Nimikkolähettimme Jerusalemissa s. 4 5

Transkriptio

1 Naantalin seurakuntayhtymän lehti 4 / 2012 Lasten virsi s Nimikkolähettimme Jerusalemissa s. 4 5 Joulu alkaa auttamisesta s. 6 7

2 Pääkirjoitus Ajatella! Kirjoitan tätä ajattelun viikolla, jonka suojelija on muuten pääministeri Jyrki Katainen. Viikon tarkoituksena on antaa virikkeitä ajatteluun. Usein törmää mielikuvaan, että kirkko on vanhanaikainen, varovainen ja ajattelussaan kapea-alainen. Minusta asia on ihan päinvastoin. Joka päivä hämmästyn monien kirkossa vaikuttavien ihmisten ajatuksista, joita viestintävälineet tuovat saatavillemme. Kirkon piirissä on paljon ihmisiä, jotka haluavat pohtia asioita ja tuoda niitä muidenkin tietoon. Olen siitä iloinen. On uskomatonta, että Turun arkkihiippakunnalla on ollut onni saada kaksi piispaa, joiden ajatukset inspiroivat ja virkistävät kerta toisensa jälkeen. Ja sanat, joilla ne esitetään! Kaiken huipuksi piispan erityisavustajaksi on saatu kirkon sanataituri ja humoristi, pastori Jaakko Heinimäki. On hienoa, kun ihminen osaa sanoittaa ajatuksensa rohkeasti ja uudella tavalla tai esittää mielenkiintoisia kysymyksiä. Niiden perusteella oma ajattelu saa virikkeitä, asiat aukeavat tai menevät yli hilseen. Ei sillä väliä. Joka tapauksessa tulee ajateltavaa. Kokemukseni mukaan monipuolisin tarjonta löytyy netistä: siellä on monia sivustoja, verkkolehtiä ja blogeja sekä Facebookissa heti tuoreeltaan linkkejä puheisiin tai artikkeleihin. Olen aina mielelläni osallistunut sellaisille koulutuspäiville, joissa on mielenkiintoisia luennoitsijoita tai vastaavia eikä iänikuisia ryhmätöitä. On ihan mahtavaa palata kotiin ja töihin, kun on inspiroitunut ja virkistynyt uusista ajatuksista ja näkökulmista. Tällaista olen kokenut varsinkin joka toinen vuosi Kirkkopäivillä. Vaikka seuraavilla Kirkkopäivillä olen jo eläkeläinen, toivon, että siellä ei kaikkea ole järjestetty vuorovaikutuksen varaan. Samalla kertaa, kun on näin, sielu kaipaa ikiaikaista, sukupolvesta toiseen toistuvaa sanaa, rukousta, virsiä ja ehtoollista, joiden varassa voi levätä, vaikka ajattelemattakin. Myös joulun sanoma on joka vuosi sama: Meille on syntynyt Vapahtaja. Siunattua adventin ja joulun aikaa, Margit Virkkala tiedottaja Piparin tuoksua, tonttujen juoksua, siinäkö joulu on? Joulu saapuu jokaiselle, lapselle ja aikuiselle. Sydämiimme joulu anna seimen luokse meidät kanna. Hyvää joulua kaikille! Uusi lasten virsikirja on ilmestynyt Nimikkolähettimme Jerusalemissa ja kolumni Joulu tulee auttamalla EU-ruokajakelu ja muita auttamismahdollisuuksia Alttarivaatteet luovat pyhyyttä ja puhuvat symbolein Adventin ja jouluajan tapahtumia seurakunnissa Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verolle pano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti. He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. Luukkaan evankeliumi 2:1 20 VESPER perustettu vuonna Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, Naantali Puh: (02) Faksi (02) ISSN: Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) , margit.virkkala@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Hanne Tuulos, toimitussihteeri Jorma Laine, ilmoitukset Merimasku Nina Lehtovirta, ilmoitukset Rymättylä Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä Kustantaja: Ilmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt PL 279, Helsinki Jaana Mehtälä puh gsm jaana.mehtala@kotimaa.fi Levikki: kpl Seuraava Vesper ilmestyy Kannen kuva: Hanne Tuulos Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi

3 Adventtina lauletaan uudesta lasten virsikirjasta Kirkko saa ensimmäisenä adventtina uuden virsikokoelman, kun uusi Lasten virsi -kirja otetaan käyttöön. Naantalin kirkon perhemessussa kuullaan lauluja uunituoreesta kirjasta Laaksonlasten ja kerholaisten esittämänä. Hoosianna on tämänkin kirjan ensimmäinen laulu. Juuri ilmestynyt uusi Lasten virsi elää vahvasti tätä päivää, mutta sillä on taustalla pitkät perinteet. Kirjan juuret ovat Pyhäkoululauluja-kirjoissa, joista ensimmäinen tehtiin jo vuonna Ensimmäinen Lasten virsi julkaistiin 1988, nykyisen kirjan edeltäjä vuonna Uudessa kirjassa on 170 laulua arkeen ja juhlaan. Puolet lauluista on entisiä, puolet uusia. Uusista ennen julkaisemattomia lauluja on 41. Kirjassa on hyvin paljon Anna- Mari Kaskisen ja Jukka Salmisen tekstejä. Uusi Lasten virsi on ennen kaikkea kirja lapsen omaan käteen, mutta lauluvalinnoissa on otettu huomioon myös lapsen kanssa elävät ja toimivat aikuiset. Lähtökohtana on ilo lapsesta, lapsen kanssa toimimisesta ja laulamisesta, kirjan toimittaja Mari Torri-Tuominen kertoo. Näissä lauluissa kaikuu lapsen ääni lapsen, joka hyppii ja pomppii, leikkii ja laukkaa, pohtii ja ihmettelee. Niissä kuuluu lapsi, joka toivoo tulevansa nähdyksi ja kuulluksi, joka rakentaa kirkkoa omalla olemuksellaan ja on oikea seurakuntalainen. Mukana myös luonnonsuojelun näkökulma Maailman muuttuminen on muuttanut myös lasten virren käyttöympäristöä ja herättänyt uudistustarpeita niin tekstien kuin sävelmien osalta. Toimituskunnan mukaan mm. perhekerhojen ja vauvakirkkojen suosion kasvu on lisännyt uusien laulujen kysyntää. Esimerkiksi luontoa on lauluissa ihailtu aiemminkin, mutta luonnonsuojelun näkökulma on puuttunut vaikka ympäristödiplomikin on jo vanha juttu. Lasten virsi on myös lapselle kanava käydä läpi tunteita ja omaa itseä. Tärkeä uusi teema on myös surun käsittely. Silloin kun sanoja ei löydy, laulu ja kynttilän sytytys saattaa koskettaa hyvinkin syvältä. Silti ei mennä liiaksi ihon alle. Toisaalta on haluttu tarjota mahdollisimman täysipainoinen kokoelma tässä ja nyt toimivia lauluja. Toisaalta kyse on säilyttämisestä, arvokkaan perinnön jakamisesta uusille sukupolville, pastori Timo- Matti Haapiainen tiivistää toimituskunnan haasteita. Tärkeintä on ollut käyttäjälähtöisyys eli lapsi Kirjaa on tehty niidenkin lasten käteen, jotka eivät vielä osaa lukea. Kirjan kuvat auttavat löytämään laulut helposti ja niitä voi vaikkapa värittää mieleisikseen. Kovasti on mietitty myös sitä, miten laulut koskettaisivat erilaisten lasten todellista elämää. Moniin lasten virsiin onkin helppo yhdistää leikkejä tai muuta liikunnallisuutta. Yletöntä kuvakieltä on uudessa kirjassa karsittu sellaisten hengellisten ilmausten osalta, jotka eivät lapselle avaudu. Mm. totisesta viinipuusta kirjassa ei enää kerrota. Näin toimituskunnan jäsenet listaavat virsien valinta kriteereitä. Kahden kirjan haaste Kirjan kuvat on tarkoitettu väritettäviksi. Seimiryhmä saa Ylva Hartikaisen käsissä iloisen ilmeen. Naantalin seurakunnassa lasten virsikirjaa käytetään lapsikuorossa, kerhoissa ja kouluissa. Seurakunta on jakanut alakoulun toisella luokalla oleville oppilaille Lasten virsi -kirjaa noin kymmenen vuoden ajan. Viimeksi loka kuussa. Aikoinaan ehdotuksen kirjan jakamisesta teki eräs jumalanpalvelus- ja musiikkityön johtokunnan jäsen. Kaiken kaikkiaan kirjaa on jaettu jo pitkälle toista tuhatta kappaletta, laskeskelee kanttori Miika Hartikainen. Hänen mielestään on hienoa, että uudet sävelmät ja sanoitukset saadaan nopeasti lasten käyttöön. Koen haastavana, jos jatkossa jaamme uutta painosta oppilaille, niin käytössä on kaksi erilaista kirjaa. Luokkakohtaisesti kylläkin sama. Vanha kirja on ollut tykätty ja rakas. Nyt paletti saattaa mennä sekaisin, hän pohtii. Parin vuoden kuluttua ajatukseni voivat olla erilaisia, koska kirjassa voi olla monta ihanaa laulua. Myös Rymättylän seurakunta on ostanut ihan viime aikoina suuren määrän edellistä painosta, kertoo diakoni Hannele Keskitalo. Lähiaikoina ei uutta kirjaa varmaan tilata kovin monta. Ehkä pyhäkoulun käyttöön kuitenkin. Vanhempaa painosta käytetään perhekirkoissa ja perhekerhoissa. Lasten virren kustantaa Lasten Keskus ja julkaisee Seurakuntien Lapsityön Keskus. Lahjavinkki: Kirjaa voi tilata Lasten Keskuksen verkkokaupasta, Kirja löytyy myös hyvin varustetuista kirjakaupoista. J Margit Virkkala 3

4 Shalom, Jerusalem! Rukoilkaa rauhaa Jerusalemille.... Rauha olkoon muuriesi sisällä, olkoon onni linnoissasi. Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha! Psalmista 122:6 7 kanssa keskuksessa olleet ihmiset vapaa ehtoisten avulla suojaan. Harjoittelim me väestönsuojaan menemistä uudelleen lauantaina. Seuraamme suur lähetystön ja Suomen Lähetysseuran antamaa ohjeistus ta ja toimimme tilanteen mukaan. Tällä het kellä lapsemme käyvät koulua turvallisuus päivityksiä lukuunottamatta normaalisti, Seppo selvittää tilannetta. Näinä päivinä koko maailman katseet ovat kääntyneenä Israeliin tilanteen Gasan ra jalla kiristyttyä. Räjähdysaltis tilanne tun tuu olevan meistä käsin turvallisen kauka na, n kilometrin päässä. Lähelle sen kuitenkin tuo huoli ystävistämme Israelis sa. Tällä hetkellä kaikki kentällä olevat lä hetystyöntekijämme tekevät työtä Jerusa lemissa. Vuoden 2013 alussa vielä yksi per he on lähdössä samaan maahan ja kaupun kiin. Lisäksi myös naantalilainen nuori nai nen työskentelee vapaaehtoistyössä jeru salemilaisessa Kaikkien Kansojen Rukous talossa. Kuurojen pappina Jerusalemissa toimivan Janne Rissasen mukaan ihmiset ympäri Is raelia ovat vihaisia. Mielenosoituksia nä kyy usein kadulla. Osa niistä sulkee teitä. Itsemurhaiskujen pelosta vältämme bussin ja junan käyttöä. Tunnelma paikanpäällä Jerusalemissa on kuitenkin rauhallinen tilanteesta huolimat ta ja kaikki suomalaiset lähetit voivat hyvin, kertovat Shalhevetyah-keskuksen toimin nanjohtajana ja isäntänä syyskuussa aloit taneet Mari ja Seppo Paulasaari. Jerusa lemissa oli perjantaina ilmahälytys ja parikolme rakettia putosi Jerusalemin liepeil le. Ilmahälytyksen tultua ohjasimme Marin Arki rukoustalossa jatkuu jännittyneistä tunnelmista huolimatta normaalina päiväs tä toiseen. Olemme ru kouksessa rauhan ja siviilien puolesta. Siviilien takia on tärkeää saavuttaa tuli tauko mahdollisimman pian. Nelli kertoo kuulleensa, että konfliktinkin keskellä Israelin puolelta viedään jatkuvas ti sairaalatarvikkeita ja ruokaa Gazan puo lelle siviilien auttamiseksi. 4 Nelli Neuvonen asuu Itä-Jerusalemis sa ja työskentelee vapaaehtoistyöntekijä nä Kaikkien Kansojen Rukoustalossa. Itä- Jerusalemissa järjestetään ilotulituksia lä hes joka ilta. Välillä miettii onkohan nyt kyse ilotulituk sesta vai ohjuksista. Mikä on Hanukka? JANNE RISSANEN Janne toimii kuurojen pappina Jerusalemissa ja Ramallahissa Länsi rannalla Suomen Lähetys seuran lähettämänä. Joulu levottomuuksien keskellä ja Hanukan varjossa Sodan uhankin keskellä Israelin kristityt val mistautuvat viettämään Vapahtajan syn nyinjuhlaa. Lähestyvä joulu ei näy nyt vie lä Jerusalemin katukuvassa millään taval la, mutta lähemmäksi tultaessa vanhassa kaupungissa saattaa kuulla joulumusiikki akin. Sitä ei kuitenkaan kuule suomalaisit tain ostoskeskuksissa, sillä joulu ei vielä ole suurimmalle osaa israelilaisia kristillinen Va lon juhla kaikki eivät tiedä että joulun lap si, Jeesus, on luvattu Messias, Paulasaaret huomauttavat. Hanukkaa sanotaan juutalaisten valon ja ilon juhlaksi ja se kestää kahdeksan päivää. Sitä vietetään vieraan kansan vallasta vapautumisen kunniaksi. Israelilaiset valtasivat vuonna 165 ekr. Jerusalemin temppelin takaisin itsel leen kreikkalaisten hallusta. Legendan mukaan temppelistä löytyi pieni ruu kullinen öljyä. Valaisuun käytetty öljy näytti aluksi riittävän vain yhdeksi päi väksi. Sen polttaminen kesti kuitenkin kahdeksan päivää, eli juuri niin kauan, kunnes uusi öljy saatiin valmistettua. Vanhan perinteen mukaan lapsille annetaan lahjoja jokaisena kahdek sana päivänä. Perheen kesken leiki tään myös erilaisia leikkejä. Lahjojen ja leikkien lisäksi juutalaiseen juhla perinteeseen kuuluu, että Hanukkana kaikki ruoat paistetaan öljyssä. Janne Rissanen muistuttaa myös, että li säksi joulu jää usein 8-päiväisen juutalai sen valon juhlan, Hanukan, jalkoihin. Hanukkaa vietetään marras-tammikuus sa. Mikäli se osuu kristittyjen joulun juh

5 linnan kanssa samaan aikaan, joulu ei saa paljoakaan tilaa katukuvassa. Viime vuonna oli Hanukka-juhla , mistä syystä Jerusalemin kaduilla ei näkynyt joulu valoja lainkaan, Janne muistelee. Tänä vuonna Hanukkaa juhlitaan jo ennen joulua, , joten luulen, että joulun viettokin saa enemmän näkyvyyttä kuin viime vuonna. KOLUMNI Lasipilkkumi... Oli suursiivouksen aika. Vein lajiteltuja roskia pönttöihin. Yhteen metallia, toiseen paperia, kolmanteen lasia. Tunsin itseni oikein vastuulliseksi kuluttajaksi. Sekä Paulasaaret että Rissanen viettävät tänä vuonna joulua Jerusalemissa. Jannen jouluun kuuluu mm. viittomakielisen joulu messun pitäminen. Koska sukulaiset eivät ole täällä, joulua vietetään työkavereiden kanssa, Janne arvelee. Varmasti käyn myös Betle hemissä monta kertaa joulu viikolla. Myös Paulasaaret suunnittelevat Betlehemissä piipahtamista joulun aikana. Muuten vietämme joulua todennäköisesti kotioloissa, sillä meille on tulossa sukulaisia jouluksi kylään. Nelli Neuvonenkin viettää tämän joulun rukoustalossa Jerusalemissa. Jouluaattona vietämme erityisen jouluillallisen. Menemme tällöin Ramat Rachel hotellille, josta avautuu näköala Betlehemin suuntaan. Siellä laulamme joululauluja ja nautimme yhteisestä illallisesta, Nelli tietää. Joulupäivä on kuin normaali arkipäivä talossa, mutta illalla vietämme erityisen hetken yhdessä muistaen Herramme Kristuksen syntymää ja pelastustekoa. Nelli kertoo kuulleensa, että alueen kirkot koristellaan kauniiksi joulun aikaan. Kambodzhasta Naantalin kautta Israeliin Staytonien perheelle Israeliin muutto on vielä edessäpäin. Vasta äskettäin, loppukesällä, äiti Eeva-Maria, isä Patrick sekä pikkuinen tytär Viena- Lilja pakkasivat Kambodzhan kotinsa ja muuttivat Suomeen lemmikkieläintensä kanssa. Isä Patrick saapui vasta menneellä viikolla. Suomessa perhe on kasvanut pienellä Anni-Iiriksellä. Koko perhe suuntaa vuoden alussa Jerusalemiin. Sitä ennen joulua vietetään Naantalin mummolassa. Joulu on meille tärkeä perhejuhla. Siksi pyrimme vuorovuosina viettämään joulua Yhdysvalloissa Patrickin perheen luona ja Eeva-Marian perheen luona Suomessa, Staytonit kertovat. Kahden kulttuurin joulussa parasta on ollut tutustua omasta perinteestä hieman poikkeavaan tapaan juhlia Jeesuksen syntymää. Lasia lajitellessani huomasin, että joltakulta, ei ainakaan minulta, oli pudonnut jälkiruokakulhoja lattial le. Säpäleitä katsellessani huomasin, että minun rakas äidiltä saamani yli satavuotias malja oli säpäleinä! Joku oli rikkonut sen, siis joku kahden hengen taloudesta. STAYTONIT Eeva-Maria tulee toimimaan Suomen Lähetysseuran Lähi-idän ja pohjoisen Afrikan aluepäällikkönä vastaten mm. henkilöstöhallinnosta ja kumppanuusyhteistyöstä Israelissa, Palestiinalaisalueilla ja Jordaniassa. Juristin koulutuksen saaneen Patrickin työtehtävät liittyvät ihmisoikeuskysymyksiin. Mukana seuraavat lapset Viena-Lilja, 1 v 7 kk, ja Anni-Iiris, 3 kk. Kiristyneestä Lähi-idän tilanteesta huolimatta Eeva-Maria uskoo muuton Is raeliin, maahan jossa Jeesus eli, olevan upea kokemus, vaikka viime päivien väki valtaisuudet Gasassa ja Israelissa ovatkin erittäin huolestuttavia. Lähtösuunnitelmia ei kuitenkaan ole muutettu. Mielen valtaa suru siviilien joutumisesta jälleen kerran ratkaisemattomien poliittisten ongelmien uhreiksi. Konfliktin seuraaminen kotisohvalta Suomessa ei vaadi järin suurta rohkeutta. Toisin on tulevilla lähettikollegoillani, jotka työskentelevät alueella ja kohtaavat väkivaltaisuutta arjessaan. Kannamme heidät esirukouksissamme Jumalan eteen ja rukoilemme Lähi-idän rauhan puolesta, Eeva-Maria kertoo ja miettii tulevaa aikaa Jerusalemissa. Olemme puhuneet Patrickin kanssa siitä, kuinka mielenkiintoista on nähdä niitä paikkoja, joista olemme kuulleet ja lukeneet lapsuudesta lähtien. Emme kuitenkaan halua ajatella vain historiaa vaan palvella tämän päivän israelilaisia ja palestiinalaisia sekä koko lähetyskenttäämme Lähi-idässä ja pohjoisessa Afrikassa. Todennäköisesti tulemme ainakin aluksi olemaan herkkiä ja tietoisia Jumalan läsnäolosta kävellessämme Jerusalemin kaduilla. Hoosianna, Herra auta! Ensi sunnuntaina kajahtavat ympäri kristikuntaa Hoosianna-huudot. Rauhanruhtinas ratsasti kerran aasilla Jerusalemiin kansan toivottaessa hänet ter- Roskapöntöllä hulvahti ylleni tunteiden myrsky. Ensin: Ja minulle ei ole kerrottu (hän ei ole kertonut) mitään, vaikka minun lempiastiani on nyt pirstaleina. Siis suuttumus. Ja sitten lauhtumus; ei vain ole muistanut kertoa. Näin suurelle tunteelle ei ole mitään syytä. Seuraavat tunteet veivät syvälle. Siinä lasipilkkumissa oli jouluisin salaatin kuohkea kastike. Meillä kastikkeesta ei tehty vaaleanpunaista, kerma sai olla kerman väristä. Muutenkin kaikki oli ruoka pöydässä yksinkertaista ja selkeää. Kinkku, lanttu laatikko, perunat ja soosi. Hyvää. Niin ruhtinaallista, että piti syödä liikaa. Vatsat piukeina, oikeastaan kipeinä, odotettiin joulupukkia. Yritettiin leikkiä vanhanajan leikkejä, isä leikitti. NELLI NEUVONEN Nelli työskentelee vapaaehtoistyössä matkakoordinaattorina jerusalemilaisessa Kaikkien Kansojen Rukoustalossa. Organisaation tärkeimpänä tehtävänä on rukoilla Israelin kansakunnan ja sen rauhan puolesta. Muidenkin kansojen puolesta rukoillaan. Toiminta-ajatus perustuu 24/7 rukousvartioon, joka tarkoittaa sitä, että rukous on taukoamatonta. vetulleeksi huutaen kaduilla Hoo sianna, Herra auta, pelasta! Hoosianna-rukoukselle ja Rauhanruhtinaan konkreettiselle läsnäololle olisi jälleen tilausta Jerusalemin kaduilla. Nouskoon tämän adventin Hoosianna-huutomme rukouksena Lähi-idän rauhan puolesta. Ja äiti kuolemanväsynyt. Pani maate. Katseli siitä. Surin äitiä Livonsaaren ainoan kaupan roskapöntöllä. Pitkä kaari jouluja hulmahteli ylitseni. Minua itketti se malja, lähes ainut esinemuisto äidistä. Kaikki muu on jo mennyt ja nyt sitten tämäkin. Niin elämä menee. Jouluja ei ole loputtomasti. Niiden lukumäärä vähenee yksityisen ihmisen kohdalla vuosi vuodelta. Jotkut joulun vihaajat pitävät tästä ajatuksesta, minä en. Minä rakastan jouluja ja joulujen väsyneitä äitejä. Joulun ensimmäinen äiti oli vuorenvarmasti väsynyt. Pieni Maria, keskenkasvuinen tyttö vielä, omat unelmat pirstaleina. Oi voi! Lähettimme Jerusalemissa pyytävät esirukoustamme. J Hanne Tuulos Joulu on väsyneiden ja särkyneiden juhla. Sirpaleiden keskelle kuuluu: maassa rauha ja ihmisille hyvä tahto PAULASAARET Mari ja Seppo ovat työskennelleet syyskuusta saakka Suomen Lähetysseuran Shalhevetyahkeskuksen toiminnanjohtajana ja isäntänä. Lapset Liisa, Roosa, ja Tuuli käyvät koulua. Pyry auttaa vapaaehtoistyössä. Paulasaaret ovat vastuussa keskuksen toiminnasta ja pyrkivät kehittämään ja lisäämään sitä. Työtä on kaikilla saroilla, jotka ovat suomalaisesta seurakuntaelämästä tuttuja: evankeliumin julistamista, kristillistä kasvatusta, diakoniaa, nuorisotyötä, lähetystä, kansainvälisyyttä ja toimistotyötä. Keskus majoittaa myös suomalaisia turisteja ja erikieliset seurakunnat kokoontuvat viettämään jumalanpalveluksia keskuksen suojiin. Kuvassa Sepon ja Marin kanssa Pyry. Hyvää tahtoa on. Aina ei vain huomata kertoa rikkumisesta tai rikkomisesta tai rikkoutumisesta. Hyvä tahto ja rauha alkaa toisen ymmärtämisestä. Suuttumus saa mennä menojaan. Kaikella on aikansa. Kaikki häviää. Jäljelle jää armo. Kansi kiinni. Maassa rauha. J Irja Aro-Heinilä 5

6 Joulu alkaa Joulupöytä vähävaraisille avustusruoin Joulun odotus on monelle täpötäysissä ta varataloissa kuumissa talvivaatteissa jou luostosten perässä juoksemista. Mitä lah jaksi siskolle? Mitä isälle? Entä mummille? Kaikille tällainen ei ole taloudellisen elä mäntilanteen tai muiden elämän vastoin käymisten vuoksi mahdollista. Nykypäivän Suomessa on myös niitä, joille joulupöydän koreaksi laittaminen tekee tiukkaa saatik ka sitten ylenpalttisten lahjojen ostaminen. Naantalissa ruoka-apua hakevia on eni ten yksinelävien työttömien ja työkyvyttö myyseläkkeellä olevien joukossa. Hakijoista yllättävän pieni osa on yksinhuoltajia. Mo net haluavat tulla toimeen omillaan, vaikka tiukkaa tekisikin, kertoo johtava diakonia työntekijä Anna Ojala. Naantalin seurakunta on jakanut alueen sa vähävaraisille EU-ruokaa ja seurakun nan itse ostamaa ruokaa 90-luvun lopus ta lähtien. Euroopan unioni tukee sosiaa lista avustustyötä luovuttamalla elintar vikkeita seura kunnille ja avustusjärjes töille. EU:n ruokapaketti on sisältänyt vii me aikoina erilaisia jauhoja, puurohiutalei ta, lihasäilykkeitä, hapankorppuja, keksejä, mysliä, pastaa juustolla sekä maitojauhet ta. Naantalin seurakunta saa tuloja avus tustyöhön Kohtaamispaikan kahvilasta ja kirpputorilta, joita hoitavat ahkerat vapaa ehtoistyöntekijät. Nyt ruoka-apuun on vii me vuosina saatu monipuolisuutta maito tuotteilla ja vihanneksilla, kun kaupat, teh taat ja leipomot ovat lahjoittaneet ruokaa seurakunnalle. Seurakuntakeskuksessa kerran kuussa jaet tavasta ruoka-avusta osa tulee turkulaisen hyväntekeväisyysyhdistyksen, Operaatio Ruokakassin kautta. EU-ruoan lisäksi yhdis tys saa ruokakaupoilta, leipomoilta ja teh tailta hävikkiruokaa, jota voi jakaa tai pakas taa vielä viimeisenä käyttöpäivänä. Naantalissa seurakunnan rinnalle on nous sut myös Waihtoehto ry, joka jakaa ruokaa arkisin klo 13 aikoihin Naantalin kaupungin sosiaalitoimen yksikössä, Tuulentuvalla. On gelmana ruoanjaossa on tällä hetkellä, ettei seurakunnalla ole tarpeeksi varastotilaa ta varoiden säilyttämiseen. Sama ongelma on myös Waihtoehto ry:llä. Yhtenä vaihtoehtona pohdimme, voisivat ko kaikki toimijat jakaa jatkossa ruoan keski tetysti samasta paikasta. Nyt sellaista paikkaa ei kuitenkaan ole tiedossa, Anna Ojala sanoo. Lokakuussa seurakuntakeskuksessa ja Tuu lentuvalla tehtiin kysely jaetusta ruokaavusta. Enemmistö vastaajista piti apua jo ko hyvin tai erittäin tärkeänä, muutama vas taajista jopa elintärkeänä. Ruoka-apu kauppojen lahjoitusvihannes ten kera on tärkeä lisä joillekin sairauden, esimerkiksi diabeteksen vuoksi. Kyselyssä tulikin vastauksia, ettei ilman ruoanjakoa pystyisi koskaan syömään terveellisesti ja salaattiaineksia tai hedelmiä ei olisi varaa ostaa, Anna Ojala toteaa. 6 Reijo Laakkonen jakaa joulumieltä ruokakassien muodossa. Kuusi vuotta pappilan hätävarana Reijo Laakkonen on toiminut vapaaehtois työntekijänä seurakunnassa vuodesta 2006 lähtien. Ruokakassien jako on hänelle tut tua. Ruoanjakoon on muodostunut kiva 8 9 hengen porukka. Meillä on tietty työnjako. Jokainen tietää oman tehtävänsä ja työ su juu saumattomasti. Kaikki ovat tässä iloises ti mukana ja samalla juttelemme kaikennä köisistä asioista, hän kertoo. kaisemmin ammattiyhdistyksissä ja tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Vapaaehtoisena toimiminen on hyvä jatke sille, hän toteaa. Reijo Laakkonen kutsuu itseään leikkisästi pappilan hätävaraksi. Asun lähistöllä ja, jos diakoniatyöntekijät tarvitsevat apua esimerkiksi tapahtuman jär jestelyssä, he saattavat soittaa minulle. Va paaehtoistyöstä tulee hyvä mieli, kun tässä pääsee auttamaan muita. Olen toiminut ai Kuuden vuoden aikana Reijo Laakkonen on huomannut ruokajonon kasvaneen. Alkuaikoina oli vain ihmistä hake massa ruokakassia, nyt määrä on kasvanut henkeen. Aikaisemmin hakijat olivat yksinäisiä tai pariskuntia, nyt mukaan on tullut myös perheellisiä. Osasta ruokakas

7 auttamisesta sien hakijoista on tullut tuttuja, joita voi morjestella, kun tulee vastaan. Onneksi kuitenkin hakijoissa on aika paljon vaihtuvuuttakin, hän kertoo. Reijo Laakkonen on ollut erityisesti iloinen kauppojen lahjoittamasta tuoreesta tavarasta. Lahjoitetulla ruoalla moni on pystynyt laajentamaan ruokavaliotaan. Kiitokset siitä kauppiaille! Loppuvuodesta vapaaehtoistyöntekijät ovat perinteisesti saaneet seurakunnalta kiitoksen tekemästään työstä. Meille on joulukuussa järjestetty vapaaehtoisten joulujuhla, johon on yleensä osallistunut toista sataa vapaaehtoista. Se on ollut kiva palkinto työstä, Reijo Laakkonen sanoo. Vapaaehtoistyö henkireikänä Taina on toiminut vapaaehtoistyöntekijänä neljän vuoden ajan. Hän kertoo olevansa poikkeustapaus monessakin suhteessa, sillä hän on niin ruoka-avun saaja kuin vapaaehtoistyöntekijä. Avomieheni kuoli seitsemän vuotta sitten yllättäin. Samoihin aikoihin jouduin myös työkyvyttömyyseläkkeelle ja jouduin muuttamaan edullisesta työsuhdeasunnosta pois. Minulla oli lainaa ja luottokortteja. Olin tottunut löyhempään taloudenpitoon, joten en osannut raha-asioitani hoitaa. Asioita on hankaloittanut myös paha masennus, jonka vuoksi olen käynyt tera piassa. Monien vaiheiden kautta pyysin päästä edunvalvontaan ja nyt elelen 80 eurolla viikossa. Alkuviikosta saan 40 euroa ja loppu viikosta toiset 40 euroa, hän kertoo tarinaansa. Vapaaehtoistyöhön seurakuntaan Tainan houkutteli entinen työkaveri. Muistan edelleenkin kiittää häntä, kun näemme täällä seurakuntakeskuksessa, hän sanoo ja jatkaa: Minä en tee vapaaehtoistyötä pelkästään epäitsekkäistä syistä. Tämä on minulle henkireikä ja purkautumiskeino, josta olen saanut äärettömän paljon. Olen päässyt puhumaan ja kertomaan omia murheitani. Täällä näen paljon kavereita ja olenpahan tavannut kansakoulukavereita, joita en ole tavannut vuosikymmeniin. Tainalla on kokemusta erilaisista tehtävistä vapaaehtoisena. Minulla on säännöllinen työvuoro kerran viikossa kirpputorin tavaroiden hinnoittelijana. Olen osallistunut ruokakassien jakoon kasseja tekemällä ja kirjurin roolissa, hän luettelee ja jatkaa: Olen myös itse saanut ruoka-apua. Eivät diakoniatyöntekijät ole meitä avuntarvitsijoita mitenkään erotellut, vaikka vapaaehtoisena toiminkin. He tietävät, että minulla on tiukkaa ja olen saanut apua samalla tavalla kuin muutkin ruokakassia hakevat. Kun rahat ovat tiukilla, kassista löytyvä pyykinpesuainepurkki ilahduttaa. Kasseissa on todella hyvää tavaraa. On perunamuusijauhopusseja, tonnikalaa, hernekeitto- ja sikanautapurkkeja. Niistä saa tehtyä koko aterian. Leipiäkin on usein mielettömät kasat ja ne ovat hyvää tavaraa, ei mitään puolinahistuneita. Välillä ruokatavaroissa on voileipämargariinia. Vaikka kotona olisikin margariinipurkki, sekin tulee otettua vastaan ja laitettua pakkaseen. Olen kova leipomaan, joten jauhopussit tulevat käyttöön. Kaikki ruoka-apua on todella tärkeää, kun on tiukkaa. Joulukuussa EU:n, Naantalin seurakunnan, kauppojen, leipomoiden ja tehtaiden mahdollistamaa ruoka-apua jaetaan kahtena päivänä: 17. päivä yksinäisille ja pariskunnille klo ja 18. päivä perheellisille hakijoille klo Ruokakassien sisältö ja ruokatarvikkeiden määrä on jaoteltu perheen jäsenmäärän mukaan. Kumpanakin päivänä on myös joulupuurotarjoilu kassin hakijoille. Kun Tainalta kysyy, mitä toiveita hänellä olisi joulukuun ruoka-apua kohtaan, hän vastaa, että sisältö voisi olla jouluista. Varsinkin perheellisille olisi tärkeää leivontatarvikkeet, piparit ja makeiset. Myös glögi tölkki, puuroriisi ja rusina-pähkinäsekoitus kuuluvat jouluun. Tuikkukin ilahduttaisi jouluisuudellaan. J Heidi Aaltonen Haastatellun ruoka-avun saajan, Tainan, nimi on muutettu. Hanki joulumieli auttamalla AUTA PAIKALLISESTI Tullin Joulu Luo jouluiloa niille, jotka ovat yksinäisiä tai joilla ei ole rahaa tai voimia järjestää joulua. Waihtoehto ry, Naantalin seurakunta ja Naantalin kaupunki järjestävät vapaaehtoisvoimin jouluruokailua ja ohjelmaa jouluaattona ja -pyhinä. Ilmoittaudu mukaan vapaaehtoistyöntekijäksi tai ole mukana mahdollistamassa tapahtumaa rahalahjoituksella. Ota yhteyttä: Tuija Aho, p Jari Salomaa, p Rahalahjoitukset Waihtoehto ry:lle FI , viite: tullin joulu Lue lisää tapahtumasta > Tullin Joulu Joulupuu-keräys Mannerheimin Lastensuojeluliiton Naantalin paikallisyhdistys yhteistyössä Raisio- Naantalin Nuorkauppakamarin kanssa järjestävät Joulupuu-keräyksen, jossa kerätään lahjoja naantalilaisten vähävaraisten perheiden lapsille. Naantalin keräyspiste toimii K-Supermarket Ukko Pekassa. Hae kuusesta kortti, johon on merkitty lapsen ikä ja sukupuoli ja palauta lahjapaketti kuusen luo mennessä. Kaupungin sosiaalitoimi ja seurakunta huolehtii paketin lapsen perheelle. Keräys järjestetään myös Raisiossa ja Maskussa. tapahtumat+2012/joulupuu2012/ Operaatio Ruokakassi ry Osa Naantalin seurakunnan ruoka-avusta tulee Operaatio Ruokakassin kautta joko EU-ruokana tai lahjoitusten turvin ostettuna ruokana. Lahjoittamalla yhdistykselle olet mukana mahdollistamassa seurakunnan jakamaa ruoka-apua. AUTA LÄHIMMÄISIÄ KAUEMPANA Punaisen Ristin Hyvä Joulumieli -keräys Marraskuun 16. päivä alkanut keräys tuo ruokaa suomalaisten vähävaraisten lapsiperheiden joulupöytiin. Keräystuloilla hankitaan 70 euron arvoisia lahjakortteja, joilla perheet voivat ostaa ruokatarvikkeita jouluksi. Keräys jatkuu jouluaattoon asti. Katso lisätietoja lahjoittamistavoista hyva-joulumieli Hyväntekeväisyysjoulukortit Samalla, kun muistat sukulaisia ja ystäviäsi joulutervehdyksellä, voit myös tehdä hyvää. Kirjakaupoista löytyy erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen, esim. Suomen Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset ry, painattamia joulukortteja, joissa on postimaksut maksettu. Jelpi-keräyssivut Luo oma sosiaalinen hyväntekeväisyystempaus Jelpi-palvelussa tai etsi sopiva avustuskohde sivulta Oman keräyssivunsa on luonut mm. Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen. Yhteisvastuukeräys 2013 kerää varoja yksinäisille vanhuksille Suomessa ja Kambodz assa. Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen Lahja Ilahduta perheenjäsentäsi tai ystävääsi tänä jouluna antamalla lahjaksi Toisenlaisen Lahjan. Se on eettinen ja ekologinen lahja, jolla autat kehitysmaan ihmisiä. Lahjoituksella mahdollistat Kirkon Ulkomaanapua turvaamaan elämän perusedellytyksiä kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Lahjavalikoimasta löytyy esimerkiksi ruokaa ja puhdasta vettä. Heidi Aaltonen 7

8 Kirkkotekstiilit luovat pyhyyttä ja puhuvat symbolein Ensi sunnuntaina otetaan käyttöön nämä valkoiset kirkkotekstiilit. Annukka Lindberg on pukeutunut albaan, jonka päällä on stola. Marja Saantolalla on aban ja stolan päälle puettu messukasukka. Takana alttarivaate ja kalkkiliina. Liturgisilla väreillä on oma symbo liikkansa ja tietyn värisiä alttarivaat teita käytetään sen mukaan, mikä liturginen väri on ajankohtainen. Valkoista käytetään mm. 1. ad venttisunnuntaina, joulaattona ja joulupäivänä, uutenavuotena, kynttilänpäivänä, kirkastussun nuntaina ja mikkelinpäivänä. Kauniisti korjattu Naantalin kirkko on saanut myös uusia kirkkotekstiilejä. 1. adventti sunnuntaina otetaan k äyttöön koko naan uusi, valkoinen tekstiili sarja eli alttarivaate, kirjaliina, kalkki liinat j a stola. Punaista ja vihreää alttrivaatesarjaa on täydennetty. Kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Raija Rastas ja ne on valmistettu Suomen Käsityön Ystävät Oy:ssä kangaspuissa käsin kutoen sekä käsin kirjaillen. Saarnatuolin valkoisen kirjaliinan kielo viittaa raamatulliseen laaksojen liljaan ja kuvaa Kristuksen tuomaa pelastusta ja on puhtauden vertauskuva. Suunnittelun keskeisenä lähtökoh tana on ollut luostarikirkon ainut laatuinen historia. Naantalin bir gittalaisluostarin nunnat valmisti vat 1400-luvun lopulla taidokkai ta kirkkotekstiilejä, jotka edustavat käsityötaidon huippua Suomessa. Nyt valmistuneissa uusissa tekstii leissä on haluttu kunnioittaa tätä arvokasta perinnettä ja tuoda sii tä osa tähän päivään. Kirkkotekstii lien hankinnan mahdollisti Santa lahdelta saatu testamenttilahjoitus. Kirkkotekstiileissä käytetty sym boliikka liittyy läheisesti Naantalin luostarikirkkoon ja luostarin yrtti tarhaan, jossa viljeltiin yrttejä lää Punaisen kirjaliinan symbolina ovat 12 tulenliekkiä,jotka symbolisoivat Pyhää Henkeä sekä 12 apostolia. Punaista väriä käytetään hellun taina, marttyyri- ja apostolipäivi nä, tapaninpäivänä ja pyhäinpäi vänä. Vihreää käytetään juhlien jälkivie tossa ja ajanjaksoina, jolloin puhu taan arjen kristillisyydestä: loppi aisesta paastoon sekä 1. kolmi naisuuden jälkeisestä sunnuntais ta kirkko vuoden loppuun eräin poikkeuksin. Seurakunnalla on myös violetti tekstiilisarja, jota käytetään paas tonaikana. J M.V. kinnällisiin tarkoituksiin. Valkoisen alttarivaatteen keltamon kukat ovat Kristuksen vertauskuvia, pie net keto-orvokin kukat symboloi vat Pyhää Kolminaisuutta. Punai sen alttarivaatteen kaksi ruusua ovat sekä Kristuksen että Neitsyt Marian vertauskuvia. Muita Neit syt Marian symboleja ovat valkoi sen kirjaliinan kielot sekä vihreän stolan poimulehti. Punaisen altta rivaatteen väinönputki symbolisoi Pyhää henkeä, 12 apostolia sekä Pyhää Kolminaisuutta. Kirkkotekstiilit ovat selkeästi mo dernit kunnioittaen samalla kir kon arvokasta keskiaikaista raken nusperintöä sekä luvun mit tavassa korjauksessa pelkistynyt tä ja keväällä 2012 valmistuneen korjauksen myötä vahvistunutta arkkitehtuuria. Kirkon 1400-luvul ta peräisin olevan Jöns Budden ehtoollisleipälautasen ympyrä ja nelilehdykkäisen apilan muoto toistuvat kalkkiliinoissa sekä pu naisessa alttarivaatteessa. Valkoi sen stolan symbolina on Birgitan risti, jonka viisi punaista ympyrää kuvaavat Kristuksen viittä haavaa. Valkoisessa stolassa Birgitan ristin viisi punaista ympyrää kuvaavat Kristuksen viittä haavaa. Punaisen stolan kahdeksankulmio symbolisoi uudestisyntymistä ja ylösnousemista. Vihreässä stolassa kansanperinteen mariankukka eli poimulehti symbolisoi Neitsyt Marian viittaa, Keskellä lehteä on kastepisara, joka on myös Neitsyt Marian symboli. Raija Rastas: Suunnittelutyö oli minulle h enkilökohtaisesti erittäin tärkeä Naantalin kirkon uudet kirkko tekstiilit suunnitellut tekstiilitai teilija Raija Rastas kuvailee suun nitteluprosessia tutkimusmat kaksi. Kirkkotekstiilien on oltava yhtä aikaa ajattomia ja moderneja, pu huttelevia ja visuaalisesti vaikut tavia, sillä ne suunnitellaan vuo sikymmeniksi eteenpäin. Niiden on muodostettava keskenään yh tenäinen sarja, joka on samalla vaihteleva, mielenkiintoinen ja ri kas kokonaisuus, hän luonnehtii. Raija Rastas on suunnitellut pal jon kirkkotekstiilejä niin uusiin kuin vanhoihin kirkkoihin sekä myös luennoinut niiden histori asta ja suunnittelusta. Tekstiilien merkitys kirkkotilas sa on keskeinen, sillä ne tuovat esille kulloisenkin kirkkovuoden ajan ja siihen liittyvän symbolii kan. Niiden tehtävä onkin siis elä 8 vöittää jumalanpalvelusta, hän kertoo. Naantalin kirkon kirkkotekstiilien suunnittelutyön Rastas myöntää olleen hänelle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä. Suunnittelutyössä minulle on ensiarvoisen tärkeää ottaa huo mioon kirkon arkkitehtuuri, kuunnella tekstiileille asetettuja toiveita ja käyttää sellaista sym boliikkaa, joka liittyy läheisesti kirkkoon ja seurakuntaan. Kristil linen symboliikka on kirkkoteks tiilien suunnittelijalle ehtymätön aarreaitta, hän listaa työnsä läh tökohtia. Haluan paneutua suunnitte luun syvällisesti ja suunnitella yksilölliset kirkkotekstiilit, jollai sia ei löydy mistään muusta kir kosta, Rastas painottaa. Hän kertoo aloittaneensa suun nitteluprosessin vierailemalla Naantalin kirkossa yhdessä arkki tehti Virpi Tervosen kanssa. Hedelmälliset keskustelut vei vät suunnittelutyötäni eteen päin. Minun oli huomioita va muun muassa se, että uudet kirkkotekstiilit muodostaisivat vanhojen vielä käyttökelpoisten tekstiilien kanssa yhtenäisen ko konaisuuden, Rastas muistelee suunnittelun alkuvaiheita. Tutkimusmatkaksi kuvailemaan sa suunnitteluprosessia hän jat koi muun muassa lukemalla Naantalin birgittalaisluostaria sekä kirkon historiaa, sen keski aikaista arkkitehtuuria, vanho ja kirkkotekstiileitä sekä esineitä koskevaa kirjallisuutta. Arkeologi Kari Uotilan toimit tamasta kirjasta, Naantalin luos tarin rannassa, löysin erityisen mielenkiintoisen Terttu Lem piäisen kirjoittaman artikkelin Naantalin luostarin yrttitar haa etsimässä kasvitutki muksia keskiaikaisessa kau pungissa. Artikkelissa mainittiin mm. kel tamokasvi, jota vielä tälläkin het kellä kasvaa kirkon lähellä. Kirjan kuvien ja artikkelien avulla tutus tuin myös luostarin elämään ja arkeologisiin löytöihin, mm. hel miin, neuloihin, sormustimiin ja saksiin, joita luostarin nunnat käyttivät työskennellessään, hän luettelee. Raija Rastas haluaa muistuttaa, että Suomen vanhimmat säily neet kirkkotekstiilit on valmistet tu 1400-luvulla juuri Naantalin birgittalaisluostarissa. Niihin kävin tutustumassa Suo men Kansallismuseossa, ja ihai lin birgittalaisnunnien erittäin korkealuokkaista ja monipuolis ta käsityötaitoa. Naantalin kirkon uudet tekstiilit toteutettiin Suomen Käsityön Ys tävät Oy:ssä Helsingissä. Minul le oli ensiarvoisen tärkeää, että myös uusien tekstiilien kudontaja kirjontatyö on korkealuokkais ta ja, että se edustaa tämän päi vän parasta osaamista Suomessa. Kirkkotekstiilien reliefimäiset pie noistaidetekstiilit Raija Rastas to teutti itse helmikirjonnalla. Työskentely vaati paljon yhteis työtä, valvontaa, mallitilkkujen kokeilemista, oikeiden värien ja toteutustekniikoiden etsimistä. Tässä ainutlaatuisessa projektis sa emme kukaan päässeet hel polla. Lopputulokseen olen kui tenkin erittäin tyytyväinen, Raija Rastas summaa. J Margit Virkkala

9 Matka seimen äärelle Heikkinen ja Varoset ovat nivoneet yhdeksi kokonaisuudeksi Lassi Nummin joulurunoja, jouluevan k eliumin Agricolan vanhalla suomen kielellä, ajatonta klassista musiikkia sekä joitakin selloduon itsensä tekemiä sovituksia tunnetuista joulu lauluista. Esitys lähtee liikkeelle nykyajan hälisevästä joulusta ja etenee aina asian alkulähteelle, seimen äärelle. Vajaan tunnin mittainen esitys piirtää intensiivisen kaaren, tarjoten kuulijalleen mahdollisuuden rauhoittua sanataiteen ja sävel taiteen siivittäminä joulun sanoman äärelle. Matka seimen äärelle -esitys pyörii nyt kolmatta vuotta ja se on saanut yleisöltä aina erittäin hyvän vastaanoton. Veikko Sinisalo -lausuntakilpailusta alkusysäyksen lausunta uralleen saanut opettaja Jouko Heikkinen (s. 1966), on esiintynyt viimeisen 15 vuoden aikana omin illoin sekä eri lausujien ja muusikoiden kanssa runsaasti eri puolilla Suomea. Lisäksi hän on toiminut näyttelijänä mm. jyväskyläläisessä teatteri Pahnanpohjimmaisissa. Sellistipariskunta Anna-Maaria ja Olli Varonen esiintyi duona ensimmäisen kerran kesällä Satojen kotimaisten k on serttien lisäksi duo on esiintynyt Tsekissä, Unkarissa, Espanjassa ja Ruotsissa. Vuonna 2005 Varoset Sopimusasiat, perukirjat, testamentit lahja- ja perintöasiat, kaupanvahvistukset Varatuomari, KTM Markku Tuuna Julkinen kaupanvahvistaja Kaivokatu 22, Naantali Puh LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne. Maksuton puhelintiedustelu Tullikatu 11, Naantali Puh , anne.teuri@nettikirje.fi Täyden palvelun hautaustoimisto Kun elämä päättyy, läheisille jää paljon järjestettävää. Huolehdimme kaikesta tarvittavasta ja neuvomme käytännön asioissa. Henrikinkatu 2, Naantali Puh Rymättylän kirkossa on luvassa perjantaina klo 18 mielen kiintoinen esitys Matka seimen äärelle. Esiintymässä on lausunta taiteilija Jouko Heikkinen ja selloduo Anna-Maaria & Olli Varonen. julkaisivat levyn A Moment with two Cellos joka lienee ensimmäinen suomalaisen selloduon tekemä kokonainen CD-levytys. Anna-Maaria valmistui sellonsoiton opettajaksi 2002 ja jatkoi opintojaan Budapestin Lisztakatemiassa prof. László Mezön johdolla. Kotimaan lisäk si esiin- tymiset ovat vieneet hänet Unkariin, Tsekkiin, Ruotsiin, Ranskaan ja Venäjälle. Olli valmistui Budapestin Lisztakatemiasta 1988 ja on kon sertoinut 11 Euroopan maassa, USA:ssa ja Singaporessa. Hänen esityksiään on niin sellistinä kuin orkesterin johtajana tallennettu usealle CD-levylle. J Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia Kolmasosa tämän päivän vanhuksista kertoo kärsivänsä vakavasta yksinäisyydestä. Silloin elämän tarkoitus ja arvo ovat vaarassa kadota. Karu tilastotieto kertoo, että joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias suomalainen päättää lopettaa elämänsä oman käden kautta. löytämisessä toimii h ankkeessa rakennettava lähiverkosto, joka koostuu vanhuksia arkisissa tilanteissa kohtaavista ihmisistä. Vanhuksia ohjataan palvelujen piiriin ja tukihenkilöiksi koulutetaan vapaaehtoisia, jotka haluavat jakaa arkeaan vanhusten kanssa. Suomessa Yhteisvastuukeräys käynnistää etsivän vanhustyön projektin, jonka kohderyhmänä ovat yksinäiset ja eristäytyneet vanhukset. Apuna vanhusten Yhteisvastuun vuoden 2013 ulkomaisena kohteena on Kambodža, jossa nostetaan esille ja tuetaan v anhusten arkea. Eläkejärjestelmää tai van- HAUTAUSTOIMISTO LINDSTRÖM Aina lähelläsi Turun Seudun Osuuspankki lahjoittaa hyvää joulumieltä tänä vuonna Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle. Yhdistys tukee omaishoitajia ja heidän perheitään järjestämällä koulutusta, virkistystoimintaa ja vertaisryhmiä sekä ylläpitämällä Turun Seudun Omaishoitokeskusta. Yhdessä hyvä tulee. husten tukipalveluja ei ole. Selviytyäkseen joka päiväisestä arjestaan, vanhusten on työskenneltävä elämänsä viime metreille saakka. Joka kolmas yli 60-vuotias kambodžalainen elättää v ähintään yhtä lasta. J Naantalin kirkon enimmäishenkilömäärä 850 Kirkon korjauksen yhteydessä viranomaiset ovat määritelleet uudelleen hätäpoistumistiet ja enimmäishenkilömäärän. Naantalin kaupungin rakennuslautakunta on vahvistanut henkilömääräksi 850, koska poistumistienä ei enää voida käyttää sakastin portaikkoa sen ahtauden vuoksi." J 9

10 S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u Tule laulamaan jouluisia yhteislauluja Miika-kanttorin säestyksellä. Mukana lapsityön väkeä. Naantalin Tervetuloa koko perhe! Naantalin jouluseimi avautuu jälleen adventtina! Jouluseimi pystytetään Itsenäisyydenpuistoon viimevuotiseen tapaan. Seimi avataan su klo 16, jolloin hiljennytään hetkeksi Joulun ihmeen odotukseen. Helianthuksen heleät äänet ja tummuva ilta toivottavat seimen lapsen terve tulleeksi kaupunkiin. Jouluseimi on paikallaan joulun yli perjantaihin asti. Sen tunnelmallinen valo kutsuu kävelijöitä kurkistamaan parin vuosituhannen taakse ja etsimään yhteyttä tähän päivään. Lasten järjestetyt adventtipolut kulkevat seimelle klo Kierrokset lähtevät liikkeelle torilta ja päätyvät oppaan johdolla vanhan kaupungin seimelle. Yksittäiset kulkijat ja perheet voivat liittyä mukaan opastetulle reitille haluamaansa aikaan muun ryhmän mukana ilman ennakkovarauksia. Lähdöt torilta: ma klo 9, 10 ja 11, ti klo 9, 10 ja 11, ke klo 9, 9.30, 10, 10.15, 10.30, 11 ja Lisätiedot Tuulikilta p kaupunki Naantalin seudun sotaveteraanit ry JUMALANPALVELUKSET (joulun pyhien jumalanpalvelukset ja musiikkitilaisuudet, s. 12) Joulukuu Su klo 10 perhemessu Naantalin kirkossa. Päivi Nuotio- Niemi, Piia Klemi. Laaksonlapset, joht. ja kanttorina Miika Hartikainen. Mukana lastenohjaajia. Uusia lauluja käytössä uudesta Lasten Virsi -kirjasta. Messun jälkeen glögitarjoilu. Kirkkokuljetus. Ks. reitti kirkkokuljetukset otsikon alta. To klo 10 itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Naantalin kirkossa (ks. erillinen ilmoitus). Su klo 10 messu Naantalin kirkossa. Piia Klemi, Päivi Nuotio- Niemi, Miika Hartikainen. Su klo 10 messu Naantalin kirkossa. Marja Saantola, Annukka Lindberg, Kari Vuola. Su klo 10 messu Naantalin kirkossa. Waltteri Hämäläinen, Piia Klemi, Kari Vuola. Su klo 10 messu Naantalin kirkossa. Piia Klemi, Marja Saantola, Miika Hartikainen. Tammikuu 6.1. klo 10 messu. Annukka Lindberg, Piia Klemi, Kari Vuola. Su klo 10 messu. Herättäjän kirkkopyhä. Heikki Palmu, Marja Saantola, Miika Hartikainen. Messun jälkeen herättäjäseurat seurakuntakeskuksessa, puhujina Sisko Raitis, Jaakko Löytty ja Erkki Miettinen. Su klo 10 messu. Marja Saantola, Annukka Lindberg. Martat avustavat. Su klo 10 messu. Leena Flander, Annukka Lindberg. Arkiehtoollinen keskiviikkoisin klo 12 seurakuntakeskuksen kappelissa (ei tapaninpäivänä). LAPSILLE JA PERHEILLE Su Adventin perhemessu su klo 10 Naantalin kirkossa (ks. jumalanpalvelukset) Adventtipolku johtaa torilta vanhaan kaupunkiin seimen äärelle. Matkan varrella pysähdytään hiirulihahmon opastuksella ihmettelemään neljää adventtikynttilää rastipisteillä. Mukaan voi liittyä etukäteen varattujen ryhmien joukkoon ilman ilmoittautumista. Lähdöt oppaan johdolla polulle torilta : Ma , klo 9, 10, 11 ja 12 Ti klo 9, 10, 11 ja 12 Ke klo 9, 9.30, 10, 10.30, 11, ja 12 Pyhäkoulu kokoontuu joulutauon jälkeen ensimmäistä kertaa su klo seurakuntakeskuksen lasten tiloissa Päivä- ja perhekerhot aloittavat joululoman jälkeen viikolla 3: Vauvakerho 1. lapsen saaneille maanantaisin klo seura kuntakeskuksessa. Avoimet perhekerhot maanan- taisin klo seurakuntakeskuksessa ja klo 9 11 Nuhjalan seurakuntakodilla sekä joka toinen perjantai klo 9 11 Ruonan kerhohuoneella. Musiikkipainotteinen perhekahvila Ruonan rytmitassut 0 3 -vuotiaiden perheille torstaisin klo 9 11 Ruonan kerhotiloissa, Kurkelankatu 2. KOULULAISILLE JA NUORILLE Joulupläjäys joulutapahtuma nuorilta nuorille klo 17 seurakuntasalissa ks. varhaisnuoret DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna maanantaista torstaihin klo seurakuntakeskuksessa. Keskiviikkoisin lisäksi klo Otamme kirpputorille kiitollisina vastaan ehjiä ja puhtaita astioita, muita tavaroita ja vaatteita. Valitettavasti huonekaluja emme voi ottaa vastaan. Kohtaamispaikka ja kirpputori ovat kiinni ei ilta-aukioloa. Hyvää Huomenta naantalilaiset -hartaus joka tiistai klo 11. Ei Gospelkaraoke keskiviikkoisin klo kahvilassa Reijon johdolla. Ei Tervetuloa laulamaan yksin tai yhdessä tai kuuntelemaan. Sauvakävelyä torstaisin klo 10 Aurinkotien puolelta seurakuntakeskuksen edestä, vetäjinä Eija ja Sisko. Ei Eilan korttiaskarteluhetki ma 3.12 klo 11. Äiti Teresa -peittopiiri keskiviikkoisin klo 11. Ei Avoin runopiiri torstaina klo 14. Yhteislaulua torstaina ja klo 12 seurakuntakeskuksen kappelissa Hilkan kanssa. Potero keskustelupiiri veteraanimiehille ja (kauneimmat joululaulut) klo seurakuntakeskuksessa, rh2. Inkeripiiri tiistaina klo 14 seurakuntakeskuksessa, rh 4. Tiedustelut: Mari Syrjäkoski- Vuollet, p Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä klo seurakuntakeskuksessa. Tiedustelut Minna Pykälämaa, p Omaishoitajat osallistuvat to klo 13 seurakuntakeskuksessa Kauneimpiin Joululauluihin, jonka jälkeen kokoonnumme Kohtaamispaikalla. Voit ottaa mukaan myös hoidettavan läheisesi. Ilmoittaudu Mari Syrjäkoski-Vuolteelle p viimeistään Tillukkapiiri keskiviikkoisin klo 17 seurakuntakeskuksessa. Ei Kudotaan viikottain yhdessä tillukoita Naantalin kastettaville vauvoille. Omat puikot mukaan. Tiedustelut: Anita Mäkilä, p Eu-ruoka-avustukset vähävaraisille: Joulukassien jako yksinäisille ja pariskunnille klo ja lapsiperheille klo JOULUJUHLIA Vanhemman väen joulujuhla su klo 12 Naantalin seurakuntakeskuksessa. Kehitysvammaisten joulujuhla ke klo 16 Aurinkokammarissa, Myllynkiventie 5. Naantalin seurakunnan työntekijät laulavat jouluisia lauluja pe klo 10 Naantalin torilla. KIRKKOKULJETUKSET Su messu Naantalin kirkossa klo 10.Lähtö Karvetinkadulta klo 9.10 Paluukuljetus n. klo Reitti: Karvetinkatu-Teräskatu-Vanha Vantontie-Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Taimontie-Kurkelankatu-Aurinkotie-Aurinkosäätiön Palvelutalo Myllynkiventie-Luostarinkatu-kirkko. To Kauneimmat joululaulut Naantalin seurakuntakeskuksessa klo 13. Lähtö Karvetinkadulta klo Paluukuljetus n. klo 14. Reitti: Karvetinkatu-Teräskatu-Vanha Vantontie-Maskuntie- Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Taimontie-Kurkelankatu-Aurinkotie-Aurinkosäätiön Palvelutalosrk-keskus. To Velkuan kirkossa klo 18, kuljetus Naantalista. Lähtö klo Naantalin seurakuntakeskuksen pihalta. Kyytiin voi tulla myös matkan varrelta. Ma Jouluaaton hartaus Hakapellon kappelissa klo Lähtö linja-autoasemalta klo Reitti: Linja-autoasema-Tuulen- suunkatu-maariankatu-kaivokatu- Käsityöläiskatu-Myllynkiventie-Au- rinkotie-kurkelankatu-aurinkotie- Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Hakapelto. Ti Jouluaamun jumalanpalvelus Naantalin kirkossa klo 8. Lähtö Karvetinkadulta klo Reitti: Karvetinkatu-Teräskatu-Vanha Vantontie-Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Taimontie-Kurkelankatu-Aurinkotie- Aurinkosäätiön Palvelutalo Myllynkiventie-Luostarinkatu-kirkko. Su 6.1. Kauneimmat joululaulut Hakapellon kappelissa klo 15. Lähtö linja-autoasemalta klo 14. Reitti: Linja-autoasema-Tuulensuunkatu-Maariankatu-Kaivokatu-Käsityöläiskatu-Myllynkiventie-Aurinkotie-Kurkelankatu-Aurinkotie- Maskuntie-Isotalontie-Nuhjalantie-Soinistentie-Hakapelto. LÄHETYS Lähetyksen piirit seurakuntakeskuksessa Merikirkkopiiri tiistaisin klo parittomilla viikoilla, ryhmähuone 3. Viimeinen kerta ennen joulua Tammikuussa jatkamme tiistaina Lähetyspiiri viimeisen kerran ennen joulua torstaina klo 12 (huom aika!) Saamme vieraaksemme Staytonien perheen. Klo 13 osallistumme vanhemman väen 10