TAIDE KOSKETTAA / KONSTEN BERÖR / VICTOR VASARELY / OPTISEN TAITEEN MESTARI TUOMAS A. LAITINEN /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAIDE KOSKETTAA / KONSTEN BERÖR / VICTOR VASARELY / OPTISEN TAITEEN MESTARI TUOMAS A. LAITINEN /"

Transkriptio

1 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI TIDNING FÖR ESBO MODERNA KONST- MUSEUM SYKSY / HÖSTEN 2014 TAIDE KOSKETTAA / KONSTEN BERÖR / VICTOR VASARELY / OPTISEN TAITEEN MESTARI TUOMAS A. LAITINEN / TAITEEN MAAILMAN- KANSALAINEN

2 2 EMMA Näyttelyt + Sisältö EGGERT PÉTURSSON Untitled (Nordurland Tröllaskagi), JAAKKO MATTILA Aukko, VICTOR VASARELY Cheyt-rond-va, TUOMAS A. LAITINEN Vista Point, PEKKA JYLHÄ Luola saaren rannalla, EIJA-LIISA AHTILA Vaakasuora - Horizontal, Crystal Eye - Kristallisilmä Oy. Vesiputoussateenkaari ja muita tapahtumia luonnossa / saakka Victor Vasarely / Optisia maalauksia / Kosketus / Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely / alkaen Jaakko Mattila / Tuomas A. Laitinen / Fundamental Matter / Eija-Liisa Ahtila / Vaakasuora - Horizontal / NÄKÖKULMA Ihmisyyttä etsimässä 4 UUTISET 5 NYHETER 6 SYNVINKEL På spaning efter mänskligheten 7 TAIDETEOS TYÖPAIKALLANI 8 TAIDE KOSKETTAA KONSTEN BERÖR 16 TAIDETTA KAIKILLE VICTOR VASARELY 24 TUOMAS A. LAITINEN Taiteen maailmankansalainen 28 TAIDEMUSEO TASKUSSA EMMA - Espoon modernin taiteen museon mobiilisovellus 30 KLUBILAISEN MUSEO TUNTUU OMALTA 32 EMMA TUOTEPERHE SUUNNITELTIIN TINKIMÄTTÖMÄSTI 34 KULTTUURI TET KUTSUU NUORIA KEHITTÄMÄÄN TAIDELAITOKSIA 36 ENEMMÄN IRTI TAITEESTA! 38 TULEVAA OHJELMISTOA 39 PROGRAM HÖSTEN 2014 ESPOON MODERNIN TAITEEN MUSEON LEHTI Julkaisija EMMA Espoon modernin taiteen museo / Toimituspäällikkö Inari Ranta / Toimitusneuvosto Pilvi Kalhama, Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Hannele Savelainen, Esa Takala, Päivi Talasmaa / Kuvatoimitus Ari Karttunen / Ulkoasu ja taitto Dog Design / Paino Lönnberg Painot Oy PAINOSMÄÄRÄ KPL / SEURAAVA LEHTI ILMESTYY KEVÄÄLLÄ 2015 / OSOITTEEN MUUTOKSET, TILAUKSET (LEHTI ON MAKSUTON) JA PALAUTE / MUSEON YHTEYSTIEDOT TAKAKANNESSA / KANSI VICTOR VASARELY, VASARELY FOUNDATION AIX-EN-PROVENCE, KUVANKÄSITTELY: WERKLIG

3 3 Näkökulma Ihmisyyttä etsimässä Taiteen vaikutuspiirissä oman ajattelunsa ja kokemus maailmansa kohtaavasta katsojasta tulee ihmisyyttä pohtiva filosofi. Syksyn EMMA-lehden teemana on ihmisyys. Nykytaiteen kyky antaa vastauksia kysymykseen, mitä on olla ihminen, perustuu dialogiin: taideteoksen tulkinta ja merkitys syntyvät teoksen ja katsojan välillä katsomiskokemuksessa. Taiteen vaikutuspiirissä oman ajattelunsa ja kokemusmaailmansa kohtaavasta katsojasta tulee ihmisyyttä pohtiva filosofi. Hyvä museokokemus kykenee parhaimmillaan tarjoamaan välineitä ja tilan tälle ajatteluprosessille. EMMA valmistautuu viettämään 10-vuotisjuhlaansa Sen kunniaksi pysyvästi esillä oleva Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely uudistetaan kokonaan. Yleisö pääsee nauttimaan uudesta esillepanosta, kun sen ensimmäinen osa avautuu marraskuussa Uusi Kosketus-kokoelmanäyttely nostaa ihmisyydestä esiin ajankohtaisia, tämän päivän katsojia puhuttelevia näkökulmia. Tässä lehdessä ihmisyyden ja nykytaiteen suhdetta avataan otsikolla Taide koskettaa. Optisen taiteen mestari Victor Vasarely korosti 1950-luvulla taiteen ja ihmisen välisen yhteyden välttämättömyyttä. Hänen mukaansa ainoastaan demokratisoidulla, kaikille tarjolla olevalla taiteella oli merkitystä. Lehden kirjoitus Taidetta kaikille lähestyy Victor Vasarelyn taidetta tästä perspektiivistä. Taiteilija Tuomas A. Laitinen tarkastelee ihmisyyttä posthumanistisesta näkökulmasta. Uusimmissa teoksissaan Laitinen nostaa keskiöön materian maailmanlaajuisen kiertokulun, jonka kautta hän tarkastelee ihmisten rakentamia ympäristöjä ja ihmisen toiminnan globaaleja vaikutuksia talouteen, ympäristöön ja yhteisöihin. Lehdessä oleva henkilöhaastattelu Tuomas A. Laitinen Taiteen maailmankansalainen perustuu taiteilijan kanssa käytyihin keskusteluihin. Ihmisen, taideteoksen ja tilan välinen vuorovaikutus on yksi nykytaiteen keskeisiä elementtejä. Henkilökohtaiseen tilaan siirrettynä teoksesta voi nousta esiin uusia yllättäviäkin merkityksiä. Espoon uusi kulttuurijohtaja Susanna Tommila on valinnut EMMAn kokoelmasta teoksia työhuoneensa seinälle. Tommila kertoo teosvalinnastaan ja kuvaa ensikohtaamistaan niistä toisen kanssa tämän lehden jutussa Lumikenkä onkin korkokenkä. Inari Ranta Toimituspäällikkö

4 4 EMMA Uutiset Taidepakki antaa koskettaa Miten sinä haluaisit tutustua taiteeseen? EMMAn Taidepakki tarjoaa moniaistisia tapoja lähestyä kuvataidetta. Sen eri aikakausilta ja maanosista peräisin olevia teoksia käytetään opastuksilla, taidepajoissa ja eri projekteissa. Taidepakin teokset luovat elämyksellisiä linkkejä historian ja nykytaiteen välille. Toisin kuin taideteoksia yleensä, taidepakkiteoksia voi koskettaa ja jopa pitää kädessään. Voit pyytää Taidepakin mukaan ryhmäsi opastukselle tehdessäsi varausta. Kysy lisää: EMMAn opastusvaraukset ma-pe klo 9-12 p tai Uusi Areena näyttelytila avautui EMMA avasi elokuun lopulla uuden Areena-nimisen näyttelytilan. Sen tavoitteena on tarjota pysyvä esitystila kokeelliselle, paikkasidonnaiselle, poikkitaiteelliselle ja prosessimaiselle taiteelle sekä erilaisille yhteistyöprojekteille ja interventioille. Ensimmäisen vuoden aikana Areenassa tullaan näkemään Jaakko Mattilan, Vuoden nuori taiteilija -palkitut Nabb & Teerin sekä Mia Hamarin, Sarah Morrisin (UK) ja Alma Heikkilän näyttelyt. Mattilan, Hamarin ja Heikkilän näyttelyt ovat osa Kari Huhtamon Taidesäätiön kanssa tehtävää yhteistyöprojektia. Taidemuseokoulu EMMA tuo taiteen kouluihin EMMA haluaa tarjota materiaalia ja inspiraatiota kouluille myös muuten kuin retkikohteena. Tätä varten on kehitetty kouluille suunnattu nettisivusto, Taidemuseokoulu EMMA. Siinä taide ja tiedon saaminen ei ole rajoitettu paikkaan tai aikaan. Taidemuseokoulun sisällöt vaihtelevat kausittain. Runkona Näyttelysarja N = 000 esittelee taiteen pohjoista ulottuvuutta Kari Huhtamon Taidesäätiö toteuttaa yhdessä EMMAn kanssa kolme yksityisnäyttelyä. Näyttelyt ovat osa Huhtamon säätiön Pohjoinen taiteilija -hanketta ja ne esittelevät Mia Hamarin, Alma Heikkilän ja Jaakko Mattilan taidetta. Syksyllä ilmestyvä julkaisu tuo esille Hamarin, Heikkilän ja Mattilan omia näkökulmia aiheeseen Pohjoisen taiteilijuudesta. Aiheesta järjestetään seminaari EMMAssa keväällä ovat museosta ja taiteen kokemisesta kertovat materiaalit. Lisäksi Taidemuseokoulusta löytyy tehtäviä ja kuvauksia vaihtuvien näyttelyiden hengessä sekä asioita, jotka ovat lasten ja nuorten maailmassa ajankohtaisia. Tervetuloa tutustumaan! Feminististä avantgardea EMMAan syksyllä 2015 MACBA - Museu d Art Contemporani de Barcelona -museossa avataan Carol Raman (1918-) näyttely Tämän näyttelyn on tuottanut EMMA yhdessä MACBAn ja Musée d art moderne de la ville de Paris -museon kanssa. Kyseessä on Carol Raman ensimmäinen laaja yksityiskiertonäyttely. Näyttelyssä esitellään feministisen avantgarde-taiteen edelläkävijän tuotantoa seitsemältä vuosikymmeneltä. Seksuaalisuutta, naisen kehoa ja sen esittämistapoja 1930-luvulta asti tutkineen ja kyseenalaistaneen Raman taide linkittyy vahvasti Cindy Shermanin, Kiki Smithin ja Elly Strikin kaltaisiin nykytaiteilijoihin. EMMAssa näyttely avataan lokakuussa Katso lisää uutisia emma.museum

5 5 Nyheter Konstback låter en vidröra Hur skulle du vilja bekanta dig med konsten? EMMAs Konstback erbjuder multisensoriella sätt att närma sig bildkonsten. Verken från olika tidsperioder och världsdelar som den innehåller används vid guidningar, i konstverkstäder och i olika projekt. Verken i Konstback skapar upplevelselänkar mellan historien och nutidskonsten. Till skillnad från hur det är med konstverk i allmänhet, kan man beröra verken i Konstback och till och med hålla dem i handen. Du kan be att få Konstback med på guidningen med din grupp när du gör bokningen. Tilläggsfrågor: EMMAs guidningsbokningar må-fre kl 9-12 tel eller Det nya utställningsutrymmet Areena har öppnat EMMA öppnade i slutet av augusti ett nytt utställningsutrymme vid namn Areena. Dess syfte är att erbjuda ett permanent förevisningsrum för experimentell, platsbunden, tvärkonstnärlig och processartad konst, samt för olika slags samarbetsprojekt och interventioner. Under det första året kommer man på Areena att se utställningar av Jaakko Mattila, Nabb & Teeri, som fått priset Årets Unga Konstnär, Mia Hamari, Sarah Morris (Storbritannien) och Alma Heikkilä. Mattilas, Hamaris och Heikkiläs utställningar är en del av ett samarbetsprojekt tillsammans med Kari Huhtamos Konststiftelse. Konstmuseiskolan EMMA för ut konsten till skolorna EMMA vill för skolorna erbjuda material och inspiration också i egenskap av annat än utflyktsmål. För det här ändamålet har man utvecklat en nätsida för skolorna, Konstmuseiskolan EMMA. Konsten, eller inhämtandet av kunskap, är inte något som är tids- eller platsbegränsat. Konstmuseiskolans innehåll växlar periodvis. Stommen består av ma- Utställningsserien N = 000 visar konstens nordliga dimension Kari Huhtamos Konststiftelse förverkligar tillsammans med EMMA tre separatutställningar. Utställningarna är en del av Huhtamos stiftelses projekt Den Nordliga konstnären och de presenterar Mia Hamaris, Alma Heikkiläs och Jaakko Mattilas konst. Den publikation som utkommer på hösten för fram Hamaris, Heikkiläs och Mattilas egna synvinklar på temat Nordligt konstnärskap. Ett seminarium på temat ordnas på EMMA våren terial som berättar om museet och upplevandet av konsten. Dessutom finns det i Konstmuseiskolan uppgifter och beskrivningar som följer andan i de växlande utställningarna, och sådant som är aktuellt i barnens och de ungas värld. Välkommen att bekanta dig! Feministiskt avantgarde på EMMA hösten 2015 På museet MACBA Museu d Art Contemporani de Barcelona öppnas en utställning med Carol Rama (1918-) den Den här utställningen har producerats av EMMA tillsammans med MACBA och Musée d art moderne de la ville de Paris. Det är frågan om Carol Ramas första breda separata vandringsutställning. På utställningen visas en produktion från sju decennier av denna föregångare inom den feministiska avantgardekonsten. Ramas konst, som ända sedan 1930-talet har forskat i och ifrågasatt sexualiteten, kvinnans kropp och sätten att visa upp den på, har en stark koppling till nutidskonstnärer som Cindy Sherman, Kiki Smith och Elly Strik. På EMMA öppnas utställningen i oktober Mera nyheter på emma.museum

6 6 EMMA Synvinkel På spaning efter mänskligheten Temat för höstens EMMA-tidning är mänsklighet. Nutidskonstens förmåga att ge svar på frågan om vad det är att vara människa grundar sig på dialog: tolkningen av konstverket och dess betydelse föds mellan verket och betraktaren vid upplevelsen av betraktandet. Betraktaren som i konstens inflytelsesfär möter sin egen tanke och erfarenhetsvärld blir en filosof som funderar på mänskligheten. En positiv museiupplevelse lyckas när den är som bäst erbjuda redskap och ett utrymme för den här tankeprocessen. EMMA förbereder sig för att fira sitt 10-årsjubileum år Till dess ära förnyas utställningen av Saastamoinenstiftelsens konstsamling, som visas permanent. Publiken får njuta av den nya framläggningen, när den första delen öppnas i november Den nya samlingsutställningen Beröring med sina verkval lyfter fram synvinklar på att vara människa som är Betraktaren som i konstens inflytelsesfär möter sin egen tanke och erfarenhetsvärld blir en filosof som funderar på mänsk ligheten. aktuella och talar till den här dagens betraktare. I den här tidningen introducerar vi förhållandet mellan människan och nutidskonsten, under rubriken Konsten berör. Den optiska konstens mästare Victor Vasarely betonade på 1950-talet det nödvändiga i sambandet mellan konsten och människan. Enligt honom hade endast den demokratiserade konsten, den som är tillgänglig för alla, betydelse. Tidningens artikel Taidetta kaikille (Konst för alla) närmar sig Victor Vasarelys konst ur det här perspektivet. Konstnären Tuomas A. Laitinen undersöker mänskligheten ur en posthumanistisk synvinkel. I sina nyaste verk ställer han i centrum materien, ämnet, och utforskar med det som utgångspunkt miljöer som människor har byggt upp samt människans aktivitet och dess globala inverkan. Personintervjun Tuomas A. Laitinen Taiteen maailmankansalainen (Tuomas A. Laitinen Världsmedborgare inom konsten) som finns i tidningen baserar sig på diskussioner med konstnären. Växelverkan mellan människan, konstverket och utrymmet är ett av nutidskonstens centrala element. När ett verk har förflyttats till ett personligt utrymme kan det ur det stiga fram nya, rentav överraskande betydelser. Esbos nya kulturchef Susanna Tommila har ur EMMAs samling valt verk till väggen i sitt arbetsrum. Tommila berättar om sitt val av verk, och beskriver sitt första möte med det ena av dem i en artikel i den här tidningen, Lumikenkä onkin korkokenkä (En snösko är sen också en högklackad sko). Inari Ranta Redaktionschef

7 7 Taideteos työpaikallani TEKSTI / LIISA SMEDS KUVA / ARI KARTTUNEN Lumikenkä onkin korkokenkä EMMAn kokoelmateosten elämää sijoituspaikoissa Keväällä 2014 Espoon kulttuurijohtajana aloittanut Susanna Tommila on valinnut taideteokset työhuoneeseensa kuvien perusteella. Kun nyt teemme haastattelua EMMAn konservointitiloissa, hän näkee ne ensimmäistä kertaa luonnossa. Hän myöntää jännittävänsä, kun nostan esille niistä toisen, Ritva Määttänen-Valkaman (1951) maalauksen Lumikenkä (1997). Tommilan Voi kuinka suloinen! -huudahduksesta voi päätellä, että maalaus on mieluinen. Hän kertoo lähestyvänsä taideteoksia intuitiivisesti, ensivaikutelma on ratkaisevan tärkeä. Herättääkseen hänen mielenkiintonsa taideteoksessa tulee olla yllätyksellisyyttä, kontrastia, jopa jonkinasteista sokeeraavuutta. Kyse voi olla yhtälailla teknisestä kuin pienestäkin sisällöllisestä asiasta, niin kuin Lumikenkä-maalauksessa. Kontrasti syntyy lumen ja lumeen lojumaan jätetyn kengän erilaisuudesta. Lumi on kovaa, kylmää, jäistä, toisin kuin Barbien kenkää muistuttava, naisellisen lämmin ja kepeänkeveä korkokenkä. Samanlaista vastakkaisuutta löytyy maalauksen korkokengän ja Lumikenkä-nimen välillä. Määttänen-Valkaman maalaus alkaa herättää Tommilan mielessä kysymyksiä: Mitä taiteilija haluaa sanoa? Kenen kenkä se on ja miksi se on tuossa? Mistä se on tullut? Kuka sen on jättänyt? Miksi niitä on vain yksi? Miksi se on lumihangessa? Taidehistorian opintojen pohjalta Tommilalla on eväitä analysoida ja arvottaa taidetta, mutta koska kulttuurijohtajana hän ei pääse työskentelemään niin läheisesti kuvataiteen parissa, hän voi lähestyä taidetta katsojan roolissa. Hän kertoo nauttivansa, kun voi henkilökohtaisten mieltymystensä mukaisesti joko pitää teoksesta tai olla pitämättä. Tommila on verrannut kulttuuria elämänsä suolaksi ja sokeriksi. Kulttuurin laajasta alueesta hän on tuntenut kuvataiteen aina läheisimmäksi. Kuvataide on hänelle yksi ulottuvuus elämässä lisää. Kuvataiteessa, ja taiteessa ylipäätään, ovat sellaiset asiat mahdollisia, jotka todellisuudessa eivät ole. Taide avaa meille toisia ulottuvuuksia, toisia maailmoja. Näihin toisiin maailmoihin hän sai ensikosketuksen taidehistorioitsija Tuula Karjalaisen opastuksella. Tommila muistaa, kuinka kiehtovalla tavalla Karjalainen raotti Edvard Munchin maalausten takaa aukeavaa toista, symbolien, maailmaa. Tämä kokemus myös sinetöi hänen päätöksensä lähteä opiskelemaan taidehistoriaa. Lumikenkä-maalauksen pyöreä muoto tuo Espoon kulttuurijohtaja Susanna Tommilan mieleen lumipallon.

8 8 EMMA TEKSTI / PILVI KALHAMA KUVAT / ARI KARTTUNEN JA ELLA TOMMILA TAIDE KOSKETTAA KONSTEN Teokset vasemmalta oikealle / Hannaleena Heiska, Roy, 2012, Leena Luostarinen, Luolapalatsi, 1994, Jaume Plensa, Christina s frozen dreams, 2010 ja Marianna Uutinen, Kosketus, 2009 BERÖR

9 9 Kosketus Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely avautuu syksyllä EMMAssa. Beröring - Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning öppnas på hösten i EMMA. I EMMAn avajaisten yhteydessä lokakuussa 2006 avautui myös museon pysyvä näyttely Saastamoisen säätiön taidekokoelmasta. Puolet museon pinta-alasta kattavasta esillepanosta on muodostunut EMMAn helmi ja kivijalka; modernin ja nykytaiteen monipuolinen kattaus, joka herättää kiinnostusta kansainvälistä yleisöä myöten, ja joka on monelle kävijälle vakituisen vierailun syy. Nyt käynnissä on museon historian suurin hanke sitten avajaisten: Saastamoisen säätiön samband med EMMAs öppnande i oktober 2006 invigdes också museets permanenta utställning ur Saastamoinens stiftelses konstsamling. Dessa utställda verk som täcker hälften av museets ytareal har kommit att utgöra EMMAs pärla och dess grundval; ett mångsidigt utbud av modern och samtida konst, som väcker intresse även bland den internationella publiken, och som för många besökare utgör orsaken till att de kommer regelbundet till museet. Nu är det största projektet i museets historia sedan invigningen igång: Saastamoinenstiftelsens samlingsutställning förnyas på ett övergripande

10 10 EMMA Museonjohtaja Pilvi Kalhama ja kokoelmaintendentti Henna Paunu keskustelevat ripustussuunnitelmista. Kuvassa Janne Räisäsen teos Garden of Sweet Torture, kokoelmanäyttely uudistuu kokonaisvaltaisesti kolmessa vaiheessa seuraavan 1,5 vuoden aikana. Ensimmäinen vaihe uusine tilaratkaisuineen avautuu yleisölle jo tänä syksynä. EMMAn on aika näyttää Saastamoisen säätiön uudessa kokoelmanäyttelyssä monia viimeaikaisia merkittäviä uushankintoja niin kotimaisen kuin kansainvälisen nykytaiteen saralta. Merkillepantavaa onkin kokoelman jatkuvasti vahvistunut kansainvälisen nykytaiteen osuus, mikä asettaa tärkeän viitekehyksen myös kotimaiselle taiteelle. Uusien teosten ohella uudessa esillepanossa tullaan näkemään monia yleisön vanhoista suosikeista, jotka lukeutuvat kokoelman keskeisimpiin teoksiin. Hyvä esimerkki tällaisesta teoksesta on Antony Gormleyn Two Times, Kaksi kertaa vuodelta Teos oli Saastamoisen säätiön taidekokoelman ensimmäinen kansainvälinen hankinta. Sen voi ajatella muodostuneen jopa kokoelman leimallista teemaa, ihmisyyttä, symboloivaksi ydinteokseksi. sätt i tre faser under det följande 1,5 året. Den första fasen med sina nya rumslösningar får allmänheten ta del av redan under den här hösten. Det är dags för EMMA att i Saastamoinenstiftelsens nya samlingsutställning visa många nyinförskaffningar från den senaste tiden såväl från det inhemska som det internationella nutidskonstfältet. Något att lägga märke till är också andelen av internationell nutidskonst i samlingen, som hela tiden har förstärkts, något som på ett viktigt sätt ger en referensram även åt den inhemska konsten. Vid sidan av de nya verken kommer man i den nya upphängningen att få se många av de gamla publikfavoriterna, som hör till samlingens mest centrala verk. Ett bra exempel på ett sådant här verk är Antony Gormleys Two Times, Två gånger från år Verket var Saastamoinens stiftelses konstsamlings första internationella införskaffning. Det kan rentav ses som något som utgör samlingens emblematiska tema, mänsklighet, som ett symboliserande centralt verk.

11 11 CRYSTAL EYE - KRISTALLISILMÄ OY Pala metsää EMMAssa TEKSTI TEXT / EEVA ILVESKOSKI Oletko koskaan miettinyt suhdettasi kuuseen? Marraskuussa EMMAssa tätä kysymystä on mahdollista pohtia, sillä näyttelytilaan levittäytyy Eija-Liisa Ahtilan kuusikanavainen videoinstallaatio Vaakasuora - Horizontal (2011). Teoksessa oksiaan tuulessa heilutteleva kuusi on kuvattu luonnollisessa koossaan kuudessa osassa. Taustalla kuuluu tuulen huminaa, rungon narinaa ja lintujen sirkutusta. Esitystapa on kuitenkin erikoinen: kuusi on esitetty vaakasuorassa. Kuusta katsoessa, huomio voi kiinnittyä sellaiseen, mitä yleensä ei tajuaisi katsoa. Vaakasuora - Horizontal on muotokuva kuusesta. Kuitenkaan ei voida ajatella, että video olisi suora kopio todellisuudesta. Miten on mahdollista kuvata kuusen syvin olemus? Jokaiselle katsojalle todellisuus on erilainen. Suuri osa teoksen tulkintaa on katsojan oma sisäinen maailma. Jokainen ihminen näkee kuusen omien muistojensa ja kokemustensa kautta. Suurkaupungissa asuvalle mielikuva kuusesta voi olla maaginen ja rauhoittava, kun taas metsässä työtä tekevälle kuusi on osa jokapäiväistä elämää. Taiteilija on halunnut teoksen avulla tuoda esiin biologi Jakob von Uexküllin ajatuksen siitä, että samanaikaisesti on olemassa rinnakkaisia ajan ja tilan maailmoja. Jokainen ihminen havainnoi maailmaa omalla tavallaan. Äkkiseltään ajateltuna kuusi on tuttu ja arkipäiväinen asia. Syvemmin kuusta miettimällä merkityksiä voi löytyä lisää. Toisaalta teos kääntää katseet ihmisestä maailman keskipisteenä kohti luonnon suuruutta; ihminen on vain sivuosassa. Tämä yli yksitoista metriä leveä videoteos kutsuu pysähtymään. Se on meditatiivinen. Kuusi huokuu jotain muinaista voimaa, joka rauhoittaa. Eija-Liisa Ahtila (s.1959) on kansainvälisesti tunnettu suomalainen videotaiteilija. Vaakasuora - Horizontal oli esillä Parallel Worlds -näyttelyssä Moderna Museetissa keväällä 2012 ja Kiasmassa vuonna Saastamoisen säätiö osti teoksen kokoelmiinsa vuonna En bit skog på EMMA Har du någonsin tänkt på ditt förhållande till en gran? I november har man på EMMA möjlighet att fundera på denna fråga, för i utställningsutrymmet breder Eija-Liisa Ahtilas sexkanaliga videoinstallation Vaakasuora Horizontal (2011) ut sig. I verket är en gran vars grenar vajar i vinden filmad i sin naturliga storlek i sex delar. I bakgrunden hör man vindens sus, stammens knarrande och fåglarnas kvitter. Sättet att visa den är emellertid speciellt: granen visas horisontellt. När man tittar på granen kan uppmärksamheten fästa sig vid sådant som man annars inte skulle förstå att titta på. Vaakasuora - Horizontal är ett porträtt av en gran. Ändå kan man inte tänka sig att videon skulle vara en direkt kopia av verkligheten. Hur är det möjligt att filma granens djupaste väsen? För varje betraktare är verkligheten en skild. En stor del av tolkningen av verket hör till betraktarens egen inre värld. Varje människa ser på en gran på ett sätt som är färgat av egna minnen och upplevelser. Sinnebilden av en gran hos en som bor i en storstad kan vara magisk och lugnande, medan granen för den som arbetar i skogen är en del av det vardagliga livet. Konstnären har med hjälp av verket velat föra fram biolog Jakob von Uexkülls tanke om att det simultant existerar parallella temporala och rumsliga världar. Varje människa varseblir världen på sitt eget sätt. När man hastigt tänker på saken är granen något bekant och vardagligt. Genom att tänka på ett djupare sätt på granen kan man hitta fler betydelser. Å andra sidan vänder verket blickarna från människan som världens medelpunkt, mot naturens storhet: människan innehar bara en biroll. Det här över elva meter breda videoverket inbjuder en till att stanna upp. Det är meditativt. Granen andas någon urkraft, som lugnar ner en. Eija-Liisa Ahtila (f. 1959) är en internationellt känd finländsk videokonstnär. Vaakasuora - Horizontal visades på utställningen Parallel Worlds på Moderna Museet på våren 2012 och på Kiasma år Saastamoinens stiftelse köpte verket till sina samlingar år Lähteet: Lena Essling, (toim.) Eija-Liisa Ahtila: Parallel Worlds. Göttingen: Steidl. Eija-Liisa Ahtila, Vaakasuora Horizontal Källor: Lena Essling, (red.) Eija-Liisa Ahtila: Parallel Worlds. Göttingen: Steidl.

12 12 EMMA Taiteessa ja sen menetelmissä on kyse ihmisen kyvystä ajatella sekä luoda maailmasta uusia tulkintoja ja merkityksiä. Saastamoisen säätiön kokoelma syväluotaa tätä modernia aikaa kuvastavaa ihmisyyden teemaa laajasti eri näkökulmien kautta, teosten muodollisesta monipuolisuudesta puhumattakaan. Uusi näyttely tuo näkyväksi kokoelman punaista lankaa; sitä syvintä ydintä, josta kokoelman teokset puhuvat, ja jonka mukaan kokoelmaa on vuosien mittaan kartutettu. Viime vuosikymmenien aikana ihminen, identiteetti, I konsten och dess metoder är det fråga om människans förmåga att tänka och att skapa nya tolkningar och betydelser utgående från världen. Saastamoinens stiftelses samling djuplodar det här mänsklighetstemat som speglar den moderna tiden, på ett brett sätt och via olika synvinklar, och då behöver vi inte ens tala om verkens formella mångsidighet. Den nya utställningen gör samlingens röda tråd synlig; den där djupaste kärnan som samlingens verk talar om, och kring vilken samlingen under årens lopp har utökats. Under de Anna Tuori, Hushabye Farewell, 2008.

13 13 Eric Freeman, Mirror #3, kehollisuus ja vuorovaikutus ympäröivän maailman kanssa ovat olleet nykytaiteen keskeisiä ydinkysymyksiä. Nämä teemat tulevat esiin vahvasti myös Saastamoisen kokoelmassa. Taide haastaa katsojansa Nykytaideteokset ovat kasvaneet pinta-alaltaan kyetäkseen haastamaan katsojaansa paitsi fyysisinä objekteina, myös eräänlaisina todellisuuden ja tilan peileinä. Katsoja halutaan mukaan katsomisen tapahtumaan. Muun muassa Eric Freemanin vaikuttava, aisteja haastava ja hypnoottinen teos Mirror #3 lukeutuu tähän joukkoon. Viime aikoina taiteessa on myös leikitelty runsaasti eri materiaaleilla tarkoituksena reflektoida todellista, fyysistä, keinotekoista tai arkipäiväistä ympäristöämme. Tätä kautta voimme tulkita esimerkiksi Marianna Uutisen tai Pekka Jylhän taidetta. Moniselitteisyys ja ristiriitaisuus luonnehtivat kuitenkin nykytaidetta parhaiten. Kyseisten taiteilijoiden aikaansaamat mielleyhtymät ja reaktiiviset tuntemukset lennättävät mielen yhtä nopeasti arjesta kauas fantasiatodellisuuteen kuin Anna Tuorin maalaamaan todellisuuteenkin. Ihminen tarvitsee taidetta ymmärtääkseen omaa todellisuuttaan ja antaakseen tilaa mielikuvitukselleen. Siksi kokoelmanäyttelymme nimeksi tuli monimerkityksellisesti Kosketus. senaste årtiondena har människan, identiteten, kroppsligheten och växelverkan med den omgivande världen hört till nutidskonstens centrala kärnfrågor. Dessa teman kommer starkt fram också i Saastamoinens samling. Konsten utmanar betraktaren Nutidskonstverken har vuxit utöver sina rumsliga dimensioner för att kunna utmana betraktaren, förutom som fysiska objekt även som en sorts speglar för verkligheten och utrymmet. Man vill ha betraktaren med i seendets händelse. Bland annat Eric Freemans imponerande verk Mirror #3, som utmanar sinnena och är hypnotiskt, kan räknas till den här gruppen. På senare tid har man i konsten också lekt mycket med olika material i syfte att spegla vår verkliga, fysiska, konstgjorda eller vardagliga omgivning. Via det här perspektivet kan vi till exempel tolka Marianna Uutinens eller Pekka Jylhäs konst. Mångtydigheten och motstridigheten karakteriserar emellertid nutidskonsten allra bäst. De associationer och de reaktiva känslor som konstnärerna i fråga har fått till stånd får sinnet att lika snabbt flyga långt bort från vardagen till en fantasiverklighet, som till den verklighet som Anna Tuori målar. Människan behöver konsten för att förstå sin egen verklighet och för att ge rum åt sin egen fantasi. Därför fick vår samlingsutställning det

14 14 EMMA Hyvä taide on tarkoituksenmukaista; se ei jätä katsojaansa kylmäksi eikä huomiotta. Ihminen itse on kaiken taiteen keskiössä, verhottunakin, kuten Anne-Karin Furunesin Sara-teoksessa. Nykytaiteessa ihminen on usein läsnä ajatuksellisesti mutta ikään kuin näyttämöltä jo poistuneena. Tällöin jäljellä on enää pelkkää rekvisiittaa, kuten Aurora Reinhardin teoksessa Jackson Pollock on my Nails tai Janne Räisäsen abstrakteissa pinnoissa, jotka tuovat mieleen kuvallisen sämpläyksen ja tauottoman visuaalisen virran ympärillämme. Lyyrinen tila, mielentila, on vahvana niin Leena Luostarisen maiseman kaltaisissa elegioissa kuin Heli Rekulan utuista maaperää kartoittava viimeaikainen valokuvatuotanto. Poissaoloa kuvaavat myös Hannaleena Heiskan ihmisen ja eläimen hahmoja sekoittavat naamiokuvat, jotka esittävät kysymyksen, mitä tulee ihmisyyden jälkeen. Nina Roosin ja Leena Nion kaltaiset taiteilijat problematisoivat itse maalauksen transparenttia tilaa: ne eivät ole niinkään kuvauksia illusorisista tiloista, tapahtumista ja ihmisistä vaan tarkoitus on ehkä kiinnittää huomio itse teoksen pintaan mångtydiga namnet Beröring. God konst är ändamålsenlig; den lämnar inte betraktaren kall eller obemärkt. Människan själv är i centrum av all konst, även som skymd, som i Anne-Karin Furunes verk Sara. I nutidskonsten är människan ofta närvarande tankemässigt men lite som om hon redan har lämnat scenen. På det här sättet finns det bara kvar rekvisita, som i Aurora Reinhards verk Jackson Pollock on my Nails eller i Janne Räisänens abstrakta ytor, som får en att tänka på ett bildsamplande och på den oavbrutna visuella strömmen kring oss. Ett lyriskt tillstånd, ett sinnestillstånd, finns starkt såväl i Leena Luostarinens landskapsartade elegier som i Heli Rekulas fotoproduktion från den senaste tiden, som kartlägger disig terräng. Frånvaron beskrivs också i Hannaleena Heiskas bilder som innehåller en blandning av mänskliga och djuriska gestalter med masker, och som ställer frågan om vad som kommer efter mänskligheten. Konstnärer som Nina Roos och Leena Nio problematiserar själva målningens transparenta tillstånd: målningarna är inte främst beskrivningar av illusoriska rum, händelser eller Pekkä Jylhä, Luola saaren rannalla, 2013.

15 15 ja tunnelmaan, jossa katsoja tunteineen ja ajatuksineen on itse konkreettisesti läsnä. Taiteen avulla ihminen muodostaa kosketuspinnan omaan ympäröivään maailmaansa. Erityisesti viime aikojen nykytaiteessa on pohdittu paljon kohtaamista ja vuorovaikutusta ihmisen ja taiteen välillä, ihmisten kesken sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä. Näitä teemoja kokoelmanäyttelyn ensimmäisen osio avaa. Teokset kysyvät: Mitä on aito kohtaaminen? Miten vuorovaikutus syntyy? Miten ihminen kokee ympäristönsä ja ottaa paikkansa tilassa? Katsojan ja taiteen välillä tapahtuu dialogia ja kohtaamista. Ja ihminen on teoksissa läsnä. Oletko kiinnostunut lukemaan lisää Kosketuskokoelmanäyttelyn parissa tehtävästä työstä kulissien takana siitä, mitä itse kukin EMMAssa hankkeen taustalla tekee? Valmisteluprojekti sai nimekseen The Change, ja sitä varten avasimme blogisarjan osoitteessa människor, utan meningen är kanske snarare att fästa uppmärksamheten vid själva verkets yta, och vid stämningen där betraktaren med sina känslor och tankar själv är konkret närvarande. Med hjälp av konsten skapar människan också en beröringsyta med sin egen omgivande värld. Särskilt under den senaste tiden har man inom nutidskonsten funderat mycket på mötet och växelverkan mellan människan och konsten, mellan människorna sinsemellan samt mellan människan och hennes omgivande värld. Dessa teman öppnar samlingsutställningens första del. Verken frågar: Vad är ett äkta möte? Hur uppstår växelverkan? Hur upplever människan sin omgivning och hur intar hon sin plats i rummet? Mellan betraktaren och konsten uppstår en dialog och ett möte. Och människan är närvarande i verken. Är du intresserad av att läsa mera om samlingsupphängningsarbetet bakom kulisserna - om vad var och en gör i bakgrunden till EMMAs projekt? Det förberedande projektet fick namnet The Change, och för det öppnade vi en bloggserie på adressen Oheisohjelmassa pohditaan ihmisyyttä TEKSTI TEXT / NANA SALIN Uuteen Kosketus-kokoelmanäyttelyyn liittyy oheisohjelmisto, jossa tutkitaan ihmisyyden kokemusta, inhimillisen sisällön ja arvon etsimistä sekä ihmiskuvaa ja vuorovaikutusta taiteissa. Samalla pohditaan, millaisia inhimillisiä tarpeita taide voi täyttää ja onko taiteella ihmisyyttä ohjaavaa tehtävää: Luoko taide mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen tai kykyyn kohdata erilaisuutta? Millaisia mahdollisuuksia nykytaide luo ihmisyyden rakentamiselle ja millaisia ihmiskuvia se tarjoaa? Teemaa käsitellään taiteidenvälisin keinoin. Keskeisellä sijalla oheisohjelmassa ovat taiteilijat ja tarinat sekä tulkinnat ihmisestä taiteen sisältönä, kohteena ja muokkaajana. Aiheen käsittelemiseksi tarjolla on muun muassa opastuspalveluita, työpajoja, puheenvuoroja ja seminaari, ominpäin-palveluita, eri osallistamisvälineitä ja tapahtumia. I tilläggsprogrammet funderar vi över mänsklighet Till den nya samlingsutställningen Beröring hör ett tilläggsprogram, där vi utforskar upplevelsen av mänsklighet, sökandet efter mänsklighetens innehåll och värde samt människobilden och växelverkan i konsterna. På samma gång funderar vi över hurdana mänskliga behov konsten kan fylla och huruvida konsten har som uppgift att vägleda mänskligheten. Skapar konsten möjligheter till samhällelighet eller för förmågan att kunna bemöta olikhet? Hurdana möjligheter skapar nutidskonsten för att bygga upp mänsklighet och hurdana människobilder erbjuder den? Temat behandlas med hjälp av tvärkonstnärliga medel. I centrum i tilläggsprogrammet står konstnärerna och berättelserna samt tolkningarna av människan som konstens innehåll, mål och omformare. För behandlingen av ämnet erbjuds bland annat guidningstjänster, verkstäder, anföranden och ett seminarium, på egen hand-tjänster, olika redskap för deltagande, och olika evenemang.

16 16 EMMA

17 17 FONDATION VASARELY, AIX-EN-PROVENCE. TAIDETTA KAIKILLE Victor Vasarely Taide on tuomittu kuolemaan ellei se saavuta yhteyttä kansaan. (1962) TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN

18 18 EMMA MUSEUM OF FINE ARTS BUDAPEST - VASARELY MUSEUM Victor Vasarely, Vonol-Bip-2, 1958, yksityiskokoelma. Victor Vasarely, Stri-Öt, Vasarelyn työskenteleytapaa voi verrata tietokoneohjelmiin. Victor Vasarely ( ) oli optisen taiteen uranuurtaja, joka halusi tuoda taiteen kaikkien ulottuville. Hän korosti, että taiteen oli tultava näkyväksi osaksi modernia, teknistyvää yhteiskuntaa. Sen oli demokratisoiduttava, tultava ulos museosta ja laajennuttava ihmisten jokapäiväiseen elämään. Ellei taide kykenisi luomaan todellista yhteyttä kansaan, se kuolisi. Vasarelyn idealististen ajatusten taustalla olivat hänen opintonsa Budapestin Muhelytaidekoulussa ja myös yli kymmenen vuoden kokemus käyttögrafiikan parissa. Muhelyssa seurattiin Bauhausin, saksalaisen 1920-luvun arkkitehtuuri- ja taideteollisuuskoulun periaatetta, jossa tekniikka oli otettu osaksi modernistista taideajattelua. Suunnitteluun kuului olennaisena osana sarjatuotanto. Myös taiteellisen tuotannon tuli olla massatuotantoa, joka tällä tavoin edesauttaisi taiteen demokratisoitumista ja vapauttaisi sen elitismistä. Vasarely näki taiteilijan roolin insinööritaiteilijana, taiteilijana, joka luo alkuperäisen taideteoksen, mutta jonka ideaa jatkossa muut voivat hyödyntää niin että sen vaikutus leviää koko yhteiskuntaan. Insinööritaiteilijan ratkaisu taiteen demokratisoimiseksi Taide on matkalla kohti toisinnettavissa olevia, runsaita ja moninaisia muotoja. Huomisen taide on kaikkien omaisuutta tai se kuihtuu. (1955) 1950-luvulla Vasarely alkoi systemaattisesti kehittää taiteellista menetelmää, joka vastaisi hänen taidefilosofiaansa. Vasarelyn mukaan kuvataiteen tehtävä oli muuttunut, maalaustaiteen kuva-aiheet ehtyneet ja esittävyyden korvaaminen abstraktioilla peruuttamatonta. Edellisen aukeaman teos / Victor Vasarely, Gestalt Ville, yksityiskohta, Collection Lahumière, Paris. Galerie Lahumière Teos oikealla / Victor Vasarely, Vegaviv II, 1955.

19 PHOTO S. POINTET, SABAM BELGIUM

20 20 EMMA Victor Vasarely, Tampico, Collection Lahumière, Paris. PHOTO GALERIE LAHUMIÈRE Op taide / Optinen taide - Illuusion ja leikittelyn taidetta TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN Op-taide on lyhennys sanasta optinen taide (optical art, op art, optinen = valoon ja näkemiseen liittyvä). Sillä tarkoitetaan taidetta, jossa usein havaintopsykologiaa hyväksi käyttäen hämätään katsojan silmää niin, että kaksiulotteinen pinta, esimerkiksi maalaus, synnyttää näköharhoja, tilan ja liikkeen illuusioita. Op-taiteen teokset ovat useimmiten geometrisiä muoto- ja väriyhdistelmiä, abstraktioita. Kuvan eri elementit, esimerkiksi vastavärit, värikontrastit, jälkikuvat tai toistuvien viivojen vääristymät synnyttävät optisten ominaisuuksien ansiosta väriseviä, sykkiviä ja vilkkuvia kuvioita. Elementit myös näyttävät vaihtavan paikkaa tai liikkuvan kuvapinnassa, erityisesti katsojan liikkuessa. Mikään ei ole staattista. Kaksiulotteinen pinta muuttuu kolmiulotteiseksi. Vasarely kutsui omaa liikevaikutelmien taidettaan kineettiseksi taiteeksi (cinétisme tai art cinétique). Tämä termi on edelleen Ranskassa vastine op-taiteelle. Kineettisellä taiteella tarkoitetaan kuitenkin yleisterminä taidetta, jossa on todellisia liikkuvia osia (kineettinen = liikettä koskeva). Liike voidaan tuottaa mekaanisilla, sähköisillä ja sähkömagneettisilla menetelmillä tai esimerkiksi vain pelkän ilmavirran avulla kuten mobileissa. Tässä ei sinällään ollut mitään uutta ja 60-luvulla taiteilijoiden ohjelmassa oli yleisemminkin perinteisen modernin maalaustaiteen julistaminen aikansa eläneeksi. Vasarelyn ratkaisu oli luoda taidetta uudelta pohjalta. Hän pyrki keksimään keinoja, joiden avulla taide olisi yksilöllistä mutta samalla kertaa monistettavissa, ohjelmoitavissa ja muunneltavissa. Tähän tarkoitukseen Vasarely kehitti plastiset aakkoset -järjestelmänsä. Aakkosillaan Vasarely halusi kehittää yhteisen merkkikielen samantyylisen kuin musiikissa nuotit ja nuottiviivasto jota kaikki voisivat hyödyntää. Plastinen aakkosto on eräänlainen ohjelmoitu kieli lukemattomine muoto- ja värimuunnelmineen. Vasarelyn työskentelytapaa voikin verrata tietokoneohjelmiin. Taiteilija oli kiinnostunut teknologiasta ja ymmärsi varhain tietokoneen merkityksen ja mahdollisuudet. Taide modernin urbaanin ihmisen ja yhteiskunnan hyväksi Miten fantastisia kaupunkeja ja kaupunginosia voitaisiinkaan rakentaa! (1962) Vasarelylle taiteilija oli sosiaalisen edistyksen luoja. Vasarelyn mukaan suora visuaalinen havainto riittää taiteen ja maailman yhteyteen, aiempaa taiteen tuntemusta ei tarvita. Taide itsessään muuttaa inhimillisen elämän radikaalisti paremmaksi. Horjumattomana optimistina Vasarely näki plastisten aakkostensa avaavan tien mitä moninaisimmille sovelluksille. Kaupungeissa talot ja koko ympäristö voitaisiin suunnitella hänen plastisten perusyksiköidensä mukaan: väri- ja

21 21 Victor Vasarely - Optisen taiteen mestari TEKSTI / TIINA PENTTILÄ Unkarissa syntynyt ja Ranskan kansalaisuuden 1959 saanut Victor Vasarely teki Andy Warholin tavoin uran mainosalalla ennen taiteilijaksi ryhtymistään luku oli Vasarelylle käänteentekevä aika, jolloin hänen ilmaisunsa kehittyi esittävistä aiheista kohti abstraktiota ja sarjallista tekemistä luvulla Vasarely alkoi tehdä kineettistä, liikevaikutelmien taidetta ja loi op-taiteen perusteet. Päällekkäin aseteltavien kalvojen ja läpinäkyvien pintojen käyttämisen lisäksi hän kehitti plastisen yksikön, järjestelmän, jonka avulla saattoi luoda lukemattomia väri- ja muotoyhdistelmiä lukujen missiona Vasarelylla oli taiteen demokratisointi. Plastinen aakkosto mahdollisti taideteosten sarjatuotannon ja hänen töistään tehdyt signeeratut ja numeroidut painokuvat ja pleksilasiobjektit myivät hyvin luvun lopulle tultaessa Vasarelyn taide koki inflaation, ja taiteen keräilijät ja kriitikot hylkäsivät hänet luvulla kineettisen taiteen uudelleenarviointi ja arvostus uusien tekijöiden kuten Jeppe Heinin ja Olafur Eliassonin myötä, on palauttanut Vasarelyn maineen ja merkityksen. Tietoa ja osaamistaan Vasarely jakoi perustamalla didaktisen museon ( ) ja säätiön 1976 sekä tukemalla GRAV (Groupe de recherche d art visuel) -ryhmän syntyä. Vasarely-museo perustettiin vuonna 1976 hänen synnyinkotiinsa Pécsissä. Budapestin Vasarelymuseo avattiin vuonna Vielä 1980-luvulla Vasarely suunnitteli lavasteita Pariisin oopperaan ja luennoi New Yorkissa. Vasarelyn saamat lukuisat palkinnot ja kunniamerkit ovat tehneet hänestä yhden menestyneimmistä toisen maailmansodan jälkeen vaikuttaneista taiteilijoista. Vasarely kuoli Ranskassa Vasarely työhuoneellaan vuonna PHOTO: PIERRE VASARELY, SABAM BELGIUM 2013.

22 22 EMMA muotokokonaisuuksia oli loputon määrä ja perusyksiköiden kokoa voi muunnella ja suurentaa tarpeen mukaan. Taiteen tuli olla tiimityötä, luomistyöhön osallistuvien yhteistyön tulosta tavallaan teollista tuotantoa johon kaikki osallistuisivat arkkitehtien, insinöörien ja yhteiskuntasuunnittelijoiden ohella. Vasarelyn suuri visio taiteen koko yhteiskuntaa läpäisevästä ja parantavasta vaikutuksesta ei toteutunut. Vasarely itse ehti kuitenkin suunnitella yli 50 monumentaaliteosta sisä- ja ulkotiloihin. Kaikkea kaikille En välitä siitä, onko teokseni painettu luksuskatalogiin vai keittiölaatalle. Taidetta pitää monistaa niin paljon kuin vain mahdollista. Vastustan copyrightia. (1964) 1960-luvulla Vasarely oli jo kuuluisuus, op-taiteen pioneeri, taidefilosofi ja kirjailija. Vasarelyn toive taiteen kuulumisesta kaikille alkoi toteutua, ei tosin kaupunkisuunnittelun tasolla mutta pienemmässä mittakaavassa. Vasarelyn op-taiteen värikäs, silmää ja mieltä harhauttava maailma levisi kaupallisille aloille, mainontaan, muotiin, designiin, lehtiin, levyjen ja kirjojen kansiin. Optaide heijasteli 1960-luvun optimismia ja tulevaisuuden uskoa. Menestys oli täydellistä. Vasarelyn töitä popularisoitiin ja jäljennettiin, usein ilman tekijänoikeuksia, mutta se ei taiteilijaa haitannut. Samalla kun Vasarelyn toive taiteilijan persoonan merkityksen vähentymisestä alkoi toteutua, Vasarely itse joutui oman maineensa vangiksi. Erityisesti Ranskan poliittisen eliitin ja presidentti Georges Pompidoun suosio vei häneltä arvovaltaa taiteen eliitin silmissä. Tässä suhteessa Vasarely oli aikaansa edellä. Nyt tällainen henkilöbrändäys on hyväksyttyä ja odotettua. Fondation Vasarelyn johtaja, arkkitehti Claude Pradel-Lebar taiteilijan kanssa suunnittelupöydän äärellä vuonna PHOTO FONDATION VASARELY, AIX-EN-PROVENCE

23 23 Matti Kujasalo, 7-osainen maalaus, EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelma. Matti Kujasalo mukana näyttelyssä TEKSTI / HANNELE SAVELAINEN KUVAT / ARI KARTTUNEN Victor Vasarely / Optisia maalauksia -näyttely on kiertänyt Belgian ja Sveitsin kautta Suomeen. Näyttelyn kuraattori Serge Lemoine on kutsunut näyttelyn vieraaksi kustakin maasta Victor Vasarelyn taiteesta inspiroituneita, kansainvälisesti merkittäviä taiteilijoita. Suomesta kutsun sai Matti Kujasalo (s. 1946), jonka suuri 7-osainen maalaus on esillä EMMAn näyttelyssä. Matti Kujasalo on rakentanut johdonmukaisesti opiskeluajoiltaan 1960-luvulta lähtien omaa visuaalista kieltään, systemaattista abstraktista ilmaisua. Kujasalo on konstruktivisti, tilan rakentaja, pelkistyneen, moniselitteisen kuvakielen mestari. Hän tutkii työssään maalauksen rakennetta; kaikki maalauksen elementit ovat tiukassa matemaattisessa suhteessa toisiinsa ja kuvapintaan. Kujasalon konstruktivismin perustekijöitä ovat viiva, neliö ja piste: Viiva kuvaa parhaiten visuaalisesti aikaa ja avaruutta, tilaa. Ei alkua eikä loppua. 7-osaisessa maalauksessa ( ) viivat, neliöt ja viivalinjojen muuttuvat rakenteet muodostavat optisia kuvioita, kuin tihentyneitä tiloja ja verkostoja, koodikieltä tai päättymättömiä reittejä. Mitään taustatietoa ei tarvita, Kujasalo toteaa. Kaikki tulkinnat ovat oikeita. Kujasalo ja Vasarely Kun aloin kiinnostua 1960-luvulla abstraktisesta, ei-esittävästä taiteesta, pääsin siihen kiinni tutkimalla geometrisia kuviota ja kolmiulotteisuutta, Kujasalo toteaa. Vaikutteita tuli tuolloin Yhdysvaltojen matkoilta, mutta myös lähempää Euroopasta. Victor Vasarelyn mustavalkoiset työt kiinnostivat Kujasaloa, sillä maalausten kontrastit ja optiset liikeilmiöt, neliöt ja kolmiulotteisuusvaikutelma saivat enemmän tehoa liikkeelle. Maalauksen mustavalkoisuus mahdollisti liikkeen ja dynamiikan esittämisen iskevämmin kuin monivärisyys. Ensimmäisen kokonaan mustavalkoisen maalauksen Kujasalo teki 1970-luvun puolivälissä. Työskentely oli aluksi taiteilijalle vaikeaa, sillä pelkästään mustavalkoisen työn maalaaminen oli 1970-luvun Suomessa vielä hyvin poikkeuksellista. Vasarelyn vaikutus Kujasalon maalaukseen jäi 1970-luvulle, mutta ikään kuin muistumana näistä ajoista Kujasalon 7-osainen maalaus on sijoitettu EMMAN näyttelytilassa Vasarelyn mustavalkoisten töiden keskelle.

24 24 EMMA TUOMAS A. LAITINEN Taiteen maailmankansalainen TEKSTI / INKA LAINE Tallinnassa on helteinen kesäpäivä. Taksi pysähtyy turisteja kuhisevalle Toompean mäelle. Hieman sivummalla sijaitsevalla kapealla kujalla on rauhallista. Tuomas A. Laitinen on vastassa vanhan kivitalon alaovella. Täällä hän on työskennellyt huhtikuun alusta Helsinki Contemporary -gallerian hulppeassa ateljee-asunnossa. Parhaillaan Tuomas työstää EMMAssa avautuvaa Fundamental Matter -näyttelyään. Palkintonäyttely valmistuu EMMAan EMMAn näyttely on osa Tuomakselle vuonna 2013 myönnettyä ensimmäistä Suomen taideakatemian kuvataidepalkintoa. Palkinto myönnetään kansainvälisesti kiinnostavalle, parhaassa luomisvireessään olevalle taiteilijalle. Tuomaksen valintaa raati perustelee seuraavasti: Kuvataiteilija Tuomas A. Laitisen (s. 1976) taide on vahvasti kiinni tässä ajassa aidoissa ihmistä koskevissa teemoissa ja kysymyksissä, joilla on samalla laaja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Teoretisoinnin sijaan Laitinen avaa sosiaalisen ja poliittisen todellisuuden katsojalle kokemuksellisuuden kautta toteuttaen teoksensa yhä useammin liikkuvan kuvan ja installaation yhdistelmänä. Palkintoon liittyvä stipendi on mahdollistanut aiemmin kuvatun materiaalin saattamisen valmiiseen muotoon. Fundamental Matter -näyttelystä julkaistaan kirja, jossa Tuomas ja Mika Hannula keskustelevat näyttelyn teoksista ja niiden taustoista. Näkökulma painottuu globalisaatioon ja talouspolitiikkaan, toki esteettisiä arvoja unohtamatta. Joustavasti tekniikasta toiseen Tuomas opiskeli Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Hän aloitti maalauslinjalla mutta valmistui Tila-aikataiteiden koulutusohjelmasta vuonna Taiteilijana hän ei koe olevansa sidottu mihinkään tiettyyn materiaaliin tai välineeseen. Jokainen teos lähtee aina rakentumaan nollapisteestä ja valitsee itselleen sopivan muodon. Aiemmin Tuomas on tehnyt muun muassa valokaappiteoksia, joissa liikkeen illuusio on saatu aikaan mekaanisesti. Seuraavaksi hän siirtyi aidosti liikkuvaan kuvaan, videoihin. Tämänhet- KUVA: ARI KARTTUNEN

25 25 Tuomas A. Laitinen, Vista Point, kuva videoteoksesta, kiset työt ovat yhdistelmiä kulloiseenkin näyttelytilaan pystytettävistä rakennelmista, valokuvista, videoista ja niitä kommentoivista äänistä. Videoiden ohella Tuomas on kiinnostunut elokuvallisesta ilmaisusta. Tulevaisuudessa Tuomas haluaisi tehdä enemmän ääniteoksia ja julkisia interventioita sekä julkaista teoksia verkossa. Kotona kaikkialla Tovin ateljeessa keskusteltuamme siirrymme lounaalle läheiseen intialaiseen ravintolaan. Sen sisäpihalla jatkamme juttua Tuomaksen töiden syntyyn olennaisesti vaikuttaneesta matkustelusta. Lähipöydistä kantautuu monikielinen puheensorina, joten teemaan on helppo eläytyä. Taiteellinen työskentely on vienyt Tuomaksen Yhdysvaltoihin, Kiinaan, Japaniin ja Saksaan. Lisäksi hänen töitään on ollut esillä monissa eri maissa. Kiina tuli mukaan kuvioihin jo vuonna 2005 järjestetyn Sounds Like Suomi -undergroudmusiikkikiertueen myötä. Vuoden 2013 Tuomas asui Los Angelesissa ja San Franciscossa. EMMAn näyttelyn keskeinen teos on nelikanavainen videoteos Conductor, jonka materiaali on taltioitu Detroitissa sekä Ordosissa, Sisä-Mongoliassa. Se pureutuu ihmisen rakentaman ympäristön tematiikkaan ja ongelmiin. Kaupungit ovat tavallaan toistensa käänteiskuvia. Detroit on autioitunut taloudellisen laman ja autoteollisuuden alasajon myötä, Ordosin rakentaminen on jäänyt kesken sijoittajien vetäydyttyä jättiläismäisestä hankkeesta. Teoksen katalysaattori-

26 26 EMMA Tuomas A. Laitinen, Frontier Container, kuva videoteoksesta, na toimii kupari, raaka-aine, jonka tuotantoa ja kiertokulkua Conductorissa seurataan. Näyttelyn muista teoksista Real State on kuvattu Shanghaissa ja Frontier Container Gobin autiomaassa. Vista Point sijoittuu tarkemmin määrittelemättömään paikkaan. Työ jatkuu - ja matka Kysyn, aikooko Tuomas tehdä taidetta myös Tallinnassa viettämänsä ajan pohjalta. Hän kertoo, ettei ole kuvannut Tallinnassa vaan keskittynyt vanhemman materiaalin editointiin. Se on intensiivistä työtä, johon pystyy keskittymään vain pari tuntia kerrallaan. Hän on kyllä seurannut tallinnalaista taide-elämää ja suosittelee erityisesti taiteilijavetoista EKKM nykytaiteen näyttelykeskusta, joka toimii vanhassa lämpövoimalassa. Hyvästelemme, ja Tuomas palaa ateljeehensa. Tallinnan jälkeen Tuomasta odottaa HIAPin residenssi Suomenlinnassa. Siellä on hyvä keskittyä tammikuussa Helsinki Contemporaryssa avattavaan yksityisnäyttelyyn. On vielä aikaa ennen laivan lähtöä. Taidehallissa on mielenkiintoinen näyttely, joka syväluotaa tarttolaistaiteilijoiden asemaa ennen ja nyt, paikallisesti ja kansainvälisesti. Viereisessä Linna-galleriassa huomaan astuneeni yllättäen keskelle Teemu Mäen näyttelyn avajaisia mutta se onkin sitten kokonaan toinen tarina. Tuomas A. Laitinen, Real State, kuva videoteoksesta, 2014.

27 IRTIOTTOJA ARJESTA 25 VUOTTA! PE IRINA BJÖRKLUND La vie est une fête KE VIENO KEKKONEN, MARJATTA LEPPÄNEN JA PIRKKO MANNOLA: Kahvia ja ikivihreitä LA BODECKER & NEANDER (SAKSA): Follow light, klassista pantomiimia TI TAPIOLASALIN JOULU: Espoo Big Band, Maarit Hurmerinta ja Sami Pitkämö M.ESPOONKULTTUURIKESKUS.FI KULTTUURIAUKIO 2, TAPIOLA UUdenmaan kiertue 3XBEETHOVEN Järvenpää-talo Espoon kulttuurikeskus Sipoon kirkko Coriolan-alkusoitto Viulukonsertto Sinfonia nro 5 Tapiola Sinfonietta Janne Nisonen, viulisti-johtaja Réka Szilvay, viulu Liput Lippupisteestä 11 25, sis. palvelumaksu The InTernaTIonal TheaTre of finland kojoottikuu references to salvador dali Make Me Hot Jäsenyys vain 25 / v Osta EMM uosi. A myymälä SHOPin verkkoka stä tai up shop.emmasta: a museum. VUOSILIPPU EMMAAN. LIITY EMMA-KLUBIIN. 27 OHJELMISTOTIEDOT NYT HELPOSTI MYÖS MOBIILISSA!

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Pris: 2011 Svenska Kulturfondens konstpris 1992 Sesampris för boken Marken gungar.

Pris: 2011 Svenska Kulturfondens konstpris 1992 Sesampris för boken Marken gungar. CV Charlotta Boucht f. Helsingfors 1966 Femte linjen 14 b 56 00530 Helsingfors 53 charlotta.boucht@kolumbus.fi charlottaboucht.blogspot.com +358505112807 Studier: 1991-92 University of California, Berkeley

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook

ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE. Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook ICDP OHJAUSRYHMÄ VANHEMMILLE Helena Smirnoff Saija Westerlund Cook PERHETALO ANKKURI Parainen * Moniammatillinen työyhteisö (äitiys ja lastenneuvola, lastenpsykologi, koulupsykologit, koulukuraattorit,

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus

Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus We do it your wayfinding We do it your Wayfinding Upplev Vista Kun valitset Vista System saat mitä haluat - sen takaa suuri kansainvälinen kokemus MCFT - Modular Curved Frame Technology: Modern, nutida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 29.5.2007 klo 14-17 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 007 Insinöörivalinnan matematiikankoe, 9.5.007 klo 14-17 Sarja A Ohjeita. Sijoita jokainen tehtävä omalle sivulleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 003-200311 Nr/Nro: 32-6826 Multiport USB-2.0 för 2,5 HDD USB 2.0 Multiportti 2,5 HDD -asemille Modell/Malli: FT-KUH-K36G SE Beskrivning: Du har nu köpt en produkt som står

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 Kansainvälisyys kuuluu merkittävänä osana taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan (1891 1977) taidekäsitykseen Museon

Lisätiedot

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala

26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala Tervetuloa konferenshiin Välkommen till konferensen 26-27/10 2009 Folkets Hus, Pajala. Meänkielen konferensi 2009, Folkets Hus, Pajala Maanantai 26/10 Måndag 26/10 13.00 Aukaseminen Laulu Kirkon Minioorit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2012 Sida 1(400) KEVAS INKÖP 2012 Materialet omfattar Kevas inköp 2012. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK

2015 Saimaan Ammattikorkeakoulu, kuvataide, -Master of Culture and Arts, YAMK Leena Illukka Helsinki s.1962 Porvoo leenaillukka@hotmail.com http://www.finnishdesigners.fi http://leenaillukka.com http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi http://helsingintaiteilijaseura.fi KOULUTUS 2015

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY

Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY Pikatiedote Syyskuu 2012 September Puheenjohtajan palsta Syksyn 2012 tiedote Toimintavuodessa alkaa loppusuora. Kesän näyttely onnistui hyvin ja lehdet kirjoittelivat

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot