ohjaajan koulutukset. Marjatuuli Aittokalliolle työ on myös uusi. Näin keväällä lehdessä työpaikkailmoituksen,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ohjaajan koulutukset. Marjatuuli Aittokalliolle työ on myös uusi. Näin keväällä lehdessä työpaikkailmoituksen,"

Transkriptio

1 Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2011 xxx Tuula Nurro (vas.), Eija Honka ja Raija Kajarila opiskelevat Marjatuuli Aittokallion johdolla koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajiksi. He ovat vielä niin avoimia ja ihania, ja heillä on lapsen usko. Lasten suoruus viehättää. Pitkästä aikaa opiskelemaan Kyllä tässä saa tuntosarvet ulkona olla koko ajan, että pysyy tahdissa mukana, Raija toteaa. Minä hiukan jännitin 40 vuoden opiskelutauon jälkeen, että vieläkö sitä vanha oppii. Mutta ihanaa on ollut, ja olen huomannut, että kyllä oppii! Tuula on huomannut, että vanhana oppiminen on hitaampaa, tai ainakin erilaista. Ja tietysti oppimismenetelmät ovat ihan erilaisia kuin silloin joskus ennen, Raija lisää. teissa jo otetaan huomioon esiopetus, perusopetus, koulunkäynnin avustaminen, toinen aste, lukio ja aamu- ja iltapäivätoiminta. Kenties tulevaisuudessa työtehtävä ovatkin yhdistelmiä: kasvattajuutta, ryhmänohjaamista, henkilökohtaista avustamista. Erilaisten erityisryhmien kanssa toimimiseen koulutus antaa myös hyvät valmiudet. Erityistä tukea tarvitsevia ryhmiä on monenlaisia, Marjatuuli toteaa. Koulutus antaa ikään kuin ajokortin erityisryhmien kanssa toimimiseen, ja työ sitten opettaa tekijäänsä. Monenlaisten oppijoiden tukena Kaitolaisista tulee monipuolisia ammattilaisia Elokuussa aloitti opistolla ensimmäinen Kaitoryhmä, eli koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon valmistava koulutus. Raija Kajarilalla on takanaan pitkä työrupeama kaupassa, konttorissa ja ruokalassa. Pikku hiljaa omat rajat tulivat vastaan, ja oli mietittävä fyysisesti vähemmän kuormittavaa alaa, Raija sanoo. Tämä koulutus tuntui tosi kiinnostavalta, ja ajattelin, että kyllä koulussakin tarvitaan mummoja! Kaiton linjavastaava Marjatuuli Aittokallio puuttuu puheeseen: Kokemus on aina tarpeellista, ja varsinkin tällä alalla hyvin hyödyllistä. Raija lisää vielä, että ikä tuo mukanaan luonnollista auktoriteettia, jota ei nuorilla ehkä vielä ole. Tuula Nurro on työskennellyt ravintola-alalla, ja uuden suunnan etsiminen tuli hänellekin eteen fyysisten syiden kautta. Lonkkaleikkauksen ja kuntoutuksen jälkeen menin työvalmennukseen lastenkotiin, ja siellä alkoi tämä suunta muotoutua! Eija Hongan työhistoria on sekin kaupan alalta. Parikymmentä vuotta työskentelin kaupassa, Eija kertoo. Tuntui, että tämä on nyt nähty, ja pohdin aika pitkään alanvaihtoa. Lopullinen päätös syntyi kuitenkin nopeasti. Halusin tehdä sellaista työtä, että aamulla olisi kiva lähteä töihin! Tuula sanoo, että he kaikki kolme ovat olleet koko työuransa palvelualalla. Ja palvelualahan se on tämäkin, mutta aivan erilaista! Uusi tutkinto Kaito on uusi koulutus, jossa yhdistyvät koulunkäyntiavustajan sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan koulutukset. Marjatuuli Aittokalliolle työ on myös uusi. Näin keväällä lehdessä työpaikkailmoituksen, ja innostuin heti. Olin vaihtamassa lapsiryhmätyötä enemmän opetukseen, ja tämä sopi siihen suunnitelmaan loistavasti, Marjatuuli kertoo. Ryhmän taival on nyt yhteistä löytöretkeilyä, kun meille kaikille tämä on uutta. Opiskelu Kaitolla kestää vain yhden lukuvuoden. Tuohon aikaan sisältyy myös kolme kolmen viikon mittaista työssäoppimisjaksoa. Tahti on tiivis, Marjatuuli sanoo. Opetusohjelmassa on hyvin monenlaista: esimerkiksi kasvatuksen, oppimisen, psykologian, perushoidon, lääkehoidon, ensiavun, viestinnän ja tukiviittomien opintoja. Keväällä on sitten enemmän luovia aineita, kuten ilmaisutaitoa ja liikuntaa, ja myös esimerkiksi erityispedagogiikkaa. Syksyllä aloitti opintonsa myös monimuoto-kaito, jonka opiskelijat ovat jo alan töissä olevia. Ensimmäistä työssäoppimisjaksoaan naiset odottavat jännityksellä, mutta innokkaina. Raija ja Tuula suuntaavat alakouluihin, kun taas Eija on saanut työssäoppimispaikan opistolta maahanmuuttajien Kirjo-ryhmästä. Haluaisin valmistuttuani työskennellä maahanmuuttajien parissa, Eija kertoo. Tänne opistolle tultuani huomasin, että se on mun juttu, jäin koukkuun monikulttuurisuuteen. Tuulalle ei vielä ole yhtä selvää, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. Ajattelen, että asia varmaan selviää tässä vuoden mittaan. Erityistä tukea tarvitsevien kanssa työskentely ehkä kiinnostaa kaikkein eniten. Raija taas haluaisi työskennellä alakoululaisten kanssa. He ovat vielä niin avoimia ja ihania, ja heillä on lapsen usko. Lasten suoruus viehättää. Marjatuuli toteaa, että Turussa on kaitolaisilla hyvin paljon mahdollisuuksia. Tutkinnonperus- Yhteisöllisyys on parasta Tuula, Raija ja Eija ovat tyytyväisiä valintaansa ja innostuneita uudesta alastaan. Opiskelussa parasta on ollut ryhmäytyminen, sijoittuminen tänne uuteen kouluun ja opettajat, Raija sanoo. Tuula lisää, että koko oppimisympäristö on kiva, ja kaikki kolme iloitsevat jo etukäteen työssäoppimispaikoistaan. Marjatuulin mielestä yhteisöllisyys, joka on tärkeä osa myös opiston aatetaustaa, on näissä opinnoissa aivan erityisen tärkeää. Ryhmätaidot kehittyvät opintojen myötä, ja se on sosiaaliselle alalle suuntaaville opiskelijoille hyvin tarpeellista harjoittelua tulevaisuutta varten. Teksti: Kuva: Janne Peltonen

2 Pääkirjoitus Kun sanat ja teot eivät kohtaa Taiteilija Hannu Konola, rovasti Jaakko Simojoki ja arkkipiispa Kari Mäkinen Kivipojan paljastustilaisuudessa. Kivi-ihmisiä Kivi-ihmiset tervehtivät opiston aulassa kulkevaa. Hannu Konolan värikäs teos on puhutellut opistolaisia vuodesta Taiteilija kertoo Kivi-ihmisten kuvaavan aikamme ihmisiä, yhdessä olevia yksinäisiä. Ihmisillä on kova kuori, joka kuitenkin on halkeillut ja särkynyt useammasta kohdasta. Kuvassa on sekä surullisuutta että pelokasta haurautta. Teos on kivettyneisyydessään huuto läheisyyden, välittämisen ja rakkauden tarpeesta. Huolenpito tosin näyttää kohdistuvat kissaan tai kukkaan. Toisiaan ihmiset eivät vielä löydä. Teoksen idea oli kirkastunut Konolalle, kun hän liikkui kesämatkalla Savossa, kuunteli autoradiosta Viimeisiä kiusauksia ja sivuutti Pöljän tienviitan, josta alkoi Pelonniementie. Marraskuun kirkolliskokouksen yhteydessä Kivi-ihmiset saivat viereensä Kivipojan. Opisto sai omistukseensa kiviperheeseen kuuluvan taulun, jonka Turun arkkihiippakunta lahjoitti vuonna 1978 Aune ja Martti Simojoelle arkkipiispan jäädessä eläkkeelle. Taulu on ollut rovasti Jaakko Simojoen hallussa viime vuodet. Tänä syksynä hän oli päätynyt ajattelemaan, että teos sietäisi olla useampien silmäparien nähtävänä, ja hän tarjosi sitä opistolle. Neuvottelun tuloksena Kivipoika pääsi Kivi-ihmisten viereen opiston seinälle. Kivipoika tuo syvyyttä ja leveyttä Kivi-ihmisten rakkaushuutoon. Kuinka moni opiston opiskelijoista, työntekijöistä tai opistolla kävijöistä kokee välillä kivettyvänsä, särkyvänsä tai jäävänsä yksikseen? Kuinka moni on saanut opistolla kokea jotain ehjäksi lämpenemisestä, kuinka moni on löytänyt taas yhteyden toisiin? Hannu Konola on maalannut myös Kristus-taulun, jonka Martti Simojoki näki Kiviihmisten vieressä. Hän pyysi Konolaa huolehtimaan siitä, että Kristus-taulu ei joutuisi eroon Kivi-ihmisistä. Hänen mukaansa näiden töiden tulee olla yhdessä. Kristus on se voima, joka murtaa ihmisten kivisyyden ja liittää toisistaan särkyneet ihmiset yhteen. Työt ovat sittenkin kulkeneet omia teitään, mutta näköpiirissä on se mahdollisuus, että Kristus-taulu löytää paikkansa Kivi-ihmisten vierestä. Herännäisopistossa on totuttu odottamaan. Tapani Rantala rehtori Heikki Jääskeläinen Vanhan suomalaisen sananlaskun voisi kohdistaa nyt valtion päätöksentekijöihin. Ei suuret sanat suuta halkaise. Ainakin minulle on opetettu, että tämä tarkoittaa suomeksi: teot painavat enemmän kuin sanat. Kansanopistojen yleissivistävien linjojen kysyntä, varsinkin kaupunkiopistoissa, on viime vuodet ollut hyvällä tasolla. Positiivinen kehitys uhkaa kuitenkin nyt katketa valtionosuuden leikkausten takia. Juhlapuheissa kansanopistoille annetun arvostuksen ja rahoituksen arjen välillä näyttää olevan suuri ristiriita. Olemme opistolla tyytyväisiä uuden hallitusohjelman linjauksiin. Kansanopistojen pitkälle kokemukselle työskentelystä erilaisten kohderyhmien kanssa annetaan siinä näkyvää tunnustusta erityisesti maahanmuuttajien ja jatko-opintoihin suuntaavien nuorten osalta. Sama koskee hallituksen erittäin tärkeänä pitämää nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuseen. Siinä jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Valtion ensi vuoden budjetissa vapaaseen sivistystyöhön tehdään kuitenkin 11,5 miljoonan euron säästöt. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kansanopistojen yleissivistävää koulutusta halutaan vähentää. Kansanopistot järjestävät tänä vuonna vapaan sivistystyön koulutusta yli opiskelijaviikkoa. Ensi vuoden budjettiesityksen mukaan valtio tukisi vain kansanopistoviikon järjestämistä. Opistolle vapaan sivistystyön huonot rahoitusuutiset ovat ikävä, mutta eivät kohtalokas asia. Opisto on moni alainen oppilaitos eli yhden koulutusmuodon rahoitus ei vaaranna koko talon toimintaa. Opiston vapaan sivistystyön koulutus on viimeisen seitsemän vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Joka vuosi on kehitetty uutta ja kehitystyötä on jatkettu myös lukuvuodelle Mikäli koulutustarjonnan vähentämistarve tulee todelliseksi lähivuosina, olemme kuitenkin moniin muihin opistoihin verrattuna sekä volyymin että talouden näkökulmasta hyvässä tilanteessa. Voimme aidosti arvioida laajaa koulutustarjontaamme kansanopistojen yhteiskunnallisten tehtävien ja opiston oman strategian näkökulmasta ja tehdä päätöksiä rauhallisella aikataululla ja suunnitelmallisesti. Juha Kaivola pedagoginen rehtori Pikottaen Palstan nimi tulee Ukko-Paavon eli Paavo Ruotsalaisen käyttämästä ilmaisusta. Hänen mukaansa ihmistä ei pidä komentaa Jumalan puoleen. Häntä tulee lempeästi kutsua ja ojentaa kättä, pikottaa, kuten arkaa lammasta houkutellaan. Tanssitaan tähtien kanssa! Pyhäiltojen pelastus: Jani ja Jutta, Satu ja Sami, Jarppi, Ansku, Saana, Jukka ja monet muut tarjoilevat kotoisiin olohuoneisiin puolitoista tuntia glamouria, liikettä, vauhtia ja väriä. Asiantuntevat arviot tähtioppilaiden ja -opettajien taidoista kimpoilevat sohvan nurkasta tv-tuoliin ja takaisin. Ihanaa, hyväntuulista, harmitonta viihdettä ja sitten: Yksi pari putoaa pelistä. Se on sääntö. Teidän tanssinne päättyvät tähän. Jos eivät kanta-askeleet jääneet puuttumaan, niin sitten puuttui jotain muuta. Jos pari tällä kertaa pysyi rytmissä, niin varmasti joku muu tökki. Jos lanteista löytyi swingiä, niin musiikin tulkinta epäonnistui tai sitten tuomarit eivät yksinkertaisesti syttyneet tälle tanssille. Vaikka viihdynkin sunnuntai-iltaisin television ääressä luvattoman hyvin, en haluaisi kasvattaa lapsiani tähän mittarien maailmaan. Vaikka rakastankin paritanssia ja haaveilen pääsystä jonkun huippuopettajan oppiin, en koskaan uskaltautuisi kimaltavassa koltussa kaiken kansan arvioitavaksi. Muistutan itseäni, ettei viihdettä pidä ottaa liian vakavasti. Sillä on tietty tarkoitus ja tehtävä, mutta kyllä se tätä menestyjien maailmaa kuvaa ihan todellisuudessakin: Kuka on paras, kaunein, taitavin, nopein, voimakkain, rikkain, menestyvin? Kuka on jossakin mielessä ja joillakin kriteereillä mitattuna parempi kuin muut? Parhaaksi pyrkiminen ja ensimmäisenä oleminen näyttää olevan meille ihmisille myötäsyntyistä. Ja aina joku putoaa pois pelistä. Kohta alkaa adventin aika; joulun odotus. Adventin Herra ratsastaa aasilla. Aasia ohjastava vaatimaton Valtias ehtii varmasti huomata tien sivuun tiputetut ja muiden jalkoihin jääneetkin. Jumalan valtakunta on teidän keskellänne, hän sanoo. Se tarkoittaa: Sisäisesti teissä. Sinussa ja minussa. Se ei ole menestyjien ja mittarien valtakunta. Siinä valtakunnassa ei anneta arvosanoja, ei viljellä ylisanoja, eikä vatvota epäonnistumisia. Matot pois olohuoneen lattialta: Tanssitaan tähtien kanssa! Pyöritetään rumbalanteita ja taivutaan tuliseen tangoon innostuen, leikkien ja nauraen. Pidetään peukut pystyssä ja äänestetään mielessämme kaikki jatkoon. Luottavaista ja levollista loppuvuotta opiston väelle ja -ystäville! Suvi Laaksonen teologisten aineiden lehtori ja opistopappi 2

3 Kullervo Kauppi (vas.) ja Kari Vänttinen. Opistolla palveluksessa Turun kristillisellä opistolla palvelee vuosittain useita siviilipalvelusmiehiä. Heitä työskentelee niin kirjastossa, siivouksessa kuin koulunkäyntiavustajan tehtävissä. Musisoiva koulunkäyntiavustaja Kullervo Kauppi suoritti siviilipalveluksensa opistolla lukuvuonna Hän toimi pääosin koulunkäyntiavustajana nuorten turvapaikanhakijoiden Nutukka-ryhmässä, ja jonkin verran myös siivouksen apuna erilaisissa tehtävissä. Nutukassa olin opettajien apuna, autoin ja neuvoin oppilaita lukemisessa, kirjoittamisessa ja tehtävien tekemisessä, Kullervo kertoo. Yleensä olin luokassa koko koulupäivän ajan. Työ oli tosi kivaa, sosiaalinen luon- ne oli suureksi avuksi. Tulevaisuudessa luokanopettajan työ kiinnostaa. Siviilipalvelusmiehillä on 38 tunnin työviikko, ja viikonloput ovat pääosin vapaat. Tarpeen tullen ja sopimuksen mukaan voidaan työvuoroja tehdä myös viikonloppuna. Kullervo asui sivarin ajan opiston asuntolassa. Asuntolassa oli ihan mukavaa. Minäkin asuin ensimmäistä kertaa yksin eli Janne Peltonen poissa kotoa, siinä oli tietysti oma jännityksensä. Kullervo on monipuolinen muusikko, ja hänen taitojaan käytettiinkin talven aikana monissa opiston tilaisuuksissa. Kullervo esiintyi niin laulajana kuin trumpetistinakin. Sehän oli tietysti itsellenikin mieluisaa vaihtelua! Tällä hetkellä Kullervo viettää välivuotta, kun ovet mieluiseen opiskelupaikkaan eivät vielä auenneet. Hän asuu Säkylässä, mutta viettää pari päivää viikossa opistolla. Minut pestattiin asuntolaohjaajan apulaiseksi, järjestän keskiviikkoiltaisin asukkaille ohjelmaa. Torstaisin toimin yleismiesjantusena, ja auttelen missä vain tarvitaan. Matemaatikko kirjastossa Yliopistolla matematiikkaa opiskeleva Kari Vänttinen aloitti siviilipalveluksensa opiston kirjastossa viime helmikuussa. Löysin tämän paikan aivan viime tingassa, kun koulutusjakson aikana oli vielä mahdollisuus etsiä palveluspaikkaa. En ollut ennen ollut kirjastotyössä, mutta työnkuvan perusteella tämä vaikutti kiinnostavalta. Karin mielestä opisto on mukava paikka. Henkilökunta on kivaa porukkaa, ja ilmapiiri on leppoisahko. Kesällä, kun kirjasto oli kiinni, olin lähinnä siivouksen apuna sekä autoin asuntolan tyhjentämisessä. Kari joutui heti palveluksen alussa tositoimiin, kun Diakin poismuuton myötä myös kirjasto jaettiin, ja kirjastonhoitaja Hanna Saario siirtyi uuteen toimipaikkaan. Nyt olen 4 päivää viikossa täällä yksin, ja Hanna käy yhtenä päivänä viikossa. Hän hoitaa kaikki asiat, jotka vaativat sellaista ammattitaitoa jota minulla ei ole, Kari selittää. Esimerkiksi uusien kirjojen luettelointiin minulla ei ole tarvittavaa tietämystä. Olen kyllä selvinnyt tässä ihan hyvin, Kari sanoo. Keväällä ehdin pari kuukautta opetella töitä Hannan kanssa, nyt tuntuu että ymmärrän jo aika hyvin systeemejä ja käytäntöjä täällä. Matemaattinen koulutus ja analyyttinen mieli auttavat järjestelmällisessä ajattelussa. Opiston kirjaston aineisto on monipuolinen. Kasvatustiedettä ja erityisesti opetusta tukevaa kirjallisuutta on paljon. Ehkä yksi erityislaatuisuus täällä verrattuna moniin oppilaitoskirjastoihin on suurehko kaunokirjallisuuden määrä, Kari toteaa. Suuri viittomakielen kokoelma harveni, kun Diak muutti pois, mutta ainutlaatuinen Savisaari-kokoelma on edelleen opistolla. Karin palvelus päättyy vuoden lopulla, ja hän suuntaa takaisin yliopistolle. Graduseminaariin pitäisi mennä, ja keväällä voisi vaikka valmistua. Olen erikoistunut tietotekniseen matematiikkaan, mutta tulevaisuudensuunnitelmat eivät vielä ole kovin selvät. Kenties suuntaudun töihin vaikkapa elektroniikkateollisuuteen, Kari kertoo. Karin lisäksi opistolla suorittavat siviilipalvelustaan tällä hetkellä Lauri Vallin, Ville-Pekka Sormunen ja Antti Jantonen. Silmät auki bongaa taidetta! Rafael Wardi: Ilta auringossa Öljy, 89 X 116 E.W. Ponkalan Säätiö Juttusarjassa tutustutaan opiston tiloissa oleviin Turun kristillisen opiston säätiön sekä E.W. Ponkalan Säätiön taidekokoelmiin. Jutun teksti on pääosin cd-rom -levyltä Taiteen ystävän opisto taidetta Turun kristillisessä opistossa (Turku 2004). Rafael Wardin teos Ilta auringossa on sijoitettu opiston tilauskahvioon. Teos käy jatkuvaa vuoropuhelua kahvion suurista ikkunoista avautuvan metsämaiseman sekä suoraan ylhäältä laskeutuvan luonnonvalon kanssa. Maalaus tuntuu elävän ja muuttuvan vuodenaikojen mukaan. Talvella sen auringonlasku voimistuu entistä uljaammaksi. Kesällä sen pinta on kuin metsän heijastuksia vedessä ja auringon kilo tuntuu puolestaan välkehtivän veden heijastuksena mäntyjen oksistossa. Elämänkylläiset värit täyttävät maalauksen tuhlailevan paksuin kerroksin. Siinä on runsaasti tummia sävyjä, ja kuitenkin siitä aistii nimen mukaisesti valon. Wardilla on varjossakin paljon valoa. Rafael Wardi (alk. Waprinsky, s. 5. heinäkuuta 1928 Helsinki) on Helsingissä asuva kuvataiteilija. Wardi valmistui Suomen taideakatemian koulusta Hän on opiskellut myös Taideteollisessa keskuskoulussa ja Vapaassa taidekoulussa. Taiteilijantyönsä ohella hän on opettanut sekä Taideakatemian koulussa että Taideteollisessa korkeakoulussa. Wardia pidetään myös taideterapiatoiminnan aloittajan Suomessa. Hän työskenteli Nikkilän mielisairaalassa vuodesta 1959 alkaen 1970-luvulle saakka. Rafael Wardin isän, kauppias Isak Waprinskyn vanhemmat olivat muuttaneet Suomeen Mogiljovista Valko- Venäjältä. Äidin, Riko Lea Waprinskyn vanhemmat taas olivat kotoisin Daugavpilsista Latviasta. Isän venäjänjuutalainen suku ja äidin perheen edustama baltialainen hasidistinen perinne loivat lapsuudenkotiin vahvan ortodoksijuutalaisuuden ja moninaisuuden tradition. Lapsuuden ympäristön monikulttuurisuus ja monikielisyys antoivat Wardille varhain tietoisuuden maailman monipuolisuudesta sekä sytyttivät tiedonjanon. Wardi maalasi uransa alkuvaiheessa 1950-luvulla abstrakteja sommitelmia, jonka jälkeen teokset ovat pohjanneet realistiseen aiheen käsittelyyn. Wardi tunnetaan hehkuvan värikkäistä öljy- ja pastellimaalauksistaan sekä akvarelleistaan. Wardin teoksia on monissa julkisissa kokoelmissa. Hänen tunnetuimpia tilaustöitään on tasavallan presidentti Tarja Halosen virallinen muotokuva (2002), joka on esillä valtioneuvoston linnassa. Rafael Wardi on myös saanut lukuisia taidepalkintoja ja tunnustuksia työstään. 3

4 Seurapenkissä nähtiin varttunutta ja hiukan nuorempaakin väkeä. Opiskelijoiden myyjäispöydät notkuivat omatekoisia herkkuja. Syysopistolaispäivä Teksti: Kuvat: Sampo Salmio Syksyn opistolaispäivä aloitettiin perinteiseen tapaan messulla Turun Tuomiokirkossa, jossa saarnasi rehtori Tapani Rantala. Opistolla syötiin maittava lounas, tavattiin ystäviä, seurusteltiin ja kokoonnuttiin lopuksi seuroihin. Seuroissa puhuivat Suvi Laaksonen, Jani Kairavuo, Hannu Vehanen ja Rauno Heikkilä. Seurojen aluksi vietettiin juhlahetkeä, kun kahta opiston pitkäaikaista työntekijää muistettiin ansiomerkein. Opistopappi, teologisten aineiden lehtori Matti Ahonen sai rintaansa Suomen Kansanopistoyhdistyksen kultaisen ansiomerkin, ja siivouspäällikkö Maarit Tuomi palkittiin Suomen kansanopistoyhdistyksen hopeisella ansiomerkillä. Matilla on takana kolmekymmentä vuotta kansanopistotaivalta, ja Maarit on ollut Turun kristillisen opiston palveluksessa kaksikymmentä vuotta. Opiston Kielet ja viestintä -linja oli valmistanut opistolaispäiväksi monipuolisen myyjäispöydän, jonka tuotto käytetään keväiseen opintomatkaan. Tarjolla oli monenlaista herkkua sekä arpajaiset, Turun kristillisen opiston säätiön hallituksen puheenjohtaja Hannu Vehanen (vas.) ja rehtori Tapani Rantala (oik.) ojensivat Matti Ahoselle ja Maarit Tuomelle ansiomerkit kiitokseksi uskollisesta palveluksesta. joissa lähes jokainen arpa tuntui voittavan. Seuraavan kerran opistolaispäiville kokoonnutaan tuttuun tapaan Marianpäivänä Kirjosta valmiuksia elämään ja opiskeluun Turun kristillisellä opistolla alkoi lokakuussa primaarilukuja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajanuorille suunnattu koulutus, Kirjo. Kirjon, kuten kaikkien opiston maahanmuuttajakoulutusten tarkoituksena on opettaa opiskelijalle suomen kieltä, parantaa yleisiä jatko-opintovalmiuksia ja yleistiedollisia valmiuksia, laajentaa jatkokoulutusmahdollisuuksien ja työelämän tuntemusta, tukea ammatinvalintaa ja työllistymistä, tukea opiskelijan henkilökohtaista kasvua ja kehitystä, auttaa hankkimaan taitoja selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa sekä edistää maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirjon tavoitteena on, että opiskelija oppii koulutuksen myötä taitoja, jotka yhteiskunnan toimintoihin osallistumiseksi ja oman elämän hallitsemiseksi ovat olennaisen tärkeitä. Koulutuksessa opiskelija oppii latinalaiset kirjoitusmerkit, luku- ja kirjoitustaidon perusteet sekä suomen kielen ja matematiikan alkeet. Opiskelija oppii hyödyntämään tietotekniikkaa opinnoissaan ja arkipäivän elämässään. Yhteiskunta- ja kulttuuritiedon opetuksen kautta opiskelija oppii tuntemaan keskeiset asiat suomalaisesta yhteiskunnasta ja kulttuurista ja tuntee perusoikeutensa ja -velvollisuutensa. Työelämätietouden opetuksen kautta ja työharjoittelussa opiskelija tutustuu käytännössä suomalaisen työelämän toimintamalleihin ja työllistymisen edellytyksiin sekä tuntee työn merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa Koulutuksen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joiden työllistymisen tai kouluttautumisen esteenä on luku- ja kirjoitustaidottomuus ja jotka tarvitsevat erityistä tukea opiskeluun sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen. Lokakuussa aloittaneen Kirjo-ryhmän opiskelijat olivat kuitenkin lähtötasoltaan suunniteltua korkeammalla, ja lähes kaikilla oli jo valmiina jonkinlainen luku- ja kirjoitustaito. Kirjon kaikessa opetuksessa lähtökohtana on opiskelijalähtöisyys: opiskelijoiden oppimistyylin ja oppimisrytmin tunnistaminen sekä monipuolinen eri oppimistyylit huomioon ottava opetus. Opetuksessa käytetään runsaasti toiminnallisia ja opiskelijaa aktivoivia menetelmiä. Kirjon opetussuunnitelmaan kuuluu monenlaisia oppiaineita. Luku- ja kirjoitustaidon tunneilla hyödynnetään LPP- (lukemaan puheen perusteella) ja KÄTS-menetelmää (kirjain-äänne-tavu-sana). Kirjoittamisen vaatimaa hienomotoriikkaa ja visuaalisia taitoja harjoitellaan erilaisilla kuvataiteen ja käsityön tehtävillä. Suomen kielen ja kulttuurin tunneilla opiskellaan eri aihealueiden sanastoja teemoittain. Yhteisen kielen ja lukutaidon puuttuessa opinnoissa korostuu viestinnällinen ja tilannesidonnainen lähestymistapa kieleen. Kielen opetus ja arjen taitojen opetus sulautetaan toisiinsa: kun tekemällä opitaan erilaisia arjen taitoja, opitaan samalla aihepiirin sanastoa ja aktiivista kielenkäyttöä luonnollisissa tilanteissa. Tutustumiskäynneillä vaikkapa kauppaan tai apteekkiin opiskellaan kieltä, ja samalla opiskelija oppii hahmottamaan ympäristöään ja tutustuu tärkeisiin palveluihin. Suomen kielen ääntäminen on Kirjossa erotettu omaksi oppiaineekseen. Tunneilla harjoitellaan suomen kielen oikeaa ääntämistä, mikä on keskeistä, että maahanmuuttaja tulisi oikein ymmärretyksi. Matematiikan opetuksen kautta opiskelija oppii peruslaskutoimitukset, mikä helpottaa arkipäivän elämää ja oman talouden hallintaa. Tietotekniikan opetus tähtää siihen, että opiskelija tutustuu tietotekniikan merkitykseen jokapäiväisessä elämässä ja tuntee sen käyttömahdollisuuksia eri yhteyksissä. Yhteiskuntatiedon tunnilla opiskelija oppii suomalaisesta yhteiskunnasta, laeista ja historiasta. Työelämätiedon opettamisen kautta opiskelija oppii työelämän sanastoa, oppii ymmärtämään työn merkityksen yhteiskunnassa, tutustuu työelämän perussääntöihin ja saa harjoittelujaksolla käytännön kokemusta suomalaisesta työelämästä. Kirjon tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen opiskelija voi siirtyä jatkamaan opintojaan edistyneemmälle kurssille ja siellä edelleen vahvistaa oppimiaan taitoja, jotta työllistyminen mahdollistuu kohtuullisessa ajassa. 4

5 Janne Peltonen Sampo Salmio Niina Heikkilä Elämäntyö kansanopistossa Matti Ahonen ei malta eläkkeelläkään pysyä töistä poissa Teologisten aineiden lehtori ja opistopappi Matti Ahonen jäi keväällä eläkkeelle pitkän opistouran tehneenä, ja syysopistolaispäivänä hänet palkittiin 30-vuotisesta palveluksesta Suomen Kansanopistoyhdistyksen kultaisella ansiomerkillä. Kokonaan Matti ei kuitenkaan malttanut jäädä lepäilemään laakereillaan hän opettaa edelleen, nyt opiston tuntiopettajana. Matti Ahonen nauraa olleensa kansanopistomies koko ikänsä. Lahdessa synnytyssairaala sijaitsi Kansanopistonmäellä, eli synnyin suoraan opistomaailmaan. Ensimmäisen kerran työskentelin kansanopistossa 1970-luvun lopulla, kun nuorisopapin työni ohessa olin tuntiopettajana Lahden kansanopistossa. Papiksi Matti vihittiin vuonna Olin sadas piispa Kansanahon vihkimä pappi. Piispa muisti tämän aina tavatessamme, Matti kertoo. Lahdesta Matti siirtyi Padasjoelle, ja sieltä Pieksämäelle sisälähetysseuran oppilaitokseen kouluttamaan nuorisotyönohjaajia. Vuosi oli Siitä siirryin sitten Partaharjulle rehtoriksi. Partaharju oli pieni opisto, opiskelijoita oli noin 50 ja opettajia viisi. Janne Peltonen Länsi-Suomeen Vuonna 1991 Matti tuli Turkuun. Tavallaan tulin Eeva Mäntymaan seuraajaksi. Tulin opettamaan uskontoa, ja opetin käytännössä kaikkia oppilaita. Silloinhan Turun kristillinen opisto oli huomattavan paljon nykyistä pienempi. Kaikki tunsivat vielä toisensa, niin opettajat kuin opiskelijat. Matti toimi kahdenkymmenen vuoden ajan samassa tehtävässä, mutta tehtävän sisältö muuttui tuona aikana valtavasti luvun alussa ryhdyttiin valmistelemaan suntioiden ammattikoulutusta, joka alkoi vuonna Siinä olen ollut mukana koko ajan. Opiston laajentuminen vaikutti moneen asiaan, minun työssäni suuri muutos oli se, että kun ei enää opettanut kaikkia opiskelijoita, ei heitä myöskään entiseen tapaan kaikkia tuntenut. Laajentumisen hyvä puoli taas on ollut resurssien paraneminen. Matti toimi monen vuoden ajan myös opistopappina. Kaikki opistolla työskenteleväthän ovat opistopappeja, mutta nimikkeenhaltijalla on erityisiä vastuita, kuten opiston yhteisten tilaisuuksien järjestäminen. Luontevin opistopappeus rakentuu juuri sen varaan, että pappi tuntee opiskelijat, ja opiskelijat tuntevat papin. Matti on ollut opistolla tuttu näky myös eräkamppeissa, lähdössä viemään opiskelijoita metsäretkille minne milloinkin. Suoritin Partaharjulla aikoinaan eräoppaan tutkinnon, ja yhdessä opiston toisen eräoppaan Niina Heikkilän kanssa olemme vastanneet lastenohjaajaopiskelijoiden luonto- ja ympäristökasvatuskursseista. Matin monipuoliseen tehtäväkenttään on kuulunut myös kirkolliskokouksen kansliavaliokunnan sihteerinä toimiminen. Toimenkuvaan kuuluu valiokunnan kokousten pöytäkirjojen laatimista, retkien ja juhlien järjestämistä ja niin edelleen, Matti toteaa. Herännäisyyden avoin syli Ensimmäisen kosketuksen herännäisyyteen Matti kertoo saaneensa aikoinaan Lahdessa. Siellä tutustuin muutamiin körttipappeihin, mutta vasta Turussa sukelsin oikein sisään herännäisyyteen. Tämmöisenä pystykorvaluterilaisena körttiläisten joukkoon on helppo tulla, körttiläisyys on sellainen avoin syli. Opiston herännäisidentiteetin haasteena Matti näkee saman pulman kuin koko kansanopistoideologialla. Nykypäivänä ei ihmisillä ole mahdollisuutta opiskella itseään varten, vaan ammatillisuus ja tutkintotavoitteisuus jyrää. Herännäisidentiteetti jää helposti jyrän alle, jos ei sitä huomata määrätietoisesti vaalia, eikä sen tärkeyttä nähdä. Myös elävän hartauselämän vaaliminen on nykyisin suuri haaste. Opiskelija voi olla täällä vuosia joutumatta kosketuksiin opiston arvopohjan kanssa, Matti toteaa. Mutta toisaalta, joka päivä täällä kohdataan, keskustellaan, ja jotakin jää aina mieleen itämään. Ei kaikki kylvö mene hukkaan. Parin vuosikymmenen aikana asuntolassa asuvien osuus opiskelijoista on pudonnut rajusti, ja se on tietysti osaltaan vaikuttanut opistolaiselämään. Vielä vuonna 1991 pidettiin joka toinen viikko opistolaisseurat, ja joka toinen viikko oli opistoilta johon opiskelijat valmistivat ohjelmaa. Seurat eivät olleet aina siioninvirsiseuroja, vaan saatettiin laulaa vaikka nuoren seurakunnan veisuja tai muuta. Tuohon aikaan oli myös henkilökunnalla päivystysvuorot, joiden aikana huolehdittiin ovien sulkemisesta ja asuntolan valvonnasta, mutta ennen muuta silloin oli aikaa keskustella ja viettää aikaa opiskelijoiden kanssa. Tämä tuki osaltaan yhteisöllisyyttä ja kokonaisvaltaisen oppimisen ideaa. Kansanopistolla on oma tehtävänsä Kansanopiston tehtävän nykymaailmassa Matti näkee samana, kuin se on ollut aina. On tarvetta kasvupaikalle, jossa voi opiskella sitä varten, että rakentuisi ihmisenä ja kristittynä. Kansanopisto on syntynyt kansanliikkeenä, alhaalta päin. Liike lähti ihmisten halusta itsensä sivistämiseen, halusta kohottaa sivistystasoa ja tasa-arvoistaa yhteiskuntaa. Edelleen kansanopiston tärkeä tehtävä on koulutuksen kautta ehkäistä syrjäytymistä. Matti näkee maahanmuuttajien kouluttamisen opiston paluuna omille juurilleen. Nostetaan syrjäytymisvaarassa olevia jaloilleen, niinhän Jeesuskin teki. Annetaan jokaiselle eväät ihmisarvoiseen elämään. Siinä on opiston tärkein tehtävä. Janne Peltonen 5

6 Uusi opistopappi Suvi Laaksonen pääsi heti toisena työpäivänään retkelle uusien työkavereiden kanssa. Ilari Niemi opettaa matemaattisia aineita. Aamuin ja illoin kokoonnuttiin veisuulle Paavon pirttiin. Opiston väki Aholansaaressa Herännäisopistojen henkilöstöä kokoontui syyskuussa Nilsiän Aholansaareen OBN-verkoston seminaariin. Oli turkulaisten isännöintivuoro, ja täältä lähdettiinkin Savoon parinkymmenen hengen voimin. Aholansaaressa pohdittiin herännäisopistojen identiteettiä ja körttiläisyyttä laajemminkin, sekä kansanopiston erityistä luonnetta ja paikkaa nykyajassa. Pohdintoja luotsasivat pastori ja kirjailija Jaakko Heinimäki, Raudaskylän opiston rehtori ja Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala sekä Valamon kansanopiston rehtori Sirpa Koriala. Kolmen päivän aikana ehdittiin tutustua Siionin virsien uudistustyöhön, miettiä onko herännäisyys kuoleva perinneliike vai avantgardistinen kansanliike ja pohtia kansanopistopedagogiikan tulevaisuutta. Ulkoiluun, saunomiseen ja Syvärinjärvessä uimiseenkin jäi aikaa. Oman väen kesken oli aikaa seurustella linja-autossa kahdeksan tuntia suuntaansa. Matkoilla viihdyttivät erilaiset suunnitellut ja improvisoidut ohjelmanumerot, ja paluumatkalla pysähdyttiin tuliaisostoksilla vaajakoskelaisessa suklaatehtaassa. Aivan kaikki tuliaiset eivät säilyneet kotiin asti. Paavon pirtti on Aholansaaren sydän. Marika Laine ja Mari Korhonen olivat valmistelleet yhteisen puheenvuoron, jossa he jakoivat ajatuksiaan työskentelystä opettajana kristillisessä opistossa. Teksti: Kuvat: Sampo Salmio Työssäoppimassa Unkarissa Viittomakielenohjaajiksi opiskelevat Laura Janka- Murros ja Kiia Laaksonen opiston VO09-linjalta suorittivat syys-lokakuussa viiden viikon työssäoppimisjakson Budapestin kuurojen koulussa Unkarissa. Kiia ja Laura valmistuvat ensi keväänä, ja tämä oli heidän opinnoissaan kolmas työssäoppimisjakso. Tytöt ovat ulkomaanharjoitteluunsa hyvin tyytyväisiä. Tyossäoppimispaikkamme on erittäin mukava. Opettajat ja muu henkilökunta ovat alusta asti olleet meitä kohtaan erittäin ystävällisiä ja oppilaat ovat mahtavia. Lauran ja Kiian työ Budapestissa on ollut periaatteessa samanlaista kuin koulunkäyntiavustajan työ erityisryhmän kanssa Suomessa. Kielimuurin tai paremminkin kielettömyyden takia olemme kuitenkin ajoittain joutuneet hieman soveltamaan ja miettimään mitä kaikkea voimme tehdä. Laura ja Kiia suosittelevat lähtöä ulkomaille työssäoppimaan. Työssäoppimisjakso Budapestissa on ollut upea kokemus! Ajoittain on ollut hieman koti-ikävä, mutta meillä on ollut viikonloppuisinkin niin paljon ohjelmaa ja tekemistä, että ikäväkin on unohtunut Kaikkein parhaat asiat Unkarissa olon aikana Kiia ja Laura tiivistävät näin: Koulun oppilaat ja ruoka! Samalla tytöt kuitenkin toteavat, että yhden parhaan asian valitseminen on vaikeaa, koska he ovat saaneet matkan aikana kokea niin paljon ihania hetkiä. Budapestissa riittää paljon nähtävää ja olemme koulun ohella pyrkineet tutustumaan unkarilaiseen kulttuuriin, katselemaan myös nähtävyyksiä ja niin edelleen. Laura Janka-Murros ja Kiia Laaksonen 6

7 Janne Peltonen Monikulttuurisuuden, viholliskuvien ja epävarmuuden maailma Kirjoitus on lyhennelmä arkkipiispan puheenvuorosta Uskonnot ja kulttuuri Abrahamin lapset -seminaarissa Turun kristillisellä opistolla Suomessa ja muualla länsimaissa uskontodialogin tarve on noussut kulttuurisen ja yhteiskunnallisen ympäristön muutoksesta. Suomalaisessa kontekstissa erityisesti kolme tekijää on olennaista. Ensimmäinen on monikulttuurisuuden ja moniuskontoisuuden lisääntyminen erityisesti maahanmuuton seurauksena. Se on muuttanut vanhastaan varsin homogeenista uskonnollista ja kulttuurista maisemaa. Vaikka suurin osa maahanmuuttajista on kristittyjä ja vaikka esimerkiksi muslimien määrä Suomessa tällä hetkellä on n. 1 2% koko väestöstä, on kyse kulttuurisen ja uskonnollisen ympäristön muutoksesta, joka tulee lähivuosina voimistumaan. Muutoksen rauhanomainen ja tasapainoinen toteutuminen edellyttää uskontojen keskinäistä ja kunnioittavaa rinnakkaineloa ja sen aktiivista edistämistä. Toinen tausta on laajempi ja monimutkaisempi. Se koskee mediajulkisuuden kautta rakentuvaa kuvaa maailmasta. Siinä vaikuttavat globaalin poliittisen tilanteen luomat jännitykset ja mielikuvat. Tällä hetkellä mielikuvat tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta sisältävät vastakkainasettelun läntisen ja islamilaisen maailman välille. Esimerkiksi terrorismipelon avulla markkinoiduissa viholliskuvissa uskonnoilla on keskeinen rooli. Ne ovat omiaan ruokkimaan pelkoa, epäluuloa ja vihaa toista uskontoa ja kulttuuria kohtaan. Kun mielikuvat koskevat uskontoa, liikutaan hyvin syvällä ja herkällä alueella. Kolmas tausta on yhteiskunnallisen muutoksen aiheuttama epävarmuuden sekä nimeämättömän ja kohdistumattoman turvattomuuden kokemus. Sen aiheuttavat niin taloudellinen epävarmuus ja yhteiskunnan koveneminen kuin kokemus siitä, että elämänympäristö muuttuu tavalla ja nopeudella, jota ei ymmärrä eikä hallitse. Sen keskellä ahdistus ja pelko oman identiteetin kadottamisesta on omiaan nostamaan esiin jyrkkiä ja aggressiivisia suojautumisreaktioita, jotka kohdistuvat vieraaseen ja erilaiseen. Uskontojen yhteinen rooli Tässä tilanteessa on erityisen tarpeellista korostaa sitä, mikä on uskonnoille yhteistä ja niiden myönteinen voima. Monoteististen uskontojen, Abrahamin perillisten yhteisten historiallisten juurien tunnistaminen on juuri tästä näkökulmasta ajankohtaista ja merkityksellistä. Samalla tavoin on välttämätöntä tuoda esiin ja korostaa uskontojen yhteistä eettistä perustaa, joka ilmentää ihmiskunnan yhteistä tajua siitä, mikä on elämän kannalta välttämätöntä. Kyse on elämän ja ihmisen syvästä kunnioituksesta, jota mm. ns. etiikan kultainen sääntö ilmentää. On tarpeen nähdä uskontojen merkitys elämän ja kulttuurin syvien ehtojen ilmentäjänä ja uskontojen yhteinen tehtävä rauhan ja sovinnon lähteinä ja rakentajina. Islam, juutalaisuus ja kristinusko ovat nimenomaan uskontoja. Ne edustavat uskon ulottuvuutta, pyhän tajua ja kunnioitusta. Materialistisen ja talouden ohjaaman kulttuurin keskellä se on yhdistävä tekijä. Uskonnot voivat nähdä olevansa tässä maailmassa myös tässä katsannossa samalla puolella, sillä puolella, jossa kaikkea ei mitata ostamisella ja myymisellä. Pohja uskon sisällöstä Luterilaisen kristillisyyden pohjalta on luontevaa osallistua vuoropuheluun. Jokainen ihminen, etnisestä, uskonnollisesta, kulttuurisesta tai poliittisesta taustasta riippumatta on ainutkertainen ja ainutlaatuinen Jumalan luoma ihminen ja Jumalan kuva. Hän heijastaa Luojansa pyhyyttä, ja siksi ansaitsee täyden, varauksettoman kunnioituksen. Kirkon ja kristittyjen on myös tältä pohjalta puolustettava ihmisen arvoa ja elämän pyhyyttä kaikin mahdollisin tavoin ja yhdessä niiden kanssa jotka toimivat saman päämäärän puolesta. Toiseksi kirkko, joka edustaa ja seuraa Kristusta, on kutsuttu olemaan rauhan, sovinnon ja sovituksen merkkinä maailmassa. Se merkitsee aktiivista osallistumista keskinäisen ymmärtämisen vahvistamiseen ja viholliskuvien murentamiseen. On luonnollista, että kukin näkee omassa uskonnossaan jotain ainutlaatuista ja erityistä. Kristillisyydessä sellaista on Jumalan ihmiseksi tulo Kristuksessa ja pelastus synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Tästä osallisiksi kastetuilla on erityinen lähetystehtävä välittää sanomaa muille. Näin ymmärretty kristillinen identiteetti ei ole ristiriidassa tasaveroisen vuoropuhelun kanssa, päinvastoin. Se ohjaa pikemmin nöyryyteen kuin ylemmyyteen. Jos ei antauduta avoimeen, tasaveroiseen ja kunnioittavaan vuoropuheluun ja ole aidosti kiinnostunut toisesta, ei voida myöskään odottaa, että toinen on kiinnostunut siitä, mikä itselle on luovuttamatonta ja tärkeää. Oman perinnön varjot Olisi harhaanjohtavaa ajatella, että uskonnot muodostavat puhtaan saarekkeen epäoikeudenmukaisen, väkivaltaisen ja pahan maailman keskellä. Maailma ei ole sillä tavoin mustavalkoinen. Todellisuudessa erilaisuuden pelko ja epäluulo vierasta kohtaan sekä toisen väheksyminen ovat osa myös uskontojen sisäistä maailmaa. Ilman rehellistä peiliin katsomista uskontojen kohtaamisella ei ole riittävää syvyyttä. Suomalaisenkin kristillisyyden piirissä on sellaisia virtauksia, jotka perustuvat jyrkkään, tarkkarajaiseen erottautumiseen. Ne jotka eivät kuulu omaan joukkoon ja omista sen totuutta, nähdään ulkopuolisina ja uhkana sille, mikä on itselle pyhää. Niiden tulkitaan edustavan Jumalan vastustajaa tai maailmaa. Niitä vastaan halutaan puolustautua tai jopa hyökätä uskoen, että ollaan Jumalan asialla. Tällainen maailmankuva rakentuu mustavalkoisen vastakkainasettelun ja viholliskuvien varaan. Kärkevimmillään tällainen uskonnollinen maailmankuva esiintyy fundamentalistisissa liikkeissä. Myös tämä on osa todellisuutta niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen piirissä. Uskonto tarjoaa tukipuita ihmisen kokemalle pelolle, epäluulolle ja vihalle. Kun se tapahtuu Jumalan nimissä, sen voima on tavattoman suuri ja vaarallinen. Tämän tyyppiset virtaukset esiintyvät varsin korkealla profiililla ja tarjoavat dramaattisia vastakkainasetteluja. Siksi ne näkyvät julkisuudessa ja leimaavat uskontoja, vaikka todellisuudessa muodostavat pienen vähemmistön. Mitä terveempi ja vahvempi uskonnollinen identiteetti on, sitä vähemmän siinä on pelkoa ja epävarmuutta. Sitä vähemmän sitä tarvitsee suojata viholliskuvien ja vastakkainasettelujen avulla. Uskontojen myönteinen, rauha rakentava voima nousee terveen uskonnollisen identiteetin ja uskonnonharjoituksen pohjalta. Sille on oltava tilaa ja edellytyksiä. Uskonnollisella kasvatuksella on tässä suhteessa keskeinen rooli. Siksi suomalaisessa kontekstissa koulun oman uskonnon opetuksen rooli on korvaamattoman tärkeä. Vain jos on uskonnon lukutaitoa ja ymmärrys oman uskonnon syvistä juurista ja traditiosta, voi puolustautua vääristynyttä ja tuhoavaa uskonnollisuutta vastaan. Hyvä uskontokasvatus voi myös auttaa näkemään julkisuuden luomien mielikuvien taakse. Tässä suhteessa haaste kohdistuu myös mediajulkisuuteen, joka rakentaa mielikuvia. Media tarttuu luonteensa mukaisesti niihin uskontojen ilmiöihin, jotka ovat jyrkkäpiirteisiä ja aiheuttavat konflikteja. Siten nämä elementit rakentavat yleistä mielikuvaa. Sen sijaan uskontojen rauhanomaiset mainstreamit ja tavallinen arki jäävät helposti sivuun. Uskontojen kohtaaminen on ihmisten kohtaamista Tärkein uskontojen kohtaaminen toteutuu arkisessa ympäristössä ihmisten kesken, jotka kuuluvat erilaisiin uskonnollisiin ja kulttuurisiin taustoihin. Niissä tilanteissa joutuu kohtaamaan sekä toisessa että itsessä monia inhimillisiä tunteita ja reaktioita: kiinnostusta ja ystävyyttä, mutta myös pelkoa, arkuutta ja epäluuloa. Olennaista on, että toinen nähdään ainutkertaisena ihmisenä, jolla on oma elämänhistoria, omat toiveet ja pelot, kivut ja ilot, omat uskonnolliset tunteet ja oma pyhä alue. Ja tunnistaa ne myös itsessään. Kummallakin on oikeus omaan kokonaiseen identiteettiin. Aidon dialogin syntyminen edellyttää siksi aitoa kiinnostusta ja paljon kärsivällisyyttä. Kari Mäkinen arkkipiispa KT/Markku Pihlaja 7

8 Opistossa tapahtuu Kuvat: Janne Peltonen Ammatilliset koulutukset: opiskelijoiden ja koulutukseen hakeneiden määrä syksyllä 2011 Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, nuorten koulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, aikuiskoulutus 46/145 21/359 koko pylväs = hakijamäärä opiskelun aloittaneiden osuus hakijoiden määrästä Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 24/214 Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto 30/85 Suntion ammattitutkinto 20/25 Yhteensä 141/ Yleissivistävät koulutukset: opiskelijoiden ja koulutukseen hakeneiden määrä syksyllä 2011 Peruskoululinja ja 10-luokka 62/259 Perusopetukseen valmistava opetus maahanmuuttajille Suomen kielen linjat maahanmuuttajille Suomen kielen alkeiskurssit maahanmuuttajille iltaopetuksena Viittomakieli ja visuaalinen kommunikointi -linja Kielet ja viestintä -linja Psykologia ja kasvatustiede -linja Oikeustiede-linja Yleinen teologia ja uskontotiede Yhteensä 42/171 71/269 74/183 16/33 16/26 15/38 24/37 12/15 332/ koko palkki = kaikki hakijat opiskelun aloittaneiden osuus hakijoiden määrästä Opiskelijat esittäytyivät toisilleen jokasyksyisessä linjatäräyksessä. Panu Vikberg tuomaroi oikeustiedelinjalla. Opistolla on vuoden 2011 aikana kokoontunut innokas joukko venäjänkielisiä maahanmuuttajia opiskelemaan valokuvausta yhden viikonlopun ajaksi joka kuukausi. Kurssit järjestetään yhteistyössä TAIP ry:n kanssa. Klovnerian kautta opiskeltiin itsetuntemusta ja vuorovaikutusta viikonloppukurssilla jälleen Punaiset nenät rohkaisevat heittäytymään pelottomasti noloihinkin tilanteisiin. Opistolla on jo muutaman kerran järjestetty lastenhoitokursseja yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Syksyn 2011 kurssilla oli yli kolmekymmentä osallistujaa. Opiston jouluseurat tiistaina klo 18 Ennen seuroja tarjolla glögiä, seurojen jälkeen joulukahvit. Tervetuloa! Herännäisseurat Tervetuloa hiljentymään, veisaamaan, virkistymään ja tapaamaan tuttuja! to klo 18 to klo 18 su klo 16 ti klo 18 opiston seurat opiskelijaseurat, Tyky:n kappeli, yo-talo C Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasali, kahvi klo opiston jouluseurat Turun seudun seurakalenteri opiston kotisivuilla osoitteessa > Opisto > Seurat. Hyvä vanhan ajan joulunvietto Joulunviettoa parhain suomalaisin perintein! Suomen joulukaupunki Turku ja Turun kristillinen opisto tarjoavat sinulle unohtumattoman joulun levollisessa ja leppoisassa ilmapiirissä. Hinta 400, sis. täysihoidon, ohjelmat ja kuljetukset. Ilmoittautumiset mennessä: Hilkka Ollikainen, p , Avoimet ovet Turun kristillisellä opistolla keskiviikkona klo Tervetuloa tutustumaan lukuvuoden koulutustarjontaan! Viestejä Turun kristillisestä opistosta Marraskuu 2011 ISRAEL Päätoimittaja: Toimittaja: Toimituskunta: Ulkoasu ja taitto: Paino: Tapani Rantala Hanna Nurmi, Janne Peltonen Janne Peltonen Finepress Oy Lustokatu 7, TURKU Puh , fax Opiston väki tekee Herättäjä-Yhdistyksen kanssa matkan Israeliin helmikuuta Matkan hinta puolihoidolla ja runsaalla retkiohjelmalla on noin euroa. Lähde matkaan hyvässä seurassa. Lisätietoja: Tapani Rantala, p

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.

Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen. Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen. www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa. Avoin kaikille Joustava, kokonaisvaltainen opiskelu Yhteisöllisyys sosiaalisuus Suomalainen kansainvälinen www.kansanopistot.fi/ opinnot/hyvatietaa.html www.kansanopistot.fi/ skybase/skymap.htm Kansanopistoja

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2010 2011

OPINTO-OPAS 2010 2011 OPINTO-OPAS 2010 2011 Lahden ammattikorkeakoulu Muotoilu- ja taideinstituutti Erikoistumisopinnot 60 op Taiteen perusopettajan pedagogiset erikoistumisopinnot TAITEEN PERUSOPETTAJAN PEDAGOGISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen 27.11.2013 Ulla Sirviö-Hyttinen, Suomen Lions liitto ry./ Lions Quest-ohjelmat Sanna Jattu, Nuorten keskus ry Anna-Maija Lahtinen, Suomen lasten ja nuorten säätiö Elämäntaidot

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot