LÄHTÖKOHTIA OSAAMISTARPEIDEN KLUSTERIENNAKOINTIIN VILJAKETJUSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHTÖKOHTIA OSAAMISTARPEIDEN KLUSTERIENNAKOINTIIN VILJAKETJUSSA"

Transkriptio

1 LÄHTÖKOHTIA OSAAMISTARPEIDEN KLUSTERIENNAKOINTIIN VILJAKETJUSSA Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussa -projekti Samuli Leveälahti & Jari Järvinen Foredata Oy

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Projektin tausta Ennakointitehtävät Menetelmät Vaiheistus Verkostoituminen Arviointi Tuotokset Klusterit ja eri toimijoiden välisten verkostosuhteiden kehittäminen Klusteri-käsitteen määrittely Klusterin kilpailukykytekijät Klusterianalyysit Klusterin kehittäjäorganisaatioiden tehtävät Kansainvälisiä esimerkkejä viljaklusterin kehittämisestä Kansallisen viljaketjun klusterin määrittely Viljaketjun osaamistarpeiden ennakointimalli Skenaariomenetelmä Delfoi -menetelmä Tulevaisuustaulukko skenaario- ja delfoi-menetelmien yhteisenä viitekehyksenä Alustavia näkemyksiä klusteriosaamisen kvalifikaatioiden määrittelystä Yhteenveto...46 Lähteet...48

3 3 1 PROJEKTIN TAUSTA Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussa -projekti ennakoi viljantuotannon, elintarviketeollisuuden, logistiikan ja vähittäiskaupan muodostaman arvoketjun pitkän aikavälin osaamisvaatimuksia. Ennakointiprojekti kuuluu valtakunnallisen ESR-kehittämisohjelman toimintalinjaan 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen. Projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Opetushallitus, Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES. Projektin sidosryhmään kuuluu laaja joukko koulutuksen järjestäjiä ja muita erityisesti vilja-alan asiantuntijaorganisaatioita sekä yrityksiä. Tässä raportissa on tarkoitus kuvata viljaklusterin määrittelyyn liittyviä tekijöitä, projektissa hyödynnettäviä ennakointimenetelmiä, klusteriosaamisen merkitystä ja esitellään muutamia kansainvälisiä esimerkkejä viljklusterin osaamisen kehittämisestä. Koulutustarpeiden ennakoinnin valtakunnallisia kehittämistarpeita ohjaa keskeisimmin opetusministeriön alainen ennakoinnin koordinaatioryhmä, jonka opetusministeriö asettaa koulutustoimikunnissa ja yhteistyöryhmissä tehtävän koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnin yhteensovittamista ja kehittämistä varten kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ennakoinnin koordinaatioryhmän linjausten mukaan koulutustarpeen ja työelämän muutosten ennakointia tulee tapahtua kaikilla tasoilla. Työelämän ja koulutuksen tulevaisuuden ennakointitiedon tuottamisessa tulee tunnistaa ne tarpeet, jotka liittyvät ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen järjestäjien vastuuseen ja työnjakoon. Ennakointi ei saa merkitä koulutuksen järjestäjistä erillisistä ja irrallista toimintaa. Lähtökohtana on koulutuksen järjestäjien tiivis vuorovaikutus työ- ja elinkeinoelämän kanssa koulutusprosessin kaikissa vaiheissa laadullisesta ja määrällisestä ennakoinnista koulutuksen toteuttamiseen. Ennakoinnin kehittämisessä korostuu vaatimus järjestelyiden avoimuudesta. Tuotetun tiedon tulee olla mahdollisimman laajasti kaikkien käytettävissä. Nykyisiä työvoima- ja koulutustarpeiden määrällisen ennakoinnin menetelmiä voidaan edelleen kehittää ja parantaa, mutta lisäksi tarvitaan tutkimusta (Opetusministeriö 2008): - koulutuksen vaikutuksesta työvoiman laadun ja tuottavuuden kehitykseen - palveluiden tuottavuudesta todellisten suoritteiden mukaan (tutkinnot) - yritysten alueelliseen sijoittumiseen ja investointitoimintaan vaikuttavista tekijöistä - vaihtoehtoisista menetelmistä, jotka kytkevät nykyistä paremmin työvoima- ja koulutustarpeiden määrällisen ja laadullisen ennakoinnin toisiinsa (klusteriennakointi) - päivitettävistä ennakointimalleista, jonka tuloksena koulutussektorilla on koko ajan käytössä ajantasainen näkemys tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeista - osaamistarpeiden ennakoinnissa analysoitavista työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamiskombinaatioista - toimialojen ja ammattialojen tarkastelemista kokonaisuuksina, joiden osaamistarpeiden tyydyttämiseksi tarvitaan kaikkien koulutusasteiden ennakointia samanaikaisesti. Miltei kaikki edelliset tavoitteet kytkeytyvät ns. osaamistarpeiden klusteriennakointiin, jonka merkitys osaamistarpeiden kehittämisen osana on alkanut vahvistua Suomessa 2000-luvulla erityisesti ESR-rahoituksen välityksessä. Ennakoinnin kehittäminen kytkeytyy laajemmin kansalliseen innovaatiotoiminnan kehittämiseen työelämän tulevaisuuden keskeisten osaamistarpeiden näkökulmasta. Suomalaisen innovaatiojärjestelmän yksi keskeinen visio on 2010-luvulla keskittyä sellaisiin keskeisiin toimialoihin tai klustereihin, joihin suomalaisella osaamisella on parhaat edellytykset menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Myös koulutustarpeiden ennakoinnin kehittäminen olisi perusteltua kytkeä yhä keskitetymmin kansalliseen innovaatiotoiminnan tukemiseen työelämän tulevaisuuden keskeisten osaamistarpeiden näkökulmasta. Aikaisempaa useammin koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointihankkeissa onkin tarkasteltu koko työvoiman osaamis- ja koulutustarpeita, mikä on mahdollistanut ennakoida eri koulutussektoreiden välisiä rajapintoja. Tämä lähestymistapa on esimerkiksi koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmän mukaan hyödyllisempi kuin yhteen koulutussektoriin keskittyvä ennakointi sekä työelämän että koulutusjärjestelmän kehittämisen kannalta (Opetusministeriö 2008, 39). Jatkossa on yhä tärkeämpää, että osaamistarpeiden ennakoinnista saatavia tietoja, alatai klusterikohtaisista verkostoista sekä työryhmistä voidaan hyödyntää koulutustarpeiden ennakoinnissa (määrällinen ennakointi) esimerkiksi uusien ja poistuvien ammattien ja ammattirakenteen muutosten ennakoinnissa. Klusteriennakoinnin on koettu olevan monella mahdollistavan määrällisen ja laadullisen ennakoinnin samanaikaisen tarkastelun. Koulutustoimikuntien näkemyksen mukaan klustereiden hahmottamiseen ei ole kuitenkaan yhtä oikeaa ratkaisua (Opetushallitus 2008). Klusteripohjainen tarkastelu on kuitenkin hyödyllistä erityisesti

4 4 - silloin kun on tarve arvioida pitkän aikavälin tulevaisuuden työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeita - silloin kun on tarve hahmottaa erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia - tilanteissa, joissa yhden alan kehittyminen tai taantuminen vaikuttaa oleellisesti toisten alojen tulevaisuuteen - silloin kun on tarve irrottautua nykyisistä koulutus- ja opintoalaluokitusten kahleista - silloin kun on tarve arvioida suurten globaalien ilmiöiden vaikutuksia samanaikaisesti usealla alalla. Klusterinäkemyksen tuottaminen on hyödyllistä kaikille koulutusaloille ja asteille, koska sen avulla pystytään ennakoimaan toimialojen yli tapahtuvia elinkeinoelämän yhteistyöprosesseja ja erityisesti niihin liittyviä toimialojen rajapinnoille syntyvien työpaikkojen osaamistarpeita. Klusteriennakoinnin vahvuutena voidaan pitää varsinkin sen tulosten kohdentumista alan yleisten osaamisalueiden ja verkostojen osaamisen kehittämiseen sekä erityisesti uusien ammattien ennakointiin. Lisäksi klusteriosaamisen ennakointi korostaa enemmänkin laaja-alaisen yleisosaamisen merkitystä, joka on korostunut erityisesti tekniikan alan akateemisissa ammateissa. Klusterimallin soveltaminen koulutussuunnitteluun on todettu useassa yhteydessä kuitenkin haastavaksi erityisesti siksi, että klusterin rajapinnoilla sijaitsevien toimialojen osaamistarpeiden on todettu poikkeavan huomattavasti klusterin ydinalojen osaamisesta (ETLA 2001, 196). Klusteriosaamisen osaamiskvalifikaatioiden määrittely (mitä metatason osaamista toimialojen välisissä arvoketjuissa voidaan tunnistaa olevan) ja kytkentä eri koulutusasteiden osaamissisältöjen kehittämiseen ovatkin klusteriperustaisen osaamistarpeiden ennakoinnin olennaisimpia ennakointikohteita. Klusteriennakoinnissa hyödynnetään tyypillisesti osittain samankaltaisia menetelmiä kuin nykytila-analyysin perustuvissa klusterianalyysimalleissa. Ennakointimenetelminä ovat korostuneet Suomessa 2000-luvulla kirjallisuusanalyysit (esimerkiksi yritysten strategioiden analyysit), yritysten haastattelut ja Delfoi-menetelmän erilaiset sovellutukset. Klusteriennakoinnin laajempana ulottuvuutena on ollut yhdistää yritys- ja elinkeinoelämän liiketoiminnalliset kehittämistavoitteet ja niitä edellyttävät työllisten sekä uuden työvoiman osaamistarpeet. Klusteriennakointi poikkeaakin merkittävästi esimerkiksi työvoimamenetelmään perustuvista ennakointimalleista niin, että siinä asetetaan tulevaisuuteen tavoitteita, joiden toteuttamiseksi ennakoidaan erilaisia elinkeinoelämän kehittämisen ja siihen liittyvän osaamisen toimenpiteitä yhtenä kokonaisuutena. Työvoimamenetelmässä sen sijaan pyritään ennustamaan vaihtoehtoisia ja toimintaympäristön muutoksiin perustuvia kehityskulkuja toimialoille sekä ammateille. (Foredata 2009, 135.) Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussa projektissa ennakointi perustuu viljatuotteiden arvoketjun toimijoiden osaamisen kehittämiseen edellä esiteltyjen perusteiden mukaisesti. Maa- ja metsätalous sekä niihin liittyvä jalostus toimivat koko ajan muuttuvassa toimintaympäristössä. Elintarvikealan pienyritysvaltaisuus ja sen perustuminen pääosin kotimaisiin markkinoihin ovat suurimmat haasteet elintarvikeyritysten kilpailukyvyn kehittämisessä. Tulevan kansainvälisen kehityksen kannalta on välttämätöntä, että maatalouden ja koko elintarvikkeiden tuotantoketjun tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. Maatalouden ja koko elintarvikeketjun kehityksen edellytyksenä on koko toimialan tuottavuuden kasvu, jota tukee hyvin toimiva yhteistyö maatalouden, teollisuuden, vähittäiskaupan sekä tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen välillä. Tutkimustulosten ja onnistuneiden innovatiivisten käytäntöjen hyödyntäminen sekä koulutus ja neuvontatyö tarjoavat kanavan maatalousalan kehittämiselle. Henkilöstön osaamisen varmistaminen perustuu uusien henkilöiden tarpeesta lähtevään perehdyttämiseen ja koulutukseen. Laadun mittareita ovat mm. toimintojen ja asiakastyytyväisyyden kehittyminen sekä henkilöstön osaamisen ja motivaation kehittymistä kuvaavat tunnusluvut. Viljaketjun osaamisessa on erityistä alkutuotannon, jalostavan teollisuuden ja vähittäiskaupan välinen ketjuuntuminen. Lisäksi osaamisessa nousee vahvasti esille mm. ympäristön suojelulliset kysymykset, tuotekehitys ja kaupallistaminen sekä energiantuotanto ja logistiikka. Samanaikaisesti viljalla on yhä suurempi merkitys terveyteen ja laajemminkin ihmisten hyvinvointiin sekä kulttuuriseen ympäristöön. Viljaketjun osaamistarpeiden kehitystä on tarkasteltu aikaisemmin alueellisesta kontekstista, joista yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Anja Härkösen (2008) laatima Päijät-Hämeen alueelle sijoittuva Hyvinvointi-, matkailu- ja vilja-alojen osaamistarpeet julkaisu. Siinä leipä-, juoma- ja panimoketjuksi määritellään viljaklusteriksi, jossa on joukossa sekä suuria kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita että pieniä paikallisia yrityksiä ja maanviljelijöitä. Vilja-alalla on yhtymäpintoja muiden alojen kanssa, joista em. julkaisuissa korostetaan hyvinvointi-, ja matkailualan läheisyyttä. Muiksi viljaketjun lähialoiksi voidaan määritellä yleisesti maaseudun muu yritystoiminta, kone- ja tarvikekauppa ja metsätalous toimialanäkökulmasta. Raportissa todetaan tulevaisuuden painopistetoimialoina olevan edelleen leipä- ja juomaketjut, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti niiden rinnalle ennakoidaan syntyvän mahdollisesti energiaketjun, johon kuuluisivat bioenergia ja öljykasvit. Projektissa tullaan hyödyntämään em. esimerkin kaltaisia alueellisia

5 5 selvityksiä, mutta niiden tarkastelunäkökulmaa laajennetaan kansalliseen ja osittain myös kansainväliseen kontekstiin viljaketjun kilpailukyvyn kehittämiseksi. 1.1 ENNAKOINTITEHTÄVÄT Projektin tavoitteena on nostaa esille erityisesti viljaketjua koskevan toimintaympäristön muutoksia ja ennakoida viljaketjun elinkaaren ja sen osien pitkän aikavälin vaihtoehtoisia kehitysnäkymiä. Projekti on jatkumoa edellisessä luvussa mainitulle Lahden ammattikorkeakoulun MAP ennakointiprojektille, jossa on analysoitu maakunnan avainklustereiden (ml. viljaklusteri) osaamisalueita ja analysoitu koulutustarpeita Päijät-Hämeen näkökulmasta (Härkönen 2008) 1. Projekti toteutetaan kohdentamalla toimenpiteet kolmeen eri osaan, jotka kytkeytyvät yhdeksi osaamistarpeiden ennakointimallin kokonaisuudeksi. Lisäksi projektissa kiinnitetään erityistä huomiota jo aikaisessa vaiheessa viljaketjun eri toimijoiden laajaan osallistamiseen ennakointiprosessin eri vaiheissa ja ennakointitulosten levittämiseen osana projektin toimintaa. Ensimmäisessä osassa analysoidaan viljaketjun ennakoitua eli osaamiskysyntää 2020-luvulla. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sellaisen ennakointitiedon tuottamista, jonka avulla voidaan analysoida mitä klusteriosaamista viljaketjussa toimivat suuyritykset, pk-yrittäjät ja työntekijätasojen toimijat tarvitsevat, jotta ketjun kilpailukyky ja tuottavuus olisivat mahdollisimman korkealla tasolla myös tulevaisuudessa. Valtakunnallisen viljaketjun osaamiskysynnän ennakointi edellyttää uusia verkostoja ja alueiden välisen yhteistyön kehittämistä. Erityisesti yhteistyörakenteiden tulisi kehittyä ns. Vilja-Suomen vahvojen alkutuotanto- ja elintarvikemaakuntien välillä. Osaamiskysynnän selvittämisen tuloksien pohjalta saadaan esityksiä valtakunnallisten opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden kehittämiseksi sekä koulutuksen järjestämisen kehittämisestä valtakunnallisella että maakunnallisella tasolla. Yritykset saavat uusia kehittämishaasteita liiketoimintansa kehittämiseen. Lisäksi välillisenä hankkeen tuloksena syntyy valtakunnallinen klusteriennakoinnin yhteistyömalli. Klusteriennakoinnin yleisenä haasteena on klusterien välisen osaamiskvalifikaatioiden tunnistaminen ja niiden välisten merkitystasojen muodostaminen. Tämän vuoksi projektissa kootaan ja analysoidaan alkuvaiheessa kansallisia ja kansainvälisiä klusteriennakoinnin lähestymistapoja sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia koulutussektorilla. Viljaketjun osaamisen ennakoimiseksi otetaan lähtökohdaksi arvoketjun osat, toimintaympäristön muutosten vaikutukset niiden kilpailukyvyn kehitykseen (skenaariot) ja kohderyhmien tietotarpeet koulutus- ja urapolun eri vaiheissa (ministeriö, koulutuksenjärjestäjät, yritykset, työlliset/työttömät, maahanmuuttajat, uudet opiskelijat). Lisäksi klusteriosaamisen eri sisältöjen kokoamiseksi ja jalostamiseksi hankkeessa kehitetään klusterikvalifikaatioluokitus, jonka avulla voitaisiin nykyistä paremmin tunnistaa klusteriosaamisen erilaisia osaamisisältöjä ja kytkeä ne osaksi opetuksen sisältöihin. Toisena vaiheena projektissa analysoidaan case-tutkimuksena Päijät-Hämeen pitkän aikavälin työvoiman kysynnän ja tarjonnan välistä kohtaantoa, jossa tarkastellaan erityisesti viljaketjun toimialojen ennakoitujen osaamistarpeiden ja koulutusjärjestelmän nykyisin tuottamien osaamiskokonaisuuksien välisiä mahdollisia kohtaanto-ongelmia. Toimialojen kehitysnäkymiä arvioidaan hyödyntämällä maakunnan aikaisempia ennakointiselvityksiä, mutta laaditaan myös niitä täydentäviä ekonometrisia ennusteita työvoiman kysynnän ja tarjonnan kehitysnäkymistä. Maakunnallisella tasolla osaamistarjonnan ja osaamiskysynnän selvittäminen tuottaa analysointimallin maakunnallisen kohtaannon arvioimiseksi ja analysoimiseksi. Koulutuskysyntä muodostuu yritysten työvoiman ja nuorten koulutuskysynnän osaamistarpeiden kokonaisuudesta. Kysyntälähtöisyyteen voidaan vaikuttaa positiivisesti oppilaitosten koulutustarjontaa joustavasti muuttamalla ja mahdollistamalla eri koulutusalojen välinen kurssitarjonta. Koulutustarjontaan kohdistuvat tulevaisuuden muutostarpeet saadaan selville osaamiskysynnän (avoimien työpaikkojen osaamisvaatimukset) ja osaamistarjonnan (oppilaitoksista valmistuneiden osaaminen) välisen osuvuuden eli kohtaannon avulla (kuvio 1). Osaamistarjonnan ja osaamiskysynnän yhteensovittaminen tuo esille koulutuksen kohtaanto-ongelman muodostavia osa-alueita. Niiden näkyväksi tekeminen maakunnissa riittävän varhaisessa vaiheessa mahdollistaa kohtaantoa parantavien toimenpiteiden suunnittelun. Tyypillisimmillään ne liittyvät koulutuksen rajoittamiseen ja lisäämiseen tai olemassa olevien koulutusohjelmien sisältöjen kehittämiseen tai uusien koulutusohjelmien luomiseen. Lisäksi ennakoinnissa saadaan tietämystä koulutuksen toteuttamistapojen kehittämiseksi. 1 Viljaklusterin kehitystä on analysoitu Lahden seudulla aikaisemmin myös esimerkiksi BIO-Häme projektissa (Ventola 2004). Lisäksi alueella toimii Viljaklusteri organisaatio, joka alueen vilja-alan yritysten yhteistyöverkosto. Toiminnassa ovat edustettuina kaikki päijäthämäläiset viljan kanssa toimivat keskeiset tahot: viljelijät ja teollisuus. (Päijät-Hämeen viljaklusteri 2009.)

6 6 KUVIO 1. Projektissa kehitettävän ennakoinnin sijoittuminen ennakoinnin kenttään. Kolmantena päävaiheena projektissa kootaan yhteen hankkeessa toteutetut tulokset ja analysoidaan mitä nämä tulokset tulisi tulkita koulutuksen järjestäjien johdon toimesta. Johdon ennakointiosaamisella on laaja-alaiset vaikutukset em. kohtaantoa parantavien toimenpiteiden suunnittelussa, organisoinnissa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ja ylipäätään ennakointitietämyksen vaikuttavuuden paranemiseen. Johdon ennakointiosaamista voidaan parantaa koulutuksella ja valmennuksella. Usein ennakointiprojektien ongelmana on kuitenkin niiden tulosten hyödynnettävyyden vaikeus syystä tai toisesta käytännön koulutussuunnittelussa ja koulutustarjontaan koskevassa päätöksenteossa. Projektin tavoitteena onkin juurruttaa ennakointitoiminta ja sen tuotokset lähemmäs konkreettista koulutuksen järjestäjien suunnittelujärjestelmää toteuttamalla koulutuksen järjestäjien johdon ennakointikoulutusohjelma. Johdon valmennusohjelmassa opitaan valmiuksia siihen, mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä ennakointitulosten pohjalta jonkin osaamisalueen kohtaannon parantamiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi valmennuksessa keskitytään johdon valmiuksiin tarkastella kriittisesti ennakointituloksia ja luodaan edellytyksiä ennakointitulosten oikeanlaisille tulkinnoille. Projektissa tuotetaan Päijät-Hämettä koskeva verkkopohjainen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon analysointityökalu, minkä käyttö on yksi osa tuotettua valmennusta. Valmennukseen voi osallistua aleukehitystahojen, yritysten lisäksi muitakin koulutuksen järjestäjiä, jotka pääsevät tutustumaan työkaluun ja heitä opastetaan sen käyttöön otossa omalla alueellaan. Kuviossa 2 on esitetty vielä tiivistetysti projektin keskeisimmät vaiheet. Kirjallisuusanalyysi Klusterin määrittely Delfoi-kierrokset, skenaariot ja tulevaisuustaulukko Klusterikvalikaatioiden tunnistaminen ja luokittelu Viljaklusterin osaamistarpeet Osaamiskysynnän ja tarjonnan kohtaanto Työvoiman osaamiskysynnän ennakointi Työvoiman osaamistarjonnan ennakointi Johtopäätökset pitkän aikavälin kohtaannosta Millä tavoin projektin tulokset tulisi huomioida koulutustarjonnan suuntaamisessa? Johdon ennakointitietämyksen hallintaa tukeva työkalu Johdon ennakointivalmennus KUVIO 2. Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussa projektin keskeisimmät vaiheet. 1.2 MENETELMÄT Projektin keskeisenä ennakointitutkimusongelmana on viljaketjun kehitykseen vaikuttavien keskeisten muutostekijöiden eli megatrendien tunnistaminen ja kuvaus. Megatrendien vaikutusta ketjun kehitykseen analysoidaan delfoi-kyselyn välityksellä sekä sidosryhmät kokoavilla tulevaisuustyöpajoilla. Delfoi-kyselyjen tarkoituksena on arvottaa toimintaympäristön eri osien merkittävyyttä suhteessa viljaklusterin kilpailukykytekijöihin, mutta toisaalta tuottaa uutta ennakointitietoa muutoksiin sisältyvistä mahdollisuuksista. Delfoi-kyselyn tutkimukset

7 7 kytketään niiden analysointivaiheen jälkeen tulevaisuustaulukkoon, jonka avulla muodostetaan viljakluserin osaamistarpeisiin liittyviä vaihtoehtoisia skenaarioita. Näiden lisäksi projektissa toteutetaan sosiaalisen median eri lähteistä sisällönanalyysia millä tavoin kuluttajien kulutustottomukset erityisesti ruoan suhteen ovat nähtävissä erilaisten keskustelupalstojen sisällöissä. Sosiaalisen median analyysi liitetään myös osaksi tulevaisuustaulukkoa. Lisäksi hankkeen toisessa osiossa, jossa kehitetään uusi ennakointimalli alueellisen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon ennakoimiseksi, hyödynnetään erilaisia ekonometrisia ennustemalleja sekä kehitetään uusia ennakointitulosten vaikuttavuuden arviointimalleja. Projektin tavoitteena on ennen kaikkea sulauttaa määrällisiä ja laadullisia koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointimenetelmiä toisiaan tukeviksi rakenteiksi. 1.3 VAIHEISTUS Projekti on vaiheistettu huomioiden projektin tavoitteet ja niitä edellyttävien toimenpiteiden henkilöstöresurssit mahdollisimman optimaaliselle tasolle. Projektin työsuunnitelma on hahmoteltu tarkemmin liitteessä 2. Ensivaiheessa vuonna 2009 projektissa kootaan viljaketjun valtakunnallinen ennakointiverkosto, kartoitetaan viljaketjuun kohdistuvat aikaisemmat selvitykset, määritellään viljaklusteri sekä luodaan valtakunnallisen ja maakunnallisen ennakoinnin prosessit (menetelmien ja käytännön toiminnan yhteensovittaminen). Lisäksi tänä vuonna valitaan sosiaaliset mediat ja tavat, joilla ennakointiprojektin sisällöt tehdään näkyväksi. Vuonna 2010 toteutetaan valtkunnallisen viljaklusterin osaamistarpeiden ennakointiprosessi. Tämä toteutetaan analysoimalla viljaketjun kilpailukykytekijöiden kehitystä pitkällä aikavälillä hyödyntäen tässä raportissa myöhemmin esiteltäviä ennakointimenetelmiä. Hyödynnettävä ennakointimalli perustuu asiantuntijamenetelmien yhdistelmään, joka tuottaa viljaketjun osaamistarpeiden vaihtoehtoisten kehitysnäkymien hahmottamiseksi parhaat edellytykset. Kun kilpailukykytekijöiden muutoshaasteet on analysoitu, muunnetaan haasteet viljaklusterin osaamiskysynnäksi ja muodostetaan viljaklusterin valtakunnalliset osaamiskvalifikaatiot. Lisäksi vuonna 2010 järjestetään työseminaareja Päijät-Hämeen koulutuksen järjestäjille (ja opettajille) ja viljaklusterin yrityksille, jossa käydään läpi projektin aikaansaamat tulokset ja arvioidaan tulosten merkittävyyttä suhteessa opetussisältöjen kehittämiseen. Vuonna 2011 kehitetään alueellinen osaamiskysynnän ja osaamistarjonnan kohtaantomalli. Mallin avulla voidaan tehdä laadullisia ennakointitarkasteluja eri toimialojen tulevasta osaamispotentiaalista ja sen vastaavuudesta toimialojen tarpeisiin. Malli mahdollistaa tarkastella uudella tapaa ja jäsentyneesti kunkin toimialan osaamiskapeikkoja ja potentiaalisia vahvuuksia. Kohtaantomalli muodostuu Päijät-Hämeen pitkän aikavälin osaamistarjonnan ja eri toimialojen osaamiskysynnän välisen määrällisen ja laadullisen kohtaannon analysointiin. Tähän projektin vaiheeseen liitetään asiantuntijatyöpajat, joissa esitellään malli ja sen tulokset, jonka jälkeen toteutetaan työryhmätyöskentelyä niistä alueellista koulutuksen järjestäjien ja yritysten keinoista, joilla mahdollisia osaamiskapeikkoja ja niiden negatiivisia seurauksia voidaan hyvissä ajoin välttää. Samana vuonna käynnistetään johdon ennakointiosaamisen valmennusohjelmakokonaisuuden testaaminen. Testausryhmän kokoaminen ja sisältöjen arviointi tapahtuu johdon ennakointiosaamisen asiantuntijaryhmän asettamien odotusten ja tarpeiden pohjalta. Varsinaiseen johdon ennakointiosaamisen kehittäminen aloitetaan analyysilla oppilaitosten hyödyntämistä koulutusja osaamistarpeiden arviointi- ja ennakointimalleista. Tämä toteutetaan työpajatoimintana ja/tai haastetteluin, jonka kautta saadaan sekä arvioita ja perusteluita siitä, mitkä ovat keskeiset johdon ennakointiosaamisen kehittämistarpeet. Ennakointikoulutukseen kuuluu alustavasti mm. klusteriennakoinnin keskeisten muuttujien tunnistamisen kehittäminen, seurantaindikaattorien (skenaarioiden oletuksena olevien asioiden seuranta) hyödyntämisvalmiuksien parantaminen sekä koulutusjärjestelmän rakenteellisten uudistusten vaikutusten ja ajoitusten ennakointi. Vuonna 2012 levitetään maakunnallisen klusteriennakoinnin tuloksia ja erityisesti tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamisen kautta esille tulleita kehittämiskohteita ja niiden pohjalta tehtyjä ehdotuksia toimenpiteiksi ja strategisiksi valinnoiksi. Tällöin laaditaan myös projektin loppuraportti ja järjestetään loppuseminaari. Tulokset (raportit, julkaisu) siirretään näkyviin projektin nettisivuille ja lähetetään sekä kansallisiin että alueellisiin ennakointiportaaleihin. Lisäksi vuonna 2010 ennakointiprojektin tuottamat sosiaalisen median sovellukset (internetin keskustelupalstojen sisällönanalyysimenetelmä ja johdon ennakointivalmennuksen menetelmät, työkalut ja sisällöt) ovat kansallisesti hyödynnettävissä. Projektin tulosten levittämisen kohteena ovat laajasti maakunnan koulutuksen järjestäjien, alueellisten sidosryhmien sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän johto ja asiantuntijat. Lisäksi tuloksia levitetään kumppanuusverkostossa ja erilaisissa ennakoinnin sidosryhmätilaisuuksissa. Levittämisen apuvälineitä käytetään projektin kehittämisverkostossa toteutettavia arviointeja ja sosiaalisen median sisältöjä. Tulosten

8 8 levittämistä pyritään tekemään erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa, ennakointiseminaareissa sekä valtakunnallisissa ja maakunnallisissa tapahtumissa. 1.4 VERKOSTOITUMINEN Projekti verkostoituu ennakointityön kehittämisessä vilja-alan ja sitä jalostavan yrityskentän sekä kehittämis-, sidosryhmä- ja oppilaitosverkostojen kanssa. Valtakunnalliseen ennakointiin osallistuvat alkutuotannon asiantuntijoina Koulutuskeskus SalpauksenHämeen ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun, Varsinais- Suomen maaseutuoppilaitoksen luonnonvara-alan koulutus sekä Maataloustuottajien keskusliitto MTK. Teollisuuden ja jalostuksen asiantuntijoina toimivat Elintarviketeollisuusliitto (ETL), Suomen elintarviketyöläisten liitto, Agropolis Oy sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT). Ympäristövaikutusten asiantuntijana toimii Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitos. Viljan hyvinvointi ja terveysvaikutusten asiantuntijoina toimivat Lahden tiede- ja yrityspuiston hyvinvointiklusteri, VTT sekä Helsingin Yliopiston Ruralia instituutti. Projektin ennakointiasiantuntijoina toimivat Foredata Oy:n edustajat. Muina asiantuntijoina toimivat TEKES, Viikki Food Center, Maa- ja metsätalousministeriö, ja Kuluttajatutkimuskeskus. Ennakointitoiminnan kehittämisessä huomioidaan myös Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyö Hämeenlinnan, Laurean ja Metropolia ammattikorkeakoulujen kanssa. Helsinki Education and Research Area (HERA) verkoston kautta syntyvät yhteydet myös Helsingin laajan metropolialueen yliopistojen (9) ja ammattikorkeakoulujen (8) muodostamaan konsortioon, jossa korkeakoulut osallistuvat alueelliseen kehittämiseen. Erityisesti yhteistyötä tehdään Teknillisen korkeakoulun TKK ympäristötekniikan kanssa. TKK:n ja HERA:n kautta syntyy yhteys myös Aalto-yliopistoon. Keskeisinä asiantuntijoina toimivat vilja-alaa edustavat yritykset. 1.5 ARVIOINTI Ennakoinnin kehittämisen tueksi verkostossa tarvitaan arviointi- ja tutkimustoimintaa. Projektissa Lahden ammattikorkeakoulu vastaa verkoston ennakoinnin kehittävästä arvioinnista. Maakunnallisen verkoston ja projektin kannalta on oleellista tuottaa tietoa mm. arjen ennakointikäytännöistä ja ennakointiprosesseista, verkostomaisesta ennakointiyhteistyöstä sekä ennakointiosaamisen kehittymisestä. Kehittämisprojektin kaikkien vaiheiden näkyväksi tekeminen edellyttää kehittävää arviointia, jossa toimintaa tuetaan jatkuvalla sisäisellä arvioinnilla. Arviointi tarjoaa tukea organisaatioiden ja työyhteisöjen muutostyöhön sekä työmenetelmien ja työ- ja palveluprosessien kehittämiseen. Tässä projektissa kehittävään arviointiin sisältyy: 1. Kehittyvän toiminnan näkyväksi tekeminen (sähköinen sisältö, prosessikuvaukset, julkaisu) 2. Projektihenkilöstön ja asiantuntijoiden itsearvioinnit (ennakointiprosessien kehittäminen) 3. Verkoston itsearvioinnit (valtakunnallisten ja maakunnallisten ennakointitulosten arviointi) 4. Julkaisutyön ohjaaminen 5. Maakunnallinen ja valtakunnallinen keskustelu projektin ennakointituloksista 1.6 TUOTOKSET Ennakointiprojektin lähtökohtana tulee aina pitää niitä tutkimusongelmia, joihin halutaan saada näkemyksiä ennakointiprosessin lopputuloksena. Siten ennakointiprosessin aluksi on tarpeen hahmottaa jo etukäteen ne konkreettiset tulokset, joita hankkeessa halutaan saavuttaa. Tämä ehkäisee osaltaan sitä, että jokin mallin menetelmä tai empiirisen aineiston osa ei ala vaikuttaa liikaa prosessin kulkuun ja ennakointihankkeen toimenpiteet osataan rajata jo etukäteen tavoiteltuja tuloksia palveliviksi kokonaisuuksiksi. Projektin tavoitteena on tuottaa viljaketjun toimijoille ja sen yhteistyö- ja kehittäjäorganisaatioille ennakointitietoa viljaketjun klusteriosaamisen kehitysnäkymistä ja suosituksia konkreettisista toimenpiteistä viljaketjun kilpailukyvyn kehittämiseksi. Toiseksi projektissa kehitetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan pitkän aikavälin määrällistä ja laadullista ennakointitietoa tuottava klusteriennakointimalli, jota pilotoidaan viljaketjun näkökulmasta Päijät-Hämeen alueella. Lisäksi kehitettävä malli toimii koulutuksen järjestäjien ennakointikoulutuksen perustana. Täten hankkeen tuloksiksi on määritelty seuraavat: 1. Viljaklusterin määrittely ja toimintaympäristön kuvaus 2. Viljaklusterin valtakunnallisten pitkän aikavälin osaamiskvalifikaatioiden määritteleminen tulevaisuuden opetussuunnitelmien ja koulutusohjelmien kehittämiseksi 3. Viljaklusterin pitkän aikavälin maakunnallisen osaamiskysynnän ja osaamistarjonnan välinen kohtaanto (case: Päijät-Häme)

9 9 4. Klusteriennakoinnin analysointimallin ja ennakointimenetelmien kehittäminen 5. Esityksiä viljaklusterin osaamista tukevien koulutusrakenteiden uudistuksista, työelämän roolista, yleisistä ratkaisuista ja toimenpiteistä sekä osaamiskvalifikaatioiden sisältöjen uudistamisesta 6. Johdon ennakointiosaamisen valmennusohjelma (sosiaalinen media) Projektin tuottaa sähköisiä raportteja ja työkaluja ennakointitoiminnan kehittämiseksi. Raportit sisältävät mm. kirjallisuusanalyysin viljaketjun toimintaympäristön kehitysnäkymistä ja selvityksen viljaklusterihankkeen lähtökohdista. Lisäksi raporteissa kuvataan viljaketjun osaamistarpeiden ennakointiprosessia, sen tuloksia ja klusterikvalifikaatiota sekä Päijät-Hämeeseen kohdistuvan työvoiman kysynnän ja tarjonnan ennakointimallia. Lisäksi annetaan kehittämisehdotuksia tulosten perusteella ennakointi- ja koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Kaikki projektin tulokset liitetään myös internet-sivustoille, jonne kootaan myös edellisistä osioista muodostettu loppuraportti. Lahden ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen tulosten levittämisestä kansallisesti ja varautuu omalta osaltaan ottamaan käyttöön hankkeessa tuotetut työkalut ja ennakointimallit. Lisäksi tavoitteena on muodostaa hankkeen yhteistyöryhmien myötä pysyvämpää kansallisen viljaketjun kehitystä arvioiva ja ennakoiva foorumi, joka voisi luoda edellytyksiä viljaketjun eri osien kilpailukyvyn jatkuvalle kehittämiselle 2010-luvulla. Projektin tuloksia hyödyntävät tahoja ovat mm. OPH ja OPM, alueviranomaiset (ELY) (viljaklusteriin liitännäisten koulutusten opetussisältöjen kehittämisen ohjaaminen, klusteriennakoinnin menetelmäkehitys), viljaketjuun kuuluvat yritykset (henkilöstön osaaamisen kehittäminen) ja viljaketjun toimialoille kuuluvat koulutuksen järjestäjät (tulosneuvottelut ja opiskelijapaikat). Lisäksi projekti tuottaa ennakointitietoa etenkin viljaklusterin toimialoille kuuluville korkeakouluille ja oppilaitoksille (opetussuunnitelmat ja koulutuksen kehittäminen), valtakunnallisille ja maakunnallisille koulutuksen sidosryhmille (kehitysyhtiöt, työvoimahallinto yms.) sekä Päijät- Hämeen liitolle (aluekehitys ja yhteys KESU -prosessiin). Projektin tuloksia tullaan mukauttamaan lisäksi niin, että myös aikuisopiskelijat (oman täydennyskoulutuksen ja työuran suunnittelu), nuoret (uravalinta) ja oppilaitosten opintojen ohjaajat (nuorten ja aikuisten ohjaaminen ammatin valinnassa tai aiemman osaamisen täydentämisessä) pystyvät hyödyntämään projektin tuottamaa ennakointietoa omiin käyttötarkoituksiinsa.

10 10 2 KLUSTERIT JA ERI TOIMIJOIDEN VÄLISTEN VERKOSTOSUHTEIDEN KEHITTÄMINEN 2.1 KLUSTERI-KÄSITTEEN MÄÄRITTELY Suomessa on yleistynyt 2000-luvun alusta alkaen ns. klusteriosaamisen ennakointi, jonka voi määritellä tarkoittavan klusteriin kuuluvien toimialojen välisten arvoketjujen menestystuotteiden tai -palveluiden tuottamista vaativien metaosaamisten ennakoinniksi. Klusteritutkimus on liittynyt osana laajempaa elinkeinoelämän strategisen kehittämisen muutokseen jo 1800-luvun lopulta alkaen, jolloin jo kuvailtiin niitä etuja, joita saatiin aikaan taloudellisten toimijoiden maantieteellisillä kasaumilla. Näitä etuja olivat erityisesti osaavan työvoiman ja asiantuntijuuden saatavuuden parantuminen. (Marshall 1890/1920.) Klusteriajattelu perustuu yleisemmin perinteiseen lokalisaatio ja kasaumateoriaan (location and agglomeration theory) ja on lisäksi kytkeytynyt mm. kansallisen ja alueellisen tason innovaatiojärjestelmän kehittämiskonsepteihin ja oppiviin alueisiin. (Euroopan komissio 2008a, ) Tässä raportissa keskitytään yleisellä tasolla klusterinäkökulmaan ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin viljaketjun osaamistarpeiden jäsentämisessä. Vaikka klustereiden merkitys on tunnistettu jo yli 100 vuotta sitten, oli elinkeinoelämän kehittämisen fokus Suomessa ja kansainvälisestikin tarkasteltuna vahvasti toimialakeskeisestä 1990-luvun alkuun asti luvulta alkaen huomio kiinnittyi kuitenkin kasvavassa määrin potentiaalisten kasvualojen osaamisen toimintaympäristön tukemiseen. Tämä tarkoitti perinteisen teollisuuspolitiikan taloudellisten resurssien kanavoinnin tilalle toimenpiteitä, joissa oli fokuksena elinkeinorakenteen uusintamisen tukeminen, valtakunnallisen innovaatiojärjestelmän luominen sekä kasvuklusterien tukeminen eri tavoin (Sölvell 2004, 35.) Klusteroituminen on tarkoittanut ennen kaikkea siirtymistä tuotantokeskeisestä toimittajaverkostokeskeisyydestä tuotekehitysverkostojen, asiakaskanavaverkostojen tai kilpailijoiden muodostamien teknologiaverkojen analyyseihin. Klusteritarkastelun suosioon on vaikuttanut varsinkin se, että se mahdollistaa huomion kiinnittämisen yritysten resursseihin ja kompetensseihin tuotantoketjujen ja aluetalouksien kontekstissa (Lagendijk 2000). Klusteri on maantieteellisesti keskittyneiden yritysten ja organisaatioiden kaupallisten ja ei-kaupallisten yhteyksien luoma verkosto. Alueellisten klusterien maantieteellisen läheisyyden uskotaan edistävän ns. hiljaisen tiedon välittymistä klusterin eri osien välillä ja synnyttävä suunnittelmattomia vuorovaikutussuhteita, jotka ovat kriittisiä osia myönteisen innovaatioprosessin kehittymiseksi (Leydesdorff & Mayer 2006). Alueellisten toimijoiden yhteydet mahdollistavat kilpailijoiden ja alihankkijoiden välisen yhteistyön mm. liiketoimintaprosessien, ostojen, sijoitusten, strategioiden sekä tutkimustoiminnan aloilla. Klusteri muodostuu yrityksistä ja muista organisaatioista, joiden keskinäinen vuorovaikutus tuottaa selvästi osoitettavissa olevia hyötyjä. Toimialojen ja yritysten väliset kytkennät ovat klusterissa tärkeämpiä kuin niiden väliset rajat. (TEKES 2005.) Verrattuna perinteiseen toimialanäkökulmaan, jossa keskitytään saman alan yritysten strategiseen yhteistyöhön, tarjoaa klusterikonsepti uuden tavan tarkastella talouskehitystä ja vastaa enemmän modenin ja vuorovaikutuksellisen toimintaympäristön dynaamiikkaa (Dunning 1997; OECD 1999). OECD (1999) hahmottaa raportissaan toimiala- ja klusterinäkökulmien erot niin että toimialanäkemys kohdistuu lopputuotteisiin, välittömiin ja välillisiin kilpailijoihin, oman kilpailuaseman turvaamiseen valtion tukia hyödyntäen ja kapea-alaisen toimialalähtöisen yhteistyön kautta 2. Lisäksi esimerkiksi Woodward (2005) korostaa, että toimialalähtöisessä elinkeinoelämän kehittämisessä korostuu toimenpiteiden kohdentuminen kansallisiin yrityksiin ja tiettyihin toimialoihin, aidon kilpailun vääristymät (tukitoimet) ja toimialan kehittämistä koskevan päätöksenteon keskittyminen keskushallinnolle 3. Myös Porter (1997) on 2 Tilastokeskuksen yritysten rakennetilastoissa on noudatettu tilastovuodesta 2002 lähtien Toimialaluokitus luokitusstandardia, joka korvaa aikaisemman TOL 1995:n. Kaikille yrityksille ja varsinaisille toimipaikoille määritellään toimiala luokituksen tarkimmalla tasolla. Toimipaikan toimiala määritellään toimipaikan tuottamien hyödykkeiden arvon perusteella. Toimipaikan toimiala määritellään vaiheittain toimialaluokituksen yksinumerotasolta alkaen tarkimmalle tasolle. Monitoimipaikkaisen yrityksen päätoimiala määräytyy yrityksen eri toimialoilla syntyvän arvonlisäyksen (jalostusarvon) perusteella. Yrityksen kunkin toimialan arvonlisäys saadaan kertomalla toimialoittainen työllisten määrä kyseisen alan keskimääräisellä arvonlisäyksellä. Yrityksen päätoimiala on se, jossa arvonlisäys on suurin. Päätoimiala määritellään vaiheittain toimialaluokituksen kirjaintasolta tarkimmalle tasolle. Kun yritys luokitellaan päätoimialansa mukaan tiettyyn toimialaan, lasketaan siihen yrityksen koko toiminta. Monialayritysten muu kuin päätoiminta tulee siis mukaan. 3 Keskuhallinnon roolin muuttuminen toimialähtöisestä elinkeinopolitiikan kehittämisestä klustereiden kehittämiseen on ollut merkittävä. Hallinnon uutta roolia on kuvattu useissa tutkimuksissa investointivetoisesta kansallisesta tukipolitiikasta luopumisena

11 11 korostanut toimialanäkökulman olevan sisäänpäinkääntyvää ja lähestymistavan yhteistyönmuotojen olevan hyvin rajoittuneet. Sen sijaan klusterinäkökulman lähtökohtana on toimenpiteiden kohdentaminen kaikille klustereille sekä kansallisille ja kansainvälisille yrityksille, toimialojen välisen verkostoitumisen kehittäminen ja alueellisten toimijoiden aloitteellisuuden merkityksen korostaminen toimenpiteiden suunnittelussa. Lisäksi klusterinäkemys korostaa huomion kiinnittämistä arvoketjun osiin (asiakkaisiin, tavarantoimittajiin, palvelun tarjoajiin ja julkisen sektorin kehittäjäorganisaatioihin), yhteistyötä samoja tuotannontekijäresusseja käyttävien yritysten kanssa (teknologia, osaaminen, asiakkaat ja jakelukanavat) ja julkisen sektorin kehittämistoimenpiteiden (erityisesti koulutus) hyödyntämistä liiketoiminnan osana (Roelandt et al 1999, 3). Klusteroitumisen onkin todettu tuottavan useissa tutkimuksissa huomattavaa lisäarvoa uusien työpaikkojen muodostamisessa, uusien pk-yritysten kasvuedellytyksiin, korkeimpiin verotuloihin ja palkkoihin perinteiseen toimialan sisäiseen kehittämiseen nähden (esim. Wennberg & Lindqvist 2008; Isaksen & Hauge 2002). Liiketoiminnan globalisoituminen ja informaatioteknologian mahdollistama nopea tiedon välittäminen ja hyödyntäminen muokkaavat voimakkaasti toimialojen rakennetta ja kilpailua. Toimialat ovat selvästi limittymässä klusterimaisiksi rakenteiksi. Nämä muutokset, yhdessä teknologian kehittämisen kasvavien kustannusten ja loppuasiakkaille tarjottavien tuotteiden ja palveluiden laaja-alaistumisen kanssa (ydintuotteet, oheispalvelut, huolto-, ylläpito- ja rahoituspalvelut), ovat johtaneet toisaalta yritysten arvotoimintojen laajaan ulkoistamiseen ja toisaalta arvon tuottamisessa tarvittavien uusien palvelutuottajien ja erilaisten integroijayritysten nopeaan lisääntymiseen. Tämän prosessin seurauksena yritykset tulevat yhä riippuvaisemmiksi toisistaan eli liiketoiminta verkottuu. Tuotannollisesta yhteistyöstä alkanut verkottuminen on nopeasti läpäisemässä koko talouden. Erilaisten verkkojen avulla haetaan hyvin erilaisia hyötyjä, kuten kustannustehokkuutta, korkeaa ja tasaista laatua, toimitusaikojen lyhentämistä, tuotteiden ja palveluiden yhdistelmiä, uusien tuotteiden ja teknologien kehittämistä, uusille markkinoille pääsyä, kilpailuvoimaa, liiketoimintaprosessien uudistamista ja kokonaan uutta liiketoimintaa. (Möller yms ) Klusteriajattelu yhdistetään monesti arvoa tuottaviin verkostoihin, vaikka ne eivät ole sama täysin asia. Organisaatioiden välisen arvoketjun tavoitteena on luoda eri osaamisista koostuva toimijoiden verkosto, joka luo arvoa paitsi asiakkaalle myös verkostossa toimiville kumppaneille. Arvoketjun ohjaamisen kannalta keskeistä on, millä perusteella ohjaaminen tapahtuu ja kuka näistä periaatteista päättää. Ohjaus saattaa perustua omistukseen, keskinäiseen sopimukseen, yhteisiin käytäntöihin tai standardeihin. Keskeinen käsite on myös valta, kyky saada toinen osapuoli toimimaan halutulla tavalla. Se kenellä on valta, koordinoi ja ohjaa toimintaa. Vallan lähteitä ovat palkitseminen, pakottaminen, asema, sopimus ja asiantuntijuus tai omistajuus. (Välikangas 2007, 11.) Klusteriajattelu poikkeaa tältä osin arvoketjusta, koska klusterin eri toimijoiden yhdistävä tekijä on aina vapaaehtoisuus ja vankka sosiaalinen pääoma eli verkoston eri osien keskinäinen luottamus. Klusteri voidaan käsittää kokonaisvaltaisena, lukuisten yhdessä toimivien organisaatioiden toimintatapana, joille ovat yhteisiä kasvu, alueellinen innovaatio ja brandaus (Warsta 2005). Klusterikäsite on lisäksi laajempi kuin yritys- tai arvoverkkoverkostokäsite, koska siihen kuuluvat myös klusterin kehittäjäorganisaatiot. (Hernesniemi et al 2001, 3; Hernesniemi ) Klusterin määritelmät ovat kontekstiriippuvaisia ja aina riippuvaisia klusterianalyysin tarkoituksesta. Klusterinäkökulmaa tarkastellaan mm. kollektiivisen tehokkuuden näkulmasta (collective efficiency approach), jossa korostetaan yritysten välisiä arvoketjuja ja yritysyhteistyön merkitystä (Humprey & Schmitz 1995) tai paikallisesta innovaatiojärjestelmästä lähtevästä tarkastelusta käsin (local System of Innovation approach), joka perustuu evolutionaariseen teoriaan yrityksistä, jonka mukaan alueellisten tietämysverkostojen syntyminen ja vuorovaikutteinen oppiminen ovat klusteroitumisen päätavoite (Cassiolato & Lastres 2000; Rabellotti 1997). Käytännössä tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan usein tiettyä avaintuotetta tai -palvelua tuottavat yritykset, jotka muodostavat klusterin ytimen. Näiden ns. veturiyritysten yhteyksiä tutkimalla on mahdollista hahmottaa klusteri helpommin kuin selvittämällä koko vuorovaikutusalueen verkosto. Klusterien rajaukset ovatkin osittain valintakysymys. Olennaista kuitenkin on, että klustereiden määrittelyperusteet ovat kansallisia, eikä klustereiden määrittelyn suora kansainvälinen vertailu ole mielekästä (Haastattelu Hernesniemi ). ja keskittyä sen sijaan alueiden kasvuklustereiden kehittymisedellytysten tukemiseen. Esimerkiksi Wijers (1997) on kuvaillut keskushallinnon roolia klustrikeskeisessä elinkeinopolitiikan kehittämisessä siten, että keskushallinnon uusina tehtävinä olisi mm. luoda edellytyksiä suosiollisille ja vakaille olosuhteille, jonka kautta tulee mahdolliseksi elinkeinoelämän toimijoiden kilpailukyky ja innovaatiopotentiaali sekä tunnistaa ja stimuloida innovatiivista klusteroitumista tarjoamalla strategista tietoa ja yhteensovittamalla tarjontaa ja kysyntää.

12 12 Klusterit eivät rajoitu kansalliseen viitekehykseen, vaan ne voivat hajautua maantieteellisesti hyvinkin globaalisti. Porter (1990) määrittelee klusterit kolmeen eri ryhmään sen mukaan kuinka keskittyneet ovat maantieteellisesti kunkin klusterin työlliset. Hänen mukaansa paikalliset klusterit (local industries) muodustuvat toimialoista, joiden työllisten määrä on jakautunut valtion eri alueille tasaisesti ja palvelevat vain alueen tarpeita sekä eivät varsinaisesti kilpaile keskenään (esim. kampaamot). Sen sijaan kaupalliset klusterit (traded cluster-industries) ovat keskittyneet maantieteellisesti alueille, joissa niiden arvoketju tuottaa niille eniten lisäarvoa (esim. investointipankit). Nämä klusterit tarjoavat palveluja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Luonnonvaroihin perustuvat (natural resourcebased industries) ovat myös keskittyneet maantieteellisesti, mutta niiden sijoittumista määrää luonnovarojen sijainti. Nämä klusterit palvelevat globaaleja markkinoita, mutta ovat siis sijaintinsa suhteen vakaita. Roelandtin ja Hertogin (1999) määritelmä on erilaisia näkökulmia jäsentyneesti kokoava esimerkki klusterin määritelmästä. Heidän mukaan klusterit ovat toisistaan vahvasti riippuvien, lisäarvoa tuottavien yritysten systeemisiä yhteistyö- ja tuotantoverkostoja, joissa on mukana myös yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja markkinoiden asiakkaita. Innovaatiot ovat puolestaan useimmiten vuorovaikutteisten oppimisprosessien tulos innovaatiot syntyvät siten erilaisen tiedon ja osaamisen uusista yhdistelmistä. Kuviossa 3 on kuvattu yksi esimerkki klustereiden ja niihin liittyvien kilpailukykyä edistävien verkostojen vuorovaikutussuhteista, jossa korostuu alueellisten julkisen sektorin kehittäjäorganisaatioiden rooli klusterin yritysten osaamisen ja t&k-toiminnan kasvun mahdollistajina. KUVIO 3. Klusteri ja innovaatiosysteemi (Karlsson 2008, 204). Klusterin osat ja siinä toimivien yritysten verkosyhteistyön muodot eivät ole kuitenkaan stabiileja vaan muuttuvat jatkuvasti ja vastaavat muuttuviin olosuhteisiin mukautumalla, tai vaihtoehtoisesti hajoaa takaisin verkostoiksi. Klusterille ovat muuttuvat olosuhteet, kuten innovaatiot, ennakointi ja kehittäminen ovat tärkeämpiä kuin pysyvät olosuhteet, joita ovat muun muassa tuotantokustannukset tai kotimarkkinoiden koko. Vahvistava kehityssuunta klusterille on se, että se laajenee ja lisää erikoistumista. Heikentävään suuntaan klusteria vie matala tuottavuuden kehittyminen, klusterin kutistuminen ja erityisosaamisen katoaminen. Klusteri muuttuu väistämättä heikentyvään suuntaan elinkaarensa jossain vaiheessa, jolloin timanttimallin perusosat eivät enää tue toisiaan kuten aiemmin. Vuorovaikutuksen puute ilmenee muun muassa investointien ja innovaatioiden vähenemisenä. Myös kysyntäolojen muuttuminen voi saada aikaan klusterin heikkenemisen. Klusterin evoluution kannalta on erityisen haitallista, jos yritysten välille ei synny kilpailuasetelmaa, klusterista puuttuu tarvittava osaaminen tai olemassa olevaa teknologiaa ei voida soveltaa hyvin. (TEKES 2005, ) Viljaklusterin analyysin kannalta onkin oleellista määrittää missä elinkaaren vaiheessa klusteri ja mitkä julkisen sektorin kehittämistoimet (nykyisen ja uuden työvoiman osaamisen kehittäminen) ovat tarkoituksenmukaisia juuri tähän vaiheeseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että porterilainen klusterinäkökulma eroaa perinteisestä kovasta klassisen talousteorian opeista ja liikkuu mikro- ja makroreorioiden välimaastossa. Jääskeläinen (ETLA 2001, 81) korostaa, etä Porter käyttää hyväksi evolutionaarista talousteoriaa, joka korostaa innovaatioiden merkitystä ja ottaa etäisyyttä tietoteoreettisis-positivistiseen kansantaloustieteeseen. Sotaraudan (2007) mukaan kompleksisessa

13 13 toimintaympäristössä toimijoiden ei ole mahdollista täydellisesti analysoida tilannetta ja siltä pohjalta määrittää optimaalista strategiaa. Sen sijaan toimijat sovittavat strategiaansa jatkuvasti siihen mikä on toiminut aiemmin, mitä muut toimijat tekevät ja millaisia paineita toimintaympäristöstä nousee sekä omiin ja muiden tulkintoihin menneisyydestä ja tulevaisuudesta (Axelrod 1997). Evolutionaarisessa tutkimusotteessa ei siten automaattisesti oleteta, että tulevaisuus olisi tietoisesti muotoiltu tai että ihmiset aina edes pyrkisivät tietoisesti kehittämään yhteisöjä ja niiden tulevaisuutta. Evolutionaarisen tutkimuksen tavoitteena ei ole etsiä säännönmukaisuuksia, jotka johtavat systeemin takaisin tasapainoon. Sen sijaan siinä ollaan kiinnostuneita niistä voimista, jotka saavat alueet muuttumaan ja sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin, ja jotka synnyttävät, valikoivat ja juurruttavat uudet asiat alueille. (Boschma & Martin 2007.) Evolutionaarinen lähestymistapa on myös tässä projektissa yksi keskeinen ennakointiprosessia ohjaava paradigma. 2.2 KLUSTERIN KILPAILUKYKYTEKIJÄT Klusterin kilpailukyky koetaan useissa yhteyksissä merkittävimmäksi kehittämisen kohteeksi. Klusteri on kilpailukykyinen, jos siinä kilpailun, vuorovaikutuksen ja erikoistumisen kautta syntyy synergiaetuja, innovaatioita ja voimavarojen tehokasta käyttöä yli yritys- ja toimialarajojen. Menestyvä, innovatiivinen klusteri on usein yhteisö, jossa akateemisen maailman, kulttuurisektorin ja yrityselämän toimijat kohtaavat hedelmällisellä tavalla toisensa. On korostettava, että strategisen suunnittelutyön ja määrätietoisen johtamiskulttuurin lisäksi myös satunnaisilla kohtaamisilla ja hedelmällisillä yhteentörmäyksillä on merkittävä rooli innovaatioprosesseissa. (Torkkeli et al 2007, 161.) Klusteritason kilpailukykyä voidaan mitata taloudellista näkökulmasta esimerkiksi markkinaosuudella ja jalostusarvon sekä bruttotuotannon kasvulla. Kilpailukyvyn voi myös määritellä organisaationaarisesta näkökulmasta (ETLA 2000). Sillä tarkoitetaan tehokkuusvaikutuksia, jotka syntyvät päätettäessä palvelun hallintarakenteesta. Päävaihtoehtoja ovat tällöin palvelun sisäinen tai ulkoinen tuotanto. Palvelun hallintarakenteen muuttamisesta sisäisestä tuotannosta ulkoiseksi ostopalveluksi käytetään tässä nimitystä ulkoistaminen. Se liittyy läheisesti toimialarakenteellisen kilpailukyvyn asiakassuhteisiin. Organisatoriseen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kommunikaation nopeus ja täsmällisyys sekä transaktiokustannukset, jotka riippuvat infrastruktuurin lisäksi osapuolten halukkuudesta tiedon tehokkaaseen vaihtamiseen. Skaalaetujen hyödyntäminen ja tuotantoresurssien käytön tehostuminen ovat tyypillisiä ulkoistamiseen kannustavia tekijöitä, mutta niiden toteutuminen voi olla mahdollista myös organisaation sisällä, mikäli kysyntä on riittävää. Muita organisatorisen kilpailukyvyn osatekijöitä ovat pääomien allokoinnin ja kannustimien tehokkuusvaikutukset. Organisatorisen tehokkuuden toteutuminen riippuu viime kädessä osapuolten kyvystä ja halusta havaita ympäristön muutokset ja sopeutua niihin. (ETLA 2000, 4.) Hernesniemi kumppaneineen (2003) korostaa klusterin kilpailukyvyn tekijöinä asiakaskunnan kokoa sekä kysynnän määrää. Esimerkiksi, jos jollain teollisuudenalalla on poikkeuksellisen kova kotimainen kysyntä, on sillä hyvät edellytykset kehittyä kansainväliseksi tekijäksi. Paras asiakas yrityksen näkökulmasta on vaativa ja kokeilunhaluinen, ja sellainen, jonka kysyntä ennakoi globaalin kysynnän kehittymistä. Tällöin tuotekehitys tehostuu ja saavutetaan kilpailuetua. Usein yritykset tietoisesti valitsevatkin vaativimpia asiakkaita tärkeiltä markkinasegmenteiltä. (Viitanen et al. 2003, 19.) Hernesniemi erittelee kilpailukyvyn parametreiksi seuraavat: jalostusarvo/per capita, klusterin suhteellinen osuus työvoimasta ja jalostusarvosta, tuottavuus suhteessa työllisiin, osuus EU:n, OECD:n ja maailman viennistä, RCA-indeksi, vientiylijäämä, viennin suuntautuminen, patenttiaktiivisuus, ja T&K intensiteetti. Porterin mukaan nimenomaan kysynnän laadulla on sen määrää huomattavasti tärkeämpi tekijä (Porter 1990, 86). Klusterin kilpailukyvyn tekijät vastaavat ns. avoimen innovaatioiden periaatteita. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi korkeasti koulutettujen työntekijöiden saatavuus ja liikkuvuus on kasvanut vuosien saatossa, minkä johdosta myös isojen yritysten tutkimuslaboratorioiden ulkopuolella on paljon tietoa. Toiseksi, riskipääoman saatavuus on lisääntynyt viimeaikoina, mikä mahdollistaa hyvien ja lupaavien ideoiden ja teknologioiden jatkokehityksen yrityksen ulkopuolella, esimerkiksi yksityisyrityksissä. (esim. Torkkeli et al 2007.) Muun muassa näiden tekijöiden myötä yritykset ovat alkaneet etsiä uusia toimintatapoja innovaatioprosessiensa tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Niitä ovat muun muassa niin aktiivinen ideoiden ja teknologioiden etsintä yrityksen ulkopuolelta kuin yhteistyö toimittajien ja kilpailijoiden kanssa asiakkaiden arvon luomiseksi (taulukko 1). Avoin Innovaatio voidaankin määrittää niin yrityksen sisäisten ja ulkoisten ideoiden kuin sisäisten ja ulkoisten kaupallistamistapojen yhdistämiseksi uusien teknologioiden kehityksen edistämiseksi, joka on myös yksi keskeinen klusterien tavoite. Avoimeen innovaatioon perustuvat konkreettiset ilmiöt antavatkin hyvät edellytykset klusterianalyysien kohdentamiseen.

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä

Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Alueellista ennakointia ja yhteistyötä Ennakointifoorum 7.11.2013 Mari Korpiola/PKS Ennakointi Yhteistyössä Koulutus ja osaaminen pääkaupunkiseudulla Taustaa PKS Ennakoinnille Valmistelu alkoi pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI projekti

SOTE-ENNAKOINTI projekti ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hanke 2011-2013 Osaamisen ennakointi on jatkuva päivittyvä prosessi, joka kulkee käsi kädessä organisaation vision ja strategian kanssa. Hanke-esittely Kevät 2012

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ

TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ TULEVAISUUDEN OSAAMISTARPEET JA KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN TUTKINTOJEN SISÄLLÖT TIIVISTELMÄ SELVITYKSEN SISÄLLÖSTÄ Talonrakentajan tutkinto * Kiinteistönhoitajan tutkinto * Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma/rakennusmestari

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Certified Foresight Professional

Certified Foresight Professional Certified Foresight Professional Kenelle? Strategia-, tuotekehitys-, suunnittelu-, konsultointi- tai muissa vastaavissa edelläkävijä- ja kehittämistehtävissä työskentelevät. Sopii myös johdolle, päälliköille

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot