Näin Suomi tiedustelee. Verta pakkiin! Lentävät. Yli 170. Mentorit. Varusmiehet ovat ahkeria verenluovuttajia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näin Suomi tiedustelee. Verta pakkiin! Lentävät. Yli 170. Mentorit. Varusmiehet ovat ahkeria verenluovuttajia"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Verta pakkiin! Varusmiehet ovat ahkeria verenluovuttajia uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 52. vuosikerta n:o 8 (1141) verkossa > Grafiikka: Eero Ketonen Näin Suomi tiedustelee Puolustusvoimat tiedustelee asioita, ilmiöitä ja valtioita, jotka vaikuttavat Suomen turvallisuuteen. Ulkomaantiedustelua tehdään esimerkiksi signaalija kuvatiedusteluna. Sotilastiedustelua harjoitetaan, jotta Suomi voi varautua siihen mahdollisesti kohdistuviin uhkiin. Vanhojen tiedustelutapojen rinnalle nousee uusia, kuten kybertiedustelu. Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti kykyä tiedustella, suojautua ja vaikuttaa verkossa. uutiset, sivu 3 Yli 170 uutta kuorma-autoa puolustusvoimille uutiset, sivu 3 Mentorit opastavat nuoria reserviupseereita kentällä, sivu 10 Lentävät ja lautailevat ruotuväkiset vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 8/2014 pääkirjoitus Putoilevat jakkarat Turvallisuusmääräysten omaksumisesta on hyötyä myös siviilielämässä. Viime kuussa sattui kolmena peräkkäisenä päivänä eri joukko-osastoissa läheltä piti tilanteet. Kainuun ja Porin prikaateissa selvittiin ampumaharjoituksissa säikähdyksillä. Panssariprikaatissa tuleen joutunut patruuna aiheutti tinnitystä, joka poistui ajan myötä. Oli tietenkin sattumaa, että nämä kolme tilannetta tapahtuivat peräkkäisinä päivinä. Varusmiehille tapahtuu yli henkilövahinkoa vuodessa eli karkeasti lähes joka toiselle tapahtuu joku vahinko tai yhdelle useampia. Vahinkojen määrä saattaa kuulostaa hurjalta mutta on huomioitava, että tilastointi kattaa kaiken pienistä venähdyksistä alkaen ja koulutusmäärät ovat suuria. Joka tapauksessa, vuosittain noin 280 varusmiestä joutuu keskeyttämään palveluksensa tapaturman seurauksena. Palkatulle henkilöstölle tapaturmia sattuu noin 850 vuodessa. tornitouhua *** Puolustusvoimat ottaa työ- ja palvelusturvallisuuden vakavasti. Parhaillaan rakennetaan uudenlaista toimintamallia vahinkojen välttämiseksi. Uusi työ- ja palvelusturvallisuusjärjestelmä on jo otettu käyttöön kymmenessä hallintoyksikössä. Koko puolustusvoimiin se ulottuu ensi vuoden alusta. Tavoite on juurruttaa nolla tapaturma ajattelu toimintakulttuuriin. Palkatun henkilöstön lisäksi, uudistettu vaara- ja vahinkoilmoitusmenettely ulotetaan koskemaan varusmiehiä ja palveluksessa olevia reserviläisiä. Tavoitetilassa kaikki vahingot ja onnettomuudet ilmoitetaan ja parhaat käytännöt jaetaan. Vaaraa aiheuttavista olosuhteista ja tekijöistä ilmoitetaan nyt perinteisesti paperilla henkilökunnalle, joka siirtää tiedot tietojärjestelmään. Suora verkkopohjainen ilmoitusmahdollisuus on tulossa ensi vuonna. *** Varusmies kohtaa palveluksensa aikana monia mahdollisia vaaratilanteita. Aina ei tarvitse olla kyseessä taisteluharjoitus. Vaaratilanteita saattaa syntyä esimerkiksi kamiinan takia, ajoneuvoilla liikkuessa, sähkötöissä, ruuan valmistuksessa ja liikuntakoulutuksessa. Siivouspalveluksessakin on syntynyt vaaratilanteita. Esimerkiksi Karjalan prikaatissa tehtiin ilmoitus vaaratilanteesta, kun siivouksen ajaksi yläsängylle nostettu taistelujakkara eli jäkki putosi melkein päähän. Onnettomuuksien yhteydessä julkisuudessa on vaadittu jopa kovapanosammuntojen lopettamista. Sotakelpoisen joukon tuottamien edellyttää kuitenkin harjoittelua taistelutilanteessa käytettävillä välineillä ja menetelmillä. Todellinen palvelusturvallisuus, niin rauhan kuin kriisinkin aikana, saavutetaan periaatteella: harjoittele kuten taistelet ja taistele kuten olet harjoitellut. Varusmiehen ja kouluttajankin on uskallettava myöntää, jos tuntee olonsa epävarmaksi tai väsyneeksi. Toivottavasti palveluksessa omaksuttu oikea asenne turvallisuuteen tukee myös siviilielämässä turvallista elämänasennetta. > nurkka Ukrainan kriisi ei säikäyttänyt suomalaisia Kun Krimin niemimaalla alkoi reilu kuukausi sitten poliittis-sotilaallinen kriisi, moni luuli sen muuttavan nopeasti suomalaisten suhtautumista niin Nato-jäsenyyteen kuin Venäjän uhkaan. Toisin kävi. Lukuisat mielipidetutkimukset osoittavat, että Naton kannatus on Suomessa suunnilleen entisellä tasollaan, hieman yli 20 prosentissa. Vielä muutama vuosi sitten kannatus oli 25 prosenttia, joten Ukrainan tapahtumat eivät ole ainakaan lisänneet suomalaisten halua liittyä Natoon. Yle uutisten Taloustutkimuksella teettämän mielipidetutkimuksen mukaan myöskään suomalaisten pelko Venäjää kohtaan ei ole lisääntynyt: maaliskuun lopulla vain joka neljäs suomalainen piti edes melko todennäköisenä sitä, että Venäjä voisi uhata Suomea joskus tulevaisuudessa. Vastaavanlainen tutkimus tehtiin loppuvuonna 2012, kauan ennen Ukrainan kriisiä, ja lukemat olivat tuolloin aivan samat kuin nyt. Vaikka median välittämistä dramaattisista kuvista ja uutisjutuista on voinut saada käsityksen, että Ukrainassa ja muuallakin Venäjän rajoilla on pian syttymässä sota, suomalaiset ovat pysyneet kaiken aikaa rauhallisina. Suomalaisten enemmistö näyttää kannattavan sellaista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, joka pyrkii pitämään Suomen mahdollisimman puolueettomana ja erossa suurvaltojen välisistä valtataisteluista. Tällä ajattelutavalla on pitkät historialliset juuret. Jokainen Suomenlinnassa käynyt muistanee kivitaulun, johon on kaiverrettu Augustin Ehrensvärdin viesti: Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun. Samaan aikaan suomalaiset pitävät tärkeänä hyviä suhteita Venäjään, vaikka maan poliittista järjestelmää täällä aivan oikeutetusti kritisoidaankin. Jokaisen valtion pitää kuitenkin itse järjestää asiansa. Uskon sellaiseen yhteiskuntajärjestelmään, joka perustuu vapaiden kansalaisten demokraattiseen tahtotilaan: me suomalaiset ajattelemme näin, ja se on meidän oikeutemme. Me itse järjestämme asiamme parhaaksi katsomallamme tavalla. Viime kädessä valta on aina kansalla. Päinvastainen tilanne oli Ukrainassa, ennen kuin kansan mitta täyttyi. Ylhäältä alas pakottamalla johdettu valtio on aina epävakaa, kun taas alhaalta ylös kansan ilmaiseman tahdon mukaan toimiva valtio voi kehittyä vakauden ja vaurauden siunaamana. Katsokaa vaikka Sveitsiä tai Kaliforniaa, joissa molemmissa käytetään paljon kansanäänestyksiä tärkeiden poliittisten päätösten tekemiseen. *** Suomen kansan rauhanomaista ja kiihkoilematonta näkemystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on syytä kunnioittaa. Se perustuu vakaaseen, käytännönläheiseen harkintaan. Tähän näkemykseen kuuluu myös omien, suorituskykyisten puolustusvoimien sekä yleisen asevelvollisuuden vankka kannatus tänne ei noin vain kävellä! Sellaista asennetta naapurimaissakin kunnioitetaan. Juho Rahkonen Kirjoittaja on reservin yliluutnantti ja Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pitäisikö miesten ja naisten majoittua yhteisissä tuvissa? sosiaalisesta mediasta Kyllä 51% 7. Toivottavasti ampumaratojen käytettävyys reserviläisille turvataan! Espoolainen kaupunginvaltuutettu Teemu Lahtinen kommentoi Ruotuväen verkkouutista Hälvälän harjoitusalueen siirtymisestä pois puolustusvoimien 10. huhtikuuta "Kyberpuolustuskyvyn kehittäminen edellyttää lähtökohtaisesti myös kyberhyökkäysosaamisen kehittämistä." Kyllä. #UaVM Intel Securityn kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnéll kommentoi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan 10. huhtikuuta Pidetään #Suomi itsenäisenä jatkossakin, historiantuntemus tukee tarvetta #puolustusvoimille. #Ennaltaehkäisy. Komentajakapteeni Toni Joutsia osallistui keskusteluun puolustusvoimien 9. huhtikuuta Minä en päättäjänä kehtaisi enää olla hiljaa. Fyysisestikin haavoittuneiden heitteillejätöstä on puhuttu jo kauan. Afganistanissa tiedotusupseerina palvellut Tuomas Muraja vaati keskustelua rauhanturvaajien fyysisestä ja psyykkisestä kuntoutuksesta. 49% Seuraava kysymys: Pitäisikö Suomeen säätää tiedustelulaki? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa #ruotuväki tai lähetä mielipiteesi sähköpostilla 8KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Immonen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Deniz Kaya Puh TOIMITTAJAT Kokelas Hanna Tuulonen Puh Alikersantti Pauli Engblom Puh Alikersantti Emmi Sivonen Puh Kaartinjääkäri Teemu Kakko Puh Kaartinjääkäri Hannes Mattila Puh Kaartinjääkäri Joonas Välilä Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Eero Ketonen VALOKUVAAJAT Kokelas Jonna Kaasalainen Kaartinjääkäri Ali Rinta-Jaskari Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2014 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 8/ uutiset Sotilastiedustelu on osa maanpuolustusta Puolustusvoimat rakentaa kokonaisvaltaista kyberpuolustuskykyä. Vain jatkuva sotilastiedustelu mahdollistaa ennakkovaroituksen uhkatilanteessa. Helena Immonen Sotilastiedustelu on pitkään ollut Suomen puolustusvoimissa vaiettu asia. Kuitenkin Suomi tiedustelee jatkuvasti asioita, ilmiöitä ja valtioita, jotka vaikuttavat Suomen turvallisuuteen ja sitä koskeviin päätöksiin. Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Harri Ohra-aho kertoo, että sotilastiedustelua harjoitetaan, jotta tiedetään mikä on turvallisuusympäristössämme tapahtuvaa normaalia ja mikä epänormaalia toimintaa. Mikäli jotain epänormaalia havaitaan, tutkitaan tarkemmin, mitä merkitystä sillä on Suomen turvallisuudelle maanpuolustuksen näkökulmasta. Tarvitseeko meidän ryhtyä toimenpiteisiin, kuten tehostaa tai kohottaa valmiutta, Ohra-aho kertoo. Sotilastiedustelun tärkein tehtävä on antaa päätöksenteon tueksi mahdollisimman oikeaa tietoa. Ohra-aho korostaakin, että tietoa kerätään sekä puolustusvoimien omiin että korkeimman valtiojohdon tarpeisiin. Aktiivinen sotilastiedustelu on ennakoivan maanpuolustuksen kulmakivi, joka mahdollistaa riittävän ennakkovaroituksen antamisen mahdollisen uhkan kohdistuessa Suomeen. Informaatiosota on haaste Kuva: Ali Rinta-Jaskari Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö, prikaatikenraali Harri Ohra-aho muistuttaa, että myös Suomea tiedustellaan jatkuvasti. Ulkomaantiedustelu jakaantuu eri tiedonhankintalajeihin, joita ovat muun muassa signaalitiedustelu, kuvatiedustelu, geotiedustelu ja sotilasasiamiesten kautta tehtävä luottamuksellisten suhteiden luominen muiden valtioiden sotilasjohtoon. Me emme riko asemamaan tai Suomen lakeja tässä asiassa, Ohra-aho painottaa. Sotilasasiamiesten tehtävät ovat luonteeltaan pääosin diplomaattisia. Signaalitiedustelun tarkoitus on peilata lähialueen turvallisuusympäristöä ja siinä liikkuvia signaaleja. Kuvaustiedustelussa puolestaan käytetään hyväksi valokuvia, satelliittikuvia, ilmakuvia ja videomateriaalia. Geotiedustelu perustuu olosuhteisiin ja paikkatietoihin, jossa jokin sotilaallinen toiminta tapahtuu. Esimerkiksi Afganistanissa meidän täytyy tietää, miten heimot ovat jakautuneet ja verkottuneet alueella. Ohra-ahon mukaan kansainvälisissä operaatioissa luotetaan pitkälti yhteistyöhön muiden maiden asevoimien kanssa: samalla alueella liikkuva toisen maan partio antaa varoituksen mahdollisesta uhasta, johon suomalaiset voivat reagoida. Julkiset lähteet ovat myös yksi tiedustelun laji. Niissä on paljon informaatiota, mutta täytyy miettiä, mikä on relevanttia. Julkisten lähteiden tiedot täytyy tarkistaa huolellisesti, sillä väärää informaatiota ja tarkoituksellista propagandaa liikkuu paljon. Esimerkkinä Ohra-aho mainitsee Krimin kriisin ympärillä vellovan informaatiosodan. Kyber on yksi komponentti Nopeasti kehittyvä globalisaatio sekä teknologia asettavat haasteita sotilastiedustelulle. Myös Suomen on jatkuvasti uudistuttava. Ohra-aho huomauttaa kuitenkin, että vanhat sotilastiedustelun muodot eivät katoa minnekään. Sotilastiedustelulaitos perustetaan Helena Immonen Puolustusvoimien sotilastiedustelu uudelleenorganisoidaan tänä keväänä. Puolustusvoimien viestikoelaitos ja tiedustelukeskus lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan sotilastiedustelulaitos. Laitokseen yhdistetään myös nykyisen tutkintaosaston vastatiedustelulliset toiminnot. Perustaminen tapahtuu 1. toukokuuta. Viestikoelaitos on vastannut signaali- ja kuvatiedustelusta, ja tidustelukeskus strategisesta analyysista, geotiedustelusta sekä tiedustelukoulutuksesta. Puolustusvoimien tiedustelupäällikön, prikaatikenraali Harri Ohra-ahon mukaan uudelleenorganisointi mahdollistaa paremman työtuloksen. Meillä on entistä parempi mahdollisuus luoda kaikkiin tiedustelulähteisiin perustuva kokonaisanalyysi. Etenkin analyysitoimintojen yhteenpelaaminen on tärkeää, ja yhden organisaation alla se voidaan tehdä joustavammin ja virtaviivaisemmin, Ohra-aho kertoo. Niiden rinnalle tulee uusia muotoja, kuten kybertiedustelu. Puolustusvoimat luo kokonaisvaltaisen kyberpuolustuskyvyn, johon kuuluu tiedustelu, suojautuminen ja vaikuttaminen. Tämä ei sinänsä ole mikään uusi asia. Meillä on jo tietty kyky olemassa, mutta koska lainsäädäntö ei sitä mahdollista, emme voi toimia ulkoverkoissa. Sotilastiedustelulaitoksen pääosat sijoitetaan Helsinkiin ja Jyväskylään, ja se toimii Pääesikunnan alaisuudessa. Puolustusministeriön mukaan sotilastiedustelutoiminnan uudelleenjärjestelyillä saadaan vuosittain säästettyä arviolta kolme miljoonaa euroa vuodesta 2016 alkaen. Ohra-ahon mukaan ulkoministeriön verkkosivuihin kohdistunut pitkäaikainen vakoilu osoittaa, että Suomella on oltava vahva vastatiedusteluosaaminen verkossa. Kyberhyökkäyksiä on tietysti erilaisia ja monentasoisia. Meitä kiinnostaa lähinnä valtiotoimijat, koska se on suurin uhka, joka Suomeen voi kohdistua. Kybervaikuttaminen nähdään samanlaisena komponenttina sotilasoperaatiossa kuin esimerkiksi maavoimien tykistö tai merivoimien ohjusaseistus. Suomi kehittää jatkuvasti kybervaikuttamisen osaamistaan, mutta rauhan aikana se ole merkittävä asia puolustusvoimien perustehtävän kannalta. Sodassa tämä elementti on olemassa. Mutta näin rauhan aikana tiedustelun kannalta oleellista on toimintaympäristön jatkuva tarkkailu ja havainnointi, Ohraaho toteaa. Alueellisia joukkoja vahvistetaan uusilla kuorma-autoilla Kuva: Scania Oy Hannes Mattila, Hanna Tuulonen Edellisen kerran puolustusvoimat hankki kuorma-autoja Scania Oy:ltä vuonna Kuvassa vanhempi malli. Puolustusministeriö on valtuuttanut maavoimat hankkimaan 172 kuorma-autoa Scania Suomi Oy:ltä. Puolustusministeriön vanhemman hallitussihteerin Iikka Marttilan mukaan hankinta liittyy laajempaan puolustusvoimien alueellisten joukkojen huollon kehittämisohjelmaan. Hankinta tähtää alueellisten joukkojen logistisen suorituskyvyn parantamiseen, Marttila kertoo. Alueelliset joukot ovat yleensä operatiivisia joukkoja heikommin varusteltuja. Kehittämishankkeen tavoitteena on parantaa joukkojen huoltoa ja logistiikan johtoa. Erityisesti tarkoitus on panostaa räjähteiden, polttoaineiden ja veden täydennys- ja jakelukykyyn. Kehittämishankkeen myötä joukoille hankitaan raskaiden ajoneuvojen lisäksi muun muassa kontteja ja muuta kalustoa. Ajoneuvoista 151 ovat maansiirtoalustaisia, neliakselisia raskaita kuorma-autoja. Lisäksi maavoimat hankkii 21 kappaletta kolmiakselisia raskaita kuorma-autoja, joista 20 varustellaan koulutuskelpoisiksi. Kaikille ajoneuvoille solmitaan huolto- ja korjaussopimus. Hankinnan kokonaisarvo on 66,2 miljoonaa euroa, joka sisältyy budjettiin. Kuorma-autot toimitetaan vuosien välisenä aikana. Puolustusvoimat selvittää myös 12 maastokuorma-auton ostoa. Kyse on kevyesti panssaroiduista ajoneuvoista, jotka soveltuvat kriisinhallintatehtäviin. Hanke on tarkoitus toteuttaa suorahankintana Sisu Auto Oy:ltä. Selvitys valmistuu kevään aikana. Jos se johtaa suorahankintaan, kuorma-autojen toimittaminen menee arviolta vähintään vuoden 2016 puolelle, Marttila sanoo. Puolustusvoimat ei todennäköisesti kilpailuta hanketta, koska kyseessä on puolustustarvike ja suorahankinnan kriteerit näyttäisivät toteutuvan. Kaupan yhteishinta on 6 7 miljoonaa euroa.

4 4 uutiset ruotuväki 8/2014 lyhyesti Suomi harjoitteli Baltian maiden ja Naton kanssa Suomi osallistui Naton järjestämään Baltic Region Training Eventiin huhtikuuta. Viron, Latvian ja Liettuan lisäksi harjoitus tapahtui kansainvälisessä ilmatilassa sekä osallistuvissa johtokeskuksissa. Tapahtumassa harjoiteltiin kansainvälistä yhteistoimintaa radioyhteyden katketessa ilma-alukseen. Suomi osallistui harjoitukseen Ilmavoimien operaatiokeskuksesta Tikkakoskelta käsin tavoitteena testata ja harjoitella ilmatilannekuvan sekä tilannetiedon vaihtoa eri maiden johtokeskusten välillä. Harjoitukseen osallistuvat myös Ruotsi, USA, Viro, Latvia ja Liettua. HMa Puolustusvoimat mukaan Pukinjärven hankkeeseen Puolustusvoimat osallistuu Pukinjärven riskien selvittämiseen. Projektissa selvitetään järven pohjasedimenttien aiheuttamat haitat ja arvioidaan niiden merkitystä ympäristölle. Vaasassa sijaitseva Pukinjärvi on pahoin saastunut, ja sen tilanteesta on kiistelty jo pitkään. Huolta aiheuttaa järven kunnostamisesta mahdollisesti aiheutuvat turvallisuusriskit. Järven pohjassa saattaa olla itsestään syttyvää valkoista fosforia. Olemme mukana projektissa antamassa asiantuntija-apua ohjausryhmälle, kertoo erityisasiantuntija Matias Warsta puolustusministeriöstä. TKa Rajapinnassa kehitettiin suorituskykyjä Viestikoulun toimeenpanemassa Rajapintaharjoituksessa testattiin johtamisjärjestelmiä pääasiassa Riihimäen varuskunnassa viikoilla 13 ja 14. Johtamisjärjestelmien tekniseen yhteensopivuuteen painottuneessa harjoituksessa oli noin 550 osallistujaa niin puolustusvoimien omasta kuin muiden turvallisuusviranomaisten ja laitetoimittajien henkilöstöstä. Harjoituksen testitavoitteiden saavuttamisen osalta voidaan todeta, että merkittävä osa tekniseen yhteensopivuuteen liittyneistä kokonaisuuksista saatiin siirrettyä lähemmäksi tavoitetilaansa, kertoo Viestikoulun johtaja, everstiluutnantti Mika Huttunen. PEn Hengellisillä päivillä gospelia ja keskustelua Puolustusvoimien hengelliset päivät kokosivat Santahaminaan noin 60 puolustusvoimien työntekijää, varusmiestä, sotilaskotisisarta ja eläkkeelle jäänyttä henkilöstöä huhtikuuta. Tapahtuman ohjelmaan kuului esimerkiksi hartaus ja jumalanpalveluksia, tutustuminen Suomenlinnaan ja seurat. Päätöspäivänä käytiin paneelikeskustelu oikeasta ja väärästä. Järjestelyt ovat toimineet ja ihmiset ovat käsittääkseni olleet tyytyväisiä, kertoo Kaartin jääkärirykmentin sotilaspastori Suvi Kouri. PEn Varusmiehet ovat ahkeria verenluovuttajia Puolustusvoimat ja Veripalvelu ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenten ajan. Verenluovutustoiminta on tärkeä osa varusmiesten terveys- ja yhteiskuntavastuukasvatusta. Emmi Sivonen Verenluovutuksesta saatua verta käytetään esimerkiksi onnettomuusuhrien, syöpäpotilaiden ja keskoslasten hoidoissa sekä leikkauksissa. Luovutettu veri jaetaan kolmeen osaan: punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Näistä tehdään sitten hoitoon tarvittavat verivalmisteet ja plasmalääkkeet. Potilas saa juuri sitä veren osaa, jota hän tarvitsee, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun viestintäjohtaja Willy Toiviainen kertoo. Suomessa tarvitaan lähes tuhat verenluovuttajaa päivittäin. Näin varmistetaan riittävä verivalmisteiden määrä sairaaloiden potilaille. Veripalvelu järjestää luovutustilaisuuksia tarpeen mukaisesti. Näin verta ei kerätä liikaa, vaan aina sairaaloiden tarvitsema määrä. Toiviaisen mukaan verenluovuttajia ei ole kuitenkaan koskaan liikaa. Aina tarvitaan reserviksi luovuttajia, mikäli tilanne vaatii pikaisesti verivarastojen täydentämistä. Varsinkin nuoria luovuttajia tarvitaan mielellään oikein runsaasti. Veripalvelu kiertää varuskunnissa Hanna Tuulonen Raiskaukset ja muu seksuaalinen väkivalta ovat yleisiä sodankäynnin muotoja, joiden uhreina ovat usein naiset. Naton pääsihteerin alaisuudessa työskentelevän erityisedustaja Mari Skåren mukaan aseellisten konfliktien osapuolten ja ulkopuolisten tahojen on ymmärrettävä, miten ja miksi kriisitilanteet vaikuttavat miehiin ja naisiin eri tavalla. YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1325 todetaan, että aseellisten konfliktien negatiiviset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin ja lapsiin. Skåren mukaan naisten osuutta on tästä syystä lisättävä kriisinhallinta- ja rauhanturvaajatehtävissä sekä rauhanneuvotteluissa. Jotta voimme varmistaa, että meillä on oikeat henkilöt oikeissa tehtävissä on meidän panostettava naisten osallistamiseen yhtä paljon kuin miesten. Turvallisuus ja puolustus ovat monimutkaisia Verta voi käydä luovuttamassa Veripalvelupisteillä ympäri Suomen. Veripalvelu järjestää verenluovutustilaisuuksia suurimmissa joukko-osastoissa pari kertaa vuodessa. Toiviaisen mukaan Suomessa vuosittain kerätystä verestä noin prosentti tulee varusmiehiltä. Kokonaismäärä ei ole niin mittava, mutta varuskuntaluovutuksilla on kuitenkin erittäin tärkeä merkitys Veripalvelulle. Varuskunnissa nuoret nimittäin tutustuvat verenluovutukseen ensimmäisen kerran. Tuo kokemus on tärkeä tulevaisuuden kannalta. Kenttälääkinnän palveluyksikön apulaisjohtajan, lääkintämajuri Petteri Harjuvaaran mukaan varusmiehet ovat sukupuolesta riipumatta osallistuneet aktiivisesti ja innokkaasti verenluovutustilaisuuksiin. Vapaaehtoisesti palvelukseen tulleina naispuoliset varusmiehet ovat usein lähtökohtaisesti motivoituneempia ja aktiivisempia kuin miehet keskimäärin. Tässä asiassa merkittäviä eroja ei kuitenkaan ole, aktiivisia verenluovuttajia löytyy miehistäkin. Luovutustilaisuudet vaativat ennakointia seikkoja, jotka tarvitsevat tuekseen laajaa asiantuntemusta ja osaamista. Skåren mukaan naisten osallistumista niin päätöksentekoon kuin suunnitelmien toteuttamiseen on lisättävä, sillä kriisitilanteita koskevissa neuvotteluissa on usein läsnä vain miehiä. Valtioiden osallistuttava aktiivisesti Skåre painottaa, ettei Natolla ole ohjenuoraa siihen, miten valtioiden tulisi toimia naisten lisäämiseksi kansainvälisissä tehtävissä. Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää, että hyväksi havaittuja käytäntöjä jaetaan aktiivisesti valtioiden välillä. Asevoimat ja niiden tarjoamat mahdollisuudet on tehtävä naisille houkuttelevammiksi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki häirintä ja ahdistelu on kitkettävä pois. Jokaiselle on myös Ennen verenluovutusta pidetään informaatiotilaisuus, jossa perehdytään luovutustapahtumaan sekä verenluovutuksen estäviin rajoitteisiin. Verta voi luovuttaa perusterve, yli 50 kiloa painava henkilö. Liian alhainen hemoglobiini on yleisin este verenluovutukselle, Toiviainen kertoo. Emmi Sivonen Luovutustilaisuudet suunnitellaan sellaisiin ajankohtiin, etteivät ne häiritse varusmieskoulutusta. Kaikilla verenluovutukseen Suomen Kantasolurekisteriin tarvitaan jäseniksi erityisesti nuoria miehiä, jotka ovat tarvittaessa valmiita luovuttamaan kantasolujaan esimerkiksi verisyöpää sairastavan potilaan pelastamiseksi. Tällä hetkellä Suomen Kantasolurekisterissä on noin jäsentä. Heistä kolmasosa on miehiä. Kantasolusiirteen ja potilaan kudostyypin tulee olla erittäin tarkasti yhteensopivat. Jotta mahdollisimman moni potilas saisi hyvin sopivan siirteen, rekisterin kokoa tulee kasvattaa ja sukupuolijakaumaa oikaista, Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun viestintäjohtaja Willy Toiviainen sanoo. Biologisista syistä miehet valikoituvat naisia useammin luovuttajiksi. Miehet ovat pääosin kookkaampia, joten heiltä voidaan kerätä enemmän kantasoluja, jotka riittävät paremmin potilaan hoitamiseen. Naispuolinen luovuttaja on myös raskaaksi tullessaan esty- osallistuvilla on kyseisenä päivänä vapautus marssi-, taistelu- ja liikuntakoulutuksesta, Harjuvaara kertoo. Kantasolurekisterissä on tarvetta miehille nyt luovuttamaan lähes kahden vuoden ajan jokaista synnytystä kohden. Kantasolurekisteriin ilmoittaudutaan nykyään verkossa entisen paperilomakkeen sijaan. Kirjautuminen Veripalvelun järjestelmään tapahtuu sähköisesti pankkitunnusten avulla. Lisäksi Veripalvelun sivulla voi selvittää, sopiiko veren- tai kantasoluluovuttajaksi. Testi löytyy osoitteesta Enemmän naisia kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtäviin Kuva: Eero Kuosmanen tarjottava mahdollisuus oman osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, Skåre lisää. Skåren työ pohjautuu YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2000 hyväksymälle päätöslausemalle Lauselman myötä turvallisuusneuvosto haluaa vahvistaa naisten tärkeää roolia konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa sekä rauhanrakentamisessa. Sen mukaan naisten tasa-arvoista osallistumista on edistettävä kaikissa pyrkimyksissä rauhan sekä turvallisuuden ylläpitämiseksi. Skåre vieraili Suomen Atlantti- Seura ja ulkoasianministeriö järjestämässä Miksi sukupuolella on merkitystä -keskustelutilaisuudessa 18. maaliskuuta. Naton erityisedustaja Mari Skåren mukaan naiset on otettava mukaan kriisitilanteita koskeviin neuvotteluihin ja suunnitelmien toteuttamiseen. Kuva: Jonna Kaasalainen

5 ruotuväki 8/ uutiset Sotiemme Veteraanit -keräys on käynnistynyt aiempaa paremmin tähtäimessä Sekatuvat varuskuntiin? Teemu Kakko Joonas Välilä Sotilaiden hiihdon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin maaliskuuta Kommattivaarassa Sodankylässä ja Levitunturilla Kittilässä. Kommattivaarassa kisailtiin maasto-, partio- ja ampumahiihdossa sekä hiihtosuunnistuksessa. Levillä järjestettiin suurpujottelu. Kilpailut sujuivat erinomaisen hyvin ja joukkueilta saatu palaute oli positiivista, kilpailun pääsihteeri, kapteeni evp Asko Hirvisalo kertoo. Olosuhteet kilpailuissa olivat Hirvisalon mukaan hyvät. Sää oli kisojen ajan aurinkoinen. Yöpakkanen, aamun muutama pakkasaste ja päivällä olleet lämpöasteet tekivät olosuhteista loistavat. Hanna Tuulonen Prikaatikenraali Kim Jäämeri on vastaanottanut ja aloittanut työtehtävänsä ilmavoimien uutena komentajana. Monikansallisesta harjoituksesta Yhdysvaltain Virginiasta tavoitettu Jäämeri kertoo ensimmäisten viikkojen kuluneen täydessä vauhdissa virkatehtäviä hoitaen. Varusmiehet keräävät suuren osan Sotiemme Veteraanit -keräyksen tuotosta. Sotiemme Veteraanit 2014 varainhankinta käynnistyi varusmieskeräyksellä maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Kevään varusmieskeräykset kestävät toukokuun loppuun asti. Syksyn keräykset alkavat elokuussa. Veteraanivastuu ry:n varainhankkija Matti Liuhdon mukaan tämän vuoden keräykseltä odotetaan yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Tämä vuosi on käynnistynyt hieman edellistä vuotta paremmin. Olemme muutaman prosentin edellistä vuotta edellä tässä vaiheessa, Liuhto kertoo. Sotiemme Veteraanit -keräyksillä tuetaan veteraanien lisäksi heidän puolisoidensa, leskiensä ja sotaleskien kotona selviytymistä. Saadulla tuotolla avustetaan muun muassa hoito- ja lääkekuluissa, hankitaan apuvälineitä ja järjestetään kuntoutusta ja virkistystoimintaa. Liuhdon mukaan keräyksestä on iäkkäille veteraaneille ja heidän puolisoilleen huomattavaa apua. Sotiemme veteraaneja on elossa vielä yli Heistä puolet saa eläkettä alle tai noin euroa kuukaudessa. Korkea ikä lisää tarpeita, joista selviämiseen pienet kuukausitulot eivät riitä, Liuhto toteaa. Sotiemme Veteraanit on valtakunnallisen varainhankinnan tunnus, jossa ovat mukana kaikki veteraanijärjestöt: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto sekä Kaatuneitten Omaisten Liitto. Yhteisiä keräyksiä liitot ovat järjestäneet vuodesta Sitä ennen liitot ovat järjestäneet omia keräyksiään. Itsenäisyys on veteraanien ansiota Helsinkiläinen Juha Klingberg Jäämeri on järjestyksessä 19. ilmavoimien komentaja. Hänen mukaansa komentajanvaihdon myötä tulee varmasti tapahtumaan joitakin muutoksia. En kuitenkaan juuri nyt koe tarvetta muihin muutoksiin kuin niihin, jotka jo toimeenpanovaiheessa olevat puolustusvoimauudistus, ilmavoimien liikkuvammaksi muuttuva taistelutapa sekä rakentumassa olevat Hornetin ja lahjoitti veteraanikeräykseen rahaa Senaatintorin kupeessa. Hän on osallistunut veteraanikeräykseen aikaisemminkin, mutta myöntää sen olevan enemmän vain satunnainen tapa. Klingberg aikoo jatkaa lahjoittamista tulevinakin vuosina, jos vain rahaa keräävä varusmies tulee kadulla vastaan. Lahjoitin rahaa veteraanikeräykseen, koska tarkoitus on mielestäni hyvä. Äitini on, ja isäni oli veteraani, Klingberg kertoo. Lapissa kisattiin MM-mitaleista Tero Linnainmaa tuulettaa pronssimitaliaan. Kilpailuihin osallistui 230 urheilijaa ja 100 toimihenkilöä kaiken kaikkiaan 21 maasta. Urhelijat olivat tyytyväisiä majoitukseen ja ruokailuun, jotka järjestettiin Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Myös helsinkiläinen Laura Grönmark pitää tärkeänä, että jäljellä olevia sotaveteraaneja tuetaan. Hänen mukaansa veteraanien merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei voi korostaa liikaa. Grönmark aikoo jatkaa lahjoittamista tulevaisuudessakin, mikäli veteraaneja vain riittää. Veteraanien merkitystä Suomen itsenäisyydelle ei tule joka päivä mietittyä. Ihmisten tulisi ajatella heitä enemmän, Grönmark toteaa. Kisojen järjestelyissä käytettiin myös konsulttiapua. Suurpujottelun järjestämisessä avusti Levi Ski Club ja hiihtosuunnistuksessa Lapin Veikot suunnistusjaosto Sodankylästä. Tulos-, kuuluttaja- ja ampumaratapalvelut piti ostaa ulkopuolelta. Sodankylän kunnalla ja Jääkäriprikaatilla ei ollut Kansainvälisen ampumahiihtoliiton sääntöjä täyttävää ampumarataa. Käytännössä rata piti vuokrata kisaa varten, Hirvisalo sanoo. Kisojen ylivoimaisesti menestynein maa oli Ranska kahdeksalla kultamitalillaan. Myös Itävalta ja Saksa olivat vahvoja. Suomi sai kisoista kaksi pronssia. Molemmat mitalit tulivat hiihtosuunnistuksesta. Seuraavat kisat järjestetään Ruotsissa, Bodenin kunnassa, vuonna Ilmavoimien uusi komentaja täydessä vauhdissa Kuva: Combat Camera/Alec Orko tutkailmavalvonnan uudet kyvyt tuovat mukanaan. Komentajavaihdon juhlatilaisuus järjestettiin Luonetjärven varuskunnassa Tikkakoskella 31. maaliskuuta. Uudessa tehtävässään Jäämeri aloitti 1. huhtikuuta. Jäämeri siirtyi tehtävään ilmavoimien operaatiopäällikön virasta. Aikaisemmin Jäämeri on toiminut muun muassa Satakunnan lennoston komentajana, Maanpuolustuskurssien johtajana ja Pääesikunnassa osastoesiupseerina. Yleisesikuntaupseerin tutkinnon Jäämeri suoritti vuonna 1999 ja prikaatikernaaliksi hänet ylennettiin itsenäisyyspäivänä Ilmavoimien aikaisempi komentaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen siirtyi reserviin huhtikuun alusta. Hän palveli ilmavoimien komentajana helmikuusta 2012 alkaen. Kuva: Svante Gullichsen Helena Immonen Kohta 20 vuoden ajan asepalvelusta suorittavat miehet ja naiset on kasarmeilla majoitettu eri tupiin, mutta maastossa sekamajoitus sallitaan. Tänä vuonna Varusmiesliitto esitti kannanoton sekatupien puolesta. Mihin tämä käytäntö perustuu, Kainuun jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jyrki Kaisanlahti? Naisille on haluttu antaa tietynlainen suoja vapaa-ajalla ja öisin, joten heillä on omat sosiaali- ja majoitustilat. Maastossa on vaikeampi koota naiset omaan telttaan, sillä he saattavat jakautua erilaisiin tehtäviin organisaatiossa, tai harjoituksessa on vain yksi tai kaksi naista, jolloin teltan ylläpito olisi vaikeaa. Kasarmilla keskittäminen yhteen tupaan ei aiheuta ylimääräistä vaivaa. uutisia muualta Ukrainan kriisi hävitti kriittisyyden asevelvollisuuuta kohtaan Pataljoonassanne palvelee erikoistehtävissä koiranohjaajina sekä miehiä että naisia. Miten yhteismajoitus maastossa mielestänne vaikuttaa ryhmähenkeen, tai onko siitä seurannut jotain ongelmia? Koiranohjaajien lisäksi meillä on tiedustelukomppanian mukana välillä sissiradisteja, joista osa on naisia. Ei meillä ole ollut mitään ongelmaa maastoharjoituksissa. Ryhmäytymisen kannalta on äärimmäisen tärkeää olla omissa joukoissa. Norjassa yksikön päällikkö päättää tupajaosta, ja asiaa kysytään usein varusmiehiltä itseltään. Sekatupien on havaittu lisäävän ryhmähenkeä ja vähentävän seksuaalista häirintää. Voitaisiinko Suomessakin siirtyä Norjan malliin? Nykyinen järjestelmä on mielestäni toimiva. Näen kuitenkin, että olisi aiheellista kokeilla, miten sekatuvat toimisivat. On ennusteita, että se parantaa ryhmähenkeä. Koska tätä ei ole Suomessa kokeiltu, en kannata sekatupiin siirtymistä suoraan käskymenettelyllä. Olisi hyvä kysyä varusmiehiltä mielipidettä ja selvittää komppanioittain, miten järjestelmä toimisi. Ukrainan kriisi ja Venäjän toiminta Krimillä on aktivoinut yleistä keskustelua turvallisuuspolitiikasta ja puolustusvoimien asemasta. Maavoimien komentajan, kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärven, mielestä kriittisyys asevelvollisuutta kohtaan on väistynyt tai kadonnut jopa kokonaan. Ihmiset ymmärtävät, ettei ammattiarmeija riitä maan puolustamiseen. Myös sotilaallinen liittoutuminen kulkee käsi kädessä asevelvollisuuden kanssa. Miksi joku tulisi meitä puolustamaan, jos meidän omat voimavarat eivät ole riittävät. Jyväsjärvi siirtyy kesällä Pääesikuntaan sotatalouspäälliköksi. Itä-Savo 6.4. Kehittämishanke ylitti odotukset Varusmiesten liikuntakerhot toimivat kaikissa varusmiehiä kouluttavissa joukko-osastoissa. Kerhojen lajivalikoima on monipuolistunut. Kaikilla varusmiehillä on mahdollisuus osallistua kerhojen toimintaan. VLK-toiminta on saavuttanut tämän tason kolme vuotta kestäneen kehittämishankkeen aikana. Olemme ylittäneet hankkeelle asetetut tavoitteet monessa suhteessa. Lisäksi keräsimme paljon tietoa VLK-toiminnan kehittämiseen, iloitsee hanketyöryhmä raportissaan. Kerhotoimintaa oli järjestetty 28 lajissa hankkeen alkaessa. Hankkeen aikana lajikirjo kaksinkertaistui 58 lajiin. Kerhoihin osallistuminen kasvoi 27,8 prosentilla osallistujasta osallistujaan. Uusia välineitä hankittiin muun muassa FastScoop-, Ultimate- ja Salibandy-lajeihin. Sotilasurheilu 2/2014 Laturetki sujui monipuolisesti Tänä talvena säiden haltija on perusteellisesti koetellut erinäisten hiihtotapahtumien järjestäjiä ja monet ovatkin joutuneet nostamaan kädet pystyyn lumipulan johdosta. Samassa tilanteessa oli myös Huovinretki ry:n laturetki 50-vuotis juhlan edellä. Periksi ei haluttu antaa vaan koko kansan liikuntatapahtuma päätettiin järjestää vallitsevissa olosuhteissa. Polkuretki talven keskellä saikin liikkeelle runsaat 400 kuntoilijaa, jotka hiihtämisen sijaan kävelivät, hölkkäsivät tai pyöräilivät 5 15 kilometrin lenkin Porsaanharjun upeissa maisemissa. Reitti oli pääosin kuiva ja maisemat upeita. Itselleni patikointi on mieluista, sillä hiihto ei ole oikein minun juttuni, sanoi retken suojelija, Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Pekka Toveri 15 kilometrin lenkin jälkeen. Porilainen, maaliskuu 2014 Toimittanut Deniz Kaya

6 6 maailmalla ruotuväki 8/2014 lyhyesti Japani aikoo ampua alas Pohjois-Korean ohjukset Japanin puolustusministeri on määrännyt maan puolustusvoimat ampumaan alas kaikki Pohjois-Korean ohjukset. Nimettömän lähteen Reutersille antamien tietojen mukaan puolustusministeri Itsunori Odonera määräsi merivoimat pudottamaan ohjukset, jotka Pohjois-Korea laukaisee huhtikuussa pitämiensä kokeiden aikana. Pohjois-Korea laukaisi keskimatkan ballistisen testiohjuksen 26. maaliskuuta. Etelä-Korea vastasi ampumalla oman testiohjuksensa. Pohjois-Korean uskotaan myös suunnittelevan uutta ydinkoetta. (Reuters 5.4.) HMa Suomalaisia tulitettiin Afganistanissa Suomalaiset rauhanturvaajat joutuivat tulituksen kohteeksi perjantaina 4. huhtikuuta. Hyökkäys ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Suomalaiset olivat kouluttamassa afgaaniviranomaisia noin 15 kilometriä Mazar-e-Sharifista pohjoiseen, kun joukkoa kohti avattiin tuli. Tiedotusupseeri Jori Taipaleen mukaan suomalaisosasto oli noin kymmenen hengen vahvuinen. Taipale kertoo käynnissä olevien vaalien luoneen jännitteitä Afganistanissa, mutta suomalaisten toimialueella Mazar-e- Sharifissa tilanne on suhteellisen rauhallinen. Odotamme mielenkiinnolla, miten vaaleissa käy, Taipale sanoo. (Puolustusvoimat 9.4.) HMa Britti ampui kuusi yhdellä laukauksella Brittiläinen tarkka-ampuja tappoi kuusi Taleban-kapinallista yhdellä laukauksella eteläisessä Afganistanissa viime joulukuussa. Laukaus osui itsemurhapommittajan räjähdeliivin laukaisijaan, jolloin liivi räjähti. Itsemurhapommittaja ja viisi ryhmään kuulunutta taistelijaa kuolivat. 9th/12th Royal Lancers -ratsuväkirykmentin komentaja, everstiluutnantti Richard Slack kertoo korpraalin estäneen merkittävän hyökkäyksen. (The Telegraph, 31.3.) PEn Ilmavoimat osallistui Frisian Flags harjoitukseen Suomi osallistui Alankomaiden Kuninkaallisten ilmavoimien järjestämään Frisian Flags -harjoitukseen. Harjoitukseen osallistui noin 50 lentokonetta kymmenestä eri maasta. Ilmavoimat osallistui kuudella Hornet-monitoimihävittäjällä. Harjoitus toteutettiin pääsääntöisesti Pohjanmeren ilmatilassa. Suomen harjoitusosasto tukeutui Alankomaiden tukikohta- ja ilmatilannekuvapalveluihin. Tavoite Frisian Flags -harjoituksessa oli harjoitella isojen lento-osastojen toimintaa, kuten raportointia, toimintaa ja toiminnan suunnittelua vaativissa olosuhteissa. (www.lentoposti.fi 11.4.) JVä Liennytys laskee sodan uhkaa Lähi-idässä Iranin ydinaseneuvottelut ovat edenneet. Islamin suuntauksia käytetään valtapoliittisten intressien perusteena. Pauli Engblom Emmi Sivonen Rakenteilla oleva IR-40-raskasvesireaktori on osa Iranin ydinohjelmaa. Iranin suhteista muun muassa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vastaava ulkoministeri Majid Takht Ravanchin mukaan maa ei halua olla eristäytynyt. EU teki tiistaina 1.huhtikuuta lopullisen päätöksen, jonka seurauksena Suomi lähettää sotilaita EUFOR RCA -kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan Tasavaltaan. Viime viikolla EU:ssa tehtiin käynnistyspäätös, operaatio käynnistyy huhtikuun aikana. Suomesta on lähdössä 24 sotilasta Keski- Afrikkaan osana kriisinhallintaoperaatiota, ulkoasiainministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikön päällikkö Mikko Kinnunen kertoo. Operaation tavoitteena on suojella siviiliväestöä, tukea humanitaarisen avun perillepääsyä ja vakiinnuttaa olosuhteita. Tiivis koulutus valmistaa tulevaan Kuva: Jonna Kaasalainen Iranin ulkopoliittisen linjan muutokset ja länsimaiden liennytyspolitiikka vaikuttavat koko Lähiidän geopoliittiseen tilanteeseen. Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut Iranin varaulkoministeri Majid Takht Ravanchi kertoi Ulkopoliittisen instituutin 1. huhtikuuta järjestämässä seminaarissa Iranin näkemyksiä viimeaikaisesta kehityksestä. Hänen mukaansa viime kesänä presidentiksi valittu Hassan Rouhani on toteuttanut lupaamaansa maltillista politiikkaa välttäen äärimmäisyyksiä ja pitäen kiinni maan uskonnollisista periaatteista. Iranin ja niin sanottujen P maiden eli Yhdysvaltojen, Venäjän, Iso-Britannian, Ranskan, Kiinan ja Saksan ydinaseneuvottelut ovat edenneet. Neuvottelujen tavoitteena on muun muassa, että kesäkuuhun mennessä Iranissa saisi olla vain energiantuotantoon tarkoitettua matalarikasteista uraania. Ydinaseisiin käytetään korkearikasteista uraania. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tavoitteeseen voidaan päästä, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkija, kapteeni Antti Paronen. Parosen mukaan kyse on osittain diplomaattisesta pelistä, sillä uraanin rikastamisessa suurin työ on aineen väkevöittäminen matalarikasteiseksi. Diplomatian keinoin on saavutettu jotain, mitä pakotteilla ei olisi saatu aikaiseksi. On astuttu tielle, jossa presidentti Rouhanin hallinto, kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA tai Yhdysvallat ei menetä kasvojaan. Saudi-Arabia penseänä Seminaarissa Ravanchi tuomitsi Iranille asetetut talouspakotteet epäreiluina ja korosti, että talousasioissa on otettu askeleita neuvotteluissa. Ravanhci esiintyi sovinnollisesti ja peräsi dialogia toimijoiden välille. Menneet ovat menneitä. Emme halua eristyä, Ravanchi sanoi. Parosen mukaan Iranin aitoa halua edetä neuvotteluissa voidaan epäillä. Toisaalta voi olla, että tämä on Rouhanin hallinnolle ainoa tapa pysyä vallassa ja saada pakotteet pois. Kansa maassa on äärimmäisen tyytymätöntä ja suhteellisen hyvin koulutettua, mikä ei ole kovin luonnollista autoritäärisen hallinnon alla. Vaikka ydinaseneuvottelut ovat Kriisinhallintaoperaatioon lähteviä sotilaita koulutetaan Porin prikaatissa Säkylässä. Heille annetaan muun muassa ase- ja ampumakoulutusta, räjähdetietoisuuskoulutusta sekä ajoneuvokoulustusta. Keski-Afrikkaan lähtee räjähteiden raivaamiseen erikoistunut joukko sekä yhteysupseereita. He ovat suomalaisia upseereita, jotka pitävät yhteyttä paikallisten virkamiesten kanssa. Lisäksi Suomesta lähtee jonkin verran esikuntaupseereita operaation johtoesikuntaan Kreikan Larissaan, Kinnunen kertoo. EU-operaatioon lähtee kaikkiaan noin tuhat sotilasta. Viro lähettää lähes 50 ja Latvia noin 30 sotilasta Keski-Afrikkaan. Saksa avustaa muutaman sotilaan lisäksi ilmakuljetuksissa. Kaksi viikkoa kestävä tiivis koulutus Säkylässä valmistelee sotilaita operaatiota varten. edenneet, on Lähi-idän tilanne jännittynyt. Yhdysvaltojen merkittävä liittolainen Saudi-Arabia on ollut huolissaan Yhdysvaltojen ja vihollismaansa Iranin suhteiden lämpenemisestä. Ravanchi ei alustuksessaan nimennyt Saudi-Arabiaa, mutta kritisoi, miten eräät valtiot uskovat neuvottelujen olevan pois heiltä. Parosen mukaan Iran pyrkii nousemaan shiia-valtiona shiia-islamilaisen maailman kärkeen, kun taas Saudi-Arabia tavoittelee sunnalaisislamilaisen maailman johtoasemaa. Myös Turkki on tässä pelissä vahvoilla, eivätkä kaikki sunnalaiset maat ole taipuvaisia Saudi-vaikutukseen, Paronen kertoo. Islamin suuntauksia käytetään poliittisten intressien välineenä. Sunnalaisten ja shiialaisten kärjistyneet välit ilmenevät myös sotilaallisina jännitteinä. Esimerkiksi Syyrian pitkittyneessä sisällissodassa Iran tukee presidentti Bashar al-assadin hallintoa ja Saudi- Arabia kapinallisia. Lähi-idän tilanteeseen vaikuttaa myös Irakin muuttunut tilanne. Maan väestöstä shiiamuslimeita on noin 60 prosenttia ja sunnimuslimeja noin 40 prosenttia. Yhdysvaltain miehitys kaatoi sunnalaisen Saddam Husseinin hallinnon ja tilalle noussut shiialainen hallinto on muuttanut alueen tasapainoa. Saudi-Arabia ei ole ollut tyytyväinen siihen, että sen liittolainen Yhdysvallat nosti Irakiin shiiahallinnon. Paronen ei usko tilanteen akuuttiin eskaloitumiseen. Jos tilanne kärjistyy, syntyisi konflikti nimenomaan sunni- ja shiiamaailman välillä. En kuitenkaan jaksa uskoa, että tilanne yltyisi sodaksi, koska Iranilla on liennytyksessä paljon pelissä. Diplomatia on lievittänyt parin vuoden takaisia uhka-arvioita. Keski-Afrikan kriisinhallintaoperaatio alkaa huhtikuussa Operaation tehtävänä on osallistua uhattuna olevan väestön suojeluun. Kuva: Wikimedia Commons Kuva: Puolustusvoimat/Liisa Hentunen

7 ruotuväki 8/ reportaasi Kuvat: Jonna Kaasalainen Siirtyminen taloon vaatii keskittymistä. Jokaisella on tärkeä rooli rynnäkön onnistumisen kannalta. Lentokentän laidalla Ruotuväen toimittaja ja valokuvaaja hyppäsivät keskelle harjoitusta Utissa. Päivän aikana tutustuttiin Utin jääkärirykmentin arkeen. Deniz Kaya Ulkomaille Uttiin, kaukomaille Kaipiaisiin niin kuului sanonta Kouvolassa, kun auton keula suunnattiin kohti Utin jääkärirykmenttiä. Edessä oli tutustuminen mielenkiintoiseen erikoisjoukkoon ja heidän maailmaansa. Saavumme illalla Utin varuskunnan porteille. Sotilaspoliisin tarkistaessa tietojamme jäämme kuvaajan kanssa seuraamaan kentälle juuri laskeutuvaa helikopteria. Reaktio ihan oikean helikopterin näkemisestä näinkin läheltä on lapsenmielinen ja innostunut. Aamu on aamu, oltiin sitten missä varuskunnassa tahansa. Herätys, pesulle ja aamupalaa masuun. Yöllä talon yläpuolella pörrännyt helikopteri oli valvottanut muutamia varusmiehiä. Itse odotin malttamattomana jo päivän harjoitusta. Olisi viimein aika kurkistaa laskuvarjojääkäreiden koulutukseen. Eräs yliluutnantti lupautui oppaaksemme. Häntä odottaessamme lukiokaverini saapui yllättäen vaihtamaan kuulumisia. Kävimme nopeasti läpi palvelusaikamme kohokohdat. Tuntui hassulta, kuinka eri reittejä pitkin olimme nyt sattumoisin törmänneet. Hän laskuvarjojääkärinä, minä toimittajana. Kuin toimintaelokuvassa Tunnelma on rennon odottavainen. Ajamme autolla Utin lentokentän ohi. Keväinen aamuaurinko valaisee kiitoradan ja ajatuksissa siintää hetken unelma matkasta vielä Uttiakin kaukaisempaan kohteeseen. Saavumme punaisen talon pihaan, jossa joukkueellinen laskuvarjojääkäreitä on jo ryhmittynyt kolmiriviin. Heille jaetaan vielä viimeiset ohjeet ennen harjoituksen alkua. Tavoitteena on oppia liikkumaan ryhmässä harjoitustalon haastavassa ympäristössä. Tilanne muuttuu yllättäen kuin kohtaukseksi toimintaelokuvassa. Ovi paiskautuu auki ja miehet siirtyvät tarkan koreografian mukaan sisälle. Paukkupatruunoiden pauke lisää jännitystä tilanteessa. Muutamien toistojen jälkeen käydään läpi, mitä tulisi vielä parantaa. Omasta mielestäni harjoitus näytti menneen hyvin. Näitä mustahaalarihommia, siis rynnäkkömiesharjoittelua, aloiteltiin taas pienen tauon jälkeen. Siihen nähden meni ihan hyvin. Joka vedolla suoritus paranee ja pikkuhiljaa saadaan taas tuntumaa, kommentoi harjoitukseen osallistunut alikersantti Kekkonen. Ruokatauolla ehdin tutustua paremmin laskuvarjojääkäreiden elämään. Peruspäivä kasarmilla alkaa kuuden maissa. Saman tien noustaan ylös ja lähdetään aamulenkille, joka on noin pari kilometriä, kertoo kokelas Niemensivu. Vuodesta toiseen Uttiin riittää hakijoita sekä laskuvarjojääkäreiden koulutukseen että muihin tukitehtäviin. Niemensivun ja Kekkosen mukaan hakijoita laskuvarjojääkäriksi houkuttelee koulutuksen erikoisuus ja haastavuus. Varmaan kaikilla lukee hakupapereissa, että haluaa haastaa itsensä henkisesti ja fyysisesti, tiivistää Kekkonen. Meitä on tässä tämä yksi tiivis veljessakki. Tommi Vatto viettää iltavapaat kotona. Aikaa jää usein myös koirien ulkoiluttamiseen. Laskuvarjojääkäreiden ryhmähenki on aivan erilainen verrattuna suurempiin varuskuntiin. Meitä on tässä tämä yksi tiivis veljessakki, jossa me koetaan kaikki yhdessä, täydentää Niemensivu. Haastattelua tehdessäni läheiseltä kentältä nousee lentokone. Vain muutaman minuutin kuluttua taivaalla leijailee useampi laskuvarjohyppääjä. Vaikka tänään seuraamamme harjoitus pitää meidän jalkamme tukevasti maan pinnalla, ovat Niemensivu ja Kekkonen päässeet kokemaan, miltä laskuvarjohyppääminen tuntuu. Jälkeenpäin en muista sitä, kun istumme koneessa ja tulee käskyt ylös ja koukku kiinnitä. Vasta, kun ollaan ilmassa ja varjo on auki, tajuaa kaiken menneen hyvin, kuvailee Kekkonen. Laskuvarjohyppääjien koulutus varusmiehille ei anna lisenssiä hypätä palveluksen ulkopuolella. Miehet kuitenkin uskovat, että moni suorittaa siviililaskuvarjohyppäämiseen vaadittavan luvan asepalveluksen jälkeen. Raja ei ole enää uskalluksessa. Kunhan vaan saa elämän siihen kohtaan, että on aikaa ja rahaa käydä lupakurssi, kertoo Niemensivu. Iltavapailla Rankan päivän jälkeen on aika suunnata ansaituille iltavapaille. Monet Utissa palvelevat varusmiehet suuntaavat iltavapaillaan varuskunta-alueen ulkopuolelle. Vierailemme tukikomppaniassa palvelevan lääkintämies Tommi Vaton kotona. Hän asuu vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä varuskunnasta. Sotilaskodin lisäksi monet viettävät illan salilla, harrastuksissa tai Kouvolan keskustassa. Itse ehdin irrottautua sotilaselämästä kotona. Täällä nukun tai käyn moikkaamassa kavereita. Ja koirat pitää käyttää ulkona. Siis ihan peruselämää, toteaa Vatto. Alkuun jopa hiukan pelkäsin, miten minut otettaisiin vastaan vieraana ihmisenä vieraassa paikassa. Utissa oli kuitenkin mukava vierailla. Ihmiset ovat pienessä varuskunnassa rentoja ja ystävällisiä, sillä lähes jokainen tuntee toisensa. Harjoitustalossa laskuvarjojääkärit kohtasivat useita yllätyksiä. Puukolla uhannut henkilö pysähtyi ryhmän edessä napakoilla käskyillä.

8 8 MAASTOMUOTI ruotuväki 8/2014 Maastokuvio maastoutuu, sitä on kaikkialla. Muoti-ilmiönä se tulee ja menee. Se on yksi näkyvimmistä ja helpoiten erottuvista armeijan vaikutteista muotiteollisuuteen. Selvitimme Varustelekan johtaja Valtteri Lindholmilta ja pukusuunnittelija Jaana Sivoselta, miksi maastokuvio on niin suosittu ja minkälaista historiaa erilaisiin kuoseihin kätkeytyy. Miten tähän tultiin? Vaatesuunnittelussa on hyödynnetty olkapoletteja, lentäjätakkeja, kaksirivisellä napituksella olevia päällystakkeja sekä khakin, vihreän ja laivastonsinisen värejä. Jälleen tänä keväänä kaupoissa on paljon vaatteita, jotka ovat saaneet vaikutteita eri maiden armeijoiden vaatteista ja printeistä. Maastokuvioisia vaatteita myydään niin nuorisovaatekaupoissa, urheiluvaatekaupoissa, muodin aallon harjalla olevissa liikkeissä kuin alternative-pukeutumiseen suuntautuneissa kaupoissakin. Suurimpia nykyiseen muotiin vaikuttaneita muutoksia alkoi tapahtua 1940-luvulla, kun Yhdysvaltain armeija alkoi kehittää ensimmäistä versiotaan maastokuvioidusta puvusta. Vihreämustaa kuviota testattiin Vietnamin sodassa ja sittemmin sitä kehitettiin lisäämällä kuvioon ruskeaa. Samalla myös kuviota suurennettiin. Vuonna 1983 Yhdysvaltain asevoimat otti vakituisesti käyttöön maastokuvion, joka on edelleen suosituin ja eniten käytetty kuvio muotiteollisuudessa ja vaatesuunnittelussa. Ensimmäisen kerran maastokuvion muotiteollisuuteen toi Stephen Sprouse vuonna 1987, kun hän sai Andy Warholin punakeltaisen maastokuvion käyttöön muotiluomuksiinsa. Muotiteollisuuden lisäksi maastokuvioiset armeijan vaatteet vakiinnuttivat asemaansa myös erilaisissa alakulttuureissa, muun muassa Englannissa 1960-luvulla syntyneessä skinhead-nuorisokulttuurissa. Kuvioita Yhdysvalloista Suomessa maastokuvioiset puvut otettiin käyttöön jo vuonna 1962, eli hieman yli kaksikymmentä vuotta ennen Yhdysvaltoja. Vaikka Suomi oli selkeä edelläkävijä kuvion käytössä, on Yhdysvaltain armeijan maastokuvio kaikista laajalle levinnein. Armeijatavaran erikoisliike Varustelekan johtaja Valtteri Lindholm kertoo, että Yhdysvaltain 80-luvun maastokuvion suosiolle on kaksi selkeää syytä. Suurvaltojen tekemisiä kopioidaan herkästi. Lisäksi Yhdysvalloissa valtion tuottamalla materiaalilla ei ole käyttörajoituksia eli armeijan käyttöön suunniteltu maastokuvio oli vapaasti kenen tahansa kopioitavissa, Lindholm taustoittaa. Maastokuvion yleisimmät värit ovat eri sävyiset vihreät ja ruskeat. Valkoisen ja harmaan yhdistäminen kirkkaisiin väreihin sekä kaikki muut mahdolliset väriyhdistelmät saivat alkunsa Yhdysvalloista metsästystarkoitukseen tehdyistä maastovaatteista. Metsästäjät ottivat maastokuvion käyttöön, mutta lisäsivät siihen punaista. Näin tehtiin, jotta metsästäjät näkisivät toisensa paremmin maastossa liikkuessaan. Punaista väriä uskallettiin lisätä myös siksi, että eläinten ajateltiin olevan värisokeita. Kun metsämies sitten käveli kadulla näissä vaatteissa, huomasivat vaatesuunnittelijat väriyhdistelmän toimivaksi. Sen jälkeen on kokeiltu ja tehty ties minkälaisia yhdistelmiä, Lindholm kertoo. Katujen valtaaja Lindholmin mukaan armeija on vaikuttanut katukuvassa ja muodissa oleviin vaatteisiin jo niin pitkään, etteivät vaatesuunnittelijatkaan välttämättä aina tiedä, mistä jokin trendi on saanut alkunsa. Hänen mukaansa vaatteiden historiallista taustaa olisi tärkeää ymmärtää, koska siten pukeutumiseen voi saada syvempää merkitystä eikä pelkästään hyvää ulkonäköä. Lindholm painottaa, että maastokuvioon pukeutuessa on tärkeää muistaa yksi sääntö ylitse muiden: kahta erilaista maastokuviota ei sekoiteta keskenään. Samaa mieltä Lindholmin kanssa on puvustaja Jaana Sivonen, joka on toiminut puvustajana useita vuosia monissa suosituissa suomalaisissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Camo-kuosiin sonnustautuminen Koska armeijan kaavoilla tehdyt vaatteet ovat usein melko väljiä, on käyttäjän hyvä tietää, miten niistä saa parhaat puolet esiin. Sivonen vinkkaa, että esimerkiksi löysän paidan tai takin kanssa kannattaa alaosaksi valita jotain istuvaa. Väljistä camo-kuosisista takeista voi saada naisellisia vaatteita. Vyötäröä voi tuoda esiin laittamalla takin päälle leveän nahkavyön tai takkiin voi ommella muutaman sisäänoton vyötärölle, Sivonen jatkaa. Kevään ja kesän 2014 muotiin kuuluvat erilaiset kuosit ja niiden yhdistäminen. Pallo- ja kukkakuvioiden lisäksi katukuvassa on paljon maastokuviota. Aurinkoisen ja keväisen Helsingin kaduilta löysimme maastokuviota käyttäviä nuoria aikuisia, jotka tietävät, mitä vaatteiltaan haluavat. Pyysimme Lindholmia ja Sivosta kommentoimaan kohtaamaamme katumuotia. Tykkään käyttää armeijahenkisiä vaatteita; takkeja, housuja ja maihareita. Niissä on kiva kuosi ja jotain tosi siistiä. Maastokuviosta tekee hienon värit. Ostan vaatteen, jos se on minusta hieno. Tärkeintä on ruskea ja vihreä väri sekä oikeanlainen kuvio. En yleensä käytä maastokuviota. Tästä takista kuitenkin tykkäsin, koska takissa olevat timantit tekevät miesmäisestä kuviosta naisellisen ja uniikin. Nämä miellyttävät silmää ja housujen malli on hyvä. Yleensä käytän maastokuviota vain treenivaatteissa, mutta nämä housut ovat päässeet arkikäyttöön. Maastokuvio on sopivan erikoinen ja sitä pystyy yhdistelemään hyvin muihin vaatteisiin. Se on myös urheilullinen eikä kovinkaan tyttömäinen. Lindholm: Tässä on Saksan armeijan kevyt kenttätakki vuosimallia Todella hyvä ja yleiskäyttöinen takki, kauluspaidan ja takin välimuoto. Sama kuvio ja malli ovat edelleen käytössä Saksan armeijalla. Lindholm: Takissa on ransakalainen kuviointi ja värit. Housut ovat puolestan klassiset skinhead-housut, joiden kuvio on keksitty ja joissa on yhdistetty valkoiseen ja harmaaseen jokin poikkeava väri. Lindholm: Tämä on Yhdysvaltain armeijan maastokuvio, mutta reilusti muokattuna. Värit ovat hyvin samanlaiset kuin Yhdysvaltain kuviossa vuodelta Lisäksi takin kuvio on varsin monimutkainen. Lindholm: Housujen maastokuvio on keksitty eikä tällaisia värejä ole käytössä minkään maan armeijalla, ainoastaan joillakin poliisijoukoilla. Yleensä nämä mielletään kaupunkitaisteluun tai talviolosuhteisiin suunnitelluiksi, mutta niin asia ei ole. Lindholm: Kuosi on Ranskan armeijan maastokuvion mukainen. Se on todella lähellä suosittua Yhdysvaltain armeijan maastokuviota. Värit ovat samat, mutta kuvio hieman erilainen.

9 ruotuväki 8/2014 MAASTOMUOTI 9 Sivonen: Legginsit sopivat oivallisesti löysän takin kanssa ja musta väri on turvallinen. Jos haluaa irrotella, tähän voi yhdistää karkin väriset maiharit ja tämän hetken muotiilmiön, kiiltävät tekonahkaiset legginsit. Sivonen: Tästä tulee Jone Nikulan tyyli mieleen, eli hyvin miehinen tyyli. En pukisi yhtä aikaa camo-kuosia ylä- ja alaosaan, koska se on yleensä vähän liikaa. Tässä onkin siis hyvä, että camo-kuosi on takin vuoressa. Sivonen: Camo-kuosi on maskuliininen, mutta timanteilla, Swarowskin kristalleilla sekä paljeteilla voi tuunata miehisestä takista naisellisen. Erilaisilla asusteilla, koruilla, huiveilla ja laukuilla saa ihmeitä aikaan. Sivonen: Punaiset kengät ovat kiva yksityiskohta. Musta ja ruskea nahka sopii camo-kuosiin erinomaisesti. Unisex-malliset housut vaativat tiukan yläosan, jotta malli ei näytä isommalta kuin todellisuudessa on. Sivonen: Camo-kuosin kanssa sopii erinomaisesti pinkki, punainen tai jopa oranssi eli kirkkaat värit. Converset ovat täydelliset näiden housujen kanssa. Lisää naisellisuutta saisi korkokengillä tai saappailla.

10 10 kentällä ruotuväki 8/2014 lyhyesti Maanpuolustuskorkeakouluun ennätysmäärä hakijoita Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteellinen koulutus keräsi ennätysmäärän hakijoita. Tiistaina 1. huhtikuuta päättynyt haku keräsi yhteensä 757 hakemusta. Vastaava luku oli viime vuonna 621. Hakijoista 59 oli naisia, mikä on lähes kaksinkertainen määrä viime vuoteen nähden. Suoranaisesti naisiin liittyvää mainontaa ei ole ollut. Olemme hakeneet hyviä opiskelijoita, sekä miehiä että naisia. Myös varusmiespalvelukseen hakeutuneiden naisten määrä on kasvanut, joten jonkinlainen positiivinen muutos on nähtävissä yleisestikin, Maanpuolustuskorkeakoulun koulutussuunnittelija Niina Nikulainen kertoo. ESi RUK:n viimeinen vuosipäivä Reserviupseerikoulu juhlisti viimeistä vuosipäiväänsä itsenäisenä joukko-osastona. Koulun 94. ja samalla viimeinen vuosipäivä oli 1. huhtikuuta ja juhlallisuudet järjestettiin 4. huhtikuuta. Vuoden 2015 alusta Reserviupseerikoulun toiminta itsenäisenä joukko-osastona lakkautetaan, kun se liittyy osaksi Maasotakoulua. Maasotakoulun ja Reserviupseerikoulun yhdistäminen koskee esikuntatoimintoja. Koulu on toiminut itsenäisenä joukko-osastona vuodesta 1920 lähtien ja kouluttanut yli reservin upseeria. HTu Jaana Sundberg palkittiin jälleen Kersantti Jaana Sundberg on valittu Aliupseeriliiton vuoden urheilijaksi. Valinta julkistettiin Helsingissä maaliskuun lopulla. Sundberg valittiin jo aikaisemmin tänä vuonna vuoden sotilasurheilijaksi Pääesikunnassa pidetyssä julkistamistilaisuudessa. Sundberg työskentelee kouluttaja-aliupseerina Hämeen rykmentin Urheilukoulussa. Sundberg valittiin vuoden urheilijaksi viime vuoden kilpailumenestyksen perusteella. Valinta oli yksimielinen. Sundberg oli muihin verrattuna suorastaan ylivoimainen, kertoo Aliupseeriliiton järjestösihteeri Asta Ruuskanen. TKa Puolustusvoimat jätti ympäristölupahakemuksen Puolustuvoimat on jättänyt ympäristölupahakemuksen Vattajan harjoitusalueelle. ELY-keskus vaati luvan hakemista polttoaineen jakeluasemalle ja varikolle. Hakemukseen perehtyminen kestää kolmisen viikkoa. Ympäristölupa haetaan toiminnalle, joka aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vattaja on Euroopan laajin boreaalisen vyöhykkeen dyynialue ja alueella harjoitellaan parisataa vuorokautta vuosittain. Vattaja sijaitsee lähellä Kokkolan kaupunkia. Kaupungin mukaan puolustuvoimat tarvitsee luvan kaikelle toiminnalleen Vattajan harjoitusalueella. HTu Tukea uralle palveluksen jälkeen Mentorit opastavat nuoria reserviupseereita uravalinnassa. Kahdenvälisiä mentorisuhteita halutaan rohkaista. Hannes Mattila Reserviupseeriliitto haluaa tukea nuoria reserviupseereita siviilielämän urasuunnittelussa. Aiemmin lähinnä palvelusaikaan keskittynyt toiminta lähti käyntiin myös siviilipuolella, kun ensimmäinen Mentorit-tapahtuma järjestettiin Katajanokan kasinolla Helsingissä 29. maaliskuuta. Nuorille reserviupseereille suunnatussa tapahtumassa mentorit, jotka koostuivat omilla aloillaan menestyneistä reserviupseereista, tarjosivat nuorille ohjausta uran löytämisessä ja luomisessa. Tilaisuus avattiin puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen videotervehdyksellä. Tätä seurasi everstiluutnantti evp Vesa Nissisen esitys. Nissinen on kasvatustieteiden tohtori ja syväjohtamiseksi kutsutun johtamismallin kehittäjä. Puhe käsitteli mentorisuhdetta, vuorovaikutusta ja molemminpuolisen arvostuksen tärkeyttä. Puheiden jälkeen jakauduttiin keskusteluryhmiin, joita vetivät mentorit. Ryhmät käsittelivät muun muassa yrittäjyyttä, humanistista alaa, kansainvälisyyttä ja finanssialaa. Yrittäjyysryhmässä Martti Kiikka, Hannu Ala-Sippola ja Olli Hartikainen puhuivat nuorille liike-elämästä ja yrittäjäksi ryhtymisestä. Kuuntelijoiden joukossa oli niin aloittelevia yrittäjiä kuin ammatinvalintaa hakevia opiskelijoitakin. Tärkeiksi tekijöiksi yrittäjän uralla nousivat määrätietoisuus ja verkostoituminen. Katsokaa todella tarkkaan kenen kanssa lähdette yhteistyöhön. Huono kumppani voi pilata hyvän idean, kun taas hyvän liikekumppanin kanssa keskinkertainenkin idea voi lähteä lentoon, Martti Kiikka opetti. Mentorointia yksin ja ryhmässä Mentorit-tapahtuman nuori järjestäjä Peter Forsman tutustui hankkeeseen ensi kerran vuonna 2012, kun Lumimiesmentorit, eli RUK:n kurssin 135 aktiivit lähestyivät Reserviupseerikoulun oppilaskunnan hallitusta, jossa Forsman toimi. Reserviupseeriliitto tuli mukaan syksyllä Kun kotiuduin, selvisi että hankkeeseen tarvitaan joku, joka kolumni Varusmies ja Teräsmies 2000-luvun varusmies on hyödyttömin otus, joka koskaan on kurkkusalaatit päälleen pukenut. Älypuhelimien ja television ääressä varttuneen nuoren silmät ovat tottuneet vain läppärinnäytön lempeään hehkuun. Tositilanteen tullen mokoma ihmispuudeli sulaa olemattomiin jo pelkästä sateesta. Tällaisen kuvan ainakin saa, jos kuuntelee 60-luvulla syntyneiden urhojen näkemyksiä asiasta. Nämä oman elämänsä anttirokat puhuvat armeija-ajoistaan kuin olisivat melkein itse olleet sodassa. Hippien ja nörttien luontokerhohan se Nuoret reserviupseerit hakivat tukea uranvalintaan Mentorit-tapahtumassa 29. maaliskuuta. Monille ensimmäinen vihollinen olisi oma fysiikka. armeija nykyään on. Toista oli minun nuoruudessani. Lounaaksi syötiin rynkyn hylsyjä ja vaatteet ommeltiin omin käsin itse kaadettujen karhujen taljoista. Anttirokka-junioreiden iän ikuiset muistelot vanhoista pahoista Kuva: Ali Rinta-Jaskari on aktiivisesti koordinoimassa toimintaa. Meillä on ohjausryhmä, jossa on muutama aktiivinen mentori, ja itse olen sitten juoksupoikana, Forsman kertoo. Mentorit-tapahtuma on ensimmäinen laatuaan, mutta hanke on toiminut jo jonkun aikaa eri tasoilla. Nyt ollaan vielä pilottivaiheessa. Haemme suuntaviivoja ja toimintamalleja. Mukana on noin 40 mentoria, joita nuoret voivat tavata ja sparrailla ajatuksiaan. Meillä on ryhmämentoroinnit, mistä tässäkin tapahtumassa on kyse. Lisäksi on yksilömentorointia, eli kahden keskeinen tapaaminen mentorin kanssa. Forsman on tyytyväinen mentoreiden ammattitaitoon, mutta haluaisi tulevaisuudessa haalia osaajia myös käytännön aloilta. Toki meillä on teollisuusneuvosta ja oikeusneuvosta, mutta haemme myös käytännön alojen edustajia. Moni varusmies hakeutuu käsityöläiseksi, poliisiksi tai vaikka palomieheksi. Ongelmamme on tällä hetkellä se, että meillä on suhteessa liikaa yritysjohtajia ja insinöörejä. Forsmanin mukaan mentoroinnin tarve korostuu kotiutuessa, mutta varusmiehen on hyvä suunnata katse tulevaisuuteen jo kutsunnoista lähtien. Myös palveluksen aikana mentorointitukea olisi hyvä tarjota. Toki kotiuduttua on enemmän aikaa varsinaisesti tavata mentoreita. Myös hankkeen koordinaattorina syksystä 2013 toimineen Teuvo Kaikkosen mukaan mentorointi on tullut tarpeeseen. Kartoitimme asiaa reserviupseerikoulussa. Hieman yllättävää oli, että noin puolella kokelaista armeijan jälkeinen elämä oli vielä avoinna. Erityisesti Kaikkonen haluaisi kiinnittää huomiota yksityismentorointiin. Jokainen reserviin siirtynyt vänrikki voi olla yhteydessä keneen tahansa mentoriin. Tässä yksityismentoroinnissa tosin koetaan, että yhteydenottokynnys on ollut liian korkea. Yksi tämän tapahtuman keskeisistä tavoitteista on, että rohkaistaisiin nuoria ottamaan yhteyttä. Varmuutta, ideoita ja intoa Seminaarin päätteeksi pidettiin ryhmäkeskustelujen purkutilaisuus, ja puhujavieras Mika Mäkeläinen jakoi henkilökohtaisen kasvutarinansa menestyneeksi yrittäjäksi. Niin mentorit kuin nuoret reserviupseeritkin olivat tyytyväisiä tilaisuuteen. Joulukuussa 2013 kotiutuneet reserviupseerit Johannes Liuska ja Ilkka Lähde osallistuivat yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä käsitteleviin keskusteluryhmiin. Lähdin hakemaan varmuutta uravalintaan ja innokkuutta tarttua elämään, kertoo Lähde. Seminaari vastasi Lähteen odotuksia suhteellisen hyvin. Kun sanotaan tiettyjä asioita oikealla tavalla, se sytyttää palon omaan tekemiseen. Kyse ei varsinaisesti ollut siitä, että olisin saanut uutta tietoa, vaan ennemminkin aktivoiduin ajattelemaan asioita uudelta kantilta. Myös Luiska oli tyytyväinen tapahtumaan. Täältä sai paljon uusia ajatuksia, käytännön vinkkejä ja innostusta. Esimerkiksi Mäkeläinen paljasti puheessa, miten rankkoja yrittäjyyteen liittyvät asiat välillä ovat, Liuska toteaa. Hannes Mattila > ajoista ovat ärsyttävää kuunneltavaa, mutta ei nykynuoriin kohdistuva epäilys täysin aiheeton ole. On mielenkiintoista pohtia, miten me rauhanajan kasvatit sopeutuisimme kriisiolosuhteisiin. Monelle ensimmäinen vihollinen olisi oma fysiikka. Suomalaisten varusmiesten painoindeksi on Yhdysvaltojen jälkeen maailman korkein. Pitkät marssit täysvarustuksessa saattavat tuntua hieman raskaammilta, kun niiden päätteeksi ei pääsekään kasarmin lämpöön. Itseäni jännittää vielä enemmän psyykkinen puoli. Mitä pääni kestäisi ja kuinka paljon? Luoteja pääni ei ainakaan kestäisi, se on varma. Mutta entä pelkät kriisielämän realiteetit? Kuukausien kiinniolo, päättymättömät metsäaamut ja totaalinen yksityisyyden puute? Alokasleirillä moni (allekirjoittanut mukaan lukien) valitti hajoavansa, kun makkaranpaisto piti keskeyttää kenttähartautta varten. Mitenhän mahdamme pettyä, kun Keltaisen Valtion kranaatti posauttaa koko makkaranuotion taivaan tuuliin? En kuitenkaan kokonaan niele sukupolveeni kohdistuvaa kritiikkiä. Jos armeija on jotain opettanut niin sen, että ihminen on hämmästyttävän sopeutumiskykyinen. Varusmiehet ovat ehkä aiempaa lihavampia, mutta myös terveempiä. Eliniänodote Suomessa on tällä hetkellä noin kymmenen vuotta korkeampi kuin 60-luvulla. En tiedä kuinka hyvin tämän päivän kiväärimies pärjäisi sotatilanteessa. Väitänpä kuitenkin, että yhtä hyvin kuin hänen 70-luvulla armeijan käynyt teräsmies-vastineensa. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #ruotuväki

11 ruotuväki 8/ kentällä Termari selättää nestehukan palveluksessa Jääkäriprikaatin varusmiehille jaetaan termospullot nesteen tankkaamista varten. Harva palvelukseen astuva tietää, miten kylmässä pärjää. Kari Lindholm Kylmässä kelissä pärjääminen ei ole itsestään selvää. Toimintakyky heikkenee, kun elimistö kuivuu nestehukan takia. Jos virtsa on tummaa, nestettä on nautittu liian vähän. Juo ennen kuin janottaa, desilitra tai pari kerrallansa, sanoo Pohjan jääkäripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka Kotilehto Jääkäriprikaatista Sodankylästä. Pakkasessa jano yllättää harvemmin. Se ei iske vasten kasvoja kuten kesähelteellä. Heikko vointi ja päänsärky johtuvat usein nestehukasta. Varusmiehille jaettavan termospullon tehtävänä on pitää neste lämpimänä. Tarvittaessa vettä sulatetaan lumesta. Vaikka vesi on hyvä janojuoma, se ei imeydy yhtä hyvin kuin kevyesti sokeroitu mehu tai urheilujuomat. Päivän aikana pitäisi juoda 1,5 2 litraa nestettä. Harjoituksissa suorastaan toitotamme nesteytyksestä, jotta taistelijoiden toimintakyky säilyisi. Kerroksilla kylmää vastaan Kylmää vastaan suojaudutaan parhaiten kerrospukeutumisella. Varusmiesten vaatetus on nykyään huippuluokkaa, esimerkiksi takavuosien puuvillakalsareita ei käytetä. Intin väliasu on valmistettu merinovillasta ja keinokuidusta. Puuvillaa löytyy vielä t-paidasta, ruotuväki 40 vuotta sitten Ei sitä taannoin olisi osannut kuvitellakaan, että armeijan muona-asiat ovat niinkin hyvällä mallilla kuin nyt, tuumii yliemäntä Elli Halme Kouvolasta päätään pudistellen. Jos kukaan niin juuri emäntä Halme tietää mistä puhuu. Hän on tänä keväänä siirtymässä eläkkeelle lähes neljän vuosikymmenen palveluksen jälkeen. Tuohon aikaan mahtuu monenlaista muonaa ja monenlaista syöjää. Armeijan muona on vuosikymmenten mukana jatkuvasti parantunut ja monipuolistunut, mainitsee Halme. Sota-aikana kaivattiin sotaa Emmi Sivonen Majuri Janne Kempas siirtyi 1. huhtikuuta alkaen Maavoimien materiaalilaitoksen esikuntaan. villaa vain villapaidasta. Aluskerros häätää kosteuden iholta välikerrokseen, joka on samalla myös lämmittävä kerros. Ulkokerros suojaa ulkoisia olosuhteita vastaan. Pakkasella pitää liikkua, paraskaan vaatetus ei riitä yksistään, selvittää yliluutnantti Ari Keski-Säntti Jääkäriprikaatista. edeltävää hyvää aikaa. Silloin ei osattu vielä kuvitellakaan asioiden olevan niin hyvällä mallilla kuin ne nyt ovat. Myös keittiökalustus on aikojen kuluessa muuttunut valtavasti. Ei meillä aikoinaan ollut peruskaluston lisäksi muuta kuin lihakirves, tukki sekä kahvi- ja lihamyllyt. Sähköstä ei keittiössä ollut tietoakaan. Elli Halme on vuosikymmenten aikana joutunut seuraamaan hyvin läheltä suomalaista varusmiestä. Hän luonnehtii nykyisiä sotureita isiään huomattavasti vilkaammiksi ja ihmisläheisemmiksi. Kylmässä pärjäämisen keinot hallitsee enää muutama prosentti palvelukseen astuvista varusmiehistä. Erätaidot koulutetaan jokaiselle, vaikka sitten kädestä pitäen. Kylmään rautaan ei kannata koskea pakkasella paljain käsin. Sekään ei ole itsestäänselvyys kaikille, Kotilehto kertoo. Tuhansien varusmiesten muonittaja eteenpäin Takaisin esikuntaan Lämmintä nestettä kuluu harjoituksessa pari pullollista päivässä, kertoo Jääkäriprikaatissa palveleva Mikko Sassi Oulusta. Nesteen tankkaamista seuraa yliluutnantti Ari Keski-Säntti Jääkäriprikaatin tutkimus- ja kehittämissektorilta. Ennen varusmiehet olivat niin arkoja, että tekivät melkein asentoa meille keittiönaisillekin. Nykyäänhän pojat ovat paljon välittömämpiä ja myös valistuneempia. Valistumisen ja hyvinvoinnin mukana on kuvaan tullut myös ruoasta valittaminen. Halme kertoo ettei ennen ruoasta osattu purnata lainkaan. Kyllä sananvapautta tarvitaan. Eihän oma äitikään saa talouttaan kuntoon, elleivät muut perheenjäsenet kerro toivomuksiaan tai mahdollisia puutteita. Olen toiminut perusyksikön eri tehtävissä Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentissä ja Panssariprikaatissa. Panssariprikaatissa työskentelin lisäksi joukkoyksikön esikunnassa. Pirkanmaan aluetoimistossa olen toiminut kahteen eri otteeseen, ensin operatiivisella sektorilla osastoesiupseerina ja nyt viimeksi sektorin johtajana. Aluetoimiston tehtävien välissä suoritin tekniikan lisäopinnot, toimin Maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa suunnittelupäällikkönä sekä suoritin yleisesikuntaupseerin tutkinnon. Osan yleisesikuntaupseerin tutkinnosta suoritin Norjassa. Uudessa tehtävässäni ilmatorjuntasektorilla vastaan ilmatorjunnan asejärjestelmien materiaalisen suorituskyvyn hallinnasta koko niiden elinjakson ajan. Tehtäviin kuuluvat myös ilmatorjunnan hankkeisiin, hankintoihin ja ylläpitoon liittyvien sopimusten valmistelu. Puolustusvoimauudistus ja ensi vuonna perustettavan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen perustamiseen liittyvät tehtävät tulevat myös työllistämään tämän vuoden aikana. Edellisessä tehtävässäni aluetoimiston operatiivisen sektorin johtajana tehtäväni oli suunnitella suorituskyvyn käyttöä, kun taas nykyisessä tehtävässäni olen rakentamassa ja ylläpitämässä suorituskykyä. Olen suorittanut vuoden mittaisen tekniikan lisäopinnot kurssin ja tutkinut yleisesikuntaupseerikurssin diplomityössäni kansainvälistä materiaaliyhteistyötä ja Naton logistiikkavirastoa. Uskon, että nämä opinnot antavat minulle hyvät edellytykset selviytyä uudessa tehtävässäni. Maavoimien materiaalilaitoksen esikunta on minulle tuttu aiemmasta tehtävästäni laitoksen suunnittelupäällikkönä. Hypotermian vaara on tarjolla jo nollakelissä, pakkasessa sen välttämiseen on vain vähemmän aikaa. Huopakumisaappaat kuivatetaan päivän aikana, vaihtohuovat kulkevat mukana. Tulien tekeminen opetetaan jo ensimmäisessä maastoharjoituksessa. Yliemäntä Elli Halme on syystä tyytyväinen viime vuosien kehitykseen. Majuri Janne Kempas siirtyi 1.4. Maavoimien materiaalilaitoksen esikuntaan. Kuva: Kari Lindholm Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Matti Honkela, everstiluutnantti 50 TOIMENKUVA Maavoimien esikunnan materiaaliosaston tulivoima- ja räjähdesektorin johtaja PALVELUSPAIKKA Mikkeli KOULUTUS Upseerin tutkinto ja esiupseerikurssi. JOTAIN MUUTA, MITÄ? Olen toiminut kauan koripallon B-valmentajana. Teemu Kakko Everstiluutnantti Matti Honkelalla on aihetta juhlaan. Hänelle myönnettiin helmikuussa jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnuspalkinto. Honkela työskentelee Maavoimien esikunnan materiaaliosaston tulivoima- ja räjähdesektorin johtajana. Tunnuspalkinto on Louise ja Göran Ehrnroothin Säätiön kustantama rahapalkinto, joka myönnetään puolustusvoimien palveluksessa olevalle sotilaalle yksittäisestä teosta, toiminnasta tai työstä sotilaallisen maanpuolustuksen hyväksi. Palkinnon saaminen tuntuu hyvältä, koska se on puolustusvoimien piirissä iso tunnustus. Lisäarvoa tunnustukselle antaa se, että palkintoa on esittänyt puolustusvoimain komentaja, Honkela kertoo. Vuosittainen tunnuspalkinto on yhteensä euroa. Kun summa jaetaan neljän palkinnon saajan kanssa tasan, saa Honkela noin euroa. Hän ei ole vielä päättänyt, mitä aikoo rahoilla tehdä. Pitää varmaan perheen kanssa suunnitella, mihin rahat käytetään. Kohteita löytyy paljon, mutta ei kannata hätiköidä. Lopputuotteesta ei aina tiedetä ASUINPAIKKA Työ kuin urheiluvalmentajalla MIKKELI Tulivoima- ja räjähdesektorin johtajana Honkela vastaa alaisineen tulivoimatoimialaan liittyvien hankkeiden vetämisestä. Hän pohtii suorituskykyvaatimusten pohjalta yhdessä neljän sektorillaan olevan hankepäällikön kanssa sitä, millä järjestelemillä esitettyjä suorituskyvyn puutteita voisi korvata. Honkelalla on itselläänkin muutamia hankkeita johdettavanaan sektorijohtajan työn ohella. Huhtikuun alussa hän oli Alankomaissa Leopard 2A6 -panssarivaunuihin liittyvällä neuvottelumatkalla. Uutta hanketta ideoitaessa ei voi olla täysin varma, mitä putken toisesta päästä tulee. Valmiista tuotteesta luetaan yleensä lehdistä, mutta harva tietää, kuinka paljon työtä taustalla on tehty. Kun Suomi hankki esimerkiksi ilmatorjuntaohjuksia, niin meidän hankepäällikkömme olivat niin sanotusti takapiruina hankkeen taustalla. Pitkä ura hankkeiden parissa Honkela on aloittanut upseerin uransa tyypilliseen tapaan kouluttajana, ja jatkanut myöhemmin varapäällikkönä ja päällikkönä Jääkäriprikaatissa Sodankylässä. Testaamisen, järjestelmien kehittämisen ja hankkeiden parissa hän on työskennellyt jo 18 vuotta. Tie on vienyt esiupseerikurssin ja Libanonin YK-tehtävien jälkeen Panssariprikaatin kautta Pääesikuntaan ja Maavoimien esikuntaan. Panssariprikaatissa panssarikoulun tutkimus- ja kehittämisosastolla Honkela pääsi tekemään itse käytännön testejä. Olen viihtynyt työssäni oikein hyvin. Panssariprikaatissa tein itse käytännön testausta. Nyt ohjaan testauksen toteutusta ja hankkeiden käytännön järjestelyjä. Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnuspalkinnon myöntämisperusteissa lukee, että Honkela on saavuttanut työssään kohtaamansa haastavat tavoitteet. Honkelan mielestä haastavilla tavoitteilla tarkoitetaan hänen kykyään puristaa pienistä tavoitteista valmis tuote. Upseerin ja hankepäällikön työ on vähän kuin urheiluvalmentamista. Joukkueessa tulee olla hyviä puolustajia ja hyviä hyökkääjiä. Hankepäällikön työ vastaa lähinnä joukkueen valmentajan tehtävää.

12 12 kentällä ruotuväki 8/2014 Musta laatikko kertoo ohjaamon tapahtumat Onnettomuustietotallennin kerää tietoa lennon tapahtumista. Tallennin on tärkeä apuväline onnettomuuksien selvittämiseksi. Teemu Kakko Lentokoneisiin sijoitettavat onnettomuustietotallentimet eli mustat laatikot ovat merkittävässä asemassa lento-onnettomuuksien syitä tutkittaessa. Mustalla laatikolla koneen lentotila saadaan mallinnettua, joten se on usein tärkein tutkimuskohde onnettomuuden sattuessa. Onnettomuuspaikalla tehdään ensin välittömät tutkimukset, joilla turvataan tutkinnan sujuvuus. Onnettomuustallennin on yksi tärkeimmistä ja ensimmäisistä etsinnän kohteista, kertoo Ilmavoimien materiaalilaitoksen lentokalustoosaston osastopäällikkö, insinöörieverstiluutnantti Juha-Matti Ylitalo. Onnettomuustietotallennin eli musta laatikko on laite, joka tallentaa tietoa lentokoneen eri tapahtumista. Siinä on yleensä kaksi osaaluetta. Lentoarvotallennin tallentaa tietoa koneen tilasta. Se tallentaa tiedot koneen korkeudesta, nopeudesta, asennosta, järjestelmän tapahtumista ja ohjaajan toimenpiteistä. Ohjaamon ääninauhuri taas tallentaa esimerkiksi ohjaamon puheliikenteen mustan laatikon muistipiireille tai magneettinauhalle. Tallentimessa voi olla sisällä kaksi magneettinauhaa, joista toinen tallentaa koneen teknistä dataa ja toinen ohjaamon äänitietoja. Sisällä voi olla myös muistipiirejä, jotka on jaettu vastaavasti kahteen osaan. Laite tallentaa useita gigatavuja tietoa siitä, mitä lennolla tapahtuu. Kestää erittäin kovia iskuja Musta laatikko painaa yleensä noin 2 3 kiloa. Se on tyypillisesti noin 20 huomio! Puolustusvoimat julkistaa pääsiäisenä uuden räjähdehankinnan: M14-munakäsikranaatti. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Vanhemman sukupolven onnettomuustallennin. Mustat laatikot ovat väriltään punaisia tai kirkkaan oransseja, jotta ne on onnettomuustilanteessa helppo löytää. Kuva: Jonna Kaasalainen verkossa Joonas Välilä Puolustusvoimat julkaisi vuoden 2013 vuosikertomuksensa 31. maaliskuuta. Se julkaistiin viime vuoden tapaan sähköisesti. Vuosikertomus on vuosittain julkaistava tiivistelmä puolustusvoimien edellisen vuoden toiminnasta. Teemaksi oli tänä vuonna valittu vastuullisuus, josta puolustusvoimain komentaja, Pääesikunnan henkilöstöosasto ja logistiikkaosasto sekä kaikki puolustushaarat ja Maanpuolustuskorkeakoulu kirjoittivat katsauksensa. Puolustusvoimien vuosikertomus on julkaistu nyt kahdesti sähköisenä versiona. Sähköisen version lisäksi vuosikertomuksesta on painettu myös perinteistä printtiversiota. Painettujen versioiden määrä on tippunut huimasti digitalisoinnin vuoksi. Aikoinaan puolustusvoimien painetusta vuosikertomuksesta tehtiin suomenkielinen, ruotsinkielinen ja englanninkielinen painos. Näiden yhteinen painosmäärä oli yli kappaletta. Nyt kaikki kieliversiot ovat yksissä kansissa ja sitä on tänä vuonna painettu tuhat kappaletta, yhteisömarkkinoinnin suunnittelija Ari Lohenoja Pääesikunnan viestintäosastolta kertoo. Ensimmäisen kerran vuosikertomus julkaistiin sähköisenä keväällä Lohenojan mukaan verkkoversio kehitettiin silloin toimivaksi ja nyt vuosikertomus ilmestyi samalla kaavalla. Tänä vuonna ei ollut mitään teknisiä haasteita. Suurin haaste senttiä leveä, 10 senttiä korkea ja 10 senttiä syvä punainen tai oranssi laatikko. Laatikot pyritään tekemään mahdollisimman pieniksi ja kevyiksi, jotta ne kestävät paremmin iskuja. Laatikon kuori on terästä, ja siinä on lämpöeristys. Esimerkiksi Pilatus-koneiden onnettomuustallentimien tulee kestää 15 minuuttia 1100 asteen lämpötilassa ja 5 tuntia 260 asteen lämpötilassa. Tallentimen tyypillinen toimintalämpötila on -55 ja 70 asteen välillä. Se kestää erittäin kovia iskuja. Kaupalliseen lentokalustoon tarkoitettu onnettomuustallennin maksaa euroa. Hävittäjien tallentimet saattavat maksaa lähemmäs euroa, koska niitä valmistetaan huomattavasti vähemmän. Onnettomuustallennin sijoitetaan lentokoneessa esimerkiksi keskelle konetta kauaksi helposti irtoavista massiivisista komponenteista, jotta se säilyy onnettomuustilanteessa mahdollisimman ehjänä. Tieto puretaan erillisellä ohjelmalla Ylitalon mukaan mustan laatikon löytäminen on helppoa laitteen paikannussignaalin avulla, jos olosuhteet ovat tarpeeksi hyvät. Mustan laatikon keräämä digitaalinen tieto puretaan esimerkiksi liittämällä laite tietokonepohjaiseen työasemaan, jossa koneen lentotilaa on mahdollista tarkastella lentosimulaattoria muistuttavalla ohjelmalla. Joillakin laitteilla tiedon voi purkaa ainoastaan varsinaisen laitteen valmistaja. Moni tallentimista on amerikkalaisvalmisteisia. Osa saatetaan joutua lähettämään Yhdysvaltoihin tutkittavaksi. Puolustusvoimien vuosikertomus sähköistyy Puolustusvoimien vuosikertomuksesta on nyt sekä sähköinen että painettu versio. Grafiikka: Eero Ketonen Kuva: Jonna Kaasalainen tulee silloin, kun esimerkiksi jotain sanaa pitää korjata. Tuotantovaiheessa pitää olla tarkkana, että korjaus on oikein joka paikassa ja kaikilla kielillä, Lohenoja jatkaa. Toteutus verkkoon tulevassa vuosikertomuksessa on sama kuin printtiversiossa. Ensin kirjoittajilta pyydetään teeman mukaiset tekstit, jotka myös käännetään ruotsiksi ja englanniksi. Sen jälkeen tekstit sovitellaan sähköiseen versioon. Vuosikertomuksen verkkoversio tunnistaa lukijan päätelaitteen, kuten esimerkiksi tietokoneen tai älypuhelimen. Sähköisen version etuja ovat muun muassa se, että sitä voi jakaa verkossa loputtomasti ilman pelkoa painosten loppumisesta. Myös painokulut tippuvat, kun vuosikertomus on verkossa. Ennen saattoi tulla tilanteita, että kysyttiin tiettyä painosta ja jäljellä ei ollut enää kuin ruotsinkielistä tai englanninkielistä versiota. Nykyään voit avata linkin verkossa ja sanoa, että täältä se nyt löytyy, Lohenoja kertoo. Digitaalinen versio vuosikertomuksesta lisää vuorovaikutusta puolustusvoimien ja sidosryhmien välillä. Julkaisua on kommentoitu sekä jaettu Facebookissa ja Twitterissä. Myös puolustusvoimien etusivulta vuosikertomukseen pääsee vaivattomasti. Vuorovaikutus kirjoittajan ja lukijan välillä on digitaalisessa versiossa aivan erilainen kuin siinä, että tavallisen postin mukana pöydälle tulisi printtiversio ja sitä haluaisi jotenkin kommentoida, Lohenoja sanoo.

13 ruotuväki 8/ vapaalla Kuva: Juuso Harma Upseerikokelas Risto Vesanto harrasti nuorena Hokutoryu jujutsua ja potkunyrkkeilyä ennen kuin siirtyi brasilialaiseen jujutsuun. Lajin pariin hän ajautui sattumalta käytyään kerran seuraamassa muiden harjoituksia. Verta, hikeä, mutta ei kyyneleitä Ammattilaistason kamppailijasta tuli aliupseerikurssin apukouluttaja. Hanna Tuulonen Upseerikokelas Risto Vesanto on mies, jota en halua suututtaa. Kyse ei ole pelkästä karskista ulkonäöstä vaan myös siitä, että hän on brasilialaisen jujutsun moninkertainen Suomen ja Euroopan mestari. Ammattilaistasolla harjoittelu on kovaa. Ennen varusmiespalvelusta Vesanto treenasi kaksi kertaa päivässä. Kisoja oli miltei kuukausittain, mutta varusmiespalveluksen aikana Vesanto osallistuu ainoastaan isompiin kilpailuihin. Seuraavan kuukauden sisällä olisi Finnish Open -kisat, mutta en halua ottaa riskiä, että puolikuntoisena lähtisin hajottamaan itseäni. Tärkeintä on saada intti loppuun. Aliupseerikurssin apukouluttajana palveleva Vesanto harjoittelee myöhään iltaisin. Palveluksessa on välillä todella kiire. Kun lähden illalla treeneihin, pääsen nukkumaan vasta kello yhden aikaan yöllä. Se ei onneksi harmita näillä aamujen määrillä, Vesanto nauraa. Tavoitteena maailmanmestaruus Brasilialaisessa jujutsulla vyöarvot ovat nousevassa järjestyksessä valkoinen, sininen, purppura, ruskea ja musta. Näistä kolme viimeisintä kuuluvat Suomessa Elite-sarjaan, jossa Vesantokin kilpailee purppuralla vyöllä. Viimeisen viiden vuoden aikana Kuva: Jonna Kaasalainen Parasta on se fiilis treenien jälkeen, kun on saanut antaa kaikkensa eikä mitään ole jäänyt hampaankoloon, sanoo Risto Vesanto. Vesannolle on kertynyt melkoinen määrä saavutuksia, muun muassa Suomen mestaruus omassa painosarjassa, sinivöisten kaksinkertainen Euroopan mestaruus sekä toinen sija lukkopainin Suomen mestaruudessa. Lisää on luvassa. Maailmanmestaruuskisat pitäisi voittaa, jotta saisin ruskean vyön, Vesanto virnistää. Pitkään Vesannon ei tarvitse odottaa mahdollisuuttaan mestaruuden voittamiseksi, sillä neljä päivää reserviin astumisen jälkeen on luvassa seuraavat maailmanmestaruuskisat. Tavoitteena on brasilialaisen jujutsun purppuravöiden maailmanmestaruus ja lukkopainin Euroopan mestaruus. Kannustusta kantahenkilökunnalta Vesanto aloitti brasilialaisen jujutsun viitisen vuotta sitten ja heti ensimmäisen vuoden jälkeen hän osallistui suomenmestaruuskisoihin. Vuotta myöhemmin hän kisasi jo ammattilaisena lukkopainissa. Lukkopaini muistuttaa paljon brasilialaista jujutsua. Lukkopainissa on kuitenkin vähemmän rajoittavia sääntöjä, Vesanto kertoo. Tyypillisessä ottelutilanteessa vastustaja pyritään viemään nopeasti maahan ja ottelu lopetetaan lukolla tai kuristuksella. Brasilialainen jujutsu painottuu erilaisiin kamppailutekniikoihin, joissa käytetään massaa hyödyksi. Lukkopainissa puolestaan on päämääränä hallita vastustajaa pystyssä tai matossa ilman lyöntejä. Lähes kaikki on sallittua ja kamppailu on ratkaisuhakuista. Varusmiespalveluksen aikana Vesanto on ylläpitänyt harjoitteluaan seuransa BJJ Centerin kautta Helsingissä. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssin aikana kouluttajat kannustivat treenaamaan kisoja varten. Sen takia tuli otettua kova suoritus brasilialaisen jujutsun viimeisimmissä suomenmestaruuskisoissa, Vesanto muistelee hyvillään. tupavisa 1. Kuinka monta munkkia leivotaan sotilaskodeissa vuosittain? 2. Mistä vuodesta lähtien Rannikkolaivaston aluksia on nimetty? 3. Mikä on budjetiltaan kallein suomalainen elokuva? 4. Mikä oli Suomen katsotuin YouTube-musiikkivideo vuonna 2013? 5. Mikä on Suomen puolustusvoimien pohjoisin joukko-osasto? 6. Millä joukkueella on eniten mestaruuksia jalkapallon Veikkausliigassa? 7. Mikä on Midnight Hawks? 8. Mikä suomalainen kauppakeskus on kävijämäärältään suurin? 9. Mikä oli vuoden 2013 vertailussa maailman turvallisin lentoyhtiö? 10. Minä vuonna The Beatles -bändi hajosi? vastaukset 1. 2,6 miljoonaa (vuoden 2008 tieto), , 3. Iron Sky, 4. Timantit on ikuisia Cheek, 5. Jääkäriprikaati Sodankylässä, 6. HJK, 7. Suomen Ilmavoimien virallinen taitolento-osasto, 8. Kauppakeskus Kamppi, 9. Qantas,

14 14 vapaalla ruotuväki 8/2014 elokuvat näyttely The Grand Budapest Hotel Ohjaus Wesd Andersonin Pääosissa Ralph Fiennes, Tony Revolori Ensi-ilta Maailmalla arvostelumenestystä niittänyt The Grand Budapest Hotel sai ensi-iltansa Suomessa 11. huhtikuuta. Omalaatuisista, kirjavan värimaailman ja mustan huumorin sävyttämistä elokuvistaan tunnettu ohjaaja Wes Anderson onkin uransa huipulla uudessa elokuvassaan. The Grand Budapest Hotel sijoittuu kuvitteelliseen Zubwrokan tasavaltaan, ja sen tarunhohtoiseen hotelliin. Elokuva seuraa hotellin vastaanottovirkailijan, herra Gustave H:n (Ralph Fiennes) ja tämän nuoren oppipojan, Zero Mustafan (Tony Revolori) edesottamuksia. Gustave H on ylimielinen, irstas snobi, joka hankkii elantonsa hotellin isännöimisen lisäksi huijaamalla vanhoja, rikkaita aristokraattirouvia. Zero Mustafa on nuori maahanmuuttaja, joka pestautuu aulapojaksi Grand Budapest Hotelliin ja päätyy pian apuriksi Gustave H:n kyseenalaisiin hankkeisiin. Päähenkilöiden suhdetta käsitellään ennalta arvattavalla, mutta viihdyttävällä ja koskettavallakin tavalla. Ralph Fiennes tekee laadukasta työtä tuoden Gustave H:n narsistiseen hahmoon inhimillisyyttä. Roolisuorituksia tosin on vaikea arvioida, koska hahmot ovat enimmäkseen tarkoituksellisen yksiulotteisia karikatyyrejä. The Grand Budapest Hotellia markkinoidaan komediana, mutta genre on hieman harhaanjohtava. Elokuvan huumori perustuu henkilöhahmoihin ja dialogiin, eikä useinkaan naurata ääneen. Toisinaan komiikka on piilossa: Zubwrokan tasavallan nimi tulee vodkamerkistä. Wes Andersonin viimeisin on viihdyttävä ja kiehtova elokuva, joka kolahtaa varmasti alan ystäville. Jos haluaa täysveristä komediaa, kannatta kuitenkin etsiä muualta. Hannes Mattila Kuvassa postitse saapunut käskykortti, joka velvoittaa saapumaan palvelukseen. Kuva: Jonna Kaasalainen Huikopeli Ohjaus Jason Friedberg, Aaron Seltzer Pääosissa Maiara Walsh, Brant Daugherty, Cody Christian Ensi-ilta Kun käsky kävi... Nuori Kantmiss Evershot (Maiara Walsh) katsoo vastustajaansa suoraan silmiin. Kädessä hänellä on jousi, vastustajalla veitsi. Tilanne kiristyy, ja Kantmissin on toimittava. Hän tarttuu nuolikotelossaan olevaan patonkiin ja ampuu sen nuolen lailla vastustajan silmästä sisään. Kantmiss hymyilee. Hän aikoo selvitä pelistä hengissä. Huikopeli on muun muassa Scary Movie ja Vampyyrien imussa -elokuvista tunnettujen Jason Friedbergin ja Aaron Seltzerin uusin luomus. Se parodioi vuonna 2012 julkaistua elokuvaa Nälkäpeli. Elokuvassa Kantmiss Evershot uhrautuu pikkusiskonsa Petunian (Kennedy Hermansen) puolesta ja osallistuu vapaaehtoisena 75. vuotuiseen Huikopeliin. Pelin ajatus on selkeä. Viimeinen hengissä on voittaja. Parodiaelokuvilla on omat faninsa. Jotkut pitävät niitä erinomaisena viihteenä, jotkut eivät anna niille minkäänlaista arvoa. Huikopeli jatkaa Friedbergin ja Seltzerin aikaisemmista elokuvista tutulla mustalla ja yksinkertaisella huumorilla. Tarina etenee nopeasti, ja eikä elokuvassa ole yhtään minuuttia pidempää vitsitöntä taukoa. Katsojan ei pidä ottaa elokuvaa liian tosissaan. Erikoistehosteet näyttävät luonnottomilta, mutta niiden tarkoitus onkin mennä liiallisuuksiin. Liian monen vitsin jälkeen huumori rikkoo jo mauttomuuden rajoja. Lopun epäonnistuneet kohtaukset ovat valitettavasti hauskempia kuin itse elokuva. Teemu Kakko Harjavallan kaupunginkirjastossa avattu Kun käsky kävi -näyttely kertoo harjavaltaisten talvi-ja jatkosodan veteraanien elämästä sodan aikana. Sotien tapahtumia on kuvattu ja havainnollistettu alkuperäisten esineiden ja kuvien avulla. Mielestäni kokonaisuus on hyvä ja onnistunut. Ihmiset ovat käyneet aktiivisesti katselemassa. Lisäksi koulujen läheisyys mahdollistaa näyttelyn liittämisen esimerkiksi historiaopetukseen, Harjavallan Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Jaakko Suontausta kertoo. Ajatus näyttelystä syntyi harjavaltalaisten sotaveteraanien keskuudessa. Se on toinen osa perinneprojektia, joka sai alkunsa vuonna 2009 julkaistusta historiaja matrikkeliteoksesta Kun käsky kävi. Näyttely korostaa paikallisuutta Kronologisesti etenevä näyttely alkaa haurastuneesta käskykortista. Vuodelta 1939 peräisin oleva käsky oli lähtöisin suojeluskuntapiirin komentajalta. Lyhimmillään viiden tunnin varoitusajan sisältäviin käskyihin kuului ohjeistus mukaan otettavasta siviilivarustuksesta. Siihen aikaan puolustusvoimat ei tarjonnut varusteita, vaan ne piti tuoda mukanaan. Ainoastaan kokardit jaettiin, sillä niitä riitti jokaisen lakkiin, Harjavallan sotaveteraanit ry:n edustaja Kullervo Tupi kertoo. Ainoastaan kokardit jaettiin, sillä niitä riitti jokaisen lakkiin. Lasivitriiniin esille asetettu näyttely avattiin talvisodan muistopäivänä 11. maaliskuuta. Esineistöä kerättiin paikallisilta sotaveteraaneilta alkuvuodesta. Näyttelyn harvinaisuuksiin sisältyy esimerkiksi Lotta Svärd astiaston teekuppi sekä asetti, sotalapsen passi ja alkuperäinen Korsulehti vuodelta Korsulehti sisälsi rykmentin asioita ja viihdettä. Lehti toimitettiin ja monistettiin rintamaolosuhteissa. Lisäksi näyttelyyn on koottu alkuperäisiä asiakirjoja sodan ajalta kellastuneiden potilaskorttien, sotilaspassien, kenttäpostin ja tunnussanalistan muodossa. Puusta veistetyt puhdetyöt kielivät sotilaiden ja sotavankien kädentaidoista. Puhdetyöt ovat pääosin asemasodan aikana vuosina vaihtovälineiksi, lahjoiksi ja muistoesineiksi valmistettuja puutöitä. Elintarvikkeita pula-ajalta Kahvinkorvike, kessupaketit sekä sakariinikiteet ovat alkuperäisiä pula-ajan elintarvikkeita. Viereisellä hyllyllä on nähtävillä erilaisia valtion ostokortteja. Kortteja käytettiin tarvikkeiden säännöstelyyn sekä sodan aikana että sen jälkeen. Lumipukuun ja suksiin pukeutuneen, vitriinissä seisovan sotilaan selässä roikkuu deaktivoitu sotilaskivääri mallia Kaikki sotilaat eivät palanneet takaisin rintamalta. Näyttely sisältää Suomen silloisen presidentin, marsalkka Mannerheimin myöntämiä sururistejä. Ristiä myönnettiin tavallisesti taistelussa kaatuneen vaimolle, mutta sitä sai kantaa myös sotilaan äiti tai vanhin tytär. Kun käsky kävi on asetettu pysyvästi Harjavallan kaupunginkirjastoon. Näyttelyyn voi tutustua kirjaston aukioloaikoina. Mielenkiintoisten esineiden tarkasteluun saa helposti kulumaan paljon aikaa. On hyvä, että näyttely on asetettu juuri kirjastoon. Mikäli kiinnostaa, täällä on helppo tehdä aiheesta lisätutkimusta, Tupi naurahtaa. Emmi Sivonen konsoli- ja lautapelit World of Tanks: XBox 360 Edition XBox 360 Vargaming West Haluatko ajaa tuhansien kilojen painoisella tankilla seinästä läpi tai ampua massiivisella tykillä seurauksia miettimättä? Wargaming Westin World of Tanks: Xbox 360 Edition lupaa, ettei rakennuksia tarvitse väistellä. Pelissä hypätään toisen maailmansodan aikaisen sotakoneen puikkoihin ja jyrätään kaikki vastaantulevat esteet. Se ei yritä olla aito kuvaus sodan tapahtumista, vaan tarkoitus on tuottaa pelaajalle mahdollisimman paljon mielihyvää sallimalla tämän räjäytellä paikkoja vapaasti. World of Tanks: Xbox 360 Edition on Xbox 360:lle tehty versio vuonna 2010 ilmestyneestä pelistä World of Tanks. Se on monen pelaajan toiminta- ja strategiapeli, joka sijoittuu toisen maailmansodan tapahtumiin. Taistelukentällä liikutaan vanhoilla sodanajan panssarivaunuilla ja yritetään tuhota kentän toiselta laidalta lähestyvät viholliset. Xbox 360 -versio on ilmainen Xbox Live Gold -jäsenille. Ilmaispelaajat pääsevät pelaamaan peliä pienen kokeilujakson ajan. World of Tanks: Xbox 360 Edition on sisällöltään samanlainen kuin tietokoneversiokin. Toteutus jää kuitenkin vaisuksi. Ammukset ja räjähdykset ovat mitättömän kokoisia, ja itse tankit ovat liian hiljaisia. Puut panssarivaunu jyrää alleen vaivattomasti, mutta taloihin tykki saa aikaan vain pienen pintanaarmun. Pelin idea on mielikuvitukseton, ja sen parissa viihtyminen edellyttää kiinnostusta panssarivaunuja kohtaan. Peli on fysiikoiltaan vajaavainen, mutta se onnistuu paremmin grafiikoissa. Sen matalalla paistava ilta-aurinko tuo ulkoasun parhaat puolet esiin. Jotain oleellista taistelukentältä puuttuu. Toisinaan pelaaja toivoo, että pelissä olisi mahdollista hypätä tankista ulos ja hoitaa homma tavallisena rynnäkkökiväärimiehenä. Teemu Kakko 6 nimmt! Wolfgang Kramer lautapelit.fi 6 nimmt! on korttipeli, jossa tavoitteena on selvitä pienimmällä miinuspisteiden määrällä pelin voittajaksi. Kierroksen alussa jokaiselle jaetaan kymmenen korttia. Kortit sisältävät lukuarvon ja yhdestä seitsemään miinuspistesymbolia. Pelaajat asettavat yhden kortin vuorollaan pöydälle yhteen neljästä rivistä. Jos johonkin niistä kertyy viisi korttia, ja säännöt velvoittavat pelaajaa lisäämään oman korttinsa kuudenneksi, tulee hänen nostaa kaikki viisi korttia. Nostetut kortit kerätään henkilökohtaiseen poistopakkaan. Kun jokainen on pelannut kädestään kaikki kymmenen korttia, lasketaan henkilökohtaisen poistopakan korttien miinuspisteet yhteen ja kirjataan ylös. Peli päättyy sen kierroksen jälkeen, kun jollakin pelaajalla on 66 miinuspistettä. Kokonaisuutena 6 nimmt! on helppo ja hauska peli. Ensimmäiset kierrokset vaativat kuitenkin kärsivällisyyttä. Suosittelen, ettei pelin opettelua aloita liian suurella ryhmällä. Lopulta pelin juonen oppiminen innostaa jatkamaan vielä muutaman kierroksen. Pidemmälle pelatessa oppii jo hiukan taktikoimaan omia pelivuorojaan ja varomaan korttien nostamista. Taktikointia hankaloittaa sattuma, mikä korostuu usean henkilön pelissä. Peli tarjoaa mukavan viihdykkeen lisäksi aivojumppaa miinuspisteitä laskettaessa. Säännöt opittua pelaajille lisähaasteita tarjoavat muutamat variaatiot sääntöihin, jotka esitellään ohjevihkosessa. Esimerkiksi pienemmällä porukalla pelattaessa peliä voi keventää jättämällä osan korteista pois. Näin peli pysyy mielenkiintoisena pitkään. Deniz Kaya

15 ruotuväki 8/2014 VAPAALLA 15 Korkeus 12m Ilmavirta 1060m 3 /s Halkaisija 4,3m Tuulen nopeus n.200km/h Pienen kuivaharjoittelun jälkeen pääsimme kokeilemaan omia siipiämme. En ole ikinä surffannut. Saati lentänyt! Nyt matkaamme valokuvaaja Ali Rinta-Jaskarin kanssa Pyhtäälle testaamaan molempia. Tuulitunnelissa ihminenkin voi lentää. Pystysuorassa tunnelissa keho jää leijumaan, kun koneet puhaltavat alhaalta ilmaa parin sadan kilometrin tuntinopeudella. Kokemus vastaa vapaapudotusta lentokoneesta. Tunnelissa taitava lentäjä voi kehonsa asentoa muuttamalla nousta ja laskeuta. Näyttäviä lentotaituriryhmien esityksiä on nähty esimerkiksi Sotshin olympialaisten ja Shanghain maailmannäyttelyn yhteydessä. Tunneleita valmistetaan myös asevoimille. Niitä rakentavan Aerodiumyhtiön mukaan tuulitunneliharjoittelu parantaa maahanlaskujoukkojen koulutusturvallisuutta, kun ensimmäiset lentokokemukset saadaan turvallisissa olosuhteissa. Hyppykoulutus on tunnelissa myös nopeampaa ja edullisempaa. Flowriding on surffausta sisällä. Kone syöksee vettä ylämäkeen ohuena kalvona, jolloin syntyy meren aaltoa muistuttava muoto. Simuloidulla aallolla voi lautailla bodyboard-laudalla mahallaan ja polvillaan tai flowboard-laudalla seisaaltaan. Maailmalla laitteita on pari sataa. Flowridingin ympärille on kehittynyt myös urheilulaji. Suomessa on yksi paikka, jossa voimme testata lajeja, Sirius Sport Resort -urheilukeskus Pyhtäällä. Aloitamme lentämisellä. Hyvästi painovoima Surffiohjaaja Johanna Lindfors taitaa flowboardin. Liitymme työpaikan virkistyspäivää viettävään ryhmään. Lento-ohjaaja Jevgeniss Kolosovs pitää kuivaharjoituksen, jonka jälkeen kävelemme ilmalukon takana olevaan odotustilaan tunnelin viereen. Istuttuamme odotustilan sohvalle kuulemme koneen mylvähtävän käyntiin. Ohjaaja astuu tunnelin ovelle, kaatuu ilmaan ja jää leijumaan. Rinta-Jaskari astuu sisään ensimmäisenä. Hän leijuu ilmassa. Kolosovs ohjaa häntä. Ilme muuttuu aluksi pahoinvoivaksi. Onko lentämien epämukavaa? Rinta-Jaskari pyörii, kohoaa ja nousee. Näky on uskomaton ja hämmentävä. Sairaan siistiä! Rinta-Jaskari sanoo tullessaan ulos ja huojentaa minut. Menen tunnelin ovelle kädet karmeilla. Myönnän jännittää. Aika kaatua tuulen päälle sydän jyskyttää. Irrotan jalkani maasta. Ilmavirta työntää ruumistani valtavalla voimalla ja tunkeutuu nenään. Yritän saada vakaan asennon ja mietin, että onneksi Kolosovs on tukena. Näyttöruutu kertoo tuulennopeuden olevan 168 kilometriä tunnissa. Ymmärrän, miksi Rinta-Jaskari näytti merisairaalta. Tuuli värisyttää koko kehoa. Ensimmäinen lentoni päättyy ja Rinta-Jaskari astuu tilalle. Lentäminen näyttää sujuvammalta ja valokuvaaja ja ohjaaja käyvät jo kuudessa metrissä. On minun vuoroni. Toinen kerta tuntuu paremmalta ja hetkittäin osaan jo nauttia leijumisesta. Korkealle nouseminen on uskomaton kokemus. Jokaisen pitäisi lentää kerran elämässään! Surffaus vie jalat alta Lentämisen jälkeen vedetään märkäpuku päälle. Espanjan Mallorcalta Suomeen muuttanut Santiago Cerda vastaa sisäsurffauksesta. Hän on osallistunut myös lajin maailmanmestaruuskilpailuihin, viimeksi Abu Dhabissa. Teen tätä rakkaudesta lajiin, en rahan vuoksi. Minusta on hienoa surffata ja auttaa muita kokeilemaan sitä, Cerda kertoo. Surffiohjaaja Johanna Lindforsin mallisuorituksen jälkeen on helppo yhtyä Cerdan intoon sisäsurffauksesta. Mutta kuinka helppoa surffaus on esimerkiksi minulle, joka en ole ikinä harrastanut tasapainolajeja? Asetun ensin helpommin hallittavalle bodyboardille. Heti, kun päästän irti reunasta, putoan laudalta ja kulkeudun kohti reunaa. Seuraava kerta sujuu paremmin. Vaikeaa, mutta hauskaa. Longboardingia harrastanut Rinta-Jaskari pärjää paremmin, mutta ei surffaus ensikertalaiselle lastenleikkiä ole. Kokeilemme myös flowboardia eli surffaamme seisten. Aluksi kaadun pari kertaa välittömästi. Kolmas kerta menee paremmin, ja pysyn laudalla muutamia kymmeniä sekunteja. Oikea asento tuo mieleen vähän aliupseerikoulun ja symmetrisen ampuma-asennon. Onnistumisesta tulee hyvä fiilis, ja tuntuu, että surffausta pitää vielä joskus kokeilla enemmänkin. Toimittaja kaatuu. Ei niin helppoa, miltä näyttää.

16 16 takakansi ruotuväki 8/2014 potretti Lento komentajaksi Helena Immonen Lentoharrastus alkoi 15-vuotiaana. Ihmisen taitojen ja luonnonvoimien yhdistäminen koukutti nopeasti. Purjelentämisessä kikka on se, että kykenee ilman moottoria lentämään nousevissa ilmavirtauksissa. Moottorikoneisiin siirryttäessä vastaan tulevat täysin erilaiset haasteet. Mutta tavallinen moottorikonekin on lastenleikkiä hävittäjään verrattuna. Sen oppi lentokadetti Jarmo Lindberg aikoinaan. Kauhavalla Lentosotakoulussa suoritettu varusmiespalvelus ohjaajana johti elinikäiseen päätökseen: uraan sotilaslentäjänä. Hävittäjätaistelu on psykofysiologisesti erittäin vaativa suoritus, jossa fyysinen kunto on koetuksella. Vielä enemmän kysytään kuitenkin avaruudellista hahmotuskykyä ja siihen yhdistettynä silmän ja käden koordinaatiota, kenraaliluutnantti Lindberg toteaa. Hävittäjälentämisessä minun mielestäni kiehtoo juuri se, että se on niin vaikeaa. Tehdessään päätöksen sotilasuralle lähdöstä Lindberg ei varmaan osannut aavistaa, miten pitkälle nuori hävittäjälentäjä Oulusta voisi päästä. Lentäjäpojasta kasvoi palvelusvuosien aikana älykäs johtaja, joka nousi kenraalikuntaan poikkeuksellisen nuorena. Elokuussa hän astuu virkaan, jota korkeammalle ei puolustusvoimissa voi päästä. Hornet-kurssi Yhdysvalloissa Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg on uransa aikana nähnyt puolustusvoimat monesta näkökulmasta. Seuraava näkymä onkin aika korkealta. Ei kuitenkaan mennä asioiden edelle. Yleisesikuntaupseerikurssilta valmistuttuaan vuonna 1993 Lindberg aloitti uransa esikuntavaiheen Ilmavoimien esikunnassa. Kahden vuoden kuluttua edessä oli Hornet-koulutus Yhdysvaltojen merivoimien lentäjäkurssilla. Meidän ryhmä lensi myös US Navyn Hornet-lennonopettajakurssin, joten palattuamme Suomeen meillä oli valmius aloittaa ensimmäinen Hornet-kurssi Suomessa, Lindberg muistelee. Ilmavoimissa Lindberg nousi lopulta komentajaksi asti, jota seurasi siirto Pääesikuntaan sotatalouspäälliköksi. Sotilasuralle mahtuu monia huippuhetkiä, joista Lindberg mainitsee viimeisen taitolentoesityksen neuvostoilmavoimien vuosipäivänä Moskovan lähellä ja ilmataisteluharjoituksen top gun koulutettuja lentäjiä vastaan Nevadan suola-aavikolla. Ensimmäisenä aamuna kenraalina joulukuussa 2005 heräsin Kabulissa. Tehtäväni oli olla mukana siellä olevan suomalaisjoukon itsenäisyyspäivän vietossa. Se oli myös ikimuistoinen kokemus. Avointa viestintää Palvelusvuosiensa aikana Lindberg on todistanut puolustusvoimien avautumista yhteiskuntaan. Hänen mukaansa varuskunnista on tultu pois, ja puolustusvoimat on avoimessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Hävittäjätaistelu on psykofysiologisesti erittäin vaativa suoritus. Se on Lindbergin mielestä erittäin hyvä muutos. Kansainvälisessä toiminnassa on myös tapahtunut muutos. Kylmän sodan aikaan ei tehty muuta kansainvälistä yhteistyötä kuin YK:n rauhanturvaoperaatiot. Nyt puolustushaarat osallistuvat monipuolisesti harjoituksiin ulkomailla, Lindberg kertoo. Harjoituksista on ollut hyötyä. Puolustusvoimien henkilökunnan osaamistasoa on voitu vertailla, ja muilta mailta on opittu hyviä käytäntöjä, jotka on voitu jalkauttaa Suomeen. Lindbergin mukaan kansainväliset harjoitukset ovat lisänneet Suomen torjuntakykyä. Yksilö- vai joukkueurheilija? Hävittäjälentäjien sanotaan olevan yksilöurheilijoita. Suuren organisaation johtajan on kuitenkin osattava myös joukkuelajeja. Lindberg on ensimmäinen puolustusvoimain komentajaksi nouseva hävittäjälentäjä. Hän on toki aiemmissa tehtävissään ollut edistämässä muun muassa kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi pohjoismaiset ilmasotaharjoitukset voi huoletta ruksia joukkuelajin sarakkeeseen. Ilmavoimat osallistuu vaativiin taktisiin harjoituksiin muun muassa Nordefcon piirissä. Meidän ja muiden pohjoismaisten lentäjien taito eri konetyyppien kanssa ja vastaan käytävään ilmataisteluun on parantunut. Lindberg tunnetaan aktiivisena Twitterin käyttäjänä ja on omien sanojensa mukaan uutisfriikki. Yksi asia onkin varmaa: puolustusvoimista tulee Lindbergin komentajuuden myötä entistä avoimempi toimija yhteiskunnassa. Puolustusvoimien tulee viestiä avoimesti, nopeasti ja totuudenmukaisesti. Se on ainoa oikea tie, Lindberg vakuuttaa. Jarmo Lindberg Ikä: 54 vuotta Asuinpaikka: Jyväskylästä Helsinkiin Ammatti: Sotatalouspäällikkö, tuleva puolustusvoimain komentaja Koulutus: Yleisesikuntaupseeri Sotilasarvo: Kenraaliluutnantti Vielä voi parantaa. Kuvat: Ali Rinta-Jaskari poiminta Veteraanit koolla päämajakaupunki Mikkelissä Deniz Kaya Veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987 alkaen Lapin sodan päättymispäivänä 27. huhtikuuta. Kuva: Pohjolan Sanomat/Wikimedia Commons Mikkelissä järjestettävän kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestäjät toivottavat kaikenikäiset juhlavieraat tervetulleiksi. Sunnuntaina järjestettävän tapahtuman teema, Kiitollisina kohti tulevaisuutta, viittaa nuoriin. Kannustamme myös varusmiehiä saapumaan paikalle kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan, vinkkaa Mikkelin kaupungin viestintäpäällikkö Satu-Mari Tolonen. Pääjuhlan tapahtumat näkyvät ympäri kaupunkia. Rautatieasemalla on juhlavieraiden nähtävillä, muutoin vain kerran vuodessa avoinna oleva, Marskin salonkivaunu. Ortodoksinen liturgia järjestetään Mikkelin ortodoksisessa kirkossa poikkeuksellisesti jo kello yhdeksältä arkkipiispa Leon toimittamana. Mikkelin tuomiokirkon jumalanpalveluksessa kello kymmeneltä saarnaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Mikkeli on Suomen ainoa päämajakaupunki ja Marskin henki on tapahtumassa käsinkosketeltavasti läsnä. Olen asunut vasta vuoden Mikkelissä ja minulle on ollut yllätys, kuinka suurella ylpeydellä ja onnella täällä vaalitaan päämajan muistoa. Pääjuhlan yhteydessä jäähallista löytyy sekä Jalkaväkimuseon että Päämajamuseon erikoisnäyttelyt, kertoo Tolonen. Kansallinen veteraanipäivä Mikkelissä 27. huhtikuuta. Pääjuhla on Mikkelin jäähallilla kello alkaen. kalenteri Lääkärinä kriisialueella - seminaari Tuusula Sotilaslääketieteen keskus ja Puolustusvoimien kansainvälinen keskus järjestävät Lääkärinä kriisialueella -seminaarin Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen tiloissa Tuusulassa. Maksuton seminaari on tarkoitettu kaikille siviili- ja sotilaslääkäreille sekä muille aiheesta kiinnostuneille. > Varusmiessoittokunnan ja Lahden mieskuoron yhteiskonsertti Lahti, Sibelius-talo Lahden mieskuoron 110-vuotisjuhlakonsertti kello Kansallisromantikoidemme Jean Sibeliuksen ja Armas Järnefeltin musiikkia sisältävässä konsertissa juhlitaan mittavan uran tehnyttä Lahden mieskuoroa. Konsertin johtavat Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan päällikkö Jarkko Aaltonen ja kapellimestari Tero Haikala. Vappukonsertti Lappeenrannassa 1.5. Lappeenranta Konsertti soitetaan yhteistyössä Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa. Konsertin johtaa Tuomas Pirilä ja solistina laulaa Emili Losier, sopraano. Ohjelmassa on Milhaudin Création du Monde, Manuel de Fallan Siete canciones populares Espanolas, Jaques Ibertin Divertissement sekä Johann Straussin keväisiä säveliä. Konsertti alkaa kello Kaupungintalon Lappeenrantasalissa.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS.

VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. VERIPALVELU JA VERENLUOVUTUS. 2009 1 1 1 1 Esityksen sisältö Yleistä Veripalvelusta Verenluovutus ja verivalmisteet 2 2 2 2 Veripalvelu lyhyesti 550 työntekijää 17 toimipaikkaa ja liikkuva veripalvelu

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015

Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanit -varainhankinta Selvitys 5.11.2015 Sotiemme Veteraanien määrä Heitä on elossa tällä hetkellä 24 000. Vuonna 2017 heitä on jäljellä vielä 17 000. Veteraaneja Vuosi Sotiemme Veteraanit

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka)

Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 (4. ja 5. luokka) Kenguru 2013 Ecolier sivu 1 / 8 3 pistettä 1. Missä kuviossa mustia kenguruita on enemmän kuin valkoisia kenguruita? Kuvassa D on 5 mustaa kengurua ja 4 valkoista. 2. Nelli haluaa rakentaa samanlaisen

Lisätiedot

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN

RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN RAUHAN PUOLESTA YHDESSÄ KÄVELLEN VALTAKUNNALLINEN RAUHANKÄVELY KUOPIOSSA 18.9.2011 Kävelytapahtuma 18.9. klo 12 15 Valkeisenlammella Kuopiossa 1 Pohjois-Savon Rauhanturvaajat ry, www.pohjois-savonrauhanturvaajat.org

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012

Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 Retki Viestirykmenttiin ja Viestimuseoon Riihimäelle ke 16.5.2012 TAMRUn seniorien kevätretki suuntautui tänä vuonna Viestirykmenttiin Riihimäelle. Rykmentin esikunnan viestintäsektorin johtaja kapt Pekka

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot