin, rahoituksen ja kansainvälistymisen osalta sekä tutkimus- ja asiantuntijapalveluiden tarjoamisessa. Kolmivuotinen SPIN-ohjelma käynnistyi vuonna Ohjelman tärkeimmät painopistealueet olivat Internet-palveluinfrastruktuurin tuotteet Mobiiliympäristön ohjelmistotuotteet ja -innovaatiot Uuden sukupolven yritys- ja toimialasovellukset. Muita painopistealueita olivat tietoturva, viihdetuotteet ja niiden toiminta-alustat, uudet ohjelmistokehityksen tuotteet, uudet käyttöympäristöalustat, uusiin ympäristöihin modernisoidut ja integroidut ohjelmistotuotteet, uusmedia-alueen ohjelmistotuotteet, komponenttiperustaiset ohjelmistotuotteet ja ohjelmistokomponenttituotteet. Ohjelmassa oli yhteensä 110 yritys- ja 14 tutkimusprojektia. Niiden kokonaisvolyymi oli noin 70 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoitusosuus oli 29,6 miljoonaa euroa. Käynnistyneille hankkeille asetettiin kunnianhimoisia tavoitteita ja yhteenlaskettuna yritykset tavoittelivat hankkeiden puitteissa pääosin kansainvälisiltä markkinoilta lähes miljardin euron uutta liikevaihtoa. VAMOS Tekes käynnisti vuonna 2005 VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut -ohjelman, jonka tavoitteena oli vauhdittaa mobiilien ja langattomien teknologioiden soveltamista laajasti useilla toimialoilla ja tukea näiden yritysten toiminnan tehostamiseen suuntautuneiden ratkaisuiden kehittämistä. Erityisiksi painopistealueiksi valittiin logistiikka ja liikenne, rakennus- ja kiinteistöala, valmistava teollisuus sekä yrityspalvelut. Lisäksi projektien valinnassa pyrittiin suosimaan pk-yrityksiä ja mikroyrityksiä. Ohjelman kokoaviksi tavoitteiksi asetettiin mobiileihin yritysratkaisuihin erikoistuneiden suomalaisten toimijoiden kokoaminen klusteriksi siten, että mobiileja ratkaisuja kehitetään vastaamaan niitä hyödyntävien alojen yritysten oleellisiin tarpeisiin ratkaisuja kehittävät yritykset saavat projektien myötä uusia liiketoimintamahdollisuuksia teknologioita tutkivat organisaatiot tarjoavat osaamistaan yrityksiä konkreettisesti hyödyttävissä tutkimushankkeissa. Klusterin pohjaksi koottiin laaja monipuolinen joukko yrityksiä, tutkimuslaitoksia, konsultteja, verkostoja ja julkisia tahoja. Ohjelmaan osallistui n. 400 organisaatiota viideltä eri toimialalta, jotka toteuttivat 188 mobiilien ratkaisujen kehitys- ja tutkimusprojektia. Pk- ja mikroyrityksiin kohdistui 72 % (104 kpl) yritysten projekteista. Yhteensä 144 projektissa kehitettiin mobiiliratkaisuja, joista suurin osa keskittyi logistiikan ja liikenteen sekä rakennusteollisuuden ja kiinteistöhuollon ratkaisuihin. Ensimmäisen 4,5 vuoden aikana projektien kokonaisvolyymi oli 93 miljoonaa, josta Tekesin osuus oli 43 miljoonaa euroa ja yritysten ja tutkimuslaitosten panostus 50 miljoonaa euroa. Verso Tekesin vuonna 2006 käynnistämä Verso Vertical Software Solutions -teknologiaohjelman tavoitteena oli edistää suomalaisten ohjelmistoyritysten kasvua, kansainvälistymistä ja tuotekehitystä. Alkuperäiset teollisuuden kohdealat olivat rahoituspalvelut, kaupankäynti, rakennusteollisuus ja tietoliikennetekniikka. Myöhemmin kohderyhmiin lisättiin mm. peliteollisuus. Ohjelmassa korostettiin käytännönläheistä mentoreiden sparrausta ja ostajatilaisuuksien järjestämistä sekä Tekesin kontaktiverkon hyödyntämistä pk-yrityksiä tukevien konsortioiden luomisessa. Verso-ohjelman tavoitteet sisälsivät seuraavia osa-alueita: Suomalaisten ohjelmistoyritysten kasvun ja kansainvälistymisen nopeuttaminen Kansainvälisille markkinoille tähtäävien asiakas- ja markkinalähtöisten ohjelmistotuotteiden ja -palveluiden kehittäminen Kansainvälinen liiketoimintaosaaminen ja verkostojen vahvistaminen Kasvuun ja riskinottoon kannustavan yrityskulttuurin luominen ja vahvistaminen. Aiempiin Tekes-ohjelmiin nähden Versoohjelma oli poikkeuksellisen kaupallisesti orientoitunut. Ohjelmassa tehtiin tietoinen päätös, jonka mukaan yritysfokus oli keskeinen ja tutkimusprojekteihin panostettiin vain, mikäli niissä pystyttiin tunnistamaan suora yhteys liiketoimintaan. 13

14 Ohjelmaan osallistui 125 yritystä, joista suurin osa oli nuoria pk-yrityksiä. Ohjelman kokonaisvolyymi oli 125 miljoonaa euroa, josta Tekesin rahoituksen osuus oli noin 60 miljoonaa. Ohjelman puitteissa rahoitettiin yhteensä 220 projektia, joista vain noin 10 % keskittyi tutkimukseen. Ohjelmien tulokset ja vaikutukset SPIN-jälkiarviointi SPIN-ohjelma arvioitiin vuonna 2003 yhdessä kahden muun Tekesin teknologiaohjelman kanssa. Arvion mukaan SPIN-ohjelma huomioi ansiokkaasti teollisuuden tarpeet ja ohjasi menestyksekkäästi ohjelmistoalan kehitystä kohti tuotelähtöistä ajattelutapaa. Ohjelman myötä vahvistui tietämys ohjelmistoalasta usean eri toimijan muodostamana klusterina. Toisaalta SPIN-ohjelman haasteena nähtiin, että se oli hieman liian teknologiapainotteinen, väljästi määritelty ja perustui liian tiiviisti ohjelmaa edeltäneisiin trendeihin, vaikka toimiala muuttui merkittävästi ohjelman aikana. Toimintaympäristön muutokset eivät kuitenkaan ratkaisevasti vaikuttaneet ohjelmaan, vaan strategia ja tavoitteet säilyivät alan kannalta relevantteina. Teknologiapainotteisuuden seurauksena ohjelman vaikutukset olivat kuitenkin vähäiset asiakaslähtöiseen toimintatapoihin sekä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyen. Jälkiarvioinnissa käytiin läpi 101 yritystä, jotka olivat mukana SPIN-ohjelmassa. Näistä yrityksistä 56 on lakannut toimimasta, mikä vastaa toimialalla tyypillistä poistumaa. Ainakin 22 näistä yrityksistä on hävinnyt yritysoston tai fuusion seurauksena, joten SPIN-ohjelmas- sa kehitetyt teknologiat jatkavat ilmeisesti elämää muissa yrityksissä. SPIN-ohjelman vaikutuksia arvioitiin myös erillisen 38 yrityksen otoksen pohjalta, jossa mukana olevat yritykset toimivat yhä omalla nimellään. Tulokset osoittavat, että erityisesti pienet yritykset, joiden liikevaihto oli alle 2 miljoonaa euroa ohjelman alussa, näyttävät kasvaneen selvästi ohjelmistoalan vertailuindeksiä nopeammin. Monet näistä yrityksistä ovat käyttäneet Tekes-rahoitusta myös SPIN-ohjelman jälkeen. Kansainvälistymisen ja viennin rooli kasvussa on jäänyt kuitenkin verraten vähäiseksi. SPIN-ohjelman käynnistyessä ICTsektorilla elettiin voimakasta nousukautta, jolloin ohjelman osuus toimialan investoinneista oli vähäinen. IT-kuplan puhkeamisesta seurasi kuitenkin voimakas laskukausi, jonka aikana SPIN-ohjelman rahoitus oli monelle ICT- ja ohjelmistoalan yritykselle selviytymisen ehto, joka mahdollisti liiketoiminnan jatkamisen. Erityisen tärkeä rooli ohjelmalla oli tuolloin T&K-toiminnan rahoittamisessa. Vaikka SPIN-ohjelman roolia vahvan ICT- ja ohjelmisto-osaamisen kehittymisessä ei voida helposti eritellä, on Tekesin pitkäaikaisella tuella toimialoille ollut kokonaisuudessaan suuri vaikutus. SPIN-ohjelman rooli on tässä suhteessa merkityksellinen, sillä monille yrityksille Tekes-yhteistyö SPIN-ohjelmassa merkitsi pitkän yhteistyösuhteen alkamista. Huolimatta SPIN-ohjelman hyvästä kansallisesta ulottuvuudesta, ohjelman kontribuutiota verkostojen ja toimialaklustereiden kehittymiseen on vaikea vahvistaa. Jonkin verran yhteistyötä ohjelman puitteissa syntyi erityisesti yritysten välille, mutta useimmat SPINprojekteissa mukana olleet muistavat ohjelman vain rahoituksesta. Useille yrityksille rahoituksella onkin ollut erityisen suuri merkitys. Se on mahdollistanut panostukset tuotekehitykseen ja yrityksen prosessien jalostamiseen. Projektien strategista merkitsevyyttä on kuitenkin vaikea arvioida. Myöskään kansainvälistymiseen liittyvistä tuloksista ohjelman puitteissa ei ole paljoa evidenssiä ja vain muutamat SPINprojekteissa kehitetyt tuotteet tai palvelut ovat menestyneet kansainvälisesti. Toisaalta runsaasti projekteissa kehitettyä ohjelmistoja on edelleen käytössä Suomessa. VAMOS VAMOS-ohjelman puitteissa järjestettiin perinteisten palveluiden lisäksi uusia palveluita kuten Mobile Enterprise Factory (MEF) -tukiprosessi. Yritykset hyödynsivät melko vilkkaasti uusia ja perinteisempiä palveluita, joskin yritysten välillä oli tässä suhteessa myös merkittäviä eroja. Osa yrityksistä hyödynsi vain rahoitusta, kun toiset hyödynsivät ohjelmapalveluita mahdollisimman laajasti. Kokonaisuudessaan ohjelman nähtiin kuitenkin vastaavan hyvin yritysten relevantteihin tarpeisiin ja ohjelmaan osallistuneet yritykset olivat pääosin hyvin tyytyväisiä ohjelman tarjontaan. Erityisesti projektikoordinaattorien aktiiviseen toimintaan ja asiantuntemukseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Ylivoimaisesti tärkein ohjelman palvelu oli kuitenkin rahoitus, jolla oli useimmissa projekteissa toteutuksen mahdollistava rooli. Joitain haasteitakin palveluissa nähtiin. Niistä ei esimerkiksi tiedotettu kyllin hyvin hakuprosessin aikana, jolloin osa yrityksistä ei ollut tietoisia laajasta palvelutarjonnasta. Toisaalta osa uusista palveluista kuten markkinointikonsultointi koettiin jostain syystä tarpeettomiksi, sillä vain muutama yritys 14

15 hyödynsi tätä palvelua. Myös ohjelman ohjausryhmän toiminnassa oli ongelmia, jotka johtuivat ainakin osittain ohjausryhmän epäselvästä roolista ja huonosti asetetuista tavoitteista. Palveluihin liittyvien haasteiden lisäksi myös kehitettyjä palveluja hyödyntävien yritysten taloudellinen tukeminen olisi ollut tarpeen, sillä monissa tapauksissa palvelun hankintaan sisältyy myös merkittäviä riskejä. Pk-yritysten osuus ohjelman projekteista oli kaksi kolmannesta. Projektit keskittyivät pitkälti yritysten kompetenssialueille, olivat strategisesti merkittävässä roolissa sekä keskittyivät hankkeisiin, joiden toteuttamiseen sisältyy merkittävä riski. Projektien keskeisiä hyötyjä olivat mm. teknisen osaamisen ja uusien tuotteiden kehitys; yhteistyön lisääntyminen asiakkaiden ja muiden yritysten kanssa; sekä kansainvälistyminen. Toisaalta projektin tavoitteita olivat erityisesti asiakashyötyjen ymmärtäminen. Tässä mielessä projektien sisällöt eivät olleet aivan linjassa ohjelman tavoitteiden kanssa, sillä suhteellisen suuri osuus projekteista keskittyi erityisesti teknologiseen kehittämiseen. Myöskään projektin keskeiset hyödyt eivät rakentuneet asiakkaiden tarpeiden ympärille. VAMOS-ohjelman tavoitteet kytkeytyivät pitkälti mobiiliteknologioiden kehittämiseen ja parempaan hyödyntämiseen, mikä vaikutti ohjelman alkaessa relevantilta nopeasti kehittyvältä toimikentältä. Myös Nokian menestyksellä lienee ollut vaikutusta ohjelman tavoitteiden asettamisessa. Tästä huolimatta osassa projekteista sovellusten hyödyntäjien kiinnostus tuotteita tai palveluita kohtaan oli vaimeaa ja tuotekehityksestä saatavat hyödyt jäivät sen vuoksi vähäisiksi. Yleisesti ottaen VAMOS oli jossain määrin aikansa vanki. Suomella oli merkittävä mobiilialan teknologinen etu, mutta globaaleja kaupallisia voittajaratkaisuja ei ollut vielä syntynyt. Mobiiliala nähtiin myös jälkeenpäin katsottuna ehkä hiukan perusteettomasti omana kokonaisuutenaan; nykyään mobiiliratkaisut muodostaisivat todennäköisesti yhden kanavan muiden joukossa. Verso Myös Verso poikkesi aiemmista Tekesohjelmista merkittävästi palvelutarjontansa osalta, sillä tarjolla oli laaja valikoima uusia palveluja. Erityisesti yrityskohtaiset Tekesin tai ulkopuolisten eksperttien liiketoiminnan kehittämiseen, markkinointiin ja kansainvälistymiseen liittyvät palvelut kuuluivat ohjelman fokukseen. Tällaisia yrityskohtaisia asiantuntijapalveluita käytettiin erityisen paljon ja ne koettiin myös erittäin tarpeellisiksi. Toisaalta osa yrityksistä hyödynsi jälleen vain rahoitusta, mikä näyttää olevan ominaista Tekesin teknologiaohjelmille. Vielä selvemmin Verso-ohjelman erilaisuus näkyi projektivalinnoissa. Tavallisesti Tekes-ohjelmien projektit ovat olleet varsin teknologiapainotteisia, mutta Versossa suurimpaan osaan projekteja kuului myös liiketoiminnallisia ja kansainvälistymiseen liittyviä elementtejä. Myös teknologiapainotteisissa projekteissa liiketoiminta ja asiakastarpeet olivat määräävässä asemassa. Versoa voidaan pitää tässä mielessä merkittävänä kehitysaskeleena Tekesin ohjelmien historiassa. VAMOS-ohjelman tavoin myös Versossa mukana olleista yrityksistä kaksi kolmannesta oli pk-yrityksiä. Versossa mukaan otettiin kuitenkin nimenomaan sellaisia yrityksiä, joiden tuotteen tai palvelun menestyksestä oli ainakin alustavia viitteitä. Verso poikkesi aiemmista Tekes-ohjelmista myös sen ulkoisen tunnettavuuden suhteen, joka oli seurausta ammattimaisesta ja systemaattisesta brändin rakentamisesta. Julkisuuden seurauksena tavallista suurempi joukko projekteja hakeutui ohjelmaan ja mukaan otettavien projektien valintaa voitiin suunnitella ja kohdentaa tavallista paremmin. Verso-projekteihin liittyen nousi esiin myös joitakin haasteita. Yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö osoittautui paikoin haasteelliseksi. Kaikki yritykset eivät myöskään olleet tietoisia Verson laajasta palvelutarjonnasta ja eivät sen vuoksi tulleet hyödyntäneeksi kaikkia mahdollisuuksia. Myöskään pienten yritysten pääsy kansainvälisille markkinoille suurten suomalaisyritysten kanssa verkottuen ei toiminut odotetulla tavalla. Verso-ohjelman projektit kytkeytyivät useimmissa tapauksissa tiiviisti yrityksen strategiaan sekä kartuttivat yrityksen osaamista liittyen yritysten pääkompetenssialueisiin. Projekteihin liittyi useimmiten myös korkeita riskejä. Rahoituksella oli myös Verso-ohjelmassa keskeinen rooli hankkeiden mahdollistajana, mutta myös verkostoihin, kansainvälistymiseen ja projektien suunnitteluun liittyvät palvelut olivat tärkeitä. Projektien tärkeimpiin hyötyihin lukeutuivat teknologiaan, liiketoimintaan, asiakastarpeisiin ja markkinakenttään liittyvän osaamisen kasvaminen ja uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittäminen. Toteutuneiden projektien, ohjelmapalvelujen ja saavutettujen tulosten valossa Verso-ohjelma näyttää saavuttaneen tavoitteensa poikkeuksellisen hyvin. 15

16 VAMOS- ja Verso-ohjelmien vaikutukset Molemmilla ohjelmilla oli tuntuva merkitys yritysten teknologiaan ja liiketoimintaan liittyvien osaamisten kehittymisessä sekä kansainvälistymisessä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että projekteihin osallistuneiden yritysten liikevaihto ja vienti kasvoivat merkittävästi projektien kuluessa ja päätyttyä. Keskimääräinen kansainvälinen liikevaihto Versoohjelmaan osallistuneilla yrityksillä kasvoi 26 prosentista 33 prosenttiin vuodesta 2008 vuoteen Ohjelmien rooli on ollut merkittävä ICT- ja ohjelmistoalan yritysverkostojen ja -klusterien syntymisessä. Esimerkiksi peliklusterin syntymisessä Tekesin toiminnalla on ollut merkittävä rooli. Verkostoitumista on lisännyt myös Tekesin ohjelmien tiivis yhteistyö relevanttien toimialajärjestöjen kanssa. Myös muiden päällekkäisten ohjelmien kanssa pyrittiin yhteistyöhön, vaikkakin se jäi käytännössä vähäiseksi. Yritysten tuottavuuteen liittyvien vaikutusten tunnistaminen on lyhyellä aikavälillä huomattavasti haastavampaa ja yleisiä johtopäätöksiä on vaikea tehdä. Vaikuttaa siltä, ettei ohjelmilla ollut projekteihin osallistuneiden yritysten tuottavuuteen yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta merkittävää vaikutusta. Toisaalta projekteissa kehitetyt tuotteet ja palvelut ovat saattaneet parantaa asiakastoimialojen tuottavuutta. Joka tapauksessa ohjelmat ovat vaikuttaneet merkittävästi liiketoiminnan suuntaamiseen, verkostojen syntyyn ja viennin kehitykseen. Mikroklusterianalyysit Mikroklusterianalyysit laadittiin neljästä teema-alueesta, jotka esitellään lyhyesti seuraavassa. Peliklusteri Nopea kasvu ja uudet liiketoimintamahdollisuudet tekevät peliteollisuudesta hyvin houkuttelevan kohteen investoinneille. Suomi on kuitenkin ollut 90-luvulla peliteollisuuden kehityksessä hieman kansainvälisiä markkinoita jäljessä, minkä seurauksena peliteollisuuden kasvu on ollut verraten hidasta luvulla Suomen pelisektori on kuitenkin alkanut kehittynyt nopeasti ja on nyt saavuttanut monilla osa-alueilla toimialan eturintaman. Tekes on tukenut pelisektorin kasvua viimeisen 10 vuoden aikana SPIN-, Fenix- ja Verso-ohjelmissa, joilla voidaan arvella olevan ratkaiseva vaikutus vahvan suomalaisen peliklusterin syntymiselle ja liiketoiminnan kehittymiselle. Laaja joukko suomalaisia pelialan yrityksiä on saanut tukea Tekesiltä ja monien yritysten kohdalla tuki on ollut edellytys myös liiketoiminnan jatkumiselle ja menestystuotteen kehittymiselle. Julkinen tuki on auttanut laajan pelialan osaamisen synnyttämisessä, joka muodostaa suomalaisen peliteollisuuden keskeisen tukipilarin. Peliklusterin mikroklusterianalyysissä haastateltiin neljää Verso-ohjelmassa mukana ollutta kansainvälisesti menestynyttä yritystä, jotka edustavat erilaisia peliteollisuuden aloja. Haastattelujen perusteella Verso-ohjelman tuki oli erityisen tärkeää pienille yrityksille sekä yrityksille, jotka olivat siirtymässä uusille markkinoille. Projektit mahdollistivat tyypillisesti täysipainoisen tuotekehityksen jatkamisen ja keskittymisen omien ydinosaamisten kehittämiseen, mikä on ollut edellytys menestymiselle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Verso-ohjelman saavutukset liittyivät myös kansainvälistymiseen ja verkostoitumiseen. Verso on ollut myös keskeisessä roolissa suomalaisen pelialan tutkimuksen syntymisessä. Peliklusteriin kuuluvat yritykset muodostavat enenevässä määrin heterogeenisen ryhmän erikokoisia ja eri toimialoille keskittyneitä yrityksiä. Tämä näkyy myös yritysten tarpeissa, sillä osa yrityksistä hyödynsi ja koki tarpeelliseksi ainoastaan Verso-ohjelman rahoituksen, kun toisille muut ohjelman palvelut muodostivat hyvinkin tärkeän osan projektia. Mahdollisissa tulevissa Tekes-ohjelmissa peliteollisuus näyttääkin tarvitsevan laajan yrityskohtaisesti joustavan palvelutarjonnan. Born Global -yritykset ICT- ja ohjelmistoalan kansalliset markkinat ovat pienet, joten monien yrityksien pitää suunnata liiketoimintansa suoraan kansainvälisille markkinoille. Suora kansainvälistyminen on houkuttelevaa erityisesti sellaisten tuotteiden osalta, jotka ovat helposti kopioitavissa ja toimitettavissa Internetin välityksellä edullisesti. Esimerkiksi peliteollisuus on tyypillinen segmentti, jolla yritykset tähtäävät välittömään kansainväliseen kasvuun. Mikroklusterianalyysissä valittiin haastateltavaksi pieni joukko globaaliksi syntyneitä yrityksiä SPIN-, VAMOSja Verso-ohjelmista. Yritykset edustivat eri alitoimialoja. Näille yrityksille tyypillistä oli, että ne hyödynsivät Tekesin ohjelmapalveluista vain rahoitusta muiden palveluiden käytön ollessa minimaalista. Tekesin ohjelmien rahoitukseen ja siihen liittyviin järjestelyihin oltiin kuitenkin hyvin tyytyväisiä. Myös Tekesin ilmeinen pyrkimys rahoittaa vain projekteja, joihin liittyi kaupallisesti merkittävä potentiaali, nähtiin tärkeänä. Monille yrityksille Tekes-tuki mahdollisti riittävän huolellisen tuotekehityksen kansainväli- 16

17 sesti menestyvien tuotteiden tai palveluiden kehittämiseksi. Nopeasti kansainvälistyvät yritykset luovat kansainväliset verkostonsa tyypillisesti itse ja näkevät sen vuoksi Tekesin roolin tärkeänä erityisesti T&Khankkeiden rahoittamisessa, joihin liittyen Tekesillä muutenkin on vahvaa osaamista. Tätä tavoitetta silmällä pitäen Tekes voisi panostaa nykyistä vahvemman oman teknologia-alan asiantuntemuksen kehittämiseen. Samanaikaisesti myös projektien kaupallinen potentiaali pitää kuitenkin pystyä arvioimaan. Nopeasti kasvavat mikroyritykset Tähän ryhmään valittiin haastateltavaksi pieni joukko mikroyrityksiä VAMOSja Verso-ohjelmista, jotka olivat ohjelmaan osallistumisen aikana tai pian sen jälkeen kasvattaneet myyntiä tuntuvasti. Mukaan ei kuitenkaan otettu startupyrityksiä. Valinta tehtiin Tekesin asiakastietokannasta. Haastatellut yritykset hyödynsivät Tekes-tuesta lähinnä rahoitusta ja muiden palveluiden käyttö jäi vähäiseksi. Tekes-koordinaattoreilta saatu tuki projektien läpiviemisessä ja erityisesti hakemusvaiheessa koettiin kuitenkin tarpeelliseksi ja nykyisellään hyvin toimivaksi. Tekesin ohjelmien kautta syntyi myös tärkeitä verkostoja sekä kontakteja asiakaskentälle. Projektisuunnitelman laatiminen ja raportointi projektin kuluessa auttoivat kirkastamaan yrityksen visiota. Rahoituksen merkitys oli mikroyrityksille usein ratkaiseva ja edellytys myöhemmin tapahtuneelle kasvulle. Nopeasti kasvaneet mikroyritykset käyttivät Tekesin rahoituksen tavallisesti tuotekehitykseen, jonka tuloksena saatiin kehitettyä markkinakelpoinen tuote tai palvelu. Tekesin rooli on erityisen tärkeä mikroyritysten rahoituksessa, sillä pienten yritysten on vaikea saada rahoitusta yksityisiltä markkinoilta. Mikroyritysten osalta erityisiä kehitystoiveisiin kuului Tekesin ohjelmien hakemusprosessin keventäminen ja parempi ohjeistaminen, sillä nykyisessä muodossa ohjelmaan hakeminen oli resursseihin nähden raskas prosessi. Lisäksi valintaprosessi on mikroyritysten näkökulmasta haitallisen hidas. Erillisten hakemusten kirjoittaminen esimerkiksi ELY-keskuksiin ja Tekesille nähtiin myös tarpeettomaksi rasitteeksi ja julkisille tukimekanismeille toivottiin yhden luukun periaatetta. Verkostoitumiseen liittyvien palveluiden kehittäminen nähtiin tarpeelliseksi, vaikka haastatellut mikroyritykset eivät olleet hyödyntäneet nykyisiäkään palveluita kovin tehokkaasti. Vaativat asiakkaat Ohjelma-arviointien yhteydessä nousi esiin huoli siitä, onko kansallisilla markkinoilla riittävästi vaativia ja aktiivisia asiakkaita, jotta asiakaspalautteen pohjalta pystytään luomaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Sen vuoksi päätettiin perehtyä toteuttaja käyttäjä-vuorovaikutukseen VAMOS- ja Verso-ohjelmien puitteissa, joissa otettiin merkittävä kehitysaskel tällaiseen yhteistyömuodon kannustamisessa. Selvityksen taustalle haastateltiin kolmeen projektiin liittyen sekä tuotekehityksestä vastaavaa toteuttajaa että tuotekehityksessä mukana ollutta asiakasta. VAMOS-ohjelmassa asiakkaan ja toteuttajan tuotekehitysyhteistyöhön kannustettiin erityisesti ohjelmakuvauksessa mainitun Mobile Enterprise Factory (MEF) -tuotekehityspalvelun kautta, jossa tuotekehittäjät, asiakkaat ja mahdolliset teknologiatoimittajat tapasivat työpajoissa. Verso-ohjelmassa toimittajan ja asiakkaan välinen yhteistyö oli keskeinen toimintatapa ja useissa projekteissa asiakkaan rooli innovaatiotoiminnan ohjauksessa oli tärkeä. Yhteistyöhön kannustamisesta huolimatta yhteistyö sujui hieman kankeasti ja esimerkiksi tuotekehityksessä odotettiin tarpeettoman pitkään ennen kuin ensimmäinen prototyyppi annettiin asiakkaalle koekäyttöön. Toisaalta asiakkailta puuttui tarpeellisia resursseja ja kiinnostusta olla tiiviisti mukana tuotekehitysprosessissa. Asiakkaan roolin tuominen osaksi tuotekehitystä on tarpeellista nostaa esiin myös tulevissa Tekesin ohjelmissa, jonka lisäksi täytyy keksiä uusia toimintatapoja kannustaa asiakkaita osallistumaan aiempaa tiiviimmin tuotekehitykseen ja palautteen antamiseen. Jatkuva ja laadukas asiakaspalaute voi olla myös tehokas tapa vähentää projekteihin liittyvää riskiä siitä, että tuotekehitys ei vastaa asiakastarpeita. Johtopäätökset ja suositukset Tämän arvioinnin tavoitteena oli selvittää Tekesin SPIN-, VAMOS- ja Verso-ohjelmien tulokset ja vaikutukset. VAMOSja Verso-ohjelmien osalta arvioitiin lyhyen aikavälin vaikutuksia ja ohjelmien onnistumista, kun lähes 10 vuotta sitten päättyneen SPIN-ohjelman osalta voitiin arvioida myös pidemmän aikavälin vaikutuksia. Lisäksi erillisissä mikroklusterianalyyseissä arvioitiin Tekesin ohjelmien vaikutusta tarkemmin rajatuilla toimikentillä. 17

18 SPIN-ohjelman vaikutukset ovat edelleen selvästi nähtävillä. Vaikka ohjelman projektit eivät johtaneet erityisiin läpimurtoihin, joidenkin nyt menestyvien yritysten toiminta perustuu projektin aikana kehitettyihin toimintatapoihin, tuotteisiin tai palveluihin. Monet yritykset selvisivät vuosien vaikean taloudellisen ajan yli SPIN-ohjelman kautta saadun rahoituksen turvin. VAMOS-ohjelmassa tarjottiin laaja palveluvalikoima, joiden avulla kannustettiin mm. tiiviiseen tuotekehitysyhteistyöhön asiakkaan kanssa. VAMOSohjelman näkökulma oli aiempaa markkinalähtöisempi ja sen vuoksi myös ohjelman vaikutukset keskittyivät tavallista enemmän liiketoiminnan kehittämiseen. Samalla VAMOS-ohjelma osittain epäonnistui siinä, että se keskittyi tuotekehitykseen kasvumarkkinoilla, joilla asiak kaiden tarpeet eivät olleet vielä selkeästi määriteltyjä. Seurauksena osa tuotekehityksestä synnytti tuotteita, joilla ei ollut selvää tai riittävän laajaa markkinapotentiaalia. Verso-ohjelma loi poikkeuksellisen hyvän brändin, jonka myötä ohjelmaan tuli tavallista enemmän hakemuksia ja projektit voitiin valita aiempaa tarkemmin. Ohjelman projektipaletti tuki ohjelman tavoitteita poikkeuksellisen hyvin. Verson fokus oli aiempiin Tekesin teknologiaohjelmiin verrattuna markkinaja asiakaslähtöisempi ja ohjelmassa korostettiin kansainvälistymistä ja tiivistä tuotekehitysyhteistyötä potentiaalisten käyttäjien kanssa. Miltei kaikissa projekteissa oli kansainvälistymiseen ja kaupallistamiseen liittyviä elementtejä. Ohjelmallisuuden lisäarvon ja vaikutustensa mielessä Verso-ohjelmaa voidaan pitää yhtenä Tekesin onnistuneimmista ohjelmista. VAMOS- ja Verso-ohjelmien keskeisiä menestystekijöitä olivat seuraavat: Tekesin projektikoordinaattorien aktiivinen tuki aina hakemuksen laatimisesta varsinaisen projektin läpivientiin nähtiin arvokkaana Tekesin asiantuntemuksen ja verkostojen tehokas hyödyntäminen ohjelmien palveluissa Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hyödyntäminen Palveluiden muokkaaminen vastaamaan yritysten tarpeita Ohjelmien systemaattinen ja asiantunteva brändääminen Tiivis yhteistyö toimialajärjestöjen kanssa uskottavuuden ja toimialaosaamisen kasvattamiseksi Ohjelman sopeuttaminen uuden tiedon pohjalta myös ohjelman aikana Ohjelman toimintojen siirtäminen toimialajärjestöihin varsinaisen ohjelman päätyttyä. Arvioinnin ja johtopäätösten perusteella voidaan nostaa esiin seuraavat yleiset havainnot: Taloudellisen ja tuotekehitykseen liittyvän tuen ohella on tarpeellista tukea erityisesti pienempien yritysten kohdalla myös kaupallistamista, kansainvälistymistä ja markkinointia sekä verkostoitumista. Tekesin tulisi jatkossakin kohdistaa taloudellinen tuki erityisesti mikroja pk-yrityksille. Isommille yrityksille voitaisiin kuitenkin tarjota esimerkiksi lainoja tai tukea yksityisen rahoituksen löytämiseen. Monille nyttemmin menestyville yrityksille Tekesin rahoitus oli ratkaisevassa roolissa talouden laskusuhdanteesta selviämiseksi. Tekesin tuen merkitys korostuukin silloin, kun taloudellinen tilanne on heikko. Mikroklusterianalyysin perusteella nopeasti kansainvälistyvien ja/tai kasvavien yritysten tarpeet koskevat lähinnä rahoitusta, kun muut yritykset ovat käyttäneet laajasti myös muita ohjelmapalveluita. Voisi olla hyödyllistä selvittää tarkemmin, miten yritykset voitaisiin luokitella asianmukaisesti, jotta erilaisille yrityksille osattaisiin tarjota sopivampia palveluita. T&K&I-politiikan tulee tukea riskiinvestointeja erityisesti aloilla, joilla Suomi on perinteisesti ollut vahva. Kasvuyrittäjyyden ja nopeasti kasvavien kansainvälistyvien yritysten tukemisen tulee olla T&K&I-politiikassa keskeisessä asemassa. Ohjelmakohtaisista suosituksista tärkeimpiä ovat seuraavat: Ohjelmistopalvelut pitäisi muokata aiempaa tarkemmin yritysten tarpeita vastaavaksi. Tekesin tulisi tarjota rahoituksen ja yleisten tiedotuspalveluiden ohella käytännönläheisiä asiantuntijapalveluita liittyen esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Projektien valinnassa pitäisi huomioida myös hakijan halukkuus hyödyntää ohjelman palveluita monipuolisesti. Kaikissa ohjelmissa, jotka suunnataan kasvumarkkinoille, pitäisi varautua muuttamaan ohjelman tavoitteita ja toimintatapoja kohdemarkkinoiden kehityksen mukaan. Ohjelmien pitäisi tukea nykyistä tiiviimpää yhteistyötä potentiaalisten asiakkaiden ja tuotekehittäjän välillä. 18

19 1 Introduction Software industry usually refers to the development, maintenance and publication of software with the side services like consulting, documentation and training. Other perspectives include computing services industry combined with publishing industry. The software and software-based services market in EU27 area was about 231 billion Euros in 2009, which is about one third of the global market 1. Most dominant players in the market come from the United States, especially in the field of software products. In Finland, the market size is 3 6 billion, depending on the source. This accounts for some 2 3% of the Finnish GDP being 173 Billion in Finnish players are mostly SMEs with few large enterprises and one huge one. Software industry prospers in international benchmarks but the growth rate is roughly the same as in other countries, and the industry stays small compared to other Finnish industries. One reason is that the home market is small and internationalization only modest. In Finland, ICT and software have been in the focus of national innovation policy a long time, partly in the hope that software industry would develop as a cornerstone of the Finnish economy. Consequently, in the 2000 s, Tekes has carried out several ICT related programmes. This evaluation takes a thorough perspective on three Tekes programmes, SPIN, VAMOS and Verso, and their context in the 2000 s. SPIN Software Products ( ) was a three year funding effort that aimed at developing applications for Internet service architecture, applications for mobile communications, and new enterprise management software for companies in digital economy. The volume on SPIN was approximately 75 M. VAMOS programme ( ) took special care of the mobility issues that had emerged in early 2000 s, partly in SPIN. The programme aimed especially at enhancing business with mobile solutions. The volume of the programme was 93 M. Verso ( ) was aimed at software industry in general, especially industry specific vertical solutions. The programme volume was 125 M. For SPIN, the evaluation here is an ex post, concentrating on the long term effects of the intervention. Evaluations of VAMOS and Verso are more immediate, concentrating on the programme implementation and direct immediate impacts. The evaluation work has been contracted by Tekes and carried out by Gaia Consulting Oy in cooperation with Virebit Oy and Finnconcept Oy. Two external experts in the evaluation have been Prof. Martti Mäntylä from Aalto University and Mr. Hannu Jyrkkä from Sasken Finland. The work has been supported by an advisory group set by Tekes. The members of the group were Mr. Pekka Pesonen, Ms. Silja Leinonen, Mr. Risto Setälä, and Mr. Marko Heikkinen. The structure of the report is as follows. Chapter 2 describes the implementation of the evaluation; questions, materials and methods. In Chapter 3, an overview of the development of the software industry in Finland is sketched. Chapter 4 offers the evaluations of the programmes at hand. Chapter 5 contains the results of a special set of interviews concentrating in the role of Tekes in the Finnish games cluster formation, support of Finnish born global companies, support of supergrowing micro companies and in bringing the customer to the developer. Chapter 6 summarizes the estimated impacts of the programmes in the light of the evaluations and the analysis in chapter 5. Concluding remarks and recommendations appear in Chapter 7. 1 Software Industry Survey 2010 and references therein 19

20 2 Evaluation framework 2.1 Evaluation questions The evaluation questions as per call for tenders were the following: Description of the development of operating environment 1. What significant changes have occurred on the operating environment of software business in the 2000 s? Objectives, results and impacts of the programmes 2. How have the objectives been realized? What results that support the set objectives have been gained? Which results would not have been realized without the programmes? How relevant and challenging were the objectives? 3. How well did the programmes reach the most important client groups, especially SMEs? How well did the programmes, their services and management respond to the needs of the participants? Especially, how has the international cooperation of the programmes affected the participants and clients? 4. How have the impacts of the programmes contributed to the Societal Impact Model of Tekes? How broad, stable or important can these impacts be considered? How and to what extent have the programmes had an effect on i. R&D&I investment in software sector ii. Development of know-how iii. Formation of national and international networks iv. Changes in the operating procedures of enterprises v. Important innovations and business opportunities vi. Productivity vii. Enterprise growth and internationalization? viii. Business and society in a broader view? 5. How have these targets developed in the light of indicators or case examples? Conclusions and recommendations A. R&D&I activities within the software sector: How could the R&D&I activities be developed? What is the role of TIV- IT and other SHOKs in the future? Which international programmes and initiatives are the most important ones and how could they be influenced more? B. To Tekes: What concrete and working practices can be identified to develop programme services and activities and the account process? C. Research and innovation policy: How should the recommendations from the evaluation of the national innovation strategy and innovation environment be taken into consideration? What other measures are needed in the research and innovation policy to improve the impact of Tekes? 2.2 Methodology The evaluation data collection and analysis were carried out using the methods described below: A. Document analysis The evaluation was started with the document analysis, where relevant programme documentations, especially reports related to the preparation of the programmes, programme management meeting minutes, project descriptions, final reports, evaluation reports, and funding applications were scanned. Questions to the documents were formed based on the evaluation questions. The evaluators also had access to Tekes client database with confidential financing figures. B. Background interviews Besides the document analysis, background interviews were carried out to form a baseline for the evaluation. The interviewees (altogether 10) had been involved in initiating, planning and/or running the programmes and/or soft- 20

21 ware business. The selection of interviewees was approved by the evaluation steering group and the interviews were carried out as structured face-to-face interviews. The interview structures followed the evaluation question settings. C. Programme interviews In order to get an overall perception on the Programmes, programme interviews were carried out. The interviewees were selected together with the evaluation steering group and ascertained that a range of viewpoints, such as political, scientific and technological, were covered. Ten specialists from each programme were interviewed. The interviews were carried out mainly as structured face-to-face or telephone interviews where the structure again followed the evaluation question settings relevant for the interviewees. D. Workshop A workshop was held with 15 participants who had already been involved in the evaluation process through interviews or otherwise. The workshop aimed at validating and refining the initial evaluation results. E. Micro cluster analysis In-depth analysis of interesting themes rising during the evaluation was carried out through four micro clusters. In the analysis, developed by the evaluators in earlier studies, thematically coherent or otherwise representative project samples from the programmes were selected, and in-depth interviews were carried out with the project managers. The interviews were structured to fit the evaluation questions. By carrying out the interviews for each project in the sample, both a coherent view on the evaluation questions was obtained and individual project results were gathered. This method allows a broader perspective of the specific programmes than would be possible through studying results and impacts of single projects funded by the programmes. However, due to the varying nature of the programmes, the micro clusters and their composition in this evaluation vary from each other greatly. The micro cluster division and themes were decided by the evaluation steering group as follows: Games cluster interviews of enterprises and other stakeholders on the rise of the Finnish games cluster and the role of Tekes and its programmes in this process. Born global interviews of new companies aiming directly to international growth and markets and the role of Tekes and its programmes in supporting such enterprises. Supergrowing micro SMEs based on Tekes CRM data, supergrowing micro enterprises were identified, and the role of Tekes programmes in supporting the supergrowth was interviewed. The role of demanding client pairs of developer-user enterprises from VAMOS programme with exceptionally good results were identified, and again the role of the programme was interviewed. Altogether, 18 persons were contacted and interviewed within the micro cluster analysis. In addition, two e-surveys were sent to VAMOS and Verso project contact persons. Unfortunately the response rate of the surveys remained unacceptably small even after several reminders from Tekes and the consultants. Therefore, the results of the surveys were utilized with caution mainly to support other findings and are not presented separately. For Verso, the results from a programme survey carried out in 2009 were partly utilized. 2.3 Assessment of validity The evaluators estimate that with given resources, the methods and coverage of data gathering and analysis offer a rather unbiased and valid view of the Finnish software business field and the role of the three Tekes programmes in it. The interviewees have been selected to represent all the views and perspectives that arise in this evaluation. Participatory methods like workshops are targeted to seek consensus and to elaborate possible discrepancies and inconsistencies. It should be noted that micro cluster analysis outlined above is a qualitative method with a non-random sample. This means that the direct generalization of the results of the analysis must be supported with other methods, as is done here. Qualitative analysis has been a conscious choice that has been taken to support the positive learning aspect taken in this evaluation. Furthermore, the evaluators experience on quantitative methods in programme evaluation suggest that the response rates of different questionnaires, for example, usually remain too small to draw any binding conclusions, either. The unfortunately low response rate of the e-surveys limits the interpretation of the results, which has been acknowledged in the analysis. 21

22 3 Description of the operational environment of the Finnish software industry About software industry Figure 1. Contexts for professional software development 2 This chapter presents some views on the development of the operational environment of the Finnish software industry during Especially part 3.3 is largely based on Software Industry Survey Also, the development inside Tekes in relation to software industry is described. What is understood with the term Software Industry depends somewhat on how widely the service business related to defining, producing, selling and maintaining computer software is included in the definition. Computers and their software are tools for information processing for some purpose, and as such always a part of some larger context. Figure 1 presents the classification of software according to the degree of standardization vs. uniqueness and according to the visibility of the software as an entity that can be sold separately from the host system, process of product. According to Software Industry Survey Software business is business of selling software (including systems software, application software, and games) either as licenses or as services and services related to development and deployment activities of this software. This definition does not include operation of software produced by third parties (e.g. operating a server farm), business and operations consulting related to software systems, and deployment projects of third-party software. Not all revenue of firms operating in the software industry is necessarily software business. 2 Rönkkö, M., Peltonen, J., Pärnänen, D. Software Industry Survey Aalto University ibid. 22

23 The Standard Industrial Classification used by Statistics Finland has since 2008 included a class Computer programming, consultancy and related activities (TOL 2008 J62). This division includes the following activities of providing expertise in the field of information technologies: writing, modifying, testing and supporting software; on-site management and operation of clients computer systems and/or data processing facilities; other professional and technical computer-related activities. This class includes not only software products but also related services, which the companies in the practice often report within same revenue figures. Therefore the distinction between replicable software products and related tailoring and other services is not clear. On the other hand, publishing of software (J582) is not included here, although some firms selling packaged software or computer games are classified under class 58 Publishing activities and codes 5821 Publishing of computer games and 5829 Other software publishing. Earlier Standard Industrial Classification (TOL 2002) included the class 72: Computer and related activities, consisting of subclasses Hardware consultancy Software consultancy and supply Data processing Database activities Maintenance and repair of office, accounting and computing machinery Other computer related activities. In this document, the classes 72 (TOL 2002, older data), and 62 (TOL 2008, newer data) are mostly used as proxy for software business figures. We think that these classes represent the relevant software industry trends accurately enough, without a need to go to any deeper breakdown. Visible software business, which consists of revenues of companies selling software or related services, only represents a part of all software activities in the society and business. The invisible part consists of the work of IT departments and R&D teams of companies in other branches. These develop in-house software for company s own processes or embedded software that will be sold as part of host company s products. 3.2 Politics and legislation Legislation, EU, and international regulations Software patents are of paramount importance for the software industry but they are not generally allowed by the Finnish patent legislation. However, in 2003 the Finnish National Board of Patents and Registration of Finland (PRH) changed its policy to meet the European Patent Office s more liberal view, even though the respective EU directive was still under construction at that time. PRH began to grant patents for software that can be considered innovative. After years of debate, the directive was, however, ultimately rejected by the EU Parliament in This left the future of software patents in the EU and in Finland as an open question. Although the patent laws did not change, the national copyright law did see some minor changes. In 2005, the Finnish parliament accepted a widely debated law that prohibits the copying of the DRM-protected products for personal or any other use. This law also prohibits the sale of programs and the provision of services aimed at hacking the DRM. However, the law excluded the DRM-protected software products, thus making it legal to copy them for personal use. An additional feature concerning software industry was brought into legislation in 2008 when an amendment to the Act on Data Protection of Electronic Communications was ratified by the Finnish Parliament. This socalled Lex Nokia gave the employers a permission to investigate the log data of their employees s if they have a reason to suspect an IPR leakage or communication network misuse. So far, the amendment is not known to have been applied. The Act on the Provision of Information Society Services, which came into effect in 2002, is another Finnish law that affects the software industry. This law follows the Electronic Commerce Directive of the EU. Among other things, it obliges the service providers to remove any copyright infringing material from the network. The international regulations concerning the provision of international software services e.g. SaaS have developed very slowly. Furthermore, the privacy legislation of countries where the servers are located can differ a lot. As cloud computing is getting more and more common, there is growing pressure, especially in the EU, to further harmonize the legislation. The EU is working on this within the Digital Agenda project, which is aimed at improving the EU s overall internal e-commerce market. 23

24 Global intelligence surveillance has also raised some privacy and security issues. For example, in 2009, the Swedish military intelligence (FRA) began eavesdropping on the Swedish network traffic to fight terrorism. This also threatened the privacy and information security of Finnish companies and citizens as a large portion of Finland s international telecommunication goes through Sweden Cybercrime and software piracy Cybercrime has grown exponentially over the past ten years. According to some estimates, it is already economically larger than the international drug trade 4.The most common forms of cyber crime are the viruses, malware, online scams, phishing mails, and the distributed denial-of-service attacks (DdoS). Smart phones have also provided a new platform for cyber criminals. The growth of cybercrime creates a demand for more secure software products and therefore it also provides growth potential for security software companies. Thus, software piracy has a twofold impact on the industry: while some companies suffer heavy losses, some profit from software or services used for piracy (e.g. peer-to-peer software). During this decade, software piracy has increased significantly worldwide. In the developed markets, the (PC software) piracy has remained more or less the same. However, in the emerging markets, the net losses due to piracy have nearly tripled in (from c. $12 billion to $32 billion). The total losses have increased over the same period and reached $59 billion in In 2007, the Convention on Cybercrime drawn up by the Council of Europe entered into force in Finland. At the same time, the Penal Code was adapted to meet the EU s 2005 Framework Decision on attacks against information systems Health policy From the software industry s viewpoint, one of the most essential and controversial health issues of the industry ecosystem is the radiation effects of mobile devices. The new limit values for mobile devices were defined in 2002, based on the EU Council and ICNIRP recommendations. Although these limit values are considered safe, the Radiation and Nuclear Safety Authority of Finland (STUK) made a statement in 2009 that children s mobile phone use should be limited. 7 At the global level, there is a parallel shift towards slightly more conservative recommendations, based on conflicting research findings made in The WHO has previously been wary of taking a clear position. However, in 2011, the WHO s cancer agency (IARC) classified the cell phones as possibly carcinogenic. 8 Over two thirds of the Finnish workforce use computers in their everyday work. In the 1990s, the main health-related concerns regarding computers revolved around ergonomics and visionrelated issues. In 1993, the Finnish government created regulations for working with visual display units (in compliance with an earlier EU directive). These regulations have been the latest government statement on the subject. According to a study made in 2008, these regulations are poorly known at workplaces. The general interpretation is that computers have become so commonplace that people do not pay any particular attention to the health problems they cause, or they have learned to accept them as inevitable Educational policy There is no specific official educational policy for software industry. Instead the industry is usually treated as part of the whole ICT industry. However, the ICT does not seem to have a very strong position in the educational planning. 10 The number of ICT-related educational degrees has increased significantly in this decade. (See table 1.) The Finnish Confederation of Professionals (STTK) made a study in 2008 that criticized ICT education: The lack of experts and skill shortage, resulting Järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunta. Sisäasiainministeriö, Lehtelä & al. Näyttöpäätetyö - Valtioneuvoston päätöksen 1405/1993 soveltaminen ja vaikutukset työpaikoilla. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2008:

25 Table 1. The ICT-related educational degrees in Finland in Total Vocational college degree Post-secondary level Degree in applied sciences Bachelor s degree Master s degree Licentiate Doctor s degree Total from problems in the educational system were seen as a major obstacle to business growth. It was also considered to have a negative effect on internationalization. Furthermore, the educational institutions in the ICT-field do not seem to acquire enough students. 12 During the last ten years, various governmental and other public projects have increasingly introduced ICT solutions in the public school system. One of these is the ICT in the School s Everyday Life project, launched by the Ubiquitous Information Society Advisory Board. These projects have improved the overall ICT skills of Finnish students ICT Infrastructure The ICT infrastructure is naturally very important for software business. Software development, distribution (especially SaaS), maintenance, and support services require efficient connections, especially when operating in the domestic market or on domestic servers. The Finnish ICT infrastructure is proven to be world class by numerous studies, as stated in the 2010 governmental report. For example, Finland ranks as the 6th in Nokia Siemens Networks Connectivity Scorecard 2010, and the 4th in IBM s Digital Economy Rankings The most important factors in infrastructure development have been the fast penetration of wired (DSL) and mobile (3G) broadband technologies (see tables 2, 3 and 4). On the other hand, there is a vast difference in the broadband quality between rural and urban areas in Finland, and fast (over 5 Mbit/s) connections are relatively rare. Mobile broadband has rapidly increased its share and is already as common as wired broadband (DSL). The third-generation (3G) mobile network coverage has grown rapidly. In Table 2. The penetration of broadband connections in Turn of the 21 st century Year 2006 Number of broadband connections Broadband availability (% of population) 75,7 % (06/03) 95,8 % Households with broadband 15 % (spring/03/broadband) 29 % (spring/00/internet) 56, 5 % 11 ICT-alan koulutus ja koulutettujen liikkuvuus 2000-luvulla yhdeksässä maakunnassa. Raportti II. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ICT-alan PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen haasteista. STTK Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Valtioneuvoston kanslia,

26 Table 3. The penetration of broadband connections in Year Time DSL Building connection Cable modem Mobile broadband Wireless broadband FTTH Other Total Table 4. Wired broadband connection speeds in Year Time Under 2 Mbit/s 70% 54% 40% 43% 39% 30% 2 Mbit/s under 4 Mbit/s 26% 22% 26% 40% 50% 47% 4 Mbit/s under 10 Mbit/s 19% 25% 10 Mbit/s under 25 Mbit/s 14% 19% 9% 9% 25 Mbit/s under 100 Mbit/s 4% 6% <1% 1% 100 Mbit/s and over 1% 1% 2% 3% 2009, it was available for 90 percent of the Finnish population. The fourth generation (4G) mobile network frequencies were granted in The high-speed fiber-optic network is already quite widely available, and it continues to expand. In 2008, the Finnish government set up a target that the high-speed broadband connections (100 Mbit/s) should be available almost everywhere in Finland by the end of Currently, already 43 percent of Finnish households could connect to the fiber-optic network, but only about one percent does. 18 In 2010, to further improve the network coverage, Finland (as the first country in the world) defined the one-megabit (1Mbit/s) internet connection as a universal service for citizens and companies. 19 Generally speaking, Finland s ICT infrastructure is of good quality. However, in some cases the poor availability of high-speed connections or their high costs may especially interfere with the success of companies located in geographically unfavorable areas. The high coverage of a mobile broadband network offers advantages to companies that develop mobile applications because it provides a good R&D test field in the domestic market Changing political climate The attitude of the Finnish government towards the software industry is perhaps best highlighted in the strategies of the National Information Society. The first strategy was published in 1995, followed by those in 1998 and 2006 and the latest in 2010 (named the Digital Agenda). The focal point of all these strategies has been to ensure that Finland remains a trailblazer in information society development. Attempts to reach this goal have included, for example, utilizing the ICT infrastructure resources, promoting information society skills, 16 Markkinakatsaus 3/ Puolivuosikatsaus Viestintävirasto, Tuottava ja uudistuva Suomi Digitaalinen agenda vuosille Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle, ibid. 19 ibid. 26

27 making public services available online, and increasing the business-related information technology utilization rate. The Finnish government s strong emphasis on developing the information society has had a significant impact on the software industry. For example, it has increased the demand for software products in both the public and the private sector. This has made the internal market larger and given opportunities for domestic software companies to grow and develop. The national innovation policy has also supported the industry by promoting the development of innovative business solutions and centers of expertise. 3.3 Economy and business Trends and drivers After the corporate ICT spending boom during millennium change, the investment of companies and organizations in ICT remained stable until the spectacular drop of Figure 2 shows the development of ICT investment budgets globally during the decade. Drivers of the development in the branch: Development of the technologies Maturing of the industry and creation of new branches around new technologies Macroeconomic cyclicality Change in the role and market position of Nokia Globalization with respect to markets, R&D and production Figure 2. Changes in Chief Information Officer Budgets Over Previous Year, 1998 to 2010 (Worldwide and by %) % , ,9 9,7 10,1 1,3 Change of generation and growing appreciation of entrepreneurship among young professionals. Changes in value chains and formation of new value nets the value capturing redistributed Consumers and media are driving many changes, with, e.g., content creation The number of services that are perceived as free of charge is increasing. Some trends in Market Dynamics were in 2009 listed as 21 : Firms serving their verticals globally on the basis of functionality and faster time-to-market will have competitive advantage Information technology, electronics, electro technical elements, and machinery represent some 72% of total R&D expenditure in Finland 0 1,6 2,5 2,7 3,0 3, , , Nokia s mobile device business has been the main driver for the Finnish ICT sector s growth, but, as mobile devices have become commodities, added value will increasingly come from providing software and content for various device types Mobile phones have evolved from communication devices to mobile computers, and this has created two new market areas: entertainment (games and media) and communication services Mobile devices are becoming the primary delivery vehicle for software and related services in emerging markets There has been a shift in market dynamics; in the past, users were looking for products and services that they needed, while now suppliers are increasingly looking for 20 Verso programme seminar Software 20/20 Nov. 16th 2010 : trends.pdf 21 von Hertzen, M., Laine, J., Kangasharju, S., Timonen, J., and Santala, M. (2007). Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and Future Challenges of Software Competences in Finland. Tekes Review 262/

28 users and offering them a variety of products and services SaaS as a business model will continue to gain ground Free, but not free types of software and services will grow in the future In the future, there will be a high level of software- intensity outside the software industry Sectors that are not considered part of the ICT sector are among the largest software developers e.g., the automotive, aerospace, medical equipment, automation, and consumer electronics industries New innovations and technologies are needed, but the investments may become so big that only a few companies or other organizations can afford them, potentially leading to a limited number of production sites and thus a high industry risk Role of software in different value chains Figure 3 illustrates the role of software business as part of different value chains. The software-related activities are depicted as the horizontal block going across different industries utilizing software. As such, the software business is divided into five distinct areas: Software products includes all software that is sold and bought as a product in the market Figure 3. Software business as part of different value chains von Hertzen, M., Laine, J., Kangasharju, S., Timonen, J., and Santala, M. (2007). Drive for Future Software Leverage. The Role, Importance, and Future Challenges of Software Competences in Finland. Tekes Review 262/

29 Embedded software in the electronics industry refers to software that together with the hardware where it resides forms an electronic device or a component of a larger system whose main purpose is handling of information Software as a part of products or solutions in industrial products is software in products, systems, and processes whose purpose is to interact with and influence physical entities Software as a part of a service or process means software through which a service or process gains its value-adding functionality Software provided as a service, SaaS, is more of a business model utilizing one or more of the above mentioned software products or utilization types Domestic trends In the last 25 years the Software and IT Services industry in Finland has grown more than in most of the other EU member states. Since 1985 the share on the total employment in private business tripled from 0.92% to 3.18% in Also the share on the total value added in private business nearly tripled from 0,.9% to 2.66%.1 This impressive growth, which was also stronger than in the most other Finnish industries, was one of the central pillars of the positive development of the Finnish overall economy the same time. The market for IT services is rather concentrated with the four largest IT service providers capturing 50% of the market. While the Finnish companies are strong in the IT services sector, Finland is currently a net importer of software licenses: The current amount of spending on licenses has remained at approximately 1000 M and license revenue generated by the Finnish software firms is estimated to be in the M range. 23 Overall, the challenges faced by the Finnish industry seem to be typical for most other European markets. First, the home market is relatively small if considered on a national level and too fragmented if considered on the European level. Second, the mechanisms of industry consolidation do not favor the Finnish industry since it lacks large companies that could consolidate smaller ones through acquisitions. The maturing of the industry has been leaving fewer possibilities for growth for locally operating small software firms. The processes of globalization, IT outsourcing, and offshore software development have lately further dimmed the prospects of those companies, resulting in calls for Finnish companies to improve their capabilities in networking and partnering to cope with the situation. 23 In Finland, the share of software business in the GNP has been rising rapidly. Table 5 shows the volumes of the companies defined to be software business. Altogether, software industry is already bigger than financing or food industry. 23 In the times of the SPIN programme, the concept of Finnish software cluster was more meaningful than today. A decade later the industry has grown, spread out to all branches of industry and society, and software companies are parts of numerous value chains, whose value creation logics and other characteristics are totally different from each other. Value chains cross geographical boundaries and only fractions of real networks and clusters operate in Finland. Both the rapid development of technologies and dynamics of value networks set high requirements for the renewal of competences. Existing knowledge becomes obsolete and new competence base must be created continuously. So far Finland has been very successful in this changing environment. Software industry has had an important role in the transformation from natural resource based society towards knowledge based society. As a whole, the Finnish software industry has been growing quite steadily during the last 10 years. Figure 4 shows the volume index of software industry in Finland (TOL J62, blue curve) in comparison to the volume of electrical and electronics industry (D26-27, red curve), showing that even in the periods and , during which the big parts of technology industry volumes disappeared, software industry showed almost no significant decline. There are no signs of creative destruction, not to speak of industry shakeout. This is by large explained by outsourcing: During hard times companies concentrate in their core activities and the invisible software development moves from in-house teams to software companies and becomes visible to industry statistics. 23 Rönkkö, M., Peltonen, J., Pärnänen, D. Software Industry Survey Aalto University

30 Table 5. Software industry companies in Finland 24 Industry Year Number of firms Personnel Revenue (million e) Revenue/ personnel Share of GDP 582 Software publishing Publishing of computer games Other software publishing Computer programming, consultancy and related activities Computer programming activities Computer consultancy activities Computer facilities management activities 6209 Other information technology and computer service activities The green line in Figure 4 shows the development of Nokia R&D spending in The jump in 2007 is due to the merger with Siemens network business to form Nokia Siemens Networks. Although Nokia as the leader of its own ecosystem has had a central role in the development of Finnish software industry, the role of Nokia is not as dominant as often assumed. Figure 5 illustrates the renewal of the software industry by showing the number of new startup companies and companies that have ceased operating in each year The change in the statistics classification causes a discontinuation in the time series, but it can be seen that the rate of the birth of new enterprises has been quite steady, as has been the mortality. Recession in can be seen as a slowdown of the growth, but no net decline is visible. Figure 6 shows the distribution of the total values of several statistics by the firm size class. Overall the Finnish Software and IT services industry is shaped strongly by small and medium sized enterprises (SME). More than 99.4% of all firms have less than 250 Employees, which marks the borderline for SME. However the remaining 0.5% of enterprises with more than 250 employees play an important role regarding the number of employees (40.16%), revenues (43.7%) and value added (45.74%) of the industry. 24 Some studies indicate that in Finland the growth of a company from 0 to 50 employees often takes place relatively rapidly. After that, growth may stall for a long time. The reasons for 24 Rönkkö, M., Peltonen, J., Pärnänen, D. Software Industry Survey Aalto University

31 Figure 4. Revenue index (2005=100) of software and E&E industries, and volume index of Nokia R&D spending. Absolute volumes 2009: SW industry 5.3 bn., E&E industry 19,3 bn., Nokia R&D 5,9 bn getting stuck in this valley of death may be numerous; for example, growth potential in the domestic market may be exhausted or the entrepreneur is happy with the company and the income it generates and thus unwilling to take another leap of faith. Growth would require internationalization and new funding, which may not be readily available. Growing beyond 50 employees would also mean a new operational model and new functions in a company, and thus additional investment and loss of control for the entrepreneur. There are various programmes for accelerating the growth of software companies after the initial expansion, but continued, efficient, and effective methods are needed to guide suitable small software companies with expansion potential over the period of stalled growth. Figure 5. Annual numbers of startup companies, companies in operation and companies that went out of business. The statistics for include the class 72 Computer and related activities of classification TOL 2002, for years the class 62 Computer programming, consultancy and related activities of classification TOL

32 Figure 6. Structure of the Finnish Software and IT Service industry in 2007 based on personnel size classes 25 Personnel class Business models Value networks of ICT business are more global than in many traditional industries, and the merchandise of software business is easily distributed over Internet. It is no wonder that many of the examples of born global enterprises can be found among software companies. However, the findings of Software Industry Survey 2011 about international operations of Finnish software companies give a picture of an industry, where the share of international revenues is steadily rising, but surprisingly much of the apparent potential is still not used. Figure 7 shows that less than half of the companies that responded to the survey have any international revenues and only 21% in significant amount. One reason might be that the share of IT service and tailoring in the Finnish software business is high, and thus the customer proximity plays a more important role than in software product business. The same survey also examined the extent of international operations by recording the revenue share of international operations of those firms that had any. About half of the companies had only round 20% or less of their revenue from abroad. In addition, there was a clear group of companies that collected 80% 100% of their revenues by international operations. The survey did not indicate significant group of really globally operating companies, the vast majority of the companies operated only in one or two areas outside Finland. Nordic area and West Europe are clearly the main markets. The survey gives an impression, that the Finnish software industry has still a lot of potential in exploiting the different business models that are shaping the ICT business globally, mainly enabled by technological development. The variety of business models is presented in Figure 8 below. The five business model categories presented in the figure, for a certain resource, are invest- 25 Rönkkö, M., Peltonen, J., Pärnänen, D. Software Industry Survey Aalto University

33 Figure 7. Company distribution by international operations 26 ment-based, time-based, usage-based, exchange-based, and free of charge (which can be subsidized or co-operatively based). The picture does not indicate that the development goes from left to right but that the multitude of alternatives is increasing and that certain cycles and patterns are common. Especially in the last years of the decade the free business model is gaining ground. The earning model is typically such that a basic level service is free, but using additional capacity or extra features is charged. One concept is to offer the service free with advertisement push, and offer an ad-free version against a charge. Another very interesting aspect of the landscape that changes the possibilities to provide and distribute value added mobile solutions is the long tail concept introduced by Chris Anderson (in Wired, 2004). Business has tried to focus on customers and market segments where sales volume per unit is high. In the Internet-powered era, and with mobility capabilities added, it will be very interesting to address the long tail from a business perspective also. The main Figure 8. Development of business models 27 Graphical Presentation of Model: Name of Model: Investment -based Time -based Usage -based Exchange of resources Free of charge Example: No insuranceinvest on new car if accident Annual car insurance fee Car insurance fee based on kilometres driven and places Exchange of usage rights of FonWLAN access Wikipedia 26 Rönkkö, M., Peltonen, J., Pärnänen, D. Software Industry Survey Aalto University von Hertzen, M., Timonen, J., and Huuhka, P. (2007). Update of GIGA-VAMOS- Technology Roadmap. Technology Review 206/2007. Tekes 33

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge )

Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Tukholma-Pietari kehityskäytävä ( Northern Bridge ) Kotkan-Haminan seudun kehityskuva 2040 Rakennetaan seudusta kansainvälisesti näkyvä kokonaisuus osana Tukholma Turku Helsinki Kotka Pietari kehityskäytävää.

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Finlandia-talo Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 20.5.2015 Tekesin innovaatiorahoitus uutta liiketoimintaa ja kasvua kansainvälisille markkinoille KKS, NIY,

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi

- ai miten niin? Twitter: @CyberFinland Web: www.cyberfinland.fi - ai miten niin? Kyberturvallisuus - miksi ihmeessä? Kyberrikollisuus Kyberrikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrä on ylittänyt huumausainerikollisuudessa vuotuisesti liikkuvan rahan määrän.

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives Jari Ikonen 16.10.2012 Ubicom sulautettu tietotekniikka Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelma Alkoi vuonna 2007

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015

Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Pk-instrumentti: Mitä komissio haluaa? Elina Holmberg EUTI, Tekes 3.6.2015 Komissio haluaa löytää kasvuhaluiset ja -kykyiset pk-yritykset ja auttaa niitä nopeampaan kansainväliseen kasvuun rahoituksen

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Uusiutumisen eväitä etsimässä

Uusiutumisen eväitä etsimässä Uusiutumisen eväitä etsimässä Kasvusopimusehdotusten parhaat palat Markku Sotarauta Muutos on sattumaa ja sählinkiä mutta sattumalle voi luoda tarttumapintoja ja sählinkiä suunnata Huomioita HUOMIO 1 -

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! www.tekes.fi RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö Tekesin innovaatiorahoitus Anne Turula Palvelupäällikkö Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012

Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 Rakennetun ympäristönkehittäminen virtuaalisuus mahdollistajana Ajankohtaista vesialalla Tekes, Vesi-ohjelma 2008-2012 7.12.2010 Anne Salminen, Ohjelman koordinaattori Pöyry Finland Oy DM 11-2009 Vesiala

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013

Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Suomalainen pilvimaisema Yhteenveto Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksestä 2013 Seppo Kalli Digital Media Finland Selvitys Suomalainen pilvimaisema Liikenne- ja viestintäministeriö Julkaisuja

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012

Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010. Media Clever / Music Finland 2012 Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne vuonna 2010 Media Clever / Music Finland 2012 Tutkimuksen tausta Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin, Tanskan

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen

Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille. HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen Tekesin innovaatiorahoitus ja palvelut yrityksille HSY REPA- hankeen aloitustilaisuus 12.5.2015 Tuomas Lehtinen UUDISTU KOKEILE KASVA KANSAINVÄLISTY Tekes jakaa riskiä DM 1272687 01-2015 Innovaatioprosessi

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status

EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status EVE-Electric Vehicle Systems 2011-2015 Programme status ECV national seminar 24.9.2014 Martti Korkiakoski Tekes EVE Electric Vehicle Systems 2011-2015 Need Innovations for new businesses in the growing

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes

EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan. Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Mistä massit? Horisontti 2020 - rahoitusmahdollisuudet liiketoimintaan Martti Korkiakoski Tekes EVE Business Breakfast 30.9.2015 Tekesin ohjelman lisäarvopalvelu Teemana

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg

Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Round table 27.3.2014 Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Christopher Palmberg Innovaatiotutkimus eli innovaatioympäristöä palveleva tutkimus Tutkimuksen kohteena on innovaatioiden

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot