ohjaajan koulutukset. Marjatuuli Aittokalliolle työ on myös uusi. Näin keväällä lehdessä työpaikkailmoituksen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ohjaajan koulutukset. Marjatuuli Aittokalliolle työ on myös uusi. Näin keväällä lehdessä työpaikkailmoituksen,"

Transkriptio

1 Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2011 xxx Tuula Nurro (vas.), Eija Honka ja Raija Kajarila opiskelevat Marjatuuli Aittokallion johdolla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajiksi. He ovat vielä niin avoimia ja ihania, ja heillä on lapsen usko. Lasten suoruus viehättää. Pitkästä aikaa opiskelemaan Kyllä tässä saa tuntosarvet ulkona olla koko ajan, että pysyy tahdissa mukana, Raija toteaa. Minä hiukan jännitin 40 vuoden opiskelutauon jälkeen, että vieläkö sitä vanha oppii. Mutta ihanaa on ollut, ja olen huomannut, että kyllä oppii! Tuula on huomannut, että vanhana oppiminen on hitaampaa, tai ainakin erilaista. Ja tietysti oppimismenetelmät ovat ihan erilaisia kuin silloin joskus ennen, Raija lisää. teissa jo otetaan huomioon esiopetus, perusopetus, koulunkäynnin avustaminen, toinen aste, lukio ja aamu- ja iltapäivätoiminta. Kenties tulevaisuudessa työtehtävä ovatkin yhdistelmiä: kasvattajuutta, ryhmänohjaamista, henkilökohtaista avustamista. Erilaisten erityisryhmien kanssa toimimiseen koulutus antaa myös hyvät valmiudet. Erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä on monenlaisia, Marjatuuli toteaa. Koulutus antaa ikään kuin ajokortin erityisryhmien kanssa toimimiseen, ja työ sitten opettaa tekijäänsä. Monenlaisten oppijoiden tukena Kaitolaisista tulee monipuolisia ammattilaisia Elokuussa aloitti opistolla ensimmäinen Kaitoryhmä, eli koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistava koulutus. Raija Kajarilalla on takanaan pitkä työrupeama kaupassa, konttorissa ja ruokalassa. Pikku hiljaa omat rajat tulivat vastaan, ja oli mietittävä fyysisesti vähemmän kuormittavaa alaa, Raija sanoo. Tämä koulutus tuntui tosi kiinnostavalta, ja ajattelin, että kyllä koulussakin tarvitaan mummoja! Kaiton linjavastaava Marjatuuli Aittokallio puuttuu puheeseen: Kokemus on aina tarpeellista, ja varsinkin tällä alalla hyvin hyödyllistä. Raija lisää vielä, että ikä tuo mukanaan luonnollista auktoriteettia, jota ei nuorilla ehkä vielä ole. Tuula Nurro on työskennellyt ravintola-alalla, ja uuden suunnan etsiminen tuli hänellekin eteen fyysisten syiden kautta. Lonkkaleikkauksen ja kuntoutuksen jälkeen menin työvalmennukseen lastenkotiin, ja siellä alkoi tämä suunta muotoutua! Eija Hongan työhistoria on sekin kaupan alalta. Parikymmentä vuotta työskentelin kaupassa, Eija kertoo. Tuntui, että tämä on nyt nähty, ja pohdin aika pitkään alanvaihtoa. Lopullinen päätös syntyi kuitenkin nopeasti. Halusin tehdä sellaista työtä, että aamulla olisi kiva lähteä töihin! Tuula sanoo, että he kaikki kolme ovat olleet koko työuransa palvelualalla. Ja palvelualahan se on tämäkin, mutta aivan erilaista! Uusi tutkinto Kaito on uusi koulutus, jossa yhdistyvät koulunkäyntiavustajan sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan koulutukset. Marjatuuli Aittokalliolle työ on myös uusi. Näin keväällä lehdessä työpaikkailmoituksen, ja innostuin heti. Olin vaihtamassa lapsiryhmätyötä enemmän opetukseen, ja tämä sopi siihen suunnitelmaan loistavasti, Marjatuuli kertoo. Ryhmän taival on nyt yhteistä löytöretkeilyä, kun meille kaikille tämä on uutta. Opiskelu Kaitolla kestää vain yhden lukuvuoden. Tuohon aikaan sisältyy myös kolme kolmen viikon mittaista työssäoppimisjaksoa. Tahti on tiivis, Marjatuuli sanoo. Opetusohjelmassa on hyvin monenlaista: esimerkiksi kasvatuksen, oppimisen, psykologian, perushoidon, lääkehoidon, ensiavun, viestinnän ja tukiviittomien opintoja. Keväällä on sitten enemmän luovia aineita, kuten ilmaisutaitoa ja liikuntaa, ja myös esimerkiksi erityispedagogiikkaa. Syksyllä aloitti opintonsa myös monimuoto-kaito, jonka opiskelijat ovat jo alan töissä olevia. Ensimmäistä työssäoppimisjaksoaan naiset odottavat jännityksellä, mutta innokkaina. Raija ja Tuula suuntaavat alakouluihin, kun taas Eija on saanut työssäoppimispaikan opistolta maahanmuuttajien Kirjo-ryhmästä. Haluaisin valmistuttuani työskennellä maahanmuuttajien parissa, Eija kertoo. Tänne opistolle tultuani huomasin, että se on mun juttu, jäin koukkuun monikulttuurisuuteen. Tuulalle ei vielä ole yhtä selvää, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. Ajattelen, että asia varmaan selviää tässä vuoden mittaan. Erityistä tukea tarvitsevien kanssa työskentely ehkä kiinnostaa kaikkein eniten. Raija taas haluaisi työskennellä alakoululaisten kanssa. He ovat vielä niin avoimia ja ihania, ja heillä on lapsen usko. Lasten suoruus viehättää. Marjatuuli toteaa, että Turussa on kaitolaisilla hyvin paljon mahdollisuuksia. Tutkinnonperus- Yhteisöllisyys on parasta Tuula, Raija ja Eija ovat tyytyväisiä valintaansa ja innostuneita uudesta alastaan. Opiskelussa parasta on ollut ryhmäytyminen, sijoittuminen tänne uuteen kouluun ja opettajat, Raija sanoo. Tuula lisää, että koko oppimisympäristö on kiva, ja kaikki kolme iloitsevat jo etukäteen työssäoppimispaikoistaan. Marjatuulin mielestä yhteisöllisyys, joka on tärkeä osa myös opiston aatetaustaa, on näissä opinnoissa aivan erityisen tärkeää. Ryhmätaidot kehittyvät opintojen myötä, ja se on sosiaaliselle alalle suuntaaville opiskelijoille hyvin tarpeellista harjoittelua tulevaisuutta varten. Teksti: Kuva: Janne Peltonen

2 Pääkirjoitus Kun sanat ja teot eivät kohtaa Taiteilija Hannu Konola, rovasti Jaakko Simojoki ja arkkipiispa Kari Mäkinen Kivipojan paljastustilaisuudessa. Kivi-ihmisiä Kivi-ihmiset tervehtivät opiston aulassa kulkevaa. Hannu Konolan värikäs teos on puhutellut opistolaisia vuodesta Taiteilija kertoo Kivi-ihmisten kuvaavan aikamme ihmisiä, yhdessä olevia yksinäisiä. Ihmisillä on kova kuori, joka kuitenkin on halkeillut ja särkynyt useammasta kohdasta. Kuvassa on sekä surullisuutta että pelokasta haurautta. Teos on kivettyneisyydessään huuto läheisyyden, välittämisen ja rakkauden tarpeesta. Huolenpito tosin näyttää kohdistuvat kissaan tai kukkaan. Toisiaan ihmiset eivät vielä löydä. Teoksen idea oli kirkastunut Konolalle, kun hän liikkui kesämatkalla Savossa, kuunteli autoradiosta Viimeisiä kiusauksia ja sivuutti Pöljän tienviitan, josta alkoi Pelonniementie. Marraskuun kirkolliskokouksen yhteydessä Kivi-ihmiset saivat viereensä Kivipojan. Opisto sai omistukseensa kiviperheeseen kuuluvan taulun, jonka Turun arkkihiippakunta lahjoitti vuonna 1978 Aune ja Martti Simojoelle arkkipiispan jäädessä eläkkeelle. Taulu on ollut rovasti Jaakko Simojoen hallussa viime vuodet. Tänä syksynä hän oli päätynyt ajattelemaan, että teos sietäisi olla useampien silmäparien nähtävänä, ja hän tarjosi sitä opistolle. Neuvottelun tuloksena Kivipoika pääsi Kivi-ihmisten viereen opiston seinälle. Kivipoika tuo syvyyttä ja leveyttä Kivi-ihmisten rakkaushuutoon. Kuinka moni opiston opiskelijoista, työntekijöistä tai opistolla kävijöistä kokee välillä kivettyvänsä, särkyvänsä tai jäävänsä yksikseen? Kuinka moni on saanut opistolla kokea jotain ehjäksi lämpenemisestä, kuinka moni on löytänyt taas yhteyden toisiin? Hannu Konola on maalannut myös Kristus-taulun, jonka Martti Simojoki näki Kiviihmisten vieressä. Hän pyysi Konolaa huolehtimaan siitä, että Kristus-taulu ei joutuisi eroon Kivi-ihmisistä. Hänen mukaansa näiden töiden tulee olla yhdessä. Kristus on se voima, joka murtaa ihmisten kivisyyden ja liittää toisistaan särkyneet ihmiset yhteen. Työt ovat sittenkin kulkeneet omia teitään, mutta näköpiirissä on se mahdollisuus, että Kristus-taulu löytää paikkansa Kivi-ihmisten vierestä. Herännäisopistossa on totuttu odottamaan. Tapani Rantala rehtori Heikki Jääskeläinen Vanhan suomalaisen sananlaskun voisi kohdistaa nyt valtion päätöksentekijöihin. Ei suuret sanat suuta halkaise. Ainakin minulle on opetettu, että tämä tarkoittaa suomeksi: teot painavat enemmän kuin sanat. Kansanopistojen yleissivistävien linjojen kysyntä, varsinkin kaupunkiopistoissa, on viime vuodet ollut hyvällä tasolla. Positiivinen kehitys uhkaa kuitenkin nyt katketa valtionosuuden leikkausten takia. Juhlapuheissa kansanopistoille annetun arvostuksen ja rahoituksen arjen välillä näyttää olevan suuri ristiriita. Olemme opistolla tyytyväisiä uuden hallitusohjelman linjauksiin. Kansanopistojen pitkälle kokemukselle työskentelystä erilaisten kohderyhmien kanssa annetaan siinä näkyvää tunnustusta erityisesti maahanmuuttajien ja jatko-opintoihin suuntaavien nuorten osalta. Sama koskee hallituksen erittäin tärkeänä pitämää nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuseen. Siinä jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Valtion ensi vuoden budjetissa vapaaseen sivistystyöhön tehdään kuitenkin 11,5 miljoonan euron säästöt. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansanopistojen yleissivistävää koulutusta halutaan vähentää. Kansanopistot järjestävät tänä vuonna vapaan sivistystyön koulutusta yli opiskelijaviikkoa. Ensi vuoden budjettiesityksen mukaan valtio tukisi vain kansanopistoviikon järjestämistä. Opistolle vapaan sivistystyön huonot rahoitusuutiset ovat ikävä, mutta eivät kohtalokas asia. Opisto on moni alainen oppilaitos eli yhden koulutusmuodon rahoitus ei vaaranna koko talon toimintaa. Opiston vapaan sivistystyön koulutus on viimeisen seitsemän vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Joka vuosi on kehitetty uutta ja kehitystyötä on jatkettu myös lukuvuodelle Mikäli koulutustarjonnan vähentämistarve tulee todelliseksi lähivuosina, olemme kuitenkin moniin muihin opistoihin verrattuna sekä volyymin että talouden näkökulmasta hyvässä tilanteessa. Voimme aidosti arvioida laajaa koulutustarjontaamme kansanopistojen yhteiskunnallisten tehtävien ja opiston oman strategian näkökulmasta ja tehdä päätöksiä rauhallisella aikataululla ja suunnitelmallisesti. Juha Kaivola pedagoginen rehtori Pikottaen Palstan nimi tulee Ukko-Paavon eli Paavo Ruotsalaisen käyttämästä ilmaisusta. Hänen mukaansa ihmistä ei pidä komentaa Jumalan puoleen. Häntä tulee lempeästi kutsua ja ojentaa kättä, pikottaa, kuten arkaa lammasta houkutellaan. Tanssitaan tähtien kanssa! Pyhäiltojen pelastus: Jani ja Jutta, Satu ja Sami, Jarppi, Ansku, Saana, Jukka ja monet muut tarjoilevat kotoisiin olohuoneisiin puolitoista tuntia glamouria, liikettä, vauhtia ja väriä. Asiantuntevat arviot tähtioppilaiden ja -opettajien taidoista kimpoilevat sohvan nurkasta tv-tuoliin ja takaisin. Ihanaa, hyväntuulista, harmitonta viihdettä ja sitten: Yksi pari putoaa pelistä. Se on sääntö. Teidän tanssinne päättyvät tähän. Jos eivät kanta-askeleet jääneet puuttumaan, niin sitten puuttui jotain muuta. Jos pari tällä kertaa pysyi rytmissä, niin varmasti joku muu tökki. Jos lanteista löytyi swingiä, niin musiikin tulkinta epäonnistui tai sitten tuomarit eivät yksinkertaisesti syttyneet tälle tanssille. Vaikka viihdynkin sunnuntai-iltaisin television ääressä luvattoman hyvin, en haluaisi kasvattaa lapsiani tähän mittarien maailmaan. Vaikka rakastankin paritanssia ja haaveilen pääsystä jonkun huippuopettajan oppiin, en koskaan uskaltautuisi kimaltavassa koltussa kaiken kansan arvioitavaksi. Muistutan itseäni, ettei viihdettä pidä ottaa liian vakavasti. Sillä on tietty tarkoitus ja tehtävä, mutta kyllä se tätä menestyjien maailmaa kuvaa ihan todellisuudessakin: Kuka on paras, kaunein, taitavin, nopein, voimakkain, rikkain, menestyvin? Kuka on jossakin mielessä ja joillakin kriteereillä mitattuna parempi kuin muut? Parhaaksi pyrkiminen ja ensimmäisenä oleminen näyttää olevan meille ihmisille myötäsyntyistä. Ja aina joku putoaa pois pelistä. Kohta alkaa adventin aika; joulun odotus. Adventin Herra ratsastaa aasilla. Aasia ohjastava vaatimaton Valtias ehtii varmasti huomata tien sivuun tiputetut ja muiden jalkoihin jääneetkin. Jumalan valtakunta on teidän keskellänne, hän sanoo. Se tarkoittaa: Sisäisesti teissä. Sinussa ja minussa. Se ei ole menestyjien ja mittarien valtakunta. Siinä valtakunnassa ei anneta arvosanoja, ei viljellä ylisanoja, eikä vatvota epäonnistumisia. Matot pois olohuoneen lattialta: Tanssitaan tähtien kanssa! Pyöritetään rumbalanteita ja taivutaan tuliseen tangoon innostuen, leikkien ja nauraen. Pidetään peukut pystyssä ja äänestetään mielessämme kaikki jatkoon. Luottavaista ja levollista loppuvuotta opiston väelle ja -ystäville! Suvi Laaksonen teologisten aineiden lehtori ja opistopappi 2

3 Kullervo Kauppi (vas.) ja Kari Vänttinen. Opistolla palveluksessa Turun kristillisellä opistolla palvelee vuosittain useita siviilipalvelusmiehiä. Heitä työskentelee niin kirjastossa, siivouksessa kuin koulunkäyntiavustajan tehtävissä. Musisoiva koulunkäyntiavustaja Kullervo Kauppi suoritti siviilipalveluksensa opistolla lukuvuonna Hän toimi pääosin koulunkäyntiavustajana nuorten turvapaikanhakijoiden Nutukka-ryhmässä, ja jonkin verran myös siivouksen apuna erilaisissa tehtävissä. Nutukassa olin opettajien apuna, autoin ja neuvoin oppilaita lukemisessa, kirjoittamisessa ja tehtävien tekemisessä, Kullervo kertoo. Yleensä olin luokassa koko koulupäivän ajan. Työ oli tosi kivaa, sosiaalinen luon- ne oli suureksi avuksi. Tulevaisuudessa luokanopettajan työ kiinnostaa. Siviilipalvelusmiehillä on 38 tunnin työviikko, ja viikonloput ovat pääosin vapaat. Tarpeen tullen ja sopimuksen mukaan voidaan työvuoroja tehdä myös viikonloppuna. Kullervo asui sivarin ajan opiston asuntolassa. Asuntolassa oli ihan mukavaa. Minäkin asuin ensimmäistä kertaa yksin eli Janne Peltonen poissa kotoa, siinä oli tietysti oma jännityksensä. Kullervo on monipuolinen muusikko, ja hänen taitojaan käytettiinkin talven aikana monissa opiston tilaisuuksissa. Kullervo esiintyi niin laulajana kuin trumpetistinakin. Sehän oli tietysti itsellenikin mieluisaa vaihtelua! Tällä hetkellä Kullervo viettää välivuotta, kun ovet mieluiseen opiskelupaikkaan eivät vielä auenneet. Hän asuu Säkylässä, mutta viettää pari päivää viikossa opistolla. Minut pestattiin asuntolaohjaajan apulaiseksi, järjestän keskiviikkoiltaisin asukkaille ohjelmaa. Torstaisin toimin yleismiesjantusena, ja auttelen missä vain tarvitaan. Matemaatikko kirjastossa Yliopistolla matematiikkaa opiskeleva Kari Vänttinen aloitti siviilipalveluksensa opiston kirjastossa viime helmikuussa. Löysin tämän paikan aivan viime tingassa, kun koulutusjakson aikana oli vielä mahdollisuus etsiä palveluspaikkaa. En ollut ennen ollut kirjastotyössä, mutta työnkuvan perusteella tämä vaikutti kiinnostavalta. Karin mielestä opisto on mukava paikka. Henkilökunta on kivaa porukkaa, ja ilmapiiri on leppoisahko. Kesällä, kun kirjasto oli kiinni, olin lähinnä siivouksen apuna sekä autoin asuntolan tyhjentämisessä. Kari joutui heti palveluksen alussa tositoimiin, kun Diakin poismuuton myötä myös kirjasto jaettiin, ja kirjastonhoitaja Hanna Saario siirtyi uuteen toimipaikkaan. Nyt olen 4 päivää viikossa täällä yksin, ja Hanna käy yhtenä päivänä viikossa. Hän hoitaa kaikki asiat, jotka vaativat sellaista ammattitaitoa jota minulla ei ole, Kari selittää. Esimerkiksi uusien kirjojen luettelointiin minulla ei ole tarvittavaa tietämystä. Olen kyllä selvinnyt tässä ihan hyvin, Kari sanoo. Keväällä ehdin pari kuukautta opetella töitä Hannan kanssa, nyt tuntuu että ymmärrän jo aika hyvin systeemejä ja käytäntöjä täällä. Matemaattinen koulutus ja analyyttinen mieli auttavat järjestelmällisessä ajattelussa. Opiston kirjaston aineisto on monipuolinen. Kasvatustiedettä ja erityisesti opetusta tukevaa kirjallisuutta on paljon. Ehkä yksi erityislaatuisuus täällä verrattuna moniin oppilaitoskirjastoihin on suurehko kaunokirjallisuuden määrä, Kari toteaa. Suuri viittomakielen kokoelma harveni, kun Diak muutti pois, mutta ainutlaatuinen Savisaari-kokoelma on edelleen opistolla. Karin palvelus päättyy vuoden lopulla, ja hän suuntaa takaisin yliopistolle. Graduseminaariin pitäisi mennä, ja keväällä voisi vaikka valmistua. Olen erikoistunut tietotekniseen matematiikkaan, mutta tulevaisuudensuunnitelmat eivät vielä ole kovin selvät. Kenties suuntaudun töihin vaikkapa elektroniikkateollisuuteen, Kari kertoo. Karin lisäksi opistolla suorittavat siviilipalvelustaan tällä hetkellä Lauri Vallin, Ville-Pekka Sormunen ja Antti Jantonen. Silmät auki bongaa taidetta! Rafael Wardi: Ilta auringossa Öljy, 89 X 116 E.W. Ponkalan Säätiö Juttusarjassa tutustutaan opiston tiloissa oleviin Turun kristillisen opiston säätiön sekä E.W. Ponkalan Säätiön taidekokoelmiin. Jutun teksti on pääosin cd-rom -levyltä Taiteen ystävän opisto taidetta Turun kristillisessä opistossa (Turku 2004). Rafael Wardin teos Ilta auringossa on sijoitettu opiston tilauskahvioon. Teos käy jatkuvaa vuoropuhelua kahvion suurista ikkunoista avautuvan metsämaiseman sekä suoraan ylhäältä laskeutuvan luonnonvalon kanssa. Maalaus tuntuu elävän ja muuttuvan vuodenaikojen mukaan. Talvella sen auringonlasku voimistuu entistä uljaammaksi. Kesällä sen pinta on kuin metsän heijastuksia vedessä ja auringon kilo tuntuu puolestaan välkehtivän veden heijastuksena mäntyjen oksistossa. Elämänkylläiset värit täyttävät maalauksen tuhlailevan paksuin kerroksin. Siinä on runsaasti tummia sävyjä, ja kuitenkin siitä aistii nimen mukaisesti valon. Wardilla on varjossakin paljon valoa. Rafael Wardi (alk. Waprinsky, s. 5. heinäkuuta 1928 Helsinki) on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Wardi valmistui Suomen taideakatemian koulusta Hän on opiskellut myös Taideteollisessa keskuskoulussa ja Vapaassa taidekoulussa. Taiteilijantyönsä ohella hän on opettanut sekä Taideakatemian koulussa että Taideteollisessa korkeakoulussa. Wardia pidetään myös taideterapiatoiminnan aloittajan Suomessa. Hän työskenteli Nikkilän mielisairaalassa vuodesta 1959 alkaen 1970-luvulle saakka. Rafael Wardin isän, kauppias Isak Waprinskyn vanhemmat olivat muuttaneet Suomeen Mogiljovista Valko- Venäjältä. Äidin, Riko Lea Waprinskyn vanhemmat taas olivat kotoisin Daugavpilsista Latviasta. Isän venäjänjuutalainen suku ja äidin perheen edustama baltialainen hasidistinen perinne loivat lapsuudenkotiin vahvan ortodoksijuutalaisuuden ja moninaisuuden tradition. Lapsuuden ympäristön monikulttuurisuus ja monikielisyys antoivat Wardille varhain tietoisuuden maailman monipuolisuudesta sekä sytyttivät tiedonjanon. Wardi maalasi uransa alkuvaiheessa 1950-luvulla abstrakteja sommitelmia, jonka jälkeen teokset ovat pohjanneet realistiseen aiheen käsittelyyn. Wardi tunnetaan hehkuvan värikkäistä öljy- ja pastellimaalauksistaan sekä akvarelleistaan. Wardin teoksia on monissa julkisissa kokoelmissa. Hänen tunnetuimpia tilaustöitään on tasavallan presidentti Tarja Halosen virallinen muotokuva (2002), joka on esillä valtioneuvoston linnassa. Rafael Wardi on myös saanut lukuisia taidepalkintoja ja tunnustuksia työstään. 3

4 Seurapenkissä nähtiin varttunutta ja hiukan nuorempaakin väkeä. Opiskelijoiden myyjäispöydät notkuivat omatekoisia herkkuja. Syysopistolaispäivä Teksti: Kuvat: Sampo Salmio Syksyn opistolaispäivä aloitettiin perinteiseen tapaan messulla Turun Tuomiokirkossa, jossa saarnasi rehtori Tapani Rantala. Opistolla syötiin maittava lounas, tavattiin ystäviä, seurusteltiin ja kokoonnuttiin lopuksi seuroihin. Seuroissa puhuivat Suvi Laaksonen, Jani Kairavuo, Hannu Vehanen ja Rauno Heikkilä. Seurojen aluksi vietettiin juhlahetkeä, kun kahta opiston pitkäaikaista työntekijää muistettiin ansiomerkein. Opistopappi, teologisten aineiden lehtori Matti Ahonen sai rintaansa Suomen Kansanopistoyhdistyksen kultaisen ansiomerkin, ja siivouspäällikkö Maarit Tuomi palkittiin Suomen kansanopistoyhdistyksen hopeisella ansiomerkillä. Matilla on takana kolmekymmentä vuotta kansanopistotaivalta, ja Maarit on ollut Turun kristillisen opiston palveluksessa kaksikymmentä vuotta. Opiston Kielet ja viestintä -linja oli valmistanut opistolaispäiväksi monipuolisen myyjäispöydän, jonka tuotto käytetään keväiseen opintomatkaan. Tarjolla oli monenlaista herkkua sekä arpajaiset, Turun kristillisen opiston säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Vehanen (vas.) ja rehtori Tapani Rantala (oik.) ojensivat Matti Ahoselle ja Maarit Tuomelle ansiomerkit kiitokseksi uskollisesta palveluksesta. joissa lähes jokainen arpa tuntui voittavan. Seuraavan kerran opistolaispäiville kokoonnutaan tuttuun tapaan Marianpäivänä Kirjosta valmiuksia elämään ja opiskeluun Turun kristillisellä opistolla alkoi lokakuussa primaarilukuja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajanuorille suunnattu koulutus, Kirjo. Kirjon, kuten kaikkien opiston maahanmuuttajakoulutusten tarkoituksena on opettaa opiskelijalle suomen kieltä, parantaa yleisiä jatko-opintovalmiuksia ja yleistiedollisia valmiuksia, laajentaa jatkokoulutusmahdollisuuksien ja työelämän tuntemusta, tukea ammatinvalintaa ja työllistymistä, tukea opiskelijan henkilökohtaista kasvua ja kehitystä, auttaa hankkimaan taitoja selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjon tavoitteena on, että opiskelija oppii koulutuksen myötä taitoja, jotka yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseksi ja oman elämän hallitsemiseksi ovat olennaisen tärkeitä. Koulutuksessa opiskelija oppii latinalaiset kirjoitusmerkit, luku- ja kirjoitustaidon perusteet sekä suomen kielen ja matematiikan alkeet. Opiskelija oppii hyödyntämään tietotekniikkaa opinnoissaan ja arkipäivän elämässään. Yhteiskunta- ja kulttuuritiedon opetuksen kautta opiskelija oppii tuntemaan keskeiset asiat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista ja tuntee perusoikeutensa ja -velvollisuutensa. Työelämätietouden opetuksen kautta ja työharjoittelussa opiskelija tutustuu käytännössä suomalaisen työelämän toimintamalleihin ja työllistymisen edellytyksiin sekä tuntee työn merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa Koulutuksen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joiden työllistymisen tai kouluttautumisen esteenä on luku- ja kirjoitustaidottomuus ja jotka tarvitsevat erityistä tukea opiskeluun sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen. Lokakuussa aloittaneen Kirjo-ryhmän opiskelijat olivat kuitenkin lähtötasoltaan suunniteltua korkeammalla, ja lähes kaikilla oli jo valmiina jonkinlainen luku- ja kirjoitustaito. Kirjon kaikessa opetuksessa lähtökohtana on opiskelijalähtöisyys: opiskelijoiden oppimistyylin ja oppimisrytmin tunnistaminen sekä monipuolinen eri oppimistyylit huomioon ottava opetus. Opetuksessa käytetään runsaasti toiminnallisia ja opiskelijaa aktivoivia menetelmiä. Kirjon opetussuunnitelmaan kuuluu monenlaisia oppiaineita. Luku- ja kirjoitustaidon tunneilla hyödynnetään LPP- (lukemaan puheen perusteella) ja KÄTS-menetelmää (kirjain-äänne-tavu-sana). Kirjoittamisen vaatimaa hienomotoriikkaa ja visuaalisia taitoja harjoitellaan erilaisilla kuvataiteen ja käsityön tehtävillä. Suomen kielen ja kulttuurin tunneilla opiskellaan eri aihealueiden sanastoja teemoittain. Yhteisen kielen ja lukutaidon puuttuessa opinnoissa korostuu viestinnällinen ja tilannesidonnainen lähestymistapa kieleen. Kielen opetus ja arjen taitojen opetus sulautetaan toisiinsa: kun tekemällä opitaan erilaisia arjen taitoja, opitaan samalla aihepiirin sanastoa ja aktiivista kielenkäyttöä luonnollisissa tilanteissa. Tutustumiskäynneillä vaikkapa kauppaan tai apteekkiin opiskellaan kieltä, ja samalla opiskelija oppii hahmottamaan ympäristöään ja tutustuu tärkeisiin palveluihin. Suomen kielen ääntäminen on Kirjossa erotettu omaksi oppiaineekseen. Tunneilla harjoitellaan suomen kielen oikeaa ääntämistä, mikä on keskeistä, että maahanmuuttaja tulisi oikein ymmärretyksi. Matematiikan opetuksen kautta opiskelija oppii peruslaskutoimitukset, mikä helpottaa arkipäivän elämää ja oman talouden hallintaa. Tietotekniikan opetus tähtää siihen, että opiskelija tutustuu tietotekniikan merkitykseen jokapäiväisessä elämässä ja tuntee sen käyttömahdollisuuksia eri yhteyksissä. Yhteiskuntatiedon tunnilla opiskelija oppii suomalaisesta yhteiskunnasta, laeista ja historiasta. Työelämätiedon opettamisen kautta opiskelija oppii työelämän sanastoa, oppii ymmärtämään työn merkityksen yhteiskunnassa, tutustuu työelämän perussääntöihin ja saa harjoittelujaksolla käytännön kokemusta suomalaisesta työelämästä. Kirjon tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen opiskelija voi siirtyä jatkamaan opintojaan edistyneemmälle kurssille ja siellä edelleen vahvistaa oppimiaan taitoja, jotta työllistyminen mahdollistuu kohtuullisessa ajassa. 4

5 Janne Peltonen Sampo Salmio Niina Heikkilä Elämäntyö kansanopistossa Matti Ahonen ei malta eläkkeelläkään pysyä töistä poissa Teologisten aineiden lehtori ja opistopappi Matti Ahonen jäi keväällä eläkkeelle pitkän opistouran tehneenä, ja syysopistolaispäivänä hänet palkittiin 30-vuotisesta palveluksesta Suomen Kansanopistoyhdistyksen kultaisella ansiomerkillä. Kokonaan Matti ei kuitenkaan malttanut jäädä lepäilemään laakereillaan hän opettaa edelleen, nyt opiston tuntiopettajana. Matti Ahonen nauraa olleensa kansanopistomies koko ikänsä. Lahdessa synnytyssairaala sijaitsi Kansanopistonmäellä, eli synnyin suoraan opistomaailmaan. Ensimmäisen kerran työskentelin kansanopistossa 1970-luvun lopulla, kun nuorisopapin työni ohessa olin tuntiopettajana Lahden kansanopistossa. Papiksi Matti vihittiin vuonna Olin sadas piispa Kansanahon vihkimä pappi. Piispa muisti tämän aina tavatessamme, Matti kertoo. Lahdesta Matti siirtyi Padasjoelle, ja sieltä Pieksämäelle sisälähetysseuran oppilaitokseen kouluttamaan nuorisotyönohjaajia. Vuosi oli Siitä siirryin sitten Partaharjulle rehtoriksi. Partaharju oli pieni opisto, opiskelijoita oli noin 50 ja opettajia viisi. Janne Peltonen Länsi-Suomeen Vuonna 1991 Matti tuli Turkuun. Tavallaan tulin Eeva Mäntymaan seuraajaksi. Tulin opettamaan uskontoa, ja opetin käytännössä kaikkia oppilaita. Silloinhan Turun kristillinen opisto oli huomattavan paljon nykyistä pienempi. Kaikki tunsivat vielä toisensa, niin opettajat kuin opiskelijat. Matti toimi kahdenkymmenen vuoden ajan samassa tehtävässä, mutta tehtävän sisältö muuttui tuona aikana valtavasti luvun alussa ryhdyttiin valmistelemaan suntioiden ammattikoulutusta, joka alkoi vuonna Siinä olen ollut mukana koko ajan. Opiston laajentuminen vaikutti moneen asiaan, minun työssäni suuri muutos oli se, että kun ei enää opettanut kaikkia opiskelijoita, ei heitä myöskään entiseen tapaan kaikkia tuntenut. Laajentumisen hyvä puoli taas on ollut resurssien paraneminen. Matti toimi monen vuoden ajan myös opistopappina. Kaikki opistolla työskenteleväthän ovat opistopappeja, mutta nimikkeenhaltijalla on erityisiä vastuita, kuten opiston yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Luontevin opistopappeus rakentuu juuri sen varaan, että pappi tuntee opiskelijat, ja opiskelijat tuntevat papin. Matti on ollut opistolla tuttu näky myös eräkamppeissa, lähdössä viemään opiskelijoita metsäretkille minne milloinkin. Suoritin Partaharjulla aikoinaan eräoppaan tutkinnon, ja yhdessä opiston toisen eräoppaan Niina Heikkilän kanssa olemme vastanneet lastenohjaajaopiskelijoiden luonto- ja ympäristökasvatuskursseista. Matin monipuoliseen tehtäväkenttään on kuulunut myös kirkolliskokouksen kansliavaliokunnan sihteerinä toimiminen. Toimenkuvaan kuuluu valiokunnan kokousten pöytäkirjojen laatimista, retkien ja juhlien järjestämistä ja niin edelleen, Matti toteaa. Herännäisyyden avoin syli Ensimmäisen kosketuksen herännäisyyteen Matti kertoo saaneensa aikoinaan Lahdessa. Siellä tutustuin muutamiin körttipappeihin, mutta vasta Turussa sukelsin oikein sisään herännäisyyteen. Tämmöisenä pystykorvaluterilaisena körttiläisten joukkoon on helppo tulla, körttiläisyys on sellainen avoin syli. Opiston herännäisidentiteetin haasteena Matti näkee saman pulman kuin koko kansanopistoideologialla. Nykypäivänä ei ihmisillä ole mahdollisuutta opiskella itseään varten, vaan ammatillisuus ja tutkintotavoitteisuus jyrää. Herännäisidentiteetti jää helposti jyrän alle, jos ei sitä huomata määrätietoisesti vaalia, eikä sen tärkeyttä nähdä. Myös elävän hartauselämän vaaliminen on nykyisin suuri haaste. Opiskelija voi olla täällä vuosia joutumatta kosketuksiin opiston arvopohjan kanssa, Matti toteaa. Mutta toisaalta, joka päivä täällä kohdataan, keskustellaan, ja jotakin jää aina mieleen itämään. Ei kaikki kylvö mene hukkaan. Parin vuosikymmenen aikana asuntolassa asuvien osuus opiskelijoista on pudonnut rajusti, ja se on tietysti osaltaan vaikuttanut opistolaiselämään. Vielä vuonna 1991 pidettiin joka toinen viikko opistolaisseurat, ja joka toinen viikko oli opistoilta johon opiskelijat valmistivat ohjelmaa. Seurat eivät olleet aina siioninvirsiseuroja, vaan saatettiin laulaa vaikka nuoren seurakunnan veisuja tai muuta. Tuohon aikaan oli myös henkilökunnalla päivystysvuorot, joiden aikana huolehdittiin ovien sulkemisesta ja asuntolan valvonnasta, mutta ennen muuta silloin oli aikaa keskustella ja viettää aikaa opiskelijoiden kanssa. Tämä tuki osaltaan yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaisen oppimisen ideaa. Kansanopistolla on oma tehtävänsä Kansanopiston tehtävän nykymaailmassa Matti näkee samana, kuin se on ollut aina. On tarvetta kasvupaikalle, jossa voi opiskella sitä varten, että rakentuisi ihmisenä ja kristittynä. Kansanopisto on syntynyt kansanliikkeenä, alhaalta päin. Liike lähti ihmisten halusta itsensä sivistämiseen, halusta kohottaa sivistystasoa ja tasa-arvoistaa yhteiskuntaa. Edelleen kansanopiston tärkeä tehtävä on koulutuksen kautta ehkäistä syrjäytymistä. Matti näkee maahanmuuttajien kouluttamisen opiston paluuna omille juurilleen. Nostetaan syrjäytymisvaarassa olevia jaloilleen, niinhän Jeesuskin teki. Annetaan jokaiselle eväät ihmisarvoiseen elämään. Siinä on opiston tärkein tehtävä. Janne Peltonen 5

6 Uusi opistopappi Suvi Laaksonen pääsi heti toisena työpäivänään retkelle uusien työkavereiden kanssa. Ilari Niemi opettaa matemaattisia aineita. Aamuin ja illoin kokoonnuttiin veisuulle Paavon pirttiin. Opiston väki Aholansaaressa Herännäisopistojen henkilöstöä kokoontui syyskuussa Nilsiän Aholansaareen OBN-verkoston seminaariin. Oli turkulaisten isännöintivuoro, ja täältä lähdettiinkin Savoon parinkymmenen hengen voimin. Aholansaaressa pohdittiin herännäisopistojen identiteettiä ja körttiläisyyttä laajemminkin, sekä kansanopiston erityistä luonnetta ja paikkaa nykyajassa. Pohdintoja luotsasivat pastori ja kirjailija Jaakko Heinimäki, Raudaskylän opiston rehtori ja Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala sekä Valamon kansanopiston rehtori Sirpa Koriala. Kolmen päivän aikana ehdittiin tutustua Siionin virsien uudistustyöhön, miettiä onko herännäisyys kuoleva perinneliike vai avantgardistinen kansanliike ja pohtia kansanopistopedagogiikan tulevaisuutta. Ulkoiluun, saunomiseen ja Syvärinjärvessä uimiseenkin jäi aikaa. Oman väen kesken oli aikaa seurustella linja-autossa kahdeksan tuntia suuntaansa. Matkoilla viihdyttivät erilaiset suunnitellut ja improvisoidut ohjelmanumerot, ja paluumatkalla pysähdyttiin tuliaisostoksilla vaajakoskelaisessa suklaatehtaassa. Aivan kaikki tuliaiset eivät säilyneet kotiin asti. Paavon pirtti on Aholansaaren sydän. Marika Laine ja Mari Korhonen olivat valmistelleet yhteisen puheenvuoron, jossa he jakoivat ajatuksiaan työskentelystä opettajana kristillisessä opistossa. Teksti: Kuvat: Sampo Salmio Työssäoppimassa Unkarissa Viittomakielenohjaajiksi opiskelevat Laura Janka- Murros ja Kiia Laaksonen opiston VO09-linjalta suorittivat syys-lokakuussa viiden viikon työssäoppimisjakson Budapestin kuurojen koulussa Unkarissa. Kiia ja Laura valmistuvat ensi keväänä, ja tämä oli heidän opinnoissaan kolmas työssäoppimisjakso. Tytöt ovat ulkomaanharjoitteluunsa hyvin tyytyväisiä. Tyossäoppimispaikkamme on erittäin mukava. Opettajat ja muu henkilökunta ovat alusta asti olleet meitä kohtaan erittäin ystävällisiä ja oppilaat ovat mahtavia. Lauran ja Kiian työ Budapestissa on ollut periaatteessa samanlaista kuin koulunkäyntiavustajan työ erityisryhmän kanssa Suomessa. Kielimuurin tai paremminkin kielettömyyden takia olemme kuitenkin ajoittain joutuneet hieman soveltamaan ja miettimään mitä kaikkea voimme tehdä. Laura ja Kiia suosittelevat lähtöä ulkomaille työssäoppimaan. Työssäoppimisjakso Budapestissa on ollut upea kokemus! Ajoittain on ollut hieman koti-ikävä, mutta meillä on ollut viikonloppuisinkin niin paljon ohjelmaa ja tekemistä, että ikäväkin on unohtunut Kaikkein parhaat asiat Unkarissa olon aikana Kiia ja Laura tiivistävät näin: Koulun oppilaat ja ruoka! Samalla tytöt kuitenkin toteavat, että yhden parhaan asian valitseminen on vaikeaa, koska he ovat saaneet matkan aikana kokea niin paljon ihania hetkiä. Budapestissa riittää paljon nähtävää ja olemme koulun ohella pyrkineet tutustumaan unkarilaiseen kulttuuriin, katselemaan myös nähtävyyksiä ja niin edelleen. Laura Janka-Murros ja Kiia Laaksonen 6

7 Janne Peltonen Monikulttuurisuuden, viholliskuvien ja epävarmuuden maailma Kirjoitus on lyhennelmä arkkipiispan puheenvuorosta Uskonnot ja kulttuuri Abrahamin lapset -seminaarissa Turun kristillisellä opistolla Suomessa ja muualla länsimaissa uskontodialogin tarve on noussut kulttuurisen ja yhteiskunnallisen ympäristön muutoksesta. Suomalaisessa kontekstissa erityisesti kolme tekijää on olennaista. Ensimmäinen on monikulttuurisuuden ja moniuskontoisuuden lisääntyminen erityisesti maahanmuuton seurauksena. Se on muuttanut vanhastaan varsin homogeenista uskonnollista ja kulttuurista maisemaa. Vaikka suurin osa maahanmuuttajista on kristittyjä ja vaikka esimerkiksi muslimien määrä Suomessa tällä hetkellä on n. 1 2% koko väestöstä, on kyse kulttuurisen ja uskonnollisen ympäristön muutoksesta, joka tulee lähivuosina voimistumaan. Muutoksen rauhanomainen ja tasapainoinen toteutuminen edellyttää uskontojen keskinäistä ja kunnioittavaa rinnakkaineloa ja sen aktiivista edistämistä. Toinen tausta on laajempi ja monimutkaisempi. Se koskee mediajulkisuuden kautta rakentuvaa kuvaa maailmasta. Siinä vaikuttavat globaalin poliittisen tilanteen luomat jännitykset ja mielikuvat. Tällä hetkellä mielikuvat tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta sisältävät vastakkainasettelun läntisen ja islamilaisen maailman välille. Esimerkiksi terrorismipelon avulla markkinoiduissa viholliskuvissa uskonnoilla on keskeinen rooli. Ne ovat omiaan ruokkimaan pelkoa, epäluuloa ja vihaa toista uskontoa ja kulttuuria kohtaan. Kun mielikuvat koskevat uskontoa, liikutaan hyvin syvällä ja herkällä alueella. Kolmas tausta on yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttama epävarmuuden sekä nimeämättömän ja kohdistumattoman turvattomuuden kokemus. Sen aiheuttavat niin taloudellinen epävarmuus ja yhteiskunnan koveneminen kuin kokemus siitä, että elämänympäristö muuttuu tavalla ja nopeudella, jota ei ymmärrä eikä hallitse. Sen keskellä ahdistus ja pelko oman identiteetin kadottamisesta on omiaan nostamaan esiin jyrkkiä ja aggressiivisia suojautumisreaktioita, jotka kohdistuvat vieraaseen ja erilaiseen. Uskontojen yhteinen rooli Tässä tilanteessa on erityisen tarpeellista korostaa sitä, mikä on uskonnoille yhteistä ja niiden myönteinen voima. Monoteististen uskontojen, Abrahamin perillisten yhteisten historiallisten juurien tunnistaminen on juuri tästä näkökulmasta ajankohtaista ja merkityksellistä. Samalla tavoin on välttämätöntä tuoda esiin ja korostaa uskontojen yhteistä eettistä perustaa, joka ilmentää ihmiskunnan yhteistä tajua siitä, mikä on elämän kannalta välttämätöntä. Kyse on elämän ja ihmisen syvästä kunnioituksesta, jota mm. ns. etiikan kultainen sääntö ilmentää. On tarpeen nähdä uskontojen merkitys elämän ja kulttuurin syvien ehtojen ilmentäjänä ja uskontojen yhteinen tehtävä rauhan ja sovinnon lähteinä ja rakentajina. Islam, juutalaisuus ja kristinusko ovat nimenomaan uskontoja. Ne edustavat uskon ulottuvuutta, pyhän tajua ja kunnioitusta. Materialistisen ja talouden ohjaaman kulttuurin keskellä se on yhdistävä tekijä. Uskonnot voivat nähdä olevansa tässä maailmassa myös tässä katsannossa samalla puolella, sillä puolella, jossa kaikkea ei mitata ostamisella ja myymisellä. Pohja uskon sisällöstä Luterilaisen kristillisyyden pohjalta on luontevaa osallistua vuoropuheluun. Jokainen ihminen, etnisestä, uskonnollisesta, kulttuurisesta tai poliittisesta taustasta riippumatta on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Jumalan luoma ihminen ja Jumalan kuva. Hän heijastaa Luojansa pyhyyttä, ja siksi ansaitsee täyden, varauksettoman kunnioituksen. Kirkon ja kristittyjen on myös tältä pohjalta puolustettava ihmisen arvoa ja elämän pyhyyttä kaikin mahdollisin tavoin ja yhdessä niiden kanssa jotka toimivat saman päämäärän puolesta. Toiseksi kirkko, joka edustaa ja seuraa Kristusta, on kutsuttu olemaan rauhan, sovinnon ja sovituksen merkkinä maailmassa. Se merkitsee aktiivista osallistumista keskinäisen ymmärtämisen vahvistamiseen ja viholliskuvien murentamiseen. On luonnollista, että kukin näkee omassa uskonnossaan jotain ainutlaatuista ja erityistä. Kristillisyydessä sellaista on Jumalan ihmiseksi tulo Kristuksessa ja pelastus synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Tästä osallisiksi kastetuilla on erityinen lähetystehtävä välittää sanomaa muille. Näin ymmärretty kristillinen identiteetti ei ole ristiriidassa tasaveroisen vuoropuhelun kanssa, päinvastoin. Se ohjaa pikemmin nöyryyteen kuin ylemmyyteen. Jos ei antauduta avoimeen, tasaveroiseen ja kunnioittavaan vuoropuheluun ja ole aidosti kiinnostunut toisesta, ei voida myöskään odottaa, että toinen on kiinnostunut siitä, mikä itselle on luovuttamatonta ja tärkeää. Oman perinnön varjot Olisi harhaanjohtavaa ajatella, että uskonnot muodostavat puhtaan saarekkeen epäoikeudenmukaisen, väkivaltaisen ja pahan maailman keskellä. Maailma ei ole sillä tavoin mustavalkoinen. Todellisuudessa erilaisuuden pelko ja epäluulo vierasta kohtaan sekä toisen väheksyminen ovat osa myös uskontojen sisäistä maailmaa. Ilman rehellistä peiliin katsomista uskontojen kohtaamisella ei ole riittävää syvyyttä. Suomalaisenkin kristillisyyden piirissä on sellaisia virtauksia, jotka perustuvat jyrkkään, tarkkarajaiseen erottautumiseen. Ne jotka eivät kuulu omaan joukkoon ja omista sen totuutta, nähdään ulkopuolisina ja uhkana sille, mikä on itselle pyhää. Niiden tulkitaan edustavan Jumalan vastustajaa tai maailmaa. Niitä vastaan halutaan puolustautua tai jopa hyökätä uskoen, että ollaan Jumalan asialla. Tällainen maailmankuva rakentuu mustavalkoisen vastakkainasettelun ja viholliskuvien varaan. Kärkevimmillään tällainen uskonnollinen maailmankuva esiintyy fundamentalistisissa liikkeissä. Myös tämä on osa todellisuutta niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen piirissä. Uskonto tarjoaa tukipuita ihmisen kokemalle pelolle, epäluulolle ja vihalle. Kun se tapahtuu Jumalan nimissä, sen voima on tavattoman suuri ja vaarallinen. Tämän tyyppiset virtaukset esiintyvät varsin korkealla profiililla ja tarjoavat dramaattisia vastakkainasetteluja. Siksi ne näkyvät julkisuudessa ja leimaavat uskontoja, vaikka todellisuudessa muodostavat pienen vähemmistön. Mitä terveempi ja vahvempi uskonnollinen identiteetti on, sitä vähemmän siinä on pelkoa ja epävarmuutta. Sitä vähemmän sitä tarvitsee suojata viholliskuvien ja vastakkainasettelujen avulla. Uskontojen myönteinen, rauha rakentava voima nousee terveen uskonnollisen identiteetin ja uskonnonharjoituksen pohjalta. Sille on oltava tilaa ja edellytyksiä. Uskonnollisella kasvatuksella on tässä suhteessa keskeinen rooli. Siksi suomalaisessa kontekstissa koulun oman uskonnon opetuksen rooli on korvaamattoman tärkeä. Vain jos on uskonnon lukutaitoa ja ymmärrys oman uskonnon syvistä juurista ja traditiosta, voi puolustautua vääristynyttä ja tuhoavaa uskonnollisuutta vastaan. Hyvä uskontokasvatus voi myös auttaa näkemään julkisuuden luomien mielikuvien taakse. Tässä suhteessa haaste kohdistuu myös mediajulkisuuteen, joka rakentaa mielikuvia. Media tarttuu luonteensa mukaisesti niihin uskontojen ilmiöihin, jotka ovat jyrkkäpiirteisiä ja aiheuttavat konflikteja. Siten nämä elementit rakentavat yleistä mielikuvaa. Sen sijaan uskontojen rauhanomaiset mainstreamit ja tavallinen arki jäävät helposti sivuun. Uskontojen kohtaaminen on ihmisten kohtaamista Tärkein uskontojen kohtaaminen toteutuu arkisessa ympäristössä ihmisten kesken, jotka kuuluvat erilaisiin uskonnollisiin ja kulttuurisiin taustoihin. Niissä tilanteissa joutuu kohtaamaan sekä toisessa että itsessä monia inhimillisiä tunteita ja reaktioita: kiinnostusta ja ystävyyttä, mutta myös pelkoa, arkuutta ja epäluuloa. Olennaista on, että toinen nähdään ainutkertaisena ihmisenä, jolla on oma elämänhistoria, omat toiveet ja pelot, kivut ja ilot, omat uskonnolliset tunteet ja oma pyhä alue. Ja tunnistaa ne myös itsessään. Kummallakin on oikeus omaan kokonaiseen identiteettiin. Aidon dialogin syntyminen edellyttää siksi aitoa kiinnostusta ja paljon kärsivällisyyttä. Kari Mäkinen arkkipiispa KT/Markku Pihlaja 7

8 Opistossa tapahtuu Kuvat: Janne Peltonen Ammatilliset koulutukset: opiskelijoiden ja koulutukseen hakeneiden määrä syksyllä 2011 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuorten koulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, aikuiskoulutus 46/145 21/359 koko pylväs = hakijamäärä opiskelun aloittaneiden osuus hakijoiden määrästä Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 24/214 Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto 30/85 Suntion ammattitutkinto 20/25 Yhteensä 141/ Yleissivistävät koulutukset: opiskelijoiden ja koulutukseen hakeneiden määrä syksyllä 2011 Peruskoululinja ja 10-luokka 62/259 Perusopetukseen valmistava opetus maahanmuuttajille Suomen kielen linjat maahanmuuttajille Suomen kielen alkeiskurssit maahanmuuttajille iltaopetuksena Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi -linja Kielet ja viestintä -linja Psykologia ja kasvatustiede -linja Oikeustiede-linja Yleinen teologia ja uskontotiede Yhteensä 42/171 71/269 74/183 16/33 16/26 15/38 24/37 12/15 332/ koko palkki = kaikki hakijat opiskelun aloittaneiden osuus hakijoiden määrästä Opiskelijat esittäytyivät toisilleen jokasyksyisessä linjatäräyksessä. Panu Vikberg tuomaroi oikeustiedelinjalla. Opistolla on vuoden 2011 aikana kokoontunut innokas joukko venäjänkielisiä maahanmuuttajia opiskelemaan valokuvausta yhden viikonlopun ajaksi joka kuukausi. Kurssit järjestetään yhteistyössä TAIP ry:n kanssa. Klovnerian kautta opiskeltiin itsetuntemusta ja vuorovaikutusta viikonloppukurssilla jälleen Punaiset nenät rohkaisevat heittäytymään pelottomasti noloihinkin tilanteisiin. Opistolla on jo muutaman kerran järjestetty lastenhoitokursseja yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Syksyn 2011 kurssilla oli yli kolmekymmentä osallistujaa. Opiston jouluseurat tiistaina klo 18 Ennen seuroja tarjolla glögiä, seurojen jälkeen joulukahvit. Tervetuloa! Herännäisseurat Tervetuloa hiljentymään, veisaamaan, virkistymään ja tapaamaan tuttuja! to klo 18 to klo 18 su klo 16 ti klo 18 opiston seurat opiskelijaseurat, Tyky:n kappeli, yo-talo C Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasali, kahvi klo opiston jouluseurat Turun seudun seurakalenteri opiston kotisivuilla osoitteessa > Opisto > Seurat. Hyvä vanhan ajan joulunvietto Joulunviettoa parhain suomalaisin perintein! Suomen joulukaupunki Turku ja Turun kristillinen opisto tarjoavat sinulle unohtumattoman joulun levollisessa ja leppoisassa ilmapiirissä. Hinta 400, sis. täysihoidon, ohjelmat ja kuljetukset. Ilmoittautumiset mennessä: Hilkka Ollikainen, p , Avoimet ovet Turun kristillisellä opistolla keskiviikkona klo Tervetuloa tutustumaan lukuvuoden koulutustarjontaan! Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2011 ISRAEL Päätoimittaja: Toimittaja: Toimituskunta: Ulkoasu ja taitto: Paino: Tapani Rantala Hanna Nurmi, Janne Peltonen Janne Peltonen Finepress Oy Lustokatu 7, TURKU Puh , fax Opiston väki tekee Herättäjä-Yhdistyksen kanssa matkan Israeliin helmikuuta Matkan hinta puolihoidolla ja runsaalla retkiohjelmalla on noin euroa. Lähde matkaan hyvässä seurassa. Lisätietoja: Tapani Rantala, p

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia

Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Miksi katsomuskasvatusta? Näkökulmana VASU2017 Kommenttipuheenvuoro: TM, KK Silja Lamminmäki-Vartia Toteutuuko lapsen oikeus katsomukseen? Varhaiskasvatuksen seminaari 30.9.2016 Suomen Ekumeeninen Neuvosto,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunnassa

Tikkurilan seurakunnassa Aika tehdä hyvää! V a paaehtoistoi minta Tikkurilan seurakunnassa Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista seurakuntalaisten työtä, joka antaa

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot